Työsuhteeseen perustuva vahvistuskanne

Transkriptio

1 Asiajärjestys kulkee seuraavasti: Asiasta on laadittu kanne käräjäoikeudelle, vastaaja on laatinut vastineen ja kantaja on vielä sen jälkeen laatinut lauselman asiasta. Käymällä tekstit tässä järjestyksessä, saanet kokonaiskuvan asiaan. Teksteissä mainituista liitteistä on pdf tiedostojen lopussa otteita asian kannalta merkityksellisimmistä liitteistä. Mikäli kanteessa ja vastineessa on sama liite, niin pdf tiedostoissa se löytyy jommastakummasta. Pdf tiedostoista on poistettu työpaikalla toimivien / toimineiden henkilöiden nimet. Vain kanteen ja vastineen laatijoiden nimet ovat jätetty näkyville. T. Vitosen lehtijaos

2 2 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDELLE Asia Työsuhteeseen perustuva vahvistuskanne Kantaja Metallityöväen Liitto ry, jolle haastehakemuksen liitteenä olevassa luettelossa mainitut työntekijät ovat saatavansa perittäväksi siirtäneet Asiamies ja prosessiosoite Heikki Laitinen, asianajaja, Helsinki Asianajotoimisto Heikki Laitinen Oy Ainonkatu 4 C 38, Helsinki Vastaaja Planmeca Oy Asentajankatu 6, Helsinki Tuomioistuin Helsingin käräjäoikeus; yhtiön kotipaikan tuomioistuin

3 3 VAATIMUKSET Metallityöväen Liitto ry, jolle haastehakemuksen liitteenä olevassa luettelossa mainitut työntekijät ovat saatavansa perittäväksi siirtäneet, vaatii, että: Käräjäoikeus vahvistaa, että Planmeca Oy:n olisi tullut (ja tulee) maksaa luettelossa mainituille työntekijöille heidän kulloisestakin aikapalkasta laskettuna erillisenä lisänä 9,8 prosentin senttimääräinen lisä per tehty työtunti kunkin työntekijän työsuhteen alkamisesta lukien. (Viimeistään lukien niiden työntekijöiden osalta, joiden työsuhde on alkanut ennen ). Lisäksi Metallityöväen Liitto ry pyytää vahvistettavaksi, että työnantaja on velvollinen ottamaan huomioon edellä mainitun 9,8 prosentin erillisen lisän vaikutuksen mm. vuosiloma-ansioihin ja muihin keskituntiansioista laskettaviin palkan eriin. Metallityöväen Liitto ry vaatii, että Planmeca Oy velvoitetaan suorittamaan kullekin työntekijälle laillista korkoa (korkolaki 4 :n 1 mom.) sille pääomaosuudelle, joka on erääntynyt kunkin kalenterivuoden loppuun mennessä seuraavan kalenterivuoden ensimmäisestä päivästä lukien. Esimerkkinä saamatta jääneet palkkasaatavat vuodelta 1998; korko näille saataville alkaen jne. Oikeudenkäyntikulut Metallityöväen Liitto ry vaatii, että Planmeca Oy velvoitetaan korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut tuomioistuimelle jätettävän laskun mukaisesti korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine korkoineen laskettuna kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

4 4 KANTEEN PERUSTELUT Taustaa yhtiöstä Planmeca Oy valmistaa tuotteita hammaslääkäreille. Planmeca Oy:ssä on kokoonpanoverstaita kaksi kappaletta, joissa Unit-yksikössä työskenteli vuonna työntekijää ja röntgenverstaalla 93 työntekijää. Näitä työntekijöitä kutsutaan myöhemmin tuotantotyöntekijöiksi. Tämän lisäksi Planmeca Oy:ssä on jauhemaalaamo, jossa työskenteli 14 työntekijää ja koneistamo, jossa työskenteli 16 työntekijää. Lisäksi on elektroniikkaosasto, jossa 12 työntekijää, kuljetusosasto, jossa 5 työntekijää sekä protopaja, jossa 3 työntekijää. Työntekijävahvuus edellä lueteltuna on vuodelta Nykyinen työntekijämäärää vastaa suurin piirtein edellälueteltua. Planmeca Oy:n sekä työntekijöiden välisessä työsuhteessa sovelletaan metalliteollisuuden (nykyisin teknologiateollisuuden) pääalan työehtosopimusta. Taustaa riidalle Metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on sovittu työajan tasaamisesta ns. kokoaikatyötä tekevien työntekijöiden osalta. Täysiaikaisessa työaikamuodossa työskentelevät työntekijät tekevät 40-tuntista työviikkoa ja 8-tuntista työpäivää. Ns. pekkassopimus aloitti työajan lyhentämisen / tasaamisen, joka on johtanut siihen, että tällä hetkellä metalliteollisuudessa (teknologiateollisuudessa) työaikaa tasataan siten, että se lyhenee täysiaikaisessa työaikamuodossa työskentelevien työntekijöiden kohdalla 12,5 työpäivää vuositasolla.

5 5 Metalliteollisuudessa on sovittu työajan tasaamisen aiheuttaman palkkaetujen menetyksen kompensointi siten, että ko. tasaamisvapailta (ns. pekkaspäiviltä) ei makseta erikseen palkkaa, vaan työntekijälle maksetaan tasaamiskorvauksena jokaiselta tekemältään työtunnilta erillinen lisä (6,3 prosenttia, ennen ,8 prosenttia) keskituntiansion päälle. Työehtosopimusosapuolet ovat sopineet, että tämän lisän tulee näkyä palkkalaskelmissa nimenomaan erillisenä lisänä, jotta voidaan joka hetki tietää, että työntekijälle tämä tasaamislisä maksetaan. Tätä koskeva työtuomioistuimen lausunto on annettu ja siinä on hyväksytty työehtosopimusosapuolten yhteinen tulkinta. Tasaamisvapaitten myynti ja siitä sovittu kompensaatio Vuonna 1996 Planmeca Oy:ssä käytiin pääluottamusmiehen sekä työnantajan välillä neuvotteluja työajan tasaamisvapaiden myynnistä. Neuvottelut aloitettiin työnantajan aloitteesta ja työnantaja pyrki siihen, että työntekijöiden työaika muutetaan 40 tunnista 37,5 tuntiin viikossa. Tähän esitykseen ei olisi tietenkään suostuttu, mikäli työnantaja ei olisi tarjonnut kompensaatiota työajan lyhentämisestä aiheutuneista menetyksistä (tasaamisvapaakorvaukset; pekkaset). Neuvottelut päättyivät siihen, että työntekijöille sovittiin maksettavaksi aluksi 7,8 prosentin suuruista erillistä lisää, joka hyvin nopeasti korotettiin 9,8 prosentin suuruiseksi erilliseksi lisäksi. Tämä on näkynyt työntekijöiden palkkalaskelmissa nimenomaan erillisenä lisänä, joka on laskettu työntekijän aikapalkasta. Tuolloin työntekijöiden työsopimuksia muutettiin individuaalijärjestelmällä siten, että jokaisen työntekijän työsopimukseen otettiin erilliseksi kirjalliseksi ehdoksi, että tämä 9,8 prosentin kompensaatio lasketaan aikapalkasta erilliseksi lisäksi aikapalkan päälle.

6 6 Tästä seikasta (lasketaanko lisä aikapalkkaan vaiko aikapalkasta palkkalaskelmissa näkyvänä erillisenä lisänä), on erillinen riita vanhojen työntekijöiden sekä Planmeca Oy:n välillä. Vuoteen 2004 saakka se on maksettu erillisenä palkkalaskelmissa näkyvänä lisänä. Metallityöväen liiton kanta edellä todetussa riidassa sekä myös tässä riidassa on, että 9,8 prosenttia maksetaan erillisenä lisänä ja laskettuna nimenomaan aikapalkasta (eikä siten, että ko. lisä sisältyisi aikapalkkaan). Riitakysymys tässä asiassa jälkeen palkatuille työntekijöille ei ole maksettu edellä mainittua 9,8 prosentin suuruista erillistä lisää. Näin ollen ko. työntekijät ovat joutuneet eriarvoiseen asemaan vanhojen työntekijöiden kanssa, koska he ovat saaneet samasta työstä samoin edellytyksin tehtynä kuin vanhatkin työntekijät, 9,8 prosenttia huonompaa palkkaa. Työnantaja on rikkonut tasapuolista kohtelua vastaan ja itse asiassa syyllistynyt syrjintään alkaen niitä työntekijöitä kohtaan, joille ko. lisää ei ole suoritettu. Viimeistään tilanne on muuttunut , jolloin uusi työsopimuslaki astui voimaan ja jossa erityisesti korostettiin työnantajan velvollisuutta kohdella työntekijöitä tasapuolisesti ja jossa erikseen asetettiin syrjintäkielto. Työsopimuslain 2 luku 2 Työsopimuslain 2 luvun 2 :n 2 momentissa todetaan: Määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä.

7 7 Edelleen työsopimuslain 2 luvun 2 :n 3 momentissa todetaan: Työnantajan on muutoinkin kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, ellei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Edelleen työsopimuslain 2 luvun 2 :n 4 momentissa todetaan: Työnantajan on noudatettava 1 momentissa säädettyä syrjintäkieltoa myös ottaessaan työntekijöitä työhön. Uuden työsopimuslain voimaan tultua tasapuolinen kohtelu on saanut erityisen merkityksen myös oikeuskäytännössä. Työtuomioistuin on ottanut kantaa asiaan mm. ratkaisussaan TT: 2001:52. Työnantajan lain ja työehtosopimuksen vastainen menettely Metalliteollisuudessa (nykyisin teknologiateollisuudessa) täysiaikainen työaika on kuten edellä on jo todettu 40 tuntia viikossa ja 8 tuntia päivässä. Kaikki muut työaikamuodot, jotka ovat sitä lyhyempiä, ovat osa-aikaisia. Näin ollen kaikki Planmeca Oy:ssä työskentelevät työntekijät työskentelevät osa-aikaisessa työaikamuodossa. Kun työnantaja on palkannut palvelukseensa uusia työntekijöitä, olisi työnantajan tullut tarjota kokoaikaista työtä jo palveluksessaan oleville työntekijöille. Tästä olisi ollut seurauksena se, että nämä olisivat päässeet automaattisesti pekkasjärjestelmään eli työajan tasaamisjärjestelmän piiriin. Tällöin heidän työaikansa vuositasolla olisi ollut käytännössä lähes sama kuin nykyisessä 37,5 tunnin työaikamuodossa, koska sitä olisi vuositasolla tasattu 12,5 työpäivää. Työntekijälle olisi kuitenkin tästä täysiaikaisesta työaikamuodosta ollut huomattava etu, koska työnantaja olisi tällöin ollut velvollinen suorittamaan

8 8 työntekijöille työehtosopimuksen perusteella työajan tasaamislisää, joka on erillisenä lisänä 6,3 prosenttia työntekijälle maksettavasta keskituntiansiosta eli käytännössä tämä merkitsisi jokaiselle nyt kanteessa mainitulle työntekijälle 6,3 prosentin palkanlisäystä per tunti. Työnantaja on tehnyt jälkeen solmitut työsopimukset tarkoituksella sellaiseen työaikamuotoon (37,5 tuntia viikossa), jonka ainoana tarkoituksena on ollut kiertää työntekijöiden oikeutta saada työehtosopimukseen perustuvaa työajan tasaamislisää. Metallityöväen liitto katsoo kuitenkin, että kanteessa mainitut työntekijät ovat oikeutettuja ensisijaisesti saamaan samat edut kuin vanhat työntekijät eli 9,8 prosenttia aikapalkan päälle. Mikäli katsotaan, että 37,5 tunnin työaikamuoto ei täyttäisi työsopimuslain 2 luvun 2 :n 2 momentin määritelmää osa-aikaisesta työsuhteesta, tulee joka tapauksessa tarkastella työntekijöiden asemaa työsopimuslain 2 luvun 2 :n 3 momentin näkökulmasta. Tasapuolinen kohtelu Tässä asiassa on kantajan kannalta katsottuna riidatonta, että työnantaja on sopinut vuonna 1996 silloisten työntekijöidensä kanssa työajan tasaamiskorvausten myymisestä lyhentämällä työsopimuksella mainittujen työntekijöiden työaikaa 37,5-tuntiseksi per viikko. Mainituille työntekijöille on kuitenkin hyvityksenä työsopimusperusteisesti sovittu 9,8 prosentin suuruinen erillinen lisä, jota jälkeen otetut työntekijät eivät ole saaneet. Koska vanhojen työntekijöiden sekä uusien työntekijöiden työnteossa ja asemassa muutoinkaan ei ole mitään eroa, ei työnantajalla ole oikeutta poiketa uusien työntekijöiden palkkauksessa vanhojen työntekijöiden

9 9 palkkauksesta. Toisin sanoen työnantaja ei ole kohdellut vuoden 1996 lokakuun jälkeen palkattuja työntekijöitä tasapuolisesti jättäessään suorittamatta ja sopimasta näille erillisenä lisänä 9,8 prosentin suuruista palkan osuutta. Maksamatta jättäminen ei ole ollut uusien työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. (TSL 2 luku 2 3 ja 4 mom.) Työsopimuslain 12 luvun 1 Edellä mainitussa lainkohdassa todetaan: Työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsuhteesta tai tästä laista johtuvia velvollisuuksia, on korvattava työntekijälle siten aiheuttamansa vahinko. Työnantajan syyllistyttyä tasapuolisen kohtelun vastaiseen menettelyyn, josta on seurannut kanteessa mainituille työntekijöille 9,8 prosenttia vanhoja työntekijöitä huonompi palkka, oikeuttaa työntekijät vaatimaan ja saamaan kanteessa mainitulta ajalta (työsuhteen alku; viimeistään alkaen) vahingonkorvauksena palkkaetujen menetyksestä syntynyt vahinko. Asiasta käydyt neuvottelut Mainitusta riitakysymyksestä on käyty työpaikalla neuvotteluja useaan kertaan vuonna Neuvottelut ovat jääneet erimieliseksi. Asiasta on neuvoteltu myös työehtosopimusosapuolten eli Metalliteollisuuden Liitto ry:n sekä Teknologiateollisuus ry:n välillä. Nämäkin neuvottelut ovat päättyneet erimielisyyteen.

10 10 Asiakirjaselvitys Pöytäkirja yt-neuvottelusta Teemana on sopimus 9,8 prosentin lisästä työntekijöille, jotka siirtyvät 37,5-tuntiseen työviikkoon. Oikeuskäytäntöä Oikeuskäytännön osalta viitataan Turun hovioikeuden tuomioon asiassa Lähteenmäki / Lindex Oy. Työtuomioistuimen tuomio TT: 2005:27. Työtuomioistuimen lausunto koskien työajan tasaamislisän yhteistä tulkintaa;(tulee näkyä erillisenä lisänä.) Todistelu Tässä asiassa tullaan kuulemaan todistelutarkoituksessa Planmeca Oy:n pääluottamusmiestä. Liitteet Haastehakemuksen liitteiksi oheistetaan yhtiötä koskeva kaupparekisteriote, työntekijöiden siirtokirjat sekä laskelma tähän mennessä syntyneistä oikeudenkäyntikuluista. Helsingissä 26 lokakuuta 2005 Heikki Laitinen asianajaja, Helsinki Metallityöväen Liitto ry:n valtuuksin

11 11 Planmeca Oy Planmed Oy Pöytäkirja YT-neuvotteluista Aika: kello 9.00 Paikka: Tuotantojohtajan työhuone, asentajankatu 6, Helsinki Läsnä Tuotantojohtaja Pääluottamusmies, PLM 1 PLM:n esityksestä sovittiin, että koko laitoksen tuotannon työntekijöihin sovellettavaa työtuntijärjestelmää muutetaan niin, että työaika on 37,5 tuntia viikossa ja kiinteä työaika , johon sisältyy 30 minuutin ruokatauko. Liukumaa sovelletaan kaikkiin tuotannon työntekijöihin vähintään +- 1/2 tunnin levyisenä. 2 Edelleen sovittiin, että aikatuntipalkkaa korotetaan 9,8% niiden työntekijöiden osalta, jotka nyt siirtyvät 37,5 tunnin työviikkoon. Todettiin, että tämä merkitsee pekkaspäivien poistumista ja niiden ostamisen lakkaamista. 3 Todettiin, että koneistamon ja maalaamon osalta siirtyminen liukumaan neuvotellaan erikseen. 4 Edelleen sovittiin, että muutos tulee voimaan seuraavan palkkakauden alusta Edelleen sovittiin, että pitämättömät pekkaspäivät eli ajan kulumisen perusteella laskettava osuus koko vuoden työajan lyhennysvapaista (10 1/2 päivää) voidaan pitää esimiehen kanssa sovittuna aikana kuitenkin siten, että kaikki on pidetty tammikuun 1997 loppuun mennessä 6 Todettiin, että :ssä 1 5 tehty sopimus on Metalliteollisuuden Keskusliiton ja Metallityöväen Liiton välillä allekirjoitetun työehtosopimuksen 30 ½:n tarkoittama paikallinen sopimus. 7 Tuotantojohtaja ilmoitti, että niiden työntekijöiden, jotka jo ovat yksilöllisten sopimusten nojalla siirtyneet 37,5 tunnin työviikkoon, aikatuntipalkkaa korotetaa niin, että heidän aikatuntipalkkansa nousee vastaavalla määrällä. 8 Päätettiin kokous kello 9.15 Vakuudeksi Tuotantojohtaja Pääluottamusmies