Y M P Ä R I S T Ö R A A K A - A I N E E T Y H T E I S K U N T A V A S T U U

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Y M P Ä R I S T Ö R A A K A - A I N E E T Y H T E I S K U N T A V A S T U U"

Transkriptio

1 Yritysvastuu Y M P Ä R I S T Ö R A A K A - A I N E E T Y H T E I S K U N T A V A S T U U

2 STRATEGIA TUOTEALUEET TIIVISTELMÄ TILINPÄÄTÖSTIEDOISTA OSINKO TILINPÄÄTÖSTIEDOT HALLINTO-OHJE OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT Y M P Ä R I S T Ö R A A K A - A I N E E T Y H T E I S K U N T A V A S T U U Stora Enson vuosikertomus 2004 sisältää kolme erillistä raporttia Konserni Tilinpäätös Yritysvastuu Kirje osakkeenomistajille Strategia ja sen toteutuminen 2004 Tuotealueiden esittely Hallitus ja johtajisto Tilinpäätös ja liitetiedot Katsaus yhtiön liiketoimintaan ja talouteen Konsernihallinto-ohje Osakkeet ja osakkeenomistajat Yritysvastuuasioiden hallinto Ympäristö: tavoitteet ja toiminnan nykytaso Resurssit: vesi, energia, kuitulähteet ja muut raaka-aineet Yhteiskuntavastuu: yksiköiden toimenpiteet, henkilöstö ja liiketavat Painetun vuosikertomuksen voi tilata kotisivuiltamme osoitteesta tai ottamalla yhteyttä konsernin toimistoihin (ks. raportin takakansi). YHTEYSTIEDOT Kari Vainio Executive Vice President, Corporate Communications Puh Fax Stora Enso International Office, 9 South Street, London W1K 2XA, UK Christer Ågren Executive Vice President, Corporate Human Resources and TQM Puh Fax Stora Enso International Office, 9 South Street, London W1K 2XA, UK James D. Weinbauer Senior Vice President, Stora Enso Environment Puh Fax P.O. Box 8050 Wisconsin Rapids, WI , USA tai Puh P.O. Box SE Stockholm, Sverige Eija Pitkänen Vice President, Corporate Social Responsibility Puh Fax Stora Enso Oyj, PL 309, Helsinki Päivi Sihvola Vice President, Corporate Communications, Sustainability Puh Fax Stora Enso Oyj, PL 309, Helsinki Lisää yhteystietoja osoitteessa

3 SISÄLTÖ JA PÄÄKOHDAT 2004 JOHDANTO RAPORTOINNIN PERIAATTEET JA LAAJUUS ALKUSANAT YHTIÖN HALLINTOMALLI JA PROFIILI Stora Enson uudet eettiset periaatteet ovat linjassa Sarbanes-Oxley-lain kanssa. Konsernin operatiivinen johto vastaa näiden kaikkia työntekijöitä koskevien periaatteiden noudattamisesta. YMPÄRISTÖTYÖN TULOKSIA Stora Enso supisti merkittävästi päästöjä vesiin ja ilmaan tuotetonnia kohti vuonna Esimerkiksi uusiutumattomista polttoaineista aiheutuneet CO 2 -päästöt tuotetonnia kohti laskivat 6 %. KEMIKAALIT YMPÄRISTÖINVESTOINNIT JA -VASTUUT STORA ENSON ARVOKETJU ENERGIA & ILMASTO SIDOSRYHMÄTYÖ VESI KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDEKSIT Stora Enso listattiin Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksiin jo kuudentena peräkkäisenä vuonna ja konserni sai metsäteollisuusyrityksistä parhaat pisteet ympäristö- ja yhteiskuntaraportoin nistaan. TUOTANTOTÄHTEET YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖTAVOITTEET Stora Ensolla on vahva näyttö yksikkökohtaisten ympäristötavoitteiden asettamisessa. Syksyllä 2004 konserni otti ratkaisevan askeleen hyväksyessään koko konsernia koskevat ympäristötavoitteet. Stora Enson tavoite on vähentää veden kokonaiskulutusta. Lisäksi uusiin ympäristötavoitteisiin kuuluu jätevesien COD-arvojen alentaminen. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT LUPAEHTOJEN NOUDATTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET PUUNHANKINTA Stora Enso tuki monin tavoin metsäsertifiointia ja sertifiointijärjestelmien keskinäistä tunnustamista. Vuonna 2004 sertifioidun puun osuus Stora Enson tuotteissa nousi 48 %:iin. UUSIOKUITU KUITUMASSA Stora Enso on tehnyt päätöksen, jonka mukaan kaiken ostomassaan käytetyn kuidun alkuperä on oltava tiedossa ja asianmukaisesti dokumentoitu. Vuonna 2004 hyväksyttiin ostomassan, lainerin ja aallotuskartongin kuitujen alkuperää koskevat uudet periaatteet. STORA ENSO YRITYSVASTUU

4 SISÄLTÖ JA PÄÄKOHDAT 2004 YHTEISKUNTAVASTUU (CSR) TÄHTÄIMESSÄ YRITYSVASTUU YHTEISKUNTAVASTUUN TAVOITTEET KULJETUKSET TUOTTEET TOIMINTA YKSIKÖISSÄ Yhteiskuntavastuun toteutus yksiköissä alkoi menestyksekkäästi vuonna Venäjän puunhankintaorganisaatio järjesti marraskuussa 2004 CSR-workshopin, jossa osallistujat määrittelivät tärkeimmät yhteiskuntavastuun kehitysalueet. HENKILÖSTÖ Työsuojelulle ja muille keskeisille henkilöstön hyvinvointiin vaikuttaville tekijöille on asetettu uudet tavoitteet. Jokaisella tuotantoyksiköllä tulee olla sertifioitu työterveyden ja työsuojelun hallintajärjestelmä, kuten OHSAS tai vastaava, vuoden 2007 loppuun mennessä. YHTEISÖLLISYYS Stora Enso allekirjoitti pitkäaikaisen kumppanuussopimuksen UNICEFin kanssa tukeakseen lasten peruskoulutusta. LIIKETOIMINNAN PERIAATTEET TALOUDELLINEN VASTUU KEHITTYVÄT MARKKINAT Kiina, Brasilia ja Venäjä ovat Stora Ensolle tärkeimmät kehittyvät markkinat. Haasteena on nyt konsernin periaatteiden soveltaminen toimintaan näissä maissa. LIITTEET INDIKAATTORIT Stora Enso on kehittänyt mallin arvioidakseen toimintansa taloudellisia vaikutuksia sekä yksiköiden että konsernin tasolla. TUOTANTO, JÄTTEET JA PÄÄSTÖT GRI JA YK:N GLOBAL COMPACT SANASTO VARMENNUSLAUSUNTO 60 Lue lisää osoitteesta 2 STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004

5 JOHDANTO RAPORTOINNIN PERIAATTEET JA LAAJUUS Kattavaa raportointia Stora Enso on julkaissut vuosittaisen ympäristöraportin vuodesta 1998 lähtien jatkaen silloin yhdistyneiden Storan ja Enson perinnettä ympäristöraportoinnissa. Stora Enson ensimmäinen yhteiskuntavastuun raportti julkaistiin vuodelta Tämä raportti on järjestyksessä toinen yritysvastuuraportti, jossa vuoden 2003 tapaan ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiat käsitellään samassa raportissa. Raportti noudattaa Global Reporting Initiative -ohjeiston (GRI) suosituksia niiltä osin kuin ne soveltuvat konsernin toimintaan. Raportin sivuilla olevaan GRI-hakemistoon on koottu Stora Enson raportoimat GRI-tiedot ja -indikaattorit, ja tieto siitä, mistä ne tämän vuoden julkaisuissa löytyvät. Stora Enso tukee Yhdistyneiden Kansakuntien Global Compact -aloitteen kymmentä periaatetta. Lisätietoja siitä, millä tavoin Stora Enso on toiminnassaan edistänyt näitä periaatteita vuonna 2004, löytyy sivuilta Raportoinnin laajuus Tämä raportti käsittelee Stora Enson sidosryhmien ja liiketoiminnan kannalta keskeisimmiksi tunnistettuja yritysvastuukysymyksiä. Yritysvastuun raportoinnissa noudatetaan yleisesti samoja periaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä, eli konsernin tulostiedot käsittävät emoyhtiö Stora Enso Oyj:n sekä kaikki yhtiöt, joiden äänivallasta se omistaa suoraan tai välillisesti enemmän kuin puolet. Osakkuusyhtiöt eivät ole mukana konsernin tulostiedoissa. Osakkuusyhtiöillä tarkoitetaan yhtiöitä, joissa konsernilla on merkittävä ääniosuus, mutta ei määräysvaltaa (ks. tilinpäätöksen 2004 liitteet 1 ja 13). Edellä mainittuja periaatteita koskevat seuraavat poikkeukset: Konsernin ympäristötyön tulostiedot kattavat kaikki tuotantoyksiköt lukuunottamatta Pasir Gudangin tehdasta Malesiassa, Intercell S.A:n kolmea aaltopahvipakkaustehdasta Puolassa sekä yhtä säkkitehdasta Puolassa ja yhtä Serbiassa. Intercell S.A. hankittiin konserniin joulukuussa Myyntikonttorit, tukkurit ja esikuntatoiminnot eivät myöskään ole mukana. Konsernin työterveyshuolto- ja työsuojelutiedot kattavat Stora Enson työntekijää. Tiedoissa eivät vielä ole mukana eräät pienemmät esikuntatoiminnot ja myyntikonttorit. Lukuihin ei myöskään ole sisällytetty Intercell S.A:ta ja eräitä muita pienehköjä, vuoden 2004 aikana hankittuja yksiköitä. Tavoitteena on, että konsernin tiedot kattavat ajan myötä kaikki yksiköt ja koko henkilöstön. Henkilöstötiedot perustuvat taloudelliseen raportointiin (henkilöstömäärä keskimäärin ja yhteensä sekä työntekijöiden maantieteellinen jakauma) ja kattavat vuonna 2004 tai vuoden 2004 viimeisellä neljänneksellä Stora Ensossa työskennelleet henkilöt. Erillisinä kerättyihin henkilöstöä koskeviin tilastoihin perustuvat henkilöstötiedot kattavat vakituiset työntekijät (tilanne ). Joidenkin pienempien yksiköiden sekä Intercell S.A:n henkilöstötiedot eivät ole mukana vuoden 2004 tilastoissa. Tämä raportti sisältää kuvauksen brasilialaisesta yhteisyrityksestä Veracelista, josta Stora Enso omistaa 50 %. Yritys on herättänyt erityistä huomiota sidosryhmien keskuudessa. Kuvaus on jatkoa edellisvuoden Veracel-katsaukselle. Raportoinnin periaatteet Ympäristöasioiden ja yhteiskuntavastuun raportoinnissa noudatetaan konsernin sisäisiä ohjeita. Ympäristövastuiden, investointien ja käyttökustannusten raportointi perustuu kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (IFRS) ja EU:n suositukseen ympäristötietojen kirjaamisesta, laskennasta ja ilmoittamisesta yritysten tilinpäätöksissä ja vuosikertomuksissa. Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa ja raportoinnissa käytetyt päästökertoimet ovat linjassa maailman luonnonvarojen tutkimussäätiön WRI:n ja kestävän kehityksen yritysneuvoston WBCSD:n kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa koskevien ohjeiden kanssa. Raportin ympäristötiedot tarkistetaan sisäisesti ennen konsernin tietojen kokoamista yhteen. Yhteiskuntavastuuta koskevien tietojen kattava sisäinen tarkistus on kehitteillä. Tämän raportin tiedot ja teksti ovat riippumattoman tahon varmentamia (ks. sivu 60). Yritysvastuuraportti keskittyy pääasiassa raportointivuoteen Taustatietoja konsernin yritysvastuusta sekä aiempien vuosien raportit ovat saatavissa osoitteesta Lisäksi kaikkiaan 48 Stora Enson yksikköä julkaisee säännöllisesti oman EMAS-selontekonsa. Tämä raportti on saatavissa myös Stora Enson Internet-sivuilta Raportin verkkoversio on painettua raporttia laajempi. Painettuun raporttiin on merkitty aiheet, joista on saatavissa lisätietoja verkkovuosikertomuksesta. STORA ENSO YRITYSVASTUU

6 JOHDANTO ALKUSANAT Sano mitä teet ja tee niin kuin sanot Valmius kohdata haasteita on tuloksellisen toiminnan edellytys. Mitä kunnianhimoisemmat tavoitteemme ovat, sitä todennäköisempää on, että niiden ja nykyisen toimintamme välillä on eroja. Avoin raportointi on yksi keino kirkastaa tavoitteemme ja kuvata sitä, miten hyvin olemme edistyneet pyrkimyksissämme. Meidän on kerrottava, mitä aiomme tehdä ja sitten tehtävä kuten olemme sanoneet. Konsernin yritysvastuun hallintomallissa tehtiin merkittäviä muutoksia vuonna 2003, ja vuonna 2004 saimme jo nähdä myön teisiä tuloksia. Uuden yritysvastuukomitean muodostavat kaikkien tuotealueiden ja keskeisten yksiköiden johtajat. Uusi rakenne on avannut kehitysmahdollisuuksia, joskin taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien tasapainottaminen päätöksenteossa voi olla hyvin haastava tehtävä. Erityisen tärkeää on ajatella pitkällä aikajänteellä ja koko konsernin laajuisesti. Yksi vuoden 2004 tärkeistä saavutuksista oli Stora Enson eettisten periaatteiden (Code of Ethics) julkistaminen. Periaatteet noudattavat Yhdysvaltain Sarbanes-Oxley-lain (2002) vaatimuksia. Ne vetävät yhteen konsernin nykyiset talous-, yhteiskuntavastuu- ja ympäristöpolitiikat ja käytännöt. Ympäristötavoitteet myös konsernitasolle Konsernitason ympäristötavoitteiden laadinta vuonna 2004 oli Stora Ensolle suuri askel yritysvastuuperiaatteiden käytännön toteuttamisessa. Lähtökohtana oli luoda mitattavia tavoitteita sellaisille alueille, joita sidosryhmämme pitävät tärkeinä. Avainkysymys ympäristötavoitteiden muotoilussa oli se, miten haastaviksi ne tulisi asettaa. Hyvän tavoitteen on oltava riittävän haastava, jotta se johtaa todellisiin muutoksiin toiminnassa, mutta sen on samalla oltava realistinen. On tärkeä huomata, etteivät yritysvastuun periaatteet ja tavoitteet kuvaa toimintamme nykytilannetta, vaan pikemminkin viitoittavat sille oikean suunnan. Stora Ensossa järjestelmällistä työtä ympäristötavoitteiden hyväksi on laajennettu yksikkötasolta ylöspäin. Vuonna 2003 saimme kaikki sellu-, paperi- ja kartonkitehtaat sertifioitujen ympäristönhallintajärjestelmien piiriin, ja sahat sekä puunhankinta seuraavat perässä. Ympäristötavoitteiden asetanta on siis yksikkötasolla jo vakiintunut käytäntö, joka nyt integroidaan konsernitason toimintaan. Yhteiskuntavastuuperiaatteet käytäntöön yksiköissä Vuonna 2004 edistyimme myös vuonna 2003 asetettujen yhteiskuntavastuutavoitteiden saavuttamisessa. Tärkeä konserninlaajuinen tavoite on saada kaikkiin yksiköihin, myös esikuntatasolle, oma toimintasuunnitelma vuoden 2006 loppuun mennessä. On ilo nähdä, että kaikki kolme tuotealuetta ovat hyvin aktiivisesti tukeneet konsernin yhteiskuntavastuuperiaatteiden toteutusta yksiköissä. Merkittävä askel on ollut myös yhteiskuntavastuunäkökohtien sisällyttäminen konsernin due diligence -ohjeisiin, joiden kokeilu käytännössä on jo aloitettu. Menestystekijät Tarkasteltaessa toimintamme vaikutuksia ja sidosryhmiemme odotuksia, haluaisin erityisesti tuoda esille seuraavat neljä hyvin tärkeää osa-aluetta: 1. kuidun alkuperän varmentaminen 2. toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 3. työterveyshuollon ja työsuojelun parantaminen 4. kehittyvien markkinoiden yritysvastuuhaasteisiin vastaaminen. Kuidun alkuperän varmentaminen Raaka-aineiden hyväksyttävyys on konsernille keskeinen toimintaedellytys. Puun alkuperän jäljitykseen meillä on käytettävissä useita tehokkaita työkaluja. Näillä on kaksi yhteistä peruspiirrettä: ne kaikki dokumentoivat puun alkuperän ja ne kaikki valvovat politiikkojemme ja periaatteidemme noudattamista. Vuonna 2004 jatkoimme metsäsertifioinnin aktiivista tukemista kasvattaaksemme sertifioiduista metsistä tulevan puun osuutta. Tuemme sertifiointia ensisijaisesti puuntoimittajiemme kautta, sillä myytyämme metsäomaisuuttamme viime vuosina on metsänomistuksemme enää hyvin vähäistä tai epäsuoraa. Metsäsertifiointijärjestelmien moninaisuus on epäkäytännöllistä meille ja hämmentävää asiakkaillemme. Tämän vuoksi kannatamme eri sertifiointijärjestelmien vastavuoroista tunnustamista. Toivon, että eri järjestelmien edustajat ymmärtävät tarpeen työskennellä entistä yhtenäisemmin vastavuoroisen hyväksynnän eteen. Tämä olisi hyödyksi niin ympäristölle kuin asiakkaillekin. Esimerkiksi Pohjoismaissa on käytössä kaksi järjestelmää. FSC:llä 1) on ympäristöjärjestöjen tuki, mutta ei pienmetsänomistajien enemmistön tukea, kun taas PEFC-järjestelmän 2) tilanne on päinvastainen. Näiden kahden järjestelmän yhteensovittaminen parantaisi molempien uskottavuutta ja käyttökelpoisuutta. Ilmastonmuutoksen hillitseminen Päästöt ilmaan aiheutuvat etupäässä energiankulutuksesta ja riippuvat käyttämistämme polttoaineista. Parhaita keinoja päästöjen vähentämiseksi on energiatehokkuuden parantaminen. 1) FSC = Forest Stewardship Council. Hyvän metsänhoidon neuvosto 2) PEFC = Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes. Metsäsertifiointijärjestelmien katto-organisaatio 4 STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004

7 Hiilidioksidipäästöjen merkitys korostuu, kun päästökauppa alkaa Euroopan unionissa vuonna Ilmastonmuutoksen näkökulmasta katsoen liiketoimintamme on vakaalla pohjalla, sillä puu uusiutuu ja meillä on korkea biopolttoaineiden käyttöaste. Teemme kuitenkin jatkuvaa työtä toimintamme energiatehokkuuden parantamiseksi. Oikeudenmukaista olisi, että edellä mainitut näkökohdat otettaisiin huomioon, kun ilmastonmuutoksen vastaisia toimia kehitetään edelleen. Kaikki teollisuudenalat tulisi ainakin asettaa tässä suhteessa samalle lähtöviivalle. EU ei ole ainoa alue, jossa osallistumme päästökauppaan. Pohjois-Amerikan tulosryhmämme on ollut aktiivinen Chicagon ilmastopörssissä, missä olemme päässeet hyviin tuloksiin CO 2 -päästöjen vapaaehtoisissa leikkauksissa. Erityishuomio työterveyteen ja työsuojeluun Työntekijöiden hyvinvointi sekä työterveyshuolto ja työsuojelu ovat painopistealueitamme. Niille on asetettu konkreettiset, kunnianhimoiset tavoitteet. Vaikka keskimääräinen tapaturmatiheys ja poissaolojen määrät ovat kehittyneet suotuisasti, on parantamisen varaa vielä paljon, etenkin heikommin menestyneissä yksiköissä. Maiden välillä on yhä merkittäviä eroja, esimerkiksi työturvallisuudessa. Tällä tärkeällä alueella me emme vielä ole riittävän hyviä. Konkreettiset toimenpiteet turvallisuudessa ovat siis tulevaisuudessakin tärkeysjärjestyksessä ensisijalla. Vuosi 2004 oli kuolemaan johtaneiden tapaturmien osalta erittäin synkkä, sillä Stora Ensossa tapahtui kaikkiaan seitsemän ihmishenkeä vaatinutta tapaturmaa, näistä neljä Venäjällä. Lisäksi Veracelissa tapahtui yksi kuolemaan johtanut tapaturma. Venäjän hakkuutoimintojen vuoden 2004 turvallisuustasoa ei voida pitää hyväksyttävänä. Jokainen tapaturma on nyt perusteellisesti tutkittu, ja korjaaviin toimenpiteisiin, kuten koulutuksen lisäämiseen ja sisäisiin tarkastuksiin, on jo ryhdytty. Venäjän puunhankintaorganisaatiossa toteutetaan laaja sisäinen turvallisuuskatselmus keväällä Kehittyvien markkinoiden haasteet Kiina, Venäjä ja Brasilia ovat Stora Ensolle tärkeimmät kehittyvät markkinat. Näillä alueilla haasteemme on konsernin periaatteiden sovittaminen paikallisiin oloihin. Lähtökohtana on aina paikallisessa yhteisössä vallitseva tilanne. Yritysvastuun näkökulmasta keskeistä onkin tunnistaa kunkin paikkakunnan kannalta merkittävimmät haasteet. Esimerkiksi Venäjällä keskitymme ensisijassa parantamaan työterveyshuollon ja työsuojelun tasoa sekä varmistamaan kuitulähteiden laillisuuden. Globaaleja kumppaneita Globaalissa monisäikeisessä taloudessa yksittäisten toimijoiden on hyvin vaikea saada aikaan merkittäviä muutoksia. Sen vuoksi olemmekin aktiivisesti etsineet yhteisöjä, jotka jakavat halumme vastuullisuuden toteuttamiseksi. Yksi esimerkki tästä on Yhdistyneiden Kansakuntien Global Compact -hanke, jonka allekirjoitimme vuonna Ryhdyimme myös UNICEFin globaaliksi kumppaniksi vuonna 2004 edistääksemme lasten koulutusta. Yhteinen näkemyksemme on, että koulutuksella voidaan ratkaisevasti edistää köyhyyden vähentämistä, talouskasvua, rauhaa ja kulttuurin kehittymistä. Brasiliassa käynnistettiin yhdessä YK:n kehitysohjelman UNDP:n kanssa erillinen hanke, jonka tavoitteena on arvioida toimintamme vaikutuksia paikallisyhteisöihin. Avoin raportointi paljastaa ongelmat Julkinen raportointi edistymisestämme edellä mainituilla alueilla on olennaista. Haluamme kertoa sidosryhmillemme, miten etenemme kohti tavoitteitamme. Avointa raportointia helpottaa se, että meillä on tehokkaita työkaluja, joiden avulla tunnistamme riskejä toiminnoissa ja puutteita käytännöissä. Vastuukysymykset monimutkaistuvat globaalissa taloudessa. Siksi meidän on erityisen tärkeää tarkistaa säännöllisesti, ovatko pyrkimyksemme tuottaneet tulosta vai eivät. Hyvin yleisluontoiset lausumat yritysvastuusta voivat helposti johtaa heikoille jäille. Raportointimme on siis perustuttava täsmällisesti tosiasioihin. Meidän on sanottava, mitä teemme, ja tehtävä kuten sanomme. Björn Hägglund varatoimitusjohtaja yritysvastuukomitean puheenjohtaja STORA ENSO YRITYSVASTUU

8 JOHDANTO YHTIÖN HALLINTOMALLI JA PROFIILI Hyvät hallintotavat vahvistavat vastuullisuutta Hyvät hallintotavat ovat keskeisellä sijalla parannettaessa yritysvastuutoimintaa sekä periaatteiden ja politiikkojen noudattamista koko konsernissa. Toimiva hallintomalli auttaa Stora Ensoa edistämään sidosryhmien kannalta tärkeitä tavoitteita ja lisää näin luottamusta konserniin. Stora Enso lyhyesti Stora Enso kuuluu maailman johtaviin metsäteollisuusyhtiöihin. Stora Enson päätuotteet ovat paino- ja hienopaperit, pakkauskartongit sekä puutuotteet. Asiakkaita ovat suuret ja pienet kustantamot, painotalot ja tukkurit sekä pakkaus-, puusepänja rakennusteollisuus kaikkialla maailmassa. Päämarkkina-alueita ovat Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Aasia. Stora Enson liikevaihto oli 12,4 miljardia euroa vuonna Konsernin palveluksessa on noin henkilöä yli 40 maassa viidellä mantereella. Stora Enson vuotuinen tuotanto kapasiteetti on noin 16,4 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia ja 7,7 miljoonaa kuutiometriä puutuotteita, joista 3,2 miljoonaa kuutiometriä jatkojalosteita. Konsernilla on tuotantoa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Stora Enson osakkeet noteerataan Hel singin, Tukholman ja New Yorkin arvopaperipörsseissä. Yritysvastuukomitean puheenjohtajana toimii yhtiön varatoimitusjohtaja. Toimitusjohtajan nimeämään komiteaan kuuluvat tällä hetkellä kaik kien tuotealueiden johtajat ja yritysvastuuseen liittyvien esikuntatoimintojen johtajat. Yritysvastuukomitean vastuulla on muotoilla konsernin politiikka ja strategia ympäristöön ja yhteiskuntavastuuseen liittyvissä kysymyksissä varmistaa, että nämä politiikat ja strategiat otetaan käyttöön ja niitä noudatetaan koko Stora Ensossa koordinoida ja seurata sidosryhmäsuhteita ja -viestintää, esimerkiksi julkisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen osalta yritysvastuun kannalta keskeisten johtamiskäytäntöjen kehittäminen julkaista vuosittainen yritysvastuuraportti. Yritysvastuukomiteaa tukee neljä ryhmää, joiden tehtävänä on käsitellä yritysvastuuseen liittyviä asioita läpi koko Stora Enson arvoketjun. Ryhmät tukevat konsernin yritysvastuupolitiikkojen ja -strategioiden toteuttamista seuraamalla, arvioimalla ja julkistamalla esille nousevia aiheita. Ryhmät keskittyvät: ympäristöasioiden koordinointiin (Environment Co-ordination Team) asiakastukeen (Customer Support Team) yhteiskuntavastuuseen (Corporate Social Responsibility Team) puunhankinnan ympäristöasioihin (Forest Environment Team). Yritysvastuukomitean puheenjohtajana toimivalla varatoimitusjohtajalla on kokonaisvastuu Stora Enson yritysvastuuasioista. Varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtaja tekevät strategiset ratkaisut ja päättävät konsernin yritysvastuupolitiikasta. Varatoimitusjohtaja on myös Stora Enson hallituksen jäsen. Operatiivinen johto vastaa yritysvastuuseen liittyvistä tuloksista ja siten osaltaan Stora Enson sitoumusten täyttämisestä kaikilla organisaatiotasoilla. Konsernin ympäristö- ja yhteiskuntavastuu - yksiköt tukevat liiketoiminta-alueita sekä esikuntatoimintoja. Tavoitteena tasapaino Stora Enson käyttämän määritelmän mukaan yritysvastuu (sustainability, myös corporate responsibility) kattaa liiketoiminnan taloudelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset vastuunäkökohdat. Haasteena on löytää tasapaino yritysvastuun eri näkökohtien välille pitkän ja lyhyen aikavälin päätöksenteossa kaikilla konsernin tasoilla. Stora Enson ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskevaa politiikkaa tarkennetaan teemakohtaisilla periaatteilla ja strategioilla, joista tärkeimmät ovat: 6 STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004

9 Taloudellinen vastuu Yritysvastuu Niiden toimeenpanossa erilaisilla hallintajärjestelmillä on keskeinen rooli. Periaatteiden ja politiikkojen lisäksi Stora Enso laati keväällä 2004 konsernin eettiset periaatteet (Code of Ethics) täyttääkseen Yhdysvaltain Sarbanes-Oxley-lain (2002) vaatimukset. Laki edellyttää kaikkia Yhdysvalloissa listattuja pörssiyhtiöitä määrittelemään toimintaperiaatteensa taloudellisista, ympäristö- ja yhteiskuntanäkökohdista. Stora Enson eettiset periaatteet kokoavat yhteen konsernin voimassaolevat yritysvastuun politiikat ja periaatteet. Operatiivinen johto vastaa näiden kaikkia työntekijöitä koskevien periaatteiden noudattamisesta. Yhteiskuntavastuu (CSR) Ympäristövastuu Vastuu sidosryhmille: avoimuus, vuorovaikutus Stora Enso on sitoutunut vastuulliseen toimintaan; konsernin tavoitteena on tulla tunnustetuksi yritysvastuun edelläkävijänä. Puunhankinnan ja metsänhoidon ympäristö- ja yhteiskuntavastuun periaatteet Metsäsertifioinnin periaatteet Ympäristöjärjestelmien käyttöä koskevat periaatteet Kuljetusten ympäristöperiaatteet Yhteiskuntavastuun periaatteet Konsernin työterveyshuolto- ja työsuojelupolitiikka Geenimuunneltuja organismeja (GMO) koskevat periaatteet. Liiketoiminnan kehitysopas 2005 Stora Enson liiketoiminnan kehitysopas (SEBEG) on yksi tärkeimmistä työkaluista yritysvastuuseen liittyvien periaatteiden ja tavoitteiden toteuttamiseksi. Tämä laatukäsikirjana toimiva opas julkistettiin vuonna 2003 kehityksen ja itsearvioinnin pohjaksi. Sitä päivitettiin vuonna 2004 vastaamaan paremmin yksiköiden tarpeeseen priorisoida tärkeimmät kehitysalueensa. Kehitysoppaan tarkoituksena on varmistaa, että Stora Enson strategia on ymmärretty oikein jokaisella organisaatiotasolla varmistaa strategian yhdenmukainen toteutus avainasioissa varmistaa sidosryhmien intressien huomiointi saada totuudenmukainen kuva Stora Enson suoritustasosta mahdollistaa sisäinen bench markingvertailu varmistaa, että avainkäsitteet ymmärretään samalla tavoin koko konsernissa. Oppaan vuoden 2005 päivitys helpottaa yksiköitä virtaviivaistamaan oma linjauksensa konsernin strategian ja periaatteiden kanssa sekä nivomaan laatujohtaminen osaksi suunnittelua ja toteutusta. Yritysvastuuasiat on tuotu entistä järjestelmällisemmin kehitysoppaan osaksi, ja niihin puututaan enemmän käytännön tasolla, jotta yksiköillä olisi käytössään selkeät käytännön ohjeet yritysvas- tuun hallintaan ja priorisointiin. Ympäristöpuolella päähuomio kohdistuu konsernin vastikään asetettuihin ympäristötavoitteisiin, kun yhteiskuntavastuuasioissa keskeistä on tärkeimpien vastuukysymysten tunnistaminen ja toimenpiteisiin ryhtyminen yksiköissä. Opas tarkastelee yritysvastuun ympäristö-, yhteiskunta- ja talousnäkökohtia kokonaisuutena. Näin tuetaan kokonaisvaltaista yritysvastuun hallintaa ja raportointia. Lue lisää Stora Enson hallintomallista osoitteesta 2004/financials. STORA ENSO YRITYSVASTUU

10 JOHDANTO ARVOKETJU Yritysvastuu arvoketjussa Jokaisen suuryrityksen toiminta vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan monin tavoin. Stora Enson haasteena on maksimoida myönteiset ja minimoida kielteiset vaikutukset. Tämä yhteenveto Stora Enson toiminnasta kuvaa yritysvastuun eri näkökohtia konsernin arvoketjussa ja listaa tärkeimmät työkalut ja menetelmät, joilla niihin vaikutetaan. Markkinat Keskeiset kysymykset Tuotteisiin liittyvät näkökohdat, kuten raaka-aineiden uusiutuvuus, tuotteiden kierrätettävyys ja tuoteturvallisuus. Asiakkaiden odotuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen. Työkalut ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskeva politiikka tutkimus ja tuotekehitys pakkausten tuoteturvallisuuden hallintajärjestelmät yhteiset kehitysprojektit konsernin ja yksiköiden yritysvastuuraportointi asiakashallinta (CRM) Stora Enso Account Management (SEAM) ja asiakastuki asiakaskyselyt Liiketoiminnan periaatteet. yhteiskuntavastuun periaatteet myynnin ja markkinoinnin toimintaohjeet konsernin kilpailulakien noudattamisohjelma Lisätietoja sivuilta 10 11, 25 30, 43, 47, ja Konserni raportista. Yhteiskunta Keskeiset kysymykset Työkalut Toiminnan ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset ympäröiviin yhteiskuntavastuun periaatteet yhteisöihin. Vaikutukset koskevat mm.: taloudellisten vaikutusten mittaus alueellisen hyvinvoinnin luomista ja talouskehitystä ympäristöjärjestelmät elinympäristöä ja elintapoja ympäristöinvestoinnit paikallisväestön terveyttä, turvallisuutta ja ihmisoikeuksia ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnit vapaaehtoisia lahjoituksia yhteisölle yhteiskuntavastuun toteutus yksiköissä lakien, määräysten ja lupaehtojen noudattamista. raha- ja tuotelahjoitukset kumppanuus- ja yhteistyöhankkeet linjajohdon vastuu lakien noudattamisesta Lisätietoja sivuilta 14 15, 19, 34 35, ja Sijoittajat Keskeiset kysymykset Tuotto Avoin, ennakoiva ja tasapuolinen talousviestintä, joka takaa tarkan, yhdenmukaisen, ajantasaisen ja olennaisen tiedon kaikille sijoittajille. Kestävän kehityksen indeksien kriteerit ja niiden täyttyminen. Työkalut Lisätietoja sivuilta 10 11, ja Konserni raportista. jatkuva parantaminen liiketoiminnassa tulosraportointi ja tilintarkastus konsernin taloushallinnon eettiset periaatteet konsernin viestintäpolitiikka ja -periaatteet yritysvastuuraportointi ja lehdistötiedotteet sijoittajien vastuullisuuskriteerien seuranta ja niistä oppiminen 8 STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004

11 Keskeiset kysymykset Toimittaja- ja alihankintaketjuun liittyvät näkökohdat. Esimerkiksi puunhankinnassa avainkohtia ovat: luonnon monimuotoisuus uusiutuvien raaka-aineiden kestävä käyttö puun alkuperän laillisuus työntekijöiden oikeudet vaikutukset paikallisiin elinoloihin. Liiketoimintamahdollisuuksien luominen alihankkijoille. Oikeudenmukaisten liiketapojen edistäminen. Raaka-aineet ja palvelut Lisätietoja sivuilta 10 11, 18, 20 22, 25 35, 38 40, ja Työkalut konsernin politiikat, periaatteet ja ohjeistot ympäristöjärjestelmät puun alkuperän seurantajärjestelmät metsäsertifiointi ja siihen liittyvä alkuperäketjun seuranta työterveyshuolto- ja työsuojelujärjestelmät laatujärjestelmät yhteiskuntavastuun toteutus yksiköissä hankintojen ekologiset ja sosiaaliset kriteerit sopimusehdot COMPASS-tietokanta yhteiskuntavastuun periaatteet liiketoiminnan periaatteet toimittajien tyytyväisyyskyselyt yhteiset kehityshankkeet Tuotantoyksiköt Keskeiset kysymykset Päästöjen minimointi: päästöt ilmaan (ml. kasvihuonekaasut) ja vesiin, kaatopaikkajäte, melu ja hajuhaitat. Luonnonvarojen ekotehokas käyttö: raaka-aineet, vesi ja energia. Lisätietoja sivuilta 12 24, ja Työkalut konsernin ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskeva politiikka konsernin ympäristöperiaatteet konsernin ympäristötavoitteet ympäristöjärjestelmät ympäristöinvestoinnit parhaat teknologiat (BAT) toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Keskeiset kysymykset Henkilöstön hyvinvointi ja oikeudet. Tähän liittyvät: työolosuhteet henkilöstön monipuolisuus henkilöstövähennysten vastuullinen toteutus yhdistymisvapaus työpaikan vapaa valinta lapsityövoiman kielto palkkataso työaika. Työpaikkojen luominen. Osaamisen kehittäminen. Henkilöstö Työkalut yhteiskuntavastuun periaatteet yhteiskuntavastuun toteutus yksiköissä työterveyshuolto- ja työsuojelupolitiikka ja näiden hallintajärjestelmät käytännön työsuojelu yksiköissä, esim. riskianalyysit ja katselmukset henkilöstökyselyt ja niihin liittyvät toimenpiteet WISE-projekti ja toimintasuunnitelma linjajohdon vastuu lakien noudattamisesta konsernin palkkausta ja etuuksia koskevat ohjeistot maakohtaiset riskianalyysit koulutusohjelmat perehdyttämisestä ja jatkokoulutuksesta johtajakoulutukseen konsernin sisäiset työmarkkinat ulkomaankomennukset henkilöstön liikkuvuusohjelma Lisätietoja sivuilta ja 32 40, ja Konserni raportista. Yksityiskohtaisempaa tietoa Stora Enson yritysvastuun eri näkökohdista ja konsernin tämänhetkisestä toiminnasta löytyy tämän raportin muista osista sekä osoitteesta STORA ENSO YRITYSVASTUU

12 JOHDANTO SIDOSRYHMÄTYÖ Ennakoiva ote sidosryhmätyöhön Latviassa vedetään yhtä köyttä kestävän metsänhoidon puolesta. Baltian puunhankintaorganisaatio järjesti kesätapahtuman heinäkuussa Stora Enson toiminta vaikuttaa laajalti paikallisyhteisöihin ja yhteiskuntaan sekä työntekijöihin, sijoittajiin, asiakkaisiin ja raakaaineiden ja palveluiden toimittajiin. Säännöllinen yhteydenpito näiden sidosryhmien kanssa on tärkeää, jotta Stora Enso olisi selvillä heidän odotuksistaan. Stora Enso on päättänyt syventää vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa saadakseen kokonaisvaltaisemman käsityksen niiden erilaisista näkökulmista keskeisiin yritysvastuukysymyksiin. Stora Enson tavoitteena on ottaa huomioon yritysvastuuasiat ennakoivasti ja johdonmukaisesti kaikessa konsernin liiketoiminnassa ja päätöksenteossa. Sidosryhmävuorovaikutus on ensiarvoisen tärkeää vastuullisen liiketoiminnan kannalta; se auttaa paitsi riskienhallinnassa myös tunnistamaan mahdollisuuksia lisäarvon luomiseen. Vuonna 2004 yritysvastuukomiteassa todettiin tarve luoda konsernille systemaattinen lähestymistapa sidosryhmä- vuorovaikutukselle ja määritellä sitä varten parhaat käytännöt. Viereisellä sivulla esitetty taulukko listaa tämänhetkiset vuorovaikutuskanavat. Avainkysymyksiä Vuonna 2005 laaditaan toimintasuunnitelma, jonka tarkoitus on tehdä Stora Enson sidosryhmävuorovaikutuksesta systemaattisempaa ja aktiivisempaa seuraavilla keskeisillä alueilla: Oppiva organisaatio Miten nykytietoa ja menetelmiä voidaan käyttää tehokkaammin päätöksenteossa ja oppivan organisaation tukena? Sidosryhmätyön välineet Miten käytössä olevia välineitä voidaan täydentää, jotta tiedonkeruu olisi systemaattista, ymmärrys sidosryhmien näkemyksistä lisääntyisi, keskeiset kysymykset tunnistettaisiin ja potentiaalisia riskejä osattaisiin ennakoida ennen ongelmien syntymistä? Miten konsernin eri tasoilla käytetyt välineet toimivat yhdessä? Raportointi Miten Stora Enso voisi paremmin seurata ja raportoida sitä, miten tyytyväisiä sidosryhmät ovat yritysvastuuasioihin sekä tarjota näille olennaista, oikea-aikaista ja täsmällistä tietoa? JOHDANTO KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDEKSIT Indeksit tuottavat arvokasta palautetta Kestävän kehityksen indeksit auttavat sijoittajia tunnistamaan osakkaille ja koko yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä arvoa tuottavat yhtiöt. Stora Enso on ainoana metsä- ja paperiyhtiönä ollut mukana Dow Jones SustainabilityIndexissä (DJSI) sen perustamisesta eli vuodesta 1999 alkaen. Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksin vuoden 2004 arvion mukaan Stora Enson vahvuudet ovat: kattava ympäristöraportointi, sosiaalisten asioiden raportointi ja raporttien varmennus ympäristöpolitiikan ja ympäristöasioiden hallinnan integrointi vahva ilmastostrategia palveluhenkisyys asiakassuhteiden hallinnassa järjestelmällinen strateginen suunnittelu strateginen lähestymistapa geenimuunneltuihin organismeihin hyvä tiedonhallinta ja oppiva organisaatio hyvä inhimillisen pääoman kehitys (koulutus ja taidot). Kehitysalueiksi tunnistettiin: Toimintaa ohjaavia poliitikkoja ja periaatteita tulee valvoa systemaattisemmin. Hyväntekeväisyydelle tarvitaan konsernitason ohjeet. Alan vertailussa konsernilla tulee olla näyttöä neljän vuoden aikajänteellä kasvihuonekaasujen, energiankulu- 10 STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004

13 Sidosryhmä Asiakkaat Vaikutuskanavat Stora Enson asiakashallinnan (CRM) prosessit: Stora Enso Account Management (SEAM) asiakastyytyväisyyskyselyt asiakastuki yritysvastuukoordinaattorit säännölliset tapaamiset ja suorat asiakaskontaktit kumppanuushankkeet, kuten Tihvinän hanke (ks. sivut 50 51) yritysvastuuraportit, EMAS-selonteot ja muut julkaisut. Henkilöstö työtyytyväisyyskysely arvo- ja asennetutkimus sisäisen asiakkuuden kysely yhteistyö työntekijöiden ja luottamusmiesten kanssa yksikkö-, tulosryhmä- ja konsernitasolla koulutukset säännölliset kehityskeskustelut intranet ja painetut julkaisut kuten henkilöstölehdet, yritysvastuuraportit ja EMAS-selonteot. Sijoittajat Stora Enson antamat perusteelliset vastaukset toiminnan eettisyyttä seuraavien sijoittajien (SRI) kyselyihin yritysesittelyt henkilökohtaiset tapaamiset SRI-sivut, yritysvastuuraportit ja EMAS-selonteot. Sidosryhmä Yhteistyökumppanit Kansalaisyhteiskunta Vaikutuskanavat toimittajien tyytyväisyyskyselyt toimittajien arviointi toimitusketjun hallintavälineet: Company Management Performance Assessment (COMPASS) laatujärjestelmät sisäiset ja kolmannen osapuolen auditoinnit puunhankinnassa kumppanuushankkeet, kuten Tihvinän hanke (ks. sivut 50 51) osallistuminen alan järjestöjen toimintaan. yrityskuvaselvitykset avointen ovien päivät tuotantoyksiköissä viestintä paikallistasolla julkiset kuulemistilaisuudet (ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointien yhteydessä) teemakohtainen dialogi ja yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa yritysvastuuraportit ja EMAS-selonteot. Julkishallinto yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kanssa (mm. UNDP ja UNICEF) teemakohtainen dialogi yritysvastuuraportit ja EMAS-selonteot. tuksen ja jätemäärien laskusta. Vaihtoehtoisesti konserni voi julkistaa yhteiset ympäristötavoitteet ja tiedot niiden saavuttamisesta. Vuonna 2003 annettujen suositusten seurauksena Stora Enso on parantanut ilmasto strategiaansa sekä julkistanut kattavat politiikat ja periaatteet. DJSI:n arvion mukaan hyväntekeväisyyden alueella ei kuitenkaan edistytty merkittävästi. Stora Enso oli mukana myös toisessa toiminnan eettisyyttä mittaavassa indeksissä, FTSE4Goodissa. Se kiinnittää erityistä huomiota ihmisoikeuksiin. Stora Enso on listattu myös seuraaviin indekseihin: Nordic Sustainability Index Ethical Index Euro and Global Climate Leadership Index Indeksilistausten lisäksi Stora Enso on mukana myös monen pankin ja sijoitusrahaston eettisyyttä mittaavilla listoilla. Stora Enso sijoittui äskettäin GES Investment Services -yhtiön (entinen Caring Company) yritysvastuututkimuksen materiaalisektorin kärkeen. Sektori käsittää paperi- ja metsäteollisuuden, kemian-, metalli- ja kaivosteollisuuden ja rakennustarviketeollisuuden yrityksiä. Kolmesataa Euroopan suurinta yritystä kattaneen arvioinnin perusteina olivat ympäristö- ja ihmisoikeustoiminnan, sidosryhmäyhteistyön ja hallintotapojen taso. Stora Enso julkisti vuonna 2004 oman sivuston eettisille sijoittajille (Socially Responsible Investors, SRI). Lue lisää osoitteesta STORA ENSO YRITYSVASTUU

14 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖTAVOITTEET Jaetut tavoitteet yhteiset ponnistukset Stora Ensolla on vahva näyttö yksikkökohtaisten ympäristötavoitteiden asettamisesta. Nyt konserni on ensi kertaa määritellyt myös yhteiset konsernitason ympäristötavoitteet. Syksyllä 2004 Stora Enso otti ratkaisevan askeleen hyväksyessään koko konsernia koskevat ympäristötavoitteet. Tämä vahvistaa konsernin yritysvastuuta ja luo selkeät suuntaviivat tuleville toimille. Stora Enson yritysvastuukomitea hyväksyi yhteiset ympäristötavoitteet marraskuussa Tavoitteisiin on monia syitä, mutta tärkein niistä on voimavarojen keskittäminen siten, että konserni voi kilvoitella johtavasta asemasta toimialallaan. Stora Enso luottaa siihen, että ympäristötyö kohti tavoitteita lisää yhtiön luottamuspääomaa. Selkeyttä tavoitteisiin Ennen tavoitteiden määrittelyä Stora Enso analysoi, mitkä ovat globaalisti tär- keimpiä kysymyksiä, käytettäviä mittaustapoja ja sidosryhmien ilmaisemia odotuksia. Lopuksi valittiin seurattavat muuttujat ja määriteltiin konsernin ympäristötavoitteet. Tavoitteiden oli oltava mitattavia globaalisti merkittäviä selkeitä tärkeitä sidosryhmille saavutettavia. Tavoiteasetannassa on huomioitu toiminnan ja tuotannon mahdollinen kasvu, eli tavoitteet on määritelty tuotantotonnia kohti. Kehitystä seurataan konsernitasolla painotettuina keskiarvoina. Lähtötasoa korjataan, kun tuotantorakenne tai tuotevalikoima muuttuu. Miten tavoitteisiin päästään Tavoitteisiin pääseminen vaatii laajaa keinovalikoimaa: investointeja, tuotantoprosessien, vedenpuhdistamojen ja raaka-aineiden käytön tehostusta, luotettavaa kuidunhankintaa, parhaiden energialähteiden valintaa ja energiatehokkuuden järjestelmällistä analysointia. Kukin tuotantoyksikkö raportoi oman työnsä tuloksellisuudesta. Edistymistä konsernitason tavoitteissa puolestaan seurataan vuosittaisessa yritysvastuuraportissa. 12 STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004

15 Konsernitason ympäristötavoitteet ja indikaattorit Päästö-, energia- ja kuidun alkuperätavoitteet ovat voimassa kaikilla Stora Enson sellu-, paperi- ja kartonkitehtailla. Kuidun alkuperää koskeva tavoite pätee myös konsernin sahoilla. Päästötavoitteet Indikaattorit Rikkidioksidipäästöt (SO 2 ) ilmaan Jätevesien kemiallinen hapenkulutus (COD) Kaatopaikkajäte Konsernitavoitteet 15 %:n lasku vuodesta 2004 vuoden 2009 loppuun mennessä 1) Ks. sivu %:n lasku vuodesta 2004 vuoden 2009 loppuun mennessä 1) Ks. sivu %:n lasku vuodesta 2004 vuoden 2009 loppuun mennessä 1) Ks. sivu 24. 1) Tavoitteissa on huomioitu tuotannon mahdollinen kasvu (päästöt tuotantotonnia kohti). Lähtötasoa korjataan, kun tuotantorakenne tai tuotevalikoima muuttuu. Energiatavoitteet Indikaattorit Rakennussuhde mittaa sähkön osuutta yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa Energiatehokkuuden katselmukset Konsernitavoitteet Rakennussuhteen nosto tehtaiden energiantuotannossa. Ks. sivut Energiatehokkuuden katselmukset suoritetaan kaikilla sellu-, paperi- ja kartonkitehtailla vähintään kahden vuoden välein. Ks. sivut Tavoite kuidun hyväksyttävyydelle Indikaattorit Kuidun alkuperän jäljitettävyys puutavaran, hakkeen, sahanpurun ja kuitumassan hankinnassa Konsernitavoitteet Nostetaan puun alkuperän seurantajärjestelmien piirissä olevan puutavaran, hakkeen, purun ja kuitumassan osuutta: 98 % vuonna % vuodesta 2006 alkaen. Ks. sivut STORA ENSO YRITYSVASTUU

16 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT Kattavat järjestelmät tukevat vastuullisuutta Stora Ensolla on jo pitkä kokemus ympäristöjärjestelmien käytöstä. Niiden tarkoituksena on auttaa yksiköitä keskittymään ympäristötyössä oman toimintansa kannalta ratkaiseviin tekijöihin. Vuoteen 2004 mennessä kaikki Stora Enson sellua, paperia ja kartonkia tuottavat yksiköt olivat saaneet ISO sertifikaatin ja/tai EMASrekisteröinnin 1). Joulukuussa 2004 Stora Enso hankki omistukseensa puolalaisen pakkausvalmistajan Intercell S.A:n, jolla ei toistaiseksi ole käytössään sertifioitua ympäristöjärjestelmää. Stora Enso pyrkii varmistamaan, että kaikissa konsernin hankkimissa uusissa tuotantoyksiköissä otetaan käyttöön ISO 14001:n ja/tai EMASin mukainen ympäristöjärjestelmä. Lisäksi yhtiössä on tehty päätös riippumattoman tahon auditoimien ympäristöjärjestelmien käyttöönotosta kaikilla sahoilla ja kaikissa puunhankintayksiköissä. Useimmat sertifioimattomat sahat ovat jo asettaneet tavoitteekseen vuoden Virossa toimivalle Imaveren sahalle ISO sertifikaatti on jo myönnetty. Keski-Euroopan sahojen pilottina sertifioinnissa toiminut Bad St. Leonhardin saha on Stora Enson ensimmäinen keski- 1) Toistaiseksi ainoastaan Stora Enson Euroopan tuotantoyksiköt on rekisteröity EMAS-järjestelmään. eurooppalainen saha, jolle on myönnetty sekä ISO sertifikaatti että EMAS-rekisteröinti. Takakannen sisäpuolella olevasta kartasta näkyvät kaikki vuoden 2004 loppuun mennessä sertifioidut yksiköt. Järjestelmistä konkreettisia tuloksia Ympäristöjärjestelmien käyttöönotosta on ollut tehtailla lukuisia myönteisiä seurauksia. Yksiköiden mukaan on ollut hyödyllistä ottaa ympäristöasiat ennakoivasti huomioon tuotannossa. Henkilöstön yleinen tietoisuus ympäristöasioista on lisääntynyt, mikä on parantanut ympäristöasioiden hoidon tasoa. Ympäristöjärjestelmät ovat tarjonneet yksiköille käytännön työkaluja ja auttaneet keskittymään paikallisesta näkökulmasta olennaisimpiin seikkoihin. EMAS-selonteko jakaa tietoa sidosryhmille Julkiset ulkopuolisen tahon varmentamat EMAS-selonteot lisäävät ympäristötietoisuutta. Stora Enso onkin voimakkaasti korostanut selontekojen julkistamisen merkitystä. Laajat jakelut ovat mahdollistaneet ydinkysymysten ja tärkeiden toimenpiteiden viestimisen. Esimerkiksi Varkauden tehtaiden EMAS-selontekoa on jaettu seudun kaikkiin talouksiin. Varkauden tehtaiden mukaan tämä on auttanut paikallisia asukkaita ymmärtämään entistä paremmin, miten ympäristöasioita tehtailla hoidetaan. NL STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004

17 YMPÄRISTÖ LUPAEHTOJEN NOUDATTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Päästöt vesiin Vedenpuhdistamon kasvaneiden kiintoaineiden ja orgaanisten yhdisteiden kuormituksen vuoksi Anjalankosken tehtaiden kuukausittaiset COD-, BOD-, typpi- ja fosforiarvot ylittyivät helmi toukokuussa Myös vuotuiset rajaarvot ylitettiin. Paikalliset viranomaiset on pidetty jatkuvasti ajan tasalla. Tilanteen korjaamiseksi on muun muassa kunnostettu suodatinlaitteistoja, otettu käyttöön parempi jätevesipäästöjen seurantajärjestelmä ja optimoitu aktiivilieteprosessia. Investointeja laitoksen puhdistuskapasiteetin kasvattamiseen on määrä tehdä vuonna Arzamasin ja Balabanovon pakkausmateriaalien jatkojalostuslaitoksista ulkopuoliseen puhdistukseen johdetut prosessivedet ovat ylittäneet puhdista- Ongelmat ratkeavat ripeällä toiminnalla Valtaosa Stora Enson tuotantoyksiköistä alitti ympäristölupien sallimat päästörajat selvästi. Ohessa listattujen lupaehtojen ylitysten lisäksi Stora Enson yksiköt pitävät kirjaa valituksista ja ryhtyvät asianmukaisiin toimiin mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi. Vuonna 2004 saaduista valituksista useimmat koskivat melu- ja hajuhaittoja. Päästöt ilmaan Oulun tehtaiden soodakattilan hiukkaspäästöille asetetut rajat ylittyivät kesäkuussa ja elokuussa Asiasta ilmoitettiin viranomaisille. Kattilan sähkösuodattimet korjattiin ja puhdistettiin, ja niiden tehoa parannettiin. Vetykloridin (suolahapon) ja pölyhiukkasten lupaehdot ylittyivät Varkauden tehtaiden Ecogas-laitoksen ilmapäästöissä tammi toukokuussa Ongelmat aiheutuivat polttoaineeksi käytetyn, nestepakkauksista talteen otetun polyeteenin ja alumiinin seassa olleesta PVC-muovista. Suoritetun ympäristöarvioinnin perusteella viranomaiset nostivat päästörajoja toukokuun lopussa. Sittemmin lupaehtojen ylityksiä ei ole tapahtunut. Varkauden sellutehtaan hajurikkiyhdisteiden päästöille ilmaan asetettu aikaraja ylittyi kolmen kuukauden ajan tehtaan seisokkien takia. Viranomaisille ilmoitettiin asiasta välittömästi, eikä korjaavia toimenpiteitä katsottu tarpeellisiksi, sillä ongelmat johtuivat seisokin aikaisista laimeista hajukaasuista. mon omistajan kanssa sovitut metalleille (Mn, Al, Zn, Cr, Fe) asetut raja-arvot. Laitoksiin rakennetaan parhaillaan omia jätevedenpuhdistusjärjestelmiä, jotka on määrä ottaa käyttöön vuoden 2005 alkupuolella. Viranomaisille on ilmoitettu toimenpiteistä. Corbehemin tehtailla sattuneiden pumppuvikojen vuoksi noin 200 m 3 puhdistamatonta jätevettä valui läheiseen Scarpe-jokeen maaliskuussa Asiasta ilmoitettiin viranomaisille, ja kaikki pumput modernisoitiin uusinta teknologiaa käyttäen. Paikalliselle kalastusseuralle maksettiin euron suuruinen korvaus. Kemijärven sellutehtaalla ylitettiin tammi toukokuussa 2004 BOD-lupaehto, mikä johtui jätevedenpuhdistamolle johdetun veden suuresta orgaanisesta kuormituksesta. Syksyn 2003 ja kevään 2004 välisenä aikana tehtiin useita korjaavia toimenpiteitä. Kaikista lupaehtojen ylityksistä on keskusteltu yksityiskohtaisesti viranomaisten kanssa, jotka ovat pitäneet korjaavia toimenpiteitä riittävinä. Viallisen venttiilin takia Maxaun tehtailla sattui noin 1,5 m 3 :n kaoliinilietevuoto. Osa lietteestä pääsi sadevesiviemäreihin ja tulvi Rein-jokeen. Kaoliinia ei luokitella vaaralliseksi aineeksi. Viranomaisille ilmoitettiin vuodosta välittömästi, eivätkä he ryhtyneet rangaistustoimiin. Port Hawkesburyn tehtailla ylitettiin jätevesien kiinteiden aineiden päiväraja-arvo, mikä johtui äkillisestä huippuarvosta tehtaalta tulevassa jätevesivirrassa. Environment Canada -yksikölle ilmoitettiin havaitusta ongelmasta välittömästi, ja tehtaiden toiminta keskeytettiin selkeyttimien tasaantumisen ajaksi. Oulun tehtailla ylitettiin fosforille, typelle ja kemialliselle hapenkulutukselle (COD) asetetut raja-arvot helmikuussa 2004, mikä johtui kuitulinjalta tulleesta epätavallisen suuresta kuormituksesta. Ympäristöviranomaisille tiedotettiin asiasta, ja pesuprosessia parannettiin. Jätevedenpuhdistamon toimintahäiriöiden vuoksi Skutskärin sellutehtaalla ylitettiin helmi- ja marraskuussa kiintoainepäästöjen ja kemiallisen hapenkulutuksen ohjearvot. Viranomaiset saivat tiedon asiasta, eikä vaikutuksia ympäristöön katsottu merkittäviksi. Tilanteen korjaamiseksi tehtaalla on muun muassa lisätty ravinteiden annostelua ja parannettu ylijäämälietteen käsittelyä tehtaan haihduttamolla. COD-lupaehto ylittyi lievästi Varkauden tehtailla tammikuussa 2004, kun epätavallisen kovat pakkaset aiheuttivat käynnistysongelmia sellutehtaalla ja vaikeuttivat kemikaalien annostelulaitteiden käyttöä jätevedenpuhdistamolla. Keskustelut viranomaisten kanssa aloitettiin viipymättä. Kemikaalien annostelulaitteistoa parannettiin toiminnan takaamiseksi tulevina talvina. Wisconsin Rapidsin vedenpuhdistamo (Water Quality Center) ylitti määrätyn päiväkohtaisen BOD-arvon ylärajan ja ilmoitti heti havainnostaan Wisconsinin osavaltion viranomaisille. Paikallisviranomaiset antoivat asiasta huomautuksen. Puhdistamolla on suoritettu lukuisia korjaavia toimenpiteitä, joilla pyritään estämään tilannetta toistumasta. Metsät ja puunhankinta Baltian puunhankinta oli osallisena kahdessa tapauksessa, jotka koskivat vuonna 2004 suoritettuja harvennushakkuita. Viranomaiset havaitsivat Virossa sijaitsevien Rägaveren ja Pärnun ympäristön metsissä liiallista harvennushakkuuta. Kaikille sidosryhmille ilmoitettiin vaadituista korjaavista toimenpiteistä, kuten ohjeistuksen muutoksesta ja asianomaisen henkilöstön koulutuksesta. Baltian puunhankinnassa vuonna 2005 käyttöön otettavaan ympäristöjärjestelmään liitetään myös puunkorjuu. Port Hawkesburyn tehtaiden Kanadan valtiolta vuokraamalla maalla suoritetun manuaalisen puunkorjuun yhteydessä huhtikuussa 2004 hakattiin epähuomiossa viereiseen provinssin suojelualueeseen kuulunut pieni metsäalue (0,04 ha). Erämaa-alueen rajaa ei oltu merkitty maastoon, ja tehtaiden kartoissa raja oli eri kohdassa kuin viranomaisten kartoissa. Heti kun virhe oli havaittu, toiminta keskeytettiin, ja rajat merkittiin selvitystyön osoittamaan paikkaan. Viranomaiset arvostivat Port Hawkesburyn tehtaiden nopeaa toimintaa, eikä mitään syytteitä ole esitetty. Nykyisin Port Hawkesburyn tehtaat tarkastaa, että sen käyttämiin karttoihin merkityt erämaan rajat ovat ajan tasalla. STORA ENSO YRITYSVASTUU

18 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖTYÖN TULOKSIA Suotuisaa kehitystä 2004 Useimmat mittarit osoittivat suotuisaa kehitystä vuonna Tuotantomääriin suhteutetut luvut osoittavat merkittävää laskua kaikissa päästöissä vesiin: typpipäästöt vähenivät lähes 7 %, AOX- ja COD-arvot 7 8 % ja fosforipäästöt yli 16 %. Ilmapäästöissä uusiutumattomista lähteistä olevat hiilidioksidipäästöt (CO 2 ) vähenivät yli 6 % ja rikkidioksidi (SO 2 ) sekä typen oksidit (NO x ) 4 %. Tuotantomääriin suhteutettu kaatopaikkajätteen määrä kuitenkin nousi 9 %. Tärkeä syy vesipäästöjen pienenemiseen on se, että vuonna 2004 tuotantolaitosten käyttöaste on ollut tasaisempaa kuin parina edeltävänä vuonna, koska tuotantorajoituksia on ollut vähemmän ja prosessiolosuhteet ovat olleet vakaammat. Lisäksi vuoden aikana saatiin päätökseen hankkeita, joiden tulokset nyt näkyvät vähentyneinä päästöinä. Kuvaavia esimerkkejä ovat Port Hawkesburyn sulfiittisellutehtaan ja hiomon sulkeminen sekä Imatran ja Kemijärven tehtaiden toimintahäiriöiden korjaukset. Uusiutumattomista lähteistä tulevan hiilidioksidin ja rikkidioksidin päästöt riippuvat lähinnä käytetystä polttoaineesta. Biopolttoaineiden osuus Stora Enson käyttämistä polttoaineista kasvoi vuoden 2004 aikana, mikä on osaltaan helpottanut CO 2 - ja SO 2 -päästöjen laskua tuotantotonnia kohti. Kaatopaikkajätteen kasvu vuonna 2004 johtui lähinnä poikkeuksellisesta tilanteesta kolmella tehtaalla. Duluthin tehtaiden tehdasjätteen käyttöä kaatopaikkojen peittomateriaalina supistettiin, kun Minnesotan osavaltio määräsi uusia rajoituksia. Maxaun tehtailla paperikone 6:n uudistustyöstä syntynyt rakennusjäte aiheutti tilapäisen piikin kaatopaikkajätteen määrässä. Wisconsin Rapidsin vedenpuhdistamolla (Water Quality Center) täyttömaan tarve on laskenut, joten Bironin tehtaiden kiinteän jätteen sijoitusta alueelle oli supistettava. Tiedonkeruussa tapahtuneiden tarkennusten johdosta jotkin tällä aukealla esitetyt luvut eivät vastaa vuoden 2003 Yritysvastuuraportin sivuilla 17 ja esitettyjä lukuja. Materiaalivirrat Puu, kuoreton 46 milj. m 3 Ostomassa 1,0 milj. tonnia Keräyspaperi ja -kartonki 2,4 milj. tonnia Pigmentit ja täyteaineet 3,0 milj. tonnia Tärkkelys 0,2 milj. tonnia Ostosähkö 17,4 TWh Ostetut fossiiliset polttoaineet ja turve TJ Ostettu biopolttoaine TJ Ostettu höyry TJ Vesi 907 milj. m 3 0,9 milj. tonnia markkinasellua 10,6 milj. tonnia massaa konsernin omaan käyttöön 14,6 milj. tonnia paperia ja kartonkia 0,8 milj. tonnia jalosteita 7 milj. m 3 puutuotteita Höyryn ja talteenotetun lämmön myynti TJ Sähkön myynti 1,0 TWh Oma lämmön kulutus TJ Oma sähkön tuotanto 8,3 TWh Sivutuotteiden myynti 5,1 milj. tonnia Sivutuotteet omaan käyttöön 1,5 milj. tonnia Päästöt ilmaan ja veteen sekä kaatopaikkajäte ks. s STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004

19 Päästöt ja kaatopaikkajäte PÄÄSTÖT VETEEN, tonnia COD AOX Fosfori Typpi PÄÄSTÖT ILMAAN, tonnia CO 2, uusiutumattomista CO 2, uusiutuvista CO 2, yhteensä SO NO x (NO 2 ) KAATOPAIKKAJÄTE, tonnia Kaatopaikkajäte Ongelmajäte CO 2 -päästöjen laskentakertoimet Seuraavia kertoimia on käytetty CO 2 -päästöjen laskennassa vuonna 2004: Päästöjen kertoimet (WRI/WBCSD 1) ) kg CO 2 /GJ Mustalipeä 126 Kuori 50 % (kuiva-aineena) 125 Tähteet, biopolttoaineet 125 Puutähteet 125 Liete 110 Turve 106 Suopa, mäntyöljy 100 Hiili 95 Raskas polttoöljy 77 Kevyt polttoöljy 74 Tähteet, fossiilisista polttoaineista 74 Pikiöljy 70 Metaani, metanoli, tärpätti 63 Maakasu 56 Vety 0 1) Päästökertoimet perustuvat maailman luonnonvarojen tutkimussäätiön, WRI:n, ja kestävän Päästöt, jätteet ja tuotanto 1) Indeksi 2000 = 1,0 kehityksen yritysneuvoston WBCSD:n kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa koskeviin ohjeisiin. SO2 NOX Kiinteä jäte 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 Tuotanto 2) SO ,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 Tuotanto 2) NOX ,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 Tuotanto 2) Kiinteä jäte AOX COD Fosfori 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 Sellun tuotanto 3) AOX ,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 Tuotanto 2) COD ,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 Tuotanto 2) Fosfori CO2 1) Ei sisällä sahojen päästöjä. 2) Markkinasellu, paperin ja kartongin myyntituotanto 3) Valkaistu sellu 4) Hiilioksidi on Stora Enson toiminnan kannalta merkittävin kasvihuonekaasu, ja se on kasvihuonekaasuista ainoa, jota seurataan konsernitasolla. 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 Tuotanto 2) Fossiilinen CO2 4) CHP STORA ENSO YRITYSVASTUU

20 YMPÄRISTÖ KEMIKAALIT Tiiviimpää yhteistyötä kemikaalitoimittajien kanssa Stora Enso haluaa hyödyntää raaka-aineet mahdollisimman tarkasti. Tähän tarvitaan sisäisten selvitysten lisäksi myös yhteistyötä kemikaalitoimittajien kanssa. Pigmentit, täyteaineet ja monet muut kemikaalit ovat tärkeä osa sellun- ja paperinvalmistusta. Niiden osuus voi olla jopa % valmiin paperituotteen painosta. Lokakuussa 2004 Chemsoft-järjestelmässä otettiin käyttöön uusi Internet-pohjainen työkalu, joka nopeuttaa toimittajilta saatavan päivitetyn tiedon kulkua konsernin yksiköihin. Nykyään kemikaalien toimittajat voivat ilmoittaa tuotteidensa tärkeimmät terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tiedot käyttöturvallisuustiedotteilla. Tiedotteet kootaan Stora Enson tietojärjestelmiin, esimerkiksi Chemsoftiin ja Dolphiniin, joista tiedot ovat kaikkien kemikaa - leja ja muita materiaaleja käsittelevien työntekijöiden saatavilla. Chemsoftin erikoisuus ovat sen yhteydet yleiseen ChemSource -sellu- ja paperitietokantaan, joka sisältää yksityiskohtaista tietoa noin :stä Euroopan sellu- ja paperiteollisuudessa käytetystä kemiallisesta tuotteesta sekä terveyttä, turvallisuutta ja ympäristöä koskevaa tietoa noin 6 800:sta tuotteiden sisältämästä kemiallisesta aineesta. Tiukat kemikaalisäännökset Stora Enso North America vaatii kemikaalitoimittajiltaan vieläkin tarkempia tuotetietoja. Yhdysvalloissa kaikkien raaka-aine- ja kemikaalihankintojen hyväksyminen edellyttää tiukan kaavan noudattamista. Toimittajien on täytettävä erityiset lomakkeet, joissa tuotteista annetaan tarkempaa tietoa kuin tavanomaisissa käyttöturvallisuustiedotteissa. Vaarallisten aineiden käyttö minimoidaan Varmistaakseen kemikaalien turvallisen käytön Stora Enson tehtaat pyrkivät jatkuvasti parantamaan hallintajärjestel- miään. Tehtaiden kemikaaleista vastaavat henkilöt ja työryhmät tutkivat ja hyväksyvät uudet kemikaalit varmistaakseen, että kaikki tehtailla käytetyt tuotteet ovat turvallisia käyttää sekä ympäristön että ihmisten kannalta. Stora Enson Ruotsin tehtailla käytössä olevat tuotteet arvioidaan vuosittain, jolloin selvitetään, voitaisiinko ne korvata turvallisemmilla ja vaarattomammilla vaihtoehdoilla. Esimerkiksi Norrsundetin sellutehtaan valkaisuprosessissa käytetään rikkidioksidin tilalla nykyään natriumvetysulfiittia. Muilla tehtailla on vaihdettu eristys- ja tiivistemateriaa leja sekä öljytuotteita. Tarvittaessa tehdään erityisselvityksiä kemikaalien riskeistä, ja tietoja hyödynnetään turvallisuuden parantamiseen. 18 STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa 1 Ympäristömerkinnät lyhyesti ISO 14001 8 Kansainvälinen ympäristöjohtamisjärjestelmä, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen ja ympäristösuorituskyvyn kehittämiseen.

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Wärtsilän konsernitilinpäätökseen sisällytetyt yhtiöt on lueteltu konsernitilinpäätöksen liitteessä 32. Tytäryhtiöt.

Wärtsilän konsernitilinpäätökseen sisällytetyt yhtiöt on lueteltu konsernitilinpäätöksen liitteessä 32. Tytäryhtiöt. Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2015 Kestävä kehitys 1 Olennaisuusarviointi Tunnistetut olennaiset näkökohdat ja laskentarajat Konsernin laskentaraja (G4-17) Wärtsilän konsernitilinpäätökseen sisällytetyt

Lisätiedot

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani UPM, Kajaani Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM, Kajaani Tuotantokyky 61 paperia Henkilöstön määrä 6 Tuotteet päällystämätön aikakauslehtipaperi UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit

Lisätiedot

VASTUULLISUUS- VAATIMUKSET KESKON TOIMITUSKETJUSSA Kesko Oyj

VASTUULLISUUS- VAATIMUKSET KESKON TOIMITUSKETJUSSA Kesko Oyj VASTUULLISUUS- VAATIMUKSET KESKON TOIMITUSKETJUSSA 1 Megatrendi 5 Keskon uusi strategia 5/2015 Vastuullisuus yhdistettynä vahvaan identiteettiin ja houkutteleviin brändeihin on entistä enemmän toiminnan

Lisätiedot

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen 24.5.2016 PEFC Suomi Auvo Kaivola Mikä PEFC on? PEFC Council globaali, voittoa tavoittelematon kansallisesti kehitettyjen metsäsertifiointijärjestelmien

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/

PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/ PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/02-1-01 PEFC lyhyesti Kuva: Scandinavian StockPhoto/gunnar3000 PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes) on kansainvälinen

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Jouko Karvinen, toimitusjohtaja

Jouko Karvinen, toimitusjohtaja Jouko Karvinen, toimitusjohtaja Tuloksemme Vuoden 2013 tulos kuten aiemmin raportoitu Liikevaihto Operatiivinen liikevoitto 10 544 milj. euroa 578 milj. euroa Operatiivinen ROCE 7,1 % Liiketoiminnan rahavirta

Lisätiedot

Pörssitiedote klo 9.00

Pörssitiedote klo 9.00 Pörssitiedote 22.3.2012 klo 9.00 Stora Enson uuden liiketoiminta-aluejaon mukaiset historialliset luvut STORA ENSO OYJ PÖRSSITIEDOTE 22.3.2012 klo 9.00 Stora Enso on 17.1.2012 julkistetun tiedotteen mukaisesti

Lisätiedot

Metsäsertifiointi osoitus metsänhoidon kestävyydestä ja puun alkuperästä

Metsäsertifiointi osoitus metsänhoidon kestävyydestä ja puun alkuperästä Metsäsertifiointi osoitus metsänhoidon kestävyydestä ja puun alkuperästä 25.9.2013 Päättäjien Metsäakatemia Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Metsäsertifiointimerkit ovat ympäristömerkkejä

Lisätiedot

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT 8.6.2016 Johtava asiantuntija Kalle Reinikainen, Pöyry Finland Oy SISÄLTÖ 1. Miksi sidosryhmäyhteistyötä tarvitaan? 2. Vuoropuhelun

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Puun alkuperän PEFC-seuranta (Chain of Custody)

Puun alkuperän PEFC-seuranta (Chain of Custody) Puun alkuperän PEFC-seuranta (Chain of Custody) Sisältö: 2 Mikä PEFC on? Puun laillisuuden ja kestävän alkuperän osoittaminen (chain of custody, CoC) Mitä alkuperän osoittaminen tarkoittaa yrityksen arkipäivässä

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

CASE UPM SISÄLLÖN ROOLI VASTUULLISUUSRAPORTOINNISSA JA - VIESTINNÄSSÄ. Ympäristö- ja vastuullisuusjohtaja Päivi Salpakivi-Salomaa 10.5.

CASE UPM SISÄLLÖN ROOLI VASTUULLISUUSRAPORTOINNISSA JA - VIESTINNÄSSÄ. Ympäristö- ja vastuullisuusjohtaja Päivi Salpakivi-Salomaa 10.5. CASE UPM SISÄLLÖN ROOLI VASTUULLISUUSRAPORTOINNISSA JA - VIESTINNÄSSÄ Ympäristö- ja vastuullisuusjohtaja Päivi Salpakivi-Salomaa 10.5.2016 Helsinki UPM tänään UPM Biorefining Sellu Puuviljelmät Biopolttoaineet

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström Sijoittajasuhdejohtaja Pörssi-ilta, Turku 16.11.2016 METSÄ GROUP Liikevaihto EUR 5.0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

Kamux Oyj:n tiedonantopolitiikka

Kamux Oyj:n tiedonantopolitiikka Kamux Oyj www.kamux.com Y-tunnus 2442327-8 Kamux Oyj:n tiedonantopolitiikka Omistaja: Viestintä- ja markkinointijohtaja Hyväksyjä: Hallitus Hyväksytty: 15.4.2016 Versio: 1.0 Sisältö 1. Yleistä 2. Viestinnän

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit

Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit Timo Soininen Pääarvioija, Tuotepäällikkö FSC CoC 1 Julkinen Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus Esittely Timo Soininen Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Kemira Tammi - kesäkuu Harri Kerminen, toimitusjohtaja

Kemira Tammi - kesäkuu Harri Kerminen, toimitusjohtaja Kemira Tammi - kesäkuu 2011 Harri Kerminen, toimitusjohtaja 28.7.2011 HUOMAUTUS Tämä esitys sisältää tai sen voidaan katsoa sisältävän tulevaisuutta koskevia lausumia. Nämä lausumat liittyvät tulevaisuuden

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä

Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä Fredrik Blomfelt, Metsäteollisuus ry Bioenergian sääntelyn monet ulottuvuudet seminaari, 11.4.2014 Uusiutuva raaka-aine,

Lisätiedot

Glaston tammi-maaliskuu 2016

Glaston tammi-maaliskuu 2016 Glaston tammi-maaliskuu 2016 28.4.2016 Q1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 25,0 (22,5) M Tilauskanta 31.3.2016 oli 34,5 (52,8) M Liikevaihto oli 29,4 (26,3) M Vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,7 (1,2)

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Porvoon jalostamon ympäristötulos

Porvoon jalostamon ympäristötulos Porvoon jalostamon ympäristötulos 2015 Sisältö Syötöt ja tuotanto Käytetyt polttoaineet Päästöt ilmaan Päästöt veteen Jäähdytysvesi Jätteet Energiatehokkuus Ympäristöinvestoinnit Vaikutukset ympäristöön

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 1 (5) Componenta Oyj Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) 2011 Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Componenta Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Taloudellisen vastuun tavoitteet ja tulokset

Taloudellisen vastuun tavoitteet ja tulokset KESKEISIÄ TAVOITTEITA JA TULOKSIA 07.10.2016 Esittelemme tällä sivulla keskeisiä taloudellisen vastuun, sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun tavoitteita ja tuloksia. Lisää vastuullisuustyömme tuloksia

Lisätiedot

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Idman Vilén Grant Thornton Oy, Läpinäkyvyyskertomus

Idman Vilén Grant Thornton Oy, Läpinäkyvyyskertomus Idman Vilén Grant Thornton Oy, Läpinäkyvyyskertomus Kesäkuu 2015 1 Oikeudellinen muoto ja omistussuhteet Idman Vilén Grant Thornton Oy on vuonna 1927 perustettu osakeyhtiömuotoinen KHT-yhteisö. Yhtiön

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

Valmetin tie eteenpäin

Valmetin tie eteenpäin Valmetin tie eteenpäin 31. heinäkuuta 2014 Pasi Laine, toimitusjohtaja Agenda 1 2 Valmetin tie eteenpäin Taloudelliset tavoitteet 2 July 31, 2014 Valmet Valmetin tie eteenpäin: strategia uudelleenhyväksytty

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Lauri Hetemäki Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän kokous, Valtioneuvoston linna, 30.3.2010 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

KESTÄVÄSTI METSÄSTÄ 2016

KESTÄVÄSTI METSÄSTÄ 2016 KESTÄVÄSTI METSÄSTÄ 2016 BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ Metsä Group on biotalouden edelläkävijä, jonka tuotteiden pääraaka-aine on uusiutuva puu pohjoisen kestävästi hoidetuista metsistä. Keskitymme pehmo- ja

Lisätiedot

FLEGT Puutavaran alkuperä rakentamisessa -haasteita ja mahdollisuuksia. Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 4.10.

FLEGT Puutavaran alkuperä rakentamisessa -haasteita ja mahdollisuuksia. Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 4.10. FLEGT Puutavaran alkuperä rakentamisessa -haasteita ja mahdollisuuksia Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 4.10.2011 1 FLEGT-asetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 995/2010

Lisätiedot

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Sisältö Exel Compositesin tuloskehitys Q1-Q3 2013 Exel Compositesin strategia Hallituksen ehdotus ylimääräisestä pääomanpalautuksesta

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 7 9 / 2009 22.10.2009

Osavuosikatsaus 7 9 / 2009 22.10.2009 Osavuosikatsaus 7 9 / 2009 22.10.2009 Ajoissa aloitetut toimet tuottavat tulosta kassavirta vahva, kaikki liiketoiminta-alueet plussalla Kassavirta investointien jälkeen 216 miljoonaa euroa vahvin vuosineljännes

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2.

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2. Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja aamuseminaari 17.2.216 Kartonki on Metsä Boardin ydinliiketoimintaa Metsä Board lyhyesti Euroopan

Lisätiedot

Neste Oil Oyj. Sisäiset tarkastajat ry:n kuukausikokous

Neste Oil Oyj. Sisäiset tarkastajat ry:n kuukausikokous Neste Oil Oyj Sisäiset tarkastajat ry:n kuukausikokous 13.4.2011 Ohjelma 14.00-14.15 14.15-15.00 15.00-15.15 15.15-15.45 15.45-16.00 NesteOil Oy: yritysesittely http://qsb.webcast.fi/n/nesteoil/#/4//1179

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Valmet Johtava prosessiteknologian, automaation ja palveluiden toimittaja ja kehittäjä sellu-, paperi- ja energiateollisuudelle

Valmet Johtava prosessiteknologian, automaation ja palveluiden toimittaja ja kehittäjä sellu-, paperi- ja energiateollisuudelle Valmet Johtava prosessiteknologian, automaation ja palveluiden toimittaja ja kehittäjä sellu-, paperi- ja energiateollisuudelle Sijoitus-Invest 30.11.2016 Calle Loikkanen Sijoittajasuhdejohtaja Avainluvut

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Munksjö Älykästä paperiteknologiaa. Arvopaperin Rahapäivä Helsinki Pia Aaltonen-Forsell, CFO

Munksjö Älykästä paperiteknologiaa. Arvopaperin Rahapäivä Helsinki Pia Aaltonen-Forsell, CFO Munksjö Älykästä paperiteknologiaa Arvopaperin Rahapäivä Helsinki 15.9.2016 Pia Aaltonen-Forsell, CFO 1 2 3 4 Munksjö lyhyesti Strategia, markkinat ja liiketoiminta-alueet Taloudellinen kehitys ja taloudelliset

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

DIF-tilaisuus Yritysvastuu arvonluonnissa, strategiassa ja sijoittajan näkökulmasta. KPMG-talo

DIF-tilaisuus Yritysvastuu arvonluonnissa, strategiassa ja sijoittajan näkökulmasta. KPMG-talo DIF-tilaisuus Yritysvastuu arvonluonnissa, strategiassa ja sijoittajan näkökulmasta KPMG-talo 22.9.2016 Yritysvastuu arvonluonnissa, strategiassa ja sijoittajan näkökulmasta Tilaisuuden avaus hallituksen

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Mikko Helander toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 13. maaliskuuta 2007 Esityksen sisältö 1. Liiketoimintaympäristö 2. Strateginen tarkastelu ja tulosparannustoimet 3. Vuoden

Lisätiedot

Transformaatio jatkuu

Transformaatio jatkuu 1 Kemiralla vahva heinä syyskuu Transformaatio jatkuu Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.11.2005 Sisältö Kemiran heinä syyskuu Tammi syyskuu Liiketoiminta-alueet heinä syyskuussa Kemiran osakkeen kehitys Muutoksen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot