RAITIOTIEHANKE RAITIOTIEN YLEISSUUNNITELMAN TARKISTUS

Transkriptio

1 RAITIOTIEHANKE RAITIOTIEN YLEISSUUNNITELMAN TARKISTUS Teiskontie ja Taysin alue 2015

2

3 SISÄLLYS SISÄLLYSLUETTELO 1 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Tavoitteet Raitiotie Joukkoliikennejärjestelmä Liikenneverkko Vuorovaikutus TEISKONTIE (ITSENÄISYYDENKADULTA KEKKOSENTIELLE) Nykytila... 7 Liikenne... 7 Kaupunkikuva Tavoitteet Suunnitelmaratkaisu ja vaikutukset Yhteenveto keskeisistä muutoksista verrattuna vuoden 2014 yleissuunnitelmaan: Raitiotie ja pysäkit Bussit ja pysäkit Autoliikenne Jalankulku ja pyöräily Kaupunkikuva Esteettömyys TAYS:N ALUE (KEKKOSENTIEN YLITYS TENNISKADULLE) Nykytila Liikenne Kaupunkikuva ja ympäristö Tavoitteet Tarkastellut vaihtoehdot Suunnitelmaratkaisu ja vaikutukset Yhteenveto keskeisistä muutoksista verrattuna vuoden 2014 yleissuunnitelmaan: (23)

4 Raitiotie ja pysäkit Bussit ja pysäkit Autoliikenne Jalankulku ja pyöräily Kaupunkikuva ja ympäristö Esteettömyys KUSTANNUSARVIOT 21 6 SUOSITUKSIA JA JATKOSUUNNITTELUSSA HUOMIOONOTETTAVIA TAI RATKAISTAVIA ASIOITA 22 Liikennevalot... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. LIITTEET 24 2 (23)

5 1 JOHDANTO Raitiotiekatujen tarkennetut yleissuunnitelmat hyväksytetään yhdyskuntalautakunnassa jatkosuunnittelun pohjaksi kesän 2015 aikana. Seuraava suunnitteluvaihe tulee olemaan allianssin kehitysvaiheessa tehtävä katu- ja rakennussuunnittelu. Katusuunnitelma laaditaan kaikista asemakaava-alueen kaduista ja se on virallinen asiakirja, jota koskee maankäyttö- ja rakennuslain mukainen hyväksymismenettely. Katusuunnitelmien laatiminen aloitetaan heti loppukesällä 2015 projektiallianssin käynnistyttyä. Katu- ja rakennussuunnitelmat valmistuvat allianssin noin vuoden kestävän kehitysvaiheen aikana. Laadittavien suunnitelmien runsaan määrän ja haastavuuden takia aikataulu tulee olemaan erittäin tiukka. 3 (23)

6 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualue Tässä suunnitelmassa on tehty tarkennuksia raitiotien yleissuunnitelmaan nk TAYS:n haaran osalta. Suunnittelualueeseen kuuluu Teiskontie Sammonaukiosta itään ulottuen Tekunkadun ja Vieritien kautta Lääkärinkadulle. Kuva 1. Suunnittelualue 2.2 Tavoitteet Yleissuunnitelman tarkennuksen tavoitteena on varmistaa vuonna 2014 laaditussa yleissuunnitelmassa esitettyjen ratkaisujen korkea laatutaso ja tarkentaa yleissuunnitelmassa avoimiksi jääneitä asioita. Raitiotien suunnittelun seuraava vaihe on allianssityönä tehtävä vuoden kestävä kehitysvaihe. Kehitysvaiheen aikana raitiotiestä laaditaan tarkat katusuunnitelmat. Yleissuunnitelman tarkennuksilla pyritään ratkaisemaan avoimet suunnittelukysymykset ennen kehitysvaiheen alkamista, jotta kehitysvaiheessa voidaan keskittyä toteuttamista palvelevien suunnitelmien tekemiseen, eikä periaateratkaisuja enää kehitysvaiheessa tarvitse ratkoa. 4 (23)

7 2.3 Raitiotie Raitiotielinjalle on tehty tässä yleissuunnitelman tarkistuksessa seuraavia muutoksia ja tarkennuksia: 1) Raitiotien linjaus Teiskontieltä Tekunkadulle. Raitiotien linjaukselle on esitetty tässä suunnitelmassa mahdollisimman suora linjaus Teiskontieltä Tekunkadulle. 2) Raitiotiepysäkkejä on esitetty Teiskontielle yksi lisää palvelemaan Kalevan tiheää asutusta. 3) Myös TAYS:n alueelle on tullut yksi pysäkki lisää, kun linjaa on pidennetty ja Raitiotien päätepysäkkiä on siirretty Vieritieltä Tenniskadulle, koska Tenniskadulla on paremmin tilaa raitiotien päätepysäkin järjestelyille, bussiliikenteen liityntäpysäkkien järjestelyille sekä liityntäpysäköinnille. Vaihtoraiteita on suunnitteluperusteiden mukaisesti oltava noin kahden kilometrin välein häiriöherkkyyden pienentämiseksi. TAYS:n haaran osalla vaihtoraide sijaitsee Teiskontiellä. Lisäksi vaihtoraide tulee olla päätepysäkin jälkeen ajosuunnan muuttuessa. Tässä suunnitelmassa vaihtoraide on esitetty myös ennen vaihtopysäkkiä, jotta vaihtoterminaali toimii jouhevasti. Sähkönsyöttöasemia raitiotie vaatii noin kahden kilometrin ja niiden tilantarve on 16x5 metriä. Tässä suunnitelmassa sähkönsyöttöasemien paikat on esitetty alustavasti Tekunkadulle ja Tenniskadulle. 2.4 Joukkoliikennejärjestelmä Raitiotie vaikuttaa toteutuessaan suuresti koko kaupungin joukkoliikennejärjestelmään. Nykyisen busseihin tukeutuvan järjestelmän vaikutuksesta esimerkiksi Hämeensillan ylittää ruuhkatunnin aikana noin 250 bussia. Raitiotien liikennöidessä, sen reitillä pyritään minimoimaan päällekkäisten bussilinjojen ajaminen. Raitiotie mahdollistaa usean bussivuoron korvaamisen suuren kapasiteettinsa ja tiheän vuorovälin ansiosta. Tämän vaikutus esimerkiksi Hämeenkadun läpi kulkevaan liikenteeseen on suuri. Raitiotien reitillä tulee olemaan osuuksia, joissa ei päällekkäistä joukkoliikennettä ole ollenkaan, mutta paikoin voi samalla reitillä kulkea useampikin bussilinja samalla kadulla raitiotien kanssa. Raitiotie mahdollistaa uutena elementtinä joukkoliikennejärjestelmään vaihtopysäkit sekä bussein toteutettavat syöttölinjat. Lyhyillä syöttölinjoilla tuodaan matkustajat vaihtoterminaaliin, jossa vaihto kulkuvälineestä toiseen tapahtuu. Syöttölinjoilla pystytään tarjoamaan tiheämpi vuoroväli kuin keskustaan asti kulkevilla bussilinjoilla. Vaihtaminen bussista raitiovaunuun ja toisin päin tullaan toteuttamaan mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi. Tämä tarkoittaa aikataulujen tahdistamista siten, että odotusaika joukkoliikennevälineiden vaihdon välissä on minimaalinen. Myös vaihtopysäkit suunnitellaan korkealaatuisiksi siten, että vaihto onnistuu suoraan laiturin yli tai lyhyellä kävelyllä. Kaikkiaan raitiotien ensimmäisen vaiheen reitin tärkeimpiä vaihtoterminaaleja on TAYS:n alueella, Hervannassa, Rieväkadulla sekä Pyynikintorilla. Joukkoliikennejärjestelmän tulee toimia vuorokauden ympäri ja suunnittelussa on otettava huomioon myös poikkeustilanteet. Raitiotien liikennöinti lopetetaan sunnuntain ja torstain välisinä öinä todennäköisesti puolen yön aikaan ja aloitetaan uudestaan aamulla kello neljän ja viiden välillä. Tällä katkoksella mahdollistetaan pienimuotoiset raitiotieradan huoltotyöt. Tästä johtuen busseilla on kyettävä liikennöimään arkiöinä raitiotien reitillä. Suunnittelussa tämä huomioidaan varmistamalla, että raitiotiereitillä on riittävät pysäkkien paikat myös busseille. Ajoratapysäkit ovat useassa tapauksessa soveltuva ratkaisu. 5 (23)

8 2.5 Liikenneverkko Raitiotie tuo ahtaaseen kaupunkitilaan tullessaan muutoksia koko liikenneverkkoon. Teiskontiellä tämä tarkoittaa sitä, että raitiotien vaatiman tilan takia talouskaistat poistuvat. Varsinainen kaistakapasiteetti kuitenkin säilyy kun molempiin suuntiin on edelleen 2 kaistaa. Myös pysäköintipaikat vähenevät hieman alueella. Jalankulun ja pyöräilyn mahdollisuudet on pyritty pitämään mahdollisimman hyvinä. 2.6 Vuorovaikutus Raitiotien yleissuunnitteluvaiheessa oli mahdollista osallistua suunnitteluun mm. sidosryhmätyöpajoissa, yleisötilaisuuksissa sekä internetkyselyjen kautta. Yleissuunnitelmien tarkentamisen aikana keväällä 2015 on pidetty kaksi sidosryhmätilaisuutta, 6.5. Hervannan kaduista sekä 7.5. keskustan ja Taysin alueen kaduista. Tilaisuuksiin kutsuttiin edustajia eri käyttäjäkuntien etujärjestöistä, yrittäjien ja asukasyhdistysten edustajia sekä edustajat raitotiekatujen taloyhtiöistä. Sidosryhmätyöpajoissa esiteltiin suunnitelmaluonnoksia ja kerättiin palautetta ja kehitysehdotuksia. Saatu palaute ja esitetyt muutosehdotukset on huomioitu suunnittelun kokonaisuus huomioiden. Osa kehitysehdotuksista on esitetty tarkistettavaksi jatkosuunnittelussa. Raitiotiekaduista kysyttiin internetissä Kyselyllä koottiin näkemyksiä katujen nykyisin mieluisiksi koetuista piirteistä, kehittämistarpeista raitiotien toteuttamisen yhteydessä sekä raitiotiehen liittyviä huolenaiheita. Katuja ja yleissuunnitelman mukaisia raitiotiepysäkkejä pystyi kommentoimaan myös kartalla. Kyselyyn saatiin 1905 vastausta. Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään tarkemmassa jatkosuunnittelussa. Työpajojen muistiot ja internetkyselyn tulokset löytyvät raitiohankkeen internetsivuilla. Suunnittelun aikana on käyty neuvotteluja mm. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa ja suunnitelmia esitelty Kissamaan alueen asukkaille yleisötilaisuudessa. Katu- ja rakennussuunnittelun aikana tullaan keskustelemaan mm. raitiotiekatujen taloyhtiöiden ja yrittäjien kanssa sekä järjestetään avoimia yleisötilaisuuksia, joista tiedotetaan suunnittelun käynnistyessä. "Viisi tärkeintä asiaa Teiskontien kehittämisessä raitiotien toteutuessa. Internetkysely raitiotiekaduista, toukokuu 2015." 6 (23)

9 3 TEISKONTIE (ITSENÄISYYDENKADULTA KEKKOSENTIELLE) 3.1 Nykytila Liikenne Teiskontien länsiosa on Ilmarinkadulle saakka nykytilanteessa vilkasliikenteinen katu, jonka keskivuorokausiliikenne on yli ajoneuvoa. Kadun poikkileikkauksen leveys on 40 metriä ja sen keskellä on nykyisin 1+1-kaistainen ajorata sekä kadun reunoilla viherkaistoilla erotettuna talouskaistat. Bussit käyttävät talouskaistoja ja lisäksi niiden varrella on kadunvarsipysäköintiä. Eteläisellä sivulla sijaitsee 4,5 metriä leveä yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Pohjoispuolen jalkakäytävä on noin kolme metriä leveä ja pyöräily tapahtuu talouskaistalla. Kuva 2. Teiskontie nykytilanteessa Kuva 3. Teiskontien ja Ilmarinkadun liittymä 7 (23)

10 Lännestä päin (keskustan suunnasta) tultaessa Teiskontien kanssa risteää ensimmäisenä Petsamonkatu ja Liisankatu. Molemmat liittymät ovat suuntaisliittymiä. Kyseisessä paikassa on myös valo-ohjaamaton suojatie. Seuraava risteävä katu on Kaupinkatu. Teiskontieltä oikealle kääntymiset tapahtuvat talouskaistoilta ja vasemmalle kääntymiset ovat kiellettyjä. Viimeisenä liittymänä ennen Kekkosentien ramppeja on Ilmarinkadun ja Uimalankadun liittymä. Liittymässä vasemmalle kääntyminen Teiskontieltä on sallittu. Bussipysäkkejä Teiskontien tällä osuudella on kaksi suuntaansa ja ne sijaitsevat talouskaistalla. Tonttiliittymiä on molemmin puolin katua koko matkalla. Kaupunkikuva Kaupunkikuvaltaan Teiskontie on puurivien ansiosta bulevardimainen. Katutila on varsin leveä mutta puurivien ansiosta mittakaavaltaan sopusuhtainen. Rakennusten päädyt ja kortteleiden puut ja muut istutukset rajaavat katutilaa varsin hyvin. Teiskontien ja Ilmarinkadun liittymäseutu on laaja heikentäen kaupunkikuvaa. 3.2 Tavoitteet Tavoitteena oli tarkentaa yleissuunnitelman ratkaisuja ja tunnistaa vaihtoehtoja muun muassa Ilmarinkadun liittymäjärjestelyihin ja raitiolinjan Litukanojankadun osuudelle. Kaupunkikuvallisena tavoitteena oli bulevardimainen ilme, jossa raitiotien molemmin sijoittuvat nykyisen kaltaiset puurivit. Ajoneuvoliikenteelle oli tavoitteena osoittaa 2-kaistaiset ajoradat. Linjaus Teiskontiellä tutkittiin yleissuunnitelman mukaisen raitiotielinjauksen lisäksi linjausta, jossa raitiotie jatkaa Teiskontietä lähes Kekkosentien ylittävälle sillalle saakka ennen kääntymistä omalla sillallaan kohti Tekunkatua. Ratkaisu parantaa yleissuunnitelman mukaista ratkaisua seuraavasti: - Suorempi linjaus kahden jyrkän mutkan sijaan. - Vältetään monimutkaiset liittymäjärjestelyt raitiotien ylittäessä Teiskontien ja Ilmarinkadun. - Vältetään sekakaistaosuudella ajaminen Litukanojankadulla. - Ei tarvitse kulkea ABC-aseman tontin kautta / linjaus siirtyy pois ABC:n tontilta. - Vältetään iso kallioleikkaus huoltoaseman takana. - Kekkosentien ylittävän sillan pituus lyhenee merkittävästi. Sillan pituus yleissuunnitelmassa noin 130 m kun se on tarkistetussa yleissuunnitelmassa noin 80 m. Uudella linjauksella raitiotie kulkee Ilmarinkadun ja Uimalankadun liittymän läpi pääsuunnan ajoneuvoliikenteen kanssa samansuuntaisesti. Teiskontietä keskustaan saapuva liikenne joudutaan katkaisemaan liikennevaloilla Kekkosentien ylittävän sillan jälkeen raitiotien ylittäessä Ilmarinkadun liittymäalueen. Raitiotiesilta Tekunkadun päässä kulkee TAMK:n tontin kulman läpi, mutta pysyy kuitenkin nykyisen pysäköintialueen ulkopuolella. Kyseiset seikan huomioon ottaen päädyttiin suunnittelua jatkamaan uuden linjauksen mukaisesti. 8 (23)

11 Teiskontien, Ilmarinkadun, Uimalankadun, Kekkosentien ramppien ja raitiovaunuliikenteen osalta laadittiin erillinen toimivuustarkastelu Vissim-ohjelmalla (Ramboll). Tavoitteena oli selvittää mitä vaikutusta raitiovaunuliikenteellä on autoliikenteen toimivuuteen kyseisellä alueella. Selvityksen perusteella raitiovaunuliikenne ja sen aiheuttama uusi liikennevalo ei aiheuta merkittävää haittaa Teiskontielle länteen ajaville ja Kekkosentien eteläsuunnan rampille ajaville. Samalla tutkittiin Teiskontieltä lännestä Ilmarinkadulle kääntyvien kaistan tarvetta ja selvityksen mukaan kyseinen liikennevirta on sen verran vähäinen, että se voidaan siirtää Kaupinkadun liittymään, kuten yleissuunnitelman tarkistuksessa on ehdotettu. Poikkileikkaus Yleissuunnitelman mukainen Teiskontien poikkileikkaus säilytettiin lähes ennallaan. Katutilan jako säilyi samana, mutta mittoihin tehtiin pieniä korjauksia. Yleissuunnitelman mukaisessa ratkaisussa Teiskontiellä oli yksi raitiotiepysäkki Kaupinkadun ja Ilmarinkadun välisellä osuudella. Yleissuunnitelman tarkistuksessa pysäkkien potentiaalisten käyttäjien saavutettavuuden parantamisseksi lisättiin Petsamonkadun ja Kaupinkadun välille uusi pysäkki. Koko Teiskontien osuuden poikkileikkaus määrittyi pysäkkikohtien mitoituksen mukaisesti. Kuva 4. Yleissuunnitelman mukainen poikkileikkaus Teiskontiellä 9 (23)

12 Kuva 5. Yleissuunnitelman tarkistuksen mukaiset poikkileikkaukset Teiskontieltä, pysäkin kohta (A-A) ja linjaosuus (B-B). Kekkosentien ylittävän uuden raitiotiesillan osalta tarkasteltiin mahdollisuutta sijoittaa jalankulun ja pyöräilyn reitti sillalle. Nykyinen yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä kulkee raitiotiesillan alkupäässä alikulussa Kekkosentien ramppien ali. Jalankulun ja pyöräilyn vieminen raitiotiesillalle olisi korkeuseroista johtuen teknisesti vaikeaa toteuttaa. Lisäksi jalankulku- ja pyöräilyreitin toteuttaminen raitiotiesillalle olisi kustannuksiltaan huomattava. Myöskään verkollisesti tarkasteltu jalankulun ja pyöräilyn reitti ei ole niin merkittävä, että kustannuslisä olisi perusteltu. 10 (23)

13 Liittymä- ja pysäkkijärjestelyt Teiskontiellä Ilmarinkadun ja Uimalankadun liittymässä tutkittiin useita vaihtoehtoisia liittymä- ja pysäkkijärjestelyjä. Raitiotiepysäkki haluttiin tuoda yleissuunnitelmasta poiketen mahdollisimman lähelle liittymää, jotta se palvelisi hyvin muun muassa Sammon lukiota ja Kalevan uintikeskusta. Samaan kohtaan suunniteltiin myös bussipysäkit, joihin voisivat pysähtyä esimerkiksi Lapinniemeen suuntaavat bussit. Esitetty kohta toimii luontevana bussi-raitiotie vaihtopysäkkinä, jossa sujuva vaihto bussista ratikkaan ja toisin päin mahdollistuu. Vaihtoehdossa 1, jossa kaikki pysäkit ovat rinnan, ei vasemmalle kääntyminen Teiskontieltä Ilmarinkadulle ole mahdollista käytettävissä olevan tilan loppuessa. Vasemmalle kääntyminen olisi mahdollista edellisestä, Kaupinkadun, liittymästä. Mikäli kääntyminen vasemmalle halutaan mahdollistaa Ilmarinkadun liittymässä, tulee etelän puoleista bussipysäkkiä siirtää lännemmäksi (vaihtoehto 2). Vaihtoehdossa 2 ylitysmatkan pituus Teiskontiellä ylittävällä suojatiellä kasvaa yli 3 metriä. Suojatien pituuden kasvu pidentää liikennevalojen kiertoaikaa. Vasemmalle kääntymiskaista vaatii oman vaiheen, mikä puolestaan pidentää edelleen liikennevalojen kiertoaikaa ja heikentää liittymän toimivuutta. VE 1 Kuva 6. Ilmarinkadun raitiotie ja bussipysäkit, vaihtoehto 1 (ei vas. kääntymiskaistaa Ilmarinkadulle) ja vaihtoehto 2 (vas. kääntymiskaista). 11 (23)

14 Kääntymismahdollisuutta Ilmarinkadulta Teiskontielle länteen (oikealle) selvitettiin. Nykytilanteessa kääntyminen on sallittu, mutta kaarros on tiukka. Kääntymisen salliminen myös tulevaisuudessa edellyttäisi merkittävää kaarresäteen loiventamista, jonka seurauksena suojatie ja pysäkit pitäisi siirtää lännemmäksi. 3.3 Suunnitelmaratkaisu ja vaikutukset Yhteenveto keskeisistä muutoksista verrattuna vuoden 2014 yleissuunnitelmaan: - Suunnitelmaan on lisätty uusi raitiotien pysäkkipari Petsamonkadun liittymän itäpuolelle ja Kaupinkadun ja Ilmarinkadun välistä raitiotien pysäkkiparia ja bussipysäkkejä on siirretty itään Ilmarinkadun liittymän yhteyteen. - Raitiotien linjausta on muutettu Ilmarinkadun ja Tekunkadun välillä siten, että se ei kierrä ABC:n pohjoispuolelta vaan eteläpuolelta, jolloin linjaus on raitiotieliikenteen kannalta parempi ja mm. Kekkosentien ylittävä raitiotiesilta merkittävästi lyhyempi ja kokonaisratkaisu yleissuunnitelmaa halvempi. Raitiotie ja pysäkit Tarkistettu raitiotien linjaus kulkee suoraa linjaa Teiskontien keskellä Sammonaukiolta Ilmarinkadun ja Uimalankadun liittymään saakka. Raitiotielinjaus tekee loivan kaarteen ennen kuin se kääntyy omalle sillalleen Kekkosentien yli Tekunkadulle. Yleissuunnitelman mukainen raitiotien linjaus kulki Litukanojankadun kautta ABC:n pohjoispuolelta ja edelleen Kekkosentien yli. Raitiotiepysäkit sijaitsevat Petsamonkadun liittymän itäpuolella ja Ilmarinkadun / Uimalankadun liittymän länsipuolella. Petsamonkadun pysäkkiä ei ollut yleissuunnitelman ratkaisussa. Seuraavan kuvan (kuva 7) kartassa on esitetty raitiotiepysäkkien etäisyysvyöhykkeet, joiden perusteella voidaan arvioida raitiotien saavutettavuutta. Yleisesti hyväksyttävänä kävelyetäisyytenä joukkoliikenteen pysäkille pidetään noin 400 metriä. Saavutettavuuskartan perusteella nähdään, että nyt esitetyt raitiotien pysäkit on hyvin saavutettavissa koko Kalevan alueella. Pysäkit sijoittuvat erinomaisesti myös TAMK:n oppilaitokseen ja TAYS:in merkittäviin työpaikka-alueisiin nähden. 12 (23)

15 Raitiotien yleissuunnitelmien tarkistus, Teiskontie ja TAYSin alue Kuva 7. Raitiotiepysäkkien etäisyysvyöhykkeet. Bussit ja pysäkit Bussipysäkit sijaitsevat Ilmarinkadun / Uimalankadun liittymässä (länsipuolella). Seuraava bussipysäkki keskustan suunnassa on Sammonaukiolla. Nykytilanteessa pysäkkejä on Petsamonkadun liittymän pohjoispuolella ja Ilmarinkadun / Uimalankadun liittymän länsipuolella, joista siis Petsamonkadun pysäkit poistuvat ratikan myötä. Autoliikenne Nykyisin Teiskontie on nyt pääasiallisen läpiajoliikenteen osalta 1+1-kaistainen. Reunoilla sijaitsevat puurivein läpiajoliikenteen kaistoista erotetut 1-kaistaiset maankäyttöä palvelevat ajokaistat (nk. talouskaistat). Talouskaistoilla on kadun suuntaista kadunvarsipysäköintiä ja osin myös kotisuoraa pysäköintiä. Katutilan jako muuttuu siten, että reunoille sijoittuvat yhdistetyt jalankulku- ja pyörätiet, kadunvarsipysäköintipaikat, 2-kaistaiset ajoradat, joiden keskellä on raitiotie. Raitiotie ja siihen liittyvä valo-ohjaus ja pysäkit sekä pysäkeille suuntautuva jalankulkuliikenne aiheuttavat muutoksia autoliikenteelle. Katutilan uusi jako poistaa erillisen, läpiajoliikenteelle erotetun ajoradan Teiskontien keskeltä. Raitiotien myötä läpiajoliikenne on samalla 2kaistaisella ajoradalla lähialueen maankäyttöön suuntautuvan liikenteen kanssa. Liikennevalot Teiskontiellä Petsamonkadun ja Kaupinkadun välisen raitiotiepysäkin suojatiet ovat valoohjatut. Raiteiden ylitys ohjataan ns. VAROVA-valoilla, jotka näyttävät punaista vain raitiovaunun tullessa. Kaupinkadun ja Teiskontien liittymä sekä Ilmarinkadun, Uimalankadun ja Teiskontien liittymä ovat molemmat valo-ohjattuja. Kohteissa raitiovaunulla on oma raitiovaunuopastin ja ajoneuvoliikennettä opastetaan tavallisella kolmiaukkoisella opastimella. Myös näissä kohteissa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden raiteiden ylitys tapahtuu VAROVA-valoilla. Raitiotien 13 (23)

16 kääntyessä Kekkosentien ylittävälle sillalle, Teiskontietä idästä tuleva liikennevirta katkaistaan raitiovaunuvalolla. Pysäköinti Välillä Petsamonkatu Ilmarinkatu on nykyisin 88 kadun suuntaista pitkittäispysäköintipaikkaa ja 15 kohtisuoraa pysäköintipaikkaa. Yhteensä paikkoja on nyt 103. Yleissuunnitelman tarkistuksen mukaisessa ratkaisussa ehdotetaan, että kaikki 15 kohtisuoraa pysäköintipaikkaa poistetaan ja pitkittäispaikoista vähenee 18. Jo nykyisin kohtisuorilta pysäköintipaikoilta peruutetaan jalankulku- ja pyörätien yli autoliikenteen kaistalle (ns. talouskaista), mikä on merkittävä turvallisuusriski. Jos paikat jätetään edelleen ratikan rakennuttua, peruutus tapahtuu edelleen jalankulku- ja pyörätielle ja Teiskontien ajoradalle (talouskaista poistuu ja tilalle tulee Teiskontien 2-kaistainen ajorata). Jäljelle jää edelleen 70 pitkittäispaikkaa (vähenemä 32 %). Jatkosuunnittelussa tulee tutkia tarkemmin miten pysäköintiä olisi lisättävissä tonttien puolella. Uimalankadun länsipuolen korttelin sisäpihan ajoyhteys joudutaan bussipysäkin vuoksi poistamaan ja korvaava ajoyhteys on suunniteltu Uimalankadun puolelta. Jalankulku ja pyöräily Teiskontien molemmille puolille on osoitettu yhdistetyt 4 m leveät jalankulun ja pyöräilyn väylät. Nykyinen pohjoispuolen jalkakäytävä levenee 3 m:stä 4 m:iin, eteläpuolen säilyessä nykyisessä 4 m leveydessä. Nykytilanteessa kohtisuoraan sijoittuvat pysäköintipaikat ovat aiheuttaneet turvallisuusriskin jalankululle ja pyöräilylle. Kohtisuoraan sijoittuvien pysäköintipaikkojen poistaminen parantaa jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta. Lisäksi bussipysäkkijärjestelyjen muuttuminen ja pohjoisen puolen jalkakäytävän muuttuminen yhdistetyksi jk/pp-väyläksi parantavat pyöräilyn olosuhteita nykytilanteeseen verrattuna. Kaikki suojatieylitykset Teiskontien poikki muuttuvat valo-ohjatuiksi, mikä paran- taa jalankulkijoiden liikenneturvallisuutta. Pyöräpysäköintiä on esitetty Petsamonkadun raitiotiepysäkkien yhteyteen 40 pyöräpaikkaa ja Ilmarinkadun pysäkkien yhteyteen 60 kpl. Kaupunkikuva Nykyiset ajoratojen välissä kulkevat puurivit korvataan uusilla vastaavanlaisilla puuriveillä katutilan uudelleen jaon yhteydessä. Uudet puurivit sijoittuvat raitiotieväylän ja autoliikenteen ajoratojen väliin 2,85 m levyiselle välisaarekkeelle. Uudet puurivit ovat noin 1,5 m sisempänä kuin nykyiset puurivit. Pysäkkien kohdille puita ei tule eikä puita esitetä myöskään reunoille ajoradan ja jalankulku- ja pyöräväylän väliin. Teiskontien bulevardimainen ilme säilyy yleissuunnitelman tarkistuksen mukaisessa ratkaisussa. Koska katupuiden periaate säilyy likimain nykyisellään, ei kaupunkikuvallinen muutos ole siinä suhteessa kovinkaan merkittävä. Raitiotie pysäkkeineen ja kiveyksineen ja ajokaistojen yhdistäminen normaaliin tapaan 2+2-kaistaiseksi kaduksi muuttaa Teiskontietä nykytilanteeseen verrattuna urbaanimmaksi. Esteettömyys Esteettömyys huomioidaan suojatiejärjestelyissä sekä kulkuyhteyksissä pysäkkilaitureille. Kiskoaluetta ylittävien suojateiden sekä pysäkeille johtavien suojateiden ja itse pysäkkilaiturien esteettömyysratkaisut on esitetty raitiotieympäristöohjeessa. Ohjeet perustuvat SuRaKuohjeisiin (Esteettömien julkisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ohjeet) ja Tampereen kaupungin esteettömyystyyppipiirustuksiin ja muihin mitoitusohjeisiin sekä Paikallisliikenneliitto ry:n pysäkkiohjeisiin. 14 (23)

17 Raitiotien yleissuunnitelmien tarkistus, Teiskontie ja TAYSin alue TAYS:N ALUE (KEKKOSENTIEN YLITYS TENNISKADULLE) Nykytila Liikenne Alueen pääväylänä on Teiskontie, johon kokoojakadut Kuntokatu ja Lääkärinkatu liittyvät. Taysin alueen sisäisenä katuyhteytenä toimii Vieritie. Nykytilanteessa Taysin alueen katuverkko on ajoittain ylikuormittunut. Erityisesti sairaalan vuoronvaihtojen aikaan iltapäivisin sekä Kuntokadun että Lääkärinkadun liittymissä ajoneuvoliikenne jonoutuu. Alueella on sairaalatoimintojen lisäksi paljon muita toimitiloja sekä TAMKin oppilaitokset ja Litukan siirtolapuutarha-alue. Alueella on muutama suuri maantasopysäköintialue (sairaalan etupihalla ja Riviparkki), mutta pääosin pysäköinti on varsin hajallaan alueella. Pysäköinnin hajanaisuus lisää sisäistä pysäköintipaikanhakuliikennettä. Bussipysäkit sijaitsevat Teiskontiellä Lääkärin- ja Kuntokadun liittymien kohdilla sekä Ensitiellä. Takseille on varattu pääsisäänkäynnin edustalle muutama paikka. Varsinainen taksiasema on Kuntokadulla, josta tarvittaessa siirtyy takseja sairaalaan pääsisäänkäynnin edustalle. Jalankulun ja pyöräilyn pääreitit ovat Teiskontien ja Kuntokadun molemmin puolin. Sairaalaalueella on nykyisin n. 940 kpl pyöräpysäköintipaikkoja. Kuva 8. Teiskontie, Kekkosenkadun pohjoispuolen ramppiliittymä 15 (23)

18 Raitiotien yleissuunnitelmien tarkistus, Teiskontie ja TAYSin alue Kuva 9. Tenniskatu, Siirtolapuutarha-alue Kuva 10. Kuntokatu, pohjoiseen, TAYS oikealla Kuva 11. Teiskontie/Vieritie Kuva 12. Tenniskatu, itään 16 (23)

19 Kaupunkikuva ja ympäristö Kaupunkikuvallisesti suunnittelualuetta hallitsevat oppilaitosten, sairaalan ja sairaalaan liittyvien toimintojen rakennukset ja niiden avarat piha- ja pysäköintialueet. Litukan siirtolapuutarha-alue on sympaattinen ja pienimittakaavainen kontrasti em. toiminnoille. Vieritien ja Teiskontien välissä on puu- ja vihervyöhyke, jonka toivotaan tulevaisuudessakin säilyvän mahdollisimman hyvin. Suunnittelualueen itäpäässä, Lääkärinkadun ja Tenniskadun seudulla maankäyttö on keskeneräistä ja alueen luonne tulee muuttumaan maankäytön suunnittelun edetessä. Kekkosentien länsipuolella, silmukkarampin keskellä, on rauhoitetun Lentoneidonvaipan esiintymä. 4.2 Tavoitteet Suunnitelman tavoitteena oli tarkentaa yleissuunnitelmassa esitettyjä katujärjestelyjä sekä huomioida TAYSin uudisrakentamisesta aiheutuvat sekä Kaupin kampuksen maankäytön kehi- tyksestä aiheutuvat liikennejärjestelyt. TAYSin uudisrakentaminen pitää sisällään 4 sairaalarakennusta ( k-m²) sekä maanalaisen pysäköintilaitoksen (462 ap). Koko Kaupin kampuksen valmistuvassa asemakaavassa ollaan varauduttu kerrosalan kaksinkertaistumiseen k-m²:iin. Raitiotiesuunnittelun toiminnallisia tavoitteita: - raitiotiepysäkit optimaalisille paikoille hyvien jalankulku- ja pyöräilyreittien yhteyteen - sujuvan vaihtoterminaalin ja liityntäpysäköinnin järjestäminen linjaston itäpäähän Tenniskadulle - raidegeometria optimointi TAYSin uudisrakentaminen, uudet kaava-alueet ja katujärjestelyt huomioituna 4.3 Tarkastellut vaihtoehdot Tekunkadulla varmistettiin raitiotiepysäkin toteutusmahdollisuus tulevaisuudessa, ja TAMK:in tontille ja Litukan siirtolapuutarhaan ajamisen järjestelyt Tekunkadulta. Kuntokadulla yleissuunnitelman mukaiset ratkaisut olivat jo kehittyneet alueen asemakaavaa tarkistettaessa. Yleissuunnitelman tarkistuksessa tarkasteltiin Ensitien liittymää 2-kaistaisena kiertoliittymänä sekä T-liittymänä. Myös TAYSin maanalaisen pysäköintilaitoksen rampin liittymää on tutkittu Ensitielle ja Kuntokadulle. Ajoneuvoliikenteen järjestelyjen suunnittelun rinnalla painottui jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden hyvätasoisten ratkaisujen esittäminen. Raitiotien pysäkkiratkaisuja tarkennettiin mahdollisimman hyvän saavutettavuuden turvaamiseksi. Raitiotien päättymiskohdalle tarkasteltiin uutta sijoituspaikkaa idempää Tenniskadulta. Myös liityntäpysäköinnin järjestelyjä tarkennettiin yleissuunnitelman tarkistamisen yhteydessä. Liikenteen toimivuustarkastelut Kuntokadun ja Kuntokadun ja Teiskontien liittymän osalta on laadittu toimivuustarkasteluja Vissim-ohjelmalla (Ramboll). Toimivuustarkasteluissa on huomioitu raitiovaunuliikenne. Tarkastelujen perusteella yleissuunnitelman tarkistuksessa esitetyt Kuntokadun ja Teiskontien sekä raitiovaunuliikenteen järjestelyt ovat toimivia. 17 (23)

20 4.4 Suunnitelmaratkaisu ja vaikutukset Yhteenveto keskeisistä muutoksista verrattuna vuoden 2014 yleissuunnitelmaan: - Tekunkadulle on suunniteltu raitiotien pysäkkivaraus Kuntokadun länsipuolelle. - Kuntokadun ja Vieritien seudulla raitiotien suunnitelmaa on korjattu Kuntokadun ja TAYS:n tarkentuneet liikennesuunnitelmat huomioiviksi. - Raitiotielinjan päätepysäkki on siirretty Vieritieltä Tenniskadulle (raitiotielinja jatkuu noin 330 m). Päätepysäkin suunnitelmaa on tarkennettu mahdollisimman hyvin bussiliikenteen ja raitiovaunuliikenteen väliset vaihdot huomioivaksi. Lisäksi päätepysäkin yhteyteen on esitetty 227 autopaikan liityntäpysäköintialue. Raitiotie ja pysäkit Kekkosentien ylittävältä sillalta raitiotie laskee maksimikaltevuudella (5%) Tekunkadun nykyiseen korkeuteen. Siltajärjestelyjen myötä TAMKin läntisimmät tonttiliittymät poistetaan Tekunkadulta. Tamkin pysäköintialueelle ajo toimii TAMK:n itäpuolisen liittymän kautta. Ajoyhteys siirtola- puutarhaan on esitetty TAMKin pysäköintialueen kautta ja raitiotiesillan alitse Perusratkaisuna Tekunkadulle ei esitetä raitiotiepysäkkiä. Tällöin Kriikunatie säilyy nykyisellään. Raitiotielle on tutkittu mahdollisuutta toteuttaa raitiotiepysäkki Tekunkadulle Kriikunatien itäpään kohdalle. Tässäkin ratkaisussa Kriikunatie on säilytettävissä mutta siirtyy hieman pohjoiseen. Tekunkadun ja Kuntokadun liittymässä on Tekunkadun itäsuunnan ajoneuvoliikenne ja raitiotieliikenne erotettu omille kaistoilleen. Tekunkadulle saapuva ajoneuvo- ja raitiotieliikenne tulevat samalle kaistalle. Liikennevalo-ohjatussa Tekunkadun ja Kuntokadun liittymässä raitiotie siirtyy Kuntokadun itäpuolelle. Ensitien raitiotie ylittää mahdollisimman läheltä Kuntokatua, jotta valo-ohjatun Ensitien liittymän läpi- ajot / suoja-ajat on mahdollisimman lyhyet. TAYSin pysäkki sijoittuu uuden etupihan länsireunalle maanalaisen pysäköintilaitoksen päälle. Pysäkiltä on järjestetty jalankulkuyhteydet pohjoiseen TAMKin ja Acutan suuntaan, itään TAYSin pääovelle, länteen Kuntokadun yli TAMKin oppilaitokseen sekä etelään Teiskontien pysäkeille ja Vieritielle. Pysäkille on esitetty 30 pyöräpaikkaa. Suojatieylitykset ovat liikennevalo-ohjattuja. Edelleen itään päin mennessä raitiotie sijoittuu Teiskontien ja Vieritien väliin omalle 9 m:n levyiselle väylälle. Sädetien liittymän itäpuolella on seuraava pysäkki. Kyseinen pysäkki tarvitaan, koska raitiotielinja päätepysäkki siirtyi yleissuunnitelman mukaisesta ratkaisusta noin 300 m itää eikä tämä päätepysäkki enää palvelisi TAYS:in aluetta kovinkaan hyvin. Pysäkillä on 70 pyöräpaikkaa. Pysäkin jälkeen on esitetty raiteenvaihtopaikka, mikä mahdollistaa itäpäässä olevan vaihtoterminaalin monipuolisen käytön. Lääkärinkadun ylitys tapahtuu suunnitellun Arvo Ylpön kadun kiertoliittymässä. Vaihtoterminaali on esitetty Tenniskadun varteen eteläpuolelle siten, että keskustasta saapuva raitiovaunu tulee eteläiselle laiturille, jossa laiturin toisella puolella on odottamassa lähtevät bussit (lähinnä Teiskon suuntaan). Laiturilta raitiovaunu ajaa itäpäässä olevalle raiteenvaihtopaikalle, jossa vaihdetaan keskustan suuntaan lähtevälle pohjoisraiteelle. Lähtevä raitiovaunu ajaa 18 (23)

21 valmiiksi pohjoispuoliselle laiturille odottamaan laiturin pohjoisreunan pysäkille saapuvia busseja (Teiskon suunnasta). Vaihtoajat /- matkat saadaan näin optimoitua. Päätepysäkki siirrettiin yleissuunnitelman mukaisesta sijainnistaan Vieritieltä Tenniskadulle koska Vieritelle ei olisi saatu mahtumaan bussiliikenteen vaihtopysäkkijärjestelyjä eikä liityntäpysäköintiä. Bussit ja pysäkit Teiskontien suuntainen bussiliikenne painottuu edellä kuvatusti vaihtoterminaaliin. Muutama bussi voi jatkaa Teiskontietä pitkin keskustaan, jolloin Teiskontien pysäkit säilyvät. Kuntokadulla ja Ensitiellä ei ole lopputilanteessa bussipysäkkejä. Autoliikenne Autoliikenteen merkittävimmät muutokset tapahtuvat Kuntokadulla. Ensitien liittymä siirtyy selkeästi nykyistä pohjoisemmaksi, jolloin raitiotien ja ajoneuvojen liikenne voidaan niputtaa samaan Ensitien liittymän liikennevalo-ohjaukseen. Esitetyllä ratkaisulla saadaan pysäköintilaitoksen ramppiliittymä järjestettyä erilliseksi liikennevalo-ohjatuksi liittymäksi Ensitien ja Teiskontien väliin. Ratkaisun ansiosta saadaan Ensitien liittymäaluetta selkeytettyä ja samalla järjestettyä turvallinen jalankulkuylitys p-ramppiliittymään vilkasliikenteisen Kuntokadun yli. Toimivuuden ja turvallisuuden kannalta esitetty ratkaisu oli paras vaihtoehto. Vieritien länsiosalla ei ole enää pysäköintiä, ja ajoyhteys palveleekin lähinnä TAYSin L-sairaalan ambulanssiliikennettä. Riviparkin kohdalla Vieritie on hieman nykyistä ajorataa pohjkoisempana raitiotiepysäkkijärjestelyistä johtuen. Ylätien liittymän jälkeen Vieritien linjaus on Arvo Ylpön kadun suunnitelman mukainen liittyen Lääkärinkadun kiertoliittymään Tenniskadun kohdalla. Tenniskatu siirtyy vaihtoterminaalitoimintojen myötä nykyistä pohjoisemmaksi. Vaihtoterminaalin itäpuolelle on esitetty liityntäpysäköintialue (n. 230 ap), jonne ajo tapahtuu Tenniskadulta ja mahdollisesti suoraan Teiskontieltä idästä saavuttaessa. Tätä ratkaisua tutkitaan edelleen jatkosuunnittelun yhteydessä. Liikennevalot Raitiotien tullessa lännestä Tekunkatua ja ylittäessä Kuntokadun, Tekunkadun Kuntokadulle saapuva suunta sekä Kuntokadun suuntainen liikenne katkaistaan raitiovaunuvaloilla. Raitiotien ja Ensitien risteyksessä raitiovaunun valo-ohjaus toimii yhdessä Kuntokadun ja Ensitien liittymän valo-ohjauksen kanssa. TAYS:n ja Vieritien pysäkkien jalankulkijoiden sekä pyöräilijöiden raiteiden ylitys tapahtuu valo-ohjaamattomana, raitiovaunun nopeuden ollessa pysäkille saapuessa ja lähtiessä alhainen. Vieritien etelän puoleisen tontin tonttiliittymän liikenne joutuu ylittämään raitiotien ja kyseisessä kohdassa raitiovaunusta voidaan varoittaa varoitusvalolla. Tällöin Vieritien suoraan kulkevaa liikennettä ei tarvitse katkaista raitiovaunun tullessa. Lääkärinkadun kiertoliittymässä valo-ohjaus on suunniteltu toteutettavaksi siten, että kiertoliittymään saapuvien haarojen liikenne katkaistaan raitiovaunuvaloilla. Kiertoliittymän jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden raiteiden ylitys voidaan toteuttaa VAROVA-valoilla. Kun raitiovaunu ei ole kulkemassa liittymän läpi, kiertoliittymä toimii normaalisti. Tenniskadun terminaalin itäpuolen liityntäpysäköinnin ja Tenniskadun liittymän kohdassa raiteiden ylityksestä voidaan varoittaa varoitusvaloilla. Jalankulku ja pyöräily Tekunkadun eteläreunalle on esitetty yhdistetty jalankulku- ja pyörätie Kuntokadun ja Kekkosentien raitiston välille. Kuntokadun länsireunalla on myös yhdistetty jalankulku- ja pyörätie ja 19 (23)

22 itäreunalla erotettu jalkakäytävä ja pyörätie. Teiskontien suuntainen pohjoispuolinen jalankulun ja pyöräilyn pääreitti on esitetty Vieritien pohjoisreunalle. Lääkärinkadun molemmilla puolella olevat yhteydet säilyvät. Pyöräpysäköintiä on esitetty Vieritien pysäkin yhteyteen 70 pyöräpaikkaa ja Tenniskadun pysäkkien yhteyteen 60 pyöräpaikkaa. Kaupunkikuva ja ympäristö Kaupunkikuvallisesti raitiovaunulinja ja sen pysäkit sekä niihin liittyvät katumuutokset muuttavat merkittävästi alueen kaupunkikuvaa ja ympäristöä. Kekkosentien ylittävä raitiotiesilta on noin 2 m nykyistä Teiskontien siltaa ylempänä ja näkyy maisemassa uutena elementtinä. Tekunkadun puolella sillan pää ja sen tukimuurein rajattu penger muuttaa siirtolapuutarhan ja TAMK:n ympäristöä ja maisemaa. Yleissuunnitelman siltaratkaisu oli korkeusaseman suhteen likimain tätä tarkistettu yleissuunnitelmaa vastaava. Siirtolapuutarha-alueen sisäinen ajo- ja kulkuväylä Kriikunatie jää nykyiselleen mutta Tekunkadun leventäminen vaikuttaa ympäristöön. Kekkosentien länsipuolella silmukkarampin keskellä oleva rauhoitetun Lehtoneidonvaipan esiintymä vaarantuu. Kuntokadun seudulla TAYS:n laajennukset ja uudet pysäköintiratkaisut muuttavat jo kaupunkikuvaa merkittävästi eikä raitiotien ja sen pysäkin tuleminen vaikuta merkittävästi lisää ympäristöön. Nykyinen Vieritie jää pääosin raitiotien alle ja uusi Vieritie rakennetaan raitiotien pohjoispuolelle. Teiskontien pohjoispuolen puusto säilyy eikä maisema Teiskontieltä TAYS:lle merkittävästi muutu. Lääkärinkadun ja Tenniskadun seudulla nykyiset katujärjestelyt muuttuvat merkittävästi ja muuttuneet järjestelyt, raitiotie ja sen pysäkkijärjestelyt sekä suunnitellut maankäytön muutokset muuttavat maisemaa, kaupunkikuvaa ja ympäristöä. Raitiotielinjan päähän sijoittuva liityntäpysäköintialue sijaitsee nykyisen täyttöalueen kohdalla eikä siten vaikuta luonnonympäristöön eikä erotu merkittävästi maisemassa. Esteettömyys Esteettömyys huomioidaan suojatiejärjestelyissä sekä kulkuyhteyksissä pysäkkilaitureille. Kiskoaluetta ylittävien suojateiden sekä pysäkeille johtavien suojateiden ja itse pysäkkilaiturien esteettömyysratkaisut on esitetty raitiotieympäristöohjeessa. Ohjeet perustuvat SuRaKuohjeisiin (Esteettömien julkisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ohjeet) ja Tampereen kaupungin esteettömyystyyppipiirustuksiin ja muihin mitoitusohjeisiin sekä Paikallisliikenneliitto ry:n pysäkkiohjeisiin. 20 (23)

23 5 KUSTANNUSARVIOT Tämän suunnittelujakson suunnittelualueeseen ei ole kuulunut Sammonaukion alue vaan suunnittelualue alkaa noin 220 m idempää. Yleissuunnitelman ja yleissuunnitelman tarkistuksen kustannusarvioiden vertailukelpoisuuden vuoksi, on tämän yleissuunnitelman tarkistuksen kustannukset esitetty yleissuunnitelman mukaiselle jaksolle. Tässä esitettyyn kustannusarvioon sisältyvät kustannukset Sammonaukiolta alkaen. Raitiotielinjaa on idässä jatkettu yleissuunnitelmaan verrattuna noin 330 m. Raitiotien linjausta on muutettu Kekkosentien kohdalla siten, että raitiotielinja on sillä osin lyhentynyt noin 20 m. Yleissuunnitelmassa tarkastelu- ja kustannuslaskentaosuuden pituus oli 2340 m ja tässä suunnitelmassa kustannuslaskentajakson pituus on 2710 m eli 370 m pidempi kuin yleissuunnitelmassa. Lisäksi tässä suunnitelmassa on kaksi pysäkkiä enemmän kuin yleissuunnitelmassa eli Petsamonkadun ja Tenniskadun pysäkit (vaihtopysäkki/terminaali). Kustannuslisäyksiä verrattuna yleissuunnitelmaan syntyy pääosin kahdesta lisäpysäkistä, rataosuuden jatkumisesta sekä vaihtoterminaalista ja siihen liittyvistä järjestelyistä. Kustannusvähenemää syntyy Ilmarinkadun ja Kekkosentien seudulta raitiotielinjauksen oikaisemisesta ja raitiotiesillan lyhenemisestä laaditun yleissuunnitelman kustannuksiksi on ilman yhteiskustannuksia arvioitu olevan euroa ja yhteiskustannusten kanssa euroa. Tarkistetun yleissuunnitelman kustannuksiksi on ilman yhteiskustannuksia arvioitu olevan euroa ja yhteiskustannusten kanssa euroa. Eli kustannuslisäys verrattuna yleissuunnitelmaan on ilman yhteiskustannuksia noin euroa ja yhteiskustannuksineen noin eroa. 21 (23)

24 6 SUOSITUKSIA JA JATKOSUUNNITTELUSSA HUOMIOONOTETTAVIA TAI RATKAISTAVIA ASIOITA Liikennevalot Liikennevalojen perusperiaatteet on esitetty suunnitelmakartoissa liittymittäin. Lopulliset liikennevaloratkaisut ovat vahvasti sidoksissa tieliikennelain uudistustyöhön. Suomen lainsäädäntö on raitioliikenteen osalta nykyään varsin suppea ja Helsingissä on siksi käytössä useita liikennevaloratkaisuja, jotka perustuvat poikkeuslupiin. Lisäksi maailmalta löytyy monia erilaisia tapoja ja periaatteita raitiotien liikennevalo-ohjaukseen. Tuleva tieliikennelaki tulee linjaamaan, mitkä ne periaatteet Suomessa tulevaisuudessa ovat. Perusperiaatteena on ohjata raitiovaunu aina liittymän läpi viiveettömästi, turvallisesti ja ilman väistämisvelvollisuutta. Tämä vaatii aina raitiotien risteäville liikennevirroille valo-ohjausta. Raitiotielle tulee toteuttaa voimakkaat etuudet esimerkiksi vihreän pidennyksellä, aiennuksella tai lisävaiheella. Tavanomaisissa liittymissä ratkaisuna suunnitelmassa on esitetty normaalia liikennevalo-ohjausta. Pienemmissä ja tavallisuudesta poikkeavissa risteysratkaisussa liikennevirta esitetään katkaistavaksi Helsingissä käytössä olevilla raitiovaunuvaloilla. Tonttiliittymissä, jotka sijaitsevat kaduilla missä on vähän liikennettä, voidaan käyttää varoitusvaloa. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden raiteiden ylitys voidaan toteuttaa niin sanotuilla VAROVA-valoilla kun myös ajoradat on samalla kohtaa valo-ohjattu. TAYS:n alueella raiteiden ylitys onnistuu pääosin ilman valo-ohjausta. Teiskontien pysäköinti välillä Kaupinkatu Uimalankatu Jatkosuunnittelun yhteydessä tulee tätä yleissuunnitelman tarkistusta tarkemmin tutkia Teiskontien eteläpuolella olevien kohtisuorien pysäköintipaikkojen (15 kpl) korvaamista joko tonteilla tai muilla ratkaisuilla. Osin paikat korvautuvat yleissuunnitelman tarkistuksessa esitetyillä kadunvarsipaikoilla. Kohtisuorien paikkojen jättäminen pääkadun varteen siten, että peruutus paikoista tapahtuu jalankulku- ja pyörätielle ja ajoradalle on merkittävä liikenneturvallisuusriski. Jalankulku ja pyöräily Teiskontiellä Teiskontielle on esitetty yhdistettyjä jalankulun ja pyöräilyn väyliä molemmin puolin Teiskontietä. Jatkosuunnittelussa tarkastellaan, olisiko mahdollista toteuttaa eroteltu jalankulun ja pyöräilyn ratkaisu. Esimerkiksi pysäköinti- / istutuskaistan mitoitusta tarkistetaan 2,5 metriin, mikä mahdollistaisi jalankulun ja pyöräilyn erottelun toteuttamisen. Kekkosentien ylittävä raitiotiesilta Yleissuunnitelman tarkistuksessa on selvitetty vaihtoehtoista linjausta Kekkosentien ylittävälle raitiotiesillalle. Esitetty vaihtoehto selkeyttää ratkaisua Teiskontien ja Ilmarinkadun liittymässä sekä parantaa liittymän toimivuutta ja mahdollistaa raitiotie-bussipysäkkiparin toteuttamisen Uimalankadun liittymään. Ratkaisu parantaa ratageometriaa kaarteiden jäädessä pois, lyhentää ylittävän sillan pituutta ja poistaa yleissuunnitelmassa esitetyn sekaliikenneosuuden. Nämä tekijät vaikuttavat raitiotien matka-aikaan ja toteuttamiskustannuksiin. Jatkosuunnittelussa on tarkemmin selvitettävä siltaratkaisun kaupunkikuvallisia vaikutuksia. 22 (23)

25 Ilmarinkadun liittymän järjestelyt Yleissuunnitelman tarkistuksessa ehdotetaan Teiskontieltä keskustan suunnasta Ilmarinkadulle vasemmalle kääntymisen poistamista ja siirtämistä Kaupinkadulle. Vastaavasti ehdotetaan Ilmarinkadulta Teiskontielle ajavien oikealle kääntymisten poistamista. Tätä ehdotetaan siksi, että raitiotieliikenteen ja bussiliikenteen pysäkkijärjestely ja suojatiejärjestely saataisiin näin toimivammaksi. Suunnitelmavaihtoehtona on tutkittu myös poistettavaksi ehdotettujen kääntymissuuntien sallivaa ratkaisua. Molemmat ratkaisumallit on tutkittu myös simuloimalla (Ramboll). Simuloinnin perusteella voidaan todeta, että em. kääntymisten poistaminen varmistaa liittymän toimivuuden myös ennustetuilla liikennemäärillä. Jatkossa em. vaihtoehtoja tulee tutkia tätä suunnitelmaa tarkemmin. Liityntäpysäköinnin ajoyhteys Teiskontieltä Yleissuunnitelman tarkistuksessa on ehdotettu liityntäpysäköintialuetta Tenniskadun ja Teiskontien väliin raitiotielinjan päätepysäkin yhteyteen. Perusratkaisuna on, että ajo pysäköintialueelle Teiskontieltä tapahtuu Lääkärinkadun ja Tenniskadun kautta. Liityntäpysäköinnin sujuvoittamiseksi on tutkittu myös mallia, jossa ajo liityntäpysäköintiin Teiskontieltä idästä tapahtuisi suoraan Teiskontieltä. Suunnitelmaratkaisuna on esitetty, että nykyinen levähdysalue poistetaan, ja tilalle tehdään erkanevan liikenteen ajokaista ja ramppi pysäköintialueelle. Sisäänajo liityntäpysäköintialueelle tapahtuu puomilla varustetusta portista. Asiaa tulee jatkossa edelleen tutkia yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuusarvioinnissa (Destia ) on todettu Teiskontien ja TAYSin alueen osalta muutamia liikenneturvallisuusriskejä, mm - Teiskontien ylittävien suojateiden turvallisuus on todettu riskiksi. Teiskontie on vilkasliikenteinen pääkatu ja kaikkiin ajoradan ylittäviin suojateihin tulee liikennevalot. - Lisäksi on todettu raitiotiepysäkin tarpeellisuus Tekunkadun itäpäähän (vähentäisi Kuntokadun ylittävien jalankulkijoiden määrää). Pysäkki on esitetty suunnitelmissa varauksena. - Vieritien pysäkin yhteydet TAYS:n sisäänkäynteihin, saavutettavuus, turvallisuus ja esteettömyys. Raitiotielinja ja pysäkit on viety niin lähelle TAYS:n sisäänkäyntejä kuin voi ja esteettömyys hoidetaan noudattamalla suunnitteluohjeita. - Ajoyhteys Teiskontieltä suoraan liityntäpysäköintialueelle. Suunnitelmaa on muutettu liikenneturvallisuusarvioinnin jälkeen siten, että liittymän selkeys ja turvallisuus on parantunut. 23 (23)

26 LIITTEET - Suunnitelmakartat 24 (23)

27 VE2 YLEISSUUNNITELMIEN TARKISTUS TEISKONTIE PIIRUSTUSNUMERO KOORDINAATISTO ETRS-GK24/ N2000 SUHDE 1:1000

28 Tekunkadun YLEISSUUNNITELMIEN TARKISTUS TEKUNKATU PIIRUSTUSNUMERO KOORDINAATISTO ETRS-GK24/ N2000 SUHDE 1:1000

29 YLEISSUUNNITELMIEN TARKISTUS TAYS PIIRUSTUSNUMERO KOORDINAATISTO ETRS-GK24/ N2000 SUHDE 1:1000

30 YLEISSUUNNITELMIEN TARKISTUS VIERITIE PIIRUSTUSNUMERO KOORDINAATISTO ETRS-GK24/ N2000 SUHDE 1:1000