Viestintäalan tutkimussäätiön toimintakertomus 2014

Transkriptio

1 1 Viestintäalan tutkimussäätiön toimintakertomus 2014 Yhteenveto Säätiön suurimmat panostukset vuonna 2014 suuntautuivat tutkimustukiin, teemahankehakuun, Think INK innovaatiokilpailuun sekä väitöskirjarahoituksiin. Mediakasvatuksen professuurin toista, kansainvälistymiseen tähtäävää kautta päätettiin rahoittaa. Lisäksi osallistuttiin Reuters Institute Digital News Report 2014 tutkimukseen. Säätiön tukema Viestintäalan toimialastrategia valmistui kesäkuussa Merkittävää tukea on saanut myös Toimi hanke sekä vastikään käynnistetty Big Datan mahdollisuudet media alalla. Ensimmäiseksi teemahaun aiheeksi valikoitui Median rooli kuluttajan ostopolussa. Sen puitteissa hyväksyttiin neljä toisiaan täydentävää hanketta, jota tarkastelevat tätä tärkeää aihetta eri näkökulmista. Kaksi hankkeista on kaupallisten toimijoiden ja kaksi akateemisten vetämiä. Think INK innovaatiokilpailun toiseen kierrokseen jätettiin 49 ideaa. Määrä oli pienempi, kuin ensimmäisellä kerralla, mutta taso korkeampi. Voittajaksi selvisi Hello Ruby, leikillinen ratkaisu esikouluikäisten ohjelmoinnin opetukseen. Tampereen Yliopiston mediakasvatuksen professuuri toisen kauden ( ) tavoitteena on vakiinnuttaa suomalaisen mediakasvatuksen kansainvälinen asema. Professuurissa toteutetaan akateemista perustutkimusta ja sen rinnalla mediapedagogista konseptikehitystä myös yritysten kanssa. Reuters Institute Digital News Report 2014 tutkimus tehtiin 10 maassa. Suomi oli ensimmäistä kertaa mukana. Tulosten perusteella Suomi erottautuu vahvojen mediabrändien maana, jossa painetun ja verkkouutisten yhteistavoittavuus on huippuluokkaa ja verkkouutisista maksaminen kiitos yhdistelmätilausten Brasilian jälkeen parhaalla tasolla. Säätiön asiamies ja sihteeritoiminnot on perinteisesti hoidettu osana Viestinnän Keskusliiton kehityshenkilökunnan työtehtäviä. Viestinnän Keskusliiton fokusoidessa toimintansa edunvalvontaan ja työmarkkinatoimintaan säätiölle palkattiin alkaen päätoiminen asiamies.

2 2 Tavoitteena viestintätoimialan elinvoimaisuus Toiminta Viestintäalan tutkimussäätiö edistää painetun ja sähköisen viestinnän sekä niihin läheisesti liittyvien toimintojen kilpailukykyä tukemalla liiketoiminnan ja teknologioiden tutkimus, kehittämis ja innovaatiotyötä, koulutusta sekä osaamisen kehittämistä ja viestintään liittyvien tarpeiden ymmärtämistä. Viestinnän digitalisoituminen ja mediankäytön muutokset ravistelevat viestintäalaa enemmän kuin koskaan. Viestintäala taistelee kaksoishaasteen kanssa, perinteisen liiketoiminta tuo tulot, mutta kasvunäkymät ovat heikot ja uusi, digitaalinen on kasvussa, mutta tuotot eivät korvaa lähellekään perinteisessä menetettyjä. Uutta on kehitettävä, mutta samalla perinteisestäkin huolehdittava. Mediayritysten pitää olla eteviä kehittämään uusia palveluja. Tutkimuksella ja yritysten ja tutkimuksen yhteisillä kehityshankkeilla voidaan tasoittaa tietä uusille palveluinnovaatioille ja tukea toimialan uudistumista. Säätiö haluaa olla tukemassa ensisijaisesti hankkeita, jotka edesauttavat uusia innovaatioita, toimialan rakenteen uudistumista ja joiden tuottama tieto ja osaaminen ovat suhteellisen ripeästi siirrettävissä käytäntöön. Säätiön toiminnan vuonna 2013 määritellyt painopistealueet ovat asiakasymmärrys, uudet ansaintamallit, painotuotteiden uudet toiminnallisuudet ja media ja yhteiskunta. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö: rahoittaa ja edistää toimialalle suunnattua teknologista, liiketoiminnallista ja muuta toimialan menestymisen kannalta merkittävää tutkimustoimintaa tukee alan johdon sekä muun henkilöstön koulutusta jakaa apurahoja ja matka avustuksia avustaa säätiön toiminnan kannalta tärkeitä yliopistoja ja muita oppilaitoksia myöntää tunnustuspalkintoja tutkimustoiminnassa tai alalla ansioituneille henkilöille tukee alan tutkimustoiminnan tulosten julkisuuteen saattamista julkaisee alaa koskevaa kirjallisuutta tai tukee sellaista julkaisutoimintaa toteuttaa tarkoitustaan myös muilla edellisiin verrattavilla tavoilla Säätiön toiminnassa noudatetaan Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan viitoittamaa hyvää hallintotapaa. Tämä edellyttää noudatettavien käytäntöjen jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Kertomusvuonna päivitettiin säätiön apurahaohje ja laadittiin rekisteriseloste. Tutkimustuet ja apurahat Säätiö tuki viestintäalan tutkimusta ja kehitystä tutkimustuen ja henkilökohtaisten apurahojen muodossa yhteensä eurolla. Hankkeita tuettiin eurolla, think INK kilpailun loppukilpailuun valittujen ideoiden kehittämistä eurolla ja teemahankkeita eurolla. Erilaisia henkilökohtaisia apurahoja myönnettiin yhteensä euroa, matka apurahoja euroa ja stipendejä euroa. Tutkimustukia peruttiin yhteensä euroa ja lisäksi saatiin yksi euron henkilökohtaisiin apurahoihin kohdennettu lahjoitus.

3 3 Mediakasvatuksen professuuriin myönnettiin euroa. Yrityslähtöisten hankkeiden osuus tutkimustuista mukaan lukien Think INK ja lahjoitusprofessuuri oli 53 % ja tutkimuslähtöisten 47 %. Säätiö tuki toimintavuonna eurolla viittä väitöskirjatyöntekijää, joiden tutkimuskysymykset liittyivät sisällön optimointiin sähköpostimarkkinoinnissa, uuden median kirjoittamiseen kouluopetuksessa, asiakkuuden arvon kasvattamiseen digitaalisessa toimintaympäristössä, journalistien, tiedotusammattilaisten ja verkottuneiden yksilöiden välisiin suhteisiin sekä luovan sisältökehityksen johtamiseen mediayrityksissä. Lisäksi tuettiin opinnäytetöitä eurolla. Aiheet liittyivät maakuntalehden tulevaisuuteen, sanomalehden ulkoasuun, interaktiiviseen videoon, uutismedioiden talousuutisten tietolähteisiin sekä live twiittaukseen vaalikeskustelun aikana. Ammatillisista oppilaitoksista ja ammattikorkeakouluista valmistuville myönnettiin yhteensä kolmetoista stipendiä. Lisäksi säätiö palkitsi kolme ansiokasta lopputyötä. Stipendejä myönnettiin yhteensä eurolla ja matka apurahoja euron arvosta. Myönnetyt matka apurahat liittyivät pääosin tutkijoiden konferenssimatkoihin ja tutkijavierailuihin. Lisäksi rahoitettiin graafisen alan pk yritysten opintomatkaa USA:han. Hakemusten määrä oli hieman edellisvuotta pienempi, kun jätetään Think INK hakemukset pois. Think INK hakemukset mukaan lukien oli hakemusten määrä 54 % edellisvuotta suurempi. Hakijoista 42 % sai tukea säätiöltä. Haetuista euromääräisistä tutkimustuista ja apurahoista myönnettiin 45 %. Kuva 1. Hakemusten määrän kehitys

4 4 Kuva 2. Myöntösuhteen kehitys (ei sisällä stipendejä ja Think INK kilpailua) Myönnetty tutkimustuki jakautui säätiön määrittelemille painopistealueille seuraavasti: Kuva 3. Tutkimustukien jakaantuminen säätiön määrittelemille painopisteille. Asiakasymmärrys Toimituksellisen työn ja johtamisen kehittämishanke, euroa (Aalto yliopisto) Blogit mediana kvalitatiiviseen ja kvantitatiivisen materiaaliin perustuva tutkimus blogien asemasta, lukijasuhteesta ja merkityksestä median kulutuksen muutoksessa, erityistarkastelussa naisten mediapäätökset, euroa (Aller Media) Käyttäjien polkujen ja huomion virtauksen analysointi mediapalveluissa, euroa (VTT) Big Datan mahdollisuudet media alalla, euroa (VTT) Kotoutin, Think INK, euroa (Miia Törmänen)

5 5 Uudet ansaintamallit Median rooli kuluttajan ostopolussa, euroa (JHelske Research)) Digitaalinen ostopolku ja vaikuttavat tekijät, euroa (Åbo Akademi) MONNI Monikanavaisten ostopolkujen navigointiopas, euroa (Tampereen Yliopisto) Ostopolkuja postmodernissa päivittäistavarakaupassa ostokäyttäytymisen ymmärtäminen kotoa kauppaan, euroa (33 Company Oy) False Joukkoistettua verkkosisällön vertaisarviointia ja faktan tarkistusta, Think INK, euroa (False) Neonto Studio, Think INK, euroa (Neonto) Painotuotteiden uudet toiminnallisuudet Tail edge pick laboratoriotestimenetelmän standardointi, euroa (Aaltoyliopisto) Hello Ruby, Think INK, euroa (Linda Liukas) Ostohetken ymmärrys ja visualisointityökalut brändien pakkaussuunnitteluun, Think INK, euroa (Flexolahti) Personoitu muotokuva, Think INK, euroa (Tailorframe) 4 väripainatus ilman värejä, Think INK, euroa (Iscent) Media ja yhteiskunta Viestintäalan toimialastrategia, euroa (Viestinnän Keskusliitto) Muut Tutkimus ja kehitystoiminnan tuki, euroa (Viestinnän Keskusliitto) Tutkimusteema Monikanavaisuus on vaikuttanut kuluttajan mediankäyttöön ja ostokäyttäytymiseen. Ostoprosessit ovat muuttuneet suoraviivaisesti etenevistä putkista monimuotoisina risteileviin ostopolkuihin. Säätiö päätti käynnistää tälle alueelle keskittyvän tutkimusteeman Medioiden rooli kuluttajan ostopolussa. Tutkimusteemassa haettiin uusia ideoita tai menetelmiä kuluttajan ostopolun tutkimiseen ja ymmärtämiseen ja/tai siihen liittyviin uusiin palveluratkaisuihin. Haku toteutettiin kaksivaiheisena, aiehakuna sekä varsinaisena hankehakuna. Aiehaku päättyi elokuun alussa ja varsinaiseen hankehakuun päässeistä ehdotuksista neljälle myönnettiin rahoitus marraskuussa. Hankkeista kaksi on tutkimusvetoista ja kaksi yritysvetoista. Ensimmäisessä tutkimushankkeessa tavoitteena on luoda Ostopolun navigointiopas, joka sisältää tutkimuskartan (keskeiset toimijat, menetelmät ja tutkimushaasteet) sekä teoreettisen mallin tukemaan ostopolkututkimusta mediayrityksissä. Toinen akateemisen tahon vetämä hanke tutkii, miten sisältömarkkinointi vaikuttaa kuluttajan ostopolkuun, erityisesti transmedia storytelling näkökulman kautta, sekä miten sisältöä tulisi suunnitella tukeakseen kuluttajan ostopolkua. Ensimmäinen kaupallisen toimijan vetämä hanke tutkii kestokulutushyödykkeen ostopolkua uudella tavalla mobiilipäiväkirjan avulla. Tiedonkeruu tapahtuu lähes reaaliaikaisesti mobiiliapplikaation avulla. Toinen, yritysvetoinen hanke tutkii ostopolkuja postmodernissa

6 6 päivittäistavarakaupassa ja keskittyy ostokäyttäytymisen ymmärtämiseen kokonaisuudessaan aina kotoa kauppaan saakka. Hankkeilla saadaan erilaisia näkökulmia median rooliin kuluttajan ostopolussa ja teemalle lisää vaikuttavuutta. Reuters Institute Digital News Report 2014 Säätiö osallistuu kolmivuotiseen Reuters Instituten Digital News Report for 2014, 2015 and 2016 tutkimukseen. Tutkimuksessa selvitetään käyttäjien median, erityisesti uutismedioiden käyttöä. Vuoden 2014 tutkimus toteutettiin samanlaisena kyselytutkimuksena Suomen lisäksi yhdeksässä maata: Iso Britannia, Saksa, Espanja, Italia, Ranska, Tanska, Yhdysvallat, urbaani Brasilia ja Japani. Raportti julkistettiin kesäkuussa. Reuters Instituten pääraportin lisäksi säätiö päätti teettää suomenkielinen maaraportin, jonka tekijäksi valittiin tarjouskilpailun pohjalta Tampereen yliopisto. Suomalaisista 57 prosenttia menee verkossa suoraan kiinnostavalle uutissivustolle. Suosituimpia uutislähteitä ovat vakiintuneiden mediayritysten verkkopalvelut. Näitä kertoi viikon aikana käyttäneensä 71 prosenttia vastaajista. Suomessa sanomalehtien kokonaistavoittavuutta lisää se, että niitä luetaan sekä painettuina että verkkoversioina. Vähintään yhtä sanomalehteä joko painettuna tai verkossa oli viikon aikana seurannut 93 prosenttia vastaajista. Printti ja digiversion päällekkäiskäytön yleisyyttä Suomessa selittää se, että Suomessa monet mediayritykset tarjoavat lukijoille yhdistelmätilauksia. Tässä Suomi on edelläkävijä maailmassa. Verkkouutisista oli vuoden aikana maksanut 14 prosenttia suomalaisista. Useimmissa maissa osuus jäi kymmenen prosentin tuntumaan. Lahjoitusprofessuurit Säätiö tukee aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti yhtä professuuria: Tampereen yliopiston mediajohtamisen maisteriohjelmaa ja siihen liittyvää mediajohtamisen professuuria tuetaan vuosittain eurolla ( ). Lisäksi päätettiin rahoittaa Tampereen Yliopiston mediakasvatuksen professuurin toista ( ) kautta. Professuuria tuetaan vuosittain eurolla. Think INK kilpailu tuottaa tulosta Marraskuussa 2013 lanseerattuun Think INK 2014 kilpailuun jätettiin yhteensä 49 ideaa. Kilpailun teemana oli media ja painoviestintäpalvelut, jotka voivat liittyä asiakaskokemuksen parantamiseen, uusien mainonnan muotojen ideointiin, viestinnän henkilökohtaistamiseen, saumattomaan siirtymiseen kanavasta toiseen ja painotuotteiden uusiin toiminnallisuuksiin. Kansainvälisesti menestyneistä start up yrittäjistä ja viestintäalan vaikuttajista koostunut tuomaristo seuloi ideoiden joukosta seitsemän parasta jatkoon maaliskuussa järjestetyssä

7 7 ensimmäisessä pitchaus tilaisuudessa. Jatkoon valituille tarjottiin sparrausta liiketoimintasuunnitelmien tekemiseen sekä taloudellista tukea kehittää ideaansa seuraavan puolen vuoden aikana eteenpäin demonstraatioiksi ja liiketoimintasuunnitelmaksi. Liiketoimintavalmennuksen toteutti Aalto University Executive Education Oy. Kaikille kilpailuun osallistuneille annettiin henkilökohtainen palaute. Ideoita arvioitiin niiden uutuusarvon, potentiaalisen vaikuttavuuden ja toteutettavuuden perusteella. Lisäksi toteutustiimin uskottavuus sekä idean esittelyn selkeys vaikuttivat voittajan valintaan. Tuomaristo valitsi lokakuussa kolme voittajaa. Voittajat julkistettiin Mediapäivällä marraskuussa. Voittajaksi valikoitui Linda Liukas Hello Ruby! konseptillaan. Hello Ruby tarjoaa leikillisen ratkaisun lasten ohjelmoinnin ja tietokoneiden opetukseen. Kokonaisuus koostuu lasten kirjasta ja siihen yhdistetyistä mobiilisovelluksista, joissa lapset voivat käyttää omaa uteliaisuuttaan ja luovuuttaan. Pääpalkinnon voittaja Linda Liukas totesi, että tavoitteeni on tehdä Hello Rubystä maailman paras esikoulubrandi tietokoneopetukseen. Toisen palkinnon sai Flipside. Flipside on uudenlainen, yhteiskunnalliseen journalismiin keskittyvä sisältöpalvelu, joka tuo käyttäjälle kuratoitua sisältöä ja uusia näkökulmia pariuttamalla väitteitä ja vastaväitteitä. Kolmas palkinto myönnettiin Tailorframe konseptille. Tailorframe on ainutlaatuinen valokuvauskonsepti, joka mahdollistaa mainoskuvalaatuisten muotokuvien toteuttamisen kuvauksesta asiakkaan käytettäväksi muutamissa sekunneissa. Kuva 4. Think INK innovaatiokilpailulla voittajat Mediapäivällä

8 8 Kilpailun käytännön toteutuksessa hyödynnettiin säätiön apurahajärjestelmää, johon tehtiin tarvittavat muutostyöt tätä varten. Kilpailun arviointi käynnistettiin joulukuussa ja tulokset käsitellään tammikuussa Viestintä Säätiön verkkosivuja päivitettiin säännöllisesti. Think INK kilpailusta viestittiin eri kanavia hyväksikäyttäen ja voittajien julkistusta varten teetettiin videoesitykset kaikista loppukilpailuun päässeistä sekä koostevideo, joka esitettiin Mediapäivällä Tutkimusteemaa varten laadittiin oma sivu ja myös siitä viestittiin eri kanavia hyväksikäyttäen. Reuters Institute Digital News Report 2014 tuloksista tiedotettiin laajasti kesäkuussa raportin julkistamisen yhteydessä. Viestinnän Keskusliiton ja muiden liittojen uutiskirjeitä hyödynnettiin tiedottamisessa sopivissa kohdin. Säätiö julkaisi verkkosivuilla tutkimustukea saaneet hankkeet ja niiden lyhyet kuvaukset. Kaikkien apurahoja ja tutkimustukia saaneiden tahojen edellytetään raportoivan rahan käytöstä sekä tutkimustuloksista. Myös hankkeiden ja opinnäytetöiden keskeiset tulokset sekä matkaraportit julkaistaan säätiön verkkosivuilla. Väitöskirjatyöntekijät velvoitettiin kirjoittamaan blogimuotoinen yhteenveto työstään rahoituskauden päätteeksi. Lisäksi apurahojen ja tutkimustukien saajat on velvoitettu laittamaan viittaus säätiöltä saatuun rahoitukseen tutkimusjulkaisuihin. Talous ja sijoitustoiminta Säätiön omaisuutta hoidettiin hallituksen vuosikokouksessa hyväksytyn sijoituspolitiikan ja toimintaohjeiden mukaisesti. Omaisuudenhoidon yhteyshenkilönä toimi Viestinnän Keskusliiton toimitusjohtaja Valtteri Niiranen ja sijoitustoiminnan tukena ja suositusten antajana liiton varainhoitovaliokunta. Omaisuuden hoidosta vastasi SEB nk. täyden palvelun sopimuksen pohjalta, poikkeuksena Sanoma Oyj:n osakkeita sisältävä rinnakkaissalkku, jonka hoito tapahtuu konsultoivan sopimuksen pohjalta. Säätiön arvopaperisalkun markkina arvo oli vuoden lopussa 31,8 miljoonaa euroa. Omaisuuden arvo nousi edellisestä vuodesta 1,8 miljoonaa euroa. Omaisuuden suoratuotot olivat euroa.

9 9 Kuva 5. Säätiön myöntämien apurahojen ja tutkimustukien suhde pääoman markkina arvoon vuosina Hallinto ja toimihenkilöt Viestinnän Keskusliitto valitsee säätiön hallituksen jäsenet asiantuntijuuden perusteella ja siten, että viestintäalan eri osa alueet ovat monipuolisesti edustettuna. Hallituksen puheenjohtajana toimi Timo Ketonen ja varapuheenjohtajana Pekka Mervola. Viestintäalan tutkimussäätiön hallitukseen kuuluivat: toimitusjohtaja Pauli Aalto Setälä, varalla toimitusjohtaja Alexander Lindholm professori Nils Enlund, varalla professori Marko Turpeinen toimitusjohtaja Valtteri Niiranen, varalla kehitysjohtaja Helene Juhola partneri, hallituksen puheenjohtaja Timo Ketonen, varalla digitaalisen median johtaja Fredrik Nars osastopäällikkö Fredrik Rahka, varalla toimitusjohtaja Outi Karemaa toimitusjohtaja Pekka Mervola, varalla johtaja Jorma Härkönen Business Partner Johanna Maula, varalla johtaja Minna Nissinen toimitusjohtaja Matti Uuttu, varalla toimitusjohtaja Helvi Liukkaala Asiamiehenä toimi kehitysjohtaja Helene Juhola ja sihteerinä kehityspäällikkö Jaana Villikka Storm. Toimitusjohtaja Outi Karemaa nimitettiin varajäseneksi elokuussa. Säätiön työvaliokunta myöntää hallituksen valtuuttamana alle euron tutkimustuet ja apurahat sekä valmistelee hallituksen kokouksessa käsiteltäviä asioita. Työvaliokuntaan kuuluivat säätiön puheenjohtaja Timo Ketonen ja varapuheenjohtaja Pekka Mervola, hallituksen jäsen Nils Enlund, asiantuntijoina Jarno Alastalo ja Jukka Saariluoma sekä asiamiehenä Helene Juhola ja sihteerinä Jaana Villikka Storm.

10 10 Säätiön asiamies ja sihteeritoiminnot on perinteisesti hoidettu osana Viestinnän Keskusliiton kehityshenkilökunnan työtehtäviä. Viestinnän Keskusliiton fokusoidessa toimintansa edunvalvontaan ja työmarkkinatoimintaan säätiölle palkattiin alkaen päätoiminen asiamies. Asiamiehen tehtävää hoitaa Helene Juhola. Säätiön pitkäaikaisen sihteerin Jaana Villikkan toiminta säätiön hyväksi päättyi marraskuussa Säätiön vuosikokouksen valitsemana tilintarkastajana toimi KHT yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Säätiön hallitus ja työvaliokunta pitivät molemmat viisi kokousta. Hallituksen jäsenille, työvaliokunnan asiantuntijoille sekä säätiön toimihenkilölle maksettiin kokouspalkkiota 4 140,00 euroa ja matkakuluja 1 396,53 euroa yhteensä 5 536,53 euroa. Viestinnän Keskusliitolle maksettiin asiamies ja sihteeritehtävien hoidosta euroa. Tilintarkastajille maksettiin laskun mukaan. Säätiön pääoma on kertynyt lahjoituksin Säätiö perustettiin vuonna Vuonna 1996 säätiöön yhdistyi Emil Vainion rahasto ja Kirjapainotaidon Edistämissäätiö ja säätiön nimi muutettiin Graafisen teollisuuden tutkimussäätiöksi ja sen toimiala laajentui teknologian lisäksi viestintään kokonaisuudessaan. Vuonna 2010 Viestintäalan Taloudellinen Tutkimussäätiö sulautettiin säätiöön ja samalle säätiön nimi muutettiin Viestintäalan tutkimussäätiöksi. Säätiön varallisuus perustuu em. säätiöiden ja rahastojen pääomiin, joiden arvot olivat vuoden 1994 lopussa seuraavat: Emil Wainion rahasto 15,4 mmk, Graafisen tekniikan tutkimussäätiö 9,0 mmk ja Kirjapainotaidon edistämissäätiö 4,2 mmk. Tämän lisäksi Graafisen Teollisuuden Liitto lahjoitti vuonna 2000 säätiölle Nokia Oyj:n osaketta, tällöin käyvältä arvoltaan 10 mmk. Viestintäalan Taloudellisen Tutkimussäätiön pääoman markkina arvo oli sulautumishetkellä 2,75 miljoonaa euroa. Kertomusvuonna Helsingin Graafinen Klubi ry lahjoitti säätiölle euroa jaettavaksi stipendeinä Metropolian ja Aalto yliopiston ansioituneille opiskelijoille.