Talous- ja suunnittelukeskuksen toimintakertomus tiivistelmä

Transkriptio

1 Talous- ja suunnittelukeskuksen toimintakertomus 2010 tiivistelmä

2 Tasken organisaatio sisällysluettelo organisaatioyksikkö henkilöstö ja talous viestintä VARAINHALLINTA Konserniyksikkö Rahoitusyksikkö Henkilöstökassa TIETOTEKNIIKKAOSASTO ELINKEINOPALVELU Matkailu- ja kongressitoimisto Elinkeinokehitys Tapahtumayksikkö YritysHelsinki TALOUSSUUNNITTELUOSASTO KEHITTÄMISOSASTO 1 Virastopäällikön katsaus 3 2 Taloussuunnitteluosasto 4 3 Kehittämisosasto 8 4 Organisaatioyksikkö 13 5 Sisäinen tarkastus 14 6 Tietotekniikkaosasto 16 7 Varainhallinta 20 8 Elinkeinopalvelu 23 9 Henkilöstö Talous Viestintä 29 Aluerakentamisyksikkö Asunto-ohjelmatiimi Kehittämistiimi Viestintätiimi SISÄINEN TARKASTUS 2

3 1virastopäällikön katsaus Vuosi 2010 oli viraston henkilökunnalle erittäin työntäyteinen vuosi. Viraston asiantuntemusta tarvittiin monen kaupungin keskeisen hankkeen eteenpäinviemiseen. Viraston osaava henkilöstö on ollut monessa mukana taloudellisesti vaikeana vuotena Yleisen taloustilanteen voimakas heikkeneminen vuodesta 2009 näkyi monin tavoin viraston tehtäväkentässä. Alkuvuoden raamivalmistelu edellytti tavanomaista enemmän skenaario- ja vertailulaskelmia. Raamissa päädyttiin talouden tasapainottamiseksi esittämään kunnallisveroprosentin nostoa vuodelle Kaupunginhallitus edellytti poikkeuksellisesti raamista päättäessään, että sille tuodaan elokuussa iltakouluun tiedot talouden ja toiminnan viimeisimmästä kehityksestä. Kaupungin likviditeetin kehitystä seurattiin muun muassa tasehallintaryhmässä, joka koordinoi kaupungin lainanottoa sekä luotto- ja sijoitustoimintaa. Tasehallintaryhmä koordinoi lisäksi kaupunkitason toimenpiteitä kohtuuhintaisen rahoituksen turvaamiseksi myös tytäryhteisöille. Viraston asiantuntijoita osallistui Helsinki-Vantaa-selvityksen jokaisen teematyöryhmän työskentelyyn. Virastolla oli vetovastuu kuntatalous, konsernihallinto ja tukipalvelut -teematyöryhmien tuloksista. Myös seutuhallintoselvitykseen osallistuttiin. Virasto kehitti PKS-yhteisöjen omistajaohjausta erityisesti Helsingin seudun liikenne ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymissä. Virastossa valmisteltiin myös lukuisia yritysjärjestelyjä. Strategiaohjelman toimeenpano jatkui suunnitellusti, ja kaupunginhallitus seurasi valmistelua säännöllisesti iltakouluissaan. Myös palveluverkon kehittäminen oli viraston työlistalla ja asia valmisteltiin päätöksentekoon. Kaupunginvaltuuston hyväksymä sitova toiminnallinen tavoite oli yritysmyönteinen kumppani -hankkeen uusien palvelupolkuprojektien aloittaminen. Toimintavuonna käynnistettiin kaksi palvelupolkuprojektia. Toinen suuntautui sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan yrityksille ja toinen tapahtumien liittämiseen matkailumarkkinointiin. Elinkeinopalvelu aloitti syksyllä Helsingin elinkeinostrategian ajantasaistamisen. Kaupunginhallitus hyväksyi tapahtumajärjestäjien toiminta- ja kehittämislinjaukset sekä Helsingin ruokakulttuurin kehittämisstrategian. YritysHelsingin neuvonnan asiakasmäärä nousi toimintavuonna uuteen ennätykseen. YritysHelsinki voitti kaupunginjohtajan Laatupalkinnon pienten yksiköiden sarjassa. Lisäksi ranskalaisessa ECERtutkimuksessa Helsinki voitti pre-creation-sarjan, eli oli Euroopan kaupunkien paras yritysten perustamisneuvonnassa ja hautomopalveluissa. Rakentamisen edellytysten luominen ja rakentamisen aloitusten valmistelu etenivät aluerakentamisprojekteissa suunnitellusti aluerakentamisprojektien johtoryhmän ohjauksessa. Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman seurantaraportti esiteltiin kaupunginvaltuustolle toukokuussa Esitys siivous- ja vahtimestaripalvelujen keskittämisestä valmistui kertomusvuonna. Kaupunginvaltuuston käsittelyyn valmisteltiin esitys tilahallinnon kehittämisestä. Tietotekniikan hyödyntämistä kaupungin palveluissa ja hallinnossa kehitettiin ja ohjattiin kaupunginhallituksen hyväksymän tietotekniikkastrategian mukaisesti. Painopisteinä olivat kaupungin tietotekninen infrastruktuuri, sähköinen asiointi, palaute- ja vuorovaikutusjärjestelmät, tietotekniikkaa kaikille -hanke, sähköinen työpöytä, asianhallintajärjestelmä sekä keskushallinnon it-tuki. Suuret kaupunkiyhteiset kehittämishankkeet (Ahjo, Laske, HR, osaamiskeskus) käynnistyivät. Johtoryhmä kokoontui edellisvuoden tapaan viikoittain, 47 kertaa. Henkilöstön edustajat osallistuvat johtoryhmätyöskentelyyn. Viraston laatuverkosto toimi myös aktiivisesti. Laatuverkosto paneutui vuonna 2010 osastojen itsearvioinnin tukemiseen, viraston mittareiden ja niiden hyödyntämisen kehittämiseen sekä prosessien hallinnan kehittämiseen. Monista vaativista tehtävistä huolimatta on ilo huomata, että viraston henkilökunnan työhyvinvointi on hyvä. Työhyvinvointikyselyssä tuli esiin, että taskelaiset kokevat henkisen ja fyysisen työkykynsä erinomaisiksi. Tästä voi päätellä, että taskelaiset viihtyvät hyvin töissään ja kokevat työolosuhteensa erittäin hyviksi. Myös työtovereilta saadun tuen taskelaiset arvioivat työhyvinvointikyselyssä erinomaiseksi. Näistä hienoista seikoista olen erityisen ylpeä ja iloinen. Tapio Korhonen, virastopäälikkö 3

4 2 Taloussuunnitteluosasto Kaupungin talous- ja strategia-asioiden Think Tank eli ajatushautomo. Kuvassa vasemmalta Tero Niininen, Marko Karvinen, Ari Hietamäki, Timo Jaatinen, takana Katja Rimpilä, Anu Turunen ja Vesa Sauramo. Kuvasta puuttuu Katja Bosisio-Hillberg. Kuva: Patrik Lindström 4 Yleisen taloustilanteen edellisvuonna alkanut voimakas heikkeneminen näkyi monin tavoin osaston ydintehtävien hoitamisessa. Alkuvuoden raamivalmistelu edellytti tavanomaista enemmän skenaario- ja vertailulaskelmia. Raamissa päädyttiin talouden tasapainottamiseksi esittämään kunnallisveroprosentin nostoa vuodelle Kaupunginhallitus edellytti poikkeuksellisesti raamista päättäessään, että sille tuodaan elokuussa iltakouluun tiedot talouden ja toiminnan viimeisimmästä kehityksestä. Strategiaohjelman toimeenpano jatkui suunnitellusti, ja kaupunginhallitus seurasi valmistelua säännöllisesti iltakouluissaan. Vuoden aikana painottui lisäksi kaupunkiyhteisten tietojärjestelmien, erityisesti laskentajärjestelmän ja avustusjärjestelmän, projektityöskentely. Laskentajärjestelmän toimittaja kilpailutettiin keväällä ja toteutusprojekti alkoi Siemens IT Solutions and Services Oy:n kanssa syksyllä. Osastolla tapahtui vuoden aikana lukuisia henkilövaihdoksia. Osaston henkilöstöä työllisti paitsi uusien henkilöiden rekrytointi ja perehdytys, myös usean avainhenkilön osallistuminen koko vuoden ajan Helsingin ja Vantaan mahdollista yhdistymistä ja kaksiportaista seutuhallintoa koskeviin selvitystehtäviin. Toiminnan painopisteet Toiminnan vaikuttavuus, edunvalvonta Seudullisella tasolla käytännön edunvalvontayhteistyötä toteutettiin osallistumalla PKS-kuntien talous- ja rahoitusjohdon kanssa säännöllisesti käsittelemään kaupunginjohtajakokouksen toimeksiantoja sekä muita edunvalvontakysymyksiä, osallistumalla kaksiportaisen seutuhallintoselvityksen (SeHa) kilpailukykytyöryhmään, osallistumalla jäsenenä SeHan maankäytön ja asumisen työryhmätyöhön sekä alatyöryhmän vetäjänä SeHa kuntataloustyöryhmän työhön, osallistumalla sihteerinä SeHan kuntataloustyöryhmän työhön sekä osallistumalla Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) laadintaan HLJ-toimikunnan jäsenenä ja varajäsenenä. Osasto osallistui Helsinki-Vantaa-selvityksessä (HeVa) demokratiaryhmään varsinaisena jäsenenä, kuntatalousryhmään asiantuntijana ja toimi demokratiateemaryhmän sihteerinä. Osasto oli lisäksi jäsenenä kuntatalousryhmässä sekä maankäytön ja asumisen työryhmässä. Lisäksi osasto toimi sihteerinä kuntatalousryhmässä. Valtakunnallisella tasolla edunvalvontaa toteutettiin muun muassa kuntaliiton ja ministeriöiden kanssa yhteistyötapaamisissa ja työryhmissä, pitämällä yhteyttä valtiovarainministeriön kuntaosaston johtoon tuottavuusohjelmatyön yhteydessä, pitämällä yhteyttä valtioneuvoston asettamaan Saaristoasiain neuvottelukuntaan Helsingin saaristo-osan asioissa, tuottamalla materiaalia rahoitusjohtajan eduskunnan jaostojen/valiokuntien kuulemisiin, osallistumalla talousarviopäälliköiden tapaamiseen huhtikuussa Lahdessa, osallistumalla suurten kaupunkien talousja rahoitusjohdon tapaamiseen elokuussa Kuopiossa, osallistumalla veroennustemallin kehittämiseen sekä osallistumalla helmikuussa talous- ja rahoitusfoorumiin. Osasto seurasi eurooppalaista hallintokehitystä ja toimi kaupungin johdon tukena kaupunkiverkostoissa erikseen nimetyissä tehtävissä Etelä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomiteassa (EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto), Etelä-Suomen EAKR-seurantaryhmässä, joka yhdistettiin MYR-sihteeristöön alkuvuodesta (MYR = maakunnan yhteistyöryhmä), ESR-ohjelmien koordinaatioryhmässä (ESR = Euroopan sosiaalirahasto), Eurocities-järjestössä, EU:n alueiden komiteassa sekä Euroopan metropolialueiden verkostossa (Metrex).

5 Taloussuunnitteluosasto 2 Kaupungin kilpailukyky Palvelujen kustannuksia, tuottavuutta ja laatua seurattiin vertailemalla niitä erityisesti kymmenen suurimman kaupungin kesken. Osastolla oli säännölliset yhteistyökokoukset suurimpien virastojen kanssa ja erityisesti tietokeskuksen kanssa tutkimusten käynnistämiseksi sekä valmistuneiden tutkimusten seurannan vuoksi. Talouden ohjauksen tiivistämiseksi järjestettiin syksyllä controller-ajankohtaispäivä. Tilaisuudessa käsiteltiin muun muassa kaupungin rahoitustilannetta, talousarviota, noudattamisohjeita ja raamivalmistelua, investointeja, strategiaohjelmaa, Laske-hanketta ja Hetajärjestelmää. Talouden tasapainon saavuttaminen ja ylläpito Strategia- ja raamiohjaus sekä talouden seuranta Talousarviovalmistelussa keskeisenä tavoitteena oli onnistua vuoden 2011 talousarvioraamin laadinnassa siten, että kaupungin talous voidaan suunnitelmakaudella saattaa tasapainoon heikentyneen taloustilanteen aiheuttamasta verotulojen vähentymisestä huolimatta. Talousarvion raamiin sisällytettiin talouden tasapainottamiseksi kunnallisveron yhden prosenttiyksikön korotusta vastaava verotulojen lisäys. Osasto laati skenaariolaskelmia kaupungin rahoitustilanteesta raamivalmistelun sekä elokuun talousarviovalmistelun tueksi. Näihin materiaaleihin sisällytettiin katsauksia reaalitalouden kehityksestä. Skenaarioita päivitettiin syksyllä sekä vuosien 2010 ja 2011 vaihteessa vuoden 2012 raamivalmistelun pohjaksi. Lisäksi selviteltiin Laske-hankkeen jatkovaiheita ajatellen skenaarioiden valmistelun teknisten työvälineiden kehittämistarpeita. Raami ja laatimisohjeet toimitettiin lauta- ja johtokunnille kaupunginhallituksen maaliskuun lopun päätöksen jälkeen. Lauta- ja johtokuntien talousarvioehdotusten pohjalta käytiin virastokohtaiset talousarvioneuvottelut elokuussa. Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus julkistettiin Ehdotukseen sisällytettiin merkittävä investointitason alentaminen suunnittelukaudella. Kaupunginhallituksen muutosten jälkeen talousarvioehdotus eteni valtuuston käsittelyyn ja talousarvio hyväksyttiin valtuustossa marraskuussa. Talousarvion noudattamisohjeet valmisteltiin kaupunginhallituksen päätettäviksi marraskuun lopussa. Investointien kustannusohjausta ja tilahankkeiden hankesuunnitelmien ennakkokäsittelyä jatkettiin talous- ja suunnittelukeskuksen ja muiden virastojen yhteisessä hankeohjausryhmässä (hor). Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana 11 kertaa. Strategiaohjelman seurantaa varten valmisteltiin katsauksia kaupunginhallituksen iltakouluihin.. Palveluverkkotyötä jatkettiin, ja valtuusto teki asiasta päätöksen kesäkuussa. Seurannan osalta tavoitteena oli keskittyä mahdollisimman oikean ja oikeaaikaisen tiedon tuottamiseen ennusteiden, seurantaraporttien ja tilinpäätöksen avulla. Osasto kokosi neljä talouden ja toiminnan neljännesvuosiraporttia. Rakennushankkeiden seurantaraportti toteutettiin osana talouden ja toiminnan seurantaraporttia. Lisäksi koottiin tietoja muun muassa budjettiriihen ja kaupunginhallituksen 9.8 iltakouluun liittyvään taloustilanteen ajankohtaistarkasteluun. Taustatietoja koottiin myös kaupunginhallituksen budjettineuvotteluihin vuoden 2010 toteutumisennusteista. Osasto vastaa tilinpäätöksen sisällön suunnittelusta ja tilinpäätöksen laatimisen tilaamisesta taloushallintopalvelulta (Talpa). Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen osalta osasto vastasi tiettyjen kokonaisuuksien tuottamisesta. Tilinpäätös hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Arviointikertomuksesta pyydettiin virastoilta ja liikelaitoksilta selvitykset toukokuussa. Kaupunginhallituksen lausunto valmisteltiin aikataulun mukaisesti toukokuun kokoukseen. Kaupunginvaltuustolle laadittiin virastoilta ja liikelaitoksilta saatujen selvitysten perusteella yhteenveto arviointikertomuksen johdosta tehdyistä toimenpiteistä. Erillistehtävät EU-hankkeiden koordinointi ja kansainväliset suhteet Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) hankevalmisteluryhmään ja Etelä-Suomen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) koordinaatioryhmän kokouksiin osallistuttiin aktiivisesti. EAKR (Euroopan aluekehittämisrahasto) -seurantakomitea kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Osastolla käsiteltiin yhteensä 35 hankehakemusta. Innovaatiorahasto ja lähiörahasto Osasto valmisteli innovaatiorahaston hankehaut, teki yhteenvedot hankkeista ja valmisteli kaupunginhallitukselle esitykset rahoitettavista hankkeista. Esitykset hyväksyttiin kaupunginhallituksessa syyskuussa ja joulukuussa. Osasto valmisteli lähiörahastosta avustettavien hankkeiden hakuprosessin ja teki yhteenvedon hankkeista sekä valmisteli kaupunginhallitukselle esityksen rahoitettavista hankkeista. 5

6 2 Taloussuunnitteluosasto Vuoden 2011 talousarvio julkaistiin mediatilaisuudessa Empiresalissa. Kuva: Patrik Lindström Työryhmät Osaston henkilöstö osallistui erikseen mainittujen projektien lisäksi muun muassa seuraavien työryhmien työskentelyyn: Kaupungintalokortteleiden kehittämisen johtoryhmä (sihteeri) Suomenlinnan hoitokunnan ja kaupungin yhteistyöryhmä (sihteeri), MA-ohjelman sihteeristö Täyttölupatyöryhmä Riskienhallinnan koordinaatioryhmä Työllisyydenhoidon ohjausryhmä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seurantaryhmä Viraston laatuverkosto Viraston hallintovoimat ja viestintävoimat Kaupungin pyöräilyprojektin johtoryhmä Palvelusetelikokeilun laajentamista pohtinut työryhmä Terveysaseman kilpailuttamista selvittävä työryhmä HR-tietojärjestelmähanke Asuntofuusiotyöryhmien johtoryhmä Taloushallintopalvelun ja talous- ja suunnittelukeskuksen toiminnan kehittämisen työryhmä Väestöennusteen valmisteluryhmä Ympäristöpolitiikan työryhmä Prosessinäkökulma Prosessien osalta pääpaino oli erityisesti johtamista ja suunnittelua tukevien tietojärjestelmien kehittämisessä. Järjestelmien kehittämistä tehtiin kiinteässä yhteistyössä tietotekniikkaosaston kanssa. Työn tavoitteet (osaston kolmen tietotekniikkahankkeen toteuttamissuunnitelmien toteuttaminen) olivat osa viraston yhteistä tulospalkkiotavoitetta. Kehittämisen edistymistä seurattiin säännöllisesti kokoontuneessa yhteistyöryhmässä. Tavoitteena oli erityisesti varmistaa seuraavien kaupunkiyhteisten hankkeiden eteneminen: Laske-järjestelmä, Avustusjärjestelmä ja talous- ja suunnittelukeskuksen sähköinen työpöytä. Avustusjärjestelmä ei Ahjoon liittyvien aikataulumuutosten vuoksi edennyt aivan suunnitelmien mukaisesti. Prosessien kehittäminen Taloussuunnitteluosasto kuvasi kolme ydinprosessiaan, jotka olivat talousarvioprosessi, kaupungin strategian laatiminen ja talousarvion toteutumisen seuranta. Taloussuunnitteluosasto toteutti asiakas- ja sidosryhmäkyselyn. Siihen vastasi lähes 100 henkilöä. Asiakastyytyväisyyden keskiarvo oli 3,1 (asteikko 1 4). Tuloksien hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä aloitettiin. Osasto keräsi asiakaspalautetta myös controller-infon yhteydessä toteutetulla kyselyllä. Kokonaisarvosanaksi saatiin 3,87 (keskiarvo kaikista kysymyksistä, asteikko 1 5). Sähköisen kalenterin kehittäminen aloitettiin. Siihen on tarkoitus koota osaston keskeisimmät toiminnot. Tuottavuuden ja tuottavuuslaskennan kehittäminen Taloussuunnitteluosasto toimi edelleen päävastuullisena asiantuntijana kaupungin tuottavuuslaskennan kehittämisessä. Osasto osallistui Tampereen teknillisen yliopiston (TTY:n) projektisuunnitelman tekoon: Innovatiiviset palvelutuotannon mittarit Osasto osallistui 20 suurimman kunnan tuottavuustyöhön. Kuntien tuottavuusohjelmatyön kärkihankkeiden loppuraportit valmistuivat loppuvuonna. Virastoilta ja liikelaitoksilta kerättiin alkuvuonna raamin laatimista varten vuonna 2010 toteutettavat tuottavuustoimenpiteet. Tuottavuusvastauksista laadittiin raportti kaupunginhallituksen raamikäsittelyyn. Kaupungin yhteisen Heta-raportointijärjestelmän kehittämistä ja käyttöönoton tukemista virastoissa jatkettiin. Tietovarastointiympäristön tavoitetilan kuvaus valmistui tammikuun lopussa. Suunnitelma EDW-kerroksen (Enterprise Data Warehouse) lisäämisestä tietovarastoon valmistui kesällä. 6

7 Taloussuunnitteluosasto 2 Erityisenä painopisteenä järjestelmän kehittämisessä oli strategisen tilatietoa koskevan tietovaraston kehittäminen siten, että kaupungin kaikki tilatieto toimipisteistä katuihin ja puistoihin saadaan kerättyä yhteen tietovarastoon. Vaatimusmäärittely tehtiin ja sen perusteella Haltia-projekti on toteutuksessa. Johdon käyttöliittymän kehittämisessä ei päästy suunnitelmien mukaiseen etenemiseen. Laskentajärjestelmän (Laske) kehittäminen Laske-järjestelmän hankintapäätös tehtiin kesäkuussa ja järjestelmän toteutus aloitettiin syyskuussa. Hankkeelle on organisoitu johto- ja ohjausryhmä, jossa molemmissa on osaston edustus. Osaston henkilökunta on osallistunut sekä suunnitteluvaiheessa että toteutusvaiheessa hankkeen osa-alueiden työpajoihin ja kokouksiin. Osastopäällikkö on johtoryhmän puheenjohtaja. Hankkeelle on palkattu määräajaksi kahdeksan päätoimista henkilöä hanketoimistoon eri rooleihin. Laske-järjestelmän suunnittelu ja toteutus ovat edenneet suunnitellusti. Tavoitteena on ottaa järjestelmä käyttöön vuoden 2012 alusta. Avustusjärjestelmän kehittäminen Avustusten kokonaishallinnan parantamiseksi kehitettiin uutta sähköistä avustusjärjestelmää. Avustuslomakkeiden toteutus valmistui. Toukokuussa valmistui käsittelyjärjestelmän vaatimusmäärittely ja tarjouspyyntöaineisto. Tarjouspyyntö julkaistiin kesäkuussa. Toimittajaksi valittiin Tieto Finland Oy. Kilpailutus ja alustakuvausten viipyminen siirsivät järjestelmän toteutuksen aloittamisen joulukuuhun. Sähköisen avustusjärjestelmän käyttöönotto siirtyi syksyyn Laske Sähköinen työpöytä ja asianhallintajärjestelmä Osallistuttiin sähköisen työpöydän Helmin kehittämiseen. Helmi julkaistiin maaliskuussa. Työtilatoiminnallisuuden kehittämisryhmä valmisti ohjeet työtilojen haku- ja hyväksymisprosessille. Ahjo-asianhallintajärjestelmän testauksiin (valmistelu ja koonti) osallistui osastolta kaksi henkilöä. Viraston Ahjopääkäyttäjänä toimi rahoitusjohtajan sihteeri. Johtamisen kehittäminen ja laatutyön koordinointi Osasto toteutti henkilöstökeskuksen kanssa strategiaohjelman henkilöstöosion johtamisosuutta osallistumalla keskusteluihin henkilöstöjohtajan kokoamassa yhteistyöryhmässä. Toteutettiin Oiva Akatemian kanssa yhteistyönä ylimmän johdon ja keskijohdon valmennuksia. Keskeisenä teemana olivat toimialat ylittävät prosessit. Hallintokuntarajat ylittävien prosessien kehittäminen on keskeisenä teemana ylimmän johdon valmennusohjelmassa. Keskijohdon valmennuksessa aloitti kaksi ryhmää joulukuussa. Osasto tuki viraston johtoa sekä virastoja ja liikelaitoksia johtamisen ja suorituskyvyn itsearviointien tekemisessä sekä osallistui vuoden 2010 tulospalkkiojärjestelmien käsittelyyn. Tuotettiin virastojen ja liikelaitosten toteuttamista johtamisen ja suorituskyvyn itsearvioinneista yhteenveto ja johtopäätökset johtajistolle. Osasto toteutti Oiva Akatemian kanssa kaupunginjohtajan laatupalkintokilpailun. Kilpailun palkintojen jakotilaisuus oli marraskuussa. Henkilöstönäkökulma Osaamisen turvaaminen Osaamisen kehittämistä tuettiin henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa esiin tulleiden tarpeiden osalta. Asiantuntijoita innostettiin ottamaan vastuuta oman ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja hakeutumaan tarvittaessa oman erityisalueensa koulutustilaisuuksiin. Yhteisesti tärkeistä osaamisalueista (mm. raportointiosaaminen) järjestettiin osaston sisäistä erityiskoulutusta. Osallistuttiin sähköisten järjestelmien yleisiin muutoskoulutuksiin. Työhyvinvointi Työhyvinvointia seurattiin kaupungin yhteisen työhyvinvointimittauksen avulla ja tulokset analysoitiin yhdessä. Työhyvinvointi oli kyselyn tulosten perusteella parantunut lähes kaikilla osa-alueilla. Kyselyssä, itsearvioinnissa ja prosessien kehitystyössä esille nousseita kehittämistarpeita sisällytettiin seuraavan vuoden tavoitteisiin. Motivaatiotekijöitä arvioitiin myös osana osaston suorituskyvyn mittausta. Ympäristö Osastolla oli edustaja viraston ekotukityöryhmässä Rahoitusjohtaja on ollut viraston edustaja kaupungin ympäristöpolitiikkaa valmistelevassa työryhmässä. Osastolta strategiapäällikkö ja hankepäällikkö ovat osallistuneet ympäristöpolitiikan valmisteluun. Lisäksi osasto on tehnyt yhteistyötä energiansäästöneuvottelukunnan kanssa virastojen ja liikelaitosten sitovien energiansäästötavoitteiden määrittelyssä vuoden 2011 talousarvioon. Pääosa henkilöstöstä työskenteli Apteekintalon 3. kerroksessa. Osa henkilökunnasta toimi kaupungintalossa ja Taloushallintopalvelujen tiloissa. Tilankäyttöä tehostettiin siten, että erityissuunnittelija siirtyi kaupungintalolta Apteekintaloon ja osa huoneista varustettiin kahdelle. Osaston toimintamenot toteutuivat euron mukaisina, kun tulosbudjetti oli euroa. Osastopäällikkönä toimi talousarviopäällikkö Tuula Saxholm. 7

8 3 Kehittämisosasto Pasilan ratapihalla kiskot katosivat vauhdilla tulevan asuntoja toimitilarakentamisen tieltä. Kuva: Pasi Autio Kehittämisosaston tärkeimmät tulokset vuonna 2010 Rakentamisen edellytysten luominen ja rakentamisen aloitusten valmistelu etenivät aluerakentamisprojekteissa suunnitellusti aluerakentamisprojektien johtoryhmän ohjauksessa. Edellytykset asuntorakentamisen käynnistymiselle luotiin Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa sekä aloittamalla pientalorakentamisen projektiohjelman mukaiset ensimmäiset toimenpiteet. Kehittämisosastolla valmisteltu Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman seurantaraportti esiteltiin kaupunginvaltuustolle Osasto huolehti Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyön koordinoivasta valmistelusta. Osaston viestinnässä painopisteinä olivat verkkoviestinnän ja esitetoiminnan tuotanto- ja toimintatapojen kehittäminen. Aluerakentaminen Määriteltyjä aluerakentamisprojekteja olivat vuonna 2010 Länsisatama, Töölönlahti, Keskustakorttelit, Arabia-Hermanni, Kalasatama, Kruunuvuorenranta, Viikki, Vuosaari, Kuninkaankolmio, Pasila, Myllypuro-Roihupelto ja Östersundom. Muita projektimaisesti hallittuja kohteita olivat Ormuspellon ja Alppikylän alueet. Myllypuro-Roihupellon lisäksi osallistuttiin Itäkeskuksen kehittämiseen sekä rakentamisen edellytysten luomiseen isoilla täydennysrakentamisalueilla. Kaupunginhallitus tutustui huhtikuussa iltakoulussaan aluerakentamisprojektien tilanteeseen. Toiminta Pientalorakentamisen projektiohjelman ensimmäisenä toimenpiteenä ohjelmoitiin Honkasuon ekotehokkaan pientaloalueen tontinluovutuskilpailu. Kilpailu saatiin myös ratkaistua vuoden loppuun mennessä. Aluerakentamisprojektien yhteisinä tavoitteina käynnistettiin ekotehokkaan aluerakentamisen periaatteiden määrittely sekä aloitettiin aluerakentamisen kokonaistalouden hallintamenetelmän kehittäminen. Länsisataman ja Kalasataman aluerakentamisprojekteissa tehtiin kilpailullisella neuvottelumenettelyllä logistiikkaoperaattorin valinta ja käynnistettiin uusi toimintamalli. Vastaavanlaisella hankintamenettelyllä aloitettiin jätteiden putkikuljetusjärjestelmän toimittajahankinta. Molemmille alueille perustettiin alueellinen kaupungin omistama putkikuljetusyhtiö. Länsisatama Jätkäsaaressa luotiin edellytykset asuntohankkeiden käynnistämiseksi muun muassa katu- ja tonttialueiden väliaikais- ja täyttöjärjestelyin. Asuntorakentaminen pääsi alkuun kahdella tontilla. Kuudella tontilla rakentaminen lykkääntyi seuraavalle vuodelle. Hartela aloitti kesäkuun alussa Tallinkin toimistohankkeen rakentamisen sekä Verkkokaupan rakentamisen samassa korttelissa kahdella tontilla. Länsisataman projekti osallistui Jätkäsaarenkallion kalliotilan hankesuunnitelman laatimiseen. Projekti myös vaikutti taloudellisesti Bunkkerin toteuttamiseksi liikuntapainotteisena peruskouluhankkeena. Jätkäsaaren Bunkkeri-rakennuksessa näkyi valaistuna edelleen vuonna 2009 kiinnitetty Jätkäsaaren jättilakana. Aluetta värittivät edelleen myös viisi Jätkäsaari-aiheista merikonttia. Kampanja voitti hopeaa Graafisen suunnittelun ammattilaisten järjestön Grafia ry:n Vuoden huiput kilpailun Innovatiivinen media tai ympäristö -sarjassa. Hernesaaren väliaikaiskäytön kehittämiseksi erityisesti risteilymatkailua varten projekti jäsensi tarvittavat toimenpiteet ja laati konkreettisen esityksen. 8

9 Kehittämisosasto 3 Kalasataman Sörnäistenniemen kiertävä kolmen kilometrin rantareitti avattiin Helsinki-päivänä. Nauhan leikkaamisessa mukana arkkitehti Tuomas Hakala (vas.), ympäristötaidekoordinaattori Johanna Hyrkäs, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sekä aluerakentamisprojektin johtaja Hannu Asikainen. Kuva: Pasi Autio Kalasatama Kalasataman aluerakentamisprojekti oli vastuussa Kalasataman keskuksen toteutuskilpailusta. Kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn liittyviä neuvotteluja on käyty noin puoli vuotta ja neuvottelut ovat edenneet tarjouspyyntövaiheeseen. Tarjouspyynnöt lähetettiin joulukuun lopulla. Rakentamisen valmistelusta huolehdittiin eri tavoin Sörnäistenniemessä, Suvilahdessa ja Kyläsaaressa. Projekti edisti Kalasataman tunnetuksi tekemistä avaamalla rantareitin entiselle satamaalueelle. Sataman entiseen huoltorakennukseen valmistui infotila, jossa on työpiste rakentamislogistiikkaoperaattorille sekä neuvottelu- ja esittelytilaa. Projekti osallistui alueellisen palveluyhtiön, Kalasataman Palvelu Oy:n perustamisen valmisteluun. Yhtiö hallinnoi asuintonttien ulkopuolisia maanpäällisiä autopaikkoja, yhteispihoja ja kerhotiloja. Töölönlahti Länsisatamaan kulkevan entisen satamaratakuilun eli Baanan esirakentaminen alkoi syksyllä Keskustakirjastohankkeen hankesuunnitelma valmistui vuonna 2010 ja hankkeen arkkitehtuurikilpailun valmistelu alkoi syksyllä. Finlandia-talon laajennushankkeen rakentaminen käynnistyi toukokuussa Radanvarren toimitilakorttelien suunnittelu käynnistyi syksyllä Maaliskuussa järjestettiin Finlandiatalossa Töölönlahden alueen nykyisille ja tuleville toimijoille vaikuttaja- ja päättäjätason tulevaisuutta visioiva Finlandiapuisto-symposiumi, jossa esiintyivät muun muassa New Yorkin Bryant Parkin sekä Kööpenhaminan Tivolin johtajat. Keskustakorttelit Toiminta painottui Helsingin Leijona Oy:n toiminnan tukemiseen kaupunginhallituksen vuonna 2009 hyväksymän kiinteistökehityssuunnitelman toteuttamiseksi. Arabia-Hermanni Arabianrannassa aloitettiin vuonna 2010 asuntohankkeita kerrosneliömetrin edestä. Asuntoja valmistui kerrosneliömetriä. Etelä-Hermannissa aloitettiin vuonna 2010 asuntohankkeita kerrosneliömetrin edestä, ja asuntoja valmistui kerrosneliömetriä. Arabianrannassa rakennusoikeudesta valmistuneiden ja rakenteilla olevien asuntokohteiden osuus oli vuoden 2010 lopussa noin 82 prosenttia ja Etelä-Hermannin alueella 92 prosenttia. Hermannin pysäköintiluola otettiin käyttöön marraskuussa. Etelä-Hermannin asuntorakentaminen alkoi uudelleen keväällä. Tiiviin alueen turvallisuuden edistämiseksi laadittiin Etelä-Hermannin rakennustyömaiden ympäristön turvallisuusohje. Ohje otettiin käyttöön lokakuussa. Arabia-Hermannin aluerakentamisprojekti koordinoi vuoden aikana aktiivisesti Tapio Wirkkalan puiston sekä Kellomäen kaupunkihistoriallisen puiston suunnittelua ja toteutuksen valmistelua. Lisäksi projekti osallistui keskeisesti Arabianrantaa vierailukohteena kehittävään Arabia näkyväksi -projektiin sekä Arabian Palvelu Oy:n, kehittämisyhtiö ADC Oy:n ja Etelä-Hermannin pysäköintiyhtiön toimintaan. Projekti huolehti myös Arabianrannan taidehankkeiden edistämisestä yhteistyössä taiteellisen koordinaattorin kanssa. Arabianrannan ja sen lähialueiden profiloitumiseksi Aalto-yliopiston tärkeänä kampusalueena edistettiin Taideteollisen korkeakoulun toimintaedellytyksiä Arabianrannassa. Aluerakentamisprojekti laati yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa keväällä kartta-aineiston Arabianranta-Kumpulan kampusalueesta. Aineisto sisältää tiedot alueen palveluista, joukkoliikenneyhteyksistä, oppilaitoksista ja niiden laajentumismahdollisuuksista sekä opiskelija-asunnoista ja alueen rakentamisaikataulusta. Kun kaupunki oli varannut Arabianrannasta tontin Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun laajentumiselle, aluerakentamisprojekti koordinoi tontin väliaikaiskäytön suunnittelua ja toteutusta. Tontin väliaikaiskäytöstä laadittiin suunnitelmia taideteoksen omaisena kaupunkiviljelyalueena kaupunginhallinnon, Taideteollisen korkeakoulun ja asukkaiden yhteistyönä. Tontin väliaikaiskäytön rakentamistoimenpiteet aloitetaan keväällä

10 3 Kehittämisosasto Viikissä jatkettiin kehittämishankkeita, mm. Latokartanossa käynnistyi elementtitekniikkaan perustuvan puukerrostalokorttelin suunnittelu sekä energiatehokas ja tiivis pientalorakentaminen. Kuva: Suomen Ilmakuva Oy 10 Kruunuvuorenranta Vuoden 2010 aikana Kruunuvuorenrannan aluerakentamisprojekti edisti tulevan rakennusmaan käyttöön saatavuutta koordinoimalla öljy-yhtiöiden alueelta poistumista valmistelevaa toimintaa sekä alueeseen liittyvien osapuolten keskinäistä yhteistyötä. Yhteistyötä tehtiin muun muassa Laajasalon öljysataman yhteistoimintaryhmässä. Alueen kunnallistekniikan suunnitelmia edistettiin siten, että rakentaminen voidaan käynnistää vuonna Projekti on ollut mukana ohjelmoimassa uudenmallista kumppanuuskaavoitushanketta Borgströminmäelle sekä osallistunut siihen liittyvän tontinvarauskilpailun järjestelyihin. Viikki Viikin aluerakentamisprojektissa aloitettiin asuntohankkeita yhteensä kerrosneliömetrin edestä. Asuntoja valmistui kerrosneliömetriä. Tärkeimmät tuotantokohteet olivat Latokartano 4 5, Tiedepuisto ja Viikinmäen länsiosa. Rakentamatonta asuntokerrosalaa on projektialueella vielä noin kerrosneliömetriä. Toimitilahankkeita aloitettiin kerrosneliömetrin edestä ja niitä valmistui kerrosneliömetriä. Tiedepuistossa alkoi Helsingin ympäristökeskuksen toimitalon rakentaminen ja ratkaistiin Suomen ympäristökeskuksen toimitalon suunnittelukilpailu. Vapaita toimitilatontteja on vielä Tiedepuistossa sekä Lahdenväylän ja Kehä I:n varrella Viikinmäessä, Latokartanossa ja Kivikossa yhteensä noin kerrosneliömetriä. Alueprojektissa jatkettiin Viikin kehittämishankkeita ja seurantatutkimuksia. Uusina hankkeina alkoivat elementtitekniikkaan perustuvan puukerrostalokorttelin suunnittelu Latokartanoon, asiantuntijaohjattu ryhmärakentaminen Viikinmäkeen, energiatehokas ja tiivis pientalorakentaminen Latokartanoon ja primääripihi kerrostalo -hanke Kivikkoon. Vuosaari Vuosaaren pohjoisen ostoskeskuksen lähipalvelukonseptin kehittelyä ja Vuosaaren keskustan kehittämistä jatkettiin. Asuntohankkeita käynnistyi Aurinkolahden kanavan varressa, Kahvikorttelissa ja Fallpakassa. Asuntokohteita valmistui Fallpakassa ja Keski-Vuosaaressa. Urheilutalon laajennus valmistui. Jäähallitontti esirakennettiin liikuntapuistossa. Uutelan kanava palkittiin ympäristöpalkinnolla. Vuosaaren huipun maisemointi sai kunniamaininnan Suomen paras maisemahanke -kilpailussa. Kuninkaankolmio Seudullisen aluekehittämisprojektin toiminta keskittyi yhteisten suunnittelutarpeiden tunnistamiseen, palveluverkon selvittämiseen sekä suunnittelu- ja rakentamisaikataulujen koordinointiin projektialueella. Kuninkaankolmion kehittämisfoorumin toiminta alkoi huhtikuussa 2009 osana seudullista aluekehittämisprojektia. Vuonna 2010 kehittämisfoorumin työnä rakennettiin Helsinginseutu-portaalin alle. Asukasyhdistykset ja projektialueen keskeiset toimijat kartoitettiin ja osallistettiin mukaan foorumiin. Aluekehittämisprojektille laadittiin esite. Projektialueen asukaslähtöisiä kehittämisehdotuksia kerättiin joulukuussa Myyrmäen aluefoorumin työpajoissa ja Myyrmäen joulumarkkinateltassa. Kuninkaantammen alueella jatkettiin sen keskusta-alueen rakentamisen valmistelua. Projektiohjelma laadittiin. Kuninkaantammen hulevesipilotissa teetettiin hulevesistrategian toimenpideohjelman mukainen hulevesien hallinnan lisäselvitys osayleiskaava-alueelle. Honkasuon kaava-alueella valmisteltiin asuntorakentamisen käynnistämistä. Itäiselle aloitusalueelle valmisteltiin tontinvarauskilpailua puurakentamisen ja ekotehokkaan asuntoalueen teemalla. Tontinvarauskilpailun valmisteluun liittyi internet-avusteisen työkalun kehittäminen osana kilpailuprosessin kehittämistä. Pasila Maanomistussuhteista johtuen Pasilan aluerakentamisen projektityötä on tehty kaupungin hallintokuntien lisäksi tiiviissä yhteistyössä valtion osapuolten sekä alueen yksityisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Valtion ja Helsingin kaupungin Keski-Pasilan toteuttamista koordinoiva yhteistyöryhmä kokoontui kaupunginjohtaja Jussi Pajusen johdolla kolme kertaa vuonna Aluerakentamisprojektilla oli kokousten valmisteluvastuu, ja projektinjohtaja toimi kokousten sihteerinä. Keski-Pasilan asioita käsiteltiin kaupungin Epok-ryhmässä kuudesti.

11 Kehittämisosasto 3 Laajasalon öljysatama muutti tulevan Kruunuvuorenrannan asuinalueen tieltä. Kuva: Charlotta Boucht Keski-Pasilassa toiminnan pääpaino oli keskustakorttelin suunnittelu- ja toteutuskilpailun valmistelussa. Kilpailu alkaa helmikuussa Projektilla on koordinointivastuu kilpailusta. Kilpailun hankekuvaus oli lausunnoilla Muut kilpailuasiakirjat valmistuivat muutamia yksittäisiä liitteitä lukuun ottamatta vuoden 2010 aikana. Kilpailusta valmistuivat keväällä 2010 suomen- ja englanninkieliset ennakkoesitteet. Myös kilpailua varten tehdyt PasilaOne-internetsivut otettiin käyttöön. Sivuille lisättiin syksyllä kilpailun hankekuvauksen lausuntoversio sekä muuta kilpailuaineistoa. Valtio ja kaupunki järjestivät yritystapaamisia eräiden kilpailuun mahdollisesti osallistuvien tahojen kanssa. Kilpailun hankekuvaus käännettiin englanniksi ja ruotsiksi. Valtio ja kaupunki aloittivat sopimusten laatimisen keskustakorttelin, Keski- Pasilan aiesopimuksen laajentamisen ja autojunien lastausalueen osalta. Keski-Pasilan rakennusoikeuksien määriä tarkistettiin ja asemakaavoille laadittiin yhdessä valtion kanssa tavoiteaikataulut. Raiteistojen purku alkoi laajamittaisesti Keski-Pasilassa. Autopikajunaterminaalin rakentaminen alkoi Haarakalliossa loppuvuonna Korkean rakentamisen poikkeamisohjeen laatimistyö ja ohjausryhmä- työskentely alkoivat loppukeväällä Poikkeamisohje tuottaa kaupungin käyttöön toimintamallin ja vaatimukset yli 16-kerroksisten rakennushankkeiden osalta. Myllypuro-Roihupelto Myllypuron keskuksen asemakaavassa on rakennusoikeutta asunnoille noin kerrosneliömetriä ja liiketiloille noin kerrosneliömetriä. Ostoskeskuksen alueen rakentaminen alkoi tammikuussa Palvelukeskukseen sijoittuu 255 vapaarahoitteista vuokraja asumisoikeusasuntoa. Östersundom Östersundomin aluerakentamisprojektin toimintatavat luotiin ja otettiin käyttöön kertomusvuonna. Projektinjohtaja aloitti työnsä kesäkuussa. Aluerakentamisprojektin kokoustoiminnot aloitettiin marraskuussa. Projekti osallistui tiiviisti kaupunkisuunnitteluviraston Östersundom-projektin johtoryhmän toimintaan sekä muihin työryhmiin. Projekti käynnisti investointi- ja aluetalouslaskelmat sekä pientalokaupungin toteuttamisperiaatteiden kehittämistyön. Projekti aloitti myös alueen suunnittelun, toteutuksen ja käytön ekojohtamistoiminnan tavoitteenaan muodostaa alueelle yhteistyötahoja sitovat ekotavoitteet ja ekostrategia. Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman ja asuntopolitiikan koordinointi Kehittämisosaston johdolla valmisteltu Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman seurantaraportti esiteltiin kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitus teki asiassa täytäntöönpanopäätöksensä Seurannan yhteyteen valmisteltiin kaupunginvaltuustolle pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman seuranta. Toimenpideohjelma vieraskielisen väestön tasaisemmasta sijoittumisesta eri kaupunginosiin ja hallintamuodoltaan erilaisiin asuntoihin valmisteltiin yhteistyössä asunto-ohjelmasihteeristön kanssa. Asunto-ohjelmatiimi osallistui Helsingin seudun yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen vision 2050 sekä visiota toteuttavien strategisten linjausten laadintaan. Tiimin jäsenet osallistuivat myös HSY:n asuntotoimikunnan työskentelyyn ja asuntoraportin 2010 valmisteluun. Hitas-työryhmä puolsi 19 vapaarahoitteisen hankkeen suunnitelmaa. Hankkeissa oli yhteensä 807 asuntoa, asuntoneliömetriä. Asuntoneliöillä painotettu hankinta-arvo oli keskimäärin euroa/ asuntoneliömetri (556 asuntoa, asuntoneliömetriä). Hissiprojekti tuotti neuvontapalveluja taloyhtiöille. Helsingissä aloitettiin 61 hissin rakentaminen vuonna Energiatehokkuustyöryhmä valmisteli ehdotuksen asuntotonttien tontinluovutuksiin liitettävistä energiatehokkuusehdoista kesäkuussa Lisäksi työryhmä valmisteli ehdotuksen kaupungin omistaman asuntokannan ja kaupungin oman asuntotuotannon energiatehokkuuden toimenpideohjelmaksi joulukuussa Täydennysrakentamisen loppuraporttiin on työstetty ehdotukset seitsemään eri teemaan jakautuvista kehittämistoimenpiteistä täydennysrakentamisen edistämiseksi. 11

12 3 Kehittämisosasto Asuntomarkkinatmessut Helsingin Messukeskuksessa. Kuva: Simo Karisalo Kehittämisosaston viestintä Päivittäisviestintä ja mediasuhteiden hoitaminen Osaston viestintä lähetti median edustajille vuoden aikana yhteensä 25 tiedotetta ja kutsua tiedotustilaisuuksiin yhteistyössä viraston viestinnän kanssa. Osaston vastuulla olevilla verkkosivuilla julkaistiin vuoden aikana suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi noin 380 uutista. Osaston vastuulla olevat verkkosivut tavoittivat laajan lukijakunnan. Niillä oli yksittäisiä kävijöitä yhteensä noin Mediaa palveltiin syksyllä media-aamiaisella, jonne osallistui noin kaksikymmentä rakentamisesta, asumisesta ja rakennetusta ympäristöstä kirjoittavaa toimittajaa. Verkkoviestintä Uuttahelsinkia.fi-portaalin ruotsinkieliset sivut valmistuivat alkuvuodesta Portaalin englanninkieliset sivut Helsinki New Horizons tehtiin Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa. Vuoden aikana avattiin uusia sivustoja: Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteisen Kuninkaankolmion projektin sivut, Pasilaonekilpailusivusto, Torikortteleiden sivujen englanninkielinen osio, Lähiöprojektin uudistuneet kotisivut uuttahelsinkia. fi-portaaliin sekä Finlandiapuiston ruotsinkielinen sivusto. Finlandiapuiston verkkosivuilla julkaistiin Töölönlahden tilapäistä puistoa sekä Baanaa esittelevät virtuaalimallit. Julkaisut Osaston oma esitekonsepti luotiin yhdenmukaistamaan esitteiden ilmettä, rakennetta ja toteutusprosessia. Konseptilla haetaan jatkossa esitetuotantoon kustannustehokkuutta. Ensimmäisinä painokuntoon toteutettiin Kalasataman ja aluerakentamisen esitteet. Messut ja tapahtumat Osasto järjesti helmikuussa asuntojen myynnistä ja markkinoinnista vastaaville perinteisen tiedotustilaisuuden, Asuntoinfon. Maaliskuussa osallistuttiin yhteistyössä Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien kanssa Asuntomarkkinatmessuille Helsingin Messukeskuksessa. Messujen teemoina olivat metropolialueen uudet alueet, kestävä kaupunkikehitys ja pientaloasuminen kaupunkiympäristössä. Osaston viestintä valmisteli esittelyaineistoa ja osallistui Ranskan Cannesissa järjestettyihin kiinteistö- ja sijoitusalan Mipim-messuihin maaliskuussa sekä Saksan Münchenissä järjestettyihin kiinteistö- ja sijoitusalan Exporeal messuihin. Helsinki-päivänä kaupungintaloa ympäröivissä Torikortteleissa järjestettiin makasiinityyppinen keskustelutilaisuus. Torikortteleita myös bongattiin jo kolmatta vuotta suunnistamalla. Kalasataman uusi rantareitti avattiin Helsinki-päivänä. Jalankulkuun ja pyöräilyyn tarkoitettu kolmen kilometrin väylä kiemurtelee Sompasaaren ympäri. Reitin varrelle oli koottu Helsinki-päivän kunniaksi paljon nähtävää. Rantareittiin liittyen tehtiin erilaisia materiaaleja kuten julisteet Kalasataman metroasemalle, banderolli, Kalasataman taskuopas sekä verkkosovellus reitin toiminnoista. Esikaupunkien neljässä kauppakeskuksessa järjestettiin ilmaiset klassisen musiikin konsertit. Tapahtumat olivat syksyllä 2010 alkaneen Helsingin kulttuurikeskuksen, Lähiöprojektin, Sibelius- Akatemian ja kauppakeskusten yhteistyön tulosta. Osaston resurssit Kehittämisosastolla on yksi toimistotasoinen yksikkö, aluerakentamisyksikkö sekä kolme tiimiä: asunto-ohjelmatiimi (Ato-tiimi), kehittämistiimi ja viestintätiimi. Vuoden lopussa osastolla oli yhteensä 40 vakanssia, joista kolme oli avoinna. Yhden avoinna olevan, suunnittelusihteerin, vakanssin täyttöprosessi oli vuoden vaihteessa meneillään. Lisäksi kertomusvuonna osastolla oli yksi määräaikainen projektisuunnittelija. Osastolla on yhtenäiset toimitilat osoitteessa Aleksanterinkatu 24, kerroksessa. Osaston toimintamenot vuonna 2010 olivat ,22 euroa. Osastopäällikkönä on Markus Härkäpää. 12

13 Organisaatioyksikkö 4 Kuva: Organisaatioyksikkö Organisaatioyksikön kehittämispäivän teemana oli innovatiivisuuden kehittäminen kaupunkiorganisaatiossa. Työhyvinvointipäivän teemoja olivat musiikin merkitykset ja Helsinki runoudessa. Kuvassa Terttu Holstila, Vesa Paavola, Hannu Kurki ja flyygelin ääressä professori Eero Tarasti. Keskeiset projektit vuonna 2010 Organisaatioyksikkö valmisteli kertomusvuonna esityksen siivous- ja vahtimestaripalvelujen keskittämisestä. Yksikkö hoiti lasten päivähoidon ruokapalveluiden siirtoa Palmiaan valmistelevan työryhmän puheenjohtajan ja sihteerin tehtävät. Kaupunginvaltuuston käsittelyyn valmisteltiin esitys tilahallinnon kehittämisestä. Yksikkö hoiti halli- ja ulkomyynnin uudelleenorganisoinnin työryhmän puheenjohtajan ja sihteerin tehtävät. Organisaatioyksikkö osallistui ruokapalvelun toimintamallin ja organisoinnin kehittämisen työryhmään (jäsen ja sihteeri). Yksikkö osallistui Helsingin ja Vantaan yhdistämisselvityksen demokratiaryhmään ja kuntatalousryhmään sekä näiden alaryhmiin. Organisaatioyksikkö koordinoi sosiaaliviraston ja opetusviraston työpajojen arviointityötä. Lisäksi yksikkö kilpailutti Staran ja HKR-Rakennuttajan yhdistämisen konsulttityön ja valvoi työn etenemistä. Yksikkö teki selvityksen vuoden 2006 hankintastrategian vaikutuksista hankintojen kehittämiseen. Lisäksi osallistuttiin viraston sähköisen työpöydän sisältötyöhön. Yksikön päällikkönä toimi organisaatiopäällikkö Vesa Paavola. 13

14 5Sisäinen tarkastus Osaston tilat sijaitsevat Unioninkatu 25:n toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Kuva: Talous- ja suunnittelukeskuksen aineistopankki Sisäisen tarkastuksen tärkeimmät tulokset vuonna 2010 Sisäinen tarkastus tuotti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointeja, varmistus- ja konsultointipalveluja. Vuoden 2010 aikana valmistui 46 tarkastusta. Näistä kuusi oli seurantoja aikaisemmin tehtyihin tarkastuksiin. Kaupunginjohtajan toimialalle tehtiin neljätoista tarkastusta, rakennus- ja ympäristötoimeen kolme, sosiaali- ja terveystoimeen kuusitoista, sivistystoimeen kuusi sekä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimeen kuusi tarkastusta. Lisäksi laadittiin neljä suppeampaa muistiota. Tarkastukset koskivat muun muassa hankintastrategian toteutumista, kilpailutusta ja hankintoja, tietojärjestelmien ylläpitoa, pääsynhallintaa ja käytönvalvontaa, hallinnon prosesseja, harmaan talouden torjuntaa rakennushankkeissa, asuntotonttien varaamista, toimeentulotukea, jäte- ja erityisesti lääkejätehuoltoa, tulonkantoa, sijoituksia, irtaimen omaisuuden hallintaa ja asiakasvarojen hallintaa. Seurantatarkastukset kohdistuivat muun muassa ostolaskujen käsittelyprosessien valvontaan. Kaikille virastoille ja liikelaitoksille tehtiin seurantakysely Helsingin kaupungin eettisten periaatteiden toteutumisesta ja järjestettiin koulutustilaisuus eettisistä periaatteista yhteistyössä varainhallinnan kanssa. Kaupunginjohtajan toimeksiannosta osasto laati ohjeen virastoille ja liikelaitoksille ongelmajätteiden käsittelystä. Sisäisen tarkastuksen vuosikatsaus valmistui maaliskuussa. Vuosikatsauksessa käytiin läpi sisäisen tarkastuksen vuonna 2009 tekemät tarkastukset sekä niissä tehdyt merkittävimmät havainnot ja tarkastuksen antamat suositukset. Sisäinen tarkastus valmisteli kaupunginhallituksen toimintakertomukseen sisäisen valvonnan selonteon vuodelta Sisäinen tarkastus osallistui riskienhallinnan koordinaatioryhmän toimintaan sekä koordinaatioryhmän esityksiä valmistelevan riskiryhmän toimintaan. Osasto valmisteli yhdessä varainhallinnan kanssa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeiden uudistamista. Sisäinen tarkastus antoi pyydettäessä virastoille sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevaa koulutusta. Kolme sisäistä tarkastajaa toimi arvioijana kaupunginjohtajan laatupalkintokilpailussa. Suomen laatupalkintokilpailun arvioijana toimi yksi sisäinen tarkastaja. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kaupunginjohtaja hyväksyi vuonna 2010 sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen, jossa määritellään sisäisen tarkastuksen toimivalta, tehtävät, tiedonsaantioikeudet sekä toimintaperiaatteet tarkastuksessa. Osaston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa arvioitiin kertomusvuonna käyttämällä sisäisen valvonnan yleisohjeeseen perustuvaa sisäisen valvonnan muistilistaa. Riskejä arvioitiin toiminnan suunnittelun yhteydessä. Arviointien perusteella voidaan todeta, että osaston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tila on hyvä. Sisäinen tarkastus arvioi toimintansa laajuuteen ja rakenteeseen nähden kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Sisäisen tarkastuksen merkittävimmät riskit koskevat tarkastusten kohdistumista merkittävimpiin riskialueisiin ja tarkastusten vaikuttavuutta. Toiminnan painopisteet Toiminnan vaikuttavuus Sisäinen tarkastus tuottaa johdolle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointitietoa. Tavoitteena on, että tarkastusraporttien suositukset ovat rakentavia ja toteuttamiskelpoisia. Tavoitteen toteutumista seurattiin virastopäälliköiltä ja tarkastuskohteen asiantuntijoilta kerättävällä asiakaspalautteella. Asiakaspalautteesta lasketun lisäarvoindeksin toteutumisaste oli 4,4 asteikolla 1 5. Asiakaspalautekyselyn palautusprosentti oli

15 Sisäinen tarkastus 5 Ritva Lairala ja Tapani Tuovinen viraston sisäisessä tiedotustilaisuudessa Kuva: Anna Kanervirta Osaston talousnäkökulma: tuottavuuden parantaminen Osastolla on oma sisäisen tarkastuksen työhön suunniteltu tuottavuusindeksi, joka muodostuu useasta toimintakykyä mittaavasta panos- ja tuotostekijästä. Sisäinen tarkastuksen tavoitteena oli 1 prosentin tuottavuuden nousu. Tavoitetta ei saavutettu. Tuottavuusindeksi oli yksi osaston tulospalkkiojärjestelmän mittareista. Prosessinäkökulma Osaston johtamisjärjestelmä on kytketty tulospalkkiojärjestelmään. Sisäinen tarkastus käytti tasapainoisen tavoitteiston (BSC) kehikkoa toimintansa suunnittelussa, arvioinnissa ja seurannassa. Toimintasuunnitelman toteutumista arvioitiin osastokokouksissa. Tulospalkkiojärjestelmän tulostavoitteet ja seurantamittarit johdettiin suoraan osaston tuloskortista. Asetetuista tulostavoitteista toteutui 68 prosenttia. Tarkastukset tehtiin tarkastusprosessin ja tarkastuksen laadunhallinnan standardien mukaisesti. Sisäisen tarkastuksen päällikkö tarkisti ja hyväksyi tarkastusraportit ja päätti raporttien jakelusta. Jokaisesta päättyneestä tarkastuksesta pidettiin arviointikeskustelu, jossa sisäisen tarkastuksen päällikkö kävi tarkastajan kanssa läpi tarkastajan tekemän itsearvion, saadun asiakaspalautteen sekä tarkastuksen aikabudjetin toteutumisen. Vuoden aikana jatkettiin tarkastusraporttien sisällöllistä kehittämistä, uudistettiin tarkastusraportin kirjoittamisohje ja tarkistettiin tarkastusraporttien mallipohjaa. Uudistettu tarkastusraporttien kirjoittamisohje valmistui otettavaksi käyttöön vuoden 2011 alusta. Osana viraston laatuverkoston työtä luotiin viraston yhteisen mallin mukaiset prosessikuvaukset tarkastusprosessista ja konsultointiprosessista. Lisäksi järjestettiin itsearviointityöpaja, jossa arvioitiin sisäisen tarkastuksen prosessit ja suorituskykytulokset, tunnistettiin vahvuudet ja heikkoudet sekä kehittämiskohteet. Tarkastusprosessin vaiheiden (riskiarvio, työsuunnitelma ja työpaperit) tarkemmaksi kuvaamiseksi ja ohjeistamiseksi sekä työvälineiden luomiseksi perustettiin kehittämisryhmä. Tavoitteena on uudistaa sisäisen tarkastuksen tarkastusprosessia siten, että voidaan toteuttaa tarkastuksen työpapereiden kattava läpikäyminen. Ryhmän työ jatkuu vuonna Sisäisen tarkastuksen esittelyaineisto uudistettiin ja sisäisestä tarkastuksesta painatettiin esite. Henkilöstönäkökulma Sisäisessä tarkastuksessa oli vuoden 2010 lopussa 17,6 kokoaikaista vakanssia. Sisäinen tarkastus tarjosi harjoittelupaikan yhdelle korkeakouluopiskelijalle. Osaston tilat sijaitsevat Unioninkatu 25:n toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Ammattitaitoinen henkilöstö Tulos- ja kehityskeskustelut käytiin vuoden 2010 alussa ja niiden pohjalta laadittiin henkilökohtaiset tulos- ja kehityssuunnitelmat. Ammatillista osaamista kartutettiin järjestelmällisen kouluttautumisen ja keskinäisen osaamisen jakamisen avulla. Osaston koulutussuunnitelmassa painopisteinä olivat tarkastusraporttien kirjoittaminen, tietojärjestelmien tarkastus ja tietoturva. Koulutussuunnitelmasta jäi toteutumatta yksi koulutustilaisuus. Vuoden lopussa sisäisessä tarkastuksessa työskenteli neljä CIA-tutkinnon suorittanutta, kolme CISA-tutkinnon suorittanutta sekä yksi CCSA-tutkinnon suorittanut tarkastaja. Sisäinen yhteistoiminta toteutui osastokokousten muodossa. Vuoden aikana pidettiin 32 osastokokousta. Sisäisen tarkastuksen osastopääliikkönä toimi Sari Kyllönen. Työhyvinvointi Työhyvinvointia ylläpidettiin aktiivisesti. Työhyvinvointikyselyn tuloksia käsiteltiin yhdessä. Vuoden aikana järjestettiin kaksi tyhy-päivää. Vuoden aikana selvitettiin sisäisen tarkastuksen toimitilojen sisäilman laatua. Näytteitä otettiin huoneilmasta sekä lattiarakenteista. Osassa näytteitä oli suuria home- ja sädesienipitoisuuksia. Tarkastuksissa on havaittu myös, että ilmastointijärjestelmässä on vikoja, jotka heikentävät sisäilman laatua. Asian selvittämiseksi on tiedotettu ja tehty yhteistyötä työsuojelun, työterveyshuollon sekä tilakeskuksen kanssa. 15

16 6Tietotekniikkaosasto - ä s a - n a l- a - e KUVAT PATRIK LINDSTRÖM JA ADACTIVE OY / KSV taan ja hyödynnetään uusilla tavoilla. Virastot voivat erilaisissa suunnitteluhankkeissaan Sähköisten palvelujen ja kyselyissään Palvelut ottaa käyttöön kaupungin oman Kerrokartalla-palvelun, jossa kuntalaiset tarjontaa laajennetaan voivat kommentoida ja keskustella toistensa ja viranomaisten kanssa. Kaupungin sähköisiä palautejärjestelmiä Vakioidut yhtenäistetään työasemat yhteistyössä Hel.fi-rakenneuudistuksen kanssa, ja palautteiden hyödyntämistä Sähköpostilaatikot raportoinnissa kehitetään Digitaalista Intranetin syrjäytymistä käyttäjät ehkäistään mm. tarjoamalla helsinkiläisille ilmaista tietotekniikkaopastusta Hel.fi-käynnit kaupungin eri (milj/kk) toimipaikkojen 1,368 nettipisteillä. Tietoa 1,373 näistä palveluista 1,421 ylläpidetään Helsingin Palvelukartta-käynnit sähköisellä palvelukartalla keskitetysti Helsinkiläisille tarjottavaan sähköisen asioinnin alustaan ja henkilökohtaiseen asiointikansioon kytketään vuoden 2011 aikana kaikki kaupungin keskeiset asiointipalvelut. Tietotekniikkaosaston Asiointipalvelut liitetään tärkeimmät työpöytään tulokset ja taustajärjestelmiin. vuonna 2010 Esimerkiksi yhteisöjen päiväkotipaikkaa sähköisen asioinnin haettaessa hel- päiväkodin maan voi tulevat hankkeet pyydettiin hal- saumattomammin Osaston sitovana paikkatietoon, tavoitteena asianhallintaan, oli, että sähköiseen Kaupungin tietotekniikan hankeohjel- Osasto ohjasi valita ja palvelukartalta kehitti tietotekniikan ja sen tiedot siirtyvät pottamiseksi automaattisesti luodaan päivähoidon yhteisöjen asiointikansio, sähköisistä johon palveluista kootaan otetaan yhteisöille käyttöön avustus- Osasto laati hallintokunnille tarvittavat hakulomakkeelle. lintokunnilta osana talousarvioesitystä. hyödyntämistä Yhteisöille kaupungin ja yrityksille palveluissa tarjottavista ja hallinnossa hakemukset kaupunginhallituksen ja tapahtumalupahakemus. suunnatut Lisäksi sähköiset yhteisöjen palvelut ja yritysten ja jonka asioinnissa ohjeet ratkais-jtaan tietotekniikkastrategian vahvan tunnistamisen tapa. kautta yhteisöt voivat asioida kaupungin keohjelmaan hyväksyttiin 102 hanketta. mallit. Kaupunkitasoiseen han- hyväksymän mukaisesti. Työn painopisteinä olivat kanssa virastorajoista riippumatta. Sitova Hankeohjelma käsiteltiin tietotekniikkastrategian ohjausryhmässä. Osaston kaupungin tietotekninen infrastruktuuri, tavoite saavutettiin. sähköinen Rakennus- asiointi, palaute- ja ja ympäristötoimi vuorovaikutusjärjestelmät, Kertomusvuonna otettiin käyttöön asiantuntijat osallistuivat keskeisten Rakennus- ja tietotekniikkaa ympäristötoimella on edessään sähköinen alueen työpöytä kaupunkirakenteen ja karttapohjainen tiivistymiseen kaupunkiyhteisten liittyviä haasteita. Rakentamisessa on lähivuosina ja merkittävimpien kaikille -hanke, sähköinen työpöytä, kyselypalvelu otettava Kerro huomioon kartalla. katu- Lisäksi ja viheralueverkoston kasvu ja ikääntyminen, kaupungin tiivistyminen ja kaupunkiympäristön merkityksen laadittiin muun muassa tietotekniikkastra- muassa toimimalla johto- ja ohjausryh- virastohankkeiden ohjaukseen muun asianhallintajärjestelmä ja keskushallinnon it-tuki. Suurten kaupunkiyhteisten tegian toteutumisen arviointi sekä paikkatiedon kehittämisohjelma Osaston työntekijät osallistuivat Helsinmien jäseninä. korostuminen, pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyön lisääntyminen sekä uusien alueiden kehittämishankkeiden (Ahjo, Laske, hoitoonotto. HR, osaamiskeskus) käynnistymisen ja ja aloitettiin Tietotekniikkaohjelman ki-vantaa-yhdistymisselvityksen laatimiseen tietohallinnon ja tietotekniikan etenemisen vuoksi osaston käyttö- ja laatiminen. investointimenoja Rakennusvirasto kasvatettiin. varmistaa osaltaan asuntotuotannon edellyttämän perusrakenteen suunnittelun ja rakentamisen muun rakentamisen tahdissa. alaryhmässä. Toiminnan painopisteet Katupölyä ja Keskeiset tunnusluvut Virasto varautuu ilmastonmuutokseen mm. toteuttamalla tulvantorjuntasuunnitelmaan Jatkuvat palvelut Tiedottamista sisältyviä tulvasuojeluhankkeita. oli kertomus- Myös ylläpidossa huomioidaan sääolosuhteiden muutokset. kaivuutöistä kaupungin tietotekniikasta hoidettiin laatimalla kolme numeroa Osaston vetovastuulla Osaston virastoille ja liikelaitoksille vuonna 18 kaupunkiyhteistä Rakennusviraston kehittämishankettana velvoitteina Lisäksi osaston rakennusvirastolle työntekijät on tullut kaupungin mm. tulvasuojelujärjestelmät, tietoliikenneverkko, vakioitu turvakamerajärjes- hoidossa oleva järjestämiä katu- ja puistopinta-ala jatkuvia palveluja kasvaa olivat vuosittain 2 3 %. Tietotekniikka Uusi- aiheutuvia Helsingissä -tiedotetta. haittoja osallistuivat telyt muiden ja käymäläverkoston keskushallinnon laajennukset. työasemaverkko Lisäksi entisiä ja satama-alueita siihen liittyvät sekä palvelut, sähköposti, rakennusviraston internetpalvelu, hoitoon. sähköi- Osaamiskeskuksen vähennetään toimesta kehitettiin muita ranta- Osaamiskeskus ja yksiköiden laiturialueita hankkeisiin siirtyy asiantuntijoina. muilta hallintokunnilta Kehittämissuoritteiden määrä oli nen työpöytä, dokumentinhallinta- ja edelleen ja julkaistiin intranetissä uudet Tuottavuusindeksi, 131, nousi edellisestä vuodesta 19 pistettä. Osasto huolehti telmä ja tietovarasto, Kaupunginjohtajan palvelukartta ehdotus vuoden sekä 2011 talousarvioksi asianhallintapalvelut, raportointijärjes- versiot seuraavista koordinointi- ja kehittämismenetelmistä: kaupungin koko kaupunkiyhteisen palvelun järjestämisestä ja niiden laatutason seurannas- palvelujen käytettävyys säilyi hyvänä. kaupungin puhelinpalvelut. Jatkuvien ta. Loppukäyttäjäpalvelujen volyymitiedot on esitetty seuraavassa taulukossa. Tietohallinnon ohjaus ja koordinointi Tietotekniikkaohjelman valmistelu aloitettiin laatimalla edellisen strategian arviointiraportti. naisarkkitehtuurin hallintamalli ja kehittämismenetelmä, it-hankekoordinointi ja hankejohtamisen menetelmä, projektihallinnan menetelmä ja ratkaisujen vaatimusmäärittelymenetelmä. Yhteensä menetelmien kehittämistoimenpiteisiin ja -projekteihin käytettiin ostopalveluja 183 henkilötyöpäivää.

17 Tietotekniikkaosasto 6 Työt tehdään nykyään monipaikkaisesti, sähköiset viestintävälineet mahdollistavat sen. Kuva: Pasi Autio Osaamiskeskuksen toimittajayhteistyötä kehitettiin ja kehitystoimenpiteet priorisoitiin. Hallintokuntien tietojärjestelmäprojekteihin käytettiin osaamiskeskuksen asiantuntijaresursseja vaatimusmäärittelypalveluihin 731 henkilötyöpäivää, arkkitehtuuripalveluihin 410 henkilötyöpäivää, hanke- ja projektipalveluihin 80 henkilötyöpäivää ja käyttöliittymäpalveluihin 52 henkilötyöpäivää, yhteensä henkilötyöpäivää 42 eri projektissa. IT-arkkitehtuurit Kaupungin kokonaisarkkitehtuurin ohjausta ja osaamisen kasvattamista jatkettiin kaupunkitason arkkitehtuuriryhmän ja hallintokuntien arkkitehtuuriverkoston avulla. Kaupungin kokonaisarkkitehtuuritoiminnon kypsyystaso mitattiin 13 hallintokunnalta ja kehittämistä kohdennettiin mittauksen mukaisille alueille. Vuonna 2010 kaupungin arkkitehtuuritoiminnon kypsyystason keskiarvoa nostettiin 1,32:sta 1,59:ään. Arkkitehtuurin mallintamisohjeet laadittiin ja julkaistiin intranetissä. Lisäksi laadittiin kaupungin yhteisten palvelujen kokonaisarkkitehtuurikuvaus sekä kaupunkiyhteisten järjestelmien kartta. Hallintokuntatasoiseen kokonaisarkkitehtuurityöhön osallistuttiin sosiaalivirastossa. Kuntien arkkitehtuurien kehittämiseen ja julkishallinnon arkkitehtuurimenetelmän JHS-työhön osallistuttiin. Osaston asiantuntijat osallistuivat muun muassa seuraavien hankkeiden arkkitehtuurityöhön: Laske, HR-järjestelmät, ATJ ja ATJ/VTJ, Ahjo ja Filenet, Hijat-arkkitehtuurin mallintaminen, kuljetuspalvelujen maksujärjestelmä, paikkatiedon arkkitehtuuri, tietovarastoarkkitehtuurit, sähköisen asioinnin ratkaisut ja valtion integraatiot, verkkokauppa ja maksunhallinta sekä pääkaupunkiseudun asiointialusta. IT-perusinfrastruktuuri ja tietoturva Koko kaupungin kattavan työasema- ja palvelin-infrastruktuurin kehittämisen ensisijaisia kohteita olivat ympäristön hallintamenetelmien kehittäminen ja ylläpidon automatisointi. Työasemavakiossa aloitettiin Windows7-alustan käyttöönotto. Työasemien virransäästön valvonta- ja hallintamenetelmiä kehitettiin ja uudistettiin käytettäviä ohjelmia. Exchange-sähköpostijärjestelmän tuotantokäyttö vakiinnutettiin. Pikaviestinnän käyttöä ja verkkokokouksia pilotoitiin. Helnet-tietoliikenneverkon standardointi saatettiin valmiiksi myös opetusviraston osalta. Langaton verkko päivitettiin, erillisverkkoja rakennettiin ja taloliittymien nopeuksia nostettiin. Lisäksi valokuitusopimus uusittiin. Sähköisen työpöydän ekstranet-työtilojen käyttäjätunnusten hallintaratkaisu toteutettiin. Tiedon ja Logican kanssa tehtiin jatkuvuussuunnitelmat ja kaupungin tietojärjestelmille laadittiin toipumissuunnitelmaohjeistus. Kertomusvuonna toteutettiin ratkaisu, jonka avulla internetistä voi selaimella käyttää sisäisiä sovelluksia. Sähköinen asiointi ja ulkoiset verkkopalvelut Kaupunkiyhteisen asiointiympäristön Asionti.hel.fi-palveluun toteutettiin oma osio yritys- ja yhdistysasiakkaille. Kuntalaisen kansiota kehitettiin ottamalla käyttöön vuorovaikutteinen viestityspalvelu sekä parannettiin hakemusten haku- ja lajittelutoiminnallisuuksia. Asiointi.hel.fi:n visuaalista ilmettä ja rakennetta parannettiin. Asiointikansioita oli vuoden lopussa käytössä kuntalaisella ja määrän kasvua seurataan. Asiointi.hel.fi-sivustolla vierailtiin vuoden 2010 aikana yhteensä kertaa. Näistä oli yksittäisiä kävijöitä. Asiointialustaan toteutettiin Virkailijan kansio -sovellus, jonka avulla on mahdollista vastaanottaa asiointi.hel.fi:n kautta lähetettyjä hakemuksia, lomakkeita ja ilmoituksia. Sovelluksen avulla voidaan myös päivittää asiankäsittelyn tiloja ja viestiä kuntalaisten sekä yritysja yhdistysasiakkaiden kanssa. Virkailijan kansioon saapuneista hakemuksista lähetetään sähköpostiheräte käsittelijälle. Virkailijan kansio on käytössä viidessä palvelussa. 17

18 6Tietotekniikkaosasto 18 Hallintokuntien verkkoasioinnin kehittämistä koordinoitiin ja tuettiin muun muassa talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelun sekä taloussuunnitteluosaston, liikuntaviraston, kulttuuriasiainkeskuksen, rakennusvalvontaviraston, taloushallintopalvelun, opetusviraston, ympäristökeskuksen, kiinteistöviraston, rakennusviraston, sosiaaliviraston sekä terveyskeskuksen projekteissa. Asiointi. hel.fi:hin toteutettiin yhteensä 28 asiointisovellusta, joista vuoden 2010 aikana otettiin käyttöön 7. Talous- ja suunnittelukeskuksen Yritysmyönteinen kumppani -hankkeessa toteutettiin kaupunkiyhteinen tapahtumaluvan sähköinen hakulomake, joka kokoaa eri virastojen lupalomakkeet yhteen palveluun. Avustusjärjestelmähankkeessa toteutettiin yhteensä 20 avustushakemusta, jotka otetaan käyttöön vuoden 2011 aikana kaupunkiyhteisen käsittelyjärjestelmän valmistuttua. Liikuntaviraston sähköinen kurssiilmoittautuminen otettiin käyttöön ja sen kautta jaetaan puolet kurssipaikoista. Myös kulttuurikeskuksen sähköinen kurssi-ilmoittautuminen otettiin käyttöön vuoden 2010 aikana. Rakennusvalvonnan sähköinen rakennuspiirustusten myyntipalvelu liitettiin Asiointi.hel.fi:hin ja sen kautta myydään jo noin 40 prosenttia rakennuspiirustuksista. Taloushallintopalvelu-liikelaitoksen sähköinen koiraveroilmoitus otettiin käyttöön ja sen kautta on tullut noin 40 prosenttia ilmoituksista. Opetusvirastoa tuettiin iltapäivätoiminnan sähköistämisen esiselvitysprojektissa sekä toteutettiin virastolle sähköinen todistusjäljennöshakemus. Kiinteistöviraston sähköinen vuokraasuntolomake integroitiin asiointikansioon ja sen kautta lähetettiin 10 prosenttia hakemuksista. Kiinteistövirastolle toteutettiin myös sähköinen omakotitonttihakulomake, jonka kautta asiakkaat lähettivät noin 92 prosenttia hakemuksistaan. Terveyskeskuksen sähköisen asioinnin palveluita pilotoitiin opiskelija-terveydenhuollossa ja neuvolassa. Sosiaaliviraston päivähoidon lomakkeesta toteutettiin uusi versio, jonka kautta lähetetään noin kolmasosa päivähoitohakemuksista. Palaute- ja vuorovaikutusjärjestelmät Helsingin kaupungin yhtenäisestä palaute- ja yhteydenottojärjestelmästä teetettiin kertomusvuonna alustava esiselvitys ja hankeselvitys. Selvitysten perusteella päätettiin laittaa vireille (Palauteydin) määrittely kilpailutusta varten. Karttapohjainen kyselytyökalu eli Kerrokartalla-palvelu avattiin toukokuussa Vuoden aikana avattiin 16 kyselyä. Muun muassa rakennusvirasto, sosiaalivirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto, hallintokeskus ja talous- ja suunnittelukeskus käyttivät kyselyä. Runsaan puolen vuoden aikana saatiin kuntalaisilta tuhansia kommentteja ja keskusteluviestejä eri alueilta ja aiheista. Palvelukartan palauteosion kehittämistä jatkettiin. Tietotekniikkaa kaikille Kertomusvuonna teetettiin asiakaspäätteiden vakiointia ja asiakasverkon rakentamista pohjustavia selvityksiä: infrastruktuurikartoitus, nettipistekartoitus sekä asiakaspäätteiden hankintaa ja varustusta koskeva selvitys. Kaupungin toimitiloissa sijaitsevat nettipisteet palveluineen tuotiin palvelukartalle. Kulttuurikeskuksen hallinnoimien nettipisteiden toimintaa tuettiin. Sähköinen työpöytä Sähköisen työpöydän järjestelmä avattiin kaupungin yhteisten sisältöjen ja kolmen pilottiviraston sisällöntuottajille ja näiden intranetit julkaistiin alustalla Muut virastot ja liikelaitokset pääsivät aloittamaan alustalla oman sisällöntuotantonsa portaittain maalis toukokuussa. Kaikkien virastojen ja liikelaitosten omat intranetit julkaistiin alustalla mennessä lukuun ottamatta Helsingin Energiaa, joka käyttää vain kaupungin yhteisiä sisältöjä, mutta tekee intranetinsä omilla välineillään. Työtilat ja ekstranet on otettu käyttöön vuoden 2010 aikana siten, että kukin virasto pystyi perustamaan työtiloja oman intranetinsä julkaisemisen jälkeen. Vuoden 2010 loppuun mennessä työtiloja oli perustettu yli 100.

19 Tietotekniikkaosasto 6 Kuva: Pasi Autio Asianhallintajärjestelmä Kaupungin päätösprosessia tukevan asianhallintajärjestelmän (Ahjo) osasovellukset (yhteispalvelut, asiankäsittely, kokoussovellus, valtuuston salijärjestelmä, asiakirjatuotanto ja asiakirjahallinta) saatiin pääosin toteutettua ja siirrettyä hyväksymistestaukseen. Järjestelmäkokonaisuutta täydentävistä toimitusosista ja liittymistä (julkaisu Helsinki-portaaliin, opastenauhoitteet, luottamushenkilöiden toimikortti, kannettavat tietokoneet ja etäkäyttöyhteydet) tehtiin tarvittavat tilaukset ja toimitukset testikäyttöön. Valtuuston salijärjestelmä vastaanotettiin ja hyväksyttiin toimitukseen sisältyvä laitteisto kokonaisuudessaan kuormitustestauksia ja kesällä 2011 tapahtuvaa lopullista asennusta varten. Paikkatieto Paikkatiedon hyötykäytön edistämiseksi toteutettiin laaja kehittämistyö, jonka avulla organisoitiin koko kaupunkiorganisaation osallistuminen yhteisen tavoitetilan muodostamiseen. Työn tuloksena syntyi Paikkatiedon kehittämisohjelma 2014, joka sisältää strategiset tavoitteet, kehittämisalueiden määrittelyn, hallintamallin alustavan ehdotuksen ja tavoitetilaan pääsemiseksi vaadittavan laajan nykytilan dokumentoinnin. Kehittämisohjelman toimeenpano valtuutettiin kaupunginjohtajiston päätöksellä uudelle ohjausryhmälle (tietotekniikkaosasto, tietokeskus ja kaupunkimittausosasto), jonka toiminta organisoitiin ja joka on aloittanut kehittämisohjelman toimeenpanon. Paikkatietohankkeiden koordinointia ja osaston asiantuntijoiden osallistumista niitä edistävään työhön jatkettiin. Paikkatietohankkeista keskeisimpiä olivat muun muassa kaupunkimittausosaston kartta- ja paikkatietoaineistojen sisältöä, laatua ja jakelua edistävät hankkeet, kehittämisosaston Asuntotuotantorekisteri sekä taloussuunnitteluosaston Tilatietokanta. Toimipisterekisteri ja palvelukartta Toimipisterekisterin kaupunkitasoista projektia jatkettiin. Tietovaraston hyötykäyttöä varten kehitettiin avoimet rajapinnat. Palvelukartan sisältöön liitettiin uusia osa-alueita kuten liikennetiedot, väestötietojen pilotointi sekä lisättiin uusia toimijoita kuten HUS. Yhteistyössä tarvittavien tahojen kanssa toteutettiin esteettömyystiedon tietovarastoratkaisu. Yhteistyönä Espoon ja Vantaan kanssa laadittiin hankeselvitys ja hankesuunnitelma pääkaupunkiseudun tasoisesta palvelukartta-ratkaisusta sekä tehtiin yhteistyösopimus pääkaupunkiseudun palvelukartasta. Palvelukartalla oli kertomusvuonna kävijöitä Tietovarastohankkeet Tietovaraston rakenteen ja laitealustan uudistamisesta tehtiin suunnitelmat. Keskushallinnon it-tuki Vuonna 2010 huolehdittiin keskushallinnon tietoteknisen infrastruktuurin kehittämisestä. Työn painopiste oli lähiverkkolaitteiden uusimisessa ja työasemien päivittämisessä Windows7:ään. Tuen piiriin kuului 540 työasemaa joista kannettavia 213. Kertomusvuonna otettiin käyttöön uusi palvelupyyntöjen kirjausjärjestelmä. Osallistuttiin useiden keskushallinnon tietojärjestelmien kehittämiseen ja uusimiseen (muun muassa ATO- ja Aarrejärjestelmien). Keskitetyn tietotekniikan määrärahasta maksettuja keskeisiä hankintoja olivat asian- ja dokumentinhallinta, Laskejärjestelmä, kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokousjärjestelmä, Helnettietoliikenneverkko sekä avustusjärjestelmä. Osaston resurssit Osaston henkilöstön määrä pysyi lähes ennallaan. Henkilöstön määrä kasvoi kertomusvuonna yhdellä projektityöntekijällä. Osastolla oli vuoden lopussa 26 vakinaista, 5 määräaikaista sekä 2 avointa vakanssia. Tietotekniikkaosaston menot vuonna 2010 olivat euroa. Keskitetyn atk-toiminnan käyttömenot olivat euroa ja investointimenot euroa. Osastopäällikkönä toimi maaliskuun 2010 loppuun Tuomo Karakorpi ja toukokuun alusta Markku Raitio. 19

20 7Varainhallinta Konserniohjauksesta keskustelemassa Jussi Pajunen, Tapio Korhonen ja Seppo Olli. Kuva: Tuulikki Holopainen 20 Osaston tärkeimmät tulokset vuonna 2010 Kaupunginhallituksen konsernijaoston toiminnan suunnittelu. Tytäryhteisöstrategian ja omistajapoliittisten linjausten toimeenpano. Konserni-, liikelaitos- ja PKS-yhteisöjen raportoinnin tietosisällön ja analysoinnin kehittäminen. Kaupunkikonsernin uuden omistajatietojärjestelmän (Aarre) suunnittelu ja käyttöönotto. Tytäryhteisöjen extranetin (Tyyne) suunnittelu ja käyttöönotto. Pääkaupunkiseudun yhteisöjen (Helsingin seudun liikenne, Helsingin seudun ympäristöpalvelut) omistajaohjauksen kehittämiseen osallistuminen ja toteutus. Kaupunkikonsernin riskienhallinnan kehittäminen ja kaupunkitason merkittävien riskien arviointi. Henkilöstökassan asiakaspalvelujärjestelmän internet-pohjaisen verkkokäyttösovelluksen käyttöönoton esisuunnittelu ja riskiarviointi. Henkilöstökassan markkinointitoimenpiteiden jatkaminen. Osaston riskienhallintasuunnitelman päivitys. Osallistuminen pääkaupunkiseutuhankkeisiin (Helsinki-Vantaa- ja Seutuhallinto-selvitykset). Osallistuminen yritysjärjestelyihin (Suomen Energia-Urakointi Oy, Mitox Oy, MetropoliLab, PosiVire, asioimistulkkikeskus, Seniorisäätiö ym.). Harmaan talouden torjunnan kehittäminen, seuranta ja raportointi. Taloussäännön muutosten valmistelu. Tasehallinnan periaatteiden ja raportoinnin kehittäminen ja muutosten valmistelu. Osallistuminen kiinteistöyhtiöiden uudelleenorganisoinnin selvittämiseen. Varainhallinnan toiminta yksiköittäin Konserniyksikkö Konserniyksikkö järjesti kertomusvuonna edellisvuosien tapaan Konserni Akatemiassaan 33 valmennus- ja informaatiotilaisuutta tytäryhteisöille. Yksikkö laati kaupunginhallituksen konsernijaostolle tytär-, osakkuus- ja pääkaupunkiseudun yhteisöjen toiminnan ja talouden seurantaraportit neljännes- ja puolivuosittain ja teki em. yhteisöistä erillisanalyysejä. Lisäksi laadittiin neljännesvuosittain liikelaitosten ja harmaan talouden torjunnan seurantaraportit kaupunginjohdolle. Raporttien tietosisältöä kehitettiin. Yksikkö osallistui kaupungin liikelaitosten talousarvion valmisteluun ja seurantaan. Yksikkö osallistui myös pääkaupunkiseudun yhteisöjen omistajaohjauksen kehittämiseen ja toteutukseen erityisesti Helsingin seudun ympäristöpalvelujen ja Helsingin seudun liikenteen osalta. Osallistuttiin Helsinki-Vantaa-selvitykseen. Osallistuttiin myös lukuisiin yritysjärjestelyihin, joista merkittävimmät olivat MetropoliLab-liikelaitoksen yhtiöittäminen, Seniorisäätiön rakennusten kauppa sekä HUS:in tulo PosiVire Oy:n osakkaaksi. HKL:n hallintomallivaihtoehtoselvitys tehtiin yhteistyössä HKL:n kanssa. Kertomusvuonna otettiin käyttöön tytäryhteisöille tarkoitettu extranet (Tyyne). Suunniteltiin ja toteutettiin konsernin omistajatietojärjestelmän (Aarre) hankinta. Rahoitusyksikkö Korkotaso pysyi koko vuoden edelleen matalana, ja lainamarginaalit palautuivat lähes finanssikriisin alkua edeltäneelle tasolle. Sijoitusten keskijuoksuaika pidettiin edelleen lyhyenä. Lainoja otettiin yhteensä 351,1 miljoona euroa, 50 miljoonaa euroa asuntotuotannon tukemiseen. Ottolainoja lyhennettiin 70,4 miljoonaa euroa. Lainaa oli vuoden lopussa liikelaitosten lainat mukaan lukien 1 170,8 miljoona euroa. Antolainojen Anna-järjestelmän uusi versio ja yhteisöjen verkkolaskutus otettiin käyttöön. Antolainojen pääomat olivat 1 866,5 miljoonaa euroa ja kappalemäärä vuoden lopussa 3 249, vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 118. Vähenemistä tapahtui eniten asuntolainarahaston lainoissa. Asuntotuotannon tukemiseksi käytettiin edelleen kaupungin takauksia ja Euroopan Neuvoston Kehityspankista vuonna 2009 nostettu 50 miljoonan euron laina myönnettiin kokonaan korkotukilainoina vuokrataloyhtiöille. Kaupunginvaltuusto hyväksyi länsimetron rakentamisen Helsingin alueelle kohdistuvien kustannusten takaamisen. Rahoitusyksikkö osallistui kaupungin asuinkiinteistöjen yhdistämistä ja tehokkaampaa hallintoa pohtineen työryhmän työskentelyyn.