Rauman Lyseon lukion opetussuunnitelma V osa I Yleinen osa

Transkriptio

1 Rauman Lyseon lukion opetussuunnitelma V osa I Yleinen osa

2 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelmamme on laadittu seuraavan opetussuunnitelmajärjestelmän osaksi: - lukiolaki ja -asetus - valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta - Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista - nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Rauman kaupungin opetustoimen lautakunnan hyväksymä Rauman kaupungin lukiokoulutuksen ja aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman kuntaperuste Rauman Lyseon lukion opetussuunnitelma Rauman Lyseon lukion lukuvuosittainen työsuunnitelma (lukioasetuksen 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma). Tärkeänä tukenamme linjausten valinnassa olemme käyttäneet Opetusministeriön julkaisemaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa Olemme kirjoittaneet opetussuunnitelmamme työyhteisön sisäisenä prosessina, johon ovat osallistuneet henkilökunnan lisäksi lukiomme opiskelijakunta. Säilytämme opetussuunnitelmamme arkistokappaletta (paperiversiona) Rauman Lyseon lukion kassakaapissa ja päivitämme sitä jatkuvasti. Otamme opetussuunnitelmasta tarvittaessa paperipainoksia ja pidämme sen yleisesti nähtävillä Rauman Lyseon lukion internetsivuilla. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Opetussuunnitelmamme jakautuu kolmeen osaan: I yleinen osa II pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit III koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit. Yleisen (I-) osan aiheita: - toiminta-ajatuksemme ja arvopainotukset - oppimiskäsityksemme - toimintakulttuurimme pääpiirteet, opiskeluympäristömme ja työtavat - ohjaustyön suunnitelmamme - yhteistyömme huoltajien kanssa - yhteistyömme ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa - yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa - erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus - kieli- ja kulttuuriryhmien opetus - opiskelijahuoltomme - opiskelijoidemme oppimisen arviointi - toimintamme jatkuva kehittäminen ja arviointi. II- ja III-osien aiheita: - tuntijakomme - eheyttäminen ja aihekokonaisuudet - kieliohjelmamme - tavoitteemme ja keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain

3 2 - itsenäisen opiskelun periaatteet - tietostrategiamme. Esittelemme lukion valtakunnallisessa tuntijaossa määritellyt oppiaineet ja niiden kurssit yleisesti valtakunnallisissa perusteissa esitellyssä järjestyksessä. Kunkin oppiaineen kurssit ryhmitellään uusien opetussuunnitelmien perustana olevan tuntijaon (Valtioneuvoston asetus 955/2002) perusteella - pakollisiin, - valtakunnallisiin syventäviin, - koulukohtaisiin syventäviin sekä - koulukohtaisiin soveltaviin kursseihin. Jokaisesta kurssista esittelemme kurssin - nimen ja lyhenteen, - tavoitteet, - keskeiset sisällöt, - liittymisen aihekokonaisuuksiin, - suoritusjärjestyksen ja - kurssin arviointitavan. 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä Yleissivistävänä oppilaitoksena Rauman Lyseon lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Rauman Lyseon lukio on yleislukio, jossa laajan kurssitarjonnan ansiosta on mahdollisuus painottaa opintoja eri tavalla. Rauman Lyseon lukiossa pidetään tärkeänä, että lukioopiskelijaa ohjataan ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan ja jatkuvasta itsensä kehittämisestä. Rauman Lyseon lukio tarjoaakin yksilölliset opintojen valinta- ja etenemismahdollisuudet jokaiselle lukiolaiselle hänen omien edellytystensä mukaisesti. Valtakunnallisen opetussuunnitelman edellyttämät tavoitteet ovat luonnollisesti myös Rauman lukion tavoitteita. Rauman Lyseon lukiossa tuemme opiskelijoiden kasvamista tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä tarjoamme opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. 2.2 Arvoperusta Rauman Lyseon lukion arvoperusteissa näkyvät vahvasti totuus, inhimillisyys, oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys. Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Toimintaamme sisältyvät myös lukion opetussuunnitelman perusteissa mainittavat aihekokonaisuudet (aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen), jotka osittain sivuavat ja osittain ovat päällekkäisiä toimintaamme ohjaavien arvojen kanssa. Lukiomme arvoperustaa on luonnehdittu tarkemmin tämän opetussuunnitelman toimintakulttuuriosiossa.

4 3 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota. Rauman Lyseon lukiossa noudatetaan valtakunnallisissa perusteissa määriteltyä oppimiskäsitystä. 3.2 Opiskeluympäristö ja -menetelmät Rauman Lyseon lukiossa on koulussa tapahtuvan opiskelun lisäksi muitakin opiskelumahdollisuuksia. Osa kursseista on mahdollista suorittaa itsenäisesti. Opintomatkat ja tutustumiskäynnit voivat kuulua osana kurssin sisältöön. Lukion opinto-ohjauskursseilla opiskelijoita perehdytetään erilaisten opiskelumenetelmien käyttöön. 3.3 Toimintakulttuuri Rauman Lyseon lukio on yleislukio, jossa laajan kurssitarjonnan vuoksi on mahdollisuus painottaa opintoja monella eri tavalla. Lukiossamme on mahdollisuus hankkia laaja-alainen klassinen yleissivistys. Koulumme kaikkia toimia ohjaa pyrkimys myönteisen, ahkeran, oppimiselle suotuisan ja ihmisarvoa kunnioittavan työilmaston luomiseen ja säilyttämiseen. Sen elementtejä ovat kannustava ilmapiiri, kannustus erilaisuuteen, ohjaus itsenäiseen työskentelyyn, eheyttäminen ja yhteenkuuluvuus. Jokaiselle opiskelijalle taataan mahdollisuus oppimiseen, opiskelurauhaan ja turvalliseen oppimisympäristöön. Yhteydenpito ja yhteistyö koulun ja kodin välillä on merkittävä osa lukiomme toimintakulttuuria Opiskelijoiden kuuleminen ja osallistuminen Opiskelijoillamme on mahdollisuus osallistua opetuksen kehittämiseen (esim. kurssipalautteet eri oppiaineissa, opettajien ja opiskelijoiden avoin vuorovaikutus, oppilaskunnan hallituksen kuuleminen). Opiskelijoita kuullaan opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavissa päätöksissä (esim. erilaisia opettajien ja oppilaiden yhteisissä kehitysryhmissä, tiedotustilaisuuksissa, ryhmänohjaustuokioissa, kyselylomakkein, oppilaskunnan hallitusta kuulemalla). Opiskelijoita edustaa pääsääntöisesti lukiomme oppilaskunnan hallitus Toimintamme arvoperusteista Toimintamme arvoperusteissa näkyvät vahvasti totuus, inhimillisyys, oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys. Toiminnassamme näkyvät myös lukion opetussuunnitelman perusteissa mainittavat aihekokonaisuudet (aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä

5 4 kehitys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja media-osaaminen), jotka osittain sivuavat ja osittain ovat päällekkäisiä toimintaamme ohjaavien arvojen kanssa. Totuus Ymmärrämme, että epärehellisin keinoin emme pääse pysyviin tuloksiin opinnoissa emmekä muissakaan tavoitteissamme. Inhimillisyys Meillä jokaisella on erilaisia tiedollisia, taidollisia ja taiteellisia päämääriä. Tavoitteiden saavuttaminen ei ole aina helppoa, mutta sitkeä yrittäminen ja kouluyhteisön tuki auttavat. Ymmärrämme, että voimme oppia virheistämme. Meillä kaikilla on mahdollisuus henkiseen kasvuun ja muuttumiseen. Oikeudenmukaisuus Pyrimme parhaan kykymme mukaan olemaan oikeudenmukaisia kaikessa toiminnassamme. Lukiossamme on oikeus kysyä ratkaisujen perusteita. Kestävä kehitys Henkilökunta ja oppilaskunta yhdessä ideoivat ja toteuttavat kestävää kehitystä edistäviä käytäntöjä. 3.4 Opintojen rakenne Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen 955/2002 mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Valtioneuvoston asetuksessa 955/2002 lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta määrätyn syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi lukiossa voi olla koulukohtaisia, lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviä syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. 3.5 Opintosuoritusten arviointi Opintoja arvioitaessa noudatetaan aina valtakunnallisen opetussuunnitelman määräyksiä. Oppiaineen koko oppimäärän arvioinnista Oppiaineen oppimäärää muodostuu pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista (kts. 3.4 Opintojen rakenne).

6 5 Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan em. kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisesta keskiarvosta. Koulukohtaisten syventävien kurssien arvosanat eivät kuitenkaan voi alentaa arvosanaa, joka määräytyisi valtakunnallisten kurssien arvosanojen keskiarvosta. Jotta oppimäärä voidaan arvioida hyväksytyksi suoritetuksi saa opiskelijalla olla hylättyjä kurssiarvosanoja pakollisissa ja valtakunnallisissa syventävissä enintään seuraavasti: 1 2 kurssia 0 kpl, 3 5 kurssia 1 kpl, 6 8 kurssia 2 kpl, 9 kurssia tai enemmän 3 kpl. Hylättyjen kurssien määrää oppimäärästä saa siten olla enintään 1/3 em. kurssien määrästä. Hylättyjen suoritusten vaikutus opintojen etenemiseen Opiskelijalla tulee olla hänen koko lukio-opiskelujensa ajan suoritettuna hyväksytysti vähintään 2/3 hänen opinto-ohjelmaansa kuuluvista arvioiduista pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista. Jos opiskelijalla on jossain oppiaineessa enemmän kuin 1/3 kurssiarvosanoista hylättyjä (4), hän ei saa osallistua saman oppiaineen seuraavan kurssin kurssikokeeseen ennen kuin jonkin hylätyn kurssin arvosana on korotettu. Kurssin suorittaminen Opiskelija suorittaa kurssin kokonaisuudessaan jakson aikana. Jos kaikkea kurssisuoritukseen vaadittavaa ei ole jakson lopussa tehtynä, kurssiarviointia ei voida toteuttaa. Tässä tapauksessa opiskelija suorittaa kurssin uudelleen. Kunkin kurssin opettaja tiedottaa ao. kurssin suorittamiseen liittyvät asiat erikseen kurssin alkaessa. Jos sairauden tai muun perustellun syyn vuoksi kaikkia kurssin osasuorituksia ei ole voitu suorittaa jakson aikana, opiskelija voi neuvoteltuaan asiasta ao. kurssin opettajan kanssa saada opettajan harkinnan mukaan lisäaikaa näiden suorittamiseen. Yksittäisen kurssin arviointi/jaksoarviointimerkinnät Rauman Lyseon lukiossa Arvosana 4. Hylätty suoritus eli kaikki kurssiin liittyvät osiot on tehty, mutta arvosanaksi tulee hylätty. Tästä huolimatta suorituksella voi olla oppimäärän suorituksessa arvoa. Arvosanat Hyväksytty suoritus. S kurssin arviointimerkintänä. Mikäli kurssissa ei ole numeroarviointia, niin suorituksen merkintätapana käytetään S-kirjainta (suoritettu). Vilpin vaikutus kurssiarviointiin Jos opiskelija harjoittaa kokeessa vilppiä, yrittää vilppiä tai avustaa vilpissä, hänen kyseisen kurssinsa kaikki suoritukset mitätöidään. Hänellä ei ole myöskään ao. kurssin kokeen uusintamahdollisuutta. Matkapuhelimen ja muiden vastaavien teknisten laitteiden hallussapito on kielletty kokeeseen osallistuvalta opiskelijalta jos asiasta ei ole erikseen etukäteen sovittu. Tämä sääntö on yhdenmukainen ylioppilastutkintolautakunnan antamien koemääräysten kanssa. Ylioppilastutkintoon osallistuminen

7 6 Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005) toteaa seuraavaa ( 4): Ylioppilastutkintoon osallistuminen edellyttää, että lukion oppimäärää suorittava on ennen osallistumista tutkintoon kuuluvaan kokeeseen opiskellut lukiolain 10 :ssä tarkoitetun tuntijaon mukaiset pakolliset kurssit aineessa, jonka kokeeseen hän osallistuu. Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet 2003 toteaa oppiaineen oppimäärän arvioinnista seuraavaa: Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja, joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Rauman Lyseon lukiossa tulkitaan lain 672/2005 4:ssä käytettyä ilmaisua opiskellut sillä tavoin, että kokelaalla on osallistumisoikeus oppiaineen ylioppilastutkinnon kokeisiin silloin kun hän on suorittanut pakollisista kursseista vähintään 2/3 hyväksytysti niissä oppiaineissa, joissa hän on ilmoittautunut ylioppilastutkinnon kokeisiin. 4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN RAUMAN LYSEON LUKIOSSA Rauman Lyseon lukiossa opiskelijoidemme ohjausjärjestelmä on yksilön huomioonottava malli, joka kattaa opiskelijan koko lukioajan. Järjestelmä on opiskelijalle joustava, ja se ottaa huomioon opiskelijan henkilökohtaisen taustan ja tilanteen. Ohjaus toimii yksilöllisellä ja yhteisöllisellä tasolla. Emme jätä opiskelijoitamme yksin. Myöskään ohjauksen antajat eivät jää yksin, sillä koulumme koko henkilökunta tekee yhteistyötä ohjauksessa. 4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Opiskelijoidemme kotiväellä ja Rauman Lyseon lukion henkilökunnalla on erilainen suhde nuoreen. Opiskelijan kotiväki on oman nuorensa asiantuntija, jonka osuus nuoren tarpeiden määrittäjänä ja kasvatuksen suunnittelijana on kiistaton. Rauman lukion moniammattillisen yhteistyön tavoite onkin auttaa kotiväkeä nuoren kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Rauman Lyseon lukion ohjauksen perusajatuksena kodin ja koulun yhteistyössä on, että kotiväki saa koulultamme tukea nuoren kasvatukseen ja oppimiseen liittyvissä asioissa. Huoltajilla tulee siis olla riittävä mahdollisuus perehtyä lukiomme työhön. Ensisijainen yhdyshenkilö kodin ja koulun välillä on opiskelijan ryhmänohjaaja. Luonnollisesti tiedotamme kotiväelle koulumme toiminnasta ja tapahtumista koulumme myös kotisivujen ja erilaisten tiedotteiden kautta. Yhteydenpitoon koulun ja kodin välillä kuuluvat myös vanhempainillat.

8 7 Opiskelijahuoltoryhmä on yhteydessä opiskelijoiden kotiväkeen tarpeen vaatiessa. Yleensä keskustelemme ensin nuoren itsensä kanssa, mutta jos tilanne ei tällä keinoin selviä, otamme yhteyttä kotiin. Yhteydenottojemme tarkoituksena on pitää kotiväki ajan tasalla nuoren tilanteesta koulussa ja toisaalta saada kokonaisvaltainen kuva nuoren elämästä. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. 4.2 Ohjauksen järjestäminen Ohjauksen toiminta-ajatuksena on tukea ja edistää opiskelijoidemme koulunkäyntiä ja hyvinvointia. Ohjaustoimintaamme kuuluu ohjausta, neuvontaa, neuvotteluapua, erilaisia tukitoimia ja arviointia. Opiskelijoidemme ohjaus kuuluu kaikille kouluyhteisössämme työskenteleville. Tarkoituksemme on nuoren ihmisen voimavaraistaminen. Ohjauksen tavoitteena on ehkäistä, tunnistaa ja puuttua riittävän ajoissa oppimisen esteisiin: - Opiskelijamme saavat tarvitsemaansa tukea ja apua kasvuunsa, kehitykseensä ja koulunkäyntiinsä. - Opiskelijoidemme kotiväki saa tukea nuortensa kasvatukseen ja oppimiseen. - Opettajamme saavat tukea työhönsä. - Koulumme ilmapiiri, asenteet ja toimintatavat tukevat opiskelijoidemme koulunkäyntiä ja hyvinvointia. - Koulumme toimii hyvässä yhteistyössä ulkopuolisten toimijoiden kanssa moniammatillisessa verkostossa Henkilöstön vastuu ja toimenkuvat Koko henkilökunta Rauman Lyseon lukion koko henkilökunta osallistuu ohjaukseen luomalla opiskelijoillemme turvallisen oppimis- ja kasvuympäristön. Tämä tarkoittaa, että jokainen lukiomme ammattiryhmä toteuttaa oman työnkuvansa mukaista perustehtävää. Koko henkilökuntamme on kuitenkin myös velvollinen ilmoittamaan havaitsemistaan ongelmista ja epäkohdista ja oman asiantuntijuutensa rajoissa puuttumaan niihin. Varhaisen puuttumisen periaate edellyttää, että lukiomme kaikki ammattiryhmät ilmaisevat opiskelijoihimme liittyvät huolensa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Jokainen opettajamme on oman aineensa asiantuntija, joka auttaa opiskelijoita erityisesti oman aineen opiskelussa. Jokainen opettajamme on kuitenkin myös nuorten kasvun tukija, joka asiantuntemukseensa perustuen tekee huomioita opiskelijoidemme mahdollisista ongelmista. Ongelmia havaittuaan aineenopettaja keskustelee asiasta kyseessä olevan opiskelijan ryhmänohjaajan/opinto-ohjaajan kanssa tai ottaa huolensa esille viikkopalaverissa Opinto-ohjaajat Opinto-ohjaaja on opiskelijan henkilökohtainen ohjaaja, joka vastaa sekä lukioaikaisesta että lukion jälkeisen ajan suunnittelusta. Opinto-ohjaaja - antaa jokaiselle opiskelijalle henkilökohtaista ohjausta. - perehdyttää lukio-opintoihin pakollisella opinto-ohjauksen kurssilla. - auttaa opiskelijaa henkilökohtaisesti kurssi- ja ainevalinnoissa, kurssivalintojen muuttamisessa ja muussa lukio-opintojen suunnittelussa.

9 8 - auttaa opiskelijaa ylioppilastutkinnon suunnittelussa. - tukee opiskelijaa elämänsuunnittelun ja hallinnan taidoissa. - keskustelee opiskelijan esille ottamista ongelmista ja auttaa tai ohjaa tarvittaessa edelleen ammattiauttajien luo. - tiedottaa jatko-opintoihin hakeutumisesta (hakuajat, hakupaperit ja yhteishakukaavakkeet, hakuoppaat jne.). - tutustuttaa ammatteihin ja kertoo työelämän mahdollisuuksista. - järjestää opiskelijoille tutustumiskäyntejä ja retkiä. - pitää yhteyttä työvoimaviranomaisiin ja lukion jälkeisiin oppilaitoksiin Ryhmänohjaajat Ryhmänohjaajan tehtäviä ovat lukio-opiskeluun liittyvät asiat ja yhteydenpito opiskelijan kotiväkeen. Ryhmänohjaaja - on opiskelijan lähin aikuinen lukiossa. - toimii tukihenkilönä opiskelijan koko lukiouran aikana. - seuraa opintojen etenemistä. - antaa opiskelijalle lukiota koskevaa informaatiota. - hoitaa kodin ja koulun välisen yhteistyön ja tiedottamisen. - tapaa oman ohjausryhmänsä kerran viikossa. - ojentaa oman ryhmänsä abiturientille ylioppilaslakin keväisin ja syksyisin Koulukuraattori Koulukuraattori on tavattavissa koulullamme. Koulukuraattori auttaa ja tukee opiskelijoitamme ja opettajiamme erilaisissa ongelmatilanteissa. Opiskelija voi tulla keskustelemaan koulukuraattorin kanssa oma-aloitteisesti tai opettajan ohjaamana. Häneen voi ottaa yhteyttä mm. seuraavissa asioissa: oppimisvaikeudet, koulunkäyntiin liittyvät pelot ja jännittäminen, kaverisuhteisiin liittyvät asiat, kouluhaluttomuus, alisuorittaminen, aiheettomat poissaolot, päihteet, häiriökäyttäytyminen ja syömishäiriöt. 4.3 Opiskelijahuolto Rauman Lyseon lukiossa tavoitteenamme on ongelmien ehkäiseminen, niiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu meille kaikille. Pyrimme siihen, että luomme lukioomme mahdollisimman turvallisen oppimis- ja työskentelyilmapiirin. Hyväksymme sen, että opiskelijoidemme kehitykseen tai elämäntilanteeseen saattaa liittyä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikeuksia. Arvostamme yksilöllisyyttä ja otamme huomioon sen. Arvostamme ja ylläpidämme avointa keskustelukulttuuriamme yhtenä opiskelijahuollon tärkeimmistä työvälineistä. Se antaa mahdollisuudet opiskelijan joko yksityiselämän tai opiskeluun liittyvien vaikeuksien esille ottamisen. Myös oppilaskuntamme toimii aktiivisesti koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämä toteutuu siten, että opiskelijoidemme edustajat osallistuvat opettajainkokouksiin, suunnittelevat ja järjestävät juhlia, erilaisia retkiä ja tutustumiskäyntejä sekä toimivat aktiivisesti niin, että uudet opiskelijat mahdollisimman pian tuntevat kuuluvansa kouluyhteisöömme.

10 9 Opiskelijahuoltoon liittyvistä asioista vastaa myös koulussamme toimiva opiskelijahuoltoryhmä. Rauman kaupungin palveluksessa on myös koulupsykologi, johon olemme yhteydessä tarvittaessa Opiskelijahuoltoryhmä Lukiossamme toimii moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmä. Tarpeen mukaan kokouksiin osallistuvat myös ryhmänohjaajat Opiskelijahuoltopalaverit ja -kokoukset Jokaista ryhmänohjaustilaisuutta pohjustavat ryhmänohjaajiemme ohjauspalaverit, joihin osallistuvat kaikki ryhmänohjaajat. Ohjauspalavereissa on mahdollisuus keskustella opiskelijoidemme ohjaukseen liittyvistä asioista ja ongelmista. Ryhmänohjaajien ohjauspalavereja pitävät opinto-ohjaajat Arjen hyvinvoinnista Poissaolot Opiskelija on läsnä valitsemiensa kurssien oppitunneilla. Poissaololupa pyydetään ryhmänohjaajalta, apulaisrehtorilta tai rehtorilta. Luvan saatuaan opiskelija ilmoittaa poissaolostaan kurssin opettajalle. Opiskelijan kannattaa keskustella kurssin opettajan kanssa poissaolosta jo ennen poissaololuvan pyytämistä. Etukäteen arvaamattomista syistä johtuvan poissaolon opiskelija ilmoittaa välittömästi omalle ryhmänohjaajalleen. Kouluun palattuaan opiskelijan on selvitettävä poissaolonsa syy jaksonsa opettajille ja tarvittaessa ryhmänohjaajalle (pidempi poissaolo). Kokeesta poissaolonsa opiskelija selvittää kurssin opettajalle aina kirjallisesti. Opiskelijan on opiskeltava valitsemiaan kursseja poissaolostaan huolimatta. Hän ottaa itse selvää oppitunneilla annetuista läksyistä ja muista tehtävistä ja tekee ne mahdollisimman pian. Kiusaaminen Parasta ennaltaehkäisyä on se, että opettajat ja opiskelijat voivat koulussa hyvin. Kaikkien kouluyhteisön jäsenten pitää suhtautua toisiinsa ystävällisesti, hyväksyvästi ja kohteliaasti. Oppilaskunta edistää uusien opiskelijoiden kasvamista kouluyhteisön täysivaltaisiksi jäseniksi tukiopiskelijajärjestelmän, juhlien ja muiden tempausten avulla. Opettajat pyrkivät tunnistamaan mahdolliset kiusaamistapaukset. Opiskelijan lähin tukihenkilö on oma ryhmänohjaaja, johon opiskelijan tulee ensisijaisesti ottaa yhteyttä mikäli kokee olevansa kiusattu tai on havainnut kiusaamista koulussamme. Luonnollisesti opiskelija voi ottaa asiassaan yhteyttä myös opiskelijahuoltoryhmään tai sen yksittäiseen jäseneen, aineenopettajaan, apulaisrehtoriin tai rehtoriin. Kiusaamistapauksen tultua ilmi ongelmaan puututaan heti. Kiusatun opiskelijan asiat käsitellään luottamuksellisesti. Opiskelija ja ryhmänohjaaja/opiskelijahuoltoryhmä sopivat keskenään, mitä ja kenelle opiskelijan asioista kerrotaan. Kuhunkin esille tulevaan kiusaamistapaukseen suhtaudutaan

11 10 asian vaatimalla vakavuudella, mikä edellyttää mm. eri osapuolien kuulemista ja tilanteen jatkoseurantaa. Tupakka/päihteet Tupakointi ja päihteiden käyttö on aina kiellettyä koulussa, koulun alueella ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Mielenterveys Huolehdimme turvallisesta oppimisympäristöstä, jossa on tärkeää välittäminen, kannustaminen ja tuki oppimistilanteessa. Väkivalta Emme hyväksy minkäänlaista väkivaltaa. Kriisit ja onnettomuudet Toimimme seuraavan turvallisuussuunnitelman mukaisesti. RAUMAN LYSEON LUKION TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Rauman Lyseon lukio työyhteisönä Rauman Lyseon lukiossa oli opiskelijoita 695 ja opettajia 52. Tämän lisäksi muuta henkilökuntaa on 10. Opiskelijavalinta Rauman Lyseon lukioon tapahtuu lainsäädännön määrittämällä tavalla ja asiasta tiedotetaan mm. koulumme internet-sivulla. Henkilökunnan valinta tapahtuu yleisesti hyväksyttyjen menettelytapojen mukaisesti, asetettujen pätevyysvaatimusten ja soveltuvuuden perusteella. Opettajien palkkauksessa noudatetaan virkaehtosopimusta. Työtehtävät pyritään jakamaan tasapuolisesti ja henkilökohtaisia toiveita pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon. 2. Toiminnan perusteet Rauman Lyseon lukiossa pidetään jaksokokouksia viisi kertaa lukuvuodessa. Niissä kaikilla on puheoikeus. Puheenjohtajana toimii pääsääntöisesti rehtori ja kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, myös oppilaskunta voi esittää kokouksissa mielipiteensä käsiteltävistä asioista. Lukion opiskelijat yhdessä muodostavat oppilaskunnan. Oppilaskunta on tärkeä osa kouluyhteisöä. Rauman Lyseon lukion oppilaskuntaa edustaa kaksikamarinen hallinto Oppilaskunnan edustajistoon on valittu jokaiselta ohjausryhmältä 2-3 edustajaa. Yhteensä edustajia on noin 110. Luottamusoppilaat ovat kaikki edustajiston jäseniä automaattisesti. Oppilaskunnan hallitus on edustajiston joukostaan äänestämä kokoonpano. Hallituksessa on 14 jäsentä. Hallitus kokoontuu monta kertaa kuussa ja huolehtii juoksevista hallitustehtävistä sekä tekee yksinkertaisia päätöksiä. Tärkeänä tehtävänään hallituksen on koottava edustajiston kokouksiin ehdotuksiaan toimeenpantavista päätöksistä.

12 11 Oppilaskunnan hallitus vuodelle 2014 valittiin joulukuussa 2013 äänestämällä ensin puheenjohtajisto ja myöhemmin hallituksen kokoonpano. Oppilaskunnan hallituksen tehtävänä on toimia opiskelijoiden edustajana sekä antaa lausuntoja koulutyöhön keskeisesti vaikuttavista asioista. Oppilaskunta pyrkii myös lisäämään opiskelijoiden viihtyvyyttä koulussa. Oppilaskunta voi itsekin aktiivisesti tuoda havaitsemiaan epäkohtia esille, ottaa kantaa asioihin ja järjestää omaa toimintaa. Oppilaskunnalta pyydetään koulun keskeisistä asioista mielipide. Yleisenä periaatteena voidaan todeta, että koulumme henkilökunnalta ja opiskelijoilta edellytetään moitteetonta ja toiset huomioon ottavaa käytöstä. Koulussamme ei kenenkään tule loukata toista kouluyhteisön jäsentä eikä sallia, että toista loukataan. Tasa-arvon toteutumisesta ovat vastuussa niin henkilökunta kuin opiskelijat, joilla molemmilla on keskeinen rooli asian toteutumisessa ja epäkohtien tuomisesta esille. 3. Tasa-arvon toteutuminen ja sen arviointi Lukiossa tasa-arvon seuranta voidaan liittää koulussa tapahtuvaan arviointiin. Arviointi on syytä suorittaa ainakin kolmen vuoden välein, jolloin kukin opiskelijaikäluokka voisi ainakin kerran osallistua arviointiin. Rauman Lyseon lukiossa arviointitiimi huolehtii arvioinnin toteuttamisesta. Tilanteessa, jossa henkilö kokee tasa-arvoaan loukatun, voi ottaa yhteyttä rehtoriin. Jos rehtori on osapuolena tilanteessa, niin voi ottaa yhteyttä hänen esimieheensä. RAUMAN LYSEON LUKION TURVALLISUUSSUUNNITELMA - TOIMINTAOHJEET KRIISITILANTEISSA 1. RAUMAN LYSEON LUKION KRIISIVALMIUS Rauman Lyseon lukion opiskelijat ja henkilökuntaan kuuluvat aikuiset voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen joko koulussa tai sen ulkopuolella. Kuolema, sairaus tai onnettomuus voi kohdata perheenjäseniä tai muita läheisiä ihmisiä. Myös jokin koulun ulkopuolinen asia, esim. suuronnettomuus, voi aiheuttaa kriisitilanteen kouluyhteisössä. Kriisisuunnitelma sisältää erilaisia toimintamalleja kriisitilanteita varten. Tarkoituksena on tukea kriisissä olevan henkilön omaa selviytymistä ja nopeuttaa sitä. Toiminta tapahtuu opiskelijoiden vanhempien kanssa yhteistyössä. Myös henkilökuntaa on tarpeen perehdyttää koulun kriisityöhön esim. VESO-päivinä.

13 12 2. KRIISIEN ENNALTAEHKÄISY Myönteisen ja turvallisen ilmapiirin syntymiseen myötävaikuttavia tekijöitä ovat mm: peruskoulun ja lukion yhteistyö opiskelijan siirtyessä Rauman lyseon lukioon tutortoiminta koulun yhteishengen kehittäminen ja yhteisvastuullisuuteen rohkaiseminen koulukiusaamiseen puuttuminen heti valvonta eri tilanteissa ja henkilökunnan kokonaisvastuu yhteistyö vanhempien ja koulun henkilökunnan välillä oppilashuoltoryhmän työ yleinen siisteyden, järjestyksen ja turvaohjeiden noudattaminen koulun tiloissa. 3. KRIISIRYHMÄ Kriisiryhmä kutsutaan kokoon kriisitilanteessa. Ryhmä miettii jatkotoimenpiteet yhdessä työyhteisön ja kodin kanssa ja harkitsee ulkopuolisen avun tarvetta opiskelijoille ja henkilökunnalle. Vararehtori on mukana kriisiryhmässä rehtorin ollessa estyneenä. Tapahtumasta tiedon saanut henkilö on vastuussa asiasta, kunnes on välittänyt tiedon rehtorille. Hän päättää jatkotoimista ja kriisiryhmän kokoamisen tarpeesta ja kokoonpanosta sekä tiedottamisesta opettajille ja koulun ulkopuolelle. Rehtori ja kokoonkutsuja Matti Saarivuori Apulaisrehtori Ilkka Korventausta Opinto-ohjaajat Elina Haveri Mari-Anna Niemi Minna Lehto-Määttä Koulukuraattori Tarja Varjonen Kouluterveydenhoitaja Sari Bohm-Haapanen Työsuojeluvaltuutettu Juha Kaarle Oppilaskunnan ohjaavat opettajat Tuula Kuusela, Janne Tapiovaara Oppilaitospastori Antero Aaltonen Vahtimestari Sami Roviola Oppilaskunnan puheenjohtaja Sarita Jääskeläinen

14 13 4. TIEDOTTAMINEN Tiedottaminen kriisitoiminnasta koulutusta koulun henkilökunnalle informaatiota vanhemmille vuosikurssien vanhempainilloissa tiedottaminen koulun kotisivuilla tietoa opiskelijoille esim. ryhmänohjaustuokioissa ja opintojen ohjauksen yhteydessä. Tiedottaminen kriisitilanteessa 1. Rehtorille tiedottaminen henkilö, joka on saanut tiedon tapahtuneesta, tiedottaa siitä rehtorille. Rehtori selvittää: ketä asia koskee mitä on tapahtunut ja missä miten asiassa edetään. Jos rehtori ei ole paikalla asian hoitaa vararehtori. 2. Kriisiryhmän toiminta rehtori kutsuu kriisiryhmän koolle kriisiryhmässä harkitaan ulkopuolisen avun tarvetta ottaa tarvittaessa yhteyttä opiskelija/opiskelijoiden huoltajiin tiedottaa asiasta koulun henkilökunnalle ja päättää tavan, miten asiasta kerrotaan muille opiskelijoille turhien huhujen eliminoimiseksi. 3. Tiedottaminen koulun ulkopuolelle kaikki tiedottaminen koulun ulkopuolelle tapahtuu vain rehtorin (tai varalla olevan vararehtorin) tai hänen valtuuttamansa henkilön kautta. 5. TOIMINTAMALLEJA ERI KRIISITILANTEISSA Yleisohjeet hätätilanteissa PELASTA

15 14 Varoita välittömästi vaarassa olevia, pyri pelastamaan heidät ja loukkaantuneet. HÄLYTÄ Tee oppilaitoksen sisäinen hälytys suullisella ilmoituksella sisäisellä kuulutuslaitteistolla (sisäisen hälyttämisen ohje oltava aina laitteiston käyttöpaikalla). SAMMUTA Sammuta tai yritä rajoittaa paloa siihen soveltuvalla sammutteella tai sammutusvälineellä. ILMOITA Ilmoita onnettomuudesta ja avuntarpeesta yleiseen hätänumeroon 112. Jos soitat koulun puhelimesta, numero on pyri soittamaan aina itse, jotta vältytään välikäsiltä kerro ensin MITÄ on tapahtunut ja MISSÄ vastaa sinulle esitettäviin kysymyksiin toimi hätäkeskuspäivystäjän antamien ohjeiden mukaan sulje puhelin vasta, kun saat siihen luvan. RAJOITA Alkusammutuksen lisäksi tulee palon ja savun leviämistä estää sulkemalla ovet, ikkunat ja ilmastointi (hätäkytkimet AII - ja BII osien tuulikaapeissa sekä C-osan I kerroksessa). Poista mahdollisuuksiesi mukaan vaara-alueelta ja sen lähistöltä mm. kaasupullot, syttyvät nesteet, muut vaaralliset sekä paloa edistävät aineet. OPASTA Opasta pelastusviranomaisia toiminnan aikana. Toimi heidän ohjeidensa mukaan. Toimi harkiten, rauhallisesti ja ripeästi. Poistu paikalta vasta kun saat siihen luvan. 5.1 VAKAVA ONNETTOMUUS Vakava onnettomuus koulussa Selvitä mitä ja missä on tapahtunut! Selvitä millaista apua tarvitaan ja hanki sitä!

16 15 (Terveydenhoitaja, ambulanssi, palokunta, poliisi tms.). Hanki muuta henkilökuntaa avuksi! Aloita ensiapu! Huolehdi opastuksesta onnettomuuspaikalle! Alkutoimenpiteiden lisäksi: opiskelijat pois onnettomuuspaikalta silminnäkijät erilleen, heistä pidetään erityistä huolta tieto rehtorille joka harkitsee mm. seuraavia jatkotoimenpiteitä: ilmoitus huoltajille mahdollisimman pian järkyttyneimmät opiskelijat kotiin vain aikuisen mukana kirjallinen viesti koteihin asiasta asian yhtenäinen käsittely kouluyhteisössä opiskelijoiden seuranta. Vakava onnettomuus koulun ulkopuolella Tällä tarkoitetaan kansainvälisesti, kansallisesti tai paikallisesti merkittäviä suuronnettomuuksia tai kriisitilanteita. Rauman seudulla tapahtuvan suuronnettomuuden aikana seuraamme paikallisten viranomaisten antamia ohjeita. Kouluyhteisössä onnettomuudet voivat aiheuttaa yleistä ahdistuneisuutta ja/tai pelkotiloja henkilökunnan ja opiskelijoiden keskuudessa. Tässä yhteydessä kouluyhteisössä on syytä harkita mm. seuraavia toimenpiteitä: rehtorille tieto, mitä todella on tapahtunut rehtorin harkinnan mukaan kriisiryhmän koolle kutsuminen asiallinen informaatio henkilökunnalle ja opiskelijoille asian yhtenäinen käsittely kouluyhteisössä. 5.2 KUOLEMA Oppilaan kuolema (sairaus/onnettomuus) mikäli kuolemantapaus sattuu koulussa, kouluaikaan paikalle kutsutaan poliisi. Poliisi ilmoittaa tapahtuneesta omaisille tai sopii siitä, kuka ottaa kotiin yhteyden. jos kuolemantauksesta tulee tieto kouluun, tiedon saanut opettaja informoi rehtoria rehtori tai kriisiryhmän jäsen ottaa yhteyden kotiin, ilmaisee osanoton ja sopii omaisten kanssa tapahtuneen kertomistavasta koululla rehtori informoi opettajakuntaa ja opiskelijoita asian yhtenäinen käsittely kouluyhteisössä opiskelijoiden seurantaa mahdollisen ulkopuolisen avun tarpeen vuoksi

17 16 henkilökunnalle mahdollisuus jälkipuintiin muistaminen koulussa omaisten toiveiden mukaisesti hautajaisiin ja muistotilaisuuteen osallistuminen (adressi/osallistuminen) omaisten toiveiden mukaisesti. Opettajan tai koulun muuhun henkilökuntaan kuuluvan kuolema rehtori informoi kouluyhteisöä kriisiryhmä keskustelee siitä, tarvitaanko henkilökunnalle/opiskelijoille ulkopuolista apua jälkipuinti henkilökunnalle asian yhtenäinen käsittely kouluyhteisössä muistaminen omaisten toiveiden mukaisesti opiskelijoiden seurantaa. Opiskelijan lähiomaisen kuolema tieto rehtorille, joka harkintansa mukaan välittää asian tiedoksi kriisiryhmälle tieto opiskelijan ryhmänohjaajalle/kaikille opettajille opiskelijalle keskustelumahdollisuus opiskelijan seurantaa ITSEMURHA JA SEN UHKA Itsemurha Opiskelijan tai henkilökuntaan kuuluvan itsemurha koskettaa aina koko kouluyhteisöä, koska itsemurha nostattaa esiin esim. voimakasta syyllisyyttä. tieto rehtorille joka välittää asian kriisiryhmälle perheeltä lupa kertoa tosiasiat, jotta perättömät huhut estettäisiin. Jos omaiset kieltävät asian käsittelyn koulussa, kerro että itsemurha tulee tietoon ennemmin tao myöhemmin. Asiallinen tieto helpottaa ja nopeuttaa asian käsittelyä erityinen tuki ja seuranta silminnäkijöille ja lähimmille ystäville asian yhtenäinen käsittely kouluyhteisössä opiskelijoiden seurantaa muistaminen koulussa jälkipuinti henkilökunnan keskuudessa. Itsemurhan uhka Myös itsemurhan uhka koskettaa yleensä koko yhteisöä ja käynnistää ahdistavia tunteita niin nuorissa kuin aikuisissakin. itsemurhauhkailuja ja vihjailuja esittäneeseen pitää suhtautua vakavasti kuuntele, älä tuomitse, älä vähättele. Älä lupaa olla kertomatta kenellekään.

18 17 pelkän kuuntelun sijasta on pyrittävä suoraan keskusteluun asiasta esim. mitä tarkoitat sanoessasi, ettei elämälläsi ole enää väliä? tarjoudu pohtimaan yhdessä ongelmaa, älä yritä ratkaista sitä ongelma, jonka vuoksi henkilö on valmis tekemään itsemurhan, ei voi olla hetkessä ratkaistavissa. Älä jätä opiskelijaa yksin! älä jää pohtimaan asiaa yksin, ota yhteys kriisiryhmään kriisiryhmän kautta yhteys opiskelijan kotiin/läheisiin. 5.4 VAKAVA SAIRAUS sovi huoltajien ja opiskelijan itsensä kanssa, mitä kerrotaan ja kenelle tavoitteena on, että sairastuneen sosiaaliset kontaktit eivät äkillisesti katkea toimintaohjeet sairauskohtauksen varalta nuorten toiminnallisuuden ja myötätunnon kanavoiminen sairaan hyväksi opiskelijoiden seurantaa. 5.5 VÄKIVALTA JA SEN UHKA Väkivalta koulussa Ole rauhallinen ja harkitseva arvioidessasi tilannetta! ilmoita asiasta viipymättä koulun henkilökunnalle ota tarvittaessa yhteys poliisiin anna tarvittaessa ensiapua ilmoitus rehtorille, joka harkitsee kriisiryhmän käytön tarpeen tapauksesta tiedottaminen asianosaisten vanhemmille väkivaltatilanne selvitellään mahdollisimman pian kaikkien osapuolten läsnä ollessa tarvittaessa yhteys viranomaisiin (poliisi, sosiaalitoimi) tarvittaessa yhteys viranomaisiin (poliisi, sosiaalitoimi) tarvittaessa asian yhtenäinen käsittely kouluyhteisössä. Väkivallan uhka koulussa Ole rauhallinen ja harkitseva arvioidessasi tilannetta! huolehdi omasta turvallisuudestasi rauhoita tilannetta mahdollisuuksiesi mukaan ilmoita asiasta viipymättä koulun henkilökunnalle ilmoitus rehtorille, joka harkitsee kriisiryhmän käytön tarpeen tarvittaessa yhteys viranomaisiin (poliisi, sosiaalitoimi) tarvittaessa asian yhtenäinen käsittely kouluyhteisössä. Perheväkivallan epäily

19 18 jos nuori kertoo joutuneensa perheväkivallan uhriksi älä lupaa olla kertomatta kenellekään joudut ehkä pettämään nuoren luottamuksen rohkaise nuorta kertomaan tapahtumasta esim. koulukuraattorille tai terveydenhoitajalle jos nuoressa näkyy fyysisen pahoinpitelyn merkkejä, ohjaa hänet terveydenhoitajan luo. Seksuaalisen hyväksikäytön epäily jos epäilet tai olet epätietoinen, konsultoi terveydenhoitajaa tai koulukuraattoria asiasta asiasta tehdään aina lastensuojeluilmoitus koulun sosiaalityöntekijälle, joka selvittää asiaa kouluterveydenhoitajan/lääkärin tai sosiaaliviranomaisten ohjaamana nuori saatetaan tarkempiin tutkimuksiin ja hoitoon. 5.6 TOIMINTA PÄIHDE- JA HUUMAUSAINE-EPÄILYISSÄ Oppilas päihtyneenä koulussa jos epäilet opiskelijan olevan päihtyneenä koulussa, ota yhteys rehtoriin, apulaisrehtoriin, terveydenhoitajaan tai opinto-ohjaajaan opiskelijan huoltajaan otetaan heti yhteys, joka mahdollisuuksien mukaan hakee opiskelijan koulusta ja vie tarvittaessa hoitoon jos huoltajaa ei tavoiteta, otetaan yhteys sosiaalityöntekijään ja opiskelija toimitetaan tarvittaessa saattajan kanssa lähimmälle terveyskeskukseen hoitoon epäselvässä tapauksessa huoltajaa kehotetaan viemään opiskelija huumetestiin alle 18-vuotiaan kohdalla lastensuojeluilmoitus päihdetilanteissa tehtävä aina! oppilashuoltoryhmä selvittää toimenpiteet oppilaan auttamiseksi. Opiskelijalta löydetään päihteitä päihteet takavarikoidaan ja laitetaan lukittuun tilaan oppilaan ja rehtorin/toisen opettajan läsnäollessa alle 18-vuotias opiskelija ilmoittaa koulun puhelimella heti huoltajilleen tapahtumasta. Jos heitä ei tavoiteta, sovitaan ilmoittamismenettelystä huoltajille opiskelijan kanssa. huoltajat tulevat mahdollisuuksien mukaan heti koululle. poliisille ilmoitetaan tapahtuneesta ja myöhemmin opiskelija itse kaataa poliisin ja rehtorin läsnäollessa väkijuomat viemäriin. Huumeet jäävät poliisin haltuun. sosiaaliviranomaisille ilmoitetaan tapahtuneesta lastensuojelulain 8. luvun 40. :n mukaan. 5.7 KIUSAAMINEN Koulukiusaamisella tarkoitetaan että joku opiskelija joutuu toistuvasti saman tai muiden luokkien opiskelijoiden kiusaamisen kohteeksi. Kiusaajia voi olla yksi tai useampia. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, yksin jättämistä, ilkeitä puheita takanapäin.

20 19 kiusaamistilanteisiin ja muihin vääriin tekoihin puututaan välittömästi, ja tilannetta selvittämässä on yleensä kaksi aikuista kiusaamistilanteesta keskustellaan rauhallisesti ja puolueettomasti molempien osapuolten kanssa ja pyritään tilanteen selvittämiseen sovitaan seurantatoimenpiteistä ja seuranta-aikataulusta kiusaamisesta tiedotetaan aina molempien osapuolien koteihin tarvittaessa kiusaamisasia otetaan koulun oppilashuoltoryhmän käsittelyyn mikäli kiusaaminen jatkuu tai kyseessä on fyysisen tai aineellisen vahingon aiheuttaminen, pyydetään selvittelyyn mukaan lisäksi molempien osapuolten huoltaja/huoltajat (alle 18- vuotiaan opiskelijan kohdalla) sekä sosiaalityöntekijä. 6. LASTENSUOJELUILMOITUKSEN TEKEMINEN Lastensuojelulain mukaan lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. lapsista huolehtiminen on meidän kaikkien yhteinen tehtävämme. sosiaalityöntekijällä on lakiin perustuva salassapitovelvollisuus, mutta samalla hänen on valvottava lapsen edun toteutumista ja ohjattava oppilasta saamaan riittävää apua. Lasten auttamiseksi sosiaalityöntekijä tarvitsee yhteistyötä koulun kanssa. jos saat tietää lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, kerro siitä mahdollisimman pikaisesti sosiaalityöntekijälle. Yhteydenoton jälkeen voidaan suunnitella, minkälaista tukea opiskelija ja hänen perheensä tarvitsevat. jokaisella viranomaisella on lastensuojelulain 40 :n mukaan ilmoittamisvelvollisuus lastensuojelusta. Lain mukaan, jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. viranomaisilla ei ole asiassa harkintavaltaa, vaan ilmoitusvelvollisuus menee jopa salassapitovelvollisuuden ohi. 7. ARVIOINTI KRIISITILANTEEN JÄLKEEN tarkoituksena on tukea normaalin surutyön käynnistymistä ja elämän normalisoitumista kriisiryhmä arvioi henkilökunnan kanssa, miten tilanne hoidettiin konsultoidaan mahdollisesti mukana olleita koulun ulkopuolisia henkilöitä tehdään tarvittavat muutokset kriisivalmiussuunnitelmaan. 8. YHTEYSTIETOJA HÄTÄNUMERO 112 RAUMAN POLIISILAITOS Rikosilmoitusten vastaanotto ja muu yleisöpalvelu klo

21 20 RAUMAN TERVEYSKESKUS PÄIVYSTYS klo perjantaisin klo muina aikoina MYRKYTYSTIETOKESKUS RAUMAN KRIISIKESKUS ANKURPAIKK TAKSI RAUMAN SEURAKUNNAN PÄIVYSTÄVÄ PAPPI Opiskelun erityinen tuki Opiskelijoidemme kanssa käymissämme keskusteluissa esille tulleet opintoihin vaikuttavat erityiskysymykset huomioidaan kaikenkattavasti opiskelijan kohtaamisessa. Opiskelijalle laaditaan tarvittaessa erilliset opiskelu- ja kuntoutussuunnitelmat. Opiskelijaa koskevista erityiskysymyksistä tiedotetaan luvanvaraisesti koulumme henkilöstölle. Viikkopalaverissa ja/tai ryhmänohjauspalavereissa esille tulleet erityiskysymykset käsittelemme opiskelijahuoltoryhmässä, jossa suunnittelemme jatkotoimenpiteitä, ja tarvittaessa ohjaamme opiskelijan muulle asiantuntijalle. Kielen kehityksen häiriöissä ohjaamme opiskelijan testeihin ja huomioimme testien tulokset jatkossa opiskelijan opiskelussa. Huomioimme erityistukea tarvitsevat opiskelijat tunti- ja koetilanteissa ja anomme heille luvan erityisjärjestelyihin ylioppilastutkinnon kokeissa. Koulumme järjestää mahdollisuuksien mukaan tukiopetusta. Lukiossamme tehdään yhteistyötä myös peruskoulujen oppilaanohjaajien kanssa Verkostot Moniammatillisten verkostojen avulla saamme koulun voimavaraksi asiantuntijuutta, jota koulumme sisältä ei muuten välttämättä löytyisi. Moniammatillista yhteistyötä teemme mm. sosiaali- ja terveystoimen, työvoimaviranomaisten, muiden toisen asteen oppilaitosten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Toimimme yhteistyössä myös peruskoulujen oppilaanohjaajien ja terveydenhoitajien kanssa. Näin voimme ehkäistä opiskelijoiden nivelvaiheiden ongelmia. Yhteistyömme ammatillisten oppilaitosten, kuten Rauman ammattiopiston, opinto-ohjaajien ja opiskelijahuollon henkilöstön kanssa tarjoaa lukiomme opiskelijoille urasuunnittelun tukea ja apua. Opinto-ohjaajien lisäksi moniammatillista yhteistyötä Rauman Lyseon lukiossa toteuttaa opiskelijahuoltoryhmä. Jokainen ryhmän jäsen on oman alansa asiantuntija, jonka ammattitaito ja asiantuntijuus ovat ryhmän käytettävissä. Tavoitteena on ongelmien ennaltaehkäisy ja syntyneiden ongelmien mahdollisimman varhainen havaitseminen ja niihin reagoiminen. 4.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Rauman kaupunki päättää säännösten rajoissa, missä laajuudessa omakielistä opetusta, oman äidinkielenopetusta sekä suomi/ruotsi toisena kielenä opetusta järjestetään, miten se organisoidaan ja milloin sitä on tarkoituksenmukaista toteuttaa useiden oppilaitosten yhteistyönä.