2015_03_05 KV-VIRTA-asiantuntijaryhma

Transkriptio

1 2015_03_05 KV-VIRTA-asiantuntijaryhma Kansainvälinen liikkuvuus VIRTA-opintotietopalveluun -projektin asiantuntijaryhmän kokous Aika: klo 09:00-11:00 Paikka: Tietovirrat-acp-huone: Kokouksen nauhoite: Osallistujat: Jäsenet Alli Järvinen, LUT Antti Mäki, CSC Eija Airio, HY Elisa Rantanen, TTY Hanna Kosteila, HH Hannele Husa, SeAMK Helli Kitinoja, SeAMK Henna Juusola, HH Irma Garam, CIMO Jaana Severidt, LaY Jenni Leinonen, Metropolia Jukka Haapamäki, OKM Jukka Kohtanen, VY Kaisu Piiroinen, OKM Katja Liimatainen, JAMK Kirsi Tolvanen, TAMK Maarit Tenhunen, LaY Mari Pohjola, Laurea Mia Laurila, UEF Mika Tuononen, TK Neea Salo, Oamk Niina Jokela, HY Paula Merikko, CSC Petri Sane, CSC Pirjo Myllykangas, DIAK Riikka Halonen, DIAK Sami Niemelä, OAMK Sari Pulkkinen, TaY

2 Tarja Nieminen, TaY Timo Rantanen, JyU Ville Paananen, TuAMK Asiantuntijat/vieraat Lauri Jokipii, CSC Fredrik Finnberg, CSC Action Pointit Merikko pyytää yliopistojen kommentteja CIMO:n liikkuvuustiedonkeruun yhtenäistämisestä amk-sektorin kanssa niin, että jatkossa kysyttäisiin saapuvilta ja lähteviltä opiskelijan koulutusaste suomalaisessa korkeako ulussa, ei enää kotikorkeakoulussa. Jokipii tekee sovittavat muutokset liikkuvuusjakso-xml-skeemaan. Merikko on yhteydessä Garamiin, että muutetaan sanasto ajantasalle: koulutusaste korvaa sekä opintoasteen että koulutuksen tyypin. Tuononen pyytää EuroSTAT:lta tarkempaa toimintaohjetta kaksoistutkintojen tilastointiin liittyen. OKM ja CIMO jatkavat keskustelua jatko-opiskelijoiden liikkuvuuden tilastointikäytännöistä. Merikko selvittää, ovatko liikkuvuusohjelmat sellaisia, että joku vanha liikkuvuusjakso voisi olla uudessa koodistossa kahdessa luokassa. Tuononen kysyy EuroSTAT:lta tarkennusta metodologiseen manuaaliin liikkuvuusjakson 3 kk pituuden laskennan osalta. Tuononen tarkastaa EuroSTAT:lta, miten harjoittelua ja opiskelijavaihtoa sisältävä yhdistelmäliikkuvuus tulisi heille raportoida. Merikko kartoittaa laajemmin korkeakoulujen valmiutta tuoda takautuvasti liikkuvuusjaksoja tietovarantoon. Merikko tarkastaa, kysytäänkö toisen asteen pohjakoulutuksen suoritusmaata Opintopolun hakulomakkeella. Käsiteltävät aiheet 1. Action pointit kokouksesta Käytiin läpi viime kokouksen muistiosta tehtäväksi sovitut asiat Korkeakoulut täydentävät opintotietojärjestelmänsä ja liikkuvuudenhallintajärjestelmänsä seurantataulukkoon. Osa jo päivittänyt, pyydetään seuraavassa VIRTA-yhteyshenkilökokouksessa kaikilta täydennystä. Merikko tarkistaa, ovatko maistraatit saaneet OKM:n kirjeen henkilötunnuksista suoraan OKM:ltä. Maistraattien VTJ-vastuuhenkilöt ovat saaneet tiedon Merikko ja Tuononen käyvät läpi tiedonkeruiden vuosikellon TK:n/EuroSTAT:n osalta. Garam selvittää, saadaanko CIMO:n kautta harjoitteluun lähtevien opiskelijoiden opiskelijanumero kotikorkeakoulussa mukaan hakulomakkeella kysyttäviin tietoihin. Garam on estynyt osallistumasta kokoukseen, selvitys on kesken. Merikko selvittää, miten tietovarantoon kirjataan saapuvan perustutkinto-opiskelijan opiskeluoikeuden tyyppi kotikorkeakoulussa, jos sen tasosta ei ole tietoa. (Tuleeko tietovarannossa erottaa varma tieto ja arvioitu tieto? Opiskeluoikeus tilastoidaan tällöin ylemmäksi tutkinnoksi.) Merikko selvittää OKM:ltä ulkomailla suoritettujen harjoittelujaksojen kirjauskäytäntöihin ja tiedonkeruuseen liittyvät kysymykset. Merikko ja Garam varmistavat, että tietosisällöstä on pääteltävissä CIMO:n kautta kv-harjoittelussa käyneet. Merikko ja Jokipii tekevät sovitut tarkennukset liikkuvuusjakso-tietojoukkoon ja sen xml-skeemaan. Tehty (päivitettävä vielä koulutusaste-tekstit) Merikko lähettää päivitetyt materiaalit hyväksyttäväksi asiantuntijaryhmälle s-postitse sekä kyselyn seuraavan kokouksen ajankohdasta. Kommentointi on päättynyt Liikkuvuusjakson opiskelijan koulutusaste Koulutusasteeseen liittyvät tietueet herättivät kommentoinnin yhteydessä keskustelua s-postitse. Jatketaan siitä. Liikkuvuusjaksot-skeemaa yksinkertaistettu, koska koulutusaste eli opiskeluoikeuden tyyppi -koodiston arvo saadaan poimittua lähtevien osalta tietovarannon nykytietosisällöstä Opiskeluoikeudet-skeemasta, eikä tietoa tarvitse siirtää liikkuvuusjakson mukana erikseen. CIMO:n tiedonkeruissa kysytään nyt YO-keruussa opintoaste ja AMK-keruussa koulutuksen tyyppi. Merikko on yhteydessä Garamiin, että muutetaan sanasto ajantasalle: koulutusaste korvaa sekä opintoasteen että koulutuksen tyypin. Keskusteltiin tarpeesta yhtenäistää sektoreiden tiedonkeruita näiden tietojen osalta. Amk-puolelta kerätään nyt saapuvilta ja lähteviltä opiskelijan koulutusaste suomalaisessa korkeakoulussa.

3 3. Avoimet kysymykset Yo-puolelta kerätään nyt saapuvilta ja lähteviltä opiskelijan koulutusaste kotikorkeakoulussa. Ehdotuksena yhtenäistää sektorien tiedonkeruut niin, että yo-puoleltakin kerättäisiin jatkossa sama tieto kuin ammattikorkeakouluilta. Piironen totesi yhtenäistämisen olevan hyvä tavoite. Koulutusaste pääteltäisiin toteutuneista opinnoista, ei Learning Agreementista. Husa varmisti, että eihän amk-puolelle ole suunniteltu muutosta ja Piironen vastasi, että ei ole. Kohtanen kertoi, että tiedon saaminen olisi yliopistoissa työlästä, vaatisi käsityönä päättelyä ja siksi tiedon luotettavuus olisi heikko. Edellyttäisi, että opiskelija tekisi tietyntasoisi kursseja, pakottaminen ei vaihtoehto. Oodista tiedon voi poimia, jos päättelyn lähteeksi riittää se, mitä astetta valtaosa opintosuorituksista on. Merikko totesi tämä olevan riittävä tarkkuus. Haapamäki kysyi, onko tiedonkeruun omistajalta CIMO:lta kysytty mielipidettä. Merikko kertoi, että Garamin kanssa käydyssä s-postikirjeenvaihdossa CIMO olisi alustavasti yhtenäistämisen kannalla. EuroSTAT:n tietotarpeet täyttyvät myös. Kohtanen ja Järvinen painottivat, että asiaa on kysyttävä yliopistoilta. Merikko pyytää yliopistojen kommentteja CIMO:n liikkuvuustiedonkeruun yhtenäistämisestä amk-sektorin kanssa niin, että jatkossa kysyttäisiin saapuvilta ja lähteviltä opiskelijan koulutusaste suomalaisessa korkeakoulussa, ei enää kotikorkeakoulussa. Kirjaustapakäytännöt kaksoistutkinto-opiskelijoihin liittyen Kaksoistutkinto-opiskelijat tulee koko opiskelunsa ajaksi kirjata suomalaiseen korkeakouluun tutkinto-opiskelijaksi. Opiskelijoilla voi olla opiskelunsa aikana useita ulkomaisia liikkuvuusjaksoja. Jos opiskelu tapahtuu esimerkiksi kolmessa korkeakoulussa ja on alkanut ulkomailla, opiskelija kirjataan Suomeen saapuessaan tutkinto-opiskelijaksi ja aiemmat opinnot tähän liittyväksi kansainväliseksi liikkuvuusjaksoksi. Näin opinnot tilastoituvat oikein. Husa pyysi tarkentamaan ohjeeseen, että pitkät, yli lukuvuoden jatkuvat opiskeluajat ulkomaisessa korkeakoulussa lasketaan yhdeksi liikkuvuusjaksoksi. Kohtanen pohti, mikä liikkuvuusohjelmaan nämä kirjataan. Korkeakoulujen omat sopimukset? Haapamäki ehdotti, että jos mahdollista, näille liikkuvuusjaksoille voisi luoda oman koodiarvonsakin. Todettiin, että liikkuvuus tapahtuu usein Erasmus+:n puitteissa. Haapamäki kysyi, miten kirjataan, jos käy useassa korkeakoulussa peräjälkeen ulkomailla? Merikko totesi, että loogista on kirjata jokainen omana liikkuvuusjaksonaan. Haapamäki kysyi, miten tiedot ovat saatavilla. Pohjola ja Juusola pohtivat, että kirjaaminen on puutteellista ja hankalaa. Merikko pohti, että hyväksiluetaanhan ulkomaiset opinnot kuitenkin ennen tutkinnon myöntämistä. Pulkkinen, lisäsi, että saatavilla pitäisi olla ainakin suunnittelutieto siitä, missä opiskelija minkäkin lukukauden viettää ja tosiaan viimeistään tutkintotodistuksen yhteydessä liikkuvuusjaksot tiedetään. Piiroinen tarkensi, että jos vaihtojaksot saadaan kiinni vasta valmistumisvaiheessa, valmistumisvuonna kirjataan mahdollisesti takautuvasti useampi liikkuvuusjakso. Haapamäki muistutti, että päätilastointi tulee muttumaan. Vuositilastointia jatketaan, mutta rinnalle tulee komission benchmarking-määritelmän mukainen tilastointi eli TK/EuroSTAT. Merikko totesi, että EuroSTAT:in mukaan jos opintojaksoja ulkomailla on ollut useita, huomioidaan kestoltaan pisin. Tuononen vahvisti, että metodologinen manuaali ei mene yksityiskohtiin. Husa kysyi, miksi pitäisi tilastoida muut kuin kotikorkeakoulun järjestämät vaihdot. Merikko totesi, että kaksoistutkintojen osalta suomalainen korkeakoulu on kaikkien siihen liittyvien liikkuvuusjaksojen osalta kotikorkeakoulu. Näin tosin kaksoistutkinnon partnerikorkeakoulu ulkomailla ilmoittaa EuroSTAT:lle samoja tietoja kuin suomalainen korkeakoulu. Haapamäki sukmmasi, että vuositilastointiin kirjataan yksi liikkuvuusjakso, sillä tieto tulee liian myöhään jos ne kirjataan jälkikäteen. Tutkintotilastointiin menee EuroSTAT:n manuaalin mukaan tutkinnon pisin liikkuvuusjakso. Kitinoja kysyi, onko ok että opiskelijan osalta liikkuvuuksia tilastoituu Eurostatiin kahteen kertaan päällekkäin? Sovittiin, että Tuononen pyytää EuroSTAT:lta toimintaohjetta ja asiantuntijaryhmä palaa teemaan myöhemmin. Kansainvälinen harjoittelujakso opintopistetiedonkeruussa nyt Työharjoittelun opintopisteet annetaan aina kotikorkeakoulusta, eli niitä ei hyväksilueta samalla lailla kuin ulkomaisen korkeakoulun antamat opiskelijavaihdon opintopisteet hyväksiluetaan. Aiempina vuosina korkeakoulujen kirjauskäytännöt asian tiimoilta ovat vaihdelleet. Vuoden 2014 tiedonkeruissa selkeyden vuoksi työharjoittelun opintopisteet jätetään tiedonkeruun ulkopuolelle (Ulkomailla suoritetuista opinnoista hyväksiluetut opintopisteet: "kerätään ulkomaisessa oppilaitoksessa suoritetut opintopisteet, jotka on hyväksiluettu korkeakoulussa"). Haapamäki ja Piiroinen totesivat, että YO-käsikirjaan on valitettavasti jäänyt tähän liittyen kirjoitusvirhe sivulle 13. Jatko-opiskelijoiden liikkuvuuden tilastointi Liikkuvuusjakso kirjataan vain yhteen kategoriaan, palvelussuhde (esim. palkka) on erottava tekijä. Haapamäki kertoi, että tiedonkeruuta on laajennettu niin, että kaikki tutkijakouluihin kuuluvat ovat mukana, mikä voisi mahdollistaa CIMO:n jatko-opiskelijaliikkustiedonkeruun lopettamisen, koska koska kaikki palvelussuhteessa olevat kuuluuvat tutkijakouluihin. Sovittiin, että OKM ja CIMO jatkavat keskustelua jatko-opiskelijoiden liikkuvuuden tilastointikäytännöistä. Kohtanen totesi, että se olisi hyvä ratkaisu, koska nykyinen malli sisältää yksittäistapausten päättelyä käsityönä. Saapuvan opiskelijan opiskeluoikeuden tyyppi kotikorkeakoulussa tuntematon/ei jaottelun mukainen Jos CIMO:n liikkuvuustiedonkeruiden koulutusastetiedot yhtenäistetään, koodistomuutosta ei tarvita. Aiheeseen palataan tarvittaessa. Historiatiedot ja liikkuvuusohjelmakoodisto Merikko selvittää, ovatko liikkuvuusohjelmat sellaisia, että joku vanha liikkuvuusjakso voisi olla uudessa koodistossa kahdessa luokassa. Pitkän liikkuvuusjakson minimipituus Korkeakoulut tuovat tietovarantoon jakson alku- ja loppupäivämäärät. Tiedonkerääjä määrittelee päivämäärien perusteella liikkuvuusjakson kategorian. Miten CIMO ja TK/EuroSTAT määrittelevät 3 kk rajan? Kitinoja huomautti aiemmin, että usein tuo 90 pv on Euroopan ulkopuolelle lähdettäessä rajana viisumin hakemiselle ja tästä syystä ulkomaan jakson pituus jää usein hiukan alle tuon 90 pv (87-89 pv) ja sama koskee Suomeen tulevia

4 vaihto-opiskelijoita. Erasmus+-ohjelmassahan pitkän liikkuvuuden minimikesto on kolme kalenterikuukautta (90-92 pv). Husa täydensi, että jakson pituus todella jää usein 89 päivään, joten rajaa voisi miettiä. Laurila totesi, että kohtuullinen pyöristys ylöspäin tarpeen. Paananen totesi, että selkeä ohjeistus on tärkeää. Sovittiin, että koska Tuononen kysyy EuroSTAT:lta tarkennusta metodologiseen manuaaliin 3 kk laskennan osalta ja jatketaan kesksutelua sen pohjalta, myös CIMO:n kanssa. Kansainvälinen harjoittelujakso opintopistetiedonkeruussa tulevaisuudessa Onko tietosisällöstä eriteltävissä harjoitteluun liittyvät opintosuoritukset? Tarvitaan opintosuorituksen luokittelu -koodistoon uudet arvot "kotimainen harjoittelu" ja "kansainvälinen harjoittelu". Kohtanen kysyi, onko tarve erotella myös kotimaiset harjoittelut? Ulkomaiset saadaan eroteltua kyllä. Haapamäki vastasi, että samalla kertaa olisi järkevää erotella myös kotimaisen harjoittelun opintopisteet, sillä korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on teema, joka nousee toistuvasti esille ja harjoittelu on siinä yksi seurattava asia. Olisi siis järkevää ennakoida asia myös tietomallissa. Pulkkinen kysyi muutoksen aikataulusta. Haapamäki totesi, että kv-harjoittelun osalta mennään eurostatin aikataulun mukaan ja kotimaisella harjoittelulla ei ole niin kiire, mutta hyvä olisi saada sekin vuoden 2016 tiedoista alkaen. Kohtanen kysyi, pitääkö sitten edelleen erikseen siirtää liikkuvuusjakson osalta tyyppitieto tietovarantoon. Jokipii mainitsi, että asiaan sopii analogia opiskeluoikeuden kanssa eli ensin on oikeus opiskella ja myöhemmin syntyvät tuotokset. Vastaavasti liikkuvuusjakso syntyy ennen siitä kertyviä opintosuorituksia. Husa kommentoi, että liikkuvuusjaksoon ei suoraan liitetä suorituksia. Pulkkinen kertoi, että Opsusta ei saa linkitystä suorituksen ja oikeuden välille. Jokipii summasi, että koska kaikilta ei liitosta tule eikä tietoja voi luotettavasti yhdistää, tarvitaan molemmat tiedot. Pulkkinen kysyi, miten toimitaan, jos opiskelija tekee yhtä aikaa harjoittelun ja vaihdon. Husa kommentoi, että sote-puolella on näitä ja liikuvuusjakson tyyppi on silloin vain toista CIMO:n ohjheiden mukaan, eli sitä kumpaa tehdään enemmän. Niemelä jatkoi, että Erasmus+ -ohjelmassa on mahdollista raportoida myös combined mobility, joka sisältää sekä harjoittelua että opiskelua. Merikko totesi, että EuroSTAT vaatii jomman kumman. Sovittiin, että Tuononen tarkastaa EuroSTAT:lta, miten harjoittelua ja opiskelijavaihtoa sisältävä yhdistelmäliikkuvuus tulisi heille raportoida. 4. Koodistomuutokset Sovittujen uusien koodistojen lisäksi tehdään lisäykset olemassaoleviin koodistoihin. Jos CIMO:n liikkuvuustiedonkeruiden koulutusastetiedot yhtenäistetään, opiskeluoikeuden tyyppi -koodistomuutosta ei tarvita. Aiheeseen palataan tarvittaessa. 5. Liikkuvuustiedonkeruut Liikkuvuustiedonkeruut TK/EuroSTAT Credit mobility Vuonna 2017 raportoidaan 2016 tiedot, eli vuonna 2016 valmistuneiden opiskelujensa aikana tekemät liikkuvuusjaksot. Mikä valmius korkeakouluilla olisi tuoda tietovarantoon ennen 2016 tapahtuneita liikkuvuusjaksoja? Kohtanen totesi, että kauempaa historiasta on työlästä tuoda tietoa, jos liikkuvuusjakso on suoritettu esim. 90-luvulla ja opiskelija valmistuu nyt. Mitä uudempi liikkuvuusjakso, sen paremmin tiedot on saatavilla. Husa kertoi, että Seamkilla on tiedot 2002 alkaen saatavilla Winhasta. Myös Oamkilla on tiedot saatavilla vuodesta Sovittiin, että Merikko kartoittaa laajemmin korkeakoulujen valmiutta tuoda takautuvasti liikkuvuusjaksoja tietovarantoon. Merikko ehdotti kanaviksi PINNET:iä ja Kv-aivoriihtä. Jokela totesi, että myös CIMO:n listaa korkeakoulujen kv-liikkuvuustilastojen yhdyshenkilöistä kannattaa hyödyntää. Degree mobility Toisen asteen pohjakoulutustieto Merikko kertoi, että tilastointikäytännöt ovat muuttumassa ja EuroSTAT, OECD ja UNESCO korvaavat pohjakoulutusmaatioedolla kansalaisuustiedon. Kansalaisuus ei ole kuvannut todellista liikkuvuutta (ei-kansalaiset maahanmuuttajataustaiset). Tuononen kertoi, että EU:n koulutustilastoregulaation mukaisesti vuodesta 2014 alkaen pohjakoulutusmaa on ollut pakollinen tieto. Muutos alkaa näkyä myös kk-maailmassa, kansalaisuustieto poistuu ja viime vuonna sitä ei toimitettu enää EuroSTAT:lle. Näin myös Suomen kansalainen voi olla liikkuva, jos on tehnyt ulkomailla pohjakoulutuksen ja palaa suomeen korkeakouluun. Tiedot on kerätty viime vuonna paremman puutteessa tutkintorekisteristä: on päätelty, että jos ei löydy pohjakoulutusta oletetaan, että se on tehty ulkomailla ja sitten päätelty kansalaisuudesta, missä maassa se voisi olla suoritettu. Kohtanen kysyi, onko myös ylempien osalta tilastoitava toisen asteen pohjakoulutus, onhan se oletettavasti tilastoitu aiemmin kun tehnyt alempaa tutkintoa. Tuononen kertoi, että ohjeistuksen mukaan tieto kiinnitetään kerran ja pysyy koko korkeakouluopintojen ajan. Merikko kommentoi, että jos alempi kk-tutkinto on tehty ulkomailla, tietoa ei ole Suomessa tätä ennen kirjattu ja asia on ajankohtainen vasta ylemmän tutkinnon kohdalla. Tuononen vahvisti, että raportoivan maan on tiedettävä nimenomaan tutkinnon suorittaneen toisen asteen pohjakoulutsmaa, eli alemmalla tutkinnolla ei ole tässä yhteydessä merkitystä. Kohtanen kommentoi, että tietoa ei tarvita - UAF on kyllä kerännyt tiedon, ja Aaltokin kerää sen vapaaehtoisena tietona. Kun tietoa ei tarvita muuhun, onko tilastointi riittävä syy tallentaa se? Merikko täydensi, että 10 yliopiston osalta tosiaan UAF kysyy asiaa ja lisäksi alempaan tutkintoon haettaessahan pohjkoulutus tarkastetaan aina, joten tieto on melko kattavasti hakuvaiheessa saatavilla. Kohtanen totesi, että tiedon luotettavuus on UAF:ssa heikko, sillä sitä ei todenneta samalla lailla kuni alempaa kk-tutkintoa. Henkilötietolain mukaan tiedon pitäisi olla oikea, jos sitä rekisterissä ylläpidetään.

5 Niemelä muisteli, että vanhassa hakujärjestelmässä ei kysytty pohjakoulutuksen suoritusmaata. Merikko kertoi informoineensa OPH:ta asiasta ennakkoon heti, kun tieto muutoksesta aikanaan tuli. Sovittiin, että Merikko tarkastaa, miten asia kysytään Opintopolun lomakkeella. Haapamäki kysyi prosessista - kuinka tieto menisi Todennetun osaamisen rekisteriin? Merikko totesi, että hakuvaiheessa asian tarkastavat korkeakoulut (ml. UAF), eli tässä käydään keskustelua tiedon tallennuspaikasta, prosessi lienee joka tapauksessa niin, että kk tallentaa tiedon. Joko opintopolun kautta TOR:iin tai omaan opiskelijarekisteriinsä ja sen kautta sitten VIRTA:an. Haapamäki vastasi, että myös hänen näkemyksensä mukaan tallentaja on korkeakoulut. Sovittiin, että odotetaan päätöstä Todennetun osaamisen rekisterin toteutuksesta. Ohjausryhmälle viedään myös tiedoksi, että vaihtoehtoja on kartoitettu. 6. Seurantataulukko Seurantataulukon päivitystä jatketaan, käydään läpi taulukko myös VIRTA-yhteyshenkilökokouksessa. 7. Seuraavat askeleet Todettiin, että kokonaisuus voidaan viedä Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja OKM:n tiedonkeruiden ohjausryhmän käsittelyyn Seuraavan kokouksen ajankohta haarukoidaan, kun ohjausryhmä on kokoontunut ja kun Tuononen on saanut EuroSTAT:lta vastaukset avoimiin kysymyksiin.