Suomen Luontotieto Oy KEMIÖNSAAREN ITÄISEN SAARISTON RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOSALUEIDEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS 2016

Transkriptio

1 KEMIÖNSAAREN ITÄISEN SAARISTON RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOSALUEIDEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS 2016 Bålaskäret pohjoisosa Suomen Luontotieto Oy 7/2017 Jyrki Matikainen

2 Sisältö 1. Johdanto Tutkimusalue Aineisto ja menetelmät Tulokset Kohteiden yleiskuvaus ja luontoarvot Työn aikana esitetyt uudet kohteet Yhteenveto Lähteet ja kirjallisuus Liitteet

3 1. Johdanto Kemiönsaaren kunta /Åke Lindeberg tilasi keväällä 2016 Suomen Luontotieto Oy:ltä Kemiönsaaren itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutosalueiden luontoarvojen perusselvityksen. Työn tarkoituksena oli aiemman alueelta kerätyn luontotiedon sekä maastotarkastuksin selvittää rantaosayleiskaavan muutosalueiden toteuttamiskelpoisuus. Tehtävän yhteyshenkilönä on tilaajan puolella toiminut kaavoitusarkkitehti Åke Lindeberg, kaavoituksesta vastannut Petri Hautala Sweco Oy:stä sekä Suomen Luontotieto Oy:stä Jyrki Matikainen. 2. Tutkimusalue Suunnittelualue käsittää vuonna 1998 vahvistetun Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan alueen. Suunnittelualue ulottuu pohjoisessa Taalintehtaan eteläpuolelle, etelässä Suomen sisäisten aluevesien ulkorajaan, idässä Hangon ja Raaseporin kaupunkien rajaan sekä lännessä Kasnäsin, Kaxjälan ja Vänön kyliin. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 665 km2, josta maa-aluetta on 78 km2. Saaria alueella on 1700 kpl, joista 550 kpl on yli 1 hehtaarin kokoisia. Rantaviivaa on yhteensä 1020 km. Kasvimaantieteellisesti alue sijaitsee hemiboreaalisella vyöhykkeellä, jolle ovat ominaisia mm. jalopuulehdot sekä runsaslajiset niityt. Luonnon monimuotoisuus on alueella korkea ja alueella esiintyy erittäin runsaasti uhanalaista eliölajistoa. Kaava-alueella on lukuisia suojelukohteita ja alueen sisällä on kolme eri Natura-aluetta. Eliölajiston lukumäärällä mitaten alue on Suomen monimuotoisimpia. 3. Aineisto ja menetelmät Rantaosayleiskaavan muutoskohteilta selvitettiin Luonnonsuojelulain tarkoittamat suojeltavat luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 29 ), Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (1996/1093, 10 ) ja Vesilain (Vesilaki 587/2011) suojelemat pienvesikohteet, kuten lähteet ja purot. Metsälakikohteet selvitettiin vain suurimpien saarien kohteilta, joiden metsiä voidaan hoitaa talousmetsinä (Hiittisten pääsaaren kohteet, Vänoxa, Biskopsjö, Stora Ängesjön, Träskön). Inventointi toteutettiin Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohjeen (Pääkkönen 2000) mukaisesti. Selvityksessä tutkittiin pääasiassa vain rantayleiskaavan muutosalueita, eikä vanhan kaavan mukaisia rakentamattomia tontteja inventoitu. Selvityksessä käytettyjen kaavakarttojen rakentamattomien kohteiden ja uudiskohteiden erillään pitäminen oli kuitenkin joidenkin alueiden kohdalla hankalaa ja näiltä kohteilta tehtiin laajemman alueen selvitys, jossa tutkittiin myös kohteiden lähiympäristöä. Selvitys oli yleiskaavatasoinen, eikä alueen laajuuden vuoksi detaljitason lajistoselvityksiä tehty. Varsinais-Suomen ELY- keskus luovutti käyttöön alueelta tiedossa olevan uhanalaistiedon, josta osa oli riittävän tarkan tonttikohtaisen tiedon saamiseksi. Rantaosayleiskaavaa varten on jo aiemmin tehty laajoja selvityksiä mm. isoapollosta, metsäomenapuusta sekä lännenhanhikista. Selvityksen alkuvaiheessa tehtiin karttatyöskentelyn ja alueelta olevan luontotiedon perusteella karsinta tutkittavista kohteista. Työ tehtiin yhdessä kunnan ja kaavasuunnittelijan edustajan kanssa. Yhteensä ranta-asemakaavan muutosalueita tai kohteita oli kaavaehdotuksen muistutusten jälkeen lähes 200. Iso osa kaavan muutosehdotuksista koski pieniä muutoksia tonttien paikkoihin tai rakennusoikeuden muutoksia jo kaavassa oleviin kohteisiin. Niillä kohteilla, joissa muutettava ja uusi rakennuspaikka ilmavalokuvan perusteella sijoittuisi samanlaiseen ympäristöön, ei kaikille kohteille tehty maastotarkastelua. Mikäli kohteiden lähistöllä ei ollut luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita tai tietoa uhanalaisesta lajistosta, ei näitä kohteita erikseen inventoitu. 3

4 Esiselvitysvaiheessa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylitarkastaja Leena Lehtomaa kävi läpi muutosaluelistan ja antoi ehdotuksen tutkittavista kohteista. Työn aikana havaittiin, että osa kohteista oli jo rakennettu poikkeusluvalla tai alueelle oli laadittu ranta-asemakaava (mm. Kopparholmen). Kaavaehdotuksen muistutusten perusteella työn aikana otettiin mukaan luontoselvitykseen useita kohteita ja toisaalta useat maanomistajat peruuttivat muutosehdotuksiaan. Viimeisimmät muutokset esitettiin vasta syksyllä, joten viimeisimmät maastotarkastukset alueelle tehtiin syyskuun lopulla. Osa kohteista todettiin luontoselvityksen perusteella mahdottomiksi toteuttaa ja ne poistettiin kaavaehdotuksesta jo työn aikana. Koska työn aloitus venyi toukokuun loppuun, mm. kohteiden valinnan vuoksi ei alueelta voitu enää tehdä luotettavaa linnustoselvitystä. Alkukesällä tarkastetuilta kohteilta pesimälinnustosta sai jonkinlaisen kuvan, mutta myöhemmin tehdyiltä kohteilta luotettavaa linnustotietoa ei saatu. Kohteiden tarkastusten yhteydessä etsittiin kuitenkin systemaattisesti merikotkan pesiä ja mahdollisia direktiivilajien ja uhanalaisten lajien maastopoikueita. Alueen arvokkaimmat lintuluodot sijoittuvat kaava-alueen ulkomeren puoleisille luodoille, jonne rakennuspaikkoja ei osoitettu. Kohteet, jotka sijaisivat Natura-alueella tai niiden välittömässä läheisyydessä kuvataan rantaosayleiskaavasta laadittavassa Natura vaikutusten arvioinnissa. Osa kohteista on esitetty kuitenkin myös tässä raportissa. Alueelle tehdyt maastotarkastukset tehtiin välisenä aikana. Selvityksen maastotöistä vastasi FM, biologi Jyrki Matikainen Suomen Luontotieto Oy:stä. Maastotöissä avusti Pihla Matikainen, Jörn Andersson ja Mika Virtanen. Raportin taittoi Eija Rauhala (tmi Eija Rauhala). Selvityksessä käytetyn karttamateriaalin luovutti tilaaja käyttöömme. 4

5 Suomen Luontotieto Oy 4. Tulokset 4.1 Kohteiden yleiskuvaus ja luontoarvot Kohde 3 Vänoxa ( ) Alueelle siirretään yksi rakennuspaikka Bergön Själglonäsetin alueelta. Vänoxan saaren pohjoisosaan sijoittuvalla alue on osin rakennettu ja tonttien välinen alue on mäntyvaltaista, melko karua kalliomaastoa, jonka luontoarvot ovat vähäiset. Rantavyöhyke on kapea ja useissa kohdin kallio ulottuu avoveteen. Rantaviivassa kasvaa muutamin kohdin yksittäisiä tervaleppiä. Saaren sisäosiin päin mentäessä ympäristö muuttuu niukkapuustoiseksi ja hyvin karuksi kalliomaastoksi. Kohde 3. Vänoxan tontin lähiympäristösä on karua kallioaluetta Kohde 14 Stora Hästskäret ( ) Saarelle on suunnitteilla yksi uusi rakennuspaikka. Lähes koko rakentamaton alue on Naturaaluetta. Kts. Natura-vaikutusten arviointi raportti. 5

6 Kohde 23 Halsskäret ( ) Puuton ja kasvillisuudeltaan hyvin niukka kalliosaari, jonka pohjoispuolisessa poukamassa on erikoinen puurakennus, joka on rakennustaiteellisesti merkittävä (Åke Lindeberg ). Rakennelma sijoittuu saareen ainoaan rakentamiskelpoiseen paikkaan. Karu kallioluoto, jonka kasvilajistoon kuuluu yksittäin kasvavia isomaksaruohoja. Niittyä tai ketoaluetta ei saarella ole. Saarella pesii lapintiira, meriharakka ja muutamia haahkoja. Kohde 23 Halsskäret 6

7 Kohde 25 Kalkskäret ( ) Alueelle on myönnetty poikkeamislupa rakennuspaikan laajennukseen. Saari on osin kalkkivaikutteinen ja saarella on aiemmin ollut uhanalaisen saunionoidanlukon esiintymä. Suunnitellun rakennuspaikan ympäristöstä ei lajia löytynyt, eikä tällä alueella ollut tyypillisiä matalakasvuisia noidanlukkoketoja. Alueen länsipuolella ja myös pohjoisessa näkyi kalliossa kalkkijuonteita, mutta näille alueille ei ollut maannosta kerääntynyt ketojen pohjaksi. Muuten kallioiden putkilokasvilajisto oli hieman tavanomaista monilajisempaa. Saunionoidanlukon, kuten muidenkin noidanlukkolajien esiintyminen ei ole vuosittaista ja laji saattaa piileksiä vuosikausia samalla kasvupaikalla odottaen otollisia kasvuolosuhteita. Rakennuspaikan laajennus ei todennäköisesti uhkaa lajin mahdollista esiintymää saarella. Kalkskäret. Kaakkoisnurkkaus 7

8 Kohde 28 Snåldskäret ( ) Aiemmasta tiedosta poiketen kohteelle on jo rakennettu kaavan mukaiselle paikalle huvilarakennus. Muuten saari on melko niukkapuustoinen ja ainoastaan rakennuspaikan ympäristössä on hieman enemmän lehtipuustoa. Saaren eteläosassa on katajikkoalueita. Alueella kasvaa jonkin verran isomaksaruohoa ja alueella on myös ketolaikkuja. Koska kaava on jo toteutunut, ei saarta tarkemmin inventoitu. Kohde 31 Vanklobben ( ) Storholmenin saaren luoteispuolella sijaitseva, pienialainen, hyvin tiheästi rakennettu saari, jossa on myös huoltorakennuksia. Nykyisin koko saari on käytännössä hoidettua pihapiiriä. Kaavan tarkoituksena on muuttaa alueelle osoitettu RA-1 rakennuspaikka huoltoalueeksi (on jo käytännössä sitä). Kts ilmakuva. Kohde 39 Bodö holmen ( ) Bodöarnan saareen kiinni kasvanut saari, jota erottaa pääsaaresta umpeutunut entinen salmi, joka on nykyisin suurruohoniittyä /ruovikkoa. Alueen eteläosassa on huvila ja kaavamuutoksen tarkoituksena on siirtää hieman tonttialuetta länteen päin siten, että alueen eteläranta jäisi tontin ulkopuolelle ja luonnontilaiseksi. Koko alue on niukkapuustoista kallioaluetta ja muutosalueen sekä siirrettävän alueen välillä ei ole luontoarvoissa eroja. Alueen pienuudesta johtuen koko alue on huviloiden pihapiiriä. Alueella on muutama hyvin pienialainen kallioketolaikku. Entisen salmen ruovikko/ niittyalueen kasvillisuutta ei selvitetty. Alueen koillispuolella noin 500 m päässä on lännenhanhikkiesiintymä metsittyneen niityn alueella (Koordinaatit: Y= , X=241423). 8

9 Kohde 48 Ängesholmen ( ) Kaavamuutoksen tarkoituksena on yhdistää kaksi tonttia, joista eteläisin on jo rakennettu. Kohde sijoittuu pääsaareen kiinni kasvaneeseen metsäiseen niemeen. Alueen kaakkois- ja itäreunalla on laituri. Käytännössä koko alue on jo rakennetun tontin pihapiiriä. Kohteelta ei tehty tarkempaa kuvausta. Kohde 58 Halsskäret ( ) Kaavamuutoksen tarkoituksena on siirtää rakennuspaikka läpi saaren kulkevan alueen pohjoisosasta eteläosaan. Suunniteltu uusi rakennuspaikka on karua, niukkapuustoista kalliomännikköä, jonka luontoarvot ovat tavanomaiset. Uusi rakennuspaikka sijoittuu jo rakennetun tontin viereen. Alue, jolta rakennuspaikka siirretään, on runsaspuustoisempi, ja alueella on myös jonkin verran lahopuuta. Koko saaren alueella on useita pienialaisia kallioketoja ja alueella kasvaa myös isomaksaruohoa. Luontoarvojen perusteella siirto on perusteltu. Kohde 59 Bålaskäret ( ) Toinen saarelle suunnitelluista tonteista on tarkoitus siirtää saaren pohjoisosasta saaren eteläosaan. Saarella on useita rakennuksia ja saaren länsireunassa on laituri. Käytännössä koko saari on jo huviloiden pihaympäristöä. Saaren rannat ovat hyvin kallioisia/kivikkoisia ja saarta kiertää puuton leveä reunus. Saaren keskiosa on mäntyvaltaista kalliomaastoa. Muuhun puustoon kuuluu pihlajia, hieskoivua ja muutamia tervaleppiä. Saaren puuttomilla rannoilla on muutamia kallioketolaikkuja, joiden lajisto on kuitenkin tavanomaista. 9

10 Kohde 60 Kistskäret Hiittisten pääsaaren pohjoispuolella sijaitseva saari on ollut jo vuosikymmeniä purjehdusseuran satamapaikkana. Saarella risteilee polkuja ja siellä on useita sauna- ja huoltorakennuksia sekä laiturirakennelmia. Kesäaikana saari on hyvin vilkkaassa käytössä. Kaavamuutoksen tarkoituksena on siirtää satama lahdelman pohjoispuoliselta alueelta rakennuspaikkoja (2) saaren etelärannalle. Etelärannan rakennuspaikolla on tällä hetkellä kaksi huonokuntoista saunarakennusta. Etelärannan ympäristö on hyvin karua kalliomaastoa ja kohde on paikoin kulunut. Rannan edustalla on matala laguunimainen lahdelma. Rantavyöhyke on alueella kapea ja kasvillisuudeltaan niukka. Saaren keskiosassa on umpeenkasvanut flada. Kistskäret. Saaren eteläreunan rakennuspaikalla on huonokuntoinen saunarakennus Kohde 65 Hitislandet ( ) Hältholms Fladanin pohjoisreunaan sijoittuva alue, jossa yhtä tonttia on tarkoitus laajentaa etelän suuntaan. Tontin eteläpuolella on omakotitalo ja hoidettua pihapiiriä. Muutaman aarin kokoinen laajennusalue on kokonaan keski-ikäistä mäntyvaltaista talousmetsää, jossa metsätyyppi on lähinnä puolukkatyypin kangasta. Alue rajautuu luoteisosiltaan lähes rantaan asti ulottuvaan avohakkuualueeseen. Rantaviiva on tontin kohdalla melko leveä ja kivikkoinen ja rannassa erottuu selkeä rantaviivan kasvillisuuden vyöhykkeisyys. Vaateliaampaa putkilokasvilajistoa ei kohteelta löytynyt. Niemen pohjoispuolella, noin 250 metrin etäisyydellä, on hieno hiekkaranta-alue. 10

11 Kohde 70 Ersholmen ( ) Kohde on rakennettu, eikä aluetta kuvattu tarkemmin. Koko alue on huvilan pihapiiriä. Kohde 75 Getan ( ) Örön saaren itäpuolella sijaitseva korkea kalliosaari, jonka suojaiselle eteläreunalle on suunniteltu rakennuspaikka. Rakennuspaikan kohdalla kasvaa rannan tuntumassa noin 20 tervaleppää ja tontin yläreunassa jonkin verran pihlajia ja mäntyjä. Tervalepikön aluskasvillisuuteen kuuluu mm. syyläjuuri. Muuten lähes koko aluetta peittää katajikko. Alueella on muutamia hyvin pienialaisia ketolaikkuja, joissa kasvaa niukkana isomaksaruoho. Rantavyöhyke on tontin kohdalla enimmillään noin 5 metrin levyinen ja kivikkoinen. Valtalajina rannalla kasvaa ruokohelpi. Muusta lajistosta mainittakoon meriputki. Alueen katajien alla oli useita haahkan keväisiä pesäpainanteita. Suunniteltu rakennuspaikka sijoittuu saaren ainoalle puustoiselle laikulle. Getan saaren rakennuspaikka sijoittuu saaren ainoalle puustoiselle laikulle 11

12 Kohde 77 Bolax Norrön ( ) Rakennuspaikan siirto vanhan kaavan mukaiselle kohteelle. Ei selvitystä. Alueen lähistöllä on uhanalaisen lajin pesä. Kohde 78 Stora Ängesön. Saaren itäosaan sijoittuva tontti ( ) Suunnitellut rakennuspaikat sijoittuvat tontin pohjoiskulmaan ja keskiosaan. Alueen eteläosassa on rakennettu tontti. Kaikki rakennuspaikat sijoittuvat mäntyvaltaiseen kalliomastoon ja kohteiden luontoarvot ovat tavanomaiset. Eteläisimpien tonttien länsipuolella on tasamaalla sijaitseva sekametsäkuvio, jossa inventoinnin aikana havaittiin pähkinähakki. Saaren sisäosissa on useita pähkinäkasvustoja. Kohde 81 Ådholmen ( ) Hiittisten pääsaaren eteläpuolella, hyvin lähellä pääsaarta sijaitseva, rakentamaton saari. Suunnitellut muutokset entisiin tontteihin ovat hyvin pienialaisia ja suunnitellut rakennuspaikat sijoittuvat rakentamisen kannalta mahdollisiin paikkoihin. Kaikki rakennuspaikat sijoittuvat mäntyvaltaisiin kalliopohjaisiin kohteisiin. Ympäristöltään saari on hyvin vaihteleva ja alueella on tervaleppää ja pihlajia kasvavia lehtipuulaukkuja, katajikoita ja myös rantaniittyä. Alueen laajin avoin niittykuvio on saaren eteläosan laguunin sisäreunalla. Lajistoltaan alue on kuitenkin tavanomaista eikä vaateliaampaa putkilokasvilajistoa alueelta tavattu, muutamaa käärmeenpistoyrttikasvustoa lukuun ottamatta. Pääsaaren läheisyyden vuoksi saarta on käytetty rantautumispaikkana ja alue on paikoin jonkin verran kulunut. 12

13 Kohde 84 Stora Ängesön. Saaren pohjoisosaan sijoittuva tontti ( ) Tontin kaakkoisnurkkaus on lehtojensuojeluohjelman mukaista luonnonsuojelualuetta. Alueella on rinteeseen sijoittuva edustava pähkinäpensaslehto, joka on myös Luonnonsuojelulain 29 mukainen suojeltava luontotyyppi. Muualla tontin alueella ei pähkinäpensaita esiinny ja muu osa alueesta on kalliomännikköä, jossa puusto on varttunutta. Alueelle on tilan puolesta mahdollista sijoittaa rakennuspaikka, kunhan se ei sijoitu lehtoalueelle. Kohde 85 Träskholmen ( ) Träskholmenin eteläreunalle niemen kärkeen sijoittuva tontti, jolla on jo huvilarakennus. Maanomistaja hakee kohteelle rakennusoikeuden nostoa. Käytännössä koko alue on nykyisen huvilan pihapiiriä. Ympäristö on kallioista ja puusto harvaa männikköä. Rantavyöhyke on kallioista ja kivikkoista. Kohteen luontoarvot niukat, mutta maisemallisesti kohde on hieno. 13

14 Kohde 87 Vänoxa ( ) Saaren etelärannalle sijoittuva kaksiosainen alue, joista läntisimmälle alueelle ei tule muutoksia, mutta itäisempi alue laajenee hieman lännen suuntaan. Muutosalue sijoittuu mäntyvaltaiselle kallioiselle rinteelle, jossa kallio jatkuu paikoin mereen asti. Rantavyöhyke on alueella kapea. Alueen itäreunassa puustoon kuuluu myös jonkin verran tervaleppiä ja pihlajia. Sisämaan puolelle alue on hyvin karua ja harvapuustoista männikköä. Alueen keskiosassa on myös laaja avokallio. Kohde 89 ( )Stora Öland, Flakholmen ja Granholmen Stora Ölandin ja Flakholmenin alueella kaavamuutokset ovat vähäisiä eikä niille tehty maastokäyntiä. Granholmenin saarella rakennuspaikkoja on tarkoitus siirtää saaren etelärannalta saaren pohjoispuolelle kahden rakennuspaikan verran. Granholmenin pohjoispuoli on rakentamaton. Ympäristö on tiheäpuustoista mänty-kuusivaltaista mustikkatyypin kangasta, joka vaihettuu saaren sisäosissa puolukkatyypin kankaaksi. Puusto on varttunutta ja alueella on jonkin verran lahopuustoa. Rannassa on useissa kohdin tervaleppäkasvustoja ja täälläkin on melko runsaasti lahopuuta. Saarella havaittiin kesäkuun käynnillä sekä harmaapäätikka että palokärki. Saaren keskiosissa on tehty hakkuita. Alueella on lampi ja hieno jyrkänne ja saaren eteläosassa on myös pitkälle umpeutunut flada. Jyrkänteen reunalta löytyi huuhkajan oksennuspallo. Ruoholaukka on ulkosaariston luotojen peruslajeja 14

15 Kohde 92 Tallklobben ( ) Kaavamuutoksen tarkoituksena on siirtää yksi rakennuspaikka rakentamattomaan Tallklobbenin saareen. Saari on hyvin niukkapuustoinen ja ainoastaan saaren kaakkoisnurkkauksessa kasvaa jonkin verran matalaa pihlajaa ja mäntyä. Muu osa saaresta on avokallioita tai katajikkoa. Saarelle tehtiin maastokäynti syyskesällä, joten mahdollisesta pesimälinnustosta ei voi sanoa mitään. Kohde 95 Kopparholmen ( ) Selvitys on tehty ranta-asemakaavan laadinnan yhteydessä. Oma raportti liitteenä. Kohde 94 Snåldön ( ) Jo rakennetun tontin ympärille suunniteltu tontin sijoitus muuttui hieman ja saaren pohjoisosiin tuli uusi rakennuspaikka. Ilmavalokuvan perusteella kummatkin alueet sijoittuvat karulle harvapuustoiselle kallioalueelle, joten kohteelle ei tehty maastokäyntiä. Saaren arvokas flada sijoittuu kohteiden länsipuolelle. Selvityksen tekijä on retkeillyt saaren alueella useaan kertaan. Saarella on isoapollo populaatio ja lajin ravintokasvia eli isomaksaruohoa kasvaa alueella useissa kohdissa. Isomaksaruohoa saattaa kasvaa myös suunnitelluilla rakennuspaikoilla, mutta ravintokasvin runsauden myötä muutaman kasvin tuhoutuminen ei uhkaa isoapollo populaation elinmahdollisuuksia. kts. myös Natura-arvio. Kohde 96 Furuholmen ( ) Saaren rakennuspaikat muuttuvat merkittävästi. Lähes koko rakentamaton alue on Naturaaluetta. Saarella on kaksi lännenhanhikkiesiintymää. Kts. Natura-vaikutusten arviointi raportti. 15

16 Kohde 115 Appelön ( ) Kohteelle suunniteltu kaavamuutos on niin pienialainen, joten kohteelle ei tehty maastokäyntiä. Ilmavalokuvan perusteella muutosalue on mäntyvaltaista, karua kalliomaastoa. Tontin eteläpuoleinen osa on jo rakennettu. Kohde 115 Träskholmen ( ) Rakennuspaikan siirto niin vähäinen, ettei luontoarvojen kuvausta tehty. Kohde 117 Ekholmen ( ) Biskopsjön saaren luoteispuolella sijaitseva saari, jonka länsireunalle on osoitettu tontti. Suunniteltu tontti sijoittuu uhanalaisen lajin pesäpaikan viereen eikä kohde ole toteuttamiskelpoinen. Kohdetta ei inventoitu sen tarkemmin uhanalaisen lajin häirinnän välttämiseksi. Kohde 119 Hiittisten pääsaari ( ) Lauttasataman koillispuolelle suunniteltu rakennuspaikka sijoittuu varttuneeseen mäntyvaltaiseen kangasmaastoon. Tontin kohdalla rantavyöhyke on melko leveä, mutta varsinainen hiekkaranta-alue sijoittuu tontin ja lauttasataman väliin. Tämä alue saattaa täyttää suojeltavan hiekkaranta luontotyypin määritelmän. Rakennuspaikan alueelle hiekkaranta ei yllä. Lauttasataman ympäristöstä on havaintoja uhanalaisesta meriratamokärsäkkäästä, jonka toukkavaihe elää meriratamolla. Meriratamo on melko yleinen rantaniittyjen laji, joka viihtyy rantavyöhykkeen sisäosissa. Tontin alueelta ei meriratamoa löytynyt, mutta lähistöllä lajia tavataan. Meriratamo on melko sitkeä laji, joka esiintyy myös mökkirannoilla. Laji kärsii muiden matalakasvuisten rantaniittyjen lajien tavoin merenrantaniittyjen ruovikoitumisesta. 16

17 Kohde 123 Stora Gåsskär ( ) Rakentamaton saari, jonne on suunniteltu kaksi rakennuspaikkaa. Aiemmassa kaavassa rakennuspaikat sijoittuvat saaren itäreunalle ja ne on tarkoitus siirtää saaren länsireunalle. Tontit sijoittuvat kallioiseen ja melko jyrkkärinteiseen maastoon. Puusto on lakialueella matalaa ja vankkarunkoista männikköä, mutta saaren pohjoiskärjessä puusto on tiheäkasvuista ja korkeampaa. Metsätyyppi vaihtelee lakialueen karusta puolukkatyypin kankaasta pohjoisosan mustikkatyypin kankaaseen. Pensaskerroksessa kasvaa runsaasti katajaa ja myös virpapajua. Kallioketoja ei alueella ole. Alueella on muutamia tuulenkaatoja, mutta muuten lahopuuta on niukasti. Saaren pohjoisosasta on hakattu polttopuuta. Saaren eteläreunalla havaittiin merihanhipoikue ja saaressa oli muutamia haahkojen keväisiä pesäpainanteita. Stora Gåsskär. Rakennuspaikat sijoittuvat saaren puustoiselle länsireunalle 17

18 157-4 Perguttenskäret ( ) Lähes puuton kalliosaari, jossa rakennuspaikka siirtyy saaren itäreunalta länsireunalle. Luontoarvot ovat kummallakin paikalla samanlaiset. Saarella kasvaa muutamia mäntyjä ja pihlajia ja alueella on pienialaisia katajikkoja. Rakennusta maisemallisesti vaikea piilottaa olemattoman puuston sekaan. Kasvilajisto on tavanomaista kallioisten saarten lajistoa. Kohde inventoitiin vasta syyspuolella, joten pesimälinnustosta ei voi mitään sanoa. Saarella havaittiin useita kyitä. 166 Djupön ( ) Saaren pohjoisosaan sijoittuva, yhden rakennuspaikan vähäinen siirtymä. Alue on mäntyvaltaista ja paikoin hyvin harvapuustoista kalliomaastoa. Siirrettävän rakennuspaikan ja uuden välillä ei luontoarvoissa ole eroja. Rantavyöhyke melko kapea ja edustan salmi reunoiltaan osin ruovikoitunut. Rannan tuntumassa uuden tontin läheisyydessä kasvaa jonkin verran tervaleppää, mutta rantalehtoa ei alueella ole. Saaren sisäosissa havaittiin inventoinnin aikana Lintudirektiivin liitteen I lajeihin kuuluva kehrääjä. Käärmeenpistoyrtti kasvaa paikoin runsaslukuisena alueella 18

19 172 Rotonskäret ( ) Saaren rakennuspaikkoja on tarkoitus laajentaa hieman kaakon suuntaan. Pinnanmuodoiltaan saari on melko tasainen, mäntyvaltainen ja pääosin kasvillisuudeltaan karu. Rakennuspaikat sijoittuvat saaren sisäosaan harvaan männikköön. Puusto ei ole erityisen vanhaa, mutta alueella on paikoin jonkin verran runsaammin lahopuuta. Männyn lisäksi alueella kasvaa muutamia kuusia ja hieskoivuja. Saaren rannanpuoleisilla reunoilla on paikoin laajoja silokalliopintoja. Saaren itäreunalla on laguuni ja rantautumispaikka, johon on rakennettu laituri. Laguunin poukamassa on noin aarin kokoinen matalakasvuinen rantaniitty, jonka hanhet ovat laiduntaneet hyvin matalaksi. Lajistoltaan niitty melko monipuolinen vaikkei vaateliaampaa lajistoa kohteelta löytynyt. Saarella on myös pienialaisia kallioketolaikkuja, joissa kasvaa mm. tuoksusimaketta, keto-orvokkia sekä isomaksaruohoa. Saaren itäreunalle on varastoitu rakennustarvikkeita ja tällä alueella on myös leiriytymispaikka. Alueella on vanhoja tynnyreitä ym. roskaa ilmeisesti leiriytymisten jäljiltä. Rotonskäret. Rakennuspaikat sijoittuvat saaren puustoiseen keskiosaan 19

20 4.2 Työn aikana esitetyt uudet kohteet Lånholmen sekä Koko saari inventoitiin ja selvityksestä laadittiin oma raportti, joka on liitteenä. Nimetön saari Lökholmenin pohjoispuolella Kaavamuutoksen tarkoituksena on siirtää yksi rakennuspaikka Lökholmenin saaren etelärannalta saaren pohjoispuolella sijaitsevalle saarelle. Uusi rakennuspaikka sijoittuu metsäiselle rakentamattomalle saarelle, jossa puusto koostuu matalista männyistä, pihlajista ja hieskoivuista, Saaren reunoilla on laajoja, lähes kasvittomia avokalliopintoja. Kallioalueiden välisissä notkelmissa on tiheitä katajakasvustoja. Saari on melko karu eikä vaateliaampaa putkilokasvilajistoa saarella havaittu. Saarella on erittäin runsaasti puutiaisia. Lökholmenin pohjoispuoleinen saari 20

21 Kohde 174 Storholmen Käsitellään uutena kohteena, koska tonttien paikat muuttuivat hieman työn aikana. Siirtyneet rakennuspaikat sijaitsivat saaren eteläosassa, johon tehtiin maastoinventointi. Ympäristöltään hyvin monimuotoinen saari, jossa puusto on paikoin hyvin vanhaa ja lahopuun määrä on suuri. Alueella on myös avokallioita sekä näyttävä länteen päin viettävä kallioseinämä, joka näkyy hyvin merelle. Alueen eteläosan kalliossa näkyy kalkkijuoteita ja täällä kasvillisuus on hieman rehevämpää. Vaateliaampaa kalliolajistoa ei alueelta kuitenkaan löytynyt. Saaren eteläosassa itärannan tuntumassa on vanhastaan tunnettu lännenhanhikkiesiintymä, joka käsitti 2-3 hyvin heikkokuntoista, kukkimatonta yksilöä (vartta). Esiintymä inventoitiin v lännenhanhikkiselvityksen yhteydessä (Faunatica Oy 2014). Myös tällöin esiintymä oli heikkokuntoinen. Lajin kasvupaikka sijoittuu yhden suunnitellun tontin itäreunalle (koordinaatit: ETRS TM35FIN: Y= ,702, X=243697,386). Esiintymä sijaitsee kalliopaaden vieressä, joten esiintymä säilynee tontin rakentamisesta huolimatta. Saaren keskiosassa on kaksi uhanalaisen lajin pesäpaikkaa ja laji pesi saarella myös kesällä Saaren laajuuden, luontoarvojen ja useiden rakennuspaikkojen vuoksi detaljikaavan laadinta ja sen yhteydessä tehtävä tarkempi luontoselvitys olisi perusteltu. Vanhaa lahopuuvaltaista metsää Storholmenin saarella 21

22 5. Yhteenveto Selvityksessä tutkituilta kohteilta ei löytynyt Luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Stora Ängesjön pohjoisosiin sijoittuva kohde 84 sijoittuu osin suojellun pähkinäpensaslehdon alueelle, mutta kohteen toteutus on mahdollista sijoittamalla rakennuspaikka pähkinälehdon ulkopuolelle. Useilla tutkituista kohteista kasvaa runsaasti katajaa, mutta katajaketo luontotyypin kriteerit täyttäviä kohteita ei kohteille osu. Ketolaikkuja kohteilta löytyy erityisesti ulkosaariston niukkapuustoisilta kohteilta. Selkeitä perinnebiotooppeja ei kohteilta löytynyt, mutta todennäköisesti hyvin moni tutkittu saari on aiemmin ollut laidunnuksen piirissä. Metsälain 10 mukaisia kohteita ei tutkituille rakennuspaikoille osunut, mikäli avokalliot jätetään huomioimatta. Suunnittelualueen pienimmät saaret ja osa isommistakin saarista on kuitenkin kokonaan metsätalouskäytön ulkopuolella alueen sijainnin ja puuston niukkatuottoisuuden vuoksi. Vesilain (Vesilaki 587/2011) tarkoittamia suojeltavia pienvesikohteita ei tutkituilla kohteilla ollut ja saaristoalueella purot ym. ovat harvinaisia. Natura-luontotyypit, kuten fladat käsitellään Natura-arvion yhteydessä. Kohteilta ei tehty systemaattista pesimälinnustoselvitystä, mutta niiltä haettiin mahdollisia uusia merikotkan pesäpaikkoja sekä etsittiin uhanalaisen linnuston maastopoikueita. Lintudirektiivin liitteen 1 lajeja käsitellään lajikohtaisesti Natura-arvioinnissa. Merikotkasta tehdään lajin pesäpaikkojen suojelemiseksi oma raportti ja vaikutusarvio vain viranomaiskäyttöön. Uhanalaisesta putkilokasvilajistosta yhdelle Storholmeniin suunnitellulle kohteelle osuu lännenhanhikkikasvusto. Erittäin heikkokuntoinen kasvusto sijoittuu kuitenkin sellaiselle paikalle, jossa se jää todennäköisesti rakennuspaikan ulkopuolelle. Isoapollo perhosen elinalueita on myös kaavamuutosalueilla, mutta lajin ravintokasvi eli isomaksaruoho kasvaa runsaslukuisena alueella eikä rakentaminen todennäköisesti vaikuta merkittävästi lajin elinmahdollisuuksiin alueella. Lajin suurin uhka alueella on puuston kasvu ja saarten umpeutuminen. Koska selvitys on yleiskaavatasoinen, on selvää että joiltakin kohteilta arvokasta eliölajistoa jäi havaitsematta. Jo yhdenkin saarikohteen mahdollisimman tarkka selvitys edellyttäisi useita käyntikertoja kasvu -ja pesimäkauden aikana sekä myös erillisselvityksiä lajiryhmistä. Alueelta kerätty uhanalaistieto on poikkeuksellisen runsasta ja sen ja maastoselvitysten perusteella osayleiskaavan kohteet sijoittuvat pääosin arvokkaiden luontokohteiden ulkopuolelle. Lisäksi työn aikana karsittiin luontoarvoiltaan herkimpien kohteiden kaavaehdotuksia. 22

23 6. Lähteet ja kirjallisuus Heikkinen, R., Husa, J Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. Vesi - ja ympäristöhallituksen julkaisuja. Sarja A s. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. 1998: Retkeilykasvio- Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Kemiönsaaren Dragsfjärdin itäisen saariston luontoselvitykset vuonna Marko Nieminen...[et al.]. Faunatica s. Korhonen, Jarkko: Dragsfjärdin Apelholmenin perinnebiotooppien hoitosuunnitelma. Etelä- Suomen luontopalvelut s. Korhonen, Jarkko: Dragsfjärdin Hamnholmenin perinnebiotooppien hoitosuunnitelma. Luonnos. Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut s. Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet (2. painos). Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Kunttu, Panu: Biskopsön glo-järvet -Natura-alueen uhanalaisen kääpälajiston selvitys. Varsinais-Suomen ely-keskus s. Lehtomaa, Leena 2000:Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Lounais-Suomen ympäristökeskus. 429 s. Leif Lindgren & Jari Ilmonen. 2006: Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna Lännenhanhikki. Lindgren, Leif: Saaristomeren uhanalaiset lajit ja luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta tärkeät muut lajit: s. Lindgren, Leif: Saariston laitumet. Metsähallitus & Edita s. Lännenhanhikin ja metsäomenapuun esiintymien hoito- ja seurantatyö Dragsfjärdin Hiittisten saaristossa 2013.(Faunatica Oy 2014) Matikainen, Jyrki. 2011: Kemiönsaaren Kuggskärs grundenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Raportti 5/2011 Matikainen, Jyrki, 2011: Kemiönsaaren Stora ja Lilla Sundskärin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Raportti 6/2011 Meriluoto, M. & Soininen, T. (1998). Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio. 192 s. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005:Suuri Pohjolan kasvio Oja, Jyrki ; Oja, Satu: Kemiönsaaren Bötsönin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys. Suomen Luontotieto (27/2010) s. Oja, Jyrki ; Oja, Satu: Kemiönsaaren Marieklobbarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Suomen Luontotieto (1/2011). - 8 s. 23

24 Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000: Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje: Suomen ympäristökeskus, Helsinki 128 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/2008: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008b: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008: Rautiainen, V-P. & Laine, U. 1989: Varsinais-Suomen uhanalaiset kasvit. 111 s. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto, Turku. Ryttäri, T. & Kettunen, T. 1997: Uhanalaiset kasvimme. Suomen Ympäristökeskus. Kirjayhtymä Oy. Helsinki. Ryttäri,T, Kalliovirta. M, & Lampinen.R (toim). Suomen uhanalaiset kasvit. Tammi, Helsinki Saario, Tapio 1998: Varsinais-Suomen ja Satakunnan luontoselvitykset. Bibliografia. Lounais- Suomen ympäristökeskus. 96 s. Silkkilä, O. & Koskinen, A Lounais-Suomen kulttuurikasvistoa. Serioffset Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA -menettelyssä ja Natura arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Söderman, T. 2007: Luonnonsuojelulain mukaisten Natura-arviointien ja lausuntojen laatu Suomen ympäristökeskuksen raportteja 30/2007. Syrjänen, K. ja Ryttäri, T Uhanalaisten kasvien seuranta. Ympäristöopas 45. Suomen ympäristökeskus, Helsinki Tiainen, Juha; Mikkola-Roos, Markku; Below, Antti; Jukarainen, Aili; Lehikoinen, Aleksi; Lehtiniemi, Teemu; Pessa, Jorma; Rajasärkkä, Ari; Rintala, Jukka; Sirkiä, Päivi; Valkama, Jari 2015 : Suomen Lintujen uhanalaisuus 2015: Ympäristöministeriö Tucker, G. & Heath, M. 1995: Birds in Europe- Their conservation status. BirdLife Conservation Series No p. Ympäristöministeriö 2007a: Suomessa tavattavat lintudirektiivin I liitteen lajit. Ympäristöministeriö 2007b: Suomen kansainväliset vastuulajit. Ympäristöministeriö 2007c: Suomen kansainväliset vastuulajit, linnut. 24

25 7. Liitteet Karttaliite: Rantaosayleiskaava-alue 25