Tilinpäätös ja liitetiedot Katsaus yhtiön liiketoimintaan ja talouteen Konsernihallinto-ohje Osakkeet ja osakkeenomistajat.

Transkriptio

1

2 Stora Enson vuosikertomus 2005 sisältää kolme erillistä raporttia Kirje osakkeenomistajille Strategia ja sen toteutuminen 2005 Tulosryhmien esittelyt Hallitus ja johtajisto Tilinpäätös ja liitetiedot Katsaus yhtiön liiketoimintaan ja talouteen Konsernihallinto-ohje Osakkeet ja osakkeenomistajat Painetun vuosikertomuksen voi tilata kotisivuiltamme osoitteesta tai ottamalla yhteyttä konsernin toimistoihin (ks. raportin takakansi). Yritysvastuun hallintomalli, tavoitteet ja tulokset Yritysvastuu arvoketjussa raaka-aineet ja tavarantoimittajat konserni markkinat sijoittajat yhteiskunta YHTEYSTIEDOT Kari Vainio viestintäjohtaja Puh Fax Stora Enso International Office, 9 South Street, London W1K 2XA, UK kari.vainio@storaenso.com James D. Weinbauer ympäristöjohtaja Puh Fax Stora Enso, P.O. Box 8050 Wisconsin Rapids WI , USA tai Puh Fax Stora Enso AB P.O. Box SE Stockholm, Sverige jim.weinbauer@storaenso.com Eija Pitkänen johtaja, yritysvastuuviestintä ja yhteiskuntavastuu Puh Fax Stora Enso Oyj, PL Helsinki eija.pitkanen@storaenso.com Ragnar Friberg puunhankinnan yritysvastuujohtaja Puh Fax Stora Enso AB P.O. Box SE Stockholm, Sverige ragnar.u.friberg@storaenso.com

3 JOHDANTO RAPORTOINNIN PERIAATTEET JA LAAJUUS Selkeä laajuus ja periaatteet Vuoden 2005 raportti on ensimmäinen, joka kuvaa taloudelliseen, ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen liittyviä ja niitä yhdistäviä haasteita Stora Enson koko toimitusketjussa. Stora Enso noudattaa Global Reporting Initiative -ohjeiston suosituksia niiltä osin kun ne soveltuvat konsernin toimintaan. Raportin sivuilla olevaan GRI-hakemistoon on koottu Stora Enson raportoimat GRI-tiedot ja -indikaattorit, ja tieto siitä, mistä ne tämän vuoden julkaisuissa löytyvät. Stora Enso tukee Yhdistyneiden Kansakuntien Global Compact -aloitteen kymmentä periaatetta. Lisätietoja siitä, millä tavoin Stora Enso on toiminnassaan edistänyt näitä periaatteita vuonna 2005, löytyy sivuilta Raportoinnin laajuus Tämä raportti käsittelee Stora Enson sidosryhmien keskeisimpiä esille nostamia yritysvastuukysymyksiä. Yritysvastuun raportoinnissa noudatetaan yleisesti samoja periaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä. Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Stora Enso Oyj: n lisäksi kaikki ne yritykset, joiden äänivallasta emoyhtiö omistaa joko suoraan tai välillisesti enemmän kuin puolet. Osakkuusyhtiöt eivät ole mukana konsernin tulostiedoissa. Osakkuusyhtiöillä tarkoitetaan yhtiöitä, joissa konsernilla on merkittävä ääniosuus, mutta ei määräysvaltaa (ks. Tilinpäätöksen 2005 liitteet 1 ja 14). Edellä mainittuja periaatteita koskevat seuraavat poikkeukset: Konsernin ympäristötulostiedot kattavat kaikki tuotantoyksiköt. Myyntikonttorit, tukkurit ja esikuntatoiminnot eivät ole mukana. Konsernin työterveyshuolto- ja työsuojelutiedot kattavat Stora Enson työntekijää. Tiedoissa eivät vielä ole mukana eräät pienemmät esikuntatoiminnot ja myyntikonttorit. Tavoitteena on, että konsernin tiedot kattavat ajan myötä kaikki yksiköt ja koko henkilöstön. Henkilöstötiedot perustuvat taloudelliseen raportointiin (henkilöstömäärä keskimäärin ja yhteensä sekä työntekijöiden maantieteellinen jakauma) ja kattavat vuonna 2005 tai vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä Stora Ensossa työskennelleet henkilöt. Erillisinä kerättyihin henkilöstöä koskeviin tilastoihin perustuvat henkilöstötiedot kattavat vakituiset työntekijät (tilanne ). Johtuen Stora Enson 50 % omistaman brasilialaisen yhteistyöyrityksen Veracelin herättämästä mielenkiinnosta sidosryhmien keskuudessa raportti sisältää myös merkittävimmät sidosryhmien esille nostamat aiheet Veraceliin liittyen. Yhtiön tietoja ei ole kuitenkaan yhdistetty konsernin tietoihin. Raportoinnin periaatteet Ympäristöasioiden ja yhteiskuntavastuun raportoinnissa noudatetaan konsernin sisäisiä ohjeita. Ympäristövastuiden, investointien ja käyttökustannusten raportointi perustuu kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (IFRS) ja EU:n suositukseen ympäristötietojen kirjaamisesta, laskennasta ja ilmoittamisesta yritysten tilinpäätöksissä ja vuosikertomuksissa. Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa ja raportoinnissa käytetyt päästökertoimet ovat linjassa maailman luonnonvarojen tutkimussäätiön WRI:n ja kestävän kehityksen yritysneuvoston WBCSD:n kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa koskevien ohjeiden kanssa. Raportin ympäristötiedot ja henkilöstöä koskevat tiedot tarkistetaan sisäisesti ennen konsernin tietojen kokoamista yhteen. Tämän raportin tiedot ja teksit ovat riippumattoman tahon varmentamat (ks. sivu 52). Stora Enso lyhyesti Stora Enso kuuluu maailman johtaviin metsäteollisuusyhtiöihin. Stora Enson päätuotteet ovat paino- ja hienopaperit, pakkauskartongit sekä puutuotteet. Stora Enson liikevaihto oli 13,2 miljardia euroa vuonna Konsernin palveluksessa on noin henkilöä yli 40 maassa viidellä mantereella. Stora Enson vuotuinen tuotantokapasiteetti on 16,9 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia sekä 7,7 miljoonaa kuutiometriä sahattuja puutuotteita. Sahatuista puutuotteista 3,3 miljoonaa kuutiometriä on jatkojalosteita. Stora Enson osakkeet noteerataan Helsingin, New Yorkin ja Tukholman arvopaperipörsseissä. Stora Enson pääasialliset asiakkaat ovat yrityksiä. Konsernilla on maailmanlaajuinen myynti- ja markkinointiverkosto, minkä ansiosta asiakkaita pystytään palvelemaan paikallisesti. Asiakkaita ovat kustantamot, painotalot ja tukkurit sekä pakkaus-, puusepänja rakennusteollisuus pääasiassa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Stora Enso keskittyy toiminnan laajentamiseen kasvavilla markkinoilla Kiinassa, Etelä-Amerikassa ja Venäjällä. Konsernilla on tuotantoa Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Nykyaikainen tuotantokapasiteetti, tehokas raaka-aine- ja energiahankinta sekä tehokkaat tuotantoprosessit takaavat toiminnan erinomaisen jatkuvuuden. Stora Enso on sitoutunut yritysvastuuseen taloudellinen, ympäristö- ja yhteiskuntavastuu vahvistavat toimintatapoja. Konserni edistää vastuullista toimintaa läpinäkyvyyden ja avoimen sidosryhmävuorovaikutuksen kautta. Stora Enson yritysvastuuta seurataan ja mitataan konsernin kattavien tavoitteiden ja selkeän hallintomallin avulla. Tämä yritysvastuuraportti keskittyy pääasiassa vuoteen Taustatietoja konsernin yritysvastuusta sekä aiempien vuosien raportit ovat saatavissa osoitteesta Stora Ensolla on myös 55 EMAS-rekisteröityä yksikköä, joiden EMAS-selonteot sekä erillinen yritysvastuuraportti Pohjois-Amerikan toimintoja koskien löytyvät osoitteesta STORA ENSO YRITYSVASTUU

4 JOHDANTO 2005 LYHYESTI JOHDANTO RAAKA-AINEET JA TOIMITTAJAT KONSERNI Tämä yritysvastuuraportti vuodelle 2005 on ensimmäinen raportti, joka arvoketjun muodossa käsittelee Stora Enson yritysvastuuhaasteita. Arvoketjuun kuuluvat raaka-aineet ja niiden toimittajat, konsernin ympäristö- ja yhteiskuntavastuutyö, Stora Enson tuotteiden markkinat ja asiakkaille annettu tuki, suhteet sijoittajiin, sekä konsernin monipuolinen kanssakäyminen paikallisten yhteisöjen kanssa. Vuonna 2005 Stora Enso aloitti kaksi kannattavuuden parantamisohjelmaa, Profit 2007:n ja tuotantoyksiköiden kannattavuuden arvioimisohjelman, jotka ovat suuria haasteita konsernin yritysvastuutyölle. Kannattavuusohjelmat vaikuttavat lähivuosina useisiin tuhansiin työntekijöihin, mutta Stora Enso ei kuitenkaan tingi kunnianhimoisista yritysvastuutavoitteistaan edes tässä vaikeassa tilanteessa. Stora Enson strategia keskittyy yhä enemmän kehittyviin markkinoihin, joilla konserni parhaillaan laajentaa toimintaansa ja perustaa uusia puuviljelmiä. Tällä on luonnollisesti ollut suora vaikutus konsernin yritysvastuutyön painopistealueisiin. Tässä raportissa esitellään Stora Enson yritysvastuutavoitteet, joita käytetään laajasti konsernin toiminnan arvioimisessa. RAPORTOINNIN LAAJUUS JA PERIAATTEET ALKUSANAT YRITYSVASTUUN JOHTAMINEN KUITUSTRATEGIA Uudet kestävän puun- ja kuidunhankinnan sekä maankäytön periaatteet otettiin käyttöön vuonna Lisäksi konserni jatkoi metsäsertifioinnin tukemista ympäri maailmaa. Stora Enso saavutti vuonna 2005 tavoitteensa saada kaikki hankittu puu jäljitettävyysjärjestelmien piiriin. ILMASTONMUUTOS JA ENERGIA Stora Ensolla on hyvät edellytykset hallita omalta osaltaan ilmastonmuutosta parantamalla energiatehokkuutta ja käyttämällä yhä enemmän uusiutuvia energianlähteitä. Konserni ei saavuttanut tavoitettaan parantaa itse tuotetun energian sähkön ja lämmön suhdetta vuonna Stora Enso eteni suunnitelmallisesti kohti tavoitettaan tehdä energiatehokkuuden katselmuksia kaikilla sellu-, paperija kartonkitehtailla vähintään kahden vuoden välein. OSTOT JA KULJETUKSET Vuonna 2005 määriteltiin alihankkijoille ja urakoitsijoille koko konsernin kattavat yritysvastuuvaatimukset, joissa määritellään kaikille Stora Enson alihankkijoille ja urakoitsijoille yhteiset ympäristö- ja yhteiskuntavaatimukset. YMPÄRISTÖTYÖN TULOKSIA Useimmat mittarit osoittivat suotuisaa kehitystä vuonna 2005 sekä absoluuttisesti mitattuna että tuotantomääriin suhteutettuna. Vuodesta 2003 saakka kaikilla Stora Enson paperi-, sellu- ja kartonkitehtailla on ollut ISO sertifikaatti ja/tai EMAS-rekisteröinti. Konsernissa on tehty päätös riippumattoman tahon auditoimien ympäristöjärjestelmien käyttöönotosta myös kaikilla sahoilla ja kaikissa puunhankintayksiköissä. YHTEISKUNTAVASTUUTYÖN TULOKSIA Yhteiskuntavastuun toteuttaminen yksikkötasolla on jatkunut hyvin ja neljäsosa yksiköistä on jo määritellyt itselleen yhteiskuntavastuun painopistealueet. Koko konsernin kattavat henkilöstövähennyksiä koskevat periaatteet, prosessit ja työkalut kehitettiin vuonna Ohjeet otetaan käyttöön maakohtaisissa toimintasuunnitelmissa ja seurantajärjestelmissä. Turvallisuus oli painopistealue vuonna Lukuisia turvallisuuden parantamisohjelmia oli käynnissä ja konsernissa tehtiin yksikkötason toimenpiteitä. Vaikka turvallisuustaso parani kokonaisuudessaan, sattui konsernissa seitsemän kuolintapausta vuonna STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

5 MARKKINAT SIJOITTAJAT YHTEISKUNTA TUOTTEET Stora Enson tuotteilla on merkittäviä etuja yritysvastuun näkökulmasta, sillä niiden pääraaka-aine on uusiutuvaa, ja tuotteet ovat kierrätettäviä ja turvallisia käyttää. Stora Enson sisäisenä tavoitteena on, että kaikilla elintarvike- tai lääkepakkauksia valmistavilla tehtailla on käytössään hygienia- ja tuoteturvallisuusjärjestelmä vuoden 2006 loppuun mennessä. ASIAKASTUKI Stora Enson yritysvastuun hallintomalli takaa, että asiakkaiden yritysvastuuseen liittyviin huoliin reagoidaan tehokkaasti ja johdonmukaisesti. Myyntikonttoreiden yritysvastuuverkosto tukee asiakkaita yritysvastuuasioissa. SIJOITTAJAT JA YRITYSVASTUU Stora Enso on saanut tunnustusta Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksiltä yhtenä vastuullisimmista metsäteollisuusyrityksistä seitsemänä perättäisenä vuonna. Stora Enso on yhä mukana myös toiminnan eettisyyttä mittaavassa indeksissä FTSE4Goodissa. TALOUDELLINEN VASTUU Taloudelliseen vastuuseen sisältyy Stora Enson tuottama lisäarvo konsernin sidosryhmille paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti kaikkialla missä konsernilla on toimintaa. Toiminnasta syntyvät rahavirrat, aineettomat vaikutukset ja taloudelliset riskit vaikuttavat kaikki konsernin toimintaympäristöön. STRATEGINEN YHTEISTYÖ JA YHTEISÖLLISYYS Stora Ensolla on yhteistyötä Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa eri rintamilla ympäri maailmaa. Stora Enson maailmanlaajuinen yhteistyö UNICEFin kanssa ja paikalliset yhteistyöhankkeet YK:n kehitysohjelman (UNDP) kanssa ovat laajasti hyödyttäneet molempia osapuolia. Ylä-Lapissa käynnissä oleva kiista koskee saamelaisten oikeuksia ja poron- ja metsänhoidon yhteensovittamista. Venäläisen Tihvinän hankkeen yhteydessä Stora Enso on tehnyt yhteistyötä asiakkaiden kanssa parantaakseen puunhankintaketjun sosiaalisten ja ekologisten olosuhteiden avoimuutta. LIITTEET TUOTANTO, JÄTTEET JA PÄÄSTÖT GRI JA YK:N GLOBAL COMPACT SANASTO VARMENNUSLAUSUNTO.. 52 STORA ENSO YRITYSVASTUU

6 JOHDANTO ALKUSANAT Yritysvastuu tukee kannattavuutta Yritysvastuu on taloudellisten, yhteiskuntavastuu- ja ympäristöasioiden vastuullista hallintaa, mutta jokaisen yrityksen selviytyminen edellyttää ennen kaikkea taloudellista menestystä. Uskomme Stora Ensossa, että pitkän tähtäimen taloudellinen menestys on tärkeä osa yrityksen vastuullisuutta. Erinomaisesti hoidetut ympäristöasiat ja yhteiskuntavastuu eivät pitkitä taloudellisesti kannattamattoman yrityksen elämää. Luodakseen edellytyksiä paremmalle taloudelliselle tulokselle, Stora Enso on aloittanut kaksi kannattavuuden parantamisohjelmaa: Profit 2007:n sekä tuotantoyksiköiden kannattavuuden parantamisohjelman. Näiden ohjelmien toteuttaminen merkitsee konsernissa myös henkilöstövähennyksiä. Olemme arvioineet, että muutaman vuoden aikana vähennykset, ulkoistamiset ja suunnitellut tuotantoyksiköiden sulkemiset sekä myymiset vaikuttavat noin työntekijään. Henkilöstön ja esimiesten tueksi vaikeisiin henkilöstövähennyksiin hyväksyttiin vuonna 2005 koko konsernin kattavat työvoiman vastuullisen vähentämisen periaatteet. Pyrimme varmistamaan, että jokaisen työntekijän tarpeita kunnioitetaan mahdollisimman paljon näinä vaikeina aikoina. Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta jatkamme luonnollisesti kokonaisvaltaista työtämme ympäristöasioiden ja yhteiskuntavastuun parissa. Nämä yritysvastuun osa-alueet ovat erityisen tärkeitä toimialallamme, joka on hyvin riippuvainen luonnonvaroista ja ammattitaitoisesta työvoimasta. Edes näinä haastellisina aikoina emme ole valmiita tinkimään kunnianhimoisista yritysvastuutavoitteistamme. Yritysvastuu osaksi konsernin strategiaa Yritysvastuutavoitteidemme saavuttamisen perimmäinen haaste on siinä, kuinka hyvin pystymme sisällyttämään yritysvastuun konsernin strategiaan. Stora Enson kehittyvien markkinoiden strategia keskittyy yhä Etelä-Amerikkaan, Kiinaan ja Venäjään, jotka ovat haasteellisia alueita ympäristöasioiden ja yhteiskuntavastuun näkökulmasta. Näillä uusilla toiminta-alueilla meidän täytyy varmistaa, että emme tingi arvoistamme edes silloin, kun meidän täytyy sopeutua paikallisiin olosuhteisiin. Koska olemme keskittyneet yritysvastuuasioissa yhä enenevässä määrin näihin maantieteellisiin alueisiin, meille on kertynyt osaamista konsernin yritysvastuupolitiikkojen paikallisessa toteuttamisessa. Yritysvastuutyön tulokset Olen ylpeä siitä, että olemme tänä vuonna edenneet hyvin kohti ympäristö- ja yhteiskuntavastuutavoitteitamme. Kaikki divisioonamme ovat sitoutuneet yhteiskuntavastuun toteuttamiseen ja ottaneet käyttöön virallisesti hyväksytyt toimintasuunnitelmat. Miltei neljännes yksiköistä on aloittanut yhteiskuntavastuun hallintajärjestelmien rakentamisen. Viime vuonna otimme suuren edistysaskeleen muotoillessamme konsernitason ympäristötavoitteet, ja tämä on ollut ensimmäinen vuosi kun olemme voineet raportoida, miten hyvin olemme saavuttaneet tavoitteemme. Olemme parantaneet toimintaamme huomattavasti kaikilla tavoitteiden pääalueilla. Ympäristöjärjestelmät ovat olleet yksi menestyksekkäistä alueista, nyt kun monet sahamme ovat ottaneet käyttöön riippumattoman osapuolen sertifioimat johtamisjärjestelmät. Olemme myös iloisia siitä, että Stora Enso on listattu Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksiin jo seitsemäntenä peräkkäisenä vuonna. Vuonna 2005 Stora Enso määritteli lisäksi yhtenäisen mallin toimittajien yritysvastuun hallintaan. Kaikille alihankkijoille ja urakoitsijoille ympäri maailmaa on määritelty vaatimukset ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioissa. Meidän on hyväksyttävä koko tuotantoketjun läpi ulottuva vastuumme. Erityishuomio työterveyshuollossa ja työsuojelussa Kaikilla Stora Enson työntekijöillä on oikeus turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön. Turvallisuuskulttuurimme perustuu kiinteästi yhtiön arvoihin, joissa työntekijöiden hyvinvointi ja työterveyshuolto- ja työsuojeluasiat ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa. Olemme tietoisia, että meillä on vielä matkaa ensiluokkaiseen turvallisuustasoon. Vaikka onnettomuustilastot ovat kehittyneet myönteisesti, edistys on ollut liian hidasta, jotta voisimme olla tyytyväisiä. Kuolemaan johtaneet työtapaturmat ovat ylivoimaisesti suurin turvallisuushaasteemme. Stora Enson toiminnassa sattui valitettavat seitsemän kuolemaan johtanutta tapaturmaa vuonna Yksikään kuolemantapaus ei ole hyväksyttävä, ja turvallisuuteen onkin kiinnitetty erityistä huomiota niissä yksiköissä, joissa kuolemaan johtaneita tapaturmia on sattunut. Energia ja ilmastonmuutos Stora Ensossa olemme täysin sitoutuneita hallitsemaan omalta osaltamme ilmastonmuutosta parantamalla jatkuvasti toimintojemme energiatehokkuuta ja käyttämällä yhä enemmän hiilidioksidipäästöjen kannalta neutraaleja biopolttoaineita omassa energiantuotannossamme. Stora Enso on myös mukana markkinalähtöisissä järjestelmissä, joiden tarkoitus on vähentää kasvihuonekaasuja kustannustehokkaasti. Miltei kaikki sellu-, paperi- ja kartonkitehtaamme ovat mukana joko EU:n päästökaupassa tai Chicagon ilmastopörssissä. Stora Enson kestävä metsänhoito sekä konsernin valmistamat paperi- ja puutuotteet auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta sitomalla hiiltä. Työmme tällä saralla huomioitiin jälleen kerran kun meidät otettiin mukaan Climate Leadership Indexiin kolmantena perättäisenä vuonna. Kuidun hyväksyttävyys Stora Enson ja sidosryhmien mielestä puuta tulee hankkia vain kestävistä lähteistä. Teemme jatkuvasti töitä toimittajien, asiakkaiden ja muiden sidosryhmiemme kanssa lisätäksemme käyttämiemme kuitulähteiden hyväksyttävyyttä. Korostaakseen yritysvastuun tärkeyttä kuidunhankinnassa Stora Enso on uudistanut puun- ja kuidunhankinnan periaatteensa. Uudet periaatteet ovat voimassa maailmanlaajuisesti ja ne kattavat aiempaa laajemmin myös puuviljelmät ja sellun toimittajat. 4 STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

7 sen laajentaen tähänastista yksittäisiin projekteihin perustuvaa yhteistyötämme. Yhteistyötä YK:n kanssa Jatkamme myös maailmanlaajuista UNICEF-yhteistyötämme, jonka tavoitteena on edistää peruskoulutusta. Stora Enson työntekijät lukuisissa yksiköissä ovat aktiivisesti keränneet varoja tukeakseen tyttöjen koulutusta kehitysmaissa. Yhteistyömme YK:n kehitysohjelman (UNDP) kanssa edustaa uudenlaista molempia osapuolia hyödyttävää toimintaa. Me saamme tukea pyrkimyksiimme hallita ympäristö- ja yhteiskuntavastuuriskejä toiminnassamme samalla kun autamme UNDP:tä saavuttamaan vuosituhattavoitteensa köyhyyden vähentämiseksi. Stora Enso on tukenut YK:n Global Compactin yritysvastuun kymmentä periaatetta vuodesta 2001 ja tässä raportissa kerromme, miten olemme edistyneet periaatteiden toteuttamisessa. Tuleva vuosi on varmasti haasteellinen yritysvastuun kannalta. Pyrkimyksemme tasapainottaa taloudelliset, yhteiskuntavastuu- ja ympäristöasiat on jälleen koetuksella. Joudumme vähentämään merkittävästi työvoimaa Euroopassa, mutta toisaalta laajennamme liiketoimintaamme muualla maailmassa. Aiomme myös säilyttää korkeat tavoitteemme ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioiden hallinnassa, varmistaa että olemme yhä paremmin valmistautuneita kohtaamaan yritysvastuuseen liittyviä haasteita ja pienentää liiketoimintaamme liittyviä riskejä. Työskentelemme erityisesti yhteistyössä asiakkaidemme kanssa parantaaksemme puunhankintaketjun avoimuutta Venäjällä. Olemme myös aktiivisesti mukana FSC- ja PEFC-sertifioinnissa edistääksemme sertifiointijärjestelmien keskinäistä tunnustamista. Puuviljelmien merkitys kuitustrategiassamme kasvaa kun laajennamme viljelmiämme Kiinassa ja perustamme uusia viljelmiä Etelä-Brasiliassa ja Uruguayssa. On erittäin tärkeää, että olemme tietoisia näiden hankkeiden ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista, ja että hallitsemme mahdolliset haittavaikutukset. Olemme tehneet uraauurtavan ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin (YSVA) Kiinassa nykyisille ja suunnitteilla oleville puuviljelmille yhdessä YK:n kehitysohjelman (UNDP) kanssa. Vuoden lopussa allekirjoitimme myös WWF:n kanssa yhteistyösopimuk- Yngve Stade yritysvastuukomitean puheenjohtaja johtaja, konsernin tukitoiminnot STORA ENSO YRITYSVASTUU

8 JOHDANTO YRITYSVASTUUN JOHTAMINEN Yritysvastuu Stora Enson näkökulmasta Stora Enson määritelmän mukaan yritysvastuu (sustainability, myös corporate responsibility) kattaa liiketoiminnan taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja yhteiskunnalliset vastuunäkökohdat. Haasteena on löytää tasapaino yritysvastuun eri näkökohtien välille pitkän ja lyhyen aikavälin päätöksenteossa kaikilla konsernin tasoilla. Taloudellinen vastuu Yritysvastuu Yhteiskuntavastuu (CSR) Ympäristövastuu Vastuu sidosryhmille: avoimuus ja vuorovaikutus Onnistuakseen yritysvastuun toteutuksessa Stora Enson on rakennettava vastuullisia toimintatapoja luomaan pitkän tähtäimen arvoa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävältä pohjalta. Tätä konserni toteuttaa pyrkimällä avoimuuteen ja olemalla valmis vuoropuheluun sidosryhmiensä kanssa. Stora Enson yritysvastuupolitiikka perustuu yhtiön missioon, visioon ja arvoihin, ja muodostaa perustan Stora Enson ympäristö- ja yhteiskuntavastuutyölle. Ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskevaa politiikkaa tukee joukko ympäristöasioita ja yhteiskuntavastuuta koskevia periaatteita, jotka kattavat koko Stora Enson arvoketjun, mukaan lukien sidosryhmät ja tuotteiden elinkaaren. Stora Enson strategia painottuu enenevässä määrin Venäjän, Kiinan ja Etelä- Amerikan kaltaisille kehittyville markkinoille, joilla konserni perustaa uusia puuviljelmiä ja laajentaa muutoin toimintaansa uusien investointien kautta. Tämä vaikuttaa luonnollisesti myös konsernin yritysvastuutyöhön, ja kasvava määrä konsernin resursseja suunnataankin näiden alueiden yritysvastuuhaasteiden ratkomiseen. Työkaluja yritysvastuun johtamiseen Stora Ensolla on useita työkaluja yritysvastuun laajojen aihepiirien johtamiseen: vakiintunut yritysvastuun hallintomalli konsernitason politiikat ja periaatteet Ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskeva politiikka Eettiset periaatteet Kestävän puun- ja kuidunhankinnan sekä maankäytön periaatteet Metsäsertifioinnin periaatteet Ympäristöjärjestelmien käyttöä koskevat periaatteet Kuljetusten ympäristöperiaatteet Yhteiskuntavastuun periaatteet Ohjeistus henkilöstön vähentämistilanteisiin Konsernin työterveyshuolto- ja työsuojelupolitiikka Geenimuunneltuja organismeja (GMO) koskevat periaatteet Stora Enson johtajuusmalli sekä henkilöstöä koskevat politiikat ja ohjeistukset konsernitason ympäristö- ja yhteiskuntavastuutavoitteet yritysvastuu osana strategista suunnittelua Stora Enson ohjeet fuusioihin ja yrityskauppoihin pitkä kokemus ympäristö- ja työturvallisuusjärjestelmien käytöstä, puun alkuperän seurantajärjestelmien ja metsäsertifointijärjestelmien käytöstä sekä suunnitelmallisesta yhteiskuntavastuun toteutuksesta yksikkötasolla yritysvastuu sisällytettynä kaikkiin konsernin koulutusohjelmiin asiakastuki yritysvastuuasioissa yritysvastuu toimitusketjussa, mukaan lukien yritysvastuuvaatimukset toimittajille ja seurantajärjestelmät vastuullisuutta riippumattoman tahon varmentaman konsernin yritysvastuuraportin sekä varmennettujen yksikkökohtaisten EMAS-selontekojen kautta yritysvastuu sisällytettynä Stora Enson liiketoiminnan kehittämisoppaaseen (Stora Enso Business Excellence Guide). Stora Enson eettisten periaatteiden toteutuminen seurantaan Stora Enson eettiset periaatteet kokoavat yhteen konsernin voimassaolevat yritysvastuun johtamiskäytännöt. Stora Enson johto on vastuussa näiden politiikkojen toimeenpanosta ja seurannasta. Vuoden 2006 aikana tavoitteena on kehittää periaatteiden järjestelmällistä toimeenpanoa. Tarve tähän on syntynyt osaksi vuoden 2002 Sarbanes-Oxley -lain johdosta ja osaksi tarpeesta edistää Stora Enson omaa kilpailulainsäädännön noudattamisohjelmaa. + Lue lisää Stora Enson strategiasta vuoden 2005 Konserni-raportista sivuilta Stora Enson yritysvastuuseen liittyvät politiikat ja periaatteet löytyvät osoitteesta tai 6 STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

9 Yritysvastuun hallintomalli Yritysvastuulla on merkittävä rooli Stora Enson hallintomallissa sekä vakiintuneen komitean ja sen työtä tukevien työryhmien että yritysvastuun toteutustapojen kautta. Näin varmistetaan, että yritysvastuu toteutetaan asteittain organisaation kaikilla tasoilla. Stora Enson yritysvastuun strategiset painopisteet Yritysvastuu kehittyvillä markkinoilla Työterveyshuolto ja työsuojelu Tuotantoyksiköiden arviointi ja työvoiman vähentäminen Kuidun alkuperän hyväksyttävyys Ympäristötyön taso, mukaan lukien päästöt ja ilmastonmuutos Yritysvastuukomitea on yksi Stora Enson operatiivisista komiteoista ja sitä johtaa konsernin tukitoiminnoista vastaava johtaja. Toimitusjohtajan nimeämän komitean muut jäsenet edustavat tulosryhmiä ja yritysvastuun kannalta olennaisia esikuntatoimintoja. Yritysvastuukomitean vastuulla on: muotoilla konsernin politiikka ja strategia ympäristöön ja yhteiskuntavastuuseen liittyvissä kysymyksissä varmistaa, että nämä politiikat ja strategiat otetaan käyttöön ja niitä noudatetaan koko konsernissa koordinoida ja seurata sidosryhmäsuhteita ja -viestintää, esimerkiksi julkisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen osalta kehittää yritysvastuun kannalta keskeisiä johtamiskäytäntöjä julkaista vuosittainen yritysvastuuraportti. Yritysvastuukomiteaa tukee neljä työryhmää, joiden tehtävänä on käsitellä yritysvastuuseen liittyviä asioita läpi koko Stora Enson arvoketjun. Työryhmät tukevat konsernin yritysvastuupolitiikkojen ja -strategioiden toteuttamista seuraamalla, arvioimalla ja julkistamalla esille nousevia aiheita. Työryhmät keskittyvät: ympäristöasioiden koordinointiin (Environment Co-ordination Team) alaryhmänä ilmastomuutokseen keskittynyt työryhmä (Climate Change Working Group) asiakastukeen (Customer Support Team) yhteiskuntavastuuseen (Corporate Social Responsibility Team) puunhankinnan ympäristöasioihin (Forest Environment Team) alaryhmänä puuviljelmien ympäristöasioista vastaava työryhmä (Forest Environment Plantations Team). Yritysvastuukomitean puheenjohtajalla on kokonaisvastuu Stora Enson yritysvastuuasioista konsernin hallintomallin puitteissa. Strategiaan ja politiikkaan liittyvät kysymykset hyväksytetään toimitusjohtajalla. Kunkin organisaatiotason operatiivinen johto vastaa yritysvastuutyön tuloksista ja siten osaltaan Stora Enson sitoumusten täyttämisestä. Konsernin ympäristö- ja yhteiskuntavastuutoiminnot antavat asiantuntija-apua ja tukea konsernin liiketoiminta-alueille ja esikuntatoiminnoille. Keväällä 2005 yritysvastuukomitean kokoonpano tarkastettiin vastaamaan Stora Enson uutta organisaatiota. Komiteassa ovat edustettuina tulosryhmät, liiketoiminta-alueet sekä yritysvastuun kannalta olennaiset esikuntatoiminnot. Vuonna 2005 komitea kokoontui kaksi kertaa ja käsitteli seuraavia asioita: kestävän puun- ja kuidunhankinnan sekä maankäytön periaatteet eteneminen kohti yritysvastuun tavoitteita sidosryhmävuorovaikutuksen hallinta eettisten periatteiden toimeenpano vuoden 2004 yritysvastuuraportin varmennuksen tulokset vuoden 2005 yritysvastuuraportin rakenne ja sisältö. Lue lisää konsernin hallintorakenteesta vuoden 2005 Konserni- + raportista sivuilta tai käy Stora Enson uusilla hallintorakenteen Internet-sivuilla osoitteessa STORA ENSO YRITYSVASTUU

10 JOHDANTO YRITYSVASTUUN JOHTAMINEN Eteneminen kohti yritysvastuun tavoitteita Ensimmäistä kertaa Stora Enso voi nyt seurata sekä ympäristö- että yhteiskuntavastuutavoitteidensa saavuttamista. Yhdessä nämä tavoitteet muodostavat jatkossa perustan konsernin yhteisille yritysvastuutavoitteille. Tavoitteet on laadittu vastaamaan konsernin sidosryhmien odotuksiin ja keskittyvät konsenin kannalta olennaisimpiin yritysvastuun osa-alueisiin. Konsernin ympäristötavoitteet hyväksyttiin vuonna Tänä vuonna Stora Enso raportoi ensimmäistä kertaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tekemänsä työn tuloksista. Stora Enso arvioi säännöllisesti tarvetta lisätä uusia ympäristötavoitteita saavuttaakseen ja ylläpitääkseen metsäteollisuuden johtavan suoritustason. Vuonna 2003 hyväksytyt pitkän tähtäimen yhteiskuntavastuutavoitteet ovat muodostaneet perustan vuosien 2004 ja 2005 tavoitteille. + Lue lisää tavoitteiden toteutumisesta sivuilta Ympäristötavoitteet vuosille ja tulokset vuonna 2005 Osa-alue Tavoitteet vuosille Tulokset vuonna 2005 Päästöt ilmaan Rikin kokonaismäärä, raportoitu rikkidioksidina (SO 2 ): 15 %:n vähennys vuoden 2009 loppuun mennessä 1) Hyvä 8 %:n vähennys saavutettu Päästöt veteen Kemiallinen hapenkulutus (COD): 10 %:n vähennys vuoden 2009 loppuun mennessä 1) Tavoite lähes saavutettu: vähennys 9 % Kaatopaikkajäte Kaatopaikkajäte: 10 %:n vähennys vuoden 2009 loppuun mennessä 1) Tavoite jo saavutettu: vähennys 12 % Energia Kasvanut sähkön ja lämmön hyötysuhde sisäisessä energiantuotannossa (CHP). Tulokset eivät parantuneet, mutta säilyivät vuoden 2004 tasolla. Kuidun hyväksyttävyys Energiatehokkuuskatselmusten suorittaminen kaikilla sellu-, paperi- ja kartonkitehtailla vähintään kahden vuoden välein. Kuidun alkuperän jäljitettävyys raakapuun, hakkeen, sahanpurun ja kuitumassan hankinnassa: kasvattaa jäljitettävyysjärjestelmien piirissä olevan raakapuun, hakkeen, sahanpurun ja kuitumassan osuutta 98 %:iin vuonna 2005 ja 100 %:iin vuodesta 2006 eteenpäin. Tavoite ylitetty kaudella Molemmat tavoitteet saavutettiin vuonna Työ keskittyy jatkossa jäljitettävyysjärjestelmien riippumattomaan sertifiointiin. 1) Tavoitteet on suhteutettu sellun, paperin ja kartongin myyntikelpoiseen tuotantoon (ilmoitettu päästöinä tuhatta tuotantotonnia kohti) suhteessa vuoden 2004 lähtötasoon. Lähtötasoa korjataan, kun tuotantorakenne tai tuotevalikoima muuttuu. 8 STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

11 Yhteiskuntavastuutavoitteet vuonna 2005, toteutuminen vuonna 2005 ja tavoitteet vuodelle 2006 Osa-alue Vuoden 2005 tavoite Toteutuminen Vuoden 2006 tavoite Strateginen suunnittelu Hyödynnetään ja testataan yhteiskuntavastuuta koskevia due diligence -ohjeita fuusioissa ja yritysostoissa. Yhteiskuntavastuu sisällytetty Stora Enson uusiin ohjeistuksiin koskien fuusioita ja yritysostoja. Yhteiskuntavastuun due diligence -auditointeja suoritettu. Hyödynnettän ja testataan ohjeita. Erityisenä kohteena kehittyvät markkinat: Kiina, Venäjä ja Etelä- Amerikka. Koulutus Kehitetään yhteiskuntavastuukoordinaattoreiden verkostoa. Kaikilla yksiköillä on nimetyt yhteiskuntavastuukoordinaattorit. Koordinaattorikoulu tuksia järjestetty Saksassa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa. Jatketaan yhteiskuntavastuukoordinaattoreiden koulutusta tarpeen mukaan. Yhteiskuntavastuun toteutus yksiköissä Jatketaan yksikkötason toteutustyötä. 25 yksikköä on käynnistänyt toteutuksen. 20 aloitti vuonna Yksiköt jatkavat yhteiskuntavastuun prioriteettien tunnistamista ja toimintasuunnitelmien kehittämistä. Konserninlaajuisia indikaattoreita kehitetään yhteiskuntavastuun mittaamiseen. Laadunvarmennus Aloitetaan yhteiskuntavastuun sisäisen laadunvarmennuksen kehittäminen. Eettisten periaatteiden toimeenpano käynnistetään ja saadaan päätökseen vuonna Jatketaan eettisten periatteiden toimeenpanoa: kehitetään tukimuotoja kehitetään valvontaa sisäisen tarkastuksen kanssa. Toimitusketjun hallinta Jatketaan yhteiskuntavastuun systemaattista sisällyttämistä toimitusketjun hallintaan. Suoritetaan ensimmäinen pilottiauditointi. Yritysvastuuvaatimukset toimittajille kehitetty. Toimeenpanoa kehitettiin pilottiauditoinnin kautta. Varmistetaan yritysvastuuvaatimusten sisällyttäminen hankintasopimuksiin. Sisällytetään vaatimukset toimittajien arviointijärjestelmä COMPASSiin. Testataan toimittajaarviointi- ja auditointiprosessia. Yhteiskuntavastuun periaatteet Päivitetään vuoden 2005 aikana. Yhteiskuntavastuun periaatteet muotoiltu uudelleen. Yhteiskuntavastuun periaatteiden hyväksyttäminen, jalkauttaminen ja viestiminen. Henkilöstön vähentäminen Viimeistellään ohjeet henkilöstön vähentämistilanteita varten. Ohjeet hyväksytty. Maakohtainen toteutus aloitettu. Seurataan ohjeiden toimeenpanoa kansallisella tasolla. Henkilöstön monipuolisuus Varmistetaan, että WISE-projektin toimintasuunnitelmaa aletaan toteuttaa tulosryhmä- ja yksikkötasoilla. Työtä jatkettiin. Työ tavoitetta kohti jatkuu vuonna Työolosuhteet Laaditaan ohjeet häirintätapausten käsittelemiseen. Tavoite lykättiin vuoteen Työterveyshuolto ja työsuojelu Poissaoloa aiheuttavien tapaturmien määrän tulee jokaisessa yksikössä olla kansalliseen metsäteollisuuteen verrattuna ylimmässä neljänneksessä. Poissaoloja aiheuttavien tapaturmien määrä laskenut 16,5 % vuodesta Työterveyshuollon ja työsuojelun tavoitteiden toteuttamista jatketaan Poissaolomäärän tulee alittaa metsäteollisuuden kansallinen keskiarvo. Keskimääräiset poissaolot 0,1 % alemmat kuin vuonna Liiketoiminnan periaatteet Jatketaan kilpailulainsäädännön noudattamisohjelmaa (Competition Law Compliance Programme). Kilpailulainsäädännön noudattamisohjelma jatkui. Liiketoiminnan periaatteiden ohjeistuksia ja määritelmiä valmisteltiin. Kilpailulainsäädännön noudattamisohjelmaa jatketaan. Testataan ja toteutetaan uusia liiketoiminnan periaatteiden ohjeita ja määrityksiä. Viestintä/yhteisöllisyys Viimeistellään sidosryhmäyhteistyön suunnitelma ja ryhdytään toteuttamaan sitä. Lähestymistapaa proaktiiviseen sidosryhmävuorovaikutukseen kehitettiin edelleen vuonna 2005 yhdessä yritysvastuukomitean kanssa. Järjestetään sisäistä koulutusta sidosryhmävuorovaikutuksesta. Jatketaan taloudellisen vastuun mittaamista. Tutkitaan tarvetta yksityiskohtaisemmille ohjeille hyväntekeväisyyteen liittyen. STORA ENSO YRITYSVASTUU

12 JOHDANTO YRITYSVASTUUN JOHTAMINEN Yritysvastuun järjestelmällinen johtaminen Johtamisjärjestelmät auttavat yksiköitä ottamaan Stora Enson politiikat ja periaatteet osaksi käytännön johtamista. Ne auttavat yksiköitä tunnistamaan toimintansa kannalta olennaiset yritysvastuuasiat, asettamaan tavoitteita ja seuraamaan tuloksia ympäristön, metsänhoidon, työterveyshuollon ja työsuojelun sekä yhteiskuntavastuun alueilla. Pitkä kokemus ympäristöjärjestelmistä Vuodesta 2003 alkaen kaikilla Stora Enson sellu-, paperi- tai kartonkitehtailla on ollut käytössään ISO sertifioitu ja/tai EMAS-rekisteröity johtamisjärjestelmä. Sahojen ja puunhankintayksiköiden suhteen on myös päätetty ottaa käyttöön vastaavat riippumattoman tahon sertifioimat ympäristöjärjestelmät. Kaikilla konsernin pohjoismaisilla sahoilla on jo käytössä sertifioidut ympäristöjärjestelmät. Keski-Euroopan yksiköiden sertifointi etenee, ja vuonna 2005 seuraavat yksiköt saivat ISO sertifikaatit: Brandin, Imaveren, Launkalnen, Näpin, Paikusen, Saugan ja Sollenaun sahat, sekä Viljandin komponenttitehdas. Stora Enson puunhankintayksiköistä ISO sertifioitu ja/tai EMAS-rekisteröity järjestelmä on jo aiemmin ollut Kanadassa, Suomessa (sisältäen Venäjän puunhankinnan alkuperän jäljitettävyysjärjestelmän), Ruotsissa, Yhdysvalloissa sekä Portugalin metsäosastolla. Baltian puunhankintaorganisaatio sai ISO sertifikaatin vuonna Puun alkuperän jäljitettävyysjärjestelmät Stora Enso varmistaa käyttämänsä kuidun alkuperän jäljitettävyysjärjestelmien avulla. Puun jäljitettävyys kattaa puun alkuperän varmentamisen metsästä aina siihen pisteeseen asti, jossa se siirtyy Stora Enson haltuun. Puun alkuperän jäljitettävyysjärjestelmien piiriin kuuluvat kaikki raakapuun, hakkeen, purun ja kuitumassan lähteet. Vuonna % konsernin jäljitettävyysjärjestelmistä oli riippumattoman osapuolen sertifioinnin, kuten puun alkuperäketjun sertifioinnin (Chain-of-Custody), Controlled Wood -sertifioinnin, EMAS-rekisteröinnin ja/tai ISO sertifioinnin, piirissä. 49 % käytetystä puusta tuli sertifoiduista metsistä (puun alkuperän sertifioinnilla tai ilman), mikä oli enemmän kuin vuoden %. Kuidun alkuperäketjun sertifiointijärjestelmät seuraavat sertifioidun puun osuutta. Stora Enson pohjoismaisilla puunhankintayksiköillä sekä Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan sahoilla on ollut kuidun alkuperäketjun sertifiointi jo useita vuosia. Vuonna 2005 myös Viron, Latvian, Liettuan, Puolan ja Yhdysvaltain puunhankintayksiköt saivat sertifikaatit. Myös useat muut yksiköt, erityisesti sellu-, paperi- ja kartonkitehtaissa, ovat saaneet puun alkuperäketjun sertifikaatit. Näihin kuuluvat Anjalankosken, Berghuizerin, Celbin, Kemijärven, Kotkan, Pankakosken, Skoghallin, Summan, Varkauden, sekä Veitsiluodon tehtaat. Baltian, Venäjän ja Yhdysvaltain puunhankintayksiköt saivat vuonna 2005 myös FSC:n Controlled Wood -sertifikaatit. Tällä varmistetaan että sertifioimattomista lähteistä tuleva puu on laillista. Kestävä metsänhoito Stora Enso on myynyt suurimman osan omistamistaan metsistä, mutta konsernin edelleen omistamat alueet on sertifioitu. Kaikkien äskettäin hankittujen tai vuokrattujen maa-alueiden tai puuviljelmien sertifiointi on aloitettu. Stora Enso hoitaa ja vuokraa metsiä Kanadassa ja Venäjällä. Port Hawkesburyn metsäosaston hallinnoimat metsät on sertifioitu sekä CSA:n että SFI:n mukaan, ja Venäjän puunhankinnan tytäryhtiöt valmistautuvat vuokrametsiensä FSC-sertifiointiin. Stora Enson puuviljelmillä Portugalissa on sekä PEFC- että FSC-sertifikaatit. Stora Enso edistää metsäsertifointia konsernin kaikilla toiminta-alueilla. Omat metsät ja puuviljelmät Vuokratut ja hallinnoidut metsät ja puuviljelmät Yksikkö Hehtaaria Metsäsertifiointijärjestelmä Yksikkö Hehtaaria Metsäsertifiointijärjestelmä Veracelin puuviljelmät, Brasilia 1) CERFLOR, FSC-sertifiointi työn alla Port Hawkesburyn metsäosasto, Kanada CSA, SFI Celbin puuviljelmät, Portugali FSC, PEFC Olonetsles, Venäjä Puuviljelmät ja maa-alueet Etelä-Brasiliassa Port Hawkesburyn metsäosasto, Kanada Puuviljelmät ja maa-alueet Uruguayssa CSA, SFI Russki Les, Venäjä Ladenso, Venäjä Guangxi, Kiina Yhdysvaltain puunhankinta SFI, FSC Baltian puunhankinta, Latvia 900 Baltian puunhankinta, Viro 800 Baltian puunhankinta, Liettua 700 FSC 1) 50 %:n omistus KLPP, Venäjä Terminal, Venäjä STF Strug, Venäjä FSC STF Gdov, Venäjä STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

13 Järjestelmällisen työterveyshuollon ja työsuojelun johtamisen kehittäminen Vuoden 2004 lopussa päätettiin konserninlaajuisesta tavoitteesta, jonka mukaan jokaisen yksikön on vuoden 2007 loppuun mennessä kehitettävä joko ISOstandardi OHSAS 18001:n tai vastaavan kansallisen standardin mukainen työterveyshuollon ja työsuojelun johtamisjärjestelmä. Vuoden 2005 loppuun mennessä Stora Ensolla oli voimassa 18 OHSAS 18001:n tai vastaavan standardin mukaista työterveyshuollon ja työsuojelun johtamisjärjestelmän sertifikaattia, jotka kattavat 24 yksikköä. Vuonna 2005 OHSAS sertifikaatin saivat Celbin sellutehdas sekä Kabelin tehtaat. Yhteiskuntavastuun yksikkötoteutus Stora Enso määritteli vuonna 2003 yksikkökohtaiseen toteutukseen tavoitteen vuotta 2006 koskien. Tavoitteen mukaan jokaisen yksikön on kehitettävä oma yhteiskuntavastuun johtamisjärjestelmä tunnistamalla yksikölle merkittävät yhteiskuntavastuun aiheet, ja kehittämällä niitä koskevat toimintasuunnitelmat ja avainmittarit. Tähän mennessä 25 yksikköä on aloittanut yksikkötoteutuksen. Vuonna 2005 työn aloitti 20 yksikköä. Yritysvastuu osana riskienhallintaa Yritysvastuu on olennainen osa Stora Enson riskienhallintaa. Yritysvastuuseen liittyvät mahdolliset riskit voivat toteutuessaan aiheuttaa materiaalista tai maineeseen liittyvää vahinkoa, jos niitä ei aktiivisesti hallita. Stora Enso on ottanut yritysvastuun alueelle käyttöön oman due diligence -prosessin, jota käytetään mahdollisten riskien hallintaan kaikissa fuusiossa sekä yritysostoissa ja -myynneissä. Uusissa hankkeissa on lisäksi tehtävä ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointi (YSVA). Myös investointipäätöksissä on arvioitava yritysvastuunäkökohtia. Syksyllä 2005 hyväksyttiin Stora Enson päivitetyt ohjeet fuusioihin ja yritysostoihin. Uudistetut ohjeet sisältävät osiot ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioiden due diligence -prosesseille. Ympäristöasioiden sekä työterveyshuollon ja työsuojelun due diligence -prosessit ovat jo aiemmin olleet tärkeä osa Stora Enson due diligence -käytäntöjä. Edistyksellinen yhteiskuntavastuun osio due diligence -prosessiin kehitettiin Stora Enson toimesta, koska soveltuvaa työkalua ei ollut yleisesti saatavilla. Nämä ohjeistukset auttavat due diligence -prosessia toteuttavaa ryhmää järjestelmällisesti arvioimaan mahdollisia yritysvastuuseen liittyviä riskejä, sekä altistumista riskeille uudelleenjärjestelytilanteissa, kuten fuusioissa ja yritysostoissa. Konsernin uudet due diligence -ohjeistukset otettiin heti käyttöön Stora Enson tutkiessa mahdollisia uusia hankkeita Kiinassa vuonna Ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointien tulokset auttavat konsernia ymmärtämään paremmin toimintansa ympäristö- ja yhteiskuntavastuuvaikutuksia, ja tarpeen vaatiessa kehittämään toimintasuunnitelmia ja ohjaamaan resursseja mahdollisten negatiivisten vaikutusten hallitsemiseen. Vuoden 2005 aikana Stora Enson Guangxin puuviljelmillä tehtiin ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointi osana yksikön yritysvastuusuunnitelman laadintaa. Vaikutusten arviointeja aloitettiin lisäksi Uruguaysta sekä Rio Grande do Sulin osavaltiosta Brasiliasta hankituilla alueilla. + Lue lisää Stora Enson riskeistä ja riskienhallinnasta vuoden 2005 Tilinpäätöksestä sivuilta Kymmenen parhaan joukossa Pohjoismaiden neuvosto listasi Stora Enson Pohjoismaiden kymmenen parhaan yritysvastuuseen sitoutuneen yrityksen joukkoon. Pohjoismaiden neuvoston raportti arvioi 50 julkisesti noteerattua ja yritysvastuun ja hyvien hallintotapojen alueilla tunnustettuja yhtiötä Tanskasta, Islannista, Suomesta, Norjasta ja Ruotsista. Stora Enson ISO 14001:n, + EMASin, OHSAS 18001:n ja/tai AUVAn mukaan sertifioidut yksiköt löytyvät takakannen kartasta. Stora Enson Guangxin puuviljelmillä on saatu valmiiksi ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointi. STORA ENSO YRITYSVASTUU

14 Raaka-aineet ja toimittajat Konserni Markkinat Sijoittajat Yhteiskunta Raaka-aineet ja toimittajat Keskeiset kysymykset Toimittaja- ja alihankintaketjuun liittyvät näkökohdat. Puunhankinnassa avainkohtia, esim. luonnon monimuotoisuus uusiutuvien raaka-aineiden kestävä käyttö puun alkuperän laillisuus työntekijöiden oikeudet vaikutukset paikallisiin elinoloihin Liiketoiminnan periaatteiden edistäminen Liiketoimintamahdollisuuksien luominen Kestävä kuitustrategia Vuosille määritellyn kuidun hyväksyttävyystavoitteen tarkoituksena oli nostaa jäljitettävyysjärjestelmien piirissä olevan raakapuun, hakkeen, purun ja kuitumassan osuutta: 98 %:iin vuonna %:iin vuodesta 2006 eteenpäin. Konsernin tavoite vuodelle 2006 saada kaikki kuitulähteet jäljitettävyysjärjestelmien piiriin saavutettin jo vuonna Kuidun alkuperän seurantatyö keskittyy nyt lisäämään jäljitettävyysjärjestelmien sertifiointia. Huhtikuussa 2005 Stora Enso otti käyttöön uudet kestävän puun- ja kuidunhankinnan sekä maankäytön periaatteet. Vuoden muita keskeisiä asioita olivat Ylä-Lapissa jatkunut kiista (lue lisää sivulta 42), Tihvinän hankkeen ensimmäisen vaiheen loppuunsaatta- minen (lue lisää sivulta 43), sekä metsäsertifoinnin edistäminen. Maailmanlaajuiset puunhankinnan periaatteet Stora Ensolla on toimintaa ympäri maailmaa ja myös kuitua hankitaan eri puolilta maailmaa. Siksi Stora Enson kuidunhankinnan periaatteilla on tärkeä rooli alueellisen kuidunhankinnan ohjaamisessa. Vuonna 2005 uudistetut periaatteet perustuvat tärkeimpiin monenkeskisiin ympäristösopimuksiin, kuten YK:n 12 STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

15 ympäristöohjelman (UNEP) yleissopimukseen biologisesta monimuotoisuudesta. Uudet periaatteet rakentuvat Stora Enson mission, vision ja arvojen varaan. Venäjä on Stora Ensolle tärkeä alue niin raakapuun lähteenä, investointikohteena kuin markkinanakin. Vuonna 2005 Stora Enso hankki noin 7,7 miljoonaa kuutiometriä puuta Venäjältä, mikä vastaa 13 % koko konsernin puunhankinnasta. Stora Enson kuidunhankintastrategia korostaa edullisten, nopeasti kasvavien ja kestävien kuitulähteiden tarvetta. Etelä- Amerikalla on tärkeä rooli kilpailukykyisen kuidun vakaan tarjonnan turvaamisessa. Vuonna 2005 puuviljelmiltä saadun puun osuus koko puunhankinnasta oli vähemmän kuin 2 %. Luku ei sisällä Veracelista tuotua sellua. Stora Enso noudattaa tarkasti määriteltyjä periaatteita perustaessaan uusia puuviljelmiä. Stora Enso ei muuta puuviljelmiksi luonnonmetsiä tai muita arvokkaita ekosysteemejä. Kaikille uusille hankkeille tehdään ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointi osana normaalia riskienhallintaa. Puun alkuperän jäljitettävyysjärjestelmät Stora Enson jäljitettävyysjärjestelmät kattavat kaiken konsernin käyttämän kuidun sisältäen sekä sertifioidut että sertifioimattomat lähteet. Vuonna % konsernin jäljitettävyysjärjestelmistä oli riippumattoman osapuolen sertifioinnin, kuten puun alkuperäketjun Chain-of- Custody-sertifioinnin tai Controlled Wood -sertifioinnin, EMASin ja/tai ISO 14001:n, piirissä. Sidosryhmävuorovaikutus Saavuttaakseen tavoitteensa kuidunhankinnassa Stora Enso on ollut entistä aktiivisemmin vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä kanssa ja tehnyt eri tahojen kanssa aktiivisesti yhteistyötä. Yhteistyö toimittajien, asiakkaiden, kansalaisjärjestöjen ja muiden kiinnostuneiden osapuolten kanssa auttaa Stora Ensoa tunnistamaan yritysvastuuseen liityviä haasteita, hallitsemaan niitä koko tuotantoketjussa ja saamaan korvaamatonta apua mahdollisten ristiriitatilanteiden ratkomiseen. Yhteistyöhankkeet WWF:n kanssa eri maissa ovat hyviä esimerkkejä tällaisesta kumppanuudesta (lue lisää sivulta 42). Mahdollisimman paljon puuta sertifioiduista metsistä Stora Enson tavoite on saada mahdollisimman suuri osa käyttämästään puusta sertifioiduista metsistä. Tavoite on haasteellinen, sillä vain noin 7 % maailman metsistä on sertifioitu. Stora Enso tukee eri mestäsertifiointijärjestelmien kehittämistä edistääkseen niiden käyttöä. Vahvistaakseen metsien sertifiointia pitkällä tähtäimellä Stora Enso kannattaa myös sertifiointijärjestelmien keskinäistä Puuviljelmät laajenevat Kiinassa Marraskuussa 2005 Stora Enso allekirjoitti sopimuksen, joka oikeuttaa konsernin ostamaan hehtaaria metsä- ja maankäyttöoikeuksia useilla valtion omistamilla tiloilla Guangxin etelärannikolla. Sopimuksen myötä Stora Enso saa maankäyttöoikeuksia ja omia puuviljelmiä laajemmalle alueelle Guangxissa eteläisessä Kiinassa. Alue kasvaa noin hehtaariin. Stora Enso aloitti investoinnit Guangxissa vuonna 2002 tavoitteenaan perustaa hehtaaria puuviljelmiä kuitulähteeksi mahdolliseen sellun-, paperin- ja kartongintuotantoon eteläisessä Guangxissa. Uusiokuitu kattaa 18 % Stora Enson kuiduntarpeesta. Avainluvut Vuonna 2005 Stora Enso käytti yhteensä 47 miljoonaa kuoretonta kiintokuutiometriä puuta. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tärkeimpiä puuraaka-aineen lähteitä olivat pienet yksityismetsät, laajemmat valtion metsät ja metsänomistusyhtiöt. Stora Enson jäljitettävyysjärjestelmät kattavat kaiken konsernin käyttämän kuidun, jota saadaan sekä sertifioiduista että sertifioimattomista lähteistä. 90 % 1) konsernin jäljitettävyysjärjestelmistä on riippumattoman osapuolen sertifioinnin, kuten Chain-of-Custodytai Controlled Wood -sertifioinnin, EMASin ja/tai ISO 14001:n, piirissä. 49 % Stora Enson käyttämästä puusta tuli sertifioiduista lähteistä. 51 % Stora Enson käyttämästä puusta tuli sertifioimattomista lähteistä. Stora Enson kuidun alkuperän jäljitettävyysjärjestelmät kuitenkin kattavat myös tämän osuuden. 1) Luku ei ole vertailukelpoinen ennen vuotta 2004 julkaistujen lukujen kanssa, sillä vuodesta 2004 alkaen lukuihin sisältyy raakapuu, hake, puru ja sellu, kun taas aikaisempien vuosien luvut koskivat ainoastaan raakapuuta. STORA ENSO YRITYSVASTUU

16 Raaka-aineet ja toimittajat Konserni Markkinat Sijoittajat Yhteiskunta Kuitustrategia Puunhankinta-alueet ja puuvirrat Muut maat Kanada 0,8 0,1 Ruotsi 21,0 14,1 Suomi 7,7 Venäjä 4,7 USA 7,9 Manner- Eurooppa 3,9 Baltian maat Portugal 0,8 Hankinta-alueiden väliset puuvirrat Alueella hankitun puun kokonaismäärä, miljoonaa m 3 (Puu käytetty Stora Enson omilla tai ulkopuolisilla tehtailla alueen sisällä tai toimitettu muille alueille.) tunnustamista ja kansallisten standardien yhtenäistämistä. Saavuttaakseen metsäsertifointitavoitteensa Stora Enso tukee metsäsertifiointia kaikilla toiminta-alueillaan sertifioimalla vuokrametsiään ja puuviljelmiään, kehottamalla puuntoimittajia sertifioimaan metsiään, sekä ottamalla toiminnoissaan käyttöön alkuperäketjun seurannan chain-of-custody-sertifointijärjestelmiä. Vuonna % Stora Enson käyttämästä puusta hankittiin sertifioiduista lähteistä. Tämä prosenttiosuus on saatu kokoamalla yhteen eri toiminta-alueiden luvut ja se sisältää raakapuun, hakkeen, purun ja sellun. Aluekohtaiset sertifiointiluvut on saatu käytössä olevien metsäsertifiointijärjestelmien chain-of-custody-järjestelmistä mikäli sellainen on käytössä, tai ne perustuvat konsernin puun alkuperädokumentaatioon. Vuonna % Stora Enson käyttämästä puusta tuli sertifioimattomista lähteistä. Stora Enson jäljitettävyysjärjestelmät kuitenkin kattavat myös tämän osuuden, jotta sen alkuperän hyväksyttävyys Stora Ensolle voidaan varmentaa. Edistääkseen sertifiointijärjestelmien keskinäistä tunnustamista ja kansallisten standardien yhtenäistämistä Stora Enso on tietyilla alueilla hankkinut kahden eri järjestelmän, kuten FSC- ja PEFC-standardien mukaisen sertifioinnin. Kaksoissertifiointi lisää tietoa kilpailevien järjestelmien eroista ja yhteneväisyyksistä. Stora Enso on sertifioinut myös omia metsiään kahden eri järjestelmän mukaan: Celbin puuviljelmillä on FSC- ja PEFC-sertifiointi, Port Hawkesburyn metsäosaston metsillä Kanadassa on CSA- ja SFI-sertifiointi, ja Yhdysvaltain puunhankinnalla on SFI- ja FSC-sertifiointi. Myös Port Hawkesburyn metsäosaston vuokraamilla ja hallinnoimilla metsillä on CSA- ja SFI-sertifiointi. + Lue lisää Stora Enson puutuotteet ja kuituhuolto -tuotealueesta vuoden 2005 Konserni-raportista sivuilta Tietoa eri alueiden metsäsertifiointitilanteesta on saatavilla osoitteessa 14 STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

17 Uusiokuidun käyttö lisääntyy Keräyspaperi on Stora Ensolle strategisesti tärkeä raaka-aine, ja uusiokuidun käyttö on yksi konsernin kuitustrategian kulmakivistä. Stora Enso pyrkii jatkuvasti lisäämään uusiokuidun käyttöä tuotteissaan ja tukee tuotteidensa kierrätystä osana tuottajanvastuutaan. kuitu kattoi 18 % koko kuiduntarpeesta (17 % vuonna 2004). Standardisanomalehtipaperin tuotannossa uusiokuidun osuus oli keskimäärin 64 % vuonna 2005 (61 % vuonna 2004). Uusiokuidun käyttö kasvoi pääasiassa Langerbruggen tehtaiden kulutuksen kasvun ja Intercell S.A.:n, nykyisin Stora Enso Polandin, hankinnan myötä. Langerbruggen uusi sanomalehtipaperilinja saavutti täyden kapasiteettinsa vuoden 2005 aikana samalla kun vanhalla tuotantolinjalla alettiin käyttää raaka-aineena yksinomaan uusiokuitua. Stora Enso Polandin hankinnan myötä Stora Ensosta tuli merkittävä uusiokuidusta valmistetun pakkauskartongin valmistaja. Tehtaat, jotka käyttävät eniten keräyspaperia, sijaitsevat Keski-Euroopan tiheästi asutuilla alueilla, suurten keräyspaperilähteiden lähellä. Uusiokuitu soveltuu erityisen hyvin tuotteisiin, joilla on lyhyt elinkaari. Stora Ensossa uusiokuidun pääkäyttökohteet Eri paperilaaduilla on erilaiset laatuvaatimukset ja uusiokuitu ohjataan käyttötarkoituksiin, joissa siitä saadaan suurin lisäarvo asiakkaille. Stora Enso on Euroopan suurimpia keräyspaperin käyttäjiä. Keräyspaperin kokonaiskulutus vuonna 2005 oli 2,6 miljoonaa tonnia (2,4 miljoonaa tonnia vuonna 2004). Yhdysvalloissa Stora Enso on johtava uusiokuidun käyttäjä päällystetyissä papereissa. Vuonna 2005 uusioovat sanomalehtipaperi, aikakauslehtipaperi ja eräät kartongit. Kuitua ei voi kierrättää loputtomiin, sillä sen laatu heikkenee jokaisen prosessointikerran myötä. Useimmat tuotantolinjat tarvitsevat jatkossakin tietyn määrän ensikuitua uusiokuidun joukkoon. Stora Enson tehtaista 18 käyttää uusiokuitua raaka-aineenaan. Sanomalehtipaperitehtailla Hyltessä ja Sachsenissa, sanomalehti- ja aikakauslehtipaperitehtailla Langerbruggessa ja pakkauskartonkitehtailla Barcelonassa, Varkaudessa, Porissa, Soustressa, Wisconsin Rapidsissa ja Keräyskuidussa kaikki kuitu on kierrätettyä. Maxau, Heinola Fluting, Ostrołęka, Biron, Duluth, Kimberly, Niagara ja Whiting käyttävät sekä ensiettä uusiokuitua. Vastuullisesti tuotettua sellua Huuhtikuussa 2005 käyttöön otetut uudet kuidunhankinnan periaatteet kattavat myös konsernin ostomassan. Kotkan tehtaat tekee sahanpurusta valkaisematonta sellua laminaattipapereiden valmistukseen. Maailman pohjoisimman sellutehtaan, Kemijärven sellutehtaan, valkaistua sellua. Sellu kuivataan ja paalataan kuljetusta varten. Stora Enson kuidun alkuperän jäljitettävyysjärjestelmät kattavat myös massan. Kaiken massanvalmistuksessa käytetyn kuidun alkuperän täytyy olla tunnettu ja asianmukaisesti dokumentoitu. Järjestelmän vaatimusten mukaisesti kaikissa sellunhankintasopimuksissa on: toimittajan vakuutus kansallisen lainsäädännön ja määräysten noudattamisesta toimittajan sitoutuminen Stora Enson kestävän puun- ja kuidunhankinnan sekä maankäytön periaatteisiin tiedot ISO sertifioidun, EMASrekisteröidyn tai metsäsertifioinnin (alkuperäketjun sertifioinnilla tai ilman) piiriin kuuluvan massantuotannon osuudesta Stora Enson oikeus auditoida toimittajan ympäristö- ja yhteiskuntavastuun taso. Sellutase tonnia Tuotanto Toimitukset omille tehtaille Toimitukset konsernin ulkopuolelle (A) Ostot konsernin ulkopuolelta (B) Sellutase (A - B) Stora Enso kannustaa kaikkia massantoimittajia hankkimaan puun alkuperäketjun sertifikaatit ja ympäristöjärjestelmät. Stora Enson selluntuotanto on integroitu paperi- ja kartonkiliiketoimintaan sen varmistamiseksi, että omaa sellua käytetään aina mahdollisuuksien mukaan. Kuitenkin 15 % konsernin kemiallisen sellun tarpeesta täytetään ulkopuolisista lähteistä laatu- ja logistiikkasyistä. Tämän seurauksena samansuuruinen osuus myydään ulkoisilla markkinoilla, mikä tasapainottaa myydyn ja ostetun massan määriä. Tällä hetkellä noin 75 %:lla selluntoimittajista on käytössään ympäristönhallintajärjestelmä. STORA ENSO YRITYSVASTUU

18 Raaka-aineet ja toimittajat Konserni Markkinat Sijoittajat Yhteiskunta Ilmastonmuutos ja energia Ilmastonmuutoksen haasteet ja mahdollisuudet Fossiilisten polttoaineiden käyttö on suurin yksittäinen kasvihuonekaasujen määrää kasvattava tekijä. Merkittävin kasvihuonekaasu on hiilidioksidi (CO 2 ), jota syntyy fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Stora Ensolla ja koko metsäteollisuudella on hyvät mahdollisuudet hallita ilmastonmuutosta. Pääasialliset keinot, joilla Stora Enso voi hidastaa ilmastonmuutosta ovat: parantaa konsernin toimintojen energiatehokkuutta käyttää mahdollisimman paljon uusiutuvia energianlähteitä, kuten biopolttoaineita ja vesivoimaa. Sähkönhankinta ja -kulutus vuonna 2005 Ilmastonmuutoksella oma työryhmä Stora Enson ilmastonmuutokseen keskittyvä työryhmä, Climate Change Working Group, on osa konsernin hallintomallia ja koordinoi ilmastonmuutosasioita konsernissa. Työryhmän tavoitteena on määritellä Stora Enson kannanottoja ilmastonmuutokseen, etsiä mahdollisuuksia konsernin hiilidioksidipäästöjen vähetämiseen ja vaikuttaa aktiivisesti kilpailukyvyn säilyttävän ilmastonmuutospolitiikan kehittymiseen. Stora Enso on sitoutunut työskentelemään sidosryhmiensä kanssa hallitakseen ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Keskeiset hankkeet, jotka antavat suuntaa konsernin ilmastonmuutosstrategian pitkän aikavälin kehitykselle ovat: Stora Enson osallistuminen asiakkaiden, toimittajien, tiedeyhteisön, kansalaisjärjestöjen, konsulttien ja muiden yritysten kanssa kasvihuonekaasujen kartoittamiseen valikoiduissa toimitusketjuissa päästöjen vähennysmahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi. Stora Enso osallistuu aktiivisesti ilmastonmuutoksen maailmanlaajuiseen Global Roundtable on Climate Change -työryhmään, joka kokoaa yhteen yli 150 korkean tason kriittistä sidosryhmää, jotka keskustelevat ja etsivät mahdollista yhteisymmärrystä keskeisistä tieteellisistä, teknisistä ja taloudellisista asioista, jotka ovat tärkeässä roolissa pitkän aikavälin ilmastonmuutospolitiikan muovaamisessa. Konsernin toimintojen hiilidioksidipäästöjen pienentämisen haasteita ovat: löytää puhtaita, edullisia ja turvallisia energianlähteitä tuotantoon ja kuljetuksiin raaka-aineiden kasvavat kustannukset ja heikentyvä saatavuus TWh Suomi Ruotsi Eurooppa 1) Amerikka Aasia Yhteensä Pohjois- Konsernin tuotanto 2) CHP 3,6 1,0 1,9 1,0 0,03 7,4 Vesivoima 0, ,2 0 0,6 Ydinvoima 1, ,3 Muut resurssit 0, ,2 Yhteensä 5,4 1,0 1,9 1,2 0,03 9,5 Ostot 3) 2,4 5,2 4,2 3,9 0,15 15,8 Hankinnat yhteensä 7,8 6,2 6,0 5,1 0,18 25,3 Stora Enson tehtaiden kulutus 7,4 6,2 5,3 4,9 0,18 23,9 Myynti konsernin ulkopuolelle 0,4 0,03 0,7 0,14 0 1,3 1) Ilman Suomea ja Ruotsia sijoittajien, osakkeenomistajien ja rahoituslaitosten lisääntyvä huoli liiketoiminnan riskeistä. Hiilidioksidipäästöissä edistystä Stora Enso alkaa nähdä ilmastonmuutosstrategiansa toteuttamisen hyödyt. Uusiutumattomien energianlähteiden yhteenlasketut suorat hiilidioksidipäästöt vähenivät 7 % vuonna 2005 verrattuna vuoteen 2004, ja 3 % tuotantoon suhteutettuna. Kokonaispäästöjen vähentyminen johtuu osittain Suomen työsopimuskiistan aiheuttamasta pienemmästä sellun, paperin ja kartongin tuotannosta. Päästökauppa EU:n kasvihuonekaasujen päästökauppa alkoi tammikuussa Stora Enson yksiköt Euroopan Unionin alueella tähtäävät päästökaupan vaatimusten saavuttamiseen. Päästökauppaa käyvät tehtaat ovat ryhtyneet toimenpiteisiin hiilidioksidipäästöjensä seuraamiseksi ja varmentamiseksi kunkin maan lainsäädännön mukaisesti. Vaikka kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle asetetut tavoitteet ovat maakohtaisia ja päästöluvat tehdaskohtaisia, Stora Enso pyrkii optimoimaan vähennykset konsernitasolla päästäkseen mahdollisimman edulliseen lopputulokseen. Chicagon ilmastopörssi Pohjois-Amerikassa Stora Enso on ollut aktiivisesti mukana perustamassa Chicagon ilmastopörssiä, joka on vapaaehtoinen, laillisesti sitova ohjelma kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi markkinoilla käytävän vaihdon kautta. Jäsenet sitoutuvat omasta tahdostaan vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 4 % alle vertailutasoksi valittujen vuosien päästömäärien keskiarvon vuoteen 2006 mennessä. Stora Enson Pohjois-Amerikan liiketoiminnot saavuttivat vuonna 2005 helposti tavoitteensa vähentää päästöjä 3 % vertailutasosta ja vähensivät päästöjään noin 12 %. Kaikki Stora Enson sellu-, paperi- ja kartonkitehtaat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ovat mukana EU:n päästökaupassa tai Chicagon ilmastopörssissä. 2) Konsernin tuotanto = Stora Enson suoraan tai epäsuorasti omistama tuotanto, mukaan lukien vähemmistöosuudet 3) Hankinnat = sähkön rutiinihankinta paikallisesta verkosta Muuntotaulukko: 1 TJ (terajoule) = joulea (1 000 miljardia joulea) 1 TWh (terawattituntia) = wattituntia 1 TWh = 3,6 x 10 3 TJ 16 STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

19 Energiatehokkuus lisääntyy Stora Enson energiatavoitteet vuosille ovat: nostaa tehtaiden energiantuotannon sähkön ja lämmön tuotantosuhdetta eli rakennussuhdetta energiatehokkuuden parantamiseksi suoritetaan kaikilla sellu-, paperi- ja kartonkitehtailla vähintään kahden vuoden välein energiatehokkuuden katselmukset. Kohti konsernin energiatavoitteita Rakennussuhde kuvaa kuinka paljon sähköä tuotetaan tietystä määrästä lämpöä ja se on hyvä tapa mitata energiantuotannon tehokkuutta. Konsernin tavoite on nostaa oman energiantuotannon rakennussuhdetta. Vuonna 2005 kehitys ei ollut tavoitteen mukaista vuoden 2004 tasoon verrattuna seuraavista syistä: öljyn ja kaasun korkeat hinnat vaikuttivat yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon turbiinien huoltotyöt kestivät odotettua kauemmin. Konsernin kombivoimalaitoksissa tuotetun energian sähkön ja lämmön suhde eli rakennussuhde oli 18 % ja pysyi saman kuin vuonna Konserni eteni suunnitelmallisesti kohti tavoitettaan suorittaa energiatehokkuuden katselmuksia kaikilla sellu-, paperi- ja kartonkitehtailla vähintään kahden vuoden välein. Vuosien aikana tehtiin yhteensä 48 katselmusta, mikä on enemmän kuin konsernin tavoite. Energiakatselmusten tarkoituksena on auttaa yksiköitä parantamaan energiatehokkuutta ja tunnistamaan mahdollisuuksia vähentää energiankulutusta. Katselmusten kohteina ovat tehtaiden energiantuotanto sekä energiankäyttö tuotantoprosessissa. Näin energiatehokkuuden parantamiseksi tarvittavat investoinnit otetaan huomioon aikaisin jo valmisteluvaiheessa. Energiaa säästäviä investointeja Kasvavat energiahinnat ja ympäristökustannukset ovat pääsyitä siihen, että energian käytön vähentämiseksi etsitään uusia keinoja. Vuonna 2005 useat Stora Enson yksiköt investoivat energiaa säästäviin teknologioihin. Skoghallin tehtailla alkoi tammikuussa 2004 Energy hanke. Investoinnin kokonaisarvo on 211 miljoonaa euroa ja sen yhteydessä rakennetaan uusi soodakattila ja haihduttamo ja uudistetaan turbiini ja höyryjärjestelmä. Lisäksi öljykäyttöinen kattila muutetaan biopolttoainekattilaksi vuoden 2006 syksyyn mennessä. Haihduttamo ja uusi soodakattila otettiin käyttöön elo- ja syyskuussa Skoghallissa tehtävät parannukset pienentävät merkittävästi polttoöljyn kulutusta, lisäävät yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa ja vähentävät tehtaiden päästöjä ilmaan ja veteen. Stora Enso uudisti Hylten tehtaiden kuorikattilan, jotta siinä voitaisiin polttaa myös siistauslietettä ja erilaisia biopolttoaineita ja samalla lisätä sen kokonaiskapasiteettia. Investointi vähentää maakaasun käyttöä 70 %:lla ja lisää biopolttoaineiden käyttöä 50 %:lla. Investoinnin seurauksena biopolttoaineiden osuus tehtaiden kaikessa energiankäytössä nousee noin 90 %:iin. Investoinnin kokonaisarvo on 40 miljoonaa euroa ja hankkeen on tarkoitus valmistua helmikuussa Polttoaineiden hankinta Biopolttoaineet ovat nyt ja tulevaisuudessa Stora Enson merkittävin polttoaine. Konserni pyrkii jatkuvasti nostamaan biopolttoaineiden osuutta, joka oli 63 % vuonna 2005 ja pysyi samana kuin vuonna Stora Enson tavoittena on vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä esimerkiksi investoimalla biopolttoainekattiloihin. Biopolttoaineita on järkevintä käyttää tehtailla, joille on kohtuullinen matka polttoaineen lähteeltä. Stora Ensossa käyttämättä jääneet biopolttoaineet myydään paikallisilla biopolttoainemarkkinoilla. Biopolttoaineiden kysyntä on nopeassa nousussa EU:n päästökaupan ja uusiutuvaa energiaa tukevien ohjelmien takia. Sähköä ostetaan 10 vuoden tähtäimellä Konsernin energianhankintaa on kehitetty pitkällä tähtäimellä. Hankintasuunnitelman tärkeimmät tekijät ovat konsernin oma energiantuotanto ja pitkät sähkönostosopimukset. Noin 70 % konsernin energiantarpeesta on katettu seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi omalla tuotannolla ja erilaisilla sopimusratkaisuilla. Konsernin omaa sähköntuotantokapasiteettia on kuitenkin tarvetta kehittää edelleen, jotta Stora Enso voi tulevaisuudessa itse valita käyttämänsä polttoaineet. Stora Enson kanta ydinvoimaan Modernin ydinvoiman käyttö suuren biopolttoainemäärän lisänä on kompromissiratkaisu, jonka Stora Enso hyväksyy, kun vaihtoehtona olisi ostaa sähköä, joka on tuotettu polttamalla hiiltä. Ydinvoima ja biopolttoaineiden korkea osuus ovat myös pääasialliset keinot, joilla konserni omalta osaltaan hillitsee ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Energiantuotannon suurin haaste on löytää eri energianlähteiden välille sellainen tasapaino, että niillä hillitään ilmastonmuutosta ottaen samalla huomioon ympäristöasiat, yhteiskuntavastuu, taloudellisen vastuu sekä edullisuus. Edullisen energiatarjonnan ylläpitäminen vaikuttaa keskeisesti konsernin taloudelliseen tulokseen, mikä osaltaan auttaa parantamaan myös ympäristöja yhteiskuntavastuuasioita. Polttoaineiden kulutus vuonna 2005 Biopolttoaineet % (63 %) Kaasu % (19 %) Hiili... 9 % (9 %) Öljy... 5 % (6 %) Turve... 3 % (3 %) Yhteensä TJ Biopolttoaineiden osuus Stora Enson vuotuisesta TJ:n polttoainekulutuksesta on noin 63 % ( TJ vuonna 2004). Kombivoimalat kattavat 31 % konsernin koko sähkönkulutuksesta, joka on yhteensä 23,9 TWh. STORA ENSO YRITYSVASTUU

20 Raaka-aineet ja toimittajat Konserni Markkinat Sijoittajat Yhteiskunta Ostot Kuljetukset Yritysvastuuvaatimuksia ostoihin Toimittajien yritysvastuun hallinassa otettiin vuonna 2005 merkittävä askel, kun konsernin toimittajille ja alihankkijoille määriteltiin yritysvastuuvaatimukset. Stora Enson toimittajia arvoidaan ja luokitellaan joka vuosi. Nämä jatkuvat toiminnan arvioinnit auttavat toimittajia kehittämään yritysvastuutoimintaansa pitkällä tähtäimellä Stora Enson saadessa samalla tietoa toimittajien vahvuuksista ja heikkouksista. Aiemmin Stora Enso on asettanut ympäristövaatimuksia toimittajilleen niin kornsenitasolla kuin yksiköiden johtamisjärjestelmien kautta, kun taas yhteiskuntavastuuseen liittyvät vaatimukset ovat olleet käytössä vaihtelevasti. Uudet vaatimukset varmistavat, että tulevaisuudessa yksiköillä on yhdenmukainen tapa toimia ja erityisesti yhteiskuntavastuun osuutta vaatimuksissa on vahvistettu. Vaatimuksiin kuuluvat seuraavat osaalueet: ympäristövaatimukset, liittyen erityisesti lainsäädäntöön, vastuisiin organisaation sisällä, koulutukseen ja ohjeistuksiin yhteiskuntavastuuvaatimukset liiketoimintaperiaatteiden, työterveyshuollon ja työsuojelun sekä työntekijöiden perusoikeuksien alueilla yleiset vaatimukset liittyen toimittajien oman toimitusketjun hallintaan, tiedon tuottamiseen ja yhteistyöhön yritysvastuuauditoinneissa. Uusien vaatimusten toteuttaminen alkaa vuonna 2006 Stora Enson konsernin ostotoimen ja logistiikkaorganisaation toimesta. Toteuttamisprosessi sisältää kaksi vaihetta: vaatimusten sisällyttäminen toimitussopimusten liitteeksi valvonta ja seuranta. Vaatimusten sisällyttäminen sopimuksiin tehdään askel askeleelta sopimusten uusiutuessa tai uusia alihankkijoita valittaessa. Seurantaa koko konsernissa Päätyökalu toimittajien seurantaan konsernissa on COMPASS-järjestelmä. Toimittajien arviointi alkaa toimittajille suunnatulla kyselyllä. Mikäli tarvitaan lisätietoa, toimittajalta pyydetään suoraan lisätietoja tai toimittaja auditoidaan. Kyselylomakkeet, seuranta- ja auditointiraportit sekä toimittajan seurannan nykytila tallennetaan tietojärjestelmään, jossa tämä tieto on kaikkien hankintapäätöksiä tekevien työntekijöiden saatavilla. Vuoden 2005 loppuun mennessä 99 toimittajaa oli arvioitu COMPASS-järjestelmän avulla, ja näistä 82 % läpäisi asetetut vaatimukset. Jos toimittaja ei täytä asetettuja vaatimuksia, sitä pyydetään laatimaan suunnitelma tilanteen korjaamiseksi, tarvittaessa Stora Enson avustamana. Jos toimittaja ei suostu laatimaan suunnitelmaa tai sen toiminta ei parane määrätyn ajanjakson sisällä annetuista ilmoituksista huolimatta, aloitetaan toimet toimittajan korvaamiseksi. Riskiauditointiprosessin pilotti Vuonna 2005 kehitettiin ja kokeiltiin ensimmäisen kerran riskialueilla toimivien toimittajien ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioiden auditointiprosessia. Stora Enson toimittajien yritysvastuuvaatimukset toimivat auditointien perustana. Pilottiauditoinnin kohteena oli Venäjän Karjalasta Stora Ensolle puuta toimittava ZAO Shujales. Stora Enso suoritti auditoinnin, joka sisälsi johdon haastatteluja, avainasiakirjojen läpikäyntiä sekä vierailun lähellä sijaitse valle puuterminaalille. Auditoinnin tulokset, mukaan lukien tunnistetut kehityskohteet, dokumentoitiin ja toimitettiin ZAO Shujalesille. Auditoinnin tulokset olivat myönteisiä useilla alueilla, mukaan lukien yhtiön työterveyshuollon ja työsuojelun saavutukset. Parannettavaa löytyi yritysvastuuseen liittyvien politiikkojen ja periaatteiden kehittämisessä. Stora Enso ja REACH Euroopan Unioni on paraikaa korvaamassa nykyistä kemikaalilainsäädäntöä uudella REACH-määräyksellä, joka kattaa kemikaalien rekisteröinnin, arvioinnin ja lupamenettelyn. REACHin päätarkoitus on kasvattaa tietämystä kemikaaleista ja niille altistumisen vaikutuksista, sekä tukea mahdollisesti haitallisten kemikaalien korvaamista turvallisemmilla tarpeen mukaan. REACH vaikuttaa Stora Ensoon usealla tavalla: kemikaalien käyttäjänä ja maahantuojana, uusiokuidun käyttäjänä, ja mahdollisesti myös ensikuidun käyttäjänä sekä puuperäisten tuotteiden ja sivutuotteiden valmistajana. Kemikaalien käyttäjänä ja maahantuojana Stora Enso tukee REACHin tavoitteita ja perusperiaatteita. Jos järjestelmä otetaan käyttöön onnistuneesti, se edistää keinotekoisten kemikaalien turvallista käyttöä sekä vähentää vahingollisia vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön. Stora Enso seuraa REACHin kehitystä osallistumalla aktiivisesti yhdessä sellu- ja paperiteollisuuden kanssa niin kansallisesti kuin Euroopan tasollakin. Stora Enso myös auttaa aktiivisesti Euroopan Komissiota luomaan ohjeistusta liittyen REACHin tuomiin uusiin vaatimuksiin yrityksiä kohtaan. Stora Enso kehittää parhaillaan toimintasuunitelmaa REACHin vaatimusten toteuttamiseen. Stora Enson ostotoimi (Stora Enso Purchasing) Konsernin pääasiallinen osto-organisaatio Jaettu eri toiminnoista koottuihin kategoriatiimeihin, jotka vastaavat: hankintastrategioiden luomisesta neuvotteluista hankintasopimusten tekemisestä Stora Enson puolesta. Stora Enson ostotoimi vastaa seuraavien hankintojen maailmanlaajuisesta koordinoinnista: sideaineet, pigmentit ja kemikaalit pakkausmateriaalit paperikoneiden viirat ja huovat kunnossapito ja huolto sekä IT palvelut investointihankkeet. Stora Enson ostotoimen hankintojen yhteisarvo on noin miljoonaa euroa vuodessa. 18 STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005