Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 858/ Mattliden, asemakaava ja asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 23. kaupunginosa Matinkylä Valmistelijat / lisätiedot: Sirpa Sivonen-Rauramo, puh Katariina Peltola, puh Marno Hanttu, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mattlidenin asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Toiminnalliset tavoitteet Mattlidenin koulukeskuksen kehittyminen turvataan. Aluetta täydennetään liikuntahallille varatulla korttelilla ja asuntokortteleilla. Turvataan uusien asukkaiden koulu- ja päiväkotipalvelut lähialueella. Mahdollistetaan Länsiväylän tiesuunnitelman toteutuminen. 1.2 Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Suunnittelussa huomioidaan kahden metroaseman läheisyys ja alueen kaupunkirakenteen merkittävät mittakaavaerot. Kaupunkirakennetta pyritään eheyttämään ja selkeyttämään. Suunnitelman toteuttaminen tulee olla mahdollista sekä nykytilanteessa että Länsiväylän tiesuunnitelman toteutuessa. 1.3 Kaupunkikuvalliset tavoitteet Idästä lähestyttäessä alue merkitsee Matinkylän itäreunan ja etelästä lähestyttäessä muodostaa näkymälle päätteen ja eheyttää Matinkartanontien-Nelikkotien kiertoliittymän ympäristön kaupunkikuvaa. 1.4 Maisemalliset tavoitteet Asuinpihat, koulukeskuksen piha-alue ja viheralueet toteutetaan mahdollisimman laajoina yhtenäisinä kokonaisuuksina, jotta saavutetaan

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 2 vehreää ja viihtyisää ympäristöä. Suunnittelualueen länsiosassa olevaa metsää säilytetään osana alueen virkistysmahdollisuuksia. Alueella viivytetään ja mahdollisuuksien mukaan imeytetään hulevesiä. 1.5 Liikenteelliset tavoitteet Olemassa olevat pyöräilyn ja kävelyn yhteydet säilytetään, ja niitä kehitetään tavoiteverkko periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Koulun saatolle varataan riittävästi pysäköintitilaa lyhytaikaiseen pysäköintiin Matinkallio-kadulta. Yleinen pysäköinti (1ap / k-m 2 ) järjestetään kadunvarsipysäköintinä. Koulun, liikuntahallin ja asuinkortteleiden pysäköinti keskitetään pääasiassa liikuntahallin pysäköintilaitokseen. Pysäköinnin mitoituksessa käytetään lautakunnan hyväksymää laskentaohjetta ja kaupunginhallituksen hyväksymiä periaatteita. Mattliden kuuluu pysäköintivyöhykkeessä alueluokkaan I ja keskustan muu alue, ei siis ydinkeskustaan eikä ydinkeskustan välittömään ympäristöön. Suunnittelualueen pohjoisosaan järjestetään uusi katu, joka palvelee uutta asuinkorttelia, liikuntahallia ja koulukeskuksen huoltoaluetta. 2 järjestää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. - Mattliden, tavoitteet, 2017 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on turvata Mattlidenin koulukeskuksen kehittyminen, Länsiväylän tiesuunnitelman toteutuminen ja mahdollistaa alueen täydennysrakentaminen. Mattlidenin koulukeskuksen alueelle ja lähiympäristöön laaditaan asemakaava, jossa koulukeskuksen rakennus säilyy ja siirtokelpoisissa rakennuksissa oleville tiloille varataan rakennusoikeutta koulukeskuksen laajennuksessa. Pihatoiminnoille ja liikenteelle varataan riittävästi tilaa.

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 Alueelle, jota ei voida liikenteen päästöjen vuoksi asemakaavoittaa koulukeskuksen käyttöön, tutkitaan liikuntahallin ja asuinkortteleiden sijoittamista. Koulukeskus tarvitsee rakennusoikeutta yhteensä noin k-m 2. Kerrosala kasvaa noin k-m 2. Liikuntahallille varataan noin k-m 2 ja asuntorakennusoikeutta tavoitellaan noin k-m 2. Aluetehokkuudeksi tavoitellaan noin Koulukeskuksen alueen tehokkuus tulee olemaan noin Asuntokortteleiden tehokkuus vaihtelee alueen pohjoisosassa välillä ja eteläosassa välillä Mahdollistetaan tiesuunnitelman Kt 51 (Länsiväylä) tiejärjestelyt liittyen Länsimetroon, Tiesuunnitelma, ja Kt 51 (Länsiväylä), Matinkylän eritasoliittymän (Piispansilta) itärampit, Tiesuunnitelma, Liikenneviraston päätös , toteuttaminen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Aloite Alue on pääosin asemakaavoittamaton. Aloite alueen kaavoittamiseen on tullut Espoon sivistystoimelta. Espoon tonttiyksikkö on jättänyt hakemuksen asemakaavan laatimista varten.

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 4 Alueen nykytila Mattlidenin koulukeskuksessa työskentelee päivittäin noin ihmistä päiväkoti-ikäisistä työväenopiston aikuisopiskelijoihin. Koulun oppilasmäärä on yhteensä noin oppilasta ja koulun henkilökuntaa on noin 110 henkilöä. Päiväkodin lapsimäärä on noin 125 lasta ja henkilökuntaa on noin 22 henkilöä. Oppilas/lapsi -määrä on siis noin ja henkilökuntaa on vajaat 150 henkilöä. Tulevaisuudessa koulukeskuksen alueella arvioidaan työskentelevän noin henkilöä. Stockhusetissa toimii Musikinstitutet Kungsvägen, EBUF:in ylläpitämä musiikkikoulu. Rakennettu ympäristö Alue sijoittuu Kehä II:n ja Länsiväylän risteyksen tuntumaan. Suuri osa Matinkylään suuntautuvasta liikenteestä käyttää suunnittelualuetta rajaavia Gräsanlaakso-katua ja Nelikkotietä. Tällä hetkellä koulukeskuksen käytössä olevaa aluetta ei voida asemakaavoittaa kokonaan koulukeskuksen käyttöön liikenteen aiheuttamien hiukkaspäästöjen vuoksi. Koulukeskuksen alueella on rakennukset alakoululle, Mattlidens skola, joka valmistui vuonna 1959, sekä yläkoululle ja lukiolle, Mattlidens skola och gymnasium, jota on rakennettu kolmessa vaiheessa vuosien aikana. Koulurakennukset on liitetty yhdyskäytävällä toisiinsa. Alueella on päiväkoti, Mattbergets daghem, joka on valmistunut vuonna 1961, sekä 4 muuta ja 1960-lukujen vaihteessa valmistunutta rakennusta, jotka eivät ole koulukeskuksen käytössä. Lisäksi alueella on kolme siirtokelpoista rakennusta esiopetuksen ja päiväkodin käytössä. Koulukeskuksen länsipuolella on metsää, jossa sijaitsee musiikkiopiston käytössä oleva Stockhuset-niminen siirretty rakennus. Koulukeskuksen alueella olevien pysyvien rakennusten kulttuurihistoriallisesta merkityksestä on laadittu selvitys Mattlidenin koulukeskus, Rakennushistoriaselvitys, Helsinki , Arkkitehtitoimisto ark-byroo. Espoon kaupunginmuseo on lausunut Mattlidenin koulukeskuksen suojeluarvoista. Kaupunginmuseo pitää suotavana, että Mattbergets daghem- ja Mattlidens skolarakennusten ja entisen opettajien asuntolan säilyminen turvataan suojelumerkinnällä. Opettajien asuntola oli käyttämätön vuoden 2016 alussa, kun rakennushistoriaselvitystä tehtiin. Alueen alla koillinen-lounas-suunnassa on rakennettu metrotunneli. Metrotunneli saattaa rajoittaa maanalaista rakentamista. Suunnittelualueen eteläosaan on rakennettu metron Nelikkotien pystykuilu. Nelikkotien pystykuilun eteläpuolella sijaitsee vanha kiviaita, jolla on historiallista merkitystä. Nelikkotien eteläpuolella, kaavoittamattoman alueen eteläosassa, sijaitsee osittain kiinteä muinaisjäännösalue, historiallinen kyläpaikka Matinkylä (Mattby).

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5 Maisema ja luonto Suunnittelualue on itään laskevaa rinnettä. Länsiväylän eteläpuolelle on rakennettu melusuojauksen vuoksi kaksi maavallia. Alueen koillisosassa on pieni sekapuustoinen metsikkö. Koulun ja päiväkodin avointa pihaa rytmittävät kookkaat yksittäispuut, puuryhmät ja avokalliopaljastumat. Alueella on tehty liito-oravahavaintoja. Keväällä 2016 maastossa käyneen luontokartoittajan mukaan ei ole kuitenkaan todennäköistä, että liito-oravat käyttäisivät aktiivisesti aluetta. Liikenne Koulukeskuksen ja Länsiväylän väliin on rakennettu itä-länsi-suuntainen jalankulun ja pyöräilyn reitti, joka on osa hyväksyttyä Länsiväylän tiesuunnitelmaa. Länsiväylän tiesuunnitelman muu toteuttamisajankohta ei ole tiedossa. Vuonna 2017 aloitetaan koulukeskuksen itäpuolella olevan Gräsanlaaksokadun ja sen jatkeen Matinkartanontien parantaminen. Nelikkotien ja Matinkartanontien kiertoliittymää parannetaan. Matinkartanontien yli on suunniteltu jalankulkua ja pyöräilyä varten Matinkartanonsilta, joka rakennetaan samassa urakassa. Alueelle tulee tärkeä pyöräilyn ja jalankulun yhteys pohjoisesta Länsiväylän alitse ja toinen etelästä Nelikkotien alitse. Etelästä tuleva reitti on osa pyöräilyn laatukäytävää (Länsibaanaa), joka kulkee suunnittelualueen kaakkoisosan poikki Gräsanlaakso-kadun yli itään. Melu ja ilmanlaatu Suunnittelualue on kokonaan melualuetta. Vuoden 2012 liikennemäärillä alueen keskiosassa melutaso on alle 55 db, mutta kohoaa Länsiväylän ja katujen lähellä 70 db:iin. Vuoden 2020 liikennemäärillä, kun itäramppeja ei ole toteutettu, tilanne ei ole merkittävästi huonompi. Vuonna 2013 hyväksytyn Länsiväylän tiesuunnitelman osana laadittiin melumallinnus vuoden 2035 liikennemäärillä sekä suunnitelma meluesteistä ja niiden vaikutuksesta, kun Piispansillan itärampit on toteutettu. Melutaso koulurakennuksen pohjoispuolella on yli 65 db ja sen eteläpuolella yli 60 db. Pienessä osassa pihaa melutaso on alle 55 db. Tiesuunnitelmaan sisältyvillä meluesteillä melutasoa voidaan suunnittelualueella pudottaa 2 7 db niin, että se koko alueella on alle 65 db ja osalla aluetta alle 60 db. Alueen ilmanlaatua on tarkasteltu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluyksikössä ja arvioitu liikennemäärien perusteella Länsiväylän, Gräsanlaakso-kadun ja Nelikkotien ajoradasta suositus- ja minimietäisyydet asumisen sekä herkkien kohteiden eli koulun sijoittamiselle.

6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / 6 Maanomistus Alue on pääosin Espoon kaupungin omistuksessa. Maantien alue on valtion omistuksessa. Voimassa oleva maakunta-, yleis- ja asemakaava Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta, jonka läpi on merkitty liikennetunneli. Alueen itäpuolelle Gräsanojan linjalle on merkitty viheryhteystarve. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on osoitettu julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi ja kehittyväksi julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY). Yleiskaavaan on merkitty myös eritasoliittymä, moottoritie ja katuja. Asemakaava Suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamaton. Aluetta koskee osittain metron maanalainen asemakaava Jousenpuiston - Matinkylän metrotunneli, hyväksytty vuonna Lisäksi Matinkallio- ja Rauhalanpuisto -kadut on kaavoitettu vuonna 1998 vahvistetussa Matinkylän keskus II - Matinkallio - asemakaavassa. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Kaupunkisuunnittelukeskus teetti alueesta analyysin sekä suunnitelman liittymisestä ympäristöön ja täydennysrakentamisesta niillä osilla, joita ei voida osoittaa koulukeskuksen käyttöön. Koulukeskuksen alueen suunnitelma perustuu sivistystoimen esikunnassa laadittuihin oppilasennusteisiin ja niiden perusteella Tilapalvelut liikelaitoksen laadituttamaan tontinkäyttösuunnitelmaan. Oppilasmäärä kasvaa maltillisesti. Alueella on tällä hetkellä kolme tilapäistä rakennusta, joissa toimii päiväkoti ja esikoulu. Näitä tiloja korvaamaan suunnitellaan uusi rakennus, joka sisältää päiväkodin, koulun ja hallinnon tiloja sekä nuorisotiloja. Tilat pyritään suunnittelemaan joustavan käytön mahdollistaviksi. Mattlidenin koulukeskuksen uusi rakennus on sijoitettu alueen pohjoisosaan ja liitetty olevaan koulukeskukseen tilojen käytön joustavuuden takaamiseksi. Rakennus tukeutuu koulukeskuksen keittiöön ja huoltoon. Uuden rakennuksen eteläpuolelle on suunniteltu suojaisa päiväkodin piha ja sen eteläpuolelle koulukeskuksen piha. Piha vastaa kooltaan sivistystoimen mitoitusohjetta ja tarjoaa monipuolisen ja mielenkiintoisen maaston. Pikku-metsä, jota koulukeskus käyttää myös opetuksessa, säilytetään. Saatto- ja huoltoliikenteelle on suunniteltu reitit

7 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 7 ja alueet. Mattliden tulee käyttämään pelikenttänä Telaniittylle suunnitteilla olevaa pelikenttää. Matkaa Telaniitylle on noin 300 m. Alueen koillisin osa on varattu liikuntahalli-rakennukselle, johon voidaan yhdistää pysäköintitiloja. Aloite liikuntahallin sijoittamisesta alueelle on tullut käsipalloseuran edustajalta. Koulukeskuksen pohjois- ja eteläpuolelle on suunniteltu asuinkortteli. Pohjoisen asuinkorttelin matalampi vaihtoehto VE1 vastaa alueen länsipuolen asuntoalueen mittakaavaa. Tehokkaampi vaihtoehto VE2 korkeine rakennuksineen vastaa liikenneympäristön mittakaavaa ja merkitsee Matinkylän lähestyttäessä aluetta Länsiväylällä tai Kehä II:lla. Eteläisempi kortteli rajaa liikennealuetta ja jäsentää kaupunkirakennetta. Yleiskaavan mukaisuus ja perusteluja yleiskaavasta poikkeamiselle Pinta-alallisesti suurinta osaa alueesta suunnitellaan yleiskaavan mukaiseen käyttöön. Julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi eli koulukeskuksen käyttöön varataan noin m 2, liikuntahallille, joka todennäköisesti tulee olemaan yksityistä palvelua, varataan noin m 2 ja asumista varten varataan noin m 2. Koko alueesta, noin m 2, siis alle neljäsosaa esitetään kokonaan muuhun kuin yleiskaavan mukaiseen käyttöön. Rakennusoikeudella mitattuna asumista tavoitellaan enemmän kuin voimassa olevan Espoon eteläosien yleiskaavan mukaista julkista palvelua. Koulukeskuksen rakennusoikeus on suunnitelman vaihtoehdossa A yli kolmasosa (36 %) ja vaihtoehdossa B yli neljäsosa (28 %) alueen kokonaisrakennusoikeudesta. Yleiskaavoituksessa tavoitellaan Matinkylän keskuksen pienalueelle vähintään 2000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä, joten alueelle lisää asumista tuova asemakaavamuutos on yleiskaavoituksen väestötavoitteiden mukainen. Suunnittelualue sijoittuu kahden metroaseman väliin, eikä sitä voida kokonaan käyttää Mattlidenin kehittämiseen. Työpaikkakorttelin sijoittaminen olisi perusteltua, koska Matinkylä on hyvin asuntopainotteinen alue, mutta työpaikka-alueena suunnittelualueen pohjoisosa ja eteläkulma eivät ole houkuttelevia. Lisäksi Länsiväylän pohjoispuolella on laaja vyöhyke toteutumatonta asemakaavoitettua työpaikka-aluetta, jota ei voida käyttää asumiseen. Olemassa olevat rakennukset Mattlidens skola on säilymässä, mutta Tilapalvelut liikelaitos ei pitänyt Mattbergets daghem -rakennuksen säilymistä tavoitteellisena. Uudessa rakennuksessa tilat voidaan suunnitella tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. Opettajien asuntolan säilyttäminen edellyttäisi rakennuksen myymistä, koska kaupunki ei enää harjoita asuntolatoimintaa. Asuntolan säilyttäminen edellyttäisi myös asukkaiden pihan ja pysäköintitilojen

8 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 8 järjestämistä asuinrakennuksen yhteyteen. Purkamalla rakennus koulun pihalle saadaan tarpeellista lisätilaa. Rakennukset, joilla ei Espoon kaupunginmuseon lausunnossa todettu oleva erityistä suojeluarvoa, esitetään purettaviksi. Suunnittelutyön aikana tutkittiin myös vaihtoehtoja, joissa rakennukset säilytetään. Vaihtoehdoissa näkyy, miten alueen kehittäminen muuttuu pääosin huonokuntoisten ja osittain vaikeasti käytettävien rakennusten säilyttämisen vuoksi. Luonto-olot, maisema ja viheralueet Asuinpihat ja viheralueet toteutetaan mahdollisimman laajoina yhtenäisinä kokonaisuuksina, jotta saavutetaan vehreää ja viihtyisää ympäristöä. Suunnittelualueen länsiosassa olevaa metsää säilytetään osana alueen virkistysmahdollisuuksia. Koulukeskuksen piha-aluetta kehitetään täydennysrakentamisen yhteydessä. Alueelle tutkitaan mahdollisuuksia rakentaa myös keskitettyjen pysäköintiratkaisujen mahdollistamia maavaraisia piha-alueita. Alueella viivytetään ja mahdollisuuksien mukaan imeytetään hulevesiä. Liikenne ja melusuojaus Katuverkko on ulkosyöttöinen ja uusi katuyhteys toteutetaan alueen pohjoisosassa Rauhalanpuisto -kadulta. Eteläinen asuinkortteli voidaan kytkeä katuverkkoon vain ainoastaan huollon suuntaisliittymällä. Kyseisen asuinkorttelin pysäköinti on suunniteltu liikuntahallin pysäköintilaitokseen, johon myös koulun pysäköinti keskitetään. Alueen yleinen pysäköinti (1 ap / k-m 2 ) ja koulun saatto hoidetaan kadun varressa. Pyöräilyn ja kävelyn yhteydet kiertävät koulun ja pyöräilyn laatukäytävä (Länsibaana) kulkee suunnittelualueen kaakkoisosan poikki Gräsanlaakso-kadun yli itään ja Nelikkotien ali etelään / länteen. Liikennelisäyksen vaikutus liikenneverkkoon on vähäinen. Suunnittelualue on kokonaan melualuetta. Asuinpihat ja viheralueet suojataan mahdollisimman yhtenäisillä rakennusmassoilla. Länsiväylän varressa olevat asunnot tulee suunnata myös liikennemelusta poispäin. Rakennuksille ja asunnoille tullaan vaatimaan tavanomaista rakentamista eristävämpää melusuojausta, jotta asuin- ja luokkatilojen melutasot eivät ylitä valtioneuvoston ohjearvoja. Rakennusten sijoittelussa ja ilmanvaihdon suunnittelussa tulee myös jatkossa huomioida ilmanlaadun vaatimukset. Koulun piha-alueet on pyritty viemään mahdollisimman kauaksi Länsiväylästä ja Gräsanlaakso-kadusta, joissa liikennemäärät aiheuttavat ilmanlaadun kannalta haasteita. Mitoitus Koulukeskuksen rakennusoikeus on noin k-m 2, liikuntahallin noin k-m 2, pohjoisen asuinkorttelin rakennusoikeus voisi olla k-m 2 ja eteläisen asuinkorttelin k-m 2. Yhteensä noin k-m 2.

9 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 9 Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin m 2. Koulukeskukselle varatun alueen pinta-ala on noin m 2. Liikuntahallille ja pysäköintitalolle varatun alueen pinta-ala on noin m 2. Pohjoiselle asuinkorttelille on varattu noin m 2 ja eteläiselle noin m 2. Selvitykset ja suunnitelmat Matinkartanontien ja Nelikkotien liittymäjärjestelyt, katusuunnitelma, Kt 51 (Länsiväylä) tiejärjestelyt liittyen Länsimetroon, Tiesuunnitelma, ja Kt 51 (Länsiväylä), Matinkylän eritasoliittymän (Piispansilta) itärampit, Tiesuunnitelma, Liikenneviraston päätös Matinkartanon silta, Liito-oravaselvitys Matinsyrjän (Mattlidenin) alueelta, Ympäristösuunnittelu Enviro Mattlidenin koulukeskus, Rakennushistoriaselvitys, Helsinki , Arkkitehtitoimisto ark-byroo. Lausunto Mattlidenin koulukeskuksen suojeluarvoista, , Espoon kaupunginmuseo. Mattlidenin koulukeskuksen tontinkäyttösuunnitelma, , POOK Arkkitehtitoimisto. Mattliden, Asemakaava-alueen luonnossuunnitelma Matinkylän länsiosaan, 4/2017, Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy. Perittävät maksut Asemakaavan hakijalle on ilmoitettu, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskuluja. Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen

10 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 10