Viestinta alan tutkimussa a tio sr Toimintakertomus 2015

Transkriptio

1 Viestinta alan tutkimussa a tio sr Toimintakertomus 2015

2 1 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 1. Yhteenveto 2 2. Säätiön tarkoitus 5 3. Miten säätiö on toiminut tarkoituksensa toteuttamiseksi 6 4. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Säätiön vaikuttavuus ja itsearviointi Think Ink 2014 kilpailun arviointi Varsinainen toiminta Viestintää tehostettu Olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen Sijoitustoiminta tuottanut hyvin Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Hallinto ja toimihenkilöt Hallitus ja työvaliokunta Henkilöstö Lähipiiritapahtumat Säätiön pääoma on kertynyt lahjoituksin 26

3 2 1. Yhteenveto Viestintätoimiala on keskellä digitalisaation mukanaan tuomaa muutosta. Ala elää kaksoishaasteessa, perinteinen liiketoiminta tuottaa, mutta kasvunäkymät ovat heikot. Joukkoviestintämarkkinan kokonaisvolyymi on laskenut vuoden ,4 mrd eurosta 3,974 mrd euroon vuonna Sekä sanoma, aikakaus että kirjakustantamisen liikevaihto on laskenut. Uusi, digitaalinen liiketoiminta kasvaa, mutta tuotot eivät korvaa perinteisessä menetettyjä. Esimerkiksi sanomalehtien kuluttaja ja mediamyynnin nettomyynnistä digitaalisen osuus vuonna 2014 oli 7 %. Kuva 1. Joukkoviestintämarkkinan kokonaisvolyymi vuonna Lähde: Joukkoviestintä ja kulttuuritilastot, Tilastokeskus Talouden alamäki on nostanut viestintäalan haastetasoa entisestään ja johtanut mediamainonnan voimakkaaseen supistumiseen. Kuluttajille on tarjolla yhä enemmän erilaisia vaihtoehtoja, johon käyttää aikansa. Kansainvälinen kilpailu on tätä päivää, internet ei tunne valtioiden rajoja. Mediamaisema on pirstaloitunut ja on entistä tärkeämpää tietää, miten käyttötottumukset ja tarpeet muuttuvat. Tällä hetkellä mobiilikäytön nopea kasvu haastaa mediaa erityisesti. Lukijat, kuuntelijat ja katsojat voivat olla myös itse aktiivia sisällön tuottajia. Haasteena on kehittää uusia tuotteita ja palveluja, jotka kiinnostavat ja pitävät kansalaiset edelleen median parissa. Erityinen haaste on kehittää uusia ansaintamalleja, joilla liiketoimintaa voidaan tehdä kannattavasti ja tuottaa laadukasta viestintää yhä laajenevaan kanavien ja päätelaitteiden kirjoon.

4 3 Kuva 2. Laitteiden ja palveluiden käyttö Digitalisoituminen on haaste myös painoille. Graafisen teollisuuden liikevaihto on pudonnut 30 % vuodesta 2007 vuoteen Digitaalinen viestintä on vienyt printiltä volyymiä. Pelkkä painaminen ei riitä, vaan on kyettävä kehittämään uusia palveluja ja tuotteita. Monikanavaisuus, digitaalinen painaminen, jälkikäsittely, erikoistulostaminen mm. 3D ovat painojen kehittämiskohteita. Prosessien tehokkuuden parantaminen ja automatisointi ovat myös edelleen tärkeitä. Säätiön tavoitteena on toimialan kilpailukyvyn tukeminen. Vallitsevassa haasteellisessa toimintaympäristössä alan innovaatiotoiminnan ja uudistumisen tukeminen on entistäkin tärkeämpää. Tarvitaan kärsivällistä rahaa, joka ei ole riippuvainen erilaisista kansainvälistymisen kriteereistä ja jonka saamiseen ei ole rakennettu ylivoimaista byrokratiaa. Säätiön rahoitus toimii yritysrahoituksena tutkimushankkeissa, jolloin sillä edistetään sellaisten käyntiin saamista. Yritysvetoisissa hankkeissa säätiön rahoitus toimii useimmiten stimuloivana osarahoituksena. Kuluneena vuonna säätiö käytti toista miljoonaa euroa tutkimus, kehitys ja innovaatiotyöhön sekä henkilökohtaisiin apurahoihin. Tämä on merkittävä summa ja muodostaa noin viidenneksen alalle suuntautuneesta yksityisestä rahoituksesta. Julkisista rahoittajista Tekes on ylivoimaisesti tärkein. Yhteensä rahoitettiin 20 hanketta, joista 7 oli yliopisto ja 13 yritysvetoisia. Lisäksi tuettiin 9 väitöskirjatyöntekijää, kolmea opinnäytettä, 6 konferenssi ja seminaarimatkaa ja jaettiin 15 stipendiä. Hakemuksia saatiin yli kolmen miljoonan euron edestä, josta rahoitettiin vajaa kolmannes. Säätiö tukee alan kannalta merkittäviä mediajohtamisen ja mediakasvatuksen professuureja Tampereen Yliopistossa. Suoraan uuteen liiketoimintaan tähtäävän Think Ink innovaatiokilpailun kolmas kierros Re Think Ink Mullista mainonta käynnistettiin syksyllä. Lisäksi osallistuttiin kolmannen kerran Reuters Instituten vetämään uutismedian verkkokäyttöä koskevaan kansainväliseen vertailututkimukseen. Rahoitettujen hankkeiden aihepiirit ovat hyvin ajankohtaisia Big Datan hyödyntämisestä natiivimainonnan vaikuttavuuteeen, mediatalojen mainontaratkaisujen suunnittelu ja analytiikkapalveluihin ja uutismedian uusiin liiketoimintamalleihin, sähköisten oppikirjojen malleihin sekä kuluttajan ostopolkuun kotoa kauppaan. Kehityshankkeista hyöty on välitöntä niille yrityksille, jotka ovat mukana konsortioissa. Kaikkien säätiön rahoittamien hankkeiden tulokset on julkistettava ja hankkeilla on oltava suunnitelma

5 4 tiedon levittämiseen. Hyviä esimerkkejä tältä vuodelta ovat Era Contentin Natiivimainonnan tuottavuus ja tehokkuus, jonka loppuseminaarissa oli yli 60 median ja mainostajien edustajaa. Toinen valmistunut hanke on Aalto Yliopiston Harri Heikkilän Digitoidusta digitaaliseen Oppikirja 2.0, jota esiteltiin heti valmistumispäivänä Virtuaaliopetuksen päivillä 200 hengen yleisölle. Väitöskirjatöissä luodaan uutta osaamista, joka tekijän taustasta riippuen siirtyy suoraan käytännössä sovellettavaksi tai opetuksen ja jatkotutkimuksen kautta. Väitöskirjatöistä voi mainita Elina Kukkosen Digitaalisen asiakkuuden arvon kasvattaminen, jonka oppeja jaettiin Mediapäivällä Tutkimusteemassa Uudet mediapalvelut, median uudistuvat muodot ja ansaintamallit säätiö haki ideoita hankkeiksi, joiden tavoitteena on median uudistuvia muotoja hyödyntävien ja uusiin ansaintamalleihin tähtäävien uusien mediapalveluiden tutkiminen ja kehittäminen. Teemaan saatiin 11 ehdotusta, joista kolme sai varsinaisen hankerahoituksen. Säätiö osallistui toista kertaa Reuters Instituten Digital News Media Report tutkimukseen, joka tehtiin 12 maassa. Hanke on tuonut arvokasta kansainvälistä vertailutietoa Suomen mediatoimijoille, jota ei muualta saa. Säätiön teettämä maaraportti tarkastelee tuloksia nimenomaan Suomen kannalta. Kansainvälinen vertailu osoittaa, että Suomi kuuluu digitaalisen muutoksen edelläkävijöihin. Ihmiset käyttävät digitaalisia uutislähteitä enemmän kuin useimmissa muissa maissa. Verkkomedia ja perinteiset kanavat ovat lähes tasaveroisesti läsnä käyttäjien arjessa. Suomi erottuu muista maista siinä, että uutislähteet myös verkossa ovat pääasiassa perinteisten mediatalojen tarjoamia. Uutisia kohtaan tunnettu luottamus on Suomessa vertailun vahvin ja myös digitaalisista uutisista maksaminen on suurempaa kuin muissa Euroopan maissa. Uusi säätiölaki tuli voimaan joulukuun alussa. Tämä merkitsee sitä, että säätiön säännöt tullaan uusimaan uuden lain mukaisiksi ja erityisesti lähipiirikysymyksiin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Säätiön vaikuttavuus / itsearvioinnissa saatiin hyvää palautetta säätiön toiminnan kehittämiseen. Vaikuttavuusarviointi paljasti, että säätiön katsotaan tuottaneen hyödyllistä tietoa, tuottaneen uutta osaamista ja verkostoja ja että rahoitetuista hankkeista on ollut hyötyä. Säätiö onkin ainoa yksityinen rahoittaja, joka tehtävänä on panostaa pelkästään alan liiketoiminnallisen ja teknologisen tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminnan tukemiseen. Kuva 3. Viestintäalalle suunnattujen yksityisten tukien ja apurahojen jakautuminen vuonna 2015.

6 5 Kuva 4. Tekes tuki viestintäalalle Ei sisällä lainoja. Yhdeksi tärkeimmäksi nousi säätiön näkyvyyden ja viestinnän kehittäminen, johon on erityisesti panostettu. Tavoitteena on säätiön toiminnan ajantasainen ja mahdollisimman läpinäkyvä sekä avoin viestintä. Säätiön varallisuus on kehittynyt hyvin ja varainhoitovaliokunta suositteli, että säätiön jakovaraa eli säätiön myöntämien tutkimustukien ja apurahojen määrää suhteessa pääoman markkina arvoon nostettaisiin, jotta pystytään tukemaan alaa haasteellisina aikoina. Suositus päätettiin ottaa huomioon vuoden 2016 suunnitelmissa. Osakemarkkinan kehitys on ollut historiallisen hyvää jo pidemmän aikaa ja on odotettavissa, että jonkinlainen korjausliike tulee eteen. Kiinan talous, joka on vetänyt kasvua, on selvästi heikkenemässä. Toisaalta USA:ssa tilanne on parantunut. Suomalaiset ja Eurooppalaiset osakkeet ovat kehittyneet hyvin. On kuitenkin tärkeää, että talous saataisiin nousuun myös Euroopassa. 2. Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on edistää painetun ja sähköisen viestinnän sekä niihin läheisesti liittyvien toimintojen kilpailukykyä tukemalla liiketoiminnan ja teknologioiden tutkimus, kehittämis ja innovaatiotyötä, koulutusta sekä osaamisen kehittämistä ja viestintään liittyvien tarpeiden ymmärtämistä. Viestintä käsitteellä tarkoitetaan tässä yhteydessä: painetun viestinnän julkaisuja, tuotantoa, kustantamista sekä niihin läheisesti liittyviä palveluita ja toimintoja sähköisen viestinnän julkaisuja ja palveluita sekä ohjelmatoimintaa Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö: rahoittaa ja edistää toimialalle suunnattua teknologista, liiketoiminnallista ja muuta toimialan menestymisen kannalta merkittävää tutkimustoimintaa tukee alan johdon sekä muun henkilöstön koulutusta jakaa apurahoja ja matka avustuksia

7 6 avustaa säätiön toiminnan kannalta tärkeitä yliopistoja ja muita oppilaitoksia myöntää tunnustuspalkintoja tutkimustoiminnassa tai alalla ansioituneille henkilöille tukee alan tutkimustoiminnan tulosten julkisuuteen saattamista julkaisee alaa koskevaa kirjallisuutta tai tukee sellaista julkaisutoimintaa toteuttaa tarkoitustaan myös muilla edellisiin verrattavilla tavoilla 3. Miten säätiö on toiminut tarkoituksensa toteuttamiseksi Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö on kertomusvuonna rahoittanut ja edistänyt toimialalle suunnattua teknologista, liiketoiminnallista ja muuta toimialan menestymisen kannalta merkittävää tutkimus, kehitys ja innovaatiotoimintaa tukemalla yhteensä 20 hanketta, joista 7 on yliopistojen ja 13 yritysten, muiden organisaatioiden tai tutkimusyritysten vetämiä. tukenut alan johdon sekä muun henkilöstön koulutusta tukemalla kahden henkilön opintoja seminaarimatkoja jakanut henkilökohtaisia apurahoja jatko opintoihin 8 jatko opiskelijalle sekä yhdelle väitöskirjatyöntekijälle tulosten jatkojalostamiseen tietokirjaksi sekä opinnäytteisiin kolmelle henkilölle ja matka avustuksia neljälle tutkijalle tulosten esittämiseksi kansainvälisissä konferensseissa avustanut säätiön toiminnan kannalta tärkeitä yliopistoja (Tampereen Yliopiston mediakasvatuksen ja mediajohtamisen lahjoitusprofessuurit) ja muita oppilaitoksia myöntänyt stipendejä opinnoissaan menestyneille kolmelle ammattikorkeakoulun ja kymmenelle ammatillisten oppilaitosten valmistuneelle opiskelijalle sekä Aalto Yliopiston kahdelle tunnustusta saaneelle opinnäytetyöntekijälle tukenut alan tutkimustoiminnan tulosten julkisuuteen saattamista säätiön nettisivujen, uutiskirjeiden, tiedostustilaisuuksien sekä erilaisten tapahtumien kautta tukenut sananvapauden ja oikeusvaltion suhdetta käsittelevän kirjan julkaisemista toteuttanut tarkoitustaan myös muilla edellisiin verrattavilla tavoilla muun muassa edistämällä verkottumista ICT alueen toimijoihin Digilen hallituksessa sekä kansainväliseen tutkimukseen ja sanomalehtikenttään WAN IFRA:n Global Alliance for Media Innovation Advisory Boardissa. Median innovaatiotuki kampanjaa on tuettu osallistumalla LVM:n innovaatiokilpailun tuomaristoon, pidetty yhteyksiä Tekesin vastuuhenkilöihin ja viestitty tuen antamista mahdollisuuksista ja tilanteesta toimialalle yhdessä Viestinnän Keskusliiton kanssa. Säätiön asiamies on ollut Viestinnän Keskusliiton johtoryhmän jäsen elokuusta 2015 lähtien. Säätiön toiminnassa noudatetaan Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan viitoittamaa hyvää hallintotapaa. Tämä edellyttää noudatettavien käytäntöjen jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Kertomusvuonna tehtiin säätiön vaikuttavuus ja itsearviointi ja päivitettiin säätiön Corporate Governance sekä siihen liittyviä ohjeita. Tämän lisäksi toteutettiin Think Ink 2014 innovaatiokilpailun arviointi.

8 7 4. Olennaiset tapahtumat tilikaudella 4.1 Säätiön vaikuttavuus ja itsearviointi Säätiön Corporate Governancessa on määrätty, että säätiö suorittaa toimintaansa liittyvän vaikuttavuus /itsearvioinnin kolmen vuoden välein. Vaikuttavuus ja itsearvioinnin suunnittelu aloitettiin loppuvuodesta 2014 ja arviointi suoritettiin verkkokyselynä tammikuussa Tulokset käsiteltiin hallituksen strategiakokouksessa tammikuussa Itsearviointiin tarjottiin mahdollisuus hallituksen jäsenille ja varajäsenille sekä työvaliokunnalle. Kyselyyn liitettiin säätiötä koskeva tietopaketti. Vaikuttavuusarviointiin voivat osallistua hallituksen jäsenet, varajäsenet ja työvaliokunta sekä tämän lisäksi 58 apurahansaajaa sekä kielteisen päätöksen saanutta. Viimeksi mainittuja oli noin kolmannes apurahahakijaryhmästä. Yhteensä kysely meni 73 henkilölle. Vastausprosentti oli 40. Kuva 5. Säätiön vaikuttavuus ja itsearviointiin saatujen vastausten jakautuma. Itsearvioinnissa positiivisina piirteinä pidettiin hallituksen koostumusta, hyvää ilmapiiriä, päätöksentekokykyä sekä kokousten valmistelua ja puheenjohtajan toimintaa. Myös työvaliokunnan ja asiamiehen toimintaan oltiin tyytyväisiä. Kehittämiskohteiksi tunnistettiin seuraavat asiat: Kokousten muistiot nopeammin jakeluun Hallituksen jäsenten sitoutumista työskentelyyn voitaisiin parantaa Asiamiehen laatimat kirjalliset päätösesitykset työvaliokuntaan Palautteen hakemisesta ja tunnuslukujen laatimisesta jatkuvaa toimintaa Viestintään ja tiedotukseen lisättävä panoksia Vaikuttavuusarvioinnin positiivisia viestejä olivat, että kaikista vastaajista 96 % on sitä mieltä, että hankkeet toteuttavat säätiön tarkoitusta hyvin tai melko hyvin, 86 %, että tulokset ovat olleet hyödyllisiä eri tahoille (toimiala, tutkimusyhteisö, yhteiskunta) erittäin paljon tai melko paljon 79 %, että on syntynyt uutta osaamista ja tietoa erittäin paljon tai melko paljon 79 %, että on syntynyt uusia hankeryhmiä tai verkostoja erittäin paljon tai melko paljon 79 %, että henkilökohtaisilla apurahoilla on merkitystä ja

9 8 72 %, että hankkeista on ollut hyötyä, 86 %, että asiointi säätiön kanssa on mutkatonta. Lisäksi vastanneista hallituksen jäsenistä 71% oli sitä mieltä, että tuloksia on hyödynnetty päätöksenteossa melko paljon 100 %, että toiminta on vaikuttanut koulutuksen ja uusien tutkintojen kehittämiseen erittäin paljon tai melko paljon 100 %, että säätiön toiminta on läpinäkyvää ja 100 %, että Think Ink kilpailu on lisännyt säätiön näkyvyyttä Vaikuttavuusarviointi toi esille seuraavat kehityskohteet Säätiön näkyvyyttä tulee lisätä Verkkosivut saatava selkeämmiksi ja informatiivisemmiksi Tulkintaa siitä, mitä voidaan rahoittaa, pitää saada väljemmäksi Päätöksenteon kriteereitä selvennettävä Kaikki esitetyt kehityskohteen on otettu huomioon säätiön toiminnassa hallituksen ja työvaliokunnan kokouskäytäntöjä kehittämällä, lisäämällä vuorovaikutusta hallituksen suuntaan, panostamalla säätiön näkyvyyden lisäämiseen ja viestintään erityisesti verkkosivuihin ja someen sekä antamalla kaikille tuen hakijoille palaute hyväksymisen tai hylkäämisen perusteista. Työvaliokunnalle laadittiin myös sisäinen linjaus erityisesti yritysvetoisten projektien rahoituskriteereistä, koska niiden määrä on selvässä kasvussa. 4.2 Think Ink 2014 kilpailun arviointi Think Ink kilpailun arviointi toteutettiin kaksiosaisena kyselynä. Kyselyn yleinen osa lähetettiin kaikille kilpailuun osallistuneille 49 taholle. Tämän lisäksi loppukilpailuun valituille lähettiin oma osio. Kilpailun arviointi käynnistettiin joulukuussa ja tulokset käsiteltiin säätiön hallituksessa tammikuussa Kilpailun järjestelyjä ja läpivientiä pidettiin onnistuneina. Erityisesti sai kiitosta jatkojalostusvaihe, jossa ideoiden omistajille annetaan riittävästi vapautta kehittää niitä eteenpäin ilman turhan tarkkaa moderointia. Myös tuomaristolle tehtyjä pitsauksia pidettiin hyödyllisinä. Seuraavia kehittämisajatuksia nousi esiin: Kilpailun viestinnän ja tiedottamisen tapoja kannattaa miettiä Mediapäivän yhteydessä pidettyä Think Ink näyttelyä ja sen markkinointia voi kehittää VTS:n ja VKL:n verkostoja voisi avata jo ideoiden kehittämisvaiheessa mahdollisten kumppanien löytämiseksi Kilpailulomakkeen ja jatkokehitysrahoituksen hakulomakkeen toivottiin olevan yhdenmukaisempia Voidaanko järjestää vertaistukea varsinaisen kilpailun jälkeen? Palkintosummien mahdollinen uusjako eli voittajille useampia pienempiä palkintoja? Kilpailun fokuksen (= minkälaisia ideoita) selkeämpi määrittely? Kehittämisehdotukset on huomioitu uuden kilpailun määrittelyssä, lanseerauksessa ja viestinnässä ja tullaan huomioimaan myös jatkoprosessissa.

10 9 4.3 Varsinainen toiminta Tutkimustuet ja apurahat - yhteenveto Säätiö tuki viestintäalan tutkimusta, kehitystä ja innovaatiotoimintaa sekä myönsi henkilökohtaisia apurahoja yhteensä ,07 eurolla. Toimialalle ei vastaavaa teknologiseen ja liiketoiminnalliseen tutkimus, kehitys ja innovaatiotoimintaan suunnattua rahoitusta ole muista yksityisistä lähteistä juurikaan saatavilla. Muiden alan merkittävien säätiöiden yhteenlasketut tuet ja apurahat vuonna 2015 ovat 3,9 miljoonan euron suuruusluokassa. Tällä tavalla tarkasteluna säätiön osuus on viidennes. Tekes on myöntänyt toimialalle rahoitusta vuonna 2015 yhteensä 5,9 miljoonaa euroa, josta tukea 3,6 ja lainaa 2,3 miljoonaa euroa ja on ylivoimaisesti merkittävin ulkopuolinen rahoittaja. Tutkimus ja kehityshankkeita tuettiin eurolla, Think Ink kilpailun palkintoihin varattiin euroa ja tutkimusteemahankkeille myönnettiin euroa. Henkilökohtaisia apurahoja jatko opinnäytteisiin myönnettiin yhteensä euroa ja opinnäytteisiin euroa, matkaapurahoja euroa ja stipendejä euroa. Lisäksi käytettiin Reuters Institute Digital News Media Report hankkeen kurssierojen kattamiseen ,57 euroa. Tukipäätös on tehty euroina vuonna 2013 voimassa olleen kurssin mukaisesti ja laskutus on tapahtunut englannin puntina kolmena peräkkäisenä vuotena. Lisäksi saatiin yksi euron henkilökohtaisiin apurahoihin kohdennettu lahjoitus. Kuva 6. Vuosina myönnetyt tutkimustuet ja apurahat. Tutkimustukiin ja opintoapurahoihin käytettiin hieman suunniteltua enemmän ja vastaavasti jatkoopinnäytteisiin ja matka apurahoihin suunniteltua vähemmän. Kokonaisuudessaan vuoden myöntöbudjetti ylitettiin eurolla. Kun mukaan lasketaan kurssierojen aiheuttama lisämaksu, oli myöntöihin käytetty rahamäärä euroa budjetoitua suurempi. Korko ja osinkotulot puolestaan olivat ,26 euroa ollen 221,26 euroa budjetoitua paremmat. Yrityslähtöisten mukaan lukien tutkimusyritykset ja toimialaliitot hankkeiden osuus euromääräisistä tutkimustuista oli 61 % ja tutkimuslähtöisten 39 %.

11 10 Kuva 7. Tutkimustukien jakaantuminen eri tahoille. Rahoitushakemusten määrä oli suurempi kuin edellisinä vuosina, kun jätetään joka toinen vuosi toistuvat Think INK hakemukset huomioimatta. Edellisvuoteen verrattuna määrä oli 25 % suurempi. 43 % hakemuksista sai tukea. Haettujen tutkimustukien ja apurahojen kokonaissumma oli euroa, josta myönnettiin 31 %. Kuva 8. Hakemusten määrän kehitys

12 11 Kuva 9. Myöntösuhteen = myönteisten päätösten määrä suhteessa hakemusten määrään (ei sisällä stipendejä ja innovaatiokilpailua) Tutkimustukien ja apurahojen jakautuminen painopisteille Säätiö tarkentaa vuosittain tarkoituksensa puitteissa strategiaansa ja määrittelee toiminnalle painopisteet, jotka ohjaavat sekä hakijoita, että säätiön omaa päätöksentekoa. Painopistemäärittely auttaa pitämään säätiön toiminnan ajan hermolla. Myönnetyt tutkimustuet ja apurahat jakautuivat säätiön määrittelemille painopistealueille seuraavasti: Kuva 10. Tutkimustukien ja apurahojen jakaantuminen säätiön määrittelemille painopisteille.

13 12 Asiakasymmärrys Hankkeet HapLab kosketusnäyttöisille laitteille suunnittelun asiantuntemuskeskus, euroa (Aalto Yliopiston taiteen ja suunnittelun korkeakoulun median laitos) Natiivimainonnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus, euroa (Era Content Oy) Mediatalojen mainontaratkaisuiden suunnittelu ja analytiikkapalveluiden innovointi, euroa (Talea Oy) Digitaalisen asiakkuuden arvon kasvattaminen, euroa (Elina Kukkonen) Ulkoasu rajapintana graafisten suunnittelijoiden ja lukijoiden välissä miten ammattilaiset ja yleisöt merkityksellistävät visuaalista viestintää, euroa (Nanna Särkkä) Jatko opintoapurahat Tutkimuksen jalkauttaminen verkkotyökaluksi. Projektisuunnitelma mediamaisematyökalun digitalisoinnista ja tulosten kvantifioinnista yleisö ja käyttäjätutkimuksen käyttöön euroa (Mediakollektiivi) Matka apurahat IAMCR (International Association for Media and Communication Research) konferenssi, euroa (Riitta Perälä) PDRF (Print and Digital Research Forum) SYMPOSIUM: October 2015, euroa (Taru Eboreime) Uudet mediapalvelut ja ansaintamallit Hankkeet Nuorille suunnattu verkkomedia, euroa (Viestintätoimisto Luotsi) Big dataan perustuvat liiketoimintamallit sanomalehtitoimialan palveluistumisessa, euroa (VTT) Miksi haastaja menestyy?, euroa (Future Force MindMill Network) Pienmaksamiseen perustuva liiketoimintamalli. Digitaalisen uutismedian pientuote ja pienpalvelutoiminnan sisäisten edellytysten tutkiminen. Esiselvitys euroa (Prejkfastprojekti) Pienmaksamiseen perustuva liiketoimintamalli Digitaalisen uutismedian pientuote ja pienpalvelutoiminnan sisäisten edellytysten tutkiminen, euroa (Pressdoor Oy) Kontekstitietoisuus osana mobiilipalvelun käytettävyyttä ja liiketoimintaa, euroa (Adfore Technologies Oy) Uutismedian uudet liiketoimintamallit Pohjoismaissa (Ruotsi, Norja ja Tanska), euroa (Sanomalehtien Liitto) Teemahanke: MAYO Median Applikaatiot Yle & Omni, euroa (Åbo Akademi) Uudet sisällöt ja median uudet muodot Hankkeet Nordic Data Journalism Conference NODA 16, euroa (Helsingin Yliopisto, Svenska Social och kommunalhögskolan)

14 13 Jatko opintoapurahat Journalists, PR professionals and networked individuals as actors in the social media communication and news ecosystem, euroa (Niina Sormanen) Suora siteeraus journalismissa Haastattelupuheen rekontekstualisointi kirjallisiksi sitaateiksi, euroa (Lauri Haapanen) Koodaamisesta kansalaistaito? Koodaustaidon julkinen määrittely yhteiskunnallisena kamppailuna, euroa (Minna Saariketo) Matka apurahat Datajournalismi konferenssi NICAR Atlantassa, euroa (Jens Finnäs) MMA konferenssiin Hampuriin , euroa (Jenny Larikka) Digitalisaatio ja oppiminen Hankkeet Oppikirja 2020 sähköisten oppikirjojen mallit, euroa (Aalto Yliopiston taiteen ja suunnittelun korkeakoulun median laitos) Sarjakuvakone digitaalinen oppimisympäristö lapsille ja nuorille, euroa (Aikakausmedia) Jatko opintoapurahat Uuden median kirjoittaminen ja kouluopetus, euroa (Outi Kallionpää) Painotuotteiden uudet toiminnallisuudet Hankkeet Iarigai konferenssi 2015, euroa (VTT) Jatko opintoapurahat "Release force of patterned surface chemistry", euroa (Mika Anttila) Liiketoimintastrategiat Hankkeet Strategic creativity in the media industry, euroa (Aalto Yliopisto) Freedom of Speech and Information. Sananvapauden ja oikeusvaltion suhdetta käsittelevän kirjan kääntäminen ja julkaiseminen, euroa (Rule of Law Finland ROLFI) Markkinoinnin investointiluonteen todistaminen, euroa (Mark Suomen Markkinointiliitto) Viking Geeks Omnimedia Documentary Project, euroa (Pekka Parnanen ja työryhmä) Jatko opintoapurahat Ideoista toteutukseen: luovan sisältökehityksen johtaminen mediayrityksissä ja niiden verkostoissa, euroa (Sari Virta) Esimies ja päällikkötyö journalistisessa työyhteisössä. Väitöskirjan ja käytännön kokemuksen työstäminen tietokirjaksi., euroa (Ihanainen Alanko Sini) Outlines of critical technology education, euroa (Minna Saariketo) Ideoista toteutukseen: luovan sisältökehityksen 31st EGOS Colloquium konferenssi, euroa (Virta Sari)

15 14 Mahdollistavat teknologiat Hankkeet Paperin esikuivaus alipainehaihdutuksella, euroa (Oy Keskuslaboratorio) Teemahanke: Uutisia ranteessa? Älykellojen soveltuvuus journalismiin, euroa (Jyväskylän Yliopisto) Teemahanke: Robotjournalism in local contexts, euroa (Svenska social och kommunalhögskolan/helsingin Yliopisto) Tutkimusteema Elämme kaksoishaasteessa, perinteinen liiketoiminta tuottaa, mutta kasvunäkymät ovat heikot. Uusi, digitaalinen liiketoiminta kasvaa, mutta tuotot eivät korvaa perinteisessä menetettyjä. Isona haasteena on kehittää uusia mediapalveluja ja ansaintamalleja, jotka vastaavat käyttäjien ja mainostajien muuttuviin tarpeisiin ja luovat alalle uutta kilpailukykyä. Tutkimusteemassa Uudet mediapalvelut, median uudistuvat muodot ja ansaintamallit säätiö haki ideoita hankkeiksi, joiden tavoitteena on median uudistuvia muotoja hyödyntävien ja uusiin ansaintamalleihin tähtäävien uusien mediapalveluiden tutkiminen ja kehittäminen. Haku toteutettiin kaksivaiheisena, aiehakuna sekä varsinaisena hankehakuna. Aiehaku päättyi elokuun alussa ja siihen saatiin 11 ehdotusta. Varsinaiseen hankehakuun päässeistä ehdotuksista kolmelle myönnettiin rahoitus marraskuussa. Hankkeet ovat kaikki tutkimusvetoisia. Jyväskylän Yliopisto: Uutisia ranteessa? Älykellojen soveltuvuus journalismiin Tämän tutkimushankkeen päätarkoituksena on etsiä vastausta kaksiosaiseen kysymykseen: soveltuvatko älykellot journalismin julkaisualustaksi ja voiko älykelloja hyödyntää journalistisessa työssä? Toimittajaopiskelijat ja toimittajat ovat parhaita arvioimaan älykellojen soveltuvuutta journalismin uudeksi julkaisuplatformiksi. Svenska social och kommunalhögskolan: Robottijournalismi paikallisessa uutisoinnissa Hankkeen tavoitteet ovat kaksijakoiset. Ensimmäisenä on luoda tekstin tuottamiseen prototyyppejä, joita voidaan käyttää uutistuotannon automatisointiin. Toisena tavoitteena on selvittää, mitkä paikalliset uutislähteet tietyillä maantieteellisillä alueilla parhaiten hyödyttävät uutisointia. Tämä sisältää rakenteisen tiedon toimitukselliseen käyttöön tarkoitettujen ennakoivien ja automatisoitujen menettelyiden ekosysteemin luomisen. Åbo Akademi: MAYO: Median Applikaatiot Yle & Omni MAYO hankkeen tavoitteena on tukea onnistuneita kohtaamisia sisällön välittäjien ja suomalaisten uutisten kuluttajien välillä tarkastelemalla menestyksekästä, innovatiivista uutispalvelua ja nostaa esiin, miten räätälöidyillä ja personoiduilla uutisilla saadaan aikaan hyvä käyttäjäkokemus. Tutkimus toteutetaan neljässä vaiheessa: 1) muotoilustrategian suunnittelu, 2) käyttäjätutkimus, 3) testaus sekä 4) konseptin muotoilu. Reuters Institute Digital News Report 2015 Viestintäalan tutkimussäätiö osallistui vuonna 2013 tehdyn päätöksen mukaisesti toista kertaa Oxfordin yliopiston Reuters instituutin Digital News Report tutkimukseen. Kyselytutkimus tehtiin nyt neljännen kerran. Tutkimuksessa selvitettiin uutisten käyttöä erityisesti verkkomediassa, ja siihen osallistui 12 maata: Suomi, Iso Britannia, Saksa, Espanja, Italia, Ranska, Tanska, Yhdysvallat, Urbaani Brasilia, Japani, Irlanti ja Australia. Tutkimukseen osallistui kustakin maasta yli

16 15 18 vuotiasta henkilöä. Reuters Instituten englanninkielisen pääraportin lisäksi säätiö teetti suomenkielinen maaraportin, jonka tekijäksi valittiin Tampereen yliopisto. Hanke on tuonut arvokasta kansainvälistä vertailutietoa Suomen mediatoimijoille. Kansainvälinen vertailu osoittaa, että Suomi kuuluu digitaalisen muutoksen edelläkävijöihin. Ihmiset käyttävät digitaalisia uutislähteitä enemmän kuin useimmissa muissa maissa. Verkkomedia ja perinteiset kanavat ovat lähes tasaveroisesti läsnä käyttäjien arjessa. Suomi erottuu muista maista siinä, että uutislähteet myös verkossa ovat pääasiassa perinteisten mediatalojen tarjoamia. Kuva 11. Perinteiset brändit ja verkkobrändit uutislähteinä verkossa (Lähde: Uutismedia verkossa 2015, Tampereen Yliopisto ja Viestintäalan tutkimussäätiö) Lähes puolet (46 %) suomalaisista täysi ikäisistä nimeää pääasialliseksi uutislähteekseen verkkomedian. Vuonna 2014 vastaava luku oli 37 prosenttia. Huomionarvoista on myös verkkouutisten käyttö eri ikäryhmissä. Kaikki alle 55 vuotiaiden ikäryhmät nimesivät verkkouutiset pääuutislähteekseen. Puolet suomalaisista vastaajista käyttää älypuhelinta uutisten lukemiseen. Uutiset ovat tärkeä osa suomalaisten jokapäiväistä elämää. Yli 90 prosenttia kuluttaa uutisia päivittäin ja 27 prosenttia ilmoittaa seuraavansa uutisia vähintään viidesti päivässä. Uutisia kohtaan tunnettu luottamus on Suomessa vertailun vahvin. Selvä enemmistö (68 %) luottaa uutisiin yleisesti ottaen, ja 73 prosenttia luottaa itse käyttämiinsä uutislähteisiin. Euroopan maista seuraavaksi paras tässä vertailussa on Saksa. Verkossa uutisista maksaneiden käyttäjien määrä on Suomessa edelleen suurempi (14 %) kuin muissa Euroopan maissa.

17 16 Kuva 12. Uutisia kohtaan tunnettu luottamus (Lähde: Uutismedia verkossa 2015, Tampereen Yliopisto ja Viestintäalan tutkimussäätiö) Uutisvideoiden katselu lisääntyi Suomessa ja useissa muissakin vertailun maissa viime vuodesta. Silti edelleen useimmat suomalaisvastaajista ilmoittivat enimmäkseen lukevansa verkkouutiset teksteinä. Think INK innovaatiokilpailu Think Ink kilpailun voittajat menestyvät Think Ink 2014 kilpailun voittaja Linda Liukas kuvaa kilpailun jälkeistä vuotta satumaiseksi. Kaikki alkoi lastenkirjasta, perinteisestä printtituotteesta. Kirjan tarkoitus on saada esikouluikäiset pikkulapset ymmärtämään tietokoneohjelman tekemisen vaatimaa loogista ajattelua. Nyttemmin Hello Ruby kirja on julkaistu jo yli 10 maassa. Suomessa Otavan kustantamasta kirjasta on otettu jo seitsemäs painos, ja kappaleen raja meni rikki syksyllä Voittajakonseptiin kuuluvat myös kehitteillä olevat lapsille tarkoitetut applikaatiot kirjan tueksi. Kuva 13. Think Ink kilpailun voittajan Linda Liukkaan Hello Ruby koodisatukirja julkaistiin. Muutkin loppukilpailijat ovat menestyneet. Voittajan lisäksi valokuvien syväysohjelma ja tapahtumasovellus Tailorframe, virtuaalinen pakkaussuunnittelukonsepti Best Before ja mobiiliapplikaatiokoodia tuottava Neonto Studio ovat hyvässä vauhdissa. Myös Iscentin

18 17 ensimmäinen tuote on kaupoissa. Iscent muokkaa painopintaa mekaanisesti ilman painoväriä. Think INK innovaatiokilpailu lanseerattiin Mediamainonnan osuus tulonmuodostuksesta supistuu ja tilaajamäärät pienenevät. Kansainväliset kilpailijat vievät puolet verkkomediamainonnan tuotoista. Kuva 14. Mediamainonnan kehitys Lähde: Mainonnan Neuvottelukunta/ TNS Gallup Oy Uusia, tuoreita ideoita tarvitaan. Säätiön käynnistämä Think Ink 2016 Re Think It Mullista mainonta haastaa innovaattorit kehittelemään uusia ratkaisuja, joita voidaan tarjota mainostajille. Tavoitteena on saada mainonta uuteen kasvuun tai kompensoida menetykset uusilla malleilla. Uudet ideat voivat olla konsepteja, prototyyppejä, valmiita ratkaisuja tai liiketoimintamalleja. Innovaatiokilpailu lanseerattiin Slush tapahtumassa Helsingissä , jossa vieraili noin ihmistä eri puolilta maailmaa. Kehitystöitään esitteli 1700 yritystä, joissa oli myös paljon suomalaisia. Säätiö järjesti julkistustilaisuuden ja esitteli kilpailua omalla ständillään.

19 18 Kuva 15. Think Ink esillä Slushissa. Lanseerausta jatkettiin Mediapäivällä säätiön omalla ständillä sekä edellisen kilpailun voittajan Hello Rubyn tekijän Linda Liukkaan tietoiskulla seminaariohjelmassa. Paikalla oli myös edellisessä kilpailussa palkinnoille päässyt Tailor Frame omalla kuvausjärjestelmällään. Kilpailu haastaa mukaan sekä alan ammattilaiset että tuoreet voimat ja on avoin kaikille. Siihen voivat osallistua yksittäiset henkilöt, ryhmät, yritykset ja organisaatiot Suomessa. Tuomaristo arvioi ideat niiden uutuusarvon, potentiaalisen vaikuttavuuden ja toteutettavuuden suhteen. Kilpailussa on kolme päävaihetta 1. Ideahaku 2. Jatkojalostus 3. Palkintovaihe Kilpailun toisessa vaiheessa parhaat jatkoon valittujen ideoiden esittäjät/tiimit saavat ideansa kehittämiseen ja liiketoimintasuunnitelman tekemiseen tukea säätiöltä. Kilpailussa jaetaan pääpalkinto euroa, toinen palkinto euroa ja enintään neljä euron palkintoa. Lisäksi tullaan jatkojalostusvaihetta rahoittamaan noin eurolla. Kuva 16. Think Ink 2016 kilpailun aikataulu Tuomariston puheenjohtajana toimii säätiön hallituksen jäsen Timo Ketonen, hallituksen puheenjohtaja Aboa Advest ja Plantui Oy. Säätiön muina edustajina ovat hallituksen varajäsen Taneli Tikka, Head of Industrial Internet, Tieto Oyj sekä asiamies Helene Juhola. Muut jäsenet ovat Juhana Tikka, liiketoimintajohtaja, kuluttaja asiakkuudet ja digitaalinen

20 19 liiketoiminta, Kaakon Viestintä Oy, Tuula Kallio, toimitusjohtaja, Dagmar ja Mia Ropponen brändijohtaja, Kesko Oyj. Lahjoitusprofessuurit Säätiö tukee aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti kahta professuuria: Tampereen yliopiston mediajohtamisen maisteriohjelmaa ja siihen liittyvää mediajohtamisen professuuria vuosittain eurolla ( ). Tampereen Yliopiston mediakasvatuksen professuurin toista ( ) kautta vuosittain eurolla. Professorit käyvät raportoimassa toiminnastaan säätiön hallituksen kokouksissa kerran vuodessa. Jatko-opintoapurahat Säätiö tuki toimintavuonna kahdeksaa väitöskirjatyötä sekä kahden valmistuneen väitöskirjatyön tuottaman osaamisen ja menetelmien käytäntöön siirtämistä hankkeiden muodossa. Väitöskirjojen tutkimuskysymykset liittyivät tavalla tai toisella digitalisoitumisen asettamiin haasteisiin tai mahdollisuuksiin. Aiheita olivat sisällön optimointi sähköpostimarkkinoinnissa, uuden median kirjoittaminen ja kouluopetus, mediayrityksen asiakkuuden arvon kasvattaminen digitaalisessa toimintaympäristössä, journalistien, tiedotusammattilaisten ja verkottuneiden yksilöiden väliset suhteet sekä luovan sisältökehityksen johtaminen mediayrityksissä. Suora siteeraus journalismissa, ulkoasu rajapintana graafisten suunnittelijoiden ja lukijoiden välillä sekä koodaamisesta kansalaistaito ovat muita aiheita. Perinteiseen painamiseen liittyy väitöskirja, jossa selvitetään pintakemiallisesti käsitellyn paperin vapauttamiseen tarvittavia voimia painonipissä. Valmistumassa olevan, käyttäjän mediamaiseman tutkimiseen tarkoitetun työkalun digitoiminen yleisö ja käyttäjätutkimuksen käyttöön on hanke, jota säätiö päätti tukea. Myös esimies ja päällikkötyöhön journalistisessa työyhteisössä liittyvän väitöskirjatyön tulosten työstäminen tietokirjaksi sai säätiöltä rahoitusta. Opinnäytetytöt Rahoitettujen opinnäytetöiden aiheet liittyivät virtuaalilasien immersioelämyksen kasvattamiseen, visuaalisten pakkauselementtien vaikutukseen kuluttajan mielikuviin ja miten kuluttajanäkemyksiä voidaan hyödyntää särkylääkkeiden pakkaussuunnittelussa sekä uuden, kasvavan alueen eli ruokajournalismin maisteriohjelmaan Yhdysvalloissa. Matka-apurahat Myönnetyt matka apurahat liittyivät alan asiantuntijoiden tai tutkijoiden konferenssimatkoihin. Näitä olivat Datajournalismin konferenssi Atlantassa (datajournalismin viimeisimmät trendit ja menetelmät), American Association of Geographersin konferenssi Chicagossa (paikkatietojen antamat mahdollisuudet ja big datan käyttö), The European Media Management Associationin konferenssi Hampurissa (sanomalehtiliiketoiminnan tulevaisuus), International Association for Media and Communication Research konferenssi Montrealissa (Mediasuhteen muodostuminen fragmentoituneessa mediaympäristössä) sekä European Group for Organizational Studies Ateenassa (luovan sisältökehityksen johtaminen mediayrityksissä ja niiden verkostoissa). Lisäksi

21 20 rahoitettiin matkaa Print and Digital Research Forumiin, Lontooseen (yleisömäärien mittaaminen ja mediatilan kauppa). Stipendit Ammatillisista oppilaitoksista ja ammattikorkeakouluista valmistuville myönnettiin yhteensä kolmetoista stipendiä. Koulujen opettajakunta valitsi stipendien saajat opinnoissa menestymisen perusteella. Lisäksi säätiö palkitsi kaksi ansiokasta pro gradu työtä. Toinen käsitteli monikanavaista julkaisemista pienlehdissä ja siitä on julkaistu kirja. Toinen työ puolestaan käsittelee multimodaalista, narratiivista journalismia ja sen suunnittelua ja toimii myös käytännön oppaana. 4.4 Viestintää tehostettu Säätiön verkkosivuja päivitettiin säännöllisesti. Sivuilta löytyvät ajantasaiset tiedot hakuajoista, myönnetyistä tuista ja apurahoista sekä niiden saajista, tutkimus ja apuraharaporteista, teemahankkeista sekä innovaatiokilpailusta, jolla on oma osio. Lisäksi etusivulle on nostettu apurahansaajia ja hankkeiden vetäjiä omilla kasvoillaan blogaamaan saavutetuista tuloksista. Erilaisia ajankohtaistiedotteita julkaistiin 32, tutkimusraportteja 8, opinnäytetöihin liittyviä blogeja 10, opinnäytetöitä 5, matkaraportteja 7 sekä korkeakoulustipendin saaneita opinnäytetöitä kolme sekä Think Ink kilpailuun liittyviä tiedotteita 8. #Think Ink 2016 twitter virrassa on 107 twiittiä ja omalla Facebook sivulla 25 virallista Facebook postausta. Säätiön omia, muita twiittejä oli 30 ja asiamiehen säätiöön, innovaatiokilpailuun ja innovaatiotoimintaan liittyviä twiittejä yhteensä 141. Verkkosivuilla julkaistaan tutkimustukea saaneet hankkeet ja apurahat, niiden lyhyet kuvaukset, tuen saajat ja yhteyshenkilöt sekä tuen suuruus. Kaikkien apurahoja ja tutkimustukia saaneiden tahojen edellytetään raportoivan rahan käytöstä sekä tutkimustuloksista. Hankkeiden ja opinnäytetöiden keskeiset tulokset sekä matkaraportit julkaistaan säätiön verkkosivuilla. Väitöskirjatyöntekijät on velvoitettu kirjoittamaan blogimuotoinen yhteenveto työstään jokaisen rahoituskauden päätteeksi. Lisäksi apurahojen ja tutkimustukien saajat on velvoitettu laittamaan tutkimusjulkaisuihin viittaus säätiöltä saatuun rahoitukseen. Think INK kilpailusta viestittiin paitsi aikaisemmin mainituilla messuilla myös Print and Media ja Suomen Lehdistö lehdissä ja verkkosivuilla. Aikaisempien kilpailujen arvioinneista saadun palautteen perusteella kilpailusta on viestitty säätiön verkkosivuilla ja erityisesti sosiaalisessa mediassa. Kilpailua on esitelty myös Tekesin Median innovaatiotuki sivustolla ja Mainonnan toimistojen liiton sivuilla. Suoraa sähköpostimarkkinointia sekä hallituksen some aktiiveja on hyödynnetty. Edellisessä kilpailussa menestyneistä tehtiin video, jota on hyödynnetty näyttelyissä ja nettisivuilla. Lisäksi edellisen kilpailun voittaja Linda Liukas teki mobiilitervehdyksen Mediapäivälle Japanista ja sitä on voitu hyödyntää erityisesti sosiaalisessa mediassa. Print &Media lehti julkaisi juttusarjan Think Ink 2014 loppukilpailijoista. Liittojen uutiskirjeissä on niinikään viestitty kilpailusta useaan otteeseen. Viestintää jatketaan vuoden 2016 puolella.

22 21 Kuva 17. Säätiö Mediapäivällä Säätiön Mediapäivä ständillä olivat esillä Think Ink kilpailun lisäksi kolme tukea saanutta yritystä hankkeineen. Adfore Technologies tutkii kontekstitietoisuutta osana Tässä.fi mobiilipalvelun käytettävyyttä. 33 Company on teemahankkeessa rakentanut menetelmän tutkia kuluttaja ostopolkua kotoa kauppaan. JHelske Research esitteli kestokulutushyödykkeen ostopolun tutkimista mobiilipäiväkirjan avulla. Lisäksi säätiö osallistui Mediapäivän toimialaa esittelevän videon tuottamiseen. Reuters Institute Digital News Report 2015 tuloksista pidettiin lehdistötilaisuus Uutismedia verkossa 2015 samaan aikaan, kun raportti julkistettiin Lontoossa. Lisäksi tuloksista tiedotettiin nettisivuilla, uutiskirjeissä ja somessa kesäkuussa raportin julkistamisen yhteydessä. Medianäkyvyys oli kiitettävää. Tutkimusteemaa varten on oma sivu ja siitä viestittiin eri kanavia hyväksikäyttäen. Toukokuussa järjestettiin Median rooli kuluttajan ostopolussa workshop, johon kutsuttiin kaikkien teemahankkeiden osapuolet, säätiön hallitus, varajäsenet ja työvaliokunta sekä liittoyhteisöstä kiinnostuneita tahoja. Tilaisuutta veti Jussi Olkkonen muotoilutoimisto Palmu Inc:stä. Teeman hankevastaavat esittivät suunnitelmiaan ja siihenastisia tuloksia ja saivat myös palautetta jatkoa varten. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukuntaa pidettiin ajan tasalla säätiön tapahtumista. Säätiöpäivää huomioitiin julkaisemalla asiamiehen laatima blogi Helsingissä pidetyn kansainvälisen Iarigai konferenssin 2015 annista liittyen painettuun funktionaalisuuteen ja elektroniikkaan. Kahdeksassa Viestinnän Keskusliiton uutiskirjeessä kerrottiin säätiötä koskevista asioita. Asiamies kirjoitti vuoden aikana seitsemän yhteenvetoa / blogia, jotka julkaistiin säätiön verkkosivuilla. Yksi vapaakaistablogi julkaistiin Viestinnän Keskusliiton verkkosivuilla. Lisäksi hän on käynyt toimialaliittojen hallituksissa sekä projektien julkistustilaisuuksissa tuomassa säätiön tervehdyksen. 5. Olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen Tilikauden jälkeen on hyväksytty säätiön uudet painopistealueet ja hyväksytty päivitetty apurahaohje. Painopistealueet on määritelty tarkentamaan ja ohjaamaan säätiön toimintaa sen tarkoituksen puitteissa sekä ohjaamaan hakijoita. Uuden säätiölain edellyttämät toimet eli

23 22 sääntöjen muuttaminen sekä lähipiiriohjeen laatiminen ovat käynnissä. Myös lähipiiriluettelon laatimiseen tarkoitettua kyselylomaketta on kehitetty. Apurahanhakijoiden tulee jatkossa ilmoittaa lähipiiriin kuulumisesta, mikä puolestaan edellyttää muutoksia apurahajärjestelmässä käytettävään sähköiseen hakulomakkeeseen ja tarpeen kuvata lähipiiri säätiön verkkosivuilla. Toimintasuunnitelmassa ja budjetissa on otettu huomioon suositus jakovaran nostamiseksi. Nämä hyväksytään säätiön hallituksen kokouksessa Think Ink innovaatiokilpailun ideahaku päättyi ja siihen tuli 63 hakemusta, jota voidaan pitää hyvänä saavutuksena. Apurahatoiminta on käynnistynyt ja ensimmäiset tutkimustuet ja henkilökohtaiset apurahat myönnetty. Yksi väitöskirjatyö on valmistunut ja väitöstilaisuus pidetty Myös tutkimushankkeita on valmistunut ja niiden raportit löytyvät säätiön verkkosivuilta. Hallitus on myös päättänyt, että myös omaisuuden reaaliarvon kehitystä aletaan seurata tarkemmin ja pyydetään varainhoitajana toimivaa SEB:tä laatimaan pidemmän aikavälin riskianalyysi. Jatkossa kiinnitetään myös tarkempaa huomiota sijoitussalkun tilannetta koskevaan raportointiin. 6. Sijoitustoiminta tuottanut hyvin Säätiön omaisuutta hoidettiin suunnitelmallisesti hallituksen vuosikokouksessa hyväksymän sijoituspolitiikan ja toimintaohjeiden mukaisesti. Omaisuudenhoidon yhteyshenkilönä toimi Viestinnän Keskusliiton toimitusjohtaja Valtteri Niiranen ( saakka), vt. toimitusjohtaja Jukka Holmberg ( saakka) ja toimitusjohtaja Jukka Viitasaari ( lähtien) ja sijoitustoiminnan tukena ja suositusten antajana liiton varainhoitovaliokunta. Varainhoitovaliokunnan suositukset käsiteltiin hallituksen kokouksissa ja tehtiin päätökset, joiden pohjalta salkunhoitaja on toiminut. Omaisuuden hoidosta vastasi SEB nk. täyden palvelun sopimuksen pohjalta, poikkeuksena Sanoma Oyj:n osakkeita sisältävä rinnakkaissalkku, jonka hoito tapahtuu konsultoivan sopimuksen pohjalta. Säätiön arvopaperisalkun markkina arvo oli vuoden lopussa 34,4 miljoonaa euroa. Omaisuuden arvo nousi edellisestä vuodesta 2,6 miljoonaa euroa. Omaisuuden suoratuotot olivat ,26 euroa. Jaettujen tutkimustukien ja apurahojen suhde salkun arvoon oli 2,9 %. Säätiön salkun arvo on kehittynyt hyvin verrattuna indeksiin. Varainhoitovaliokunta suositteli, että säätiö voisi tilanteessa, jossa ala tarvitsee nostetta, kasvattaa jakovaraa. Tätä puoltaa myös jaettujen tukien suhde pääomaan, joka on kuuden vuoden aikajänteellä hieman alle 3 %. Suositus huomioon ottaen tehtiin varainhoitajan toimesta lokakuussa säätiöanalyysi, jolla testattiin, millaisella salkun allokaatiolla varmistetaan likviditeetti ja rahavirrat 3 ja 4 %:n jakovaroille. Analyysi osoitti, että jakovaran kasvattaminen 4 % on vielä suhteellisen riskitöntä nykyisellä allokaatiolla, vaikkakin tasaisen tuoton varmistamiseksi salkun osakepainoa olisi hyvä keventää ja siirtää osa varoista korkean tuoton yrityslainoihin.

24 23 Kuva 18. Säätiön myöntämien apurahojen ja tutkimustukien suhde pääoman markkina arvoon vuosina Varainhoitaja on ollut säätiön hallituksen vuosikokouksessa kertomassa tulevista markkinanäkymistä sekä mahdollisista riskeistä. Salkun allokaatio on ollut osakepainoinen sijoituspolitiikan sallimissa rajoissa. Hallituksen päätöksellä osakepainoa on jatkettu. Koko ajan on kuitenkin pidetty tietty määrä varoista käteisenä, jotta voidaan tarvittaessa reagoida nopeasti markkinamuutoksiin. Kuten edellisessä kohdassa on mainittu, tullaan jatkossa entistä tarkemmin määrittelemään varainhoidon tavoitteet ja mittaamaan sen tehokkuutta. Myös omaisuuden reaaliarvon seurantaa tullaan tehostamaan. 7. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Osakemarkkinan kehitys on ollut historiallisen hyvää jo pidemmän aikaa ja on odotettavissa, että jonkinlainen korjausliike tulee eteen. Kiinan talous, joka on vetänyt kasvua, on selvästi heikkenemässä. Toisaalta USA:ssa tilanne on parantunut. Suomalaiset ja Eurooppalaiset osakkeet ovat kehittyneet hyvin. On kuitenkin tärkeää, että talous saataisiin nousuun myös Euroopassa. Alkuvuodesta osakemarkkinalla on ollut levotonta ja säätiönkin salkun arvo on vuodenvaihteen tilanteeseen verrattuna laskenut. Salkunhoitajalta on pyydetty arvio mahdollisista lähiajan riskeistä ja se tullaan käymään läpi säätiön hallituksessa. Arvioidut korko ja osinkotulot tulevat olemaan euroa eli 21 % edellistä vuotta korkeammat. Tämä takaa säätiölle edelleen hyvän mahdollisuuden jakaa tutkimustukia ja apurahoja vähintään saman verran kuin edellisenä vuonna tai jopa nostaa jaettavaa määrää. Nostaminen voidaan kuitenkin budjetoida optionaalisena eli vuoden kuluessa voidaan erikseen päättää säätiön tarkoituksen kannalta tärkeäksi koettavista hankkeista tietyssä budjettiraamissa sen mukaan, miten säätiön varallisuus näyttää antavan myöten. Toimialan haasteet jatkuvat ja säätiön rooli nimenomaan toimialaan liittyvän uudistumisen tukijana korostuu entisestään. Tämä tullee näkymään muun muassa hallituksen kokoonpanossa, jossa liiketoimintaosaamisen roolia pidetään entistä tärkeämpänä. Yrityslähtöisten hankkeiden osuus säätiön portfoliossa on kasvanut ja tämä kehitys jatkunee, kunhan niihin on sopivassa suhteessa kytketty tutkimusta. Tekesissä toimialalle haettavissa oleva median innovaatiotuki on osoittautunut

25 24 haasteelliseksi muun muassa tiukan kansainvälistymisvaatimuksen takia. Tähän voitaisiin vastata ekosysteemihankkeilla, joissa mukana on kansainvälisille markkinoille tähtääviä kumppaneita. Säätiö voisi toimia tällaisten ekosysteemihankkeiden yhtenä tukijana. 8. Hallinto ja toimihenkilöt 8.1 Hallitus ja työvaliokunta Viestinnän Keskusliitto valitsee säätiön hallituksen jäsenet asiantuntijuuden perusteella ja siten, että viestintäalan eri osa alueet ovat monipuolisesti edustettuna. Hallituksen puheenjohtajana toimi vuosikokoukseen saakka Timo Ketonen ja vuosikokouksesta alkaen Matti Uuttu. Varapuheenjohtajana toimi Pekka Mervola. Viestintäalan tutkimussäätiön hallitukseen kuuluivat: toimitusjohtaja Pekka Mervola, varalla toimitusjohtaja ja vastaava päätoimittaja Merja Ylä Anttila toimitusjohtaja Timo Lepistö, varalla toimitusjohtaja Heikki Autio Think INK voittaja ja start up yrittäjä Linda Liukas, varalla Head of Industrial Internet Taneli Tikka professori Jaakko Aspara, varalla professori Pirjo Hiidenmaa toimitusjohtaja Jukka Viitasaari, varalla liittojohtaja Jukka Holmberg partneri, hallituksen puheenjohtaja Timo Ketonen, varalla markkinointi ja myyntijohtaja Fredrik Nars Business Partner Johanna Maula, varalla johtaja Otto Mattsson (Minna Nissinen asti) Toimitusjohtaja Outi Karemaa (Julkaisuliiketoiminnasta vastaava johtaja Fredrik Rahka asti), varalla kustannusjohtaja Teuvo Sankila ( toimitusjohtaja Outi Karemaa asti) Matti Uuttu, varalla lehtipainon johtaja Matti Käki Asiamiehenä toimi Helene Juhola. Säätiön työvaliokunta myöntää hallituksen valtuuttamana alle euron tutkimustuet ja apurahat sekä valmistelee hallituksen kokouksessa käsiteltäviä asioita. Työvaliokuntaan kuuluivat säätiön puheenjohtaja Matti Uuttu ja varapuheenjohtaja Pekka Mervola sekä hallituksen jäsen Jaakko Aspara ja asiamies Helene Juhola sekä asiantuntijoina Jarno Alastalo ja Jukka Saariluoma. Säätiön vuosikokouksen valitsemana tilintarkastajana toimi KHT yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Säätiön hallitus piti viisi kokousta, joista yksi oli vuosikokous. Työvaliokunta piti kuusi kokousta, joista yksi oli sähköpostikokous. Työvaliokunnan asiantuntijoille maksettiin kokouspalkkioita 660 euroa. 8.2 Henkilöstö Säätiön asiamiehenä toimi Helene Juhola.

26 Lähipiiritapahtumat Säätiön lähipiiritapahtumat ja niiden arvo on koottu alla olevaan taulukkoon. Säätiölain 1:8 kohta 1) 2) ja 3) 4) 6) Lähipiiri Viestinnän Keskusliitto Viestinnän Keskusliiton hallituksen jäsenet, Viestinnän Keskusliiton toimitusjohtaja ja varamies, säätiön hallituksen jäsenet ja varajäsenet, säätiön asiamies, tilintarkastajat Edellisissä kohdissa tarkoitettujen ihmisten perheenjäsenet Edellisissä kohdissa tarkoitettujen ihmisten määräysvallassa olevat yhteisöt ja säätiöt Sanallinen kuvaus toimista ja taloudellisesta edusta A. Johdon palkat, palkkiot ja eläkesitoumukset B. Muut taloudelliset toimet (esim. sopimusperusteiset suoritukset) C. Osittain tai kokonaan vastikkeettomat taloudelliset edut (esim. avustukset, apurahat, palkinnot, käyttö ja hallintaoikeudet) D. Annetut rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset (jos yhteismäärä > tai > 5 % säätiön omasta pääomasta) Kohta A 2) ja 3) sisältää asiamiehen palkat ja eläkekulut luontoisetuineen, säätiön hallituksen jäsenten ja varajäsenten sekä säätiön asiamiehen kokouspalkkiot ja matkakulukorvaukset sekä tilintarkastajan palkkion. Kohta B1 sisältää Viestinnän Keskusliitolle maksetut tilavuokrat. Kohta B 2)/3) sisältää hallituksen jäsenille tilatun Print&Media lehden säätiön rahoittamien hankkeiden tulosten seuraamiseksi.