Tuulenkylän päiväkodin esiopetussuunnitelma

Transkriptio

1

2 Tuulenkylän päiväkodin esiopetussuunnitelma ESIOPETUSSUUNNITELMA / TUULENKYLÄN PÄIVÄKOTI 1. JOHDANTO Tuulenkylän ja Vastatuulen päiväkoti on vuonna 1985 perustettu yksityinen päiväkoti Jyväskylässä Kuokkalan kaupunginosassa asuntomessualueella. Päiväkodin ylläpitäjä on Tuulenkylän päiväkodin päiväkotiyhdistys ry, jonka johtokunta ja jäsenet ovat päiväkodin lasten vanhempia. Päiväkoti perustettiin osaksi Tuulenkylän asuinyhteisön toimintaa ja ensimmäisinä vuosina päiväkodin palveluja käytti ainoastaan asuinyhteisön perheet. Lasten vanhemmat perustivat päiväkodin ja toiminnan avainsanoja olivat yhteisöllisyys ja tasavertainen kasvatuskumppanuus, jotka toimivat edelleen tärkeinä toiminta-ajatuksina päiväkodin arjessa. Tuulenkylän päiväkodissa lapsiryhmän koko on lasta ja siellä toimii 5-6- vuotiaiden esiopetusryhmä. Tuulenkylän henkilökuntaan kuuluu esiopettaja, 1-2 lastenhoitajaa ja siviilipalvelusmies. 2. ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS Yhteistyössä perheiden kanssa kannustamme lasta saavuttamaan tietoja ja taitoja, jotka edistävät hänen kehitystään ja myönteistä suhtautumistaan omaan oppimiseensa. Positiivisella, rohkaisevalla, kokeilevalla ja uteliaalla toiminnalla ja esimerkillä pyrimme kehittämään lapsen innostusta ja kykyä vastaanottaa tietoa ja oppimisen elämyksiä. 3. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ Esiopetuksen tehtävänä on tarjota kuusivuotiaalle lapselle mahdollisuus osallistua lapsen oppimista ja kokonaiskehitystä tukevaan, leikinomaisesti toteutettuun ryhmätoimintaan ennen oppivelvollisuuden alkamista. Esiopetus, päivähoito ja perusopetus yhdessä muodostavat ehjän kokonaisuuden, joka tukee kasvua ja oppimista lapsen tarvitsemalla tavalla. Tehtävänä on myös lapsen mahdollisen erityistuen tarpeen havaitseminen ja korjaavien toimenpiteiden antaminen. Esiopetus on prosessi, johon lapsi säännöllisesti osallistuu ja saa näin aineksia fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen, kognitiivisen ja emotionaalisen kehityksensä tueksi. Opetuksen keskeisinä lähtökohtina ovat lapsen oikeuksien toteutuminen, yhteiskunnallisen tasa-arvon ja osallistumisen sekä suvaitsevaisuuden periaatteet. Opetus pyrkii edistämään lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Esiopetusta kehitetään yhdessä perheiden kanssa vastaamaan lapsen tarpeita.

3 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 4.1 Fyysinen toiminta - ja oppimisympäristö Sisätilat: Lasten käytössä on iso tupa, kaksi leikkihuonetta ja pieni leikkinurkkaus. Tilat ovat kodikkaat ja ryhmiin jako on mahdollista. Pihalla sijaitsevan saunarakennuksen takkahuone on myös käytössä. Piha-alue: On yhteinen taloyhtiön kanssa ja välineiltään vaatimaton. Piha on luonnontilassa, joten mielikuvitusta rikastuttavia leikkipaikkoja on runsaasti. Pihaa ei ole aidattu. Ulkoilu-alue: Varsinaisena ulkoilualueena toimii Yrttisuon perhepuisto monipuolisine liikunta- ja leikkipaikkoineen. Lähialueen metsät ja puistot ovat myös ryhmän aktiivisessa käytössä. Lähiympäristö: Helppokulkuinen ja virikkeinen metsä ihan vieressä tarjoaa hyvän retkikohteen päiväkotiryhmälle kaikkina vuodenaikoina. Lähellä sijaitseva Yrttisuon liikuntapuisto sekä Graniitin liikuntakeskus urheilukenttineen suovat mahdollisuuden ohjatun liikunnan harjoittamiseen. 4.2 Sosiaalinen toiminta - ja oppimisympäristö Sosiaalinen ympäristö käsittää päiväkodin lapset ja aikuiset. Jatkuva läheinen vuorovaikutus aikuisten ja lasten kesken lisää yhteistyökykyä, kuuntelutaitoa ja kehittää tunneilmaisua. Päiväkodissamme korostetaan toisten huomioon ottamista. Ryhmässä toimiessaan lapsi oppii mm. oman vuoron odottamista ja omatoimista kiistatilanteiden selvittämistä turvallisen aikuisen kanssa. Päiväkodin sosiaalinen ympäristö luo pohjan ystävyys - ja kaverisuhteiden solmimiselle. Taloyhtiön lapset luovat oman linkkinsä sosiaalisessa verkostossa. Esim. pihapiirin lapset tulevat tutuiksi myös päiväkodin lapsille ja isojen lasten pihaleikit siirtyvät luontevasti myös pienemmille päiväkodin lapsille. Oppimisympäristönä Tuulenkylä on kodinomainen ja lähiympäristöltään lapsiystävällinen. Tilojen käytössä, sisustuksessa, leikkivälineiden valinnassa ja tarjonnassa pyritään huomioimaan ajankohtaiset teemat, kiinnostuksen kohteet ja luonnon ilmiöt. 5. PAINOPISTEALUEET Päiväkodin toiminta-ajatuksiin kuuluvat perhelähtöisyys sekä kestävän kehityksen periaate. Kodinomaisuus sekä vanhempien kanssa käytävä avoin ja joustava yhteistyö muodostavat tärkeän osan esiopetuksen ilmapiiristä. Kestävän kehityksen periaatetta pyritään painottamaan esiopetuksessa mm. kiinnittämällä huomio lähiympäristöön ja siitä huolehtimiseen, energian säästämisen merkitykseen ja kierrättämiseen.

4 Toiminnoissa painottuu myös monipuolinen liikunta erilaisissa ympäristöissä. Tavoitteena on oppia uusia asioita oman kehon kautta sekä kokea liikunnan riemua osallistumalla erilaisiin fyysisiin haasteisiin. 6. KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET Esiopetuksen tavoitteena on innostunut, aktiivinen ja myönteisen asenteen omaksuva lapsi. Omaa oppimista tuetaan kannustamalla lasta ilmaisemaan omia ajatuksiaan, mielipiteitään ja havaintojaan. Vertaisryhmän tuella lapsi saa kokemuksia ryhmässä toimimisesta, säännöistä ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämisestä. Tavoitteena on toiset huomioonottava ja läheisiään ja ympäristöään kunnioittava lapsi, joka tulee kuulluksi ja huomioiduksi sekä keskustelee ja käyttäytyy hyvien tapojen mukaisesti. 7. ESIOPETUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN Lapsen kasvaminen ja kehittyminen tapahtuu vaiheittain. Ikätoverit saattavat saavuttaa eri kehitysvaiheita toisinaan huomattavankin eri aikaan. Toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa sekä oppimisympäristössä kiinnitetään huomiota näihin kehityksellisiin eroihin. Esiopetuksessa lapset saavat kokemuksia koko-/puoliryhmässä ja pienryhmässä (4-6 lasta) toimimisesta sekä työskentelemällä pareittain ja itsenäisesti. Eheyttämällä opetusta muodostuu oppimisprosessin osista kokonaisuuksia, jotka auttavat lasta jäsentämään maailmaansa ja oppimaansa kokonaisvaltaisesti. Eheyttävässä opetuksessa sovelletaan eri sisältöalueita osana jotakin kokonaisuutta. Lapsi saa tietoa ja kokemusta vaihtelevin tavoin ja useita aistikanavia käyttäen. Oppimisprosessissa tärkeintä ei ole itse lopputulos, vaan oppimiseen liittyvä prosessi, jolloin lapsen ajattelu - ja oppimaan oppimisen taidot parhaiten kehittyvät. Leikki on keskeistä esiopetuksessa. Esiopetus tapahtuu leikinomaisesti ikä - ja kehitysvaiheet huomioiden noudattaen monipuolisesti eri sisältöalueita. Leikki on lapsen tapa oppia, käsitellä tunteitaan ja jäsentää maailmaansa. Leikki kuuluu päivittäiseen esiopetukseen sekä vapaana leikkinä että opetusmetodina uusien ja kerrattavien asioiden jäsentämisessä. Vapaa leikki on lasten omista tarpeista ja kiinnostuksen kohteista rakentuva kokonaisuus, johon aikuinen tarvittaessa osallistuu leikin ohjaajana ja leikkivälineiden tarjoajana. Opetustarkoituksessa leikkeinä toimivat mm. erilaiset didaktiset leikit, sääntöleikit ja pelit.

5 8. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI JA TUKIMUODOT 8.1 Esiopetuksen yleinen tuki Lapsen esiopetuksessa yleinen tuki koostuu ammattitaitoisesta henkilökunnasta, yhteistyöstä vanhempien ja muiden kasvatuskumppaneiden kanssa sekä vertaisryhmästä. Lapsi saa monipuolisia kokemuksia vertaisryhmässä, jossa huomioidaan lasten yksilölliset tarpeet ja kannustetaan omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen. Vanhemmat osallistuvat lapsen yhteistyösuunnitelman laadintaan ja arviointiin yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Suunnitelman toteutumista arvioidaan esiopetuksen aikana käytävin yhteisin kehityskeskusteluin, jotka kirjataan lapsen esiopetussuunnitelmaan. Tarvittaessa kuulumisia vaihdetaan päivittäin lasta tuotaessa tai haettaessa. 8.2 Tehostettu tuki Esiopetuksessa tehostettua hoitoa ja tukea tarvitsevat lapset, joiden kehityksen, kasvun ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi tehostetun tuen piiriin kuuluvat lapset, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea kasvulleen. Tuulenkylän päiväkodin esiopetusryhmässä lapsia havainnoidaan ja arvioidaan aktiivisesti. Lasten osaamista ja oppimista kartoitetaan päivittäisten toimien, leikkien ja tehtävien kautta. Tehostetun tuen tarvetta arvioidaan tapauskohtaisesti ja tarvittaessa tehdään moni -ammatillista yhteistyötä eri tahojen kanssa (esim. neuvola, perheneuvola, aluepsykologi, erityislastentarhanopettaja). Erityslastentarhanopettaja kutsutaan tarvittaessa havainnoimaan ja arvioimaan tuen tarvitsijaa. Erityislastentarhanopettaja on mukana suunnittelemassa tukitoimenpiteitä ja hoitoa yhteistyössä päiväkodin työntekijöiden ja vanhempien kanssa. Tukea tarvitsevien lasten kohdalla kartoitetaan tapauskohtaisesti jatkotoimenpiteet ja tarvittavat erityistoimenpiteet. Oppimisympäristön ja toiminnan suunnittelussa huomioidaan tukea tarvitsevat lapset mm. hankkimalla tarvittavia materiaaleja ja välineitä oppimisen edistämiseksi. Esiopetusvuoden aikana tehdään lapsen kasvusta ja kehityksestä pedagoginen arvio yhteistyössä vanhempien kanssa. (Käytössä on lomake; Jyväskylän kaupunki/ Sosiaali- ja terveyspalvelut/lasten päivähoitopalvelut; PEDAGOGINEN ARVIO ). Pedagoginen arvio sisältää kuvauksen lapsen saamasta yleisestä tuesta, tarjotuista tukimuodoista sekä menetelmistä ja edistymisestä esiopetuksen aikana sekä arvion lapsen mahdollisista tuen tarpeista koulun alkaessa. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan kirjataan sovitut tukitoimet ja tukipalvelut (esim. terapiat ja kuntoutukset sekä mahdolliset psykologin tai lääkärin lausunnot.).

6 8.3 Esiopetuksen erityinen tuki Erityisiä tukimuotoja tulee esiopetuksessa antaa lapsille, jotka ovat pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä tai joiden perusopetuksen aloittamista on päätetty siirtää vuotta myöhemmäksi sekä lapset, jotka siirretään erityisopetukseen esiopetuksen aikana. Päätös erityisestä tuesta tehdään pääsääntöisesti vasta tehostetun tuen toimenpiteiden jälkeen. Erityisen tuen päätöksen tekoa varten laaditaan pedagoginen selvitys, johon kirjataan annettu tehostettu tuki sekä HOJKS, sekä lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet. (Käytössä ovat lomakkeet; Jyväskylän kaupunki/ Sosiaali- ja terveyspalvelut/lasten päivähoitopalvelut; PEDAGOGINEN SELVITYS ja HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA.) 9. OPPILASHUOLTO Oppimishuollolla pyritään oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien tunnistamiseen, ehkäisemiseen, lieventämiseen tai poistamiseen mahdollisimman varhain. Oppilashuolto pyrkii kokonaisvaltaiseen huolehtimiseen lapsen hyvinvoinnista. Oppilashuoltoa toteutetaan yhdessä vanhempien /huoltajien ja lapsen kanssa. Tuki on muodoltaan yksilöllistä tai yhteisöllistäi. Pääsääntöisesti Tuulenkylän päiväkodilta siirrytään lähikouluihin Tikan - tai Pohjanlammen kouluun. Alueen koulupsykologiin tai koulukuraattoriin otetaan tarvittaessa yhteyttä, jos jokin lapsen koulunkäyntiin liittyvä asia askarruttaa tai huolestuttaa. Koulupsykologi ja koulukuraattori työskentelevät osana koulujen oppilashuoltoa ja kuuluvat koulun oppilashuoltoryhmään. Päiväkodilta osallistutaan tarvittaessa alueen oppilastyöryhmän ns. ensitietopalavereihin, joiden avulla kartoitetaan tulevien koululaisten erityisen tuen tarpeita. 10. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN LASTEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Maahanmuuttajilla voidaan tarkoittaa monesta eri syystä maahan pysyväistarkoituksessa muuttaneita. Heitä voivat olla turvapaikanhakijat, pakolaiset, paluumuuttajat sekä esim. avioliiton vuoksi maahan muuttaneet. Esiopetuksessa otetaan huomioon lapsen kulttuuritausta ja tuetaan hänen kehitystään ja oppimistaan yksilöllisesti. Esiopetus etenee valtakunnallisen ja henkilökohtaisen esiopetussuunnitelman sekä siihen kirjattujen tukitoimenpiteiden mukaisesti. Tärkeänä pidetään sitä, että esiopetuksessa lapset oppivat Suomalaisen kulttuurin ja tapojen lisäksi kunnioittamaan omaa kulttuuritaustaansa ja omaa kieltään. Lapsen oman kulttuurin tukemisen tavoitteena on, että lapsi tulee tietoiseksi oman etnisen ryhmänsä kulttuuriperinnöstä ja oppii arvostamaan sitä. Opetuksen kielelliset tavoitteet otetaan huomioon lapsen esiopetuksen suunnitelmassa ja tarvittaessa erityisen tuen tarpeissa. Viittomakielinen esiopetus toteutetaan ensisijaisesti Jyväskylän kaupungin päiväkotien erityisryhmissä.

7 11. ESIOPETUKSEN YHTEISTYÖTAHOT 11.1 Kotien kanssa tehtävä yhteistyö Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkein osa lapsen kasvua ja kehitystä arvioitaessa ja tukiessa. Vanhempien kanssa käydään henkilökohtaiset yhteistyökeskustelut syksyllä ja keväällä sekä tarvittaessa useammin. Vuorovaikutuksen myötä sovitaan yhteisistä kasvatus - ja oppimistavoitteista jotka kirjataan lapsen henkilökohtaiseen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. ( Käytössä on lomake; Jyväskylän kaupunki/ Sosiaali- ja terveyspalvelut/lastenpäivähoitopalvelut; LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA ) Kuulumisia esiopetuksesta vaihdellaan myös suullisesti hoitopäivän aikana, vanhempainilloissa tai sähköpostin välityksellä. Retket, yhteiset juhlat toimivat myös yhteistyömuotoina Yhteistyö esiopetuksen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön kanssa Esiopetuksen päivittäisestä yksikkötasoisesta toteutuksesta vastaa Tuulenkylän päiväkodin henkilökunta. Ryhmän toimintaa suunnitellaan pitkän- ja lyhyen aikavälin suunnitelmin (viikoittaiset - lukukausittaiset suunnitelmat) ja toteutetaan päivittäin Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen kanssa Tuulenkylän päiväkodin esiopetusryhmään tullaan pääsääntöisesti Vastatuulen päiväkodilta, jossa toimii päiväkodin 2-5vuotiaiden ryhmä. Tuulenkylän ja Vastatuulen päiväkodit tekevät tiivistä yhteistyötä mm. ulkoillen yhteisellä pihalla, yhteisin lauluhetkien, juhlien ja vanhempainiltojen merkeissä. Henkilökunta käy kollegiaalisia keskusteluja säännöllisesti kuukausipalavereissa ja on aktiivisessa yhteistyössä molempien talojen vanhempien ja lasten kanssa. Lähialueen kerhot ja päiväkodit ovat tuttuja useille lapsille. Yhteistyötä alueen muun varhaiskasvatuksen kanssa tulee mm. silloin kun lapset siirtyvät uuteen päivähoitopaikkaan Yhteistyö perusopetuksen kanssa Perusopetukseen siirryttäessä lapset käyvät tutustumassa esiopetusryhmänsä kanssa tulevaan lähialueen kouluunsa (= Tikan tai Pohjanlammen koulu). Lisäksi tulevan koulun opettajan ja esiopetuksen välillä käydään vanhempien luvalla yhteistyökeskusteluja lapsesta ennen oppivelvollisuuden aloittamista.

8 11.5 Yhteistyö muiden asiantuntijoiden ja tahojen kanssa Tarvittaessa esiopetusryhmän ja vanhempien yhteistyötahoina toimii eri alojen asiantuntijoita. Ammatillista tukea voi hakea mm. neuvoloiden terveydenhoitajalta, kiertävältä erityislastentarhanopettajalta, koulupsykologilta, lääkäriltä, ulkomaalaistoimiston työntekijältä. Kuntatasolla yhteistyössä on tiiviisti mukana mm Jyväskylän päivähoidon palvelukeskus, jonka kautta säädellään lasten hoitopaikkoihin ja palvelurahoihin ( v.2012 alk. palvelusetelit) liittyvät asiat. Suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon Opetushallituksen valtakunnalliset esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (määräykset ja ohjeet 2010:27), kuntakohtainen Jyväskylän esiopetussuunnitelma sekä yksikkökohtainen Tuulenkylän päiväkodin esiopetussuunnitelma. 12.ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN YHDISTETYISSÄ RYHMISSÄ Tuulenkylän esiopetusryhmä on ikärakenteeltaan 5-6 -vuotiaiden ryhmä. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan lasten ikä- ja kehitystaso sekä lasten henkilökohtaiset esiopetuksen oppimissuunnitelmat. Päivittäin ohjausta ja opetusta eriytetään pienempiin ryhmiin ja tarvittaessa lapset saavat henkilökohtaista ohjausta. 13. LAPSEN KEHITTYMISEN JA OPPIMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI 13.1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laatiminen Lapsen henkilökohtaiset tarpeet ja kiinnostuksen kohteet ovat pohjana esiopetuksen oppimissuunnitelmalle. Jokaiselle lapselle laaditaan esiopetuksen alkuvaiheessa oma suunnitelma, jossa käsitellään lapsen oppimiseen vaikuttavia tekijöitä, työskentelytaitoja, kaverisuhteita, harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita sekä lapsen ja vanhempien odotuksia. ( Käytössä on lomake; Jyväskylän kaupunki/ Sosiaali- ja terveyspalvelut/lasten päivähoitopalvelut; LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA ) Keskustelemalla kahden kesken lapsen kanssa, saadaan hänen omat näkemyksensä esille. Opettaja laatii suunnitelman yhdessä vanhempien kanssa käydyn kehityskeskustelun pohjalta. Suunnitelman avulla löydetään lapsen hyvät ja vahvat puolet sekä alueet, jotka tarvitsevat tukemista ja erityistä huomiota. Näillä toimenpiteillä voidaan edistää lapsen kokonaiskehitystä ja itsetunnon vahvistumista. Esiopetuksen oppimisensuunnitelma auttaa ohjaavia aikuisia toteuttamaan lapsen yksilöllistä kasvua ja oppimista. Lapsen oppimisen edistymistä seurataan säännöllisesti ja kirjattuja tavoitteita täydennetään tarpeen mukaan vuoden aikana.

9 13.2 Lapsen kehittymisen ja oppimisen seuranta ja arviointi Esiopetuksessa seurataan jatkuvasti lapsen kasvu- ja oppimisprosessia. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma perustuu lapsesta tehtyihin havaintoihin ja huoltajien kanssa käytyihin keskusteluihin. Suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisin väliajoin ja sitä muutetaan lapsen tarpeiden mukaisesti. Esiopetuksessa ohjataan lasta itsearviointiin, joka tukee lapsen minäkuvan kehittymistä ja oman työskentelyn jäsentymistä. Itsearvioinnin tarkoituksena on, että lapsi oppii havainnoimaan omaa toimintaansa ja suoriutumistaan ryhmässä sekä tunnistamaan omat vahvuutensa. Kasvun kansiot, joihin lapset keräävät tekemiään töitä toimivat myös tärkeinä arvioinnin välineinä. 14. TOIMINNAN TOTEUTUMISEN JATKUVA ARVIOINTI Kasvattaja/ esiopettaja arvioi toiminnan suunnittelua ja toteutumista mm. itse arvioimalla, kollegiaalisten keskustelujen sekä vanhempien ja lasten antaman palautteen perusteella. Alueen esiopetusta tarjoavat ryhmät arvioivat toiminnan ja suunnitelmien toteutumista säännöllisesti keskusteluin, työkokouksin ja suunnittelupalaverein. Vanhemmilla on mahdollisuus arvioida esiopetusta keskusteluin, kyselyin sekä vanhempainilloissa. 15. ESIOPETUKSEEN OSALLISTUMISESTA ANNETTAVA TODISTUS Esiopetusvuoden lopussa lapselle annetaan osallistumistodistus, jossa kuvataan esiopetuksen toimintaa. Lasta ei arvioida.

10 16. ESIOPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Esiopetuksessa sisältöaluejako toimii lähinnä opettajan työvälineenä oppimisprosessissa. Sisältöalueet on jaoteltu Opetushallituksen hyväksymän Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 mukaan seuraavasti: kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, etiikka ja katsomus, ympäristö- ja luonnontieto, terveys, fyysinen ja motorinen kehitys sekä taide ja kulttuuri, lisänä mediakasvatus Kieli ja vuorovaikutus Lapselle luodaan mahdollisuuksia kielellisten taitojen monipuoliseen harjoittelemiseen ja erityisesti kiinnitetään huomiota kielellisen tietoisuuden kehittämiseen. Lapsen kielelliset taidot kehittyvät vuorovaikutustilanteissa leikkien, keskustelujen ja lukemistilanteiden yhteydessä. Lapsi tutustutetaan kirjoitettuun kieleen lukemalla hänelle säännöllisesti erilaista kirjallisuutta. Lasta kannustetaan itsenäisesti hankkimaan tietoa tutkimalla ja etsimällä sitä erilaisista tietolähteistä. Lapsi on mukana arkipäivän keskustelutilanteissa kuuntelijana ja puhujana. Lapsi tutustutetaan suulliseen perinteeseen arvoitusten ja sananlaskujen sekä lastenperinteeseen kuuluvien sanaleikkien ja lorujen kautta. Draamaleikkien ja monenlaisten harjoitusten avulla lapsi saa kokeilla erilaisia ilmaisumuotoja ja esiintymistä. Lasta rohkaistaan kertomaan ajatuksiaan ja mielipiteitään sekä keksimään omia tarinoita ja sepittämään kertomuksia. Lapselle luodaan mahdollisuuksia tutustua uusmedioihin ja erilaisiin viestintävälineisiin. Kielellisten taitojen kehittyessä lapsi tottuu kuuntelemaan täsmällisesti ja alkaa erottaa kielen äänteitä, sanojen pituuksia, sanan alkuäänteitä jne. Lapsen ollessa kiinnostunut kirjaimista ja niiden tekemisestä hänelle annetaan mahdollisuus niiden harjoittelemiseen kirjoittamalla ja lukemalla. Esiopetuksessa lapsi oppii tunnistamaan ja hahmottamaan suuraakkosia ja harjoittelee niitä luonnollisissa yhteyksissä Matematiikka Lapselle järjestetään mahdollisuuksia kehittää ajattelu-, päättely- ja ongelmanratkaisukykyään tarjoamalla monipuolisia kokemuksia matematiikan alueella. Lapselle luodaan ympäristö, joka innostaa ja herättää kiinnostusta oppia matematiikan käsitteitä. Lapsi tutustuu lukukäsitteisiin monipuolisesti ja häntä ohjataan tekemään ympäristöstä tarkkoja havaintoja, joita voidaan soveltaa matematiikan peruskäsitteiden harjoittelemisessa. Keskeisiä matematiikan sisältöalueita ovat luokittelu, vertailu,sarjoittaminen ja järjestäminen, lukukäsite ja lukujonotaidot, geometria, aika, tila ja mittaaminen. Esiopetuksessa suunnitellaan oppimistilanteita, joissa lapsella on mahdollisuus onnistua ja näin luodaan myönteistä asennetta matematiikkaa kohtaan. Lapsi käsittelee ja laajentaa matematiikan alueen tietojaan ja taitojaan leikkimällä, kokeilemalla ja tutkimalla. Lasta voidaan tarvittaessa ohjata geometristen kuvioiden, matemaattisten symboleiden ja numeroiden tekemisessä.

11 16.3 Etiikka ja katsomuskasvatus Lapselle luodaan mahdollisuus omakohtaisesti luonnollisella tavalla kokea etiikkaan ja katsomukseen liittyviä asioita. Kunnioitetaan lapsen ja lapsen perheen vakaumusta ja tarjotaan lapselle perusturvallisuutta, mahdollisuutta hiljentymiseen ja oman itsensä kohtaamiseen. Lapsen kanssa ollaan valmiita keskustelemaan etiikkaan ja moraaliin liittyvistä kysymyksistä ja pohditaan anteeksipyytämistä ja -saamista sekä hyvien tapojen merkitystä. Ryhmässä toimitaan eettisten arvojen mukaan ja keskustellaan ihmistä ja elämää suojelevien arvojen kunnioittamisesta. Lapsen kehittymisessä on tärkeää, että lapsi hyväksytään, hän hyväksyy itsensä ja oppii ottamaan huomioon toiset ja heidän tarpeensa. Lapsessa kehitetään empaattisuutta, erilaisuuden hyväksymistä ja rehellisyyden arvostamista. Esiopetuksen uskontokasvatusta järjestetään sen tunnustuksellisuuden ja uskontokunnan mukaan, johon esiopetuksessa olevien lasten enemmistö kuuluu. Tämä toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Jyväskylän kaupunkiseurakunnan kanssa. Kristillistä perinnettä ja arvoja välitetään niin, että lapsi kokee turvallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Lapsi tutustuu omaan seurakuntaansa, kotikirkkoonsa sekä kirkkovuoden juhlapyhiin ja niiden perinteeseen Ympäristökasvatus Luonnon ja ympäristön tarkastelu lähtee lapsen omista kokemuksista, elämyksistä, uteliaisuudesta ja kysymyksistä. Asioiden tutkiminen, johtopäätösten tekeminen ja niistä keskusteleminen selvittävät peruskäsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä, kehittävät ajattelutaitoa sekä auttavat pohtimaan itseään, luontoa, yhteiskuntaa ja omaa suhdettaan niihin. Lasta tuetaan ja ohjataan tutkimaan ympäristöään monipuolisesti, niin että hän on kiinnostunut ihmisistä, luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä ja oppii arvostamaan niitä. Luonnossa liikkumisen myötä herätetään lapsessa kunnioitus elinympäristöä ja luontoa kohtaan. Tärkeää on, että lapsi ymmärtää kestävän kehityksen lähtökohtia ja hän saa omakohtaisia kokemuksia siitä, miten hän omalla toiminnallaan voi osallistua luonnon ja ympäristön vaalimiseen ja suojelemiseen. Arkitoiminnoissa otetaan huomioon kierrätyksen, taloudellisuuden ja ympäristönsuojelun periaatteet. Vuodenaikojen vaihtelu Suomessa tarjoaa ehtymättömän lähteen luonnon kauneuden havainnoimiselle ja herkälle kokemiselle. Lapsen luonnontuntemusta laajennetaan niin, että hän oppii tunnistamaan tavallisimpia lähiympäristössään esiintyviä kasveja ja eläimiä. Ympäristökasvatuksen eettiset periaatteet otetaan huomioon kaikissa niihin liittyvissä opetus- ja oppimistilanteissa.

12 16.5 Mediakasvatus Mediakasvatuksen tavoitteena on tutustuttaa lapsia erilaisiin tiedonhankinta- ja viestintävälineisiin lehdet, elokuvat, televisio, tietokone, kamera jne. )sekä opetella suodattamaan ja arvioimaan mediasta tulevaa tietoa Terveyskasvatus Terveyskasvatuksessa kiinnitetään huomiota siihen, että lapsella on säännöllinen päivärytmi, jolloin hänellä on mahdollisuus tarvittaessa rauhoittua ja levätä. Lapsen terveyttä ja kasvua edistävään perushoitoon kuuluu monipuolinen ravinto, riittävä ulkoilu, lepo ja henkilökohtainen hygienia. Huolehditaan siitä, että lapsi ymmärtää perushoidon merkityksen ja voi mahdollisimman omatoimisesti pitää huolta itsestään, osallistua vastuullisesti sekä terveytensä että hyvinvointinsa ylläpitämiseen. Lapsella on oikeus yksilöllisyyteen, terveen itsetunnon ja myönteisen minäkuvan kehitykseen sekä fyysiseen ja psyykkiseen loukkaamattomuuteen. Lapselle annetaan asiallista tietoa, häntä opastetaan tiedostamaan erilaisia vaaratilanteita ja torjumaan niitä Fyysinen ja motorinen kehitys Esiopetuksessa lapsella on mahdollisuus saada sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, joiden pohjalta voi syntyä liikunnallinen elämäntapa. Lapselle luodaan mahdollisuudet monipuoliseen liikuntaan ja sen merkityksen ymmärtämiseen. Tavoitteena on saada positiivisia kokemuksia ja elämyksiä, joiden avulla kehitetään motorisia perusvalmiuksia, oman kehon hallintaa, koordinaatiokykyä, luovuutta ja itseilmaisua sekä sosiaalisia taitoja. Lapsen motorinen kehittyminen ja oppiminen tapahtuvat parhaiten toiminnassa, jossa lasta kannustetaan ja ohjataan sekä omaehtoiseen että ohjattuun liikuntaan säännöllisesti ulkona ja sisällä vuodenaikojen vaihtelut huomioiden. Toiminta suunnitellaan ja toteutetaan monipuolisesti leikinomaisesti perusliikuntana, jossa lapsella on mahdollisuus kokea iloa ja saada paljon erilaisia kokemuksia sekä oppia uusia taitoja. Retkeily ja luontoon perehtyminen voidaan integroida liikuntaan. Lapselle järjestetään mahdollisuuksia tutustua kotikaupunkinsa urheilu- ja liikuntapaikkoihin sekä perehtyä paikkakunnan urheilukulttuuriin.

13 16.8 Taide ja kulttuuri Esiopetuksessa taide ja kulttuuri ovat keskeisiä sisältöjä ja ne antavat mahdollisuuksia moniin lapsen oppimisen kannalta merkityksellisiin tunnetason kokemuksiin ja elämyksiin. Taide ja kulttuuri vaikuttavat myös lapsen oman identiteetin kehittymiseen. Lapselle järjestetään mahdollisuuksia tutustua eri taidemuotoihin, saada niistä kokemuksia ja elämyksiä sekä tekemällä itse että seuraamalla toisten toimintaa. Taide- ja taitoaineissa tuetaan lapsen osallistumista, kannustetaan kokeilemaan, innostetaan suunnittelemaan ja ideoimaan sekä ohjataan lasta eri taiteen lajien tuntemukseen. Taide- ja kulttuurikasvatusta toteutetaan sekä eri taidealueiden kokonaisuuksina että integroiden kaikkeen muuhun oppimiseen ja opetukseen. Keskeisiä taidemuotoja ovat musiikki, kuvataiteet, kirjallisuus sekä ilmaisu-, näyttämö- ja puhetaiteen alueet. Nämä tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia lapsen omalle luovuudelle ja ilmaisulle. Esiopetuksessa lapselle mahdollistetaan tutustuminen kotikaupungin kulttuuritarjontaan käymällä teatterissa, taidenäyttelyissä, kirjastossa ja museoissa.

14