EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A32284 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Hiekanpään elämänkaarihanke Ohjelma Itä-Suomi Toimintalinja 2 : Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Projektityyppi Kehittämisprojekti Vastuuviranomainen Etelä-Savon maakuntaliitto Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Pieksämäen kaupunki Projektin vastuuhenkilön nimi Kari Koistinen Sähköpostiosoite kari.koistinen@pieksamaki.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Veera Virtanen Sähköpostiosoite veera.virtanen@pieksamaki.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Hankkeen lähtökohta Hiekanpään elämänkaarihankkeella on haettu ratkaisuja ikääntyvästä väestöstä ja laskevasta syntyneisyydestä johtuvaan koulutuselämän murrokseen. Pieksämäen peruskoululaisten määrä on laskenut ja laskee vielä 3-4 lähivuoden aikana. Etelä-Savon toiselle asteelle siirtyvien ikäluokka on myös pienentynyt rajulla vauhdilla. Taistelu oppilaista koulutuksen järjestäjien kesken on käynnissä samalla, kun valtiovalta siirtää oppilaspaikkoja Etelä-Suomeen. Kouluverkko on ollut tarkastelussa Pieksämäen kaupungissa vuosina toimineen palvelurakennetyöryhmän työskentelystä ja raportista asti. Työryhmän esityksen perusteella kaupungin kaksi yläkoulua yhdistettiin ja toiminta keskitettiin kahteen yksikköön, Hiekanpäähän sekä noin kilometrin päähän Keskuskadulle. Tarkoituksena oli rakentaa myös Keskuskadun yksikön sisältävä uusi oppimisympäristö Hiekanpäähän lähivuosina. Toiseella asteella Partaharjun opisto on integroitunut Kirkkopalvelut ry:n omistamaan Seurakuntaopistoon, Diakonia-ammattikorkeakoulun Idän Pieksämäen yksikkö taas on siirtynyt monimuoto-opetukseen ja EURA JÄRJESTELMÄ 1/9

2 Mikkelin ammattikorkeakoulun metsäopetuksen Pieksämäen toimipisteen toiminta on lakkautettu ja siirretty Mikkeliin. Lisäksi Etelä-Savon ammattioppilaitoksen nykyiset tilat Kuusitiellä ovat pahasti remontin tarpeessa ja Pieksämäen lukion opiskelijamäärät laskevat laskemistaan. Lähtökohtaisesti Pieksämäellä on tarvittu suurempia linjamuutoksia sekä uusia innovaatioita Pieksämäen koulujen tulevaisuuden sekä kaupungin palveluiden suhteen. Tavoitteet Projektilla on haettu ratkaisuja uudenlaisiin pedagogia-lähtöisiin tilajärjestelyihin sekä tulevaisuusorientoituneisiin oppimisympäristöihin ja palvelujärjestelmiin. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää uudenlaisia, sektori- ja organisaatiorajat ylittäviä palvelumalleja Pieksämäen kaupungin opetus-, hoiva- ja hyvinvointipalveluissa. Elämänkaarihankkeen tavoitteena on ollut luoda kaupunkiin paremmat ja ajanmukaisemmat oppimisympäristöt sekä kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä toimintojen, tilojen ja henkilöstön yhteiskäytön myötä. Hankkeen kohderyhmä Projektisuunnitelmassa hankkeen varsinaiseksi kohderyhmäksi on suunniteltu peruskoulun yläkoululaiset, toisen asteen opiskelijat sekä näiden oppilaitosten henkilöstö. Välillisenä kohderyhmänä hankkeessa ovat olleet kaikki pieksämäkeläiset ja alueen elinkeinoelämä. Hiekanpään elämänkaarikylän kumppaneita ovat seuraavat yritykset: S.ja A. Bovalliuksen säätiö, Diakoniaammattikorkeakoulu Oy, Etelä-Savon koulutus Oy, Itä-Suomen yliopiston yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopiston Aducate, Kirkkopalvelut ry ja Vaalijalan kuntayhtymä. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Hiekanpään elämänkaarihankkeessa mukana olleet pääkumppanit ovat kaikki tällä hetkellä tai tulevaisuudessa Hiekanpään elämänkaarikylään toimintojaan sijoittavia organisaatioita. Yhteistyökumppaneiden kesken on myös allekirjoitettu Hiekanpään elämänkaarikylän kehittämistä määrittelevä strateginen kumppanuussopimus Allekirjoittajaorganisaatioita ovat Pieksämäen kaupungin lisäksi S.ja A. Bovalliuksen säätiö, Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, Etelä-Savon koulutus Oy, Itä-Suomen yliopiston kauppa- ja yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, Kirkkopalvelut ry sekä Vaalijalankuntayhtymä. Lisäksi Hiekanpään alueen läheisyydessä oleva Attendon hoivakoti on ollut mukana yhteistyössä. Hankkeen toimintoihin mukaan lähteneet yritykset taas ovat osoittaneet oma-aloitteisesti kiinnostustaan hanketta kohtaan. Hiekanpään elämänkaarihankkeen yrityskummeiksi ovat alustavasti lupautuneet Franke Oy, Moilas Oy ja Rakennusliike U. Lipsanen Oy. Hiekanpään hankkeessa on toiminut useita eri työryhmiä; kaupunginvaltuuston jäsenpuolueiden edustajista koostuva omistajaohjausryhmä, hanketekninen ohjausryhmä, hankkeen työrukkasena toimiva projektiryhmä (Diak, Seurakuntaopisto, Kirkkopalvelujen sotepalvelut, Pieksämäen varhaiskasvatus, koulutoimi, vanhus- ja vammaispalvelut, Bovallius-ammattiopisto, Attendo, Esedu, nuorisovaltuusto ja vanhusneuvosto), EURA JÄRJESTELMÄ 2/9

3 toimijoiden, elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajista koostuvat kuusi teematyöryhmää ja Hiekanpään toimijoiden johtoryhmä (Pieksämäen kaupungin lisäksi S.ja A. Bovalliuksen säätiö, Diakoniaammattikorkeakoulu Oy, Etelä-Savon koulutus Oy, Itä-Suomen yliopiston kauppa- ja yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, Kirkkopalvelut ry sekä Vaalijalankuntayhtymä). Hankkeeseen otettiin alkuvaiheessa ostopalveluina toteutettavia asiantuntijapalveluita sekä Prime Group Oy:sta että Finnish Education Group Oysta. Lisäksi Securitas Education Oy työsti Hiekanpään alueen turvallisuussuunnitelman. Prime Group Oy on innovaatiotoiminnan ammattilainen ja toi hankkeeseen osaamistaan erityisesti ikäihmisten, hoidon ja hoivan sekä synergian ja kestävän kehityksen tiimoilta. FEG Oy taas on koulutuksen ja hyvinvointioppimisen asiantuntija, joka auttoi myös sosiaalipedagogisen työotteen läpiviennissä ja elämänkaariajattelun käsitteen avaamisessa. Hankkeen jatkoajalla ( ) haluttiin kuitenkin toteuttaa hankkeen kaikki toiminnot Hiekanpään kumppaneiden kesken, jotta syntyneen yhteistyön merkitys korostuisi. Kansainvälisiä kontakteja on muodostettu hankkeen eri kumppaneiden verkostojen kautta. Hanketta on esitelty mm. Japanista vierailleelle tohtori Nakamura Hiromille sekä Saksassa toimivalle Alsterdorfin säätiöllle. Tämän tiimoilta toimijat kävivät omakustanteisesti tutustumassa Alsterdorfin evankeliseen säätiöön, joka tarjoaa inkluusion mukaisia hoiva-, hyvinvointi- ja koulutupalveluja. Näin kehittämistyön alkuvaiheessa Pieksämäen kaupungilla on ollut vetovastuu hankkeen etenemisessä ja se on nähty yhteistyökumppaneiden keskuudessa luontevaksi. Teematyöryhmien työstä syntyneet jatkohankkeet ovat kuitenkin jo jakautuneet enemmän myös muiden tahojen hallinnoitavaksi. Johtamisjärjestelmää koskevien pitkällisten keskustelujen jälkeen tultiin siihen tulokseen, että Pieksämäen kaupunki on luonnollinen vetäjä Elämänkaarikylän kokonaisuudelle tällä hetkellä. Hiekanpään toimijoiden johdosta muodostuva johtoryhmä, on päättävä elin, jolle jatkossa tärkeimmät asiat esitetään päätettäväksi. Yhteistä johtamisjärjestelmää ja vastuunjakoa tullaan kehittämään tulevaisuudessa entisestään (esim. Hiekanpään toimenpidesuunnitelma vuosille ). 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hiekanpään elämänkaarihankkeelle on perustettu omat kotisivut osoitteeseen joista on hankkeen loppuvaiheessa siirrytty uudelle palvelimelle, sillä OnEdun alaiset sivut tarjoavat mahdollisuuden mm. täydennyskoulutustyökaluksi Elämänkaarikylän jatkokehittämisessä. Lisäksi hankkeella on aktiivinen Facebook-sivu Youtube-kanava ja Twitter-tili Tiedotus ja viestintä -teematyöryhmässä on toimitettu kaksi Pieksämäen lehden suurjakelun välissä ilmestynyttä Hiekkis-liitettä, jotka ovat olleet informatiivisia katsauksia Elämänkaarikylän toimintaan. Liitteitä on tarkoitus julkaista myös tulevaisuudessa. Tapahtumista on tiedotettu sähköisesti sekä mainoksin paikallislehdessä ja ilmoitustauluilla. Hankkeen aikana on osallistuttu kaksille messuille (Savon Solmu Pop up -messut sekä Pieksämäen EURA JÄRJESTELMÄ 3/9

4 nuorkauppakamarin juhlaseminaari ). Hanke on herättänyt laajaa mielenkiintoa, ja sitä on käyty esittelemässä muun muassa valtakunnallisissa seminaareissa kuten työpajapäivillä Lahdessa, Opetusministeriössä kuin myös paikallisissakin toimipisteissä. Tiedottamisessa on kuitenkin edelleen paljon kehitettävää ja se vaatisi lisää resursseja, niin rahaa kuin ihmisten työpanostakin. Hiekanpään elämänkaarikylän visuaaliseen ilmeeseen ja brändäykseen tulisi nähdä vaivaa näin alkuvaiheessa, jotta ihmisten mieliin piirtyisi tietty kuva Hiekkiksestä. Kehitysideoita ovat muun muassa kuukausittainen uutiskirje sidosryhmille, Instagram-tili, videobloggaus, mainosjuliste ja positiivista julkisuuskuvaa keräävät Hiekkis-kummit. Neuvottelut muutaman julkisuuden henkilön (Mikko Kekäläinen ja Esapekka Lappi) kanssa Hiekkis-kummiudesta ovat jo käynnissä. Elämänkaarikylän kehittämistä koskeva artikkeli tullaan myös julkaisemaan vuonna 2015 ilmestyvässä kirjassa, joka käsittelee kuntien innovaatioita lapsiperheiden, lasten ja nuorten palveluissa. Kirjan julkaisusta vastaa dosentti Matti Rimpelä. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Keskeisiksi ongelmiksi hankkeen toteuttamisessa muodostuivat sitoutuminen ja tiedottaminen. Eri organisaatioiden väkeä on ollut omien töiden ohella vaikea saada paikalle hankkeen toimintoihin ja osallistumaan yhteiseen kehittämistyöhön. Strategisen kumppanuussopimuksen allekirjoittaminen lisäsi kuitenkin eri osapuolten sitoutumista merkittävästi. Hankkeen projektipäällikkö vaihtui kolmesti projektin aikana, mikä aiheutti jonkin verran ongelmia käytännön työssä. Lisäksi projektin vetäminen oman työn ohella todettiin haastavaksi. Ehdottomana suosituksena mahdollisten tulevien projektien toimeenpanossa voidaankin pitää kokoaikaista projektipäällikköä. Tiedottamisen suurimpana ongelmana oli resurssipula niin ajan kuin taloudellisten resurssienkin suhteen. Sama pätee myös kuntalaisten osallistamiseen. Projektihenkilöstölle olisi tullut resursoida enemmän aikaa osallisuussuunnitelman toteuttamiseen. 8. PROJEKTIN TULOKSET Tärkeimpänä tuloksena Hiekanpään elämänkaarihankkeessa voidaan pitää Elämänkaarikylän toimijoiden yhteisen tahtotilan muodostumista sekä strategisen kumppanuussopimuksen allekirjoittamista. Pieksämäelle ja Hiekanpään toimijoiden keskuuteen on syntynyt kehittämismyönteinen ja tulevaisuuteen uskova ilmapiiri. EURA JÄRJESTELMÄ 4/9

5 Yhteistyön tekemisen merkitys on ymmärretty ja siihen on ryhdytty ennakkoluulottomasti. Alunperin hankkeen tulokseksi suunniteltu tila- ja oppimisympäristösuunnitelma on myös pistetty alulle, mutta mittavaa ja perusteellista tilojen selvitystyötä ei ole vielä saatu päätökseen. Tilojen määrän optimoinnista ja toimitilastrategian laadinnasta vastaa Haahtela Oy, eikä sen kustannuksia ole katsottu lukeutuvan hankkeen budjettiin. Hankkeen alussa kerättiin kaupunkilaisilta ja Hiekanpään toimijoiden henkilöstöltä ja asiakkailta satoja ideoita Elämänkaarikylän kehittämiseen. Näiden ideoiden pohjalta syntyi 10 tärkeintä kehittämisteemaa sisältävä lista, jonka perusteella jatkotyö aloitettiin. Teemat olivat: 1) Kylän johtaminen 2) Hyvien käytäntöjen levittäminen ja tiedottaminen 3) Henkilöstön liikkuvuus ja yhteiskäyttö 4) Resurssiyhteistyö: yhdessä tuotetut palvelut ja uudet toimintamallit 5) Tilat ja oppimisympäristöt 6) Uusi teknologia elämänkaarikylässä 7) Ihmisten välinen kohtaaminen, sukupolvia yhdistävä työote 8) Asuminen Hiekanpäässä 9) Vapaa-aika Hiekanpäässä (liikunta- ja elämyspuisto) 10) Liikenne ja logistiikka Näiden kehittämisteemojen ympärille muodostettiin eri organisaatioiden edustajista koostuvia teematyöryhmiä, jotka ovat jatkokehittäneet alkuvaiheessa kerättyjä ideoita. Viideksi teematyöryhmäksi Elämänkaarikylän alkutaipaleella muodostuivat oppilashuolto, hoiva ja hyvinvointi, tieto ja viestintä, kyläyhteisö sekä henkilöstön osaaminen ja liikkuvuus. Lisäksi Pieksämäen kaupunginvaltuustolle osoitetun aloitteen myötä Hiekkikseen syntyi myös yrittäjyyskasvatukseen keskittyvä työryhmä. Oppilashuolto-työryhmän työn tuloksena on lähdetty rakentamaan Hiekanpäähän yhtä yhteistä oppilashuoltoa. Ensimmäisessä vaiheessa siihen on liittynyt Etelä-Savon ammattiopisto, Pieksämäen kaupungin perusopetus ja lukio sekä Seurakuntaopisto. Toisessa vaiheessa tarkastellaan myös Bovalliuksen, Diakin ja Vaalijalan liittymistä yhteiseen oppilashuoltojärjestelmään. Yhteinen oppilashuolto mahdollistaa asiantuntijuuden jakamisen eri toimijoiden välillä, mielekkäiden työnkuvien muodostumisen ja paremman tavoitettavuuden, kun paikalla on aina joku kohtaamassa ja ottamassa nuoren vastaan. Toiminnan jatkon toteutukseen on haettu ESR rahaa uudesta hankekaudesta. Henkilöstön osaaminen ja liikkuvuus -työryhmä on mm. kehittänyt asiantuntijuuden jakamiseen perustuvaa kehittämisrinkiä, joka hyödyttäisi kaikkia Hiekanpään toimijoita. Osaamis- asiantuntijuus- ja kehittämisrinki olisi organisaatioiden sekä järjestöjen kanssa toteutuvaa yhteistyötä ja yhdessä kehittymistä. henkilö- ja organisaatiokohtaisen osaamisen ja asiantuntijuuden jakamista, vaihtoa ja yhdessä & yhteistyössä kehittymistä - win-win-win-periaatteella (työntekijät & opiskelijat & asiakkaat). Työryhmä odottaa tällä EURA JÄRJESTELMÄ 5/9

6 hetkellä Hiekanpään johdon päätöstä asiaan täytäntöönpanosta. Hoiva- ja hyvinvointityöryhmän näkyvimpänä tuloksena on syntynyt hankehakemus OSUMA - palveluohjaushankkeelle. Tarkoituksena on synnyttää sektori- ja toimijarajat ylittäviä yhtenäisiä käytäntöjä sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluiden välille sekä vahvistaa kansalaisyhteiskunnan roolia Hiekanpäässä ja Pieksämäellä. Hankehakemus on jätetty EURA2014 rahoitusjärjestelmään. Kyläyhteisötyöryhmä koosti tapahtumakalenterin, jossa oli ideoitu erilaisia ja eri ikäryhmille kohdennettuja tapahtumia ympäri vuoden. Tapahtumista on toteutettu jo mm. senioreille suunnattu päivä, jossa esiteltiin kaupungin harrastusmahdollisuuksia ja vanhusten viikolla Seurakuntaopiston opiskelijat kävivät kylillä tekemässä kotikäyntejä senioriasukkaiden luona. Tieto ja viestintätyöryhmä on mm. tuottanut kaksi Hiekanpään tiedottamisliitettä Pieksämäen lehden väliin, suunnitellut messuille osallistumista (Pop up ), suunnitellut yhdessä nuoren taiteilijan kanssa Hippu Hiekanpää -maskottihahmon ja järjestänyt koulutuksen OnEdu-järjestelmän käytöstä. Yrittäjyyskasvatus-työryhmässä syntyi yrittäjyyden elämänkaarimalli vauvasta vaariin. Malli käsitellään syksyn 2014 aikana kaupungin koulutuslautakunnassa, jossa keskutellaan myös jatkotoimenpiteistä. Hankkeen tuloksena ei syntynyt painotuotteeksi tehtyä loppuraporttia, sillä elämänkaarikylän kehittämisen suhteen lähiaikoina on ilmestymässä muun muassa toimijoiden hyväksymä strategia vuosille sekä mainosvihkonen kylän 10 kehittämisteesistä, joissa myös kehittämistyön alkuvaiheet huomioidaan. Kaikkia kahden vuoden aikana saavutettuja tuloksia ei oltu osattu edes odottaa projektisuunnitelmaa tehdessä eikä kaikkia voida laskea pelkän hankkeen ansioksi saati sisällyttää sen budjettiin. Elämänkaarihankkeen sivutuotteena Pieksämäen kaupunki järjesti yhteistyössä Hiekkiksen yhteistyökumppaneiden kanssa suunnittelukilpailun Hiekanpään alueesta ja uudesta oppimisympäristöstä. Suunnittelukilpailu järjestettiin useampivaiheisena karsintakilpailuna, jossa 16 osallistujasta karsittiin jatkoon ensin kahdeksan kilpailijaa ja heistä vielä kolme finalistia. Työtapoina oli mm. yhteisiä työpajoja ja seminaareja, joilla varmistettiin, että jatkoon päässeet kilpailijat ymmärsivät Hiekanpään eri toimijoiden tilantarpeita sekä koko Elämänkaarikylän ja modernin oppimisympäristön ideaa. Hiekanpään elämänkaarihankkeen tuloksena on syntynyt lukuisia uusia hankehakemuksia eri rahoittajatahoille, jotta Elämänkaarihankkeen käynnistämää Hiekanpään kehittämistä voidaan jatkaa myös tulevaisuudessa. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Hiekanpään elämänkaarikylän työryhmissä syntyy uudenlaisia rajapintoja, kun eri organisaatioiden ja alojen henkilöstö kohtaa. Hankkeen työryhmissä on syntynyt satoja innovativiisia ajatuksia, joita tullaan toteuttamaan Elämänkaarikylän kehittämisen eri vaiheissa. Fyysisen rakentamisen edetessä esimerkiksi uusi, yläkoulun, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen tilat sisältävä oppimisympäristö mahdollistaa uudenlaiset EURA JÄRJESTELMÄ 6/9

7 palvelumallit ja tulevaisuusorientoituneet oppimisympäristöt ja tilajärjestelyt. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projektilla ei ole toistaiseksi tasa-arvovaikutuksia. Fyysisten tilamuutosten toteutuessa elämänkaarikylän kehittäminen asettaa pieksämäkeläiset opiskelijat tasa-arvoisempaan asemaan, kun kaikilla on mahdollisuus oppilaitoksesta riippumatta opiskella terveissä ja moderneissa koulutiloissa. 11. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Toteutuessaan Hiekanpään elämänkaarikylä synnyttää ympäristösäästöjä, kun rakentamista keskitetään, eivätkä kaikki toimijat remontoi vanhaa tai rakenna uutta vain omiin tarpeisiin perustuen. Uudisrakennuksista suunnitellaan monikäyttöisiä ja helposti muunneltavia, jolloin yhä useampi toimija voi hyödyntää niitä ja tilojen käyttöaste kasvaa. Kun Elämänkaarikylän infrastruktuuria hyödynnetään tehokkaasti, säästetään niin kustannuksissa kuin energiatehokkuudessakin. Alueen infrastruktuuri vaikuttaa myös alueen liikenneratkaisuihin ja ihmisten tottumuksiin, jotka halutaan muuttaa joukkoliikenteeseen kannustavaksi. Esimerkiksi elämänkaarihankkeen aikana Pieksämäen kaupunki alkoi tarjota kaikille alle 16- vuotiaille ilmaisen liikkumisen paikallisliikenteessä. 12. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Aito yhteistyö yli organisaatio- ja hallintokuntarajojen on synnyttänyt uusia yhteistyömuotoja. Poliittisen omistajaohjausryhmän muodostaminen on toiminut erinomaisena viestintäkanavana kaupungin luottamusmiesten suuntaan ja myötävaikuttanut siihen, että hankkeesta on muodostunut positiivinen kuva useimmille päättäjille. 13. TOIMINNAN JATKUVUUS Hiekanpään elämänkaarihanke oli elämänkaarikylän kehittämistyön alkuun sysäävä kehittämishanke, jonka työryhmien työstä syntyi viisi kappaletta uusia hankehakemuksia. Eri toimijoiden allekirjoittama strateginen kumppanuussopimus takaa työn jatkuvuuden aina vuoteen 2020 saakka. Johdon kokouksessa on päätetty, että Elämänkaarikylää kehitetään eri tahoilta saadun hankerahoituksen turvin, ja että Pieksämäen kaupunki on vielä tässä vaiheessa luonteva taho johtamaan kokonaisuutta. Kuitenkin niin, että toimijoiden ylin johto on tärkeimmistä asioista päättävä yhteistyöelin. Elämänkaarihankkeen jatkumona on jätetty viisi eri hankehakemusta, jotka liittyvät kaikki keskeisesti hankkeen aikana kehitettyihin asioihin ja niiden käytäntöönpanoon. Huoltamo-hanke liittyy osaamisen ja koulutusjärjestelmän kehittämiseen, OSUMA-hanke palveluohjaukseen, PiETU uuden oppimisympäristön sisällölliseen suunnitteluun, TEKES-hanke uuden oppimisympäristön fyysiseen toteuttamiseen ja Osaamisen virta -hanke opinnollistamiseen. Lisäksi valmisteilla on vielä kaksi muuta kokonaisuutta. Tämän noin kaksi vuotta kestävän, niin kutsutun toisen aallon jälkeen pohditaan jälleen toiminnan jatkuvuuden takaamista ja tarkastellaan Elämänkaarikylän organisaatiomuotoa. EURA JÄRJESTELMÄ 7/9

8 14. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: EAKR- ja valtion rahoitus ,00 70 % ,23 70 % Kuntien rahoitus ,00 30 % ,41 30 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 15. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Hiekanpään elämänkaarihankkeen ( ) tavoitteena oli vastata laskevasta väkiluvusta ja väestön ikääntymisestä seuraaviin haasteisiin kehittämällä Pieksäjärven rannalle Hiekanpään elämänkaarikylä - koulutus-, hoiva- ja hyvinvointipalveluiden keskittymä. Tavoitteena oli kehittää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Pieksämäen kaupungista vetovoimainen sivistyskaupunki, jossa olisi tarjolla laajasti koulutus-, hyvinvointi-, varhaiskasvatus-, opetus-, kulttuuri-, asumis- ja liikunta- sekä luontopalveluja. Hiekanpään elämänkaarihanke toteutui odotuksia vastaavasti. Kahteen vuoteen mahtui paljon edistystä Hiekanpään elämänkaarikylän syntymisen suhteen. Mukaan lähti suunniteltua enemmän toimijoita, kun myös Vaalijalan kuntayhtymä sekä Itä-Suomen yliopisto kiinnostuivat projektista. Strategisen kumppanuussopimuksen allekirjoittaneet toimijat ovat S.ja A. Bovalliuksen säätiö, Diakoniaammattikorkeakoulu Oy, Etelä-Savon koulutus Oy, Itä-Suomen yliopiston kauppa- ja yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, Kirkkopalvelut ry, Pieksämäen kaupunki sekä Vaalijalankuntayhtymä. Lisäksi kehittämisessä on ollut kiinteästi mukana 3.sektorin ja elinkeinoelämän edustajia. Projektin konkreettisena tavoitteena oli synnyttää Hiekanpäähän tila- ja oppimisympäristösuunnitelma, jossa huomioitaisiin paikkakunnan koulutuksen laadulliset ja määrälliset tarpeet. Projektin laajuudesta johtuen tilaja oppimisympäristösuunnitelma on edelleen kesken, sillä eri toimijoiden tiloja optimoidaan edelleen. Sen sijaan hankkeen aikana on kerätty satoja ideoita Hiekanpään elämänkaarikylän tulevaisuudesta sekä kuultu eri organisaatioiden henkilöstön, pieksämäkeläisten nuorten ja ikäihmisten näkemyksiä nykytilasta ja tulevaisuudesta. Sadoista kehittämisideoista kerättiin viisi ja perustettiin niiden teemojen ympärille työryhmiä. Työryhmät olivat kyläyhteisö, henkilöstön osaaminen ja liikkuvuus, oppilashuolto, hoiva ja hyvinvointi sekä tieto ja viestintä. Lisäksi yhteistyössä paikallisen elinkeinoelämän kanssa muodostettiin yrittäjyyteen keskittyvä työryhmä, jonka työstä syntyi Hiekkiksen yrittäjyysopisto - kaupungin oma yrittäjyyskasvatusmalli. Malli on avaus yhä työelämälähtöisempään kasvuun ja kasvatukseen. Yhden yhteisen oppilashuollon suhteen päätettiin edetä vaiheittain. Ensimmäiseen vaiheeseen lähtivät mukaan Pieksämäen kaupunki, Seurakuntaopisto ja Esedu. Toiseen vaiheeseen, joka sijoittuu hankekauden ulkopuolelle, liittyvät myös Bovallius, Diak sekä Vaalijala. Tarkoituksena on kehittää ohjaamo-tyylinen oppilashuollon toimipiste, jossa olisi aina jonkun organisaation henkilökuntaa ottamassa vastaan nuoren, EURA JÄRJESTELMÄ 8/9

9 joka saapuu hakemaan apua. Muiden työryhmien tuloksena on tullut suunnitelmia Hiekanpään toimijoiden osaamis-, asiantuntijuus- ja kehittämisringistä, moniammatillisten palvelumallien kehittämisestä, Pieksämäen yhteisöllisyyttä lisäävistä tapahtumista sekä Elämänkaarikylän paremmasta viestinnästä. Kehittämistyön jatkuvuutta kuvaa projektin aikana Hiekanpään elämänkaarikylän eri toimijoiden (Bovalliussäätiö, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon koulutus, Itä-Suomen yliopisto, Kirkkopalvelut, Pieksämäen kaupunki sekä Vaalijalan kuntayhtymä) solmima yhteinen kumppanuussopimus. Sopimus määrittää Elämänkaarikylän kehittämistä aina vuoteen 2020 saakka. Lisäksi hankkeen eri työryhmien työn tuloksista on syntynyt viisi kappaletta uusia, kehittämistyötä jatkamaan pyrkiviä hankehakemuksia eri rahoittajatahoille. 16. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Pieksämäen kaupunki on päävastuullinen hankekirjanpidon arkistoinnissa ja hakemusasiakirjakopiot, kirjanpitoaineisto, pöytäkirjat, tilitykset ja muut hankkeeseen liittyneet asiakirjat arkistoidaan kaupungin arkistosäännön mukaan. Pieksämäen kaupungin arkistoasiantuntija on Arja Justander; Päiväys ja allekirjoitus Tapio Turunen kaupunginjohtaja EURA JÄRJESTELMÄ 9/9