Kemiönsaaren kunta Kimitoöns kommun. Hiittisten kylä Hitis by. Kiinteistö/fastighet. Kuggskärsgrunden Työ/arbete: E23470

Transkriptio

1 Kemiönsaaren kunta Kimitoöns kommun Hiittisten kylä Hitis by Kuggskärs grundenin ranta-asemakaava Stranddetaljplan för Kuggskärs grunden Kiinteistö/fastighet Kuggskärsgrunden Työ/arbete: E23470 Turku/Åbo, , tark./rev AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Telefax Toimistot: Turku, Oulu, Tampere ja Helsinki

2 KEMIÖNSAAREN KUNTA HIITTISTEN KYLÄ KUGGSKÄRSGRUNDENIN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä sekä tarkistettua ranta-asemakaavakarttaa. Ranta-asemakaava koskee Kemiönsaaren kunnan (322) Hiittisten kylän (495) Kuggskärsgrunden, kiinteistötunnus tilaa 1. PERUSTIEDOT Ranta-asemakaavalla muodostuvat korttelit 1-2 sekä maa- ja metsätalousaluetta. 1.1 Alueen sijainti Alue sijaitsee 2,8 km kaakkoon Hiittisten kirkolta. Kaavoitettava tila käsittää viisi saarta. Alueen sijainti 1.2 Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus Vaiheittain vahvistetut seutukaavat ovat voimassa maakuntakaavana, kunnes uusi laadittavana oleva maakuntakaava saa lainvoiman. Seutukaavoissa tilan suurin (ja osin rakennettu) saari on osoitettu MM 2 202L-alueena (Maa- ja metsätalous ja luonnonsuojelu). Muihin saariin ei kohdistu seutukaavan merkintöjä. Seutukaavassa lomaasutuksen mitoitusnormi alueella on 2-3 loma-asuntoyksikköä rantakilometriä kohden. Muuhun kuin lomarakentamiseen osoitettu rannan määrä tulisi olla vähintään 70 %. Vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa ei ole aluetta koskevia merkintöjä. Yleiskaavoitus Alueella on voimassa Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaava, jonka Lounais- Suomen ympäristökeskus vahvisti Rantaosayleiskaavassa Kuggskärsgrundenin tilalle on osoitettu yksi loma-asunnon rakennuspaikka (RA) suurimpaan saareen niin, että koko saari on RA-aluetta. Asema- ja ranta-asemakaavoitus Kiinteistölle ei ole aiemmin laadittu ranta-asemakaavaa.

3 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 3 KUGGSKÄRSGRUNDENIN RANTA-ASEMAKAAVA Rakennusjärjestys Kemiönsaaren kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 2009 Se korvasi Dragsfjärdin kunnan hyväksytyn rakennusjärjestyksen Rakennuskiellot Suunnittelualueeseen ei kohdistu rakennuskieltoja. 1.5 Maanomistus Kuggskärsgrundenin kiinteistön omistavat Philip Zilliacus ja Robert Zilliacus. Molempien kotipaikka on Helsinki. Liite 1: Omistusoikeusselvitys 1.6 Väestö ja työpaikat Kaavoitettavalla alueella ei ole vakituista asutusta eikä työpaikkoja. 1.7 Palvelut Alue tukeutuu Hiittisten, Rosalan ja Kasnäsin palveluihin. 1.8 Rakentamistilanne Suurimmassa saaressa on - vierasmaja rakennettu 1974, 36 k-m 2 - loma-asunto rakennettu 1995, 89 k-m 2 - saunarakennus rakennettu 1995, 12 k-m 2 - talousrakennus rakennuslupa 2008, 10 k-m 2 - talousrakennus rakennuslupa 2008, 23 k-m 2 Tilan muut neljä saarta ovat rakentamattomia. Vasemmassa kuvassa ranta-sauna ja oikean puoleisessa loma-asunto. 1.9 Luonto, ympäristö Kaava-alueen kaikki saaret ovat ulkosaariston reuna-alueelle tyypillisesti avokallioisia. Alueen suurimmissa saarissa on kuitenkin myös puustoa ja aluskasvillisuutta.

4 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 4 KUGGSKÄRSGRUNDENIN RANTA-ASEMAKAAVA 2011 Viistokuvassa on suurin saari luoteen suunnasta (kuvat: Robert Zilliacus) Kaavoituksen yhteydessä tehtiin luontoselvitys. Liite 3: Luontoselvitys 1.10 Yhdyskuntatekninen huolto Alueella ei ole vesi- ja viemäriverkkoa. Vesihuolto järjestetään kiinteistökohtaisesti Liikenne Alueelle kuljetaan veneellä. Lähin suurempi venesatama on Kasnäsissä. Lähin autotie on Rosalassa Pohjakartta Kaavoitustyön alussa laadittu ranta-asemakaavan pohjakartta 1:2000 on Maanmittauslaitoksen hyväksymä. Kartan laati AIRIX Ympäristö Oy. Rakennusalojen osoittamiseksi maaston ja maiseman kannalta sopiviin paikkoihin, on pohjakartassa korkeuskäyrien käyrävälinä 1 m, kun se normaalisti mittausluokassa 3 on 2 m. 2. TAVOITTEET Kaavan tavoitteena on osoittaa tilan lomarakennusoikeus. Suurimman saaren rakennettu loma-asunnon rakennuspaikka osoitetaan rantaosayleiskaavaa huomattavasti rajatummin. Viereiseen saareen osoitetaan loma-asunnon rakennuspaikka, joka siinä

5 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 5 KUGGSKÄRSGRUNDENIN RANTA-ASEMAKAAVA MITOITUS rantaosayleiskaavan mitoitusnormien mukaan kuuluisi olla. Muut saaret osoitetaan alueena, jolla ei ole rakennusoikeutta. Vapaa-alueet osoitetaan pääosin maa- ja metsätalousalueena ja tarvittaessa eriasteisina suojeltavina alueina. Ne osoitetaan luontoarvojen perusselvityksen perusteella niin, että luontoarvojen riittävä ja lain mukainen säilyttämistavoite täytetään. 3.1 Mitoitusperusteet ja rakennusoikeus Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavassa mitoitusperusteena kaikilla mitoitusalueilla on se, että pinta-alaltaan 1-2 hehtaarin saareen voidaan osoittaa lomaasunnon rakennuspaikka (RA), mikäli maasto sen sallii. Tuolla maastoehdolla on tarkoitettu sitä, että saaressa on puustoa ja maasto-olosuhteitaan saari on rakentamiskelpoinen. Suurimman saaren pinta-ala on 1,61 ha ja se on rantaosayleiskaavassa osoitettu kokonaisuudessaan RA-rakennuspaikkana. Sen itäpuolisen saaren pinta-ala on 1,06 ha. Rantaosayleiskaavan mitoitustaulukossa on todettu saaren rakennusoikeus, mutta sitä ei osoitettu kaavassa, koska saari oli tulkittu puuttomaksi. Liite 4: Rantaosayleiskaavan mitoitustaulukko Kuitenkin saaressa on puustoa ja muuta kasvillisuutta sekä rakentamiseen hyvin soveltuvia kohtia. Saaressa on myös sopiva ja suojainen rantautumispaikka. Näin ollen sillekin kuuluu osoittaa rakennuspaikka. Oheisessa ilmakuvassa näkyy kaavoitettavan tilan saaret ja niiden puusto. Lisäksi kuvassa näkyy Flatgrundet, joka myös on puustoinen rakennuspaikka.

6 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 6 KUGGSKÄRSGRUNDENIN RANTA-ASEMAKAAVA 2011 Rakennetun saaren länsipuolisen saaren pinta-ala on 0,27 ha. Tilan eteläisten saarten pinta-ala on 0,28 ha ja 0,11 ha. Näille ei rantaosayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaan kuulu osoittaa rakennusoikeutta. 3.2 Kantatilatarkastelu Kantatila on Kummelskär Se lohkottiin tiloksi Flatgrundet ja Kuggskärsgrunden Flatgrundetin tila sijaitsee Kuggskärsgrundenin saarten kaakkoispuolella. Flatgrundetilla on yksi saaren pinta-alan perusteella osoitettu loma-asunnon rakennuspaikka rantaosayleiskaavassa. Saari on rakennettu. Flatgrundetin tilalla ei ole muita yli hehtaarin saaria. Kantatilan rakennusoikeus kuuluu osoittaa saarten pinta-alan perusteella. 4. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA SEN PERUSTELUT 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Ranta-asemakaavalla osoitetaan tilan maksimaalinen rakennusoikeus. Kaava on laadittu osayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaisesti. Kaavalla on osoitettu rantaosayleiskaavan mukaisesti yli yhden hehtaarin puustoisiin saariin rakennusoikeutta. Ranta-asemakaavalla on tarkasti suunniteltu kummankin rakennuspaikan rakennusalat rakennusteknisin, ympäristön säilyttämisen kannalta ja maisemallisin perustein parhaisiin maaston kohtiin. Rakennuspaikoilla on pieniä puuttomia alueita, vähäpuustoisia alueita, avokallioalueita ja rantaviivan tuntumassa olevia jyrkkiä kallioita. Tällaisiin maisemallisesti herkkiin kohtiin ei ole osoitettu rakennusaloja, vaan ne on sijoitettu puuston, pensaikkojen ja maaston muotojen perusteella hyviin paikkoihin. Rakennuspaikan koko rakennusoikeuden rajaaminen tiiviiksi ryhmäksi ei olisi tällaisessa maasto- ja metsätyypissä parempi ratkaisu. Jos noin tehtäisiin, jouduttaisiin todennäköisesti poistamaan puustoa ja jopa louhimaan kalliota. Tämä ei olisi luonnon, maiseman ja ympäristön huomioon ottavaa rakentamista. Tilan suurimman saaren rakennuspaikka on rajattu varsin suppeaksi verrattuna rantaosayleiskaavan aluevaraukseen, joka kattaa koko saaren. Tilan kolmeen saareen ei osoiteta rakennusoikeutta lainkaan, joten kaiken kaikkiaan vapaata rantaa jää huomattavasti. 4.2 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tarkistettujen tavoitteiden toteuttamista tulee edistää maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta.

7 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 7 KUGGSKÄRSGRUNDENIN RANTA-ASEMAKAAVA 2011 Kaavalla ei sen suppeudesta johtuen ole valtakunnallista merkitystä. Toteutuessaan kaava edistää rakennustoiminnan myötä jonkin verran lähiseudun taloudellista kasvua, elinkeinojen kehittymisedellytyksiä ja työllisyyttä. Rakentamisalueiden tuntumaan on jätetty riittävästi vapaa-alueita luonnonperintöä ja virkistyskäyttöä varten. Ranta-asemakaava ei vaikuta Natura alueiden toteuttamiseen. 4.3 Kaavan suhde maakuntakaavoitukseen ja rantayleiskaavaan Seutukaavassa MM-merkinnällä osoitettu saari on rantaosayleiskaavassa osoitettu kokonaisuudessaan loma-asunnon rakennuspaikaksi. Ranta-asemakaava toteuttaa rantaosayleiskaavaa sitä tarkentaen. 4.4 Kaavan suhde muihin kaavoihin Ranta-asemakaavalla ei ole vaikutusta muihin ranta-asemakaava-alueisiin. 4.5 Maankäyttö Korttelialueet Kemiönsaaren kunta laatii itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutosta. Siinä on tarkoitus nostaa rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta vastaamaan muiden kunnan alueella olevien rantayleiskaavojen rakennusoikeuksia. Vyöhykkeelle, jolla Kuggskärs grunden on, on tavoitteena osoittaa rakennusoikeutta rakennuspaikkakohtaisesti yhteensä 200 k-m 2. Ranta-asemakaava on laadittu sen mukaisesti, että rakennuspaikan normaali rakennusoikeus on tuo 200 k-m 2. Uudelle rakennuspaikalle osoitetaan kuitenkin pienempi rakennusoikeus. Loma-asuntojen korttelialueena (RA) on osoitettu tilan suurimman saaren jo rakennettu rakennuspaikka, jonka pinta-ala on 4996 m². Sille saa rakentaa yhden loma-asunnon, enintään 25 k-m 2 vierasmajan, enintään 25 k-m 2 saunan ja talousrakennuksia. Rakennuspaikan yhteenlaskettu enimmäiskerrosala on 200 k-m 2. Erillisen saunan lisäksi voi myös loma-asunnon yhteyteen rakentaa saunan. Loma-asuntojen korttelialueena (RA-1) on osoitettu tilan toiseksi suurimpaan saareen uusi rakennuspaikka, jonka pinta-ala on 3527 m². Sille saa rakentaa yhden lomaasunnon, enintään 25 m 2 vierasmajan, enintään 25m 2 saunan ja talousrakennuksia. Rakennuspaikan yhteenlaskettu enimmäiskerrosala on 120 m 2. Enimmäiskerrosluku on molemmilla rakennuspaikoilla yksi (I). Korkeammat rakennukset näkyisivät merimaisemassa pitemmälle. Rakentamiseen liittyvät yleiset määräykset: - Rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. - Kaikkien rakennusten alimman lattiatason tulee olla vähintään 2,5 metriä keskiveden korkeuden yläpuolella. - Uudisrakennukset tulee sovittaa huolellisesti maisemaan ja niiden tulee sopeutua olemassa olevaan rakennuskantaan. - Alueelle ei saa loma-asuntojen yhteyteen rakentaa venevajaa.

8 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 8 KUGGSKÄRSGRUNDENIN RANTA-ASEMAKAAVA Maa- ja metsätalousalueet Maa- ja metsätalousalue, jolla on ympäristöarvoja (MY) -alueena on osoitettu kaikki rakennuspaikkojen ulkopuoliset alueet eli osa kahdesta saaresta ja kolme saarta kokonaan. MY-alueen maanpinnan muotoja ei saa muuttaa louhimalla, täyttämällä tms. toimenpiteellä. Alueen puustoa ja muuta kasvillisuutta ei saa poistaa. Vain turvallisuuden kannalta tärkeät toimenpiteet ovat sallittuja. Alueella ei ole rakennusoikeutta paitsi erikseen rakennusalana osoitetussa kohdassa, jossa on jo 23 neliön suuruinen varastorakennus. MY-aluetta on 2,67 ha, joka on yli 75 % tilan pinta-alasta Suojelu Alueen rakennushankkeiden alussa tulisi olla yhteydessä ELY-keskukseen. Kriittisintä aikaa rakentamiselle on isoapollon (perhonen) toukkavaihe isomaksaruohoesiintymillä keväisin. Isoapollo on direktiivilaji, jonka elinpiiriä ei saa heikentää. Kaavamääräyksen mukaan rakennuspaikkojen rakentamisessa ja muussa käytössä tulee huomioida tarkoin alueella olevat isomaksaruohoa kasvavat alueet. Maaston kohtiin, joissa isomaksaruohoa esiintyy, ei saa rakentaa ja ne tulee säilyttää muutenkin luonnontilaisena Liikenne Alueelle kuljetaan veneellä. Rakennuspaikat on sijoitettu niin, että suojaisen venelaiturin voi rakentaa rakennuspaikan rantaan. Lähin suurempi venesatama on Kasnäsissä. Lähin autotie on Rosalassa Palvelut Kaava ei sisällä palvelualuevarauksia. Loma-asutuksen tarvitsemat lähimmät kauppaym. palvelut ovat Rosalassa ja Kasnäsissä Yhdyskuntatekninen huolto Alueelle on rakennettava voimassa olevan lainsäädännön mukaiset vesihuoltoratkaisut. Jätteet kompostoidaan tai kuljetetaan pois. 4.6 Toteuttaminen Lomarakennuspaikoille rakentaminen tapahtuu vaiheittain maanomistajien aikataulun mukaisesti. 5. ARVIO RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSISTA 5.1 Ympäristövaikutukset Kaavan toteuttamisen myötä alueelle tulee yhden nykyisen lisäksi yksi uusi loma-asunto. Rakentaminen on osoitettu mahdollisimman tiiviisti ja suuri osa tilan pinta-alasta jää rakentamisen ulkopuolelle. Uudisrakennuksille löytyy rakennuspaikoilta sopivia suojaisia paikkoja, joilta rakennukset eivät näy merimaisemassa häiritsevästi. Rakennuspaikkojen käytön aiheuttama vesistökuormitus ei ole merkittävä, koska alueelle on toteutettava asetuksen mukaiset vesihuoltoratkaisut.

9 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 9 KUGGSKÄRSGRUNDENIN RANTA-ASEMAKAAVA 2011 "Mökkiveneily" lisääntyy jonkin verran. Ympäröivän saariston ja merialueen kokonaisrakentamistilanne ja alueen laajuus huomioiden yhden uuden loma-asunnon rakennuspaikan lisäys ei ole paljon. 5.2 Vaikutukset lähialueisiin Lähin naapurisaarien rakennus on yli 300 metrin etäisyydellä, joten haittaa sille tai muille lähisaarille ei aiheudu. 5.3 Taloudelliset vaikutukset Rakennuspaikkoja toteutettaessa paikallisten rakennus-, huolto- ym. palvelujen kysyntä lisääntyy jonkin verran. Kunta saa kiinteistöverotuloja lomarakennuspaikoista niiden rakentamisen myötä. 5.4 Muut vaikutukset Kaavalla ei voida katsoa olevan muita vaikutuksia. 6. SUUNNITTELUVAIHEET 6.1 Aloitus - kaavan laadinta aloitettiin syksyllä osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui Luonnosvaihe - kaavaluonnos valmistui maanomistajat hyväksyivät luonnoksen helmikuussa kunnanhallitus kuulutti kaavan vireille tulon , asetti kaavaluonnoksen nähtäville MRL 62 :n mukaisesti väliseksi ajaksi ja pyysi siitä Varsinais- Suomen ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen liiton lausunnon 6.3 Ehdotusvaihe - kaavaehdotus oli nähtävillä 30 päivän ajan ja kaavasta pyydettiin tarvittavat lausunnot lautakunnilta ja viranomaisilta - lausuntonsa antoivat Varsinais-Suomen ELY-keskus ja kunnan rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta - MRL:n mukainen aloitusneuvottelu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen edustajien (Seppälä, Virkki), Varsinais-Suomen liiton (Saaristo), kunnan (Suominen) ja kaavan laatijan (Liikari) kesken pidettiin luontoselvitys valmistui marraskuussa tarkistettu kaavaehdotus valmistui Hyväksyminen - kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle ranta-asemakaavan hyväksymistä ( ) - kunnanvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan ( ) Turku, , tark AIRIX Ympäristö Oy Jukka Liikari DI, SNIL

10 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 10 KUGGSKÄRSGRUNDENIN RANTA-ASEMAKAAVA 2011 LIITTEET: Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Omistusoikeusselvitys Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luontoselvitys Rantaosayleiskaavan mitoitustaulukko Seurantalomake

11 KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 HIITTISTEN KYLÄ KUGGSKÄRS GRUNDENIN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Hiittisten kylään laaditaan Kuggskärsgrundenin tilan alueelle ranta-asemakaava. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma esittelee kaavan laadinnan lähtökohtia, sisältöä ja tavoitteita sekä sisältää suunnitelman siitä, miten kaavan laadinnan aikana kuullaan osallisia sekä suunnitelman siitä, mitä kaavan vaikutuksia tullaan arvioimaan. 1. Alue ja suunnittelun kohde Ranta-asemakaava laaditaan Kemiönsaaren kunnan (322) Hiittisten kylän (495) kiinteistölle Kuggskärsgrunden, kiinteistötunnus Kaavoitettava tila koostuu viidestä saaresta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 3,52 hehtaaria. Kuva 1 : Kaava-alueen sijainti 2. Suunnittelun lähtökohdat 2.1 Kaavoitustilanne Kiinteistölle ei ole aiemmin laadittu ranta-asemakaavaa. Alueella on voimassa Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaava, jonka Lounais- Suomen ympäristökeskus vahvisti Rantaosayleiskaavassa Kuggskärsgrundenin tilalle on osoitettu yksi loma-asunnon rakennuspaikka suurimpaan saareen. Vaiheittain vahvistetut seutukaavat ovat voimassa maakuntakaavana, kunnes uusi laadittavana oleva maakuntakaava saa lainvoiman. Seutukaavoissa suurin (ja osin rakennettu) saari on osoitettu MM 2 202L-alueena (Maa- ja metsätalous ja luonnonsuojelu). Muihin saariin ei kohdistu seutukaavan merkintöjä. Seutukaavassa loma-asutuksen mitoitusnormi alueella on 2-3 loma-asuntoyksikköä rantakilometriä kohden. Muuhun kuin lomarakentamiseen osoitettu rannan määrä tulisi olla vähintään 70%. Vahvistettavana olevassa maakuntakaavaehdotuksessa ei ole aluetta koskevia merkintöjä. 2.2 Maanomistus Kuggskärsgrundenin kiinteistön omistavat Philip Zilliacus ja Robert Zilliacus. 2.3 Rakentamistilanne Suurimmassa saaressa on kaksi loma-asuntoa, saunarakennus ja kaksi talousrakennusta. Muut saaret ovat rakentamattomia. 2.4 Perusselvitykset Kaavan laatiminen perustuu läntisen saariston rantaosayleiskaavan laatimisen aikana tehtyihin selvityksiin. 3. Alustavat tavoitteet Kaavan tavoitteena on osoittaa tilan lomarakennusoikeus. Suurimman saaren lomaasunnon rakennuspaikka osoitetaan rantaosayleiskaavaa rajatummin. Viereiseen saareen osoitetaan loma-asunnon rakennuspaikka, joka siinä rantaosayleiskaavan mitoitusnormien mukaan kuuluisi olla. Muut saaret osoitetaan alueena, jolla ei ole rakennusoikeutta.

12 4. Laadittavat vaihtoehdot Erilaisia kaavavaihtoehtoja ei laadita. 5. Arvioitavat vaikutukset Suunnittelun yhteydessä arvioidaan suunnitelmasta aiheutuvat vaikutukset: - rakennettuun ympäristöön - maisemaan ja luontoon - kuntatalouteen - liikenteeseen sekä mahdolliset muut vaikutukset. 6. Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: Maanomistajat ja asukkaat: - kaavoitettavan alueen omistajat - naapurialueiden maanomistajat (lähimmät loma-asunnot ovat yli 300 m etäisyydellä muissa saarissa) Kunnan hallintokunnat: - rakennus- ja ympäristölautakunta - tekninen lautakunta - ympäristölautakunta - saaristolautakunta - maaseutulautakunta - Kemiönsaaren vesiliikelaitoksen johtokunta - palo- ja pelastustoimi Viranomaiset: - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (alueiden käyttö, luonnonsuojelu) 7. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 7.1 Aloitus - kaavan laadinta aloitettiin syksyllä osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui Luonnosvaihe - kaavaluonnos valmistui maanomistajat hyväksyivät luonnoksen helmikuussa kaavaluonnoksesta keskusteltiin epävirallisesti Varsinais-Suomen ELY-keskuksen edustajan (Saaristo), kunnan (Lindeberg, Suominen) ja kaavan laatijan (Liikari) kesken - kunnanhallitus kuulutti kaavan vireille tulon , asetti kaavaluonnoksen nähtäville MRL 62 :n mukaisesti väliseksi ajaksi ja pyysi siitä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunnon 7.3 Ehdotusvaihe - kaavaehdotus oli nähtävillä 30 päivän ajan ja kaavasta pyydettiin tarvittavat lausunnot lautakunnilta ja viranomaisilta - lausuntonsa antoivat Varsinais-Suomen ELY-keskus ja kunnan rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta - MRL:n mukainen aloitusneuvottelu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen edustajien (Seppälä, Virkki), Varsinais-Suomen liiton (Saaristo), kunnan (Suominen) ja kaavan laatijan (Liikari) kesken pidettiin luontoselvitys valmistui marraskuussa 2010

13 7.4 Hyväksyminen - kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle ranta-asemakaavan hyväksymistä ( ) (arviolta huhtikuu 2011) - kunnanvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan ( ) (arviolta keväällä 2011) 8. Lisätiedot Lisätietoja asemakaavan laatimiseen liittyvistä asioista jakaa: Kaavan laativa konsultti: - AIRIX Ympäristö Oy DI Jukka Liikari puhelin faksi sähköposti jukka.liikari@airix.fi osoite PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), Turku Kemiönsaaren kunta Kaavoitusarkkitehti Åke Lindeberg Kaavoittaja Juha Suominen puhelin (02) faksi (02) sähköposti etunimi.sukunimi@kimitoon.fi osoite Vretantie 19, Kemiö Turku, AIRIX Ympäristö Oy Jukka Liikari Kaavan laatija DI, SNIL, YKS-121

14 Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Kuggskärs grundenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010 Meriputkea kasvaa suunnittelualueella Suomen Luontotieto Oy 5/2011 Jyrki Oja, Satu Oja

15 Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Kuggskärs grundenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010 Sisältö 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Tutkimusalue Tulokset Alueen yleiskuvaus Yhteenveto Lähteet ja kirjallisuus Liitteet

16 Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Kuggskärs grundenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Johdanto Airix-Ympäristö Oy tilasi syksyllä 2010 Suomen Luontotieto Oy:ltä Kemiönsaaren Hiittisten saaren itäpuolella sijaitsevan Kuggskärs grundenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvityksen. Maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävää selvitystä tullaan käyttämään tausta-aineistona alueelle laadittavaa kaavamuutosta varten. Selvitys koskee koko suunnittelualuetta. 2. Aineisto ja menetelmät Koko suunnittelualueelta (karttaliite 1) selvitettiin Luonnonsuojelulain tarkoittamat suojeltavat luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 29 ), Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (1996/1093, 10 ) ja Vesilain suojelemat kohteet (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ). Inventointi toteutettiin Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohjeen (Pääkkönen 2000) mukaisesti. Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys tehtiin maastokäynnillä Ajankohdan vuoksi alueen pesimälinnustoa ei inventoitu, mutta paikkalinnuista tehtiin havaintoja. Erityishuomio kiinnitettiin mahdollisten merikotkan pesien etsintään ja alueen puut tarkastettiin pesien löytämiseksi. Maastotöistä sekä raportin kirjoittamisesta vastasi Jyrki Oja Suomen Luontotieto Oy:stä. Raportin taittoi Eija Rauhala (Tmi Eija Rauhala). Selvityksessä käytetyn karttamateriaalin luovutti tilaaja käyttöömme. Ennen maastoinventointia selvitettiin onko alueelta olemassa aiemmin julkaistua luontotietoa. Kansallisessa uhanalaisrekisterissä ei ole tietoa suunnittelualueella esiintyvistä uhanalaisista putkilokasvilajeista, sammalista tai jäkälistä. Suunnittelualueelta ei ole aiemmin tehty yksittäisiä luonto- ja kasvillisuusselvityksiä, mutta aluetta on mahdollisesti inventoitu laajempien selvitysten yhteydessä (Faunatica Oy 2010). Lisäksi alueen maanomistaja on inventoinut saaren isomaksaruohoyksilöt isoapollon esiintymisen selvittämiseksi (Liite 2). Käärmeenpistoyrtti kuuluu saaren kasvilajistoon 3

17 Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Kuggskärs grundenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Tutkimusalue Kuggskärs grundenin saari sijaitsee välisaaristossa Hiittisten saaren kaakkoispuolisella saaristoalueella. Kohde koostuu kolmesta vierekkäisestä pikkusaaresta, josta länsipuoleisin on pienin, ja jää rakentamisen ulkopuolelle. Nyt inventoinnin kohteena ollut alue sijaitsee melko suojaisella saaristovyöhykkeellä, joskin suunnittelualue rajautuu eteläpuoleltaan ulkosaaristovyöhykkeeseen. Kasvimaantieteellisesti alue kuuluu hemiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, jota myös tammivyöhykkeeksi kutsutaan. Tälle vyöhykkeelle tyypillisiä ovat jalopuu- ja pähkinälehdot, joita saaristoalueella esiintyy yleisesti. Suunnittelualueella jalopuita tai pähkinäpensaita (Corylus avellana) ei kuitenkaan esiinny. Suunnittelualueen kalliot ovat karuja silikaattikallioita, eikä emäksisiä kivilaatuja esiinny alueella. Nyt tarkastelun kohteena oleva alue on pääosin niukkapuustoista kalliomaastoa. Kallioalueilla on ulkosaaristolle tyypillisiä pienialaisia kallioketolaikkuja. Kallioiden välisissä notkelmissa kasvaa yhtenäisiä katajikkoja (Juniperus communis) ja puustoon kuuluu mäntyä (Pinus sylvestris), pihlajaa (Sorbus aucuparia) ja hieskoivua (Betula pubescens). Rantavyöhyke on kapea ja paikoin rantakalliot päättyvät suoraan veteen ilman maanpuoleista rantavyöhykettä. Puuston nuoruus viittaa siihen että aluetta lienee joskus aiemmin laidunnettu. 4. Tulokset 4.1 Alueen yleiskuvaus Alueen pienialaisuudesta ja homogeenisuudesta johtuen saarilta ei tehty lohkokohtaista yleiskuvausta ja saaret kuvattiin kokonaisuutena. Erityishuomio kiinnitettiin suunniteltuihin rakennuspaikkoihin. Yleisnäkymä läntisemmältä saarelta 4

18 Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Kuggskärs grundenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010 Länsipuoleinen saari Suunnittelualueen länsipuoleista saarta kiertää kallioinen, melko loivapiirteinen puuton reunus, jonka sisäpuolelle jää puustoinen alue. Saaren sisäosa on harvapuustoinen ja puustoa kasvaa lähinnä kallioiden välisissä niukkahumuksisissa notkelmissa. Puuston välissä on avokalliopaljastumia ja paikoin myös tiheitä maanmyötäisiä katajikkoja. Ulkosaaristolle tyypilliseen tapaan osa katajista on pohjoista tiheä ja lyhytneulasista muotoa. Puusto koostuu männyistä, pihlajista ja hieskoivuista sekä tervalepistä (Alnus glutinosa). Alueella on runsaasti pienialaisia saaristoalueelle tyypillisiä kallioketoja, joiden lajistoon kuuluu mm. isomaksaruoho (Sedum telephium), keltamaksaruoho (Sedum acre), ruoholaukka (Allium schoenoprasum), mäkikattara (Bromus hordeacus, niukka), keto-orvokki (Viola tricolor), käärmeenpistonyrtti (Vincetoxicum hirundinaria) ja pölkkyruoho (Arabis glabra). Rantavyöhyke alueella on hyvin kapea ja rantakalliot päättyvät veteen ilman selkeää rannanpuoleista rantavyöhykettä. Alueen länsireunassa kasvoi yksinäinen värimorsinko (Isatis tinctoria). Alueen puusto on matalaa ja melko nuorta eikä saarella ole merikotkalle soveliaita pesäpuita. Itäpuoleinen saari Suunnittelualueen itäpuoleinen saari on länsipuoleista niukkapuustoisempi, mutta saaren sisäosasa on muutamia suojaisia mäntyä kasvavia puustoisia laikkuja. Saaren kasvilajiston on samankaltaista kuin länsipuoleisella saarella ja myös täällä on runsaasti ketolaikkuja. Vaateliaampaa lajistoa ei kohteella havaittu. Maanpuoleinen rantavyöhyke on alueella hyvin kapea tai puuttuu kokonaan. Puusto on melko nuorta ja matalahkoa. Pensaskerroksessa kasvaa runsaasti katajaa. Läntisemmän saaren pohjoisrantaa 5

19 Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Kuggskärs grundenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Yhteenveto Nyt inventoiduilla saarilla ei ole Luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Alue on metsätalouskäytön ulkopuolella, joten alueella ei ole Metsälain määritelmän mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Alueella ei ole Vesilain (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ) tarkoittamia suojeltavia pienvesiä kuten lähteitä tai puroja. Alueella ei ole myöskään vanhan metsän kuvioita eikä perinnebiotooppeja, eikä alueen puusto ole poikkeuksellisen vanhaa. Pesimälinnustoselvitystä ei ajankohdan vuoksi voitu tehdä ja ympäristön perusteella alueen pesimälinnusto on tavanomaista ulkosaariston niukkapuustoisten saarten pesimälinnustoa. Saarella ei ole merikotkan pesiä ja kirjokertun elinympäristöksi saaret ovat todennäköisesti liian pienialaisia. Lintudirektiivin liitteen I lajeja ei inventointialueella todennäköisesti pesi kala- tai lapintiiraa lukuun ottamatta. Luontodirektiivin liitteen IV lajien esiintyminen alueella ei ole todennäköistä eikä esim. viitasammakolle soveliasta elinympäristöä saarilla ole. Tosin isoapollo saattaa alueella ainakin satunnaisesti lisääntyä. Alueella ei ole lepakoiden lisääntymiseen tai talvehtimiseen soveltuvia kohteita, kuten vanhoja rakennuksia, maakellareita tai kiviraunioita. Alueen putkilokasvilajisto on hyvin tavanomaista välisaariston peruslajistoa eikä vaateliasta lajistoa todennäköisesti esiinny. Isomaksaruohoa alueella esiintyy melko runsaasti ja alueella saattaa olla merkitystä isoapollon lisääntymisalueena. Yleiskuva saarilta idänsuuntaan 6

20 Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Kuggskärs grundenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Lähteet ja kirjallisuus Faunatica Oy Kemiönsaaren rantaosayleiskaavan luontoselvitys. Luonnos Heikkinen, R., Husa, J Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. Vesi - ja ympäristöhallituksen julkaisuja. Sarja A s. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. 1998: Retkeilykasvio- Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet (2. painos). Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Lehtomaa, Leena 2000:Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Lounais-Suomen ympäristökeskus. 429 s. Meriluoto, M. & Soininen, T. (1998). Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio. 192 s. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005:Suuri Pohjolan kasvio Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000: Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje: Suomen ympäristökeskus, Helsinki 128 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus Rautiainen, V-P. & Laine, U. 1989: Varsinais-Suomen uhanalaiset kasvit. 111 s. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto, Turku. Ryttäri, T. & Kettunen, T. 1997: Uhanalaiset kasvimme. Suomen Ympäristökeskus. Kirjayhtymä Oy. Helsinki. Saario, Tapio 1998: Varsinais-Suomen ja Satakunnan luontoselvitykset. Bibliografia. Lounais- Suomen ympäristökeskus. 96 s. Silkkilä, O. & Koskinen, A Lounais-Suomen kulttuurikasvistoa. Serioffset 7

21 Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Kuggskärs grundenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Liitteet Karttaliite 8

22 Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Kuggskärs grundenin suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010 Isomaksaruohon kasvupaikat saarilla 9

23

24