Hämeen liiton julkaisu Toiminta- ja taloussunnitelma ja talousarvio 2017

Transkriptio

1 Hämeen liiton julkaisu 2016 Toiminta- ja taloussunnitelma ja talousarvio 2017

2 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2017 Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, Hämeenlinna puhelin (03) Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: Valokuvat: Ville Salminen Julk.nro IB 74 ISBN ISSN Hämeenlinna

3 SISÄLLYS MAAKUNTAJOHTAJAN SAATESANAT TOIMINTAVUODELLE A. HÄMEEN LIITTO 6 1. Johdanto 6 2. Maakunnan kehittämisen lähtökohdat 6 3. Maakunnan suunnittelujärjestelmä 6 4. Hämeen liiton strategia ja toiminta 7 5. Luottamushenkilöhallinto Maakuntavaltuuston toiminta Tarkastuslautakunnan toiminta Maakuntahallituksen toiminta 9 6. Hämeen kesäyliopisto 10 B. TOIMINTA JA TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE 2017 SEKÄ SUUNNITELMAVUOSILLE Maakunnan yhteisen tahdon luominen Vaikuttava edunvalvonta ja toteuttamisvoima Ajantasainen maakuntakaavoitus sekä liikennejärjestelmäsuunnittelu Maakunnan vahvistuva vetovoima ja kansainvälisyys Sote- ja maakuntauudistus Kesäyliopiston osaaminen vahvemmin käyttöön Hämeen liiton voimavarat 13 C. TALOUSARVIO PERUSTELUINEEN VUODELLE 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Talousarvion yleiseperustelut ja sitovuusaste Talousarvio vuodelle Käyttötalousosa Investointiosa Rahoitusosa Tuloslaskelma 17 TALOUSARVIOTAULUKOT VUODELLE 2017 JA SUUNNITELMAVUOSILLE Jäsenkuntien maksuosuusarvio vuodelle Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2017

4 4

5 MAAKUNTAJOHTAJAN SAATESANAT TOIMINTAVUODELLE 2017 Vauhdissa keskellä muutosta Olen kuukausi sitten hypännyt laukkaavan hevosen selkään astuttuani urallani kolmatta kertaa Hämeen liiton palvelukseen. Sote- ja maakuntauudistus on tällä välin pyörähtänyt kovaan vauhtiin ja muutosvalmistelu on kasvavalla volyymilla käynnistynyt myös Kanta-Hämeessä. Luin edeltäjäni Timo Reinan viimevuotisia saatesanoja tähän vastaavaan toimintaja taloussuunnitelmaan ja melkein hämmästyin niiden myötä saamaani muistutusta siitä kuinka moni asia meillä tosiaan olikaan täydellisen epäselvää vielä vuosi sitten. Tilanne on sentään vuoden takaisesta huomattavasti selkeytynyt, vaikka päivittäin koemmekin epävarmuutta ja välillä vähän epätoivoakin suunnitellun muutoksen sisältämistä yksityiskohdista tai niiden puuttumisesta. Selvänä uskaltaa jo pitää sitä että nykymuotoisia TTS-asiakirjoja ei pian enää laadita, joten käsissäsi alkaa olla keräilyharvinaisuus. Sote- ja maakuntauudistuksen aikataulu saattaa venyä ja yksityiskohdatkin saattavat monella tapaa vanua, mutta uskon että poliittista yhteisymmärrystä on eduskunnassa tällä kertaa kuitenkin riittävästi tämän prosessin viemiseksi maaliin. Yhteiskunnallamme ei yksinkertaisesti ole varaa enää epäonnistua. Muutosprosessin alueellinen valmistelu ja vaiheittainen toimeenpano tulee vaatimaan koko omalta joukkueeltamme paljon huomiota ja voimia, mutta sen ohella hoidamme edelleen myös Hämeen liiton vastuulla olevat nykyiset lakisääteiset ja vapaaehtoiset tehtävät. Lisäksi kaiken aikaa on jaksettava katsoa lähitulevaisuutta pidemmälle ja koottava voimia myös syntyvän maakunnan olemuksen hahmottamiseksi. Millaista Hämettä tässä halutaan yhdessä rakentaa? Miten haluamme nähdä itsemme Euroopan kartalla? Miten voimme auttaa toimijoitamme kurkottamaan myös oman alueemme ulkopuolelle? Edellisen maakuntaohjelmamme arviointi toteutettiin vastikään muiden maakuntaliittojen toimesta, vertaisarviointina. Oli mieltä lämmittävää nähdä kuinka korkealle sekä meidän prosessimme että koko ohjelman sisältö kollegoiden toimesta arvostettiin. Tuolle perustalle on hyvä rakentaa uuden suunnittelua ja todeta, että Hämeen liitossa on osattu tehdä aivan oikeita linjavalintoja. Häme-ohjelman sisältöpainotukset ovat kestäneet aikaa, ne tuntuvat edelleen tuoreilta ja järkeviltä ja niitä on ohjelmarahoituksen painopisteiden kautta luontevaa täsmentää. Teräviä kärkiä ovat lähitulevaisuudessa mm. digitalisaatio ja matkailu ja varmasti myös juuri näiden kahden yhdistelmä. Ylipäänsä alkavanakin toimintavuonna on oltava kartalla oman yhteiskunnallisen murroksen lisäksi myös yleismaailmallisista megatrendeistä, jotka ohjaavat nekin jatkossa toimintaamme tavalla tai toisella. Digitalisaatio, globalisaatio, kaupungistuminen, ikääntyminen ja ilmastonmuutos ovat kaikki muutosvirtoja, joiden sisältämiä mahdollisuuksia hämäläisten yksityisten ja julkisten toimijoiden pitäisi pystyä ulosmittaamaan yhä tehokkaammin. Oman johtajuuskauteni alku on ollut varsin hektinen, eikä kalenteriin ole luvassa alkavalle vuodellekaan väljyyttä. Vauhti ei huimaa, koen että sekä itselleni että koko Hämeen liiton henkilökunnalle on etuoikeus olla mukana tekemässä tätä muutosta. Haasteita ja mahdollisuuksia ei alkavasta toimintavuodesta tule puuttumaan. Hämeenlinnassa Anna-Mari Ahonen maakuntajohtaja 5 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2017

6 A. HÄMEEN LIITTO 1. JOHDANTO Toiminta- ja taloussuunnitelmassa maakuntavaltuusto asettaa taloussäännön mukaisesti Hämeen liiton toiminnalle, mukaan luettuna Kesäyliopisto, tavoitteet suunnitelmakaudelle, sekä hyväksyy määrärahat ja tuloarviot. Toiminnan onnistumisen arviointia ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten maakuntavaltuusto hyväksyy mittarit / seurantatavat vuodelle Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2017 toteuttavat Hämeen liiton strategiaa ja rakenne noudattaa vuodeksi 2014 uudistettua rakennetta. Kuntalain edellyttämä kolmen vuoden taloussuunnitelma sisältää tuloslaskelmaosan sekä investointi- ja rahoitusosan Maakuntahallitus hyväksyy valtuuston asettamiin tavoitteisiin ja hyväksymään talousarvioon perustuvan työohjelman, jossa se määrittelee operatiivisen toiminnan painopisteet vuodelle 2017 ja päättää operatiiviset tavoitteet vuoden 2017 toiminnalle, sekä päättää talousarvion käyttötalous 1-tasoisena. Maakuntahallitus seuraa toiminta- ja taloussuunnitelman toteutumista vuoden aikana osavuosikatsauksilla työohjelmatasolla. Maakuntavaltuustolle annetaan syysseminaarissa 2017 väliarvio valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen vaiheesta. 2. MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Suomen talouskasvu on jo vuodesta 2009 alkaen ollut käytännössä pysähdyksissä, eikä ennusteiden mukaan merkittävää kasvua ole odotettavissa myöskään vuonna Julkinen sektori hakee keinoja kustannusten nousun katkaisemiseksi ja velkaantumisvauhdin hillitsemiseksi, johon yhtenä keinona haetaan ratkaisua rakenteiden uusimisella. Samalla kuitenkin pyritään tukemaan toimia, joilla voidaan päästä positiivisen kehittymisen uralle. Kansainvälisen, myös euroalueen, talouden kehitysnäkymät ovat kokonaisuutena selkeästi Suomen näkymiä positiivisemmat. Kanta-Hämeen maakunnan yleinen kehitys on ollut moneen muuhun Suomen maakuntaan verrattuna viime vuosina kohtuullista. Kaikkien kolmen seutukunnan työllisyystilanne on nyt maan keskiarvoa parempi. Maakunnan asukasluku on kuitenkin lähes kolmenkymmenen kasvuvuoden jo kolmatta vuotta laskussa. Kanta-Hämeen väestökehitys seuraa Suomen talouden yleiskuvaa ja väestönkasvu on viime vuodet keskittynyt muutamaan suurimpaan keskukseen. Keskeinen tavoite on vahvistaa Kanta-Hämeen vetovoimaa, jotta maakunta menestyy kilpailtaessa asukkaista, yrityksistä, investoinneista ja matkailijoista, sekä niiden mukanaan tuomista työpaikoista. Häme-ohjelmassa maakunnan kehittämisen painopisteiksi on yhdessä valittu asuminen, saavutettavuus, biotalous ja luonnonvarat, valmistava teollisuus sekä vetovoima ja kansainvälistyminen. Aluekehitysrahoituksen supistuessa on korostunut aikaisempaa terävämpien painopisteiden valinta ja rahoitusmahdollisuuksien tehokkaampi hyödyntäminen. Maakunta- ja sote-uudistuksen linjausten mukaan 2017 tulee olemaan Hämeen liiton toiseksi viimeinen toimintavuosi. Vuoden 2019 alussa aloittaviin uusiin itsehallinnollisiin maakuntiin kootaan sote-tehtävien lisäksi maakunnan liittojen, valtion aluehallinnon, pelastuslaitosten, maaseutuhallinnon sekä ympäristöterveydenhuollon tehtäviä. Maakuntauudistuksen valmistelu tulee olemaan erittäin keskeinen osa Hämeen liiton työtä kahtena tulevana vuonna. Nämä painotukset näkyvät myös tämän toiminta- ja taloussuunnitelman tehtävien ja tavoitteiden asettelussa. Tulevaisuutta ei voi tietää, siksi sitä on koko ajan tehtävä. Tulevaisuuden tekemisessä verkostoituminen ja toimiva yhteistyö ovat entistäkin tärkeämpiä, niin maakunnalle kuin Hämeen liitollekin. 3. MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ Hämeen liiton laatima maakuntasuunnitelma linjaa pitkän tähtäyksen strategiset tavoitteet. Maakuntaohjelmassa täsmennetään ja konkretisoidaan lähivuosina tarvittavat toimenpiteet. Suunnittelukaudelle valmistellussa Häme-ohjelmassa nämä asiakirjat on yhdistetty samaan kokonaisuuteen. Häme-ohjelma on hyväksytty vuoden 2013 lopulla ja se päivitetään vuonna Maakunnan suunnittelujärjestelmää on uudistettu myös niin, että maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja maakunnan yhteistyöasiakirja on yhdistetty maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaksi, jonka maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) hyväksyy. Se kattaa sekä kansallisen että EU-rahoituksen suuntaamisen. Ensimmäinen maakuntaohjelman 6

7 toimeenpanosuunnitelma on hyväksytty kahdeksi vuodeksi syksyllä Alkuvuodesta 2016 laadittiin Kanta-Hämeen ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma eli varautumissuunnitelma vuodelle 2016 osana toimeenpanosuunnitelmaa. Syksyllä 2016 hyväksytään toimenpanosuunnitelma vuosille , ja asiakirja sisältää myös maakunnan älykkään erikoistumisen strategian päivityksen. Maakuntakaava määrittelee Kanta-Hämeen maankäytön kehittämisen suuntaviivat. Suunnittelujaksolla toteutetaan maakuntakaavan kokonaisuudistus. 4. HÄMEEN LIITON STRATEGIA JA TOIMINTA Hämeen liitto on kansanvaltaiseen päätöksentekoon ankkuroituva strateginen asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka jäsentää alueen kehittämistahdon, kokoaa toteuttamisvoimaa ja vaikuttaa aktiivisesti maakunnan menestymiseksi tiiviissä vuorovaikutuksessa kotimaisten ja kansainvälisten kumppaneidensa kanssa. Maakunnan kolminapaisuus ja kehittämisvoiman tietty hajanaisuus korostavat liiton kokoavaa ja yhteen sovittavaa roolia. Hämeen liiton strategia laadittiin vuonna Strategia valmisteltiin liiton luottamushenkilöiden ja henkilöstön yhteistyönä tiiviissä vuorovaikutuksessa keskeisten sidosryhmien kanssa. Se luo perustan ja viitekehyksen liiton toiminnan suuntaamiselle ja kehittämiselle. Strategian tähtäimenä on vuosi 2020, joten se kattaa liiton näköpiirissä olevat toimintavuodet. Vuosittaiset toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä työohjelma ovat keskeisimmät strategian toimeenpanon ja seurannan välineet. Ne laaditaan strategian rakenteen ja otsikoinnin mukaisesti. STRATEGIAPERUSTA MISSIO 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat ja voivat tehdä työtä, asua ja viihtyä Hämeessä! Visio 2020 Strategiset päämäärät Hämäläisten hyväksi - Hämeen parasta kehittämistä! 1. Maakunnan yhteisen tahdon luominen 2. Vaikuttava edunvalvonta ja toteuttamisvoima 3. Ajantasainen ja mahdollistava maakuntakaavoitus sekä liikennejärjestelmäsuunnittelu 4. Maakunnan vahvistuva vetovoima ja kansainvälisyys 5. Korkeakouluyhteydet ja kesäyliopiston osaaminen vahvemmin käyttöön ARVOT Tulevaisuus, Yhteistyö, Tasapuolisuus, Asiantuntemus 7 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2017

8 LIITON VIRASTON TOIMINNAN JA HENKILÖSTÖN ORGANISOITUMINEN Maakuntajohtaja Strategiaprosessi ja yleisjohto Edunvalvonta ja yhteistyö Kunta- ja aluehallinnon uudistaminen Maakuntien yhteistoiminta Henkiöstön ja organisaation kehittäminen Oma Häme Muutosjohtajat Elinvoima kehittämisjohtaja Toimintaympäristöt suunnittelujohtaja Yhteyspalvelut yhteysjohtaja Kesäyliopisto rehtori Aluekehittämisen strategiatyö Aluekehittämisen ohjelmatyö Maakunnan kehittämisraha Aluekehittämishankkeet Maakunnallinen osaamis- ja koulutusyhteistyö Maakunnallinen elinkeinoyhteistyö Tilastot ja tietopalvelut Maakunnan vetovoima ja markkinointi Kansainväliset asiat Alueiden kehittämiseen liittyvät yhteistyöelimet ja -verkostot Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Maakuntakaava Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikenne- ja infrahankkeet Luonnonvarat ja ympäristö Maankäyttö ja fyysinen ympäristö Luonnonsuojelu- ja kulttuuriympäristöt Asuminen Yhdyskuntatekniikka, energiahuolto sekä vesi- ja jätehuolto Tietoliikenne Virkistysalueyhdistys Vanajavesisäätiö-yhteistyö Liiton toimitilapalvelut Sidosryhmätyhteistyö ja yleinen edunvalvonta Viestintä Maakunnallinen palvelu- ja hallintoyhteistyö Hankemaksatukset ja -tarkastukset Kulttuuri- ja kotiseututoiminta Luottamushenkilöhallinto Taloushallinto Henkilöstöasiat Asiakirjahallinto Toimistopalvelut Tietohallinto Avoimen yliopisto-opetuksen järjestäminen Ammatillissivistävän ja vapaan sivistystyön koulutuksen järjestäminen Kehittämis- ja palvelutoiminta Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa Pysyvät vastuualueiden yhteiset tiimit Hanketiimi Kansainvälisten asioiden tiimi Tulevaisuus tiimi Viestintätiimi 8

9 5. LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO 5.1. Maakuntavaltuuston toiminta Hämeen liiton ylintä päätösvaltaa käyttää 54-jäseninen maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuutetut ja varavaltuutetut ovat omien kuntiensa kunnanvaltuuston jäseniä. Jäsenkuntien edustajainkokous valitsi syksyn 2012 kuntavaalien tulokseen perustuen maakuntavaltuustoon jäsenkuntia edustavat jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Seuraavat kuntavaalit käydään keväällä 2017, joten myös Hämeen liiton valtuuston, hallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsenistöön voi vuonna 2017 tulla muutoksia. Maakuntavaltuuston keskeinen tehtävä on päättää maakunnan kehittämistä ohjaavista strategisista linjauksista, suunnitelmista, toimenpideohjelmista ja maankäytön alueellisista suunnitelmista. Maakuntavaltuusto käsittelee ja hyväksyy vuosittain liiton ja kesäyliopiston toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion ja ohjaa resurssien kohdentamista asettamalla talousarviovuoden toiminnalle tavoitteet. Valtuusto hyväksyy tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, jossa raportoidaan valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutuminen. Maakuntahallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset. Maakuntahallituksen tehtävänä on valmistella ja tehdä esitykset valtuustolle keskeisistä strategisista suunnitelmista ja asiakirjoista, liiton toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja talousarviosta sekä muista valtuuston käsiteltäväksi menevistä asioista. Lisäksi maakuntahallitus vastaa valtuuston päätösten täytäntöönpanosta. Maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi maakuntahallitus antaa toimintalinjaukset ja asettaa tavoitteet liiton operatiiviselle toiminnalle ja kesäyliopistolle. Maakuntahallitus seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista kolmannesvuosittain osavuosikatsauksissa. Maakuntahallitus hyväksyy vuosittain laadittavan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja käsittelee liiton osalta kehittämishankkeille Euroopan aluekehitysrahaston varoista myönnettäväksi tulevat kehittämistuet Tarkastuslautakunnan toiminta Tarkastuslautakunta vastaa liiton hallinnon ja talouden tarkastuksesta ja sen järjestämisestä. Tarkastuslautakunta arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen ja seuraa, että kuntayhtymän tilintarkastus toteutetaan hyvän kunnallisen tilintarkastustavan edellyttämällä tavalla. Maakuntavaltuusto valitsi tarkastuslautakunnan toimikaudekseen valtuustokauden ensimmäisessä kokouksessa keväällä Tarkastuslautakuntaan kuuluu neljä jäsentä, joista puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat maakuntavaltuuston jäseniä. Tilintarkastusta toimittavaksi yhteisöksi maakuntavaltuusto valitsi BDO Audiator Oy:n. 5.3 Maakuntahallituksen toiminta Maakuntavaltuusto valitsi keväällä 2013 jäsenet yksitoistajäseniseen maakuntahallitukseen. Jäsenet valittiin maakunnan kolmelta seutukunnalta seutukuntien vuoden 2012 lopun väestömäärien suhteessa. Maakuntahallituksen muodostamisessa noudatettiin syksyn 2012 kunnallisvaalien poliittista äänijakaumaa maakunnassa. Hallituksen toimikausi on sama kuin valtuuston toimikausi. 9 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2017

10 6. HÄMEEN KESÄYLIOPISTO Lukuvuosi 2017 on Hämeen kesäyliopiston 46. toimikausi. Kesäyliopisto on maakunnallinen Hämeen liiton organisaatiossa toimiva ja kuntayhtymän ylläpitämä vapaan sivistystyön ympäri vuoden toimiva oppilaitos. Kesäyliopiston olemassaolon, vaikuttavuuden ja kehittymisen edellytys on ajassa kiinni oleva, ensisijaisesti Kanta-Hämeen maakunnan aikuisväestön osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaava koulutustarjonta. Kesäyliopistotoimintaa tukevat Kanta-Hämeen 11 kuntaa. Lisäksi kesäyliopisto saa vapaan sivistystyön lain (632/1998) mukaista valtionosuutta. Suurin osa toimintarahoituksesta koostuu opiskelijoiden kurssimaksuista. Hämeen kesäylipiston ydintehtävänä on kumppanuuksiin ja verkostoihin perustuvan avoimen yliopisto-opetuksen järjestäminen eli toimiminen maakunnan avoimena yliopistona. Yhteistyöyliopistot tuottavat avoimen yliopisto-opetuksen palvelut (opetuksen sisältö, yliopistojen opiskelijahallinto, vastaavuus, osittain opettajat) ja kesäyliopisto järjestää opetuksen (osittain opettajarekrytointi, opiskelijat, rahoitus, tilat, materiaali, neuvonta, tuutorointi, ohjaus ja muu tuki). Lisäksi tarjonnassa on avoimen ammattikorkeakoulun ope-tusta. Kesäyliopiston ohjelmassa on avoimen yliopisto- ja korkeakouluopetuksen lisäksi työelämässä tarvittavia taitoja ja osaamista kehittävää omaehtoista koulutusta sekä muuta vapaan sivistystyön lain mukaista koulutusta. Ylläpitämisluvan mukaisesti lukuvuoden 2017 koulutustarjonnassa painottuvat yhteiskunnalliset aineet, hallinnon ala, humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala sekä sosiaali- ja terveysala. Toimimme alueella, jossa ei ole omaa tiedeyliopistoa. Näin ollen kesäyliopistolla on erityistä merkitystä maakunnan avoimen korkeakouluopetuksen tarjoajana ja mahdollistajana sekä osaamistason ylläpitäjänä ja nostajana. 10

11 B. TOIMINTA JA TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE 2017 SEKÄ SUUNNITELMAVUOSILLE MAAKUNNAN YHTEISEN TAHDON LUOMINEN 1.1. Hämeen liitto toteuttaa aktiivisesti Häme-ohjelmaa huolehtien erityisesti siitä, että muodostuu riittävän suuria, vaikuttavia kehittämisen kokonaisuuksia. Valmisteilla oleva maakuntauudistus aiheuttaa muutostarpeita maakuntaohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman valmisteluun ja aikatauluun. Työ- ja elinkeinoministeriö tulee ohjeistamaan kevyemmällä menettelyllä valmisteltavan ns. muutosmaakuntaohjelman valmistelua, joka toteutetaan vuonna Samassa yhteydessä päivitetään myös maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuoden 2018 osalta. Häme-ohjelmaa toteuttavien hankekokonaisuuksien taakse kootaan voimavarat kunnista, maakunnasta, valtiolta, Euroopan unionista sekä yrityksistä. Sipilän hallituksen määrittelemien viiden painopistealueen kärkihankkeita toteutetaan olemassa olevien resurssien puitteissa. Ennakoidun rakennemuutoksen toimintatapa otetaan käyttöön. Alueellisten inno-vaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen (AIKO) määrärahaa suunnataan hyväksytyn varautumissuunnitelman mukaisesti. Rakennerahasto- ja maaseutuohjelman rahoitus suunnataan maakunnan kilpailukykyä ja työllisyyttä edistäviin hankkeisiin. Häme-ohjelman toimenpanosuunnitelma ja seurantaraportti, Häme-ohjelmaa toteuttavien hankkeiden määrä, laatu ja koko (seurataan hanke-työkalun avulla). Rakennemuutoksen ennakointia vahvistetaan erityisesti AIKO-hankkeiden vaikuttavuuden perusteella. Maakuntavaltuusto hyväksyy ns. muutosmaakuntaohjelman syksyllä Hämeen liitto vahvistaa yhteistyötä ja verkostoja Kanta-Hämeessä, Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueella, kasvukäytävillä, muiden naapurimaakuntien kanssa sekä kansainvälisesti. Hämeen liitto edistää aktiivisessa roolissa Suomen kasvukäytävän verkostotyön seuraavaa kehitysvaihetta ja kasvukäytäväsopimuksen toteuttamista Hämeen liitto toimii Itämeren alueen maakuntahallintojen verkostossa (BSSSC) ja sen hallituksessa HämePro toimii aktiivisesti ja kokoontuu vähintään kahdesti Hämeen liiton tiedolla johtamista vahvistetaan ja tietopalvelua uudistetaan avoimeen dataan ja tiedon visualisointiin perustuen. Hämeen liiton uudistunut tietopalvelu on käytettävissä verkossa. 2. VAIKUTTAVA EDUNVALVONTA JA TOTEUTTAMISVOIMA 2.1. Hämeen liitto toimii maakuntavaltuuston toukokuussa 2014 hyväksymien Kanta-Hämeen kärkiasiat tavoitteiden toteutumiseksi maan hallitusohjelmaa täydentävissä toimintasuunnitelmissa ja linjauksissa, vuosittaisissa valtion talousarvioissa sekä yksittäisissä edunvalvontatoimenpiteissä. Edunvalvontatoimet ovat nopeita, määrätietoisia ja vaikuttavia. Maakunnan edunvalvontaa toteutetaan verkostoyhteistyönä. Maakunnan tavoitteet ja kärkiasiat näkyvät ja toteutuvat vuosittaisissa valtion talousarvioissa sekä käytännön toimenpiteissä. 11 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2017

12 3. AJANTASAINEN MAAKUNTAKAAVOITUS SEKÄ LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU 3.1. Hämeen liitto valmistelee kokonaismaakuntakaavaa, jolla uudistetaan nykyiset kokonais- ja vaihemaakuntakaavat. Liitto toimii kuntien edustajista koostuvan maakunnallisen Suomi 100 -alueverkoston toiminnan vetäjänä Kanta-Hämeen alueella toteutuu erilaisia ja erikokoisia juhlavuoden 2017 tapahtumia, jotka toteuttavat teemaa Lasten ja nuorten Häme. Maakuntakaavan valmistelu etenee suunnitellussa aikataulussa hyvässä yhteistyössä jäsenkuntien ja maakunnan kehitykseen vaikuttavien yhteis-työtahojen kanssa. Valmisteluaineisto ja kaavaluonnos asetetaan nähtäville alkuvuodesta Hämeen liitto edistää liikennejärjestelmän palvelutasoa ja liikennehankkeiden toteutumista kasvu- ja kehityskäytäviin perustuen, maakuntaa tasapuolisesti kehittäen. Vastataan Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma -työryhmän asioiden valmistelusta, liikennejärjestelmäsuunnitelman päivityksestä, toteutumisen seurannasta ja raportoinnista. Liikennejärjestelmäsuunnitelma ja sen pohjalta solmittu aiesopimus päivitetään. Liikennejärjestelmäsuunnitelman ja sen pohjalta solmitun aiesopimuksen toimenpiteiden toteutuminen. Suomen kasvukäytävän (HHT), Helsinki-Forssa-Pori -kehityskäytävän ja itä-länsi suuntaisten yhteyksien kehittämisen ohjelmointi, toimenpiteiden jäsentyminen ja eteneminen. 4. MAAKUNNAN VAHVISTUVA VETOVOIMA JA KANSAINVÄLISYYS 4.1 Maakunnalliseen markkinointiin haetaan uusia keinoja tehdä Hämeen yrittämisen, asumisen, matkailun opiskelun ja työnteon vetovoimatekijöitä tunnetuksi, myös kansainvälisesti. Vetovoiman ja matkailun yhteiseen toimintatapaan perustuvat markkinointitoimenpiteet. 4.2 Hämeen liitto toimii 100 vuotta täyttävän itsenäisen Suomen juhlavuoden tapahtumien koordinoijana maakunnassa ja on siinä roolissa edesauttanut tapahtumien järjestämistä. 5. SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 5.1 Hämeen liitto huolehtii maakunnallisen Oma Häme -valmistelutyön jatkumisesta. Liitto antaa puitteet sote -uudistuksen valmistelun jatkumiselle ja vaikuttaa siihen, että valtakunnallinen sote-ratkaisu mahdollistaa maakunnallisen suunnitelman toteuttamisen. Liitto toimii maakuntauudistuksen esivalmistelun vetäjänä yhteistyössä Hämeen ELY-keskuksen kanssa ja tuottaa maakunta-uudistuksen väliaikaishallinnon käyttöön riittävän esivalmisteluaineiston. Maakunnalla on yhteinen näkemys sote-uudistuksen toteuttamiseksi Kanta-Hämeessä ja liitto tuottaa lakiesityksiin annettaviin lausuntoihin pohjan jäsenkuntien käytettäväksi. Sote-uudistuksen maakunnallisen valmistelun tulokset otetaan huomioon valtakunnallista ratkaisua tehtäessä siten, että maakunnallisen uudistuksen toteuttamisen suunnitelma on toteutettavissa. Maakunnallinen hanke luo tarvittavan perustan sote-toimintojen järjestämiselle 1.7. aloittavan väliaikaishallinnon käyttöön. Maakuntauudistuksen esivalmistelua varten koottu monialainen valmisteluryhmä toimii aktiivisesti ja kokoontuu säännöllisesti. Esivalmistelun tuotoksena saadaan monialaisena yhteistyönä maakuntauudistusta varten riittävä maakunnallinen tietopohja ja muu perusta mennessä. 5.2 Hämeen liiton johdolla on saatu mennessä koottua toimintakykyinen maakuntauudistuksen väliaikaishallinto maakuntauudistusta ja sen valmistelua koskevassa lainsäädännössä säädetyn mukaisena. Maakuntauudistuksen väliaikaishallinto on järjestäytynyt ja sen toiminta käynnistyy Hämeen liitossa heinäkuun alussa

13 6. KESÄYLIOPISTON OSAAMINEN VAHVEMMIN KÄYTTÖÖN 6.1. Monipuolisen ja asiakaslähtöisen koulutuksen tuottaminen ja kesäyliopistotoiminnan kehittäminen vapaan sivistystyön lainsäädännön ja ylläpitämisluvan mukaisesti. Kesäyliopiston asiantuntemusta ja verkostoja hyödynnetään Hämeen liiton toiminnassa ja maakunnan kehittämisessä vahvemmin. Mittarit / seurantatapa 2017: Kesäyliopiston koulutustarjonnan määrällinen ja laadullinen raportti: koulutustoiminnan kysyntä, tehokkuus ja taloudellisuus, voimavarat ja asiakastyytyväisyys (taulukko 1). Kesäyliopiston koulutustoiminnan tunnettuuden lisääminen, markkinoinnin kehittäminen. Yhteistyön syventäminen muiden Suomen kesäyliopistojen kanssa. Maakuntauudistukseen valmistautuminen ja kesäyliopistotoiminnan varmistaminen muutoksessa sekä toimintaedellytyksistä huolehtiminen tulevaisuudessa. Taulukko 1. Kesäyliopiston koulutustoiminnan mittarit TA 2016 ja TS ja vertailu vuoden 2015 talousarvioon ja vuoden 2014 toteutumaan. KESÄYLIOPISTOTOIMINTA Tavoitteet ja mittarit TP 2015 Toteuma TA 2016 Tavoite TA 2017 Tavoite TS 2018 TS 2019 Muutos % KOULUTUSTOIMINNAN KYSYNTÄ Kurssien lukumäärä (lähiopetus ja muut) /-0 Opetustunnit ,9 Opiskelijatunnit /-0 Opiskelijamäärä (netto opiskelijamäärä) /-0 Osallistumismäärä (brutto opiskelijamäärä) /-0 TEHOKKUUS JA TALOUDELLISUUS Opetustunnin hinta 201, ,8 215,2 215,2-2,2 Koulutustoiminnan menot/opiskelijatunti 10,7 11,2 11,5 11,0 11,0 +3,1 Maksutulot/opiskelija 189,4 192,1 198,9 198,9 198,9 +0,1 Toimintamenot/osanottaja 183,0 193,8 194,3 193,8 193,8-1,3 VOIMAVARAT Henkilökunnan työvuodet (toimisto) 6, ,0 Opetushenkilökunnan lukumäärä kpl ,0 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Koulutuksen arviointi, toiminnan laatu 4,31/5,00 4,15/5,00 4,20/5,00 4,20/5,00 4,20/5,00 +0,05 7. HÄMEEN LIITON VOIMAVARAT 7.1 Hämeen liitto kehittää ja kohdentaa voimavarojaan muuttuvan toimintaympäristön, säädösperustan ja maakunnan tarpeiden mukaisesti ja huolehtii siitä, että liitossa on sen tehtävien hoitamista varten hyvä ja tunnustettu asiantuntemus, joka yhdessä työyhteisön toimintakyvyn ja toimivan yhteistyön kanssa mahdollistaa liiton tehtävien tuloksellisen hoitamisen. Mittarit / seurantatapa 2017: Hämeen liiton resurssien mitoituksessa ja kohdentamisessa sekä toimintaa ohjaavissa liiton sopimuksissa ja säännöissä otetaan huomioon sote- ja maakuntauudistus ja sen aikataulu. Hämeen liitto on houkutteleva työpaikka. Hyväksytyn henkilöstöstrategian toimeenpano jatkuu. Asiantuntemus on ajantasaista koulutus, rekrytointi ja toimenkuvat vastaavat muuttuviin tarpeisiin. 13 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2017

14 7.2 Hämeen liiton uudet luottamushenkilöt saavat hyvän tilannekuvan liiton toiminnasta ja toimintaympäristön tilanteesta ja luottamustoimielimet pääsevät aloittamaan sujuvasti työnsä päätöksentekijöinä. Kuntavaalien jälkeen luottamushenkilöt perehdytetään sovittavalla tavalla liiton toimintaan, liiton ajankohtaisiin asioihin ja toimintaympäristön oleellisiin piirteisiin sekä maakuntaan vaikuttaviin tulevaisuuden suunnitelmiin. 7.3 Hämeen liitto kehittää viestintää ja lisää sen painoarvoa niin, että liiton henkilökunta pysyy ajan tasalla sote- ja maakuntauudistuksen etenemisestä ja sen vaikutuksista omaan työnantajaorganisaatioon ja sitä kautta mahdollisesti itse kunkin työhön sekä liiton tekemään yhteistyöhön. Liitto kantaa oman vastuunsa myös ulkoisen uudistusta koskevan maakunnallisen viestinnän riittävyydestä ja laadusta. Mittarit / seurantatapa 2017: Hämeen liitto tuottaa ja ylläpitää ajantasaista tietoa maakuntauudistuksesta ja sote-uudistuksesta mm. Oma Häme internetsivustolla ja lisäksi omaa henkilökuntaa varten mm. intrassa. Sote- ja maakuntauudistusta käsitellään säännöllisesti työpaikkakokouksissa ja se otetaan yhdeksi käsiteltäväksi aiheeksi kehityskeskusteluihin. 14

15 C. TALOUSARVIO PERUSTELUINEEN VUODELLE 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE TALOUSARVION YLEISEPERUSTELUT JA SITOVUUSASTE Hämeen liiton talousarvio laaditaan kuntalain ja kirjanpitolain edellyttämällä tavalla. Toimintasuunnitelmassa esitetään toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseksi osoitettavat resurssit. Kuntalain mukaan kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota, johon on sisällytettävä käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvion sekä siihen mahdollisesti tehtävät muutokset päättää valtuusto. Käyttötalousosassa maakuntavaltuusto hyväksyy sitovasti toimintakatteen seuraaville tulosalueille: Luottamushenkilöhallinto (valtuusto, tarkastuslautakunta ja hallitus) Hämeen liiton operatiivinen toiminta Projektit Kesäyliopiston johtokunta Kesäyliopistotoiminta. Hämeen liiton hallinnoimat projektit tukevat liiton tavoitteiden saavuttamista. Niiden talousarviot yhteensä esitetään erikseen ulkopuolisen rahoituksen ja projektikohtaisen talousseurannan vuoksi. Sote-uudistusta valmisteleva maakunnallinen hanke, lape- ja ikäihmisten muutosagenttien toiminta sekä Suomi 100 -juhlavuoden koordinointitehtävä on myös budjetoitu projektitoimintaan. 2. TALOUSARVIO VUODELLE 2017 Hämeen liiton lakisääteisen toiminnan taloudellisen perustan muodostavat jäsenkuntien maksut liitolle. Maakuntahallitus linjasi kokouksessaan , että talousarvion valmistelun lähtökohdaksi otetaan jäsenkuntien maksuosuuksien pitäminen entisellä tasolla eikä voimassa olevan suunnitelman mukaista korotusta tehdä. Kuntien jäsenmaksujen nollakorotusta käsiteltiin myös kevään kuntajohtajakokouksessa ja kuntajohtajien ja maakuntahallituksen yhteiskokouksessa elokuussa. Jäsenmaksujen antama taloudellinen resurssipohja asettaa osaltaan raamit Hämeen liiton toiminnalle ja sille asetettaville tavoitteille, mutta alijäämäisen talousarvion mahdollisuus on tiedostettu talousarviota valmisteltaessa. Budjetoitu alijäämä voidaan kattaa taseen ylijäämillä. Kesäyliopiston toiminnassa koulutuksista saatavat kurssimaksut ovat määräävä tekijä koulutusten toteuttamisessa Käyttötalousosa Käyttötalousosan toimintatuotoissa jäsenkuntien maksuosuudet vuonna 2017 ovat yhteensä Maksuosuuksien yhteismäärä on sama kuin vuonna Kuntakohtaiset maksuosuudet voivat hieman muuttua vuodesta 2016, mikäli verotulojen kertymässä tapahtuu jäsenkuntien välillä muutoksia. Kuntien maksut käytetään luottamushenkilöhallinnon, operatiivisen toiminnan, kesäyliopiston johtokunnan ja kesäyliopistotoiminnan rahoittamiseen. Projektitoiminta rahoitetaan pääasiassa ulkopuolisella projektirahoituksella, mutta liitto vastaa kuitenkin osasta maakunnallisen sote-uudistushankkeen rahoitusta, kuten myös osasta Suomi 100 -juhlavuoden maakunnallisen koordinaatiotehtävän rahoitusta. Kuntakuntakohtaiset jäsenmaksut määräytyvät verovuoden 2015 kunnallis- ja yhteisöverokertymien suhteen mukaisesti. Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2017 taulukko on sivulla 21. Suunnitelmavuoden 2018 ja myös vuoden 2019 suunnitelmassa kuntien maksuosuuksia ei suunnitella korotettavaksi. Uusien maakuntien aloittaessa näillä tiedoin toimintansa vuoden 2019 alussa ja nykyisten maakuntien liittojen toiminnan päättyessä vuoden 2019 aikana ovat etenkin vuodelle 2019 tarvittavat kuntien jäsenmaksut vielä arvelujen varassa ja ne tulevat muuttumaan tässä suunnitelmassa mainitusta. Mikäli nykyinen maakuntauudistuksen aikataulu tulee pitämään, tullaan nykyisen maakunnan liiton viimeisen varsinaisen toimintavuoden 2018 tilinpäätös hyväksymään kevätvaltuustossa vuonna Hämeen liiton tavoitteena on ollut ja on edelleen, että jäsenkuntien maksuosuuksien kasvu pidetään kuntatalouden yleistä menokehitystä maltillisempana, joka toteutuu. Käyttötalousosan yksityiskohtaiset perustelut Luottamushenkilöhallinto Luottamushenkilöhallinto sisältää maakuntavaltuuston, tar- 15 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2017

16 kastuslautakunnan ja maakuntahallituksen toimintatuotot ja -kulut. Talousarviossa on varauduttu luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioiden, matkakorvausten, ansionmenetyskorvausten sekä muiden kokouskustannusten maksamiseen ja sovittavalla tavalla tapahtuvaan uusien luottamushenkilöiden perehdytykseen. Maakuntavaltuusto kokoontuu vuonna 2017 kolmeen varsinaiseen kokoukseen, kevätkokoukseen, syyskokoukseen ja kuntavaalien jälkeen tarvittavaan kokoukseen loppukesällä. Tarkastuslautakunta varautuu pitämään viisi kokousta. Lisäksi varaudutaan sopimuksen mukaisiin tilintarkastuspalkkioihin sekä lautakunnan jäsenten ajankohtaiskoulutukseen. Maakuntahallituksen osalta talousarviossa on varauduttu kymmeneen kokouskertaan vuonna Lisäksi on varauduttu hallituksen työseminaarin pitämiseen. Luottamushenkilöhallinnon toimintakuluihin vuodelle 2017 on varattu yhteensä ja vastaavasti myös toimintatuottoja (jäsenkuntien jäsenmaksuja) kertyy Kuntien jäsenmaksuja on vuoteen 2016 verrattuna kohdennettu hieman enemmän luottamushenkilöhallintoon. Operatiivinen toiminta Liiton operatiivinen toiminta on organisoitu kolmelle vastuualueelle: Elinvoima, Toimintaympäristöt ja Yhteyspalvelut. Vastuualueiden määrärahat ovat yhteisiä. Myös operatiivinen työ tavoitteiden saavuttamiseksi ylittää liitossa merkittävässä määrin vastuualueiden rajat. Operatiivisen toiminnan toimintakulujen on vuonna 2017 arvioitu olevan yhteensä Operatiivisen toiminnan toimintatuotot ovat yhteensä , josta jäsenkuntien maksuosuudet, yhteensä muodostavat 98,0 %. Operatiivisen toiminnan toimintakate on Henkilöstökulut muodostavat 65,9 % operatiivisen toiminnan kuluista. Operatiivisen toiminnan vuoden 2017 kuluihin sisältyy kahdeksantoista vakituisen henkilön palkkarahat. Vakituisen henkilöstön määrä ei suunnitelmakaudella kasva. Hämeen liiton lakisääteisten ja muiden kuin selkeästi projektiluonteisten tehtävien hoitamiseksi liitossa pyritään vakituisiin palvelussuhteisiin ja sitä kautta asiantuntemuksen kertymiseen Hämeen liittoon. Tiettyjä erikoisasiantuntemuksen lisätarpeita hankitaan ostopalveluna, mm. maakuntakaavan kokonaisuudistusta varten. Ulkopuolisen asiantuntijuuden hankkimisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä liiton yhteistyökumppaneiden ja naapurimaakuntien kanssa. Palvelujen ostoihin on varattu ja niiden osuus on 24,0 % operatiivisen toiminnan toimintakuluista. Palveluiden ostoihin sisältyvät muun muassa asiantuntija- ja konsulttipalvelusten hankinnat, ICT-palveluiden osto, talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden osto, painatusten ja ilmoitusten kustannukset, posti- ja telepalvelut, puhtaanapito, rakennusten ja koneiden kunnossapito sekä liiton yhteistoimintaosuuksien rahoitus. Asiantuntijapalvelujen hankkimista varten on varattu Tällä summalla hankitaan mm. maakuntakaavan taustaselvityksiä, viestintäpalveluita ja muuta erityisasiantuntemusta. Yhteistoimintaosuuksiin on varattu , josta maksetaan Helsingin EU-toimiston kustannusten korvaamisen Brysselissä, Suomen Kuntaliitto ry:n palvelumaksu ja muut jäsenyysmaksut, joita ovat Suomen Kotiseutuliitto ry:n, Hämeen Kauppakamarin, Riihimäen Hyvinkään kauppakamarin, Suomen Tieyhdistys ry:n, Pro Rautatien, Pro Ysitien sekä Suomen Kylätoiminta ry:n jäsenmaksut. Hämeen liitto omistaa liiton toimiston käytössä olevat 792,5 neliön toimitilat. Liiton käytössä olevien tilojen yhtiövastikkeet nousivat yhtiössä tehtyjen parannusinvestointien ja yhtiöjärjestyksen muutoksen myötä. Maakuntauudistuksen esivalmistelun kustannukset sisältyvät operatiiviseen toimintaan. Projektit Hämeen liitto voi ottaa toteutettavakseen Hämeen liiton strategian mukaisia projekteja. Toteutettavat projektit edistävät maakunnan kehittämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja ovat sellaisia, joiden toteuttaminen liiton hallinnoimana on tarkoituksenmukaista maakunnan näkökulmasta. Hämeen liitto on mukana Interreg Europe-ohjelmasta rahoitettavassa SYMBI-projektissa (Industrial Symbiosis for Regional Sustainable Growth and a Resource Efficient Circular Economy). Sen lisäksi talousarviossa on omina projekteinaan käsitelty maakunnallisen sote -uudistushankkeen jatkuminen 16

17 saakka sekä sote-uudistushankkeeseen kytkeytyvät ja valtion erillisrahoituksella toteutettavat lapsi- ja perhepalveluiden muutosagentin ja ikäihmisten muutosagentin toiminnat. Suomi 100 -juhlavuoden koordinointitehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset ja tuotot sisältyvät myös projektit tulosalueelle. Suomi 100 -juhlavuoden koordinaatiotehtävä on kaksivuotinen projekti, joka aloitettiin vuonna Projektien menot katetaan erillisellä projektirahoituksella eikä projekteilla ole vaikutusta jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkuntien kanssa sovitun mukaisesti kuntien erillisrahoitusta tulee kuitenkin maakunnallisen sote-uudistushankkeen jatkamiseen saakka sekä Suomi 100 -juhlavuoden tehtäviin. Projektien toteuttaminen edellyttää liitolta hyvää maksuvalmiutta, koska rahoitus toteutuu jälkikäteisenä. Vuonna 2017 projektien toimintatuotot ovat ja toimintakulut Projektien toimintakate on euroa johtuen sote-hankkeen omarahoitusosuudesta. Hämeen kesäyliopisto Kesäyliopiston talousarviossa kuntien maksuosuudet ovat vuoden 2016 tasolla. Kurssimaksujen korotustarve nousee hieman vuonna 2017 johtuen valtionosuuden leikkauksista. Vuoden 2017 talousarviossa kesäyliopistotoiminnan tulot ovat euroa (-1 %) ja menot euroa (-1,1 %). Toimintakate on Kesäyliopiston toimintatuotoista opiskelijoilta kerättävät maksutulot muodostavat merkittävimmän osan, eli 62 % (kesäyliopistoissa keskimäärin 51,8 %) ja valtionosuus ja muut tuet muodostavat 21 % (kesäyliopistoissa n. 31 %). Valtionosuuteen on tulossa vuodelle ,4 % leikkaus ja tämän lisäksi on esitetty lisäleikkausta 2,2 %. Jäsenkuntien maksuosuudet kaikista tuloista ovat alle 15 %. Henkilöstökulujen osuus kesäyliopistotoiminnan toimintamenoista on 52 % edellisvuoden 2016 tapaan. Välittömien opetuskulujen eli kouluttajien palkkojen, asiantuntijakorvausten (kouluttajat), matka- sekä majoituskustannusten ja koulutusten järjestelymenojen osuus menoista on 44%. Kesäyliopistotoiminnan henkilöresursseina ovat toimiston kuuden vakinaisen opetuksen suunnittelusta ja kurssijärjestelyistä vastaavan henkilön, yhden 50 % työajalla olevan koulutusasiantuntijan, kesäharjoittelijan ja noin 420 kouluttajan työpanos. Vuokramenot koostuvat pääasiassa kesäyliopiston koulutustiloista Verkatehtaalla. Opetus keskitetään edelleen omiin tiloihin, mutta lisätiloja vuokrataan tarpeen mukaan muilta Verkatehtaan toimijoilta, lähinnä Vanajaveden opistolta ja Suomen Yrittäjäopistolta. Kesäyliopisto käyttää tarpeen tullen myös Seminaarin koulun auditoriota ja eri hotellien koulutustiloja. Hämeen liitto omistaa Kesäyliopiston käytössä olevat 104 neliön toimistotilat. Kesäyliopiston Hämeenlinnan Verkatehtaalla sijaitsevat luokkatilat ovat vuokratiloja Investointiosa Investointiosassa ei esitetä tehtäväksi uusia varauksia Rahoitusosa Toiminnan ja investointien rahavirran ja rahoituksen yhteen laskeminen osoittaa kuntayhtymän rahavirtojen muutoksen. Rahoitusosassa ei ole sitovia määrärahoja. Rahavarojen muutos on Tuloslaskelma Vuodelle 2017 laaditussa talousarviossa toimintatuottoja on laskettu kertyvän yhteensä Toimintatuotoista 56,6 % on jäsenkuntien maksuosuuksia, joita on laskettu kannettavan yhteensä Tukien ja avustusten osuus toimintatuotoista on (22,9 %) ja maksutulojen osuus (18,6 %). Talousarvion mukaiset vuoden 2017 toimintakulut ovat Toimintakuluista henkilöstökulujen osuus on suurin, eli 60,1 %. Henkilöstökuluihin sisältyvät henkilökunnan palkkojen ja sivukulujen lisäksi luottamushenkilöiden palkkiot sivukuluineen sekä kesäyliopiston luennoitsijoiden palkkiot sivukuluineen. Palvelujen ostojen osuus on eli 30,4 %, aineiden ja tarvikkeiden (1,6 %) ja muiden toimintakulujen (6,6 %) toimintakuluista. Vuoden 2017 toimintatuottojen ja -kulujen erotus, toimintakate, on ja rahoitustuottojen ja kulujen jälkeen vuosikate on Vuoden 2017 tilikauden tulokseksi tulee suunnitelman mukaan ja poistoerojen muutosten sekä tutkimus- ja kehittämisrahastosta tehtävien tuloutusten jälkeen vuosi 2017 päätyy talousarviossa :n alijäämään. 17 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2017

18 TALOUSARVIOTAULUKOT VUODELLE 2017 JA SUUNNITEL- MAVUOSILLE KÄYTTÖTALOUSOSA TALOUSARVIO MUUTOS % TP 2015 euro TA 2016 euro 2017 euro TA TA 2016 TS 2018 euro TS 2019 euro LIITON TOIMISTO Luottamushenkilöhallinto Toimintatulot , Toimintamenot , Toimintakate Operatiivinen toiminta Toimintatulot , Toimintamenot , Toimintakate , Projektit Toimintatulot , Toimintamenot , Toimintakate ,9 0 0 KESÄYLIOPISTO Kesäyliopiston johtokunta Toimintatulot , Toimintamenot , Toimintakate Kesäyliopistotoiminta Toimintatulot , Toimintamenot , Toimintakate , YHTEENSÄ Toimintatulot , Toimintamenot , Toimintakate , Valtuuston sitovuustaso tummennettu 18

19 TULOSLASKELMAOSA TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE SUUNNITELMANMUKAISET POISTOT TILIKAUDEN TULOS POISTOERON MUUTOS VARAUSTEN MUUTOS RAHASTOJEN MUUTOS TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ Investointiosa Toimielin: Maakuntahallitus Tehtävä: Operatiivinen toiminta Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Menot ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot 0,00 Nettomenot ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 19 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2017

20 RAHOITUSOSA TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät +/- Tulorahoituksen korjauserät +/- Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot - Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen raharvirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys - Antolainsaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys +/- Pitkäaikaisten lainojen vähennys - Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuksien muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Lainakanta

21 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUSARVIO VUODELLE 2017 Yhteisöverot Verot Maksuosuus Kunnallisverot Liiton Kesäyliopisto 2015 yhteensä % yhteensä 2015 euro toimisto weuro euro 2017 Forssa , Hattula , Hausjärvi , Humppila , Hämeenlinna , Janakkala , Jokioinen , Loppi , Riihimäki , Tammela , Ypäjä , Yhteensä , Luottamushenkilöhallinto Liiton operatiivinen toiminta Projektit 0 Kesäyliopiston johtokunta Kesäyliopistotoiminta Yhteensä Lähde: Verohallinto Taloussuunnitelmavuodet TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS ,5 % + 1 % Liiton toimisto Kesäyliopisto Yhteensä Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2017