SOTE-ENNAKOINTI. Marja-Liisa Vesterinen. - sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi

Transkriptio

1

2 1 Marja-Liisa Vesterinen SOTE-ENNAKOINTI - sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi Väliraportti joulukuu 2009 ETELÄ-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Raportteja ja tutkimuksia 2

3 2 ETELÄ-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA ISBN: ISSN: Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 2

4 3 TIIVISTELMÄ Marja-Liisa Vesterinen Lappeenranta: Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Kehittämispalvelut 2009, 154 sivua SOTE-ENNAKOINTI-tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaamistarpeet opetussuunnitelmien uudistamista varten, mutta tuottaa myös työelämälle tietoa kehittämistä varten. Tutkimuksen päärahoittajina toimivat Opetushallitus ja EU. Tavoitteeksi on asetettu, että ennakointitutkimuksesta vedetään johtopäätöksiä ja annetaan tutkimukseen perustuvia suosituksia tulevaa opetussuunnitelmatyötä varten. Tutkimuksen ensimmäisellä kierroksella syksyllä 2008 ja talvella 2009 on ennakoitu yhteistyössä sote-alan kanssa vastauksia seuraaviin tutkimusongelmiin: 1) miten sote-ala muuttuu tulevaisuudessa, 2) miten palvelu- ja henkilöstörakenteet sekä ammattiryhmien välinen työnjako muuttuvat, 3) minkälaista osaamista eri tehtävissä tarvitaan tulevaisuudessa, 4) miten uudistuva lainsäädäntö vaikuttaa alaan ja 5) miten monikulttuurisuus on huomioitava sekä alan palveluissa ja osaamisessa että alalle koulutuksessa. Edellä olevien kysymysten heijastuksena vastataan lopulta kysymykseen, 6) miten sote-alan ammatillista koulutusta tulee uudistaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Ennakointitutkimuksen ensimmäinen kierros toteutettiin Etelä-Karjalan maakunnassa syksyn 2008 ja syksyn 2009 välisenä aikana. Toinen kierros toteutuu valtakunnallisena tutkimuksena syksyn 2009 ja vuoden 2010 aikana, jolloin ennakointi kohdistetaan myös pienten lasten päivähoidon ennakointiin. Tämä osaamistarpeiden ennakointiin liittyvä tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, jonka viitekehystä luotiin Grounded theory-menetelmällä aineistolähtöisesti. Viitekehyksen rakentamisessa käytettiin hyväksi keskusteluja asiantuntijaraadissa, alan muita tutkimuksia ja ajankohtaisia dokumentteja, joissa kuvattiin tai ennakoitiin alan ja sen toimintaympäristön muutoksia. Tutkimuksessa on hyödynnetty opetushallituksen laadullisen ennakoinnin Osenna-mallia, johon on liitetty Delfoi-tekniikkaa. Aineistoa kerättiin haastattelemalla sote-alan johtoa ja esimiestasoa sekä tekemällä internet-kyselyjä eri tehtävissä olevalle henkilöstölle ja koulutuskuntayhtymän opettajille. Opiskelijat ovat osallistuneet aineiston keruuseen omilla oppimistehtävillään ja opinnäytetöillään. Tuloksia ja johtopäätöksiä on käsitelty projektin asiantuntijaraadissa. Tutkimuksen haastatteluihin, kyselyihin, asiantuntijaraatien työskentelyyn ja muihin asiantuntijakeskusteluihin on ensimmäisellä kierroksella osallistunut yhteensä n. 580 henkilöä. Tulokset soittavat, että sote-alan toimintaympäristön muutokset, asiakastarpeet ja keinot palvelutuotannon organisointiin muuttuvat paljon ja haastavat sote-alaa tutkimukseen osallistuneiden mielestä innostavalla tavalla muuttumaan. Tuloksista vedettiin johtopäätökset, että tulevaisuuden megatrendit liittyvät asiakaslähtöisyyden korostumiseen palvelurakenteen ja prosessien uudistamisessa, terveyskeskustyön uudistamiseen erikoissairaanhoidon palveluja sinne lisäämällä ja lääkäri-hoitaja-pari-/tiimityöskentelyä sekä hoitajavastaanottoja lisäämällä. Tehtävänsiirtoja toteutetaan lääkäreiltä hoitajille. Palvelurakennetta suunnataan yhä voimakkaammin ennaltaehkäisevään ja varhaisen puuttumisen suuntaan sekä moniammatilliseen yhteistyöhön, jossa ylitetään entisiä tulosalueiden, organisaatioiden ja sektoreiden rajoja tavoitteena palvelun laadun paraneminen samalla kun kustannustehokkuus lisääntyy. Henkilöstöltä edellytetään kykyä palveluohjaukseen uusissa rakenteissa sekä kykyä moniammatilliseen yhteistyöhön ja verkostotyöhön uusissa rakenteissa. Henkilöstörakenteet ja ammattiryhmien välinen työnjako muuttuvat ja olemassa olevaa osaamista hyödynnetään aiempaa paremmin. Sähköiset toimintajärjestelmät ja kehittyvä teknologia muuttavat työnkuvia, edellyttävät uutta osaamista ja siirtävät osan palvelusta asiakkaan itse hoidettavaksi. Monikulttuuriset asiakkaat ja henkilöstö edellyttävät henkilöstöltä monikulttuurisuuden taitoja. Lainsäädännön uudistukset etenevät luultua hitaammin, muitta muutokset tulevat tukemaan palvelu- ja henkilöstörakenteen uudistuksia sekä siirtymää erikoissairaanhoidosta terveyskeskuksiin. Toimintaympäristön ja sote-alan organisaatioiden sisäisen rakenteen ja tehokkuuden muutokset sekä asiakaslähtöisyys edellyttävät tulevaisuudessa uuden palvelurakenteen tuntemista ja kykyä palveluohjaukseen. Talouden ja kustannustehokkuuden hallinta tulee koskemaan kaikkia ammattiryhmiä. Tutkimuksen luotettavuutta on varmistettu aineisto- ja menetelmätriangulaatiolla ja aineiston keruussa täyttyneellä saturaatiolla. Tästä syystä voidaan tutkimuksen tuloksia pitää luotettavina ja niitä voidaan yleistää koskemaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa kokonaisuudessaan. Avainsanat: sosiaali- ja terveysala, ennakointi, osaamistarpeet, ammatillinen koulutus

5 4 ALKUSANAT Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiva ja kustannustehokas toiminta on entistä tärkeämpää tulevina vuosina, jolloin asiakkaiden määrä ja tarpeet kasvavat, henkilöstöä eläköityy suuria määriä ja kunta- ja valtiontalous ovat tiukilla. Entistä tärkeämmäksi tekijäksi nousee myös henkilöstön osaaminen. Osaamisen tulee vastata yhtä aikaa monesta eri suunnasta nouseviin haasteisiin: vahvaan substanssiosaamiseen ja tulevaisuuden toimintaympäristön muutoksiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden omiin uudistuksiin. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymässä on toteutettu SOTE-ENNAKOINTI-projektia käytännössä syksystä 2008 alkaen tavoitteena tunnistaa sotealan tulevaisuuden visio ja siitä seuraavat rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset. Muutoksia on heijastettu ammatillisen perus- ja täydennys- tai lisäkoulutuksen muutostarpeisiin, jotta voidaan vastata tulevaisuuden työelämän osaamistarpeisiin. Projektin ensimmäinen kierros Etelä-Karjalassa toteutui syksyn kevään 2009 aikana. Aineistot analysoitiin aktiivisesti toimivassa projektiryhmässä ja tulokset johtopäätöksineen ja suosituksineen on käsitelty asiantuntijaraadissa. Ensimmäisen kierroksen tuloksista on ollut nähtävissä tietyt sosiaali- ja terveysalan megatrendit, joiden suuntaan alaa kehitetään. Eräät kaupungit ovat kehittämistyössä muita edellä. Sen vuoksi megatrendien tuloksia ja vaikuttavuutta selvitetään toisen kierroksen aikana valikoidusti eri kaupungeissa. Tämän projektia ja sen ensimmäistä kierrosta käsittelevän väliraportin tehtävänä on antaa tietoa projektin tuloksista hyödynnettäväksi jo sote-alan toiminnan muutoksissa ja etenkin opetuksen kehittämisessä. Tulokset esitetään erityisesti osaamistarpeiden kohdalla hyvinkin yksityiskohtaisesti, jotta opetushenkilöstö saa niistä mahdollisimman selkeän ja konkreettisen käsityksen. Projektiryhmään kuuluvat allekirjoittaneen lisäksi Ullamaija Kauppinen, Minna Koponen, Anna-Maija Koskinen, Pia Laibert, Maria Lankoski ja Leena Tervonen sekä asti Säde Kangas. Ammattikorkeakoulusta osallistuivat projektiin Leena Byckling, Eva Harjulehto ja Riitta Kalpio asti. Projektiryhmän asiantuntemus sekä innostunut ja aktiivinen työote ovat olleet ensi arvoisen tärkeitä projektin etenemiselle ja tulosten saavuttamiselle työsuunnitelman mukaisesti. Lämpimät kiitokset kaikille projektiryhmän jäsenille - nyt ollaan puolivälissä ja laajennutaan tutkimaan sosiaali- ja terveysalaa oman maakunnan ulkopuolelle. Samalla paneudutaan projektin laajennuksen myötä pienten lasten päivähoidon tulevaisuuden ennakointiin. Kiitos opetushallitukselle, että olemme päässeet mukaan koulutuksen kannalta elintärkeään toimintaan, ennakointiin, myös sosiaali- ja terveysalalla. Lappeenranta Marja-Liisa Vesterinen tutkimusjohtaja, fil. toht. (aikuiskasvatus), kauppatiet. lis. SOTE-ENNAKOINNIN projektipäällikkö

6 5 TIIVISTELMÄ ALKUSANAT SISÄLLYS 1 JOHDANTO Sosiaali- ja terveysalan ennakointitutkimuksen tausta ja tarve SOTE-ENNAKOINTI-projektin esittely Hankehakemus ja hankesuunnitelman laajentuminen sekä rahoituspäätökset Kohderyhmä Tutkimustehtävä ja tutkimusongelmat Ennakointitutkimuksen ajankohtaiset erityisteemat TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Projektin toteutuksen suunnittelu Menetelmälliset ratkaisut Aineiston keruu Asiantuntijaraadin alkuhaastattelu ja keskustelu Esimiestason haastattelut Sähköpostikyselyt ammattikorkeakouluille ja sosiaali- ja terveysyksiköille Internet-kyselyt henkilöstöryhmille Kysely opettajille Opiskelijoiden oppimistehtävät ja opinnäytetyöt Tutkimuksen toinen kierros Aineiston käsittely ja analysointi TUTKIMUSTULOKSET ENSIMMÄISELTÄ KIERROKSELTA Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden visio ja muutokset Sote-alan tulevaisuuden vision ja haasteiden tarkastelua Palvelu- ja henkilöstörakenteen, prosessien ja ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen Palvelurakenteen uudistaminen Ammattiryhmien välisen työnjaon uudistaminen Tehtävänsiirrot ja hoitajavastaanotot sekä lääkäri-hoitajatyöparit terveyskeskuksissa Tietojärjestelmät ja teknologia sote-alalla tulevaisuudessa Mitä rekrytointimuutoksia edellä olevasta seuraa työelämässä sotealalla? Uudistuvan lainsäädännön ja muiden vastaavien uudistusten vaikutukset osaamistarpeisiin ja ammattirakenteisiin Monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajaväestön haasteet sote-alalle Maahanmuuttajat sote-palvelujen käyttäjinä Henkilöstön monikulttuurisuusosaaminen Monikulttuurisuus ammatillisessa koulutuksessa... 74

7 6 3.5 Koulutuksen uudistamistarpeet Yleiset työelämävalmiudet SOTE-alan ammatillinen perusosaaminen ja kokonaisuuden hallinta Ammatillinen erityisosaaminen Koulutusasteittain jakautuvat osaamistarpeet Erityiset tulosalueisiin perustuvat osaamistarpeet YHTEENVETO, JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Yhteenveto tulevaisuuden visioista ja haasteista Johtopäätökset ja suositukset palvelurakenteen ja prosessien uudistamisesta Johtopäätökset ammattiryhmien välisen työnjaon uudistamistarpeista ja - suunnista Uudistuvan lainsäädännön vaikutukset osaamistarpeisiin ja koulutukseen Johtopäätökset monikulttuurisuuden haasteista palveluille, ammattitaidolle ja koulutukselle Johtopäätökset koulutuksen ja osaamisen uudistamistarpeista Käytäntöön liittyviä suosituksia TUTKIMUKSEN TOINEN KIERROS LIITTEET LÄHTEET

8 7 VÄLIRAPORTTI SOTE-ENNAKOINTI - projekti 1 JOHDANTO Opetushallitus on määritellyt koulutuksen ja osaamistarpeiden ennakoinnin yhdeksi viidestä merkittävästä kehittämisohjelmasta, joilla toteutetaan kansallista politiikkaa ja opetusministeriön kehittämisstrategiaa. Opetushallitus toimii Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnin kehittämisohjelmassa rahoittajaviranomaisena. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä toteuttaa Manner-Suomen ESR-ohjelman toimintalinjassa 3 (työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen) osiota Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. Koulutuskuntayhtymän projektin nimi on SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden ennakointi. Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointiprojektien tuottamaa ennakointitietoa hyödynnetään mm. mitoitettaessa koulutuksen määriä sekä kehitettäessä opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteita. Ennakointiprojektit tukevat valtioneuvoston antaman koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) valmistelutyötä ja täydentävät Opetushallituksessa toteutettavaa perusennakointityötä. Koulutus- ja osaamistarpeiden kattava ja monipuolinen ennakointi on nykyisessä työmarkkinatilanteessa aiempaakin tärkeämpää. ( Vähenevän työvoiman oloissa koulutuksen oikea kohdentaminen on keskeistä sekä yksilöllisen menestymisen että yritysten ja julkisyhteisöjen tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen toiminnan kannalta. Ennakointitoimintaa tullaan jatkossa tarvitsemaan sekä lyhyen tähtäimen kohtaanto-ongelman lievittämiseksi että pidemmän tähtäimen ennakointina. Hallitusohjelmassa todetaan, että ennakointitoimintaa tullaan kehittämään siten, että sekä määrälliset että laadulliset osaamistarpeet kyetään nykyistä paremmin tunnistamaan. Tavoitteena onkin, että kehittämisohjelmalla kyetään tukemaan ennakointimenetelmien kehittämistä määrällisen ja laadullisen ennakoinnin osalta ja toteuttamaan niiden pohjalta ennakointihankkeita. Kehittämisohjelmassa korostetaan mm. että määrällisen ennakoinnin rinnalle tarvitaan hyviä ennakointimalleja työelämän laadullisen ja työn sisältöjen muutoksen ymmärtämiseksi. Koulutuksen ennakoinnilla voidaan lisätä koulutuksen alueellista vaikuttavuutta, sillä sen avulla selvitetään alueellisen elinkeinoelämän ja julkishallinnon sekä kolmannen sektorin työvoima- ja osaamistarpeita sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Ennakoinnin tuottaman tiedon perusteella kehitetään koulutuksen rakenteita, opetussuunnitelmia, opinto-

9 8 jaksokohtaisia sisältöjä ja oppimismenetelmiä sekä yhteistyötä oppimisprosessissa työelämän kanssa. 1.1 Sosiaali- ja terveysalan ennakointitutkimuksen tausta ja tarve Sosiaali- ja terveysalan haasteet liittyvät jatkuvasti kasvaneisiin kokonaismenoihin, työvoiman saantiin, palvelutarpeen määrälliseen ja sisällölliseen kasvuun, alan jatkuvan kehityksen tuomiin mahdollisuuksiin sekä toimintaympäristön muutoksiin ja teknologian sekä sähköisten toimintajärjestelmien tuomiin uusiin toimintamahdollisuuksiin. Uudistamistarpeet rakenteissa, prosesseissa ja osaamisessa Sosiaali- ja terveydenhuollossa käydään laajaa keskustelua työvoimapulasta, työ- ja palveluprosessien sekä tehtävänkuvien uudistamistarpeista (mukaan lukien tehtäväsiirrot) sekä koulutuksen muutostarpeista ilman että em. ongelmiin olisi lähdetty selvittämään uudistamisehdotuksia määrätietoisesti ja kokonaisvaltaisesti. Henkilöstörakenteen ja mitoituksen sekä työprosessien uudistamistarpeet on selvitettävä ja uudistukset saatava toteutumaan menokehityksen hallitsemiseksi ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi. Uudistumassa olevan lainsäädännön vuoksi on ennakoitava, mitä osaamista tarvitaan tulevaisuudessa alan eri tehtävissä, myös erilaisissa avustavissa tehtävissä vanhus- ja vammaispalveluissa sekä lastensuojelussa (vrt. KASTE-projekti ja työelämän käytännön tarpeet). Ikääntyvien palvelutarpeet ovat suuri haaste tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluille. Jotta palvelutarpeen kasvu noudattaisi suoraviivaisesti ikääntyvien määrän kasvua, tarvitaan kaksi muutosta: palvelutarpeen myöhentämistä ja tuottavuuden kasvua. Ne ovat riippuvaisia prosessien ja osaamisen kehittämisestä sekä kuntoutukseen ja terveydenedistämiseen panostusta. Sosiaali- ja terveysmenojen kasvu Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja asiakkaiden tarpeet ovat kasvaneet jyrkästi viime vuosina ja uhkaavat yhä kasvaa. Valtion budjetista 32 % (14,7 miljardia v. 2009) kohdentuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kuntien talousarvioiden toimintakatteista % käytetään Kuntaliiton peruspalvelubudjetin 2010 mukaan sote-menojen kattamiseen (kuvio 1). Em. lukujen perusteella näyttää kulukatto tulleen vastaan ja käännettä kustannusten nousukulman loivenemiseen sekä kustannustehokkuuden ja tuottavuuden kasvuun odotetaan. Samalla vaaditaan palveluilta kuitenkin korkeaa laatua.

10 9 Kuntien ja kuntayhtymien talous v Palkat 39 % Sosiaali- ja terveystoimi 53 % (Toimintamenot ja investoinnit) Verotulot 43 % siitä: kunnallisvero 38 % yhteisövero 3 % kiinteistövero 2 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 12 % Materiaalin ostot 10 % Palvelujen ostot 20 % Avustukset 5 % Lainanhoito 4 % Investoinnit 9 % Muut menot 1 % Opetus- ja kulttuuritoimi 25 % (Toimintamenot ja investoinnit) Muut tehtävät 18 % (Toimintamenot ja investoinnit) Rahoitustoiminta ja muut menot 4 % Käyttötal. valtionosuudet 19 % Toimintatulot 28 % siitä: myyntitulot 17 % maksutulot 5 % muut toim.tulot 6 % Lainanotto 6 % Muut tulot 4 % Arvioidut ulkoiset tulot ja ulkoiset menot noin 38,7 mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti/Kuntaliitto /J. Turkkila/hp Kuvio 1 Kuntien ja kuntayhtymien talous v Eläköityminen Sosiaali- ja terveysalan palvelutarpeen kasvuun, eläköitymiseen ja muuttoliikkeeseen perustuva tuleva työvoimatarve on ennakoitu sosiaali- ja terveysalalla suureksi. Sen vuoksi ei siihen voitane vastata ongelmitta, ellei löydetä ratkaisuja työstä ja talousvaikutuksista selviytymiseen rakenteellisilla muutoksilla sekä työnkuvia ja työprosesseja uudistamalla. Alalla on vuonna 2009 yhteensä alan koulutuksen saanutta henkilöä, joista työssä on (74,7 %), työttömänä (3,3 %) ja eläkkeellä (16 %). Työvoiman ulkopuolella em. koulutetuista henkilöistä on (6 %). Vuoteen 2025 mennessä alan henkilöstöstä jää eläkkeelle noin puolet. Samanaikaisesti työvoiman tarve kasvaa mm. ikääntyvän väestön palvelutarpeen kasvaessa. (TEM 32/2009, s ) Työvoima tutkimuksen mukaan tarvitaan sote-alan työtehtäviin 2020-luvun lopulla henkilöä enemmän kuin vuonna 2008 on tarvittu. Jos tuottavuutta ei saataisi nousemaan ja asiakkaiden palvelutarvetta myöhennetyksi viidellä vuodella, olisi tarve peräti henkeä. (Työvoima 2025, työministeriö 2007). Kuviossa 2 esitetään Kuntaliiton kokoama, Kuntien eläkevakuutuksen tietojen mukainen ennuste suurimpien ammattiryhmien eläkepoistumasta vuosien aikana. Suurimpiin eläköityviin ammattiryhmiin kuuluvat perus- ja lähihoitajat, sairaanhoitajat, lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset, sairaala- ja hoitoapulaiset sekä lastentarhanopettajat, jotka kaikki ovat tämän tutkimuksen sisältöön liittyviä ammattiryhmiä.

11 10 Kuvio 2 Suurimpien ammattiryhmien eläkepoistuma Mikäli väestönkehitys jatkuu muuttumattomana, vähenee työikäisen väestön ( vuotiaat) määrä Suomessa vuoteen 2015 mennessä henkeä ja vuoteen 2030 mennessä henkeä. Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa hengestä henkeen. Näin suuret muutokset herättävät huolta hoivapalveluidensaannin turvaamisesta, vaikka ne tapahtuvatkin pitkällä aikavälillä. ( Työ- ja elinkeinoministeriö 32/2009, s ) Ikääntyvien palvelutarpeen, tuottavuuden kasvun ja henkilöstömäärän yhteensovittaminen Oleellista on pystyä vaikuttamaan väestön, erityisesti ikääntyvien palvelutarpeeseen. Palvelutarpeen myöhentäminen vähentäisi henkilöstön lisäystarvetta: jos 65-vuotias käyttää vuonna 2040 saman verran palveluista kuin 60-vuotias vuonna 2006, olisi henkilöstön lisäystarve noin uutta henkilöä (VATT). Tuottavuuteen vaikuttaminen on toinen olennainen muutostarve: jos tuottavuus lisääntyisi ½ prosenttia ja palvelutarve myöhentyy 5 vuodella, säilyisi henkilöstön tarve nykyisellään. Mikäli ikääntyvän väestön palvelutarvetta saadaan myöhennettyä viidellä vuodella, arvioidaan uutta työvoimaa tarvittavan vuoteen 2040 mennessä noin Mikäli sen lisäksi tuottavuus kasvaisi puoli prosenttia, säilyisi henkilöstön tarve nykyisellään. Nuorten ikäluokka ei riitä kattamaan alan henkilöstötarvetta (Työ- ja elinkeinoministeriö 32/2009, s. 24).

12 11 Kuviossa 3 (Mäki-Lohiluoma 2009) on ennakoitu kuntien peruspalvelujen henkilöstö vuosina ja väestömuutoksista johdettu tarve vuoteen 2050 sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutuspalveluissa. Kuten kuviosta näkyy, kasvaa eniten sosiaalipalvelujen henkilöstötarve. Kuvio 3 Kuntien peruspalvelujen henkilöstö vuosina ja väestö muutoksista johdettu tarve vuoteen Uudistamistarpeet osaamisessa ja ammatillisessa koulutuksessa Työvoimatarpeen kasvu vaikuttaa myös hoito- ja hoiva-alan osaamisvaatimuksiin, jolloin on tärkeää huolehtia ammatillisen peruskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen työelämävastaavuudesta ja siitä, että koulutus vastaa laajeneviin ja muuttuviin osaamisvaatimuksiin. Opetusministeriö näkee tarpeelliseksi uudistaa sote-alan peruskoulutusta siten, että vähennetään pirstaleisuutta ja kapea-alaisuutta. Tilalle on tarkoitus tuoda lisää joustavuutta ja modulaarisuutta. Lisäksi uudistamiseen tullee sisältymään konkreettisia muutoksia, jotka edistävät aikuisväestön ammattitaidon uusintamista, ammatissa kehittymistä ja ammatinvaihtoa. Ammatillisia perustutkintoja uudistetaan niin, että ne perustuvat työelämän toimintakokonaisuuksiin (työprosessit tai työtehtäväkokonaisuudet) ja pätevyysvaatimuksiin. Peruslähtökohtana on, että suoritettavan tutkinnon osat muodostavat kattavasti sen ammattitaidon, jota edellytetään kyseisessä työelämän toimintakokonaisuudessa. Hyvinvointialan ammatillinen koulutus on tulevaisuudessa mahdollista suorittaa työelämän edellyttämää ammattipätevyyttä tuottava tutkinnon osa kerrallaan. Ammattiosaamisen syventämismahdollisuudet laajenevat siten, että opiskelija voi tehdä yksilöllisiä ratkaisuja osaamisensa syventämiseksi. Lisäksi monipuolistetaan mahdollisuuksia valita ammatillisen perustutkinnon osia muista ammatillisista tutkinnoista.

13 12 Kuviossa 4 kuvataan hyvinvointialan tutkintojen muutosaikataulun. (Tammilehto 2009.) Kuvio 4 Ammatillinen koulutus hyvinvointialan osaamistarpeisiin vastaajana. Ennakointihankkeen tarve Edellä kuvatut sosiaali- ja terveydenhuollon taustatekijät ovat perusteena sille, että SOTE- ENNAKOINTI-projekti on käynnistetty. Ennakoinnilla on selvitettävä, miten henkilöstörakennetta ja -mitoitusta sekä työprosesseja tulee uudistaa menokehityksen hallitsemiseksi. Maassamme tarvitaan toisaalta sote-alaa koskevia käytännön uudistuksia, toisaalta koulutuspoliittisia uudistuksia osaamisen ja relevantin henkilöstön turvaamiseksi alalle. Lääkäripula ja työhyvinvointi erityisesti terveyskeskuksissa sekä hoitajien urapolku edellyttävät, että hoitohenkilöstön peruskoulutuksessa huomioidaan tehtävänsiirrot, joissa lääkäreiltä siirretään hoitohenkilöstölle tehtäviä. Tämä edellyttää, että hoitohenkilöstö on saanut koulutuksella itselleen pätevyyden vastaanottaa em. tehtäviä. Sote-alan tehtäväsiirtoja koskeva lakimuutos on valmistelussa ja se luo pohjaa ja tarvetta SOTE- ENNAKOINTI-projektille. Uusi terveydenhuoltolaki ja terveydenhuollon ammattihenkilöstölaki ovat valmisteilla. Projektissa on tarpeen arvioida nykykäytäntöjä ja selvittää, miten lainsäädäntö vaikuttaa koulutustarpeisiin. Projektissa on tarpeen selvittää, mitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajaaitojen kaataminen ja integrointi tarkoittaa, miten tavoitetta toteutetaan ja miten se vaikuttaa henkilöstön työhön ja osaamisvaatimuksiin. Yksityissektorilla hoiva-, kuntoutus- ja asumispalvelut ovat kasvava yritystoiminnan alue, jolla henkilöstön osaamistarpeet eroavat julkisen terveydenhuollon vastaavista. Erot on ennakoitava, jotta ne voidaan ottaa huomioon koulutuksessa.

14 13 Etelä-Karjalan maakunnan erityispiirteenä on rajan läheisyys ja venäjää puhuvien maahanmuuttajien kasvava määrä. Projektissa tulee selvittää, minkälaista ammatillisen koulutuksen saanutta henkilöstöä tarvitaan, jotta venäjänkielisille maahanmuuttajille turvataan palvelujen saatavuus. Ennakoinnilla on selvitettävä myös, mitä monikulttuurisuudesta johtuvat palvelutarpeet (esim.venäjänkielinen maahanmuuttajaväestö) edellyttävät koulutukselta ja rekrytoinnilta. Toisaalta projektissa tulee selvittää myös, millä tavoin ja mihin sote-alan ammatteihin voidaan saada maahanmuuttajista koulutettua osaavaa työvoimaa. KASTE-ohjelma vuosille korostaa ja peräänkuuluttaa toimintatapojen uudistamista, tuottavuuskehitykseen haettavia hyviä käytäntöjä ja innovaatioita. Lisäksi ohjelmassa halutaan panostaa alueelliseen kehittämistoimintaan, joka huomioi alueellisia erityispiirteitä. Näihin kuuluu Etelä-Karjalassa kasvava venäjänkielisten maahanmuuttajien määrä, joka tulisi ottaa huomioon myös työperäisenä maahanmuuttona, työvoimana, joka voi suuntautua työvoimapulasta kärsivälle sosiaali- ja terveydenhuollon alueelle. Tästä syystä on maahanmuuttajien omaa koulutustarvetta, sekä perus- että täydennyskoulutustarvetta selvitettävä ja ennakoitava. 1.2 SOTE-ENNAKOINTI-projektin esittely Seuraavassa esitellään tiivistetysti SOTE-ENNAKOINTI-projektin suunnittelu, tutkimusongelmat, kohderyhmät ja rahoitus sekä projektin laajentuminen Hankehakemus ja hankesuunnitelman laajentuminen sekä rahoituspäätökset Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämiskeskus-yksikkö suunnitteli ja valmisteli hankehakemuksen opetushallituksen avaamaan ESR-hakuun toimintalinjassa 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio-, ja palvelujärjestelmien kehittäminen. Ennakointiprojekti on ollut perusteltua toteuttaa Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymässä, koska kuntayhtymä toteuttaa sosiaali- ja terveysalan ja päivähoitohenkilöstön koulutusta kolmella eri tasolla: ammattiopistossa, aikuisopisto ja tytäryhtiössä ammattikorkeakoulussa. Tällöin on mahdollista ennakoida ja arvioida läpileikkauksena sosiaali- ja terveystoimen hoitopuolen ja lasten päivähoidon tehtävien muutoksia ja osaamistarpeita sekä niihin liittyviä koulutuksen kehittämistarpeita. Hankeneuvottelujen ja projektihakemuksen hiomisen jälkeen hakemus jätettiin Opetushallitukselle ja rahoituspäätös saatiin Projektin kestoajaksi päätettiin Kustannusarvio euroa hyväksyttiin rahoitettavaksi seuraavasti: ESR- ja valtion rahoitus euroa ja kuntien rahoitus euroa. Lappeenrannan kaupunki ja silloinen Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri

15 14 (nykyinen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) päättivät kumpikin osallistua kuntarahoituksen maksamiseen eurolla. (Ks. kuvio 5) SOTE-ENNAKOINTI-projekti Sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen ennakointi Valtakunnallinen ESR-hanke, jossa osarahoittajana opetushallitus Kuntarahoitukseen osallistuvat koulutuskuntayhtymä, Lappeenrannan kaupunki ja Eksote Kesto: Kustannusarvio: Projektia on laajennettu kesällä 2009 myös päivähoidon ennakointiin Projektipäällikkönä tutkimusjohtaja, FT, KTL Marja-Liisa Vesterinen Projektiryhmässä opetushenkilöstöä amo, aikoja 5/09 asti Saimaan amk, yhteistyökumppani sosterlpr-imatra, Ekshp, yksityissektori maakunnassa Kuvio 5 SOTE-ENNAKOINTI-projektin perustietoja. Projektissa koettiin jo talvella 2009 tarvetta laajentaa projektia myös pienten lasten päivähoidon ennakointiin, koska sosiaali- ja terveysalalla koulutetaan sosionomeja ja lähihoitajia sekä avustavaa henkilöstöä päivähoidon tehtäviin. Projektin yhteiskumppaniksi hakeutui Turun alkukesästä 2009 ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala, joka ilmoitti valmiutensa toteuttaa projektille erikoissairaanhoidon erityisosaamistarpeiden ennakointiosa. Hankehakemuksen sisällön laajennuksesta päivähoitoon ja em. Turun osaprojektiin neuvoteltiin opetushallituksessa ja muutoshakemus jätettiin rahoittajalle Kuvioon 6 on koottu ne valtakunnallisen yhteistyön muodot, jotka ovat tiedossa väliraportoinnin aikana. On mahdollista, että kukin valtakunnallinen haastattelu tuo tietoa jostain muusta innovatiivisesta ratkaisusta, jonka selvittäminen lisätään tuleviin haastatteluihin.

16 15 Valtakunnallisuus projektissa Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa - uusina yhteistyökumppaneina TYKS ja Satakunnan shp sekä Turun, Satakunnan ja Pohjois-Karjalan amk:tja Tampereen ja Oulun seudun ammattiopistot alkaen Valtakunnalliset sote-haastattelut -syvennytään testaamaan ensimmäisen kierroksen tuloksia ja johtopäätöksiä Päivähoidon ennakoinnissa verkostoituminen maan 15 suurimpaan kaupunkiin - Käynnistynyt Kuvio 6 Valtakunnallisuus projektissa. Projektisuunnitelman muutospäätös saatiin ja samalla projektin kokonaiskustannusarvio kasvoi euroon. Tästä summasta ohjattiin Turun alaprojektiin yhteensä euroa, jossa Turun ammattikorkeakoulun omarahoitusosuus on euroa Kohderyhmä Projektin kohderyhmänä on koulutuskuntayhtymän opetushenkilöstö sekä ympäröivä julkinen ja yksityinen sosiaali- ja terveysala sekä kasvatus- ja opetustoimi, johon päivähoito kuuluu. Tiedon levittämisen, verkostoitumisen ja laajaksi aiotun yhteistyön vuoksi kohderyhmäksi voidaan katsoa muutkin alan oppilaitokset henkilöstöineen. Valtakunnallisena kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, opetushallitus ja sekä alalla toimivat julkisyhteisöt ja yritykset. Välillisenä kohderyhmänä ovat opiskelijat, joiden koulutuksessa otetaan huomioon ennakointiprojektin tuottamat tulokset. Useita opiskelijaryhmiä osallistuu oppimistehtävien ja opinnäytetöiden kautta myös projektin toimintaan tuottamalla aineistoa ja tietoa. Projektiin osallistuvat opettajat, koulutuspäälliköt ja koulutusjohtajat nimettiin projektin käynnistyessä. Kohderyhmään kuuluvien organisaatioiden johtoon kuuluvia henkilöitä informoitiin projektista sen käynnistymisvaiheessa. Lisäinformaatiota on annettu projektiin sisältyvissä haastatteluissa ja kyselyissä, jotka on jo osittain toteutettu tässä vaiheessa Etelä-Karjalan alueella. Tutkimuksen kohderyhmänä olevat julkishallinnolliset sosiaali- ja

17 16 terveydenhuollon organisaatiot ja alan yksityiset yritykset sijaitsevat Etelä-Karjalassa, Turun ja Tampereen seudulla, Pohjois-Karjalassa., Oulun seudulla sekä pääkaupunkiseudulla Tutkimustehtävä ja tutkimusongelmat Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten sosiaali- ja terveysalan henkilöstörakennetta, ammattiryhmien välistä työnjakoa sekä työ- ja palveluprosesseja tulee uudistaa sekä kehittää teknologiaa ja sähköistä palvelujärjestelmää palvelutarpeisiin vastaamiseksi, menokehityksen hallitsemiseksi, henkilöstön riittävyyden ja työhyvinvoinnin turvaamiseksi sekä uudistuvan lainsäädännön huomioimiseksi sekä työpaikoilla että alan henkilöstön koulutuksessa. Tutkimusongelmat on koottu kuvioon 7.

18 17 SOTE -ENNAKOINTI- PROJEKTIN TUTKIMUSONGELMAT 1. Miten sote-ala ja varhaiskasvatuspalvelut muuttuvat tulevaisuudessa? 2. Miten palvelurakennetta, henkilöstörakennetta, työprosesseja ja ammattiryhmien välistä työnjakoa tulee uudistaa? Mitä ovat kehittämistarpeet työprosesseissa ammattiryhmien välisessä työnjaossa ml. tehtäväsiirrot uusien ammattiryhmien syntymisessä teknologian käyttöönotossa? 3. Mitä osaamista tarvitaan alan eri tehtävissä, myös erilaisissa avustavissa tehtävissä? Miten osaamistarpeet muuttuvat? Mitä rekrytointimuutoksia edellä olevasta seuraa työelämässä sote-alallaja varhaiskasvatusalalla? 4. Miten uudistuva lainsäädäntö ja muut uudistukset vaikuttavat osaamistarpeisiin ja ammattirakenteisiin? Miten lainsäädäntö vaikuttaa jo työssä olevien täydennyskoulutustarpeisiin, työnjakoon ja ammattirakenteisiin? Miten lainsäädännön muutokset tulee huomioida tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmissa? 5. Miten sote-alan ja varhaiskasvatuksen työpaikoilla tulisi vastata monikulttuurisuudenja maahanmuuttajaväestön tarpeisiin? * Mitä erityispiirteitä monikulttuurisuus ja maahanmuuttajaväestö (esim. itärajan läheisyys) tuovat alueelle? Miten rekrytoinnissa tulee huomioida maahanmuuttajien palvelutarpeet (esim. Etelä- Karjalassa venäjänkielinen maahanmuuttajaväestö)? Miten henkilöstön täydennyskoulutuksessa tulee huomioida maahanmuuttajaväestön palvelu- ja koulutustarpeet? Mitä muutoksia ammatilliseen koulutukseen tarvitaan maahanmuuttajaväestön palvelutarpeiden vuoksi? Mitä maahanmuuttajille soveltuvaa sote-alan ammatillista koulutusta on suunniteltava ja oltava tarjolla? Mitä olisivat tutkinnon suorittaneille soveltuvat ammattinimikkeet ja niihin sisältyvät työtehtävät? 6. Mitä koulutuksen uudistamistarpeita seuraa ammattirakenteen ja työnjaon sekä työprosessien muuttumisesta ja terveysteknologian kehittymisestä osaamistarpeiden muutoksista lainsäädännön muutoksista monikulttuuristen palvelujen ja maahanmuuttajien koulutuksen tarpeesta? Kuvio 7 SOTE-ENNAKOINTI-projektin tutkimusongelmat alakohtineen.

19 Ennakointitutkimuksen ajankohtaiset erityisteemat Tehtävänsiirrot ja hoitajavastaanotot Lääkäripula voi helpottaa ja korkeasti koulutetun henkilöstön työhyvinvointi kasvaa erityisesti terveyskeskuksissa, mikäli lääkäreiden ja hoitohenkilöstön välillä toteutetaan laajasti tehtävänsiirtoja. Vallimies-Patomäki määrittelee tehtävänsiirroksi sen, että tietylle henkilöstöryhmälle kuuluneita tehtäviä sisällytetään myös jonkun toisen henkilöstöryhmän tehtäviin. (Vallimies-Patomäki &Hukkanen, STM ) Tämä edellyttää, että hoitohenkilöstö ensin saa koulutuksella itselleen pätevyyden vastaanottaa em. tehtäviä. Niissä siirretään erityisesti lääkäreiltä hoitohenkilöstölle tehtäviä. Tehtäväsiirtoihin liittyykin aina siirron mahdollistava ammatillinen lisäkoulutus. Tehtäväsiirrot aukaisevat hoitohenkilöstölle aiempaa laajemman urapolun. Tutkimuksessa tulee selvittää, miten tehtäväsiirrot on huomioitava tulevaisuudessa hoitohenkilöstön täydennys- ja peruskoulutuksessa. Uusi terveydenhuoltolaki ja ja laki rajatusta lääkkeenmääräämisoikeudesta Uusi terveydenhuoltolaki on valmisteilla ja parhaillaan lausuntokierroksella. Tutkimuksessa on tarpeen arvioida nykykäytäntöjä ja selvittää, miten lainsäädäntö vaikuttaa koulutustarpeisiin. Sote-alan tehtäväsiirtoihin tähtäävä lakimuutos rajatusta lääkkeenmääräämisoikeudesta osana lakia terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994) on valmistelussa ja se luovat pohjaa ja tarvetta ennakointitutkimukselle. Terveyskeskusten vahvistaminen ja terveyden edistäminen Syyskuussa 2008 julkistettu Toimiva terveyskeskus-toimintaohjelma haastaa terveyskeskukset vahvistamaan toimintaansa erikoislääkäritasoilla osaamisella ja nostaa esiin tulevana lääkärityöpanosta vapauttavana toimintana laaja-alaiset hoitajavastaanotot sekä matalan kynnyksen hoitajavastaanotot, joilla on yhtymäkohta em. tehtäväsiirtoihin ja niihin pätevöittävään koulutukseen. Terveyskeskusten tulee vahvistaa terveydenedistämiseen ja hyvinvointiin liittyvää toimintaansa. Vaikuttavuus Terveyskeskusten työn vaikuttavuuteen on kiinnitetty tuskin lainkaan huomiota. Useissa terveyskeskuslääkäreille suunnatuissa kyselyissä on tullut ilmi työn huono organisointi, mutta sen tarkempi erittely ja ratkaisujen tuottaminen puuttuu. Uudet toimintamallit haastavat myös johtajuuden uudistumaan. Muutosten toteuttamiseksi on ennakoitava, mitä edellä olevat tarkoittavat käytännössä, miten ne voidaan toteuttaa ja mitä odotuksia niille voidaan asettaa työvoiman riittävyyden, palveluprosessien sujuvuuden ja palvelun vaikuttavuuden näkökulmista. Monikulttuurisuuden haasteet ja mahdollisuudet sote-alalle Ennakoinnilla on selvitettävä, mitä monikulttuurisuudesta johtuvat palvelutarpeet (esim.venäjänkielinen maahanmuuttajaväestö) edellyttävät koulutukselta ja rekrytoinnilta sekä maahanmuuttajien suomat mahdollisuudet koulutetun työvoiman saantiin.

20 19 2 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämä ennakointitutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jossa sovelletaan ennakoinnin Osenna-mallia ja Delfoi-tekniikkaa, tehdään haastatteluja ja kyselyjä ja kootaan tietoa alan tulevaisuudesta ajankohtaisia artikkeleita, tutkimuksia ja muita dokumentteja seuraamalla. Tutkimus ei ole tietoisesti sitoutunut olemassa oleviin ennakoinnin malleihin,vaan tavoitteena on rakentaa tutkimuksen aikana osaamistarpeiden ja koulutuksen kehittämistarpeiden ennakointiin malli, joka juurtuu hankkeen jälkeen osaamistarpeiden ennakointimalliksi Tutkimuksen viitekehys koottiin aiemmista tutkimuksista, selvityksistä, artikkeleista, seminaareista, lainsäädäntöteksteistä ja keskustelusta asiantuntijaraadissa. Tutkimussuunnitelma kirjattiin projektihakemukseen jaoteltuna ajallisesti eri vuosille. Projektiryhmää varten työsuunnitelma aukaistiin toimenpiteittäin kronologiseen toimenpidejärjestykseen, jotta työsuunnitelmaa on voitu käyttää projektiryhmän perehdyttämisessä ja ohjauksessa sekä tutkimuksen itsearvioinnissa työvälineenä. Tutkimussuunnitelma kuvattiin myös prosessiksi, joka tuo esiin Delfi-tekniikan mukaisesti aineistot, asiantuntijaraadin käsittelyt ja tulosten pätevyyden testaamisen toisella kierroksella keskeisiksi määrittyvien teemojen osalta. Toisen kierroksen raportointi ei sisälly tähän väliraporttiin, koska se toteutuu pääosin loppusyksyn 2009 ja talven 2010 aikana. Liitteinä 1 ja 2 tutkimuksen kuvaus prosessina erikseen ensimmäisestä kierroksesta kohdistuneena sosiaali- ja terveysalaan ja toisena prosessina kohdistuen päivähoidon ennakointiin. 2.1 Projektin toteutuksen suunnittelu Projektin ensimmäinen tutkimus- ja työsuunnitelma tehtiin hakemusvaiheessa osaksi hakemuksen liitteitä. Kun projektia laajennettiin, niin myös tutkimussuunnitelmaa ja sen liitteitä päivitettiin. Projektin tutkimussuunnitelma muodostuu kolmesta osasta: 1) ennakointitutkimuksen menetelmän edellyttämän tutkimusmenetelmän ja siihen liittyvän tutkimuksen vaiheistuksesta, jotka suunniteltiin projektin etenemistä kuvaavaan prosessimuotoon (liite 1. a ja b) ja 2) tutkimusta koskevasta työsuunnitelmasta, joka jaoteltiin toimenpiteisiin ajallisessa järjestyksessä ja 3) projektin Logframe-tiivistelmästä, joka on projektia ohjaava työkalu ja itsearvioinnin väline. Logframe-tiivistelmään on määritelty mittarit, joilla projektin etenemistä ja tuloksia voidaan arvioida. Tutkimussuunnitelmassa määriteltiin, että tutkimuksen viitekehys ja tutkimusta ohjaavat tulevaisuuden kuvat (visio) työstetään yhteistyössä asiantuntijaraadin kanssa ja että niitä

21 20 käytetään kaikissa haastatteluissa ohjaamaan ajattelua tulevaisuuteen. Toteutuksen suunnitteluvaiheessa suunniteltiin haastatteluja ja internet-kyselyjä. Kohderyhmään valittujen organisaatioiden johdon kanssa varmistettiin edeltä käsin, että johto ja henkilöstö ovat käytettävissä aineiston keruuseen. 2.2 Menetelmälliset ratkaisut Tämä sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointiin liittyvä tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Laadullisessa tutkimuksessa kuvataan todellista elämää ja tutkitaan tutkimuskohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti (Hirsjärvi, Sajavaara & Remes 1997, 161). Tutkimusstrategia on laadullisessa tutkimuksessa strukturoimaton ja se voi muuttua ja jalostua tutkimuksen edetessä. Näin on käynyt myös tässä tutkimuksessa. Kvalitatiivinen tutkimus luo uutta teoriaa mieluummin kuin varmistaa olemassa olevaa (Bryman 1988, 94). Tässä tutkimuksessa todentuivat kaikki kvalitatiiviselle tutkimukselle tyypillisiä piirteet eli kokonaisvaltainen tiedonhankinta todellisissa tilanteissa ihmiset ovat tiedon keruun instrumentteja (havaintoja, keskusteluja) induktiivinen analyysi (aineiston monipuolinen ja yksityiskohtainen tarkastelu) käytetään metodeja, joissa tutkittavat äänessä antamassa tutkimustietoa kohdejoukko valitaan tarkoitukseen sopivasta joukosta, ei satunnaisesti tutkimussuunnitelma syntyy ja elää tutkimuksen ja olosuhteiden mukaisesti, voi tulla yllätyksiäkin tapaukset ovat ainutlaatuisia eivät yleistettäviä joten aineistokin tulkitaan tämän mukaan. (Hirsjärvi, Sajavaara & Remes 1997, 165.) Tutkimuksessa voidaan käyttää useaa metodia: havainnointia, haastatteluja ja dokumenttien tutkimista ja tutkimuksessa kuvataan tavallisesti ilmiötä (Hirsjärvi ym. 1997, 130). Teorian rakentaminen tapaustutkimuksessa toteutuu Eisenhardtin (1989, ) mukaan prosessina, jossa tapahtuu aloitus, valitaan tapaukset, valitaan tutkimusstrategia, kerätään aineisto, analysoidaan tiedot, muotoillaan mahdolliset hypoteesit, tutkitaan kirjallisuutta ja tehdään johtopäätökset. Tällaisella prosessilla on mahdollista kehittää uusia lähestymistapoja tutkittaviin ilmiöihin ja muodostaa niistä teoriaa. Tutkimuksen viitekehystä luotiin Grounded theory-menetelmällä aineistolähtöisesti. Tutkimuksen empiirisen osan haastatteluja varten rakennettiin viitekehystä sosiaali- ja terveysalan nykytilasta, tulevaisuutta kuvaavista tutkimuksista ja dokumenteista sekä muista ajankohtaisista artikkeleista. Lisäksi asiantuntijaraati antoi asiantuntemustaan tulevaisuuden vision määrittelyyn. Täten syntyneen viitekehyksen avulla pystyttiin tutkimuksen haastatteluissa ja internet-kyselyissä esittämään kysymyksiä, väittämiä ja oletuksia, joita haastateltavat voivat vastauksissaan arvioida ja peilata omiin käsityksiinsä. Haastattelujen aikana esiin tulleita tietoja ja arvioita käytettiin internet- kyselyn rakentamisessa, jotta kyselyyn vastanneet ohjattiin arvioimaan esimiesten haastatteluissa esille tulleita asioita.

22 21 Tutkimuksessa työstetään mallia koulutusorganisaatioon sopivalle ennakointimallille, joten tutkimuksen toisella kierroksella varhaiskasvatuksen ennakoinnissa muutetaan tutkimuksen osioiden toteuttamisjärjestystä vertailupohjan saamiseksi sille, miten ennakointi tulee toteuttaa. Tutkimuksessa testattavia ja sovellettavia laadullisen osaamistarpeiden ennakoinnin malleja ei löytynyt, mutta tutkimusprosessissa on hyödynnetty jossain määrin opetushallituksen laadullisen ennakoinnin Osenna-mallia. Siinä on tutkimuksen ensimmäisenä vaiheena tutkimuksen aihepiirin syventyminen ja sen kuvaaminen, toimintaympäristön muutosten ja niiden vaikutusten selvittäminen, alan toiminnan kuvaus sekä kehityshaasteiden ja tulevaisuuden osaamistarpeiden selvittäminen. Tutkimuksessa on lisäksi sovellettu myös Delfi- tekniikkaa. Tässä ennakointitutkimuksessa ei ole sitouduttu tietyn yhden mallin periaatteeseen, vaan on tarkoituksellisesti päätetty arvioida ennakoinnin etenemistä ja sen vaiheisiin sopivaa menetelmää jatkuvan kehittävän arvioinnin menetelmän (Eipol Grid) mukaisesti. Näin tehdään, jotta tehdään aidosti tilaa koulutuksen ennakointimallin aineistolähtöiselle rakentumiselle, jonka aikaansaaminen on yksi projektin tehtävistä. Prosessimainen ennakointimalli etenee siten, että ensin tehdään tausta-analyysi, tarkastellaan suurten kehityssuuntia ja tulevaisuudenkuvia, toteutetaan niiden pohjalta muotoillut haastattelut ja kyselyt, laaditaan osaamistarveraportti ja määritellään muutostarpeet ja vaikutukset. Tausta-analyysien laatimisessa hyödynnettiin olemassa olevia dokumentteja, ajankohtaista keskustelua asiantuntijaraatia ja projektiryhmän omaa kokemusta ja tietoa. Haastatteluissa ja kyselyissä oli tavoitteena löytää nykyisen koulutuksen ja toteutuksen hyvät ja säilytettävät osat ja toisaalta kehittämistarpeet. Osaamistarpeiden ennakoinnin keskeiset tulokset määrittävät tulevaisuudessa tarvittavia osaamiskuvauksia. Tulokset pyrkivät tuottamaan näkemyksiä tulevaisuudessa tapahtuvista muutoksista työelämän työtehtävissä, -menetelmissä ja -olosuhteissa. Näistä näkemyksistä tuotetaan edelleen tietoa siitä, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Tämä puolestaan heijastetaan tutkimuksen tuloksissa ja suosituksia koulutuksen uudistamistarpeisiin ja ehdotuksiin. luettu Osaamistarpeiden ennakoinnin tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi tutkintojen, koulutusohjelmien, tutkintojen ja opetussuunnitelmien perusteiden sekä opetuksen sisältöjen kehittämisessä. (emt.) Koulutustarpeiden ennakoinnista osaamistarpeiden ennakointi eroaa pääasiassa siinä, että jälkimmäinen tuottaa tuloksia lähinnä sanallisessa muodossa, kun taas koulutustarpeiden ennakoinnin tulokset ovat yleensä numeerisessa muodossa. Osaamistarpeiden ennakoinnin tuottamat tulokset ovat myös keskeistä taustietoa koulutustarpeiden ennakointityössä eli koulutuksen määrällisiä tarpeita ennakoitaessa.(emt.)

23 22 Delfoi-tekniikan soveltaminen tässä tutkimuksessa Delfoi-menetelmässä käytetään tavalla tai toisella asiantuntijaksi luokiteltavia henkilöitä tulevan kehityksen näkijöinä. Delfoi-tekniikka on yksi monista asiantuntijoiden kannanottojen keruumenetelmistä, joilla on pyritty arvioimaan tulevan kehityksen mahdollisuuksia. Asiantuntijamenetelmiä käytetään monilla tavoilla: kirjo ulottuu yksinkertaisista kyselyistä komiteatyöskentelyyn, jossa asiantuntijat saattavat hioa kannanottoaan kymmenissä tai jopa sadoissa kokouksissa. Delfoi-tekniikalle on tunnusomaista, että asiantuntijat toimivat anonyymisti, jolloin he esittävät ja perustelevat tulevaisuutta koskevia väitteitä usein tietämättä, keitä muita asiantuntijoita tutkimuksessa on mukana. Anonyymiyden tavoitteena on, että asiantuntijat esittävät aitoja mielipiteitään ja käsityksiään tutkimuksen aihepiiristä, eivätkä millään lailla ota huomioon muiden asiantuntijoiden mielipiteitä tai mahdollisuutta menettää kasvonsa omilla mielipiteillään. Kukaan asiantuntijoista ei voi myöskään vaikuttaa toisen vastauksiin ja näkemyksiin, kun toimitaan anonyymisti. (Mannermaa 2000.) Delfoi-tekniikan prosessissa on ideana tuottaa ryhmäennuste pitäen ryhmädynamiikka minimissään. Kirjallisuudessa on nähtävissä erilaisia tulkintoja siitä, koskeeko anonymiteettivaatimus vain argumentointivaihetta. Delfoi-menetelmää voidaan soveltaa työryhmässä myös siten, että anonyymisyyttä ei ole. Riskinä on tällöin se, että jotkut työryhmän asiantuntijat alkavat toimia mielipidevaikuttajina työryhmässä. Tuoreimmissa sovellutuksissa sähköpostin tai haastattelujen käyttö on yleistynyt. Delfoi tekniikan käyttö on nykyään sangen eklektistä. Kunkin tutkimuksen tarkoitus voi suhteellisen vapaasti välittyä ja vaikuttaa metodin toteutukseen, vaikka tietyt tuntomerkit tekniikalta useimmiten edellytetäänkin. Kriittisiä vaiheita ovat yleensä asiantuntijaryhmän muodostaminen, eteneminen tutkimuksen toiselle kierrokselle ja loppuraportin laatiminen saadun argumentoinnin ja palautteen perusteella. Kuusi (1999, 2000, 2002 ) korostaa Turoffin (1975) tavoin laadullista ja argumentatiivista delfoi prosessia (argumentative delphi), jossa konsensus on toissijaista sen rinnalla, että saadaan esiin toisistaan poikkeavia perusteltuja näkemyksiä tulevaisuuden mahdollisista kehityskuluista. Delfoi-tekniikassa sovelletaan seuraavaa prosessia ja siihen sisältyy kaksi kierrosta: 1. tutkimusongelman rajaus ja tutkimuksen tavoitteiden määrittely 2. suunnittelevan tutkijaryhmän kokoaminen tutkimuksen toteuttamista varten 3. varsinaisen asiantuntijapaneelin kokoaminen ja valinta 4. kyselylomakkeen rakentaminen, testaaminen ja korjaus ensimmäistä kyselykierrosta varten ja ensimmäinen kyselykierroksen toteuttaminen joko kirjallisena (tai atkavusteisena) tai suullisena haastattelukyselynä

24 23 5. ensimmäisen kyselykierroksen vastausten analyysi 6. toisen kierroksen kyselylomakkeen rakentaminen, testaus, toteutus ja vastausten arviointi 7. mahdolliset lisäkierrokset ja 8. raportointi tutkimuksen tuloksista. Ensimmäinen kierros ennakoi tulevaa siten, että löydetään yhteinen näkemys ns. megatrendeistä. Megatrendeillä eli kehityksen suurilla aalloilla tai linjoilla tarkoitetaan yleensä sellaista ilmiötä tai ilmiökokonaisuutta, jolla voidaan nähdä olevan yleinen jo toteutuneen kehityksen perusteella tunnistettava suunta ja jonka uskotaan jatkuvan samansuuntaisesti myös tulevaisuudessa. (Mannermaa, 2000) Megatrendeistä voidaan puhua, kun tarkastelun kohteena oleva ilmiö hahmotetaan riittävässä laajuudessa ja ymmärretään se tosiasia, että megatrendi itsessään voi sisältää useita erilaisia ilmiöitä, suuntautumistapoja sekä yllätyksiä. Olennaista on kuitenkin se, että nämä ilmiöt muodostavan samansuuntaisen kokonaisuuden. Yritysten näkökulmasta megatrendit ovat useimmiten annettuja toimintaympäristötekijöitä, joihin ei juurikaan voida vaikuttaa. Niitä voidaan kuitenkin pyrkiä tunnistamaan ja samanaikaisesti sopeuttamaan omaa toimintaa suuntaan, jossa nämä suuret ilmiöt otetaan mahdollisimman hyvin huomioon. (emt., 2000) Tässä ennakointitutkimuksessa on tavoitteena aikaansaada ennakoinnin malli koulutuksen osaamistarpeiden ennakoinnille. Kun otetaan huomioon se, että koulutuksen tulee tuottaa valtakunnallisten opetussuunnitelmien määrittämää osaamista ja toisaalta paikallisen työelämän erityisiin tarpeisiin vaadittua osaamista, on löydettävä ennakoinnin malli, joka täyttää nämä kaksi vaatimusta yhtä aikaa. Ei ole ajateltavissa, että jatkuvasti toteutetaan laajoja Delfoi-tekniikkaan perustuvia ennakointeja, mutta ei ole myöskään ajateltavissa, että ennakointi pohjautuisi vain paikallisen työelämän näkemyksiin tulevaisuuden osaamisesta. SOTE-ENNAKOINTI-projektissa valittiin tutkimusmenetelmä siten, että yhdistetään korkean tason asiantuntijoiden haastattelut paikallisen työelämän asiantuntijoiden ja henkilöstön näkemyksiin kehittämistarpeista ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Näin katsottiin saatavan vuoropuhelua eri osapuolten näkemysten välille asiantuntijaraatiin ja projektiryhmän omiin analyysikeskusteluihin. 2.3 Aineiston keruu Tässä tutkimuksessa on kerätty aineistoa haastattelemalla ja keskustelemalla asiantuntijaraadilta ja ohjausryhmältä kanssa, haastattelemalla sosiaali- ja terveysalan johtotehtävissä olevia asiantuntijahenkilöitä sekä keski- ja lähiesimiehiä. Internet-kyselyjä on tehty sote-alan eri ammattiryhmille kattavana otoksena. Projektiryhmään on valittu asiantuntijoita koulutusorganisaatioista, jolloin aineistoa syntyy myös tutkimusryhmän oman kokemuksen ja havaintojen pohjalta.

25 24 Tutkimuksen aineistoa on kerätty syksyn 2008 sekä talven ja kevään 2009 aikana asiantuntijaraatia, sosiaali- ja terveysalan julkisen sektorin ja yksityissektorin johtoa haastattelemalla ja tekemällä internet-kyselyt em. organisaatioiden henkilöstölle. Kuviossa 8 on kooste ensimmäisellä kierroksella tehdyistä haastatteluista ja internet-kyselyistä sekä sähköpostitse tehdyistä kyselyistä ja kartoituksista. Tutkimuksen toteutus Etelä-Karjalassa syksy 2008-kevät 2009 Asiantuntijaraadin haastattelu: viitekehys ja tulevaisuuden visio Haastattelut erikoissairaanhoitoon: lääkärit, osastonhoitajat Haastattelut sos.-ja terveystoimi Lprja Imatra: Vanhuspalvelut: osastonhoitajat pitkäaikaissairaanhoidossa ja vanhainkodeissa/ palveluasumisessa, kotihoidon esimiehet ja osastonhoitajat Sosiaalipalvelut palvelualueittain, johto ja yksiköiden esimiehet Terveyspalvelut: johtavat lääkärit, tk-lääkäreitä, osastonhoitajia, hoitotyön johtaja Yksityissektori Tehostetun palveluasumisen, hoitokotien ja terveyspalveluja myyvän tahon haastattelut Opettajille tehty kysely ohjattuna ryhmäkyselynä ja -vastaamisena Internet-kyselyt Erikoissairaanhoidon ja tk:n lääkärit (oma kysely) Osastonhoitajat, apul.osastonhoitajat, yksiköiden johtajia (oma kysely) Henkilöstökysely haastateltujen esimiesten alaisille otoksena Kysely ammattikorkeakouluille ja terveyskeskuksille sekä erikoissairaanhoitoon toteutuneista/ suunnitelluista tehtäväsiirtokoulutuksista, asiantuntijahoitajakoulutuksista ja tehtäväsiirroista Opiskelijat: työssäoppimis- ja harjoittelujaksoilla oppimistehtäviä ja opinnäytetöitä projektin aihepiiristä, mukana keväällä opiskelijaa,,syksyllä 2009 n. 40 opiskelijaa Yhteensä n. 580 henkilöä tähän mennessä Kuvio 8 Tutkimuksen toteutus Etelä-Karjalassa syksy 2008 kevät Aineistonkeruuta varten on tehty 14 eri haastattelua. Internet-kyselyt tehtiin neljälle eri kohderyhmälle (lääkärit, osaston- ja apulaisosastonhoitajat, henkilöstö ja opettajat). Aineiston keruun saturaatiopiste saavutettiin, sillä saadut vastaukset olivat samansisältöisiä, eikä lisähaastatteluista olisi ollut enää lisäarvoa. Saturaatiolla tarkoitetaan sitä, että hypoteettisen, syntymässä olevan uuden teorian tai luokituksen testaamista uudessa tilanteessa ja uudella aineistolla jatketaan niin kauan, kunnes mitään merkittävää uutta tai muutettavaa ei enää löydy (Hopkins 1988, ; Rostila 1991, 65 79). Laadullisessa tutkimuksessa korostetaan aineiston määrän sijaan sitä, että aineistoa on koottu saturaatiopisteeseen asti ja että on käytetty riittävää määrää erilaista ja erilaisin menetelmin kerättyä aineistoa, jotta tutkittavaa ilmiötä voidaan analysoida eri näkökulmista (Eskola 1998, 62 69). Erilaisten ja eri menetelmin koottujen aineistojen vertailu ja vastakkain asettelu on määritelty aineistotriangulaatioksi (Dentzin & Lincoln 1994; Silverman 1994; Syrjälä 1994; Eskola 1998, 69).

26 Asiantuntijaraadin alkuhaastattelu ja keskustelu Ensimmäisessä asiantuntijaraadin tapaamisessa työstettiin sosiaali- ja terveysalalle tulevaisuuden visiosta ja haasteita. Tätä tulevaisuuden visiota käytettiin myös haastatteluissa siten, että pääotsikot muutamin ranskalaisin viivoin sisältyivät haastattelujen kutsukirjeisiin ja haastattelurunkoihin otsikolla Taustaa haastattelulle virittämään vastaajien ajattelua tutkimuksessa esiin nouseviin teemoihin. Kunkin haastattelun alussa käytiin em. tulevaisuuden visiota läpi ja täydennettiin sitä, mikäli haastatteluryhmä halusi liittää siihen uusia näkökulmia. Toisessa asiantuntijaraadin tapaamisessa arvioitiin projektissa syntyneitä tuloksia sekä niistä vedettyjä johtopäätöksiä ja suosituksia Esimiestason haastattelut Haastattelurungot laadittiin tutkimusongelmittain eteneviin teemoihin. Internetkyselyissä hyödynnettiin haastatteluissa esiin tulleita aiheita, mutta pääosin kyselyt koskivat tutkimusongelmien alakohtia, joissa katsottiin henkilöstöllä olevan käytännön asiantuntijuuteen liittyviä näkemyksiä. Sekä haastatteluissa että internet-kyselyissä oli mukana myös kysymyksiä, joilla koottiin tietoa ja näkemyksiä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin tulevien organisaatioiden nykytilasta ja tulevaisuudesta. Piiriä on pidetty tutkimuksessa eräänlaisena pilottina, joka luo mallia erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelut ja vanhuspalvelut yhdistävällä tulevaisuuden toimintamallille. Liitteissä 3 on perusmalli haastattelurungosta, joka lähettiin haastatteluun kutsutuille noin 1-2 viikkoa ennen haastattelua, jotta vastaajat pystyivät valmistautumaan vastaamiseen. Haastattelut olivat ryhmähaastatteluja ja niitä tehtiin yhteensä 15. Haastatteluja tehtiin yhteensä 15 eri haastatteluja. Ne jakautuivat erikoissairaanhoidossa erikseen lääkäreiden ja erikseen osastonhoitajien sekä muutaman ylihoitajan haastatteluihin. Lappeenrannan ja Imatran sosiaali- ja terveystoimessa haastateltiin erikseen terveyskeskuksen johtoa, vanhuspalvelujen kotihoidon esimiehiä ja osastonhoitajia, laitoshoidon ja vanhainkotien osastonhoitajia, sosiaalipalveluissa lastensuojelun, vammaispalvelujen ja aikuissosiaalityön edustajia kutakin ryhmää erikseen sekä yksityissektorin edustajia sosiaali- ja terveystoimen erityyppisten palvelun tarjoajien edustajina. Asiantuntijaraati oli koolla kaksi kertaa, ennen haastattelujen käynnistymistä ja lopuksi tulosten valmistuttua Sähköpostikyselyt ammattikorkeakouluille ja sosiaali- ja terveysyksiköille Syksyn 2008 haastatteluissa alkoi nousta hyvin paljon keskustelua herättäväksi teemaksi hoitajavastaanotot tulevaisuudessa, hoitohenkilöstöä koskevat tehtäväsiirrot ja niihin liittyvät koulutukset. Sen vuoksi projektissa tehtiin sähköpostitse kysely kaikille maan 26 ammattikorkeakouluille niissä toteutuneista tai suunnitteilla olevista hoitajavastaanottokoulutuksista ja tehtäväsiirtokoulutuksista. Vastauksia saatiin vain 8 ammattikorkeakoululta, vaikka vastauksia karhuttiin. Tarkoitus oli löytää formaatti, jolla koulutusten opetus-

27 26 suunnitelmat rakennetaan ja jolla koulutukset toteutetaan. Lisäksi haluttiin tietää, miten koulutukset vaikuttavat tehtäväsiirtoihin, työnkuviin, työn vaativuuden arviointiin, palkkaukseen ja tehtäväsiirron osapuoliin. Etelä-Karjalan julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle tehtiin sähköpostikysely toteutuneista tehtäväsiirroista ja käynnistyneistä tai suunnitteilla olevaista hoitajavastaanotoista Internet-kyselyt henkilöstöryhmille Internet-kyselyt tehtiin erikseen lääkäreille, erikseen osastonhoitajille ja apulaisosastonhoitajille sekä eräiden palveluyksiköiden esimiehille ja vielä erikseen henkilöstökyselynä kaikille henkilöstöryhmille em. organisaatioissa. Yksityissektorille ei kuitenkaan tehty henkilöstökyselyä, vaan sieltä saatiin aineistoa opiskelijoiden oppimistehtävien kautta Kysely opettajille Koulutuskuntayhtymän opettajille tehtiin internet-kyselyä vastaava kysely ohjattuna ryhmähaastatteluna, jonka seurauksen kukin ryhmä yhdessä muokkasi kysymyksiin annettavat vastukset. Liitteissä 4 on internet-kyselyjen kysymykset Opiskelijoiden oppimistehtävät ja opinnäytetyöt Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun (nyk. Saimaan ammattikorkeakoulu) ylemmän amktutkinnon opiskelijoille annettiin tietoa SOTE-ENNAKOINTI-projektista ja mahdollisuudesta tehdä projektin aihepiiriin liittyviä opinnäytetöitä. Tätä varten opiskelijat saivat myös pienimuotoisen koulutuksen prosessien kuvaamista, koska muutamaa opiskelijaa kiinnosti oman työyhteisönsä prosessien kuvaaminen ja kehittäminen opinnäytetyön aiheena. Ammattiopiston opiskelijat saivat talvella 2009 työssäoppimisjaksolleen oppimistehtävän, jonka tarkoituksena oli selvittä vanhustyön työssäoppimispaikoilta eri ammattiryhmien välistä työnjakoa, osaamistarpeita ja kehittämistarpeita sekä työnjaossa, osaamisessa että nykyisen osaamisen hyödyntämisessä. Oppimistehtävät tehtiin ryhmissä ja ne raportoitiin projektiryhmälle erityisessä purkutilaisuudessa. Kevään 2009 aikana työstettiin projektiryhmässä myös oppimistehtäviä ja opinnäytetyöaiheita aikuisopiston opiskelijoille. Opinnäytetyöt tehdään tiimiopinnäytetöinä ja projektipäällikkö osallistuu niiden ohjaukseen projektiryhmän opettajien kanssa.

28 Tutkimuksen toinen kierros Tutkimuksen ensimmäinen kierros (syksy kevät 2009) tuottaa perusaineiston tutkimusongelmiin vastaamiselle. Ensimmäisen kierroksen tuloksista on johdettavissa megatrendejä, joita lähdetään testaamaan ja jatkoselvittämään toisella kierroksella. 2.4 Aineiston käsittely ja analysointi Projektiryhmä on osallistunut yhdessä haastattelutilanteisiin ja litteroinut haastattelut sekä käynyt analysointia varten läpi internet-kyselyjen aineiston ryhmitelläkseen vastauksia kahdessa eri suunnassa: työyksiköiden perustehtävän mukaisesti (esim. erikoissairaanhoito, terveyskeskus, vanhuspalvelut jne.) ja toisaalta ammattiryhmittäin (lääkärit, sairaanhoitajat, lähihoitajat jne.) Laadullisen tutkimuksen analysointi alkaa yleensä samanaikaisesti aineiston keruun kanssa. Kvalitatiiviselle tutkimukselle tyypillinen analyysitapa edettäessä kohti tutkimuksen tulosta on induktiivinen analyysi (Hirsjärvi & Hurme, 2001,136). Siinä tutkimuksen tulokset syntyvät todella ja puhtaasti kerätyn aineiston analyysin pohjalta, eikä tulosten syntymistä ole ohjaamassa mikään ennakko-oletus tai väittämä. Kvalitatiivisen tutkimuksen grounded theory-menetelmä eli aineistolähtöinen tutkimus (Strauss & Corbin 1990; Strauss & Corbin 1998, 158) edustaa puhtaimmillaan aineistolähtöistä analyysia. Aineistolähtöisessä analyysitavassa nousevat analysoitavat teemat aineistosta siten, että tutkija etsii aineistostaan niitä teemoja, joista tutkittavat puhuvat. Tutkimuksen tekijällä saattaa olla kvalitatiivisessakin tutkimuksessa joitakin ennakkokäsityksiä tutkittavasta asiasta. Nämä ennakkokäsitykset ohjaavat tutkijaa painottamaan joitakin tärkeinä tai kiinnostavina pidettyjä asioita tai jotkut ennakkotiedot, kokemukset yms. ohjaavat tutkimuksen kulkua, aineiston hankintaa ja sen tulkintaa. Tällaista kvalitatiivisen tutkimuksen analyysitapaa, jossa taustalla vaikuttavat tutkijan ennakkokäsitykset, nimitetään abduktiiviseksi päättelyksi/ analyysitavaksi. Tässä ennakointitutkimuksessa on tutkimusongelmat määritelty alakysymyksineen. Niistä löytyvät ne teemat, joihin vastausta haettiin ja joiden suunnassa myös aineiston analyysi toteutui. Siitä huolimatta esiin nousi induktiivisen analyysin mukaisesti asioita, joita ei ennalta odotettu nousevaksi esiin. Aineisto oli tutkimusongelmien kannalta pääosin abduktiivinen, mutta siihen liittyi jossain määrin myös induktiivista analyysiä. Kyselyt analysoitiin kysymyksittäin ja yhdisteltiin sen jälkeen tutkimusongelmittain haastattelujen analyyseihin. Analyyseista johdettiin tulokset ja megatrendit. Samoin tuloksista nousi esiin johtopäätöksiä ja suosituksia sekä käytännön työelämälle että koulutuksen kehittämiselle.

29 28 3 TUTKIMUSTULOKSET ENSIMMÄISELTÄ KIERROKSELTA Oheisena esitetään tutkimusongelmittain tuloksia syksyn 2008 ryhmähaastatteluista ja internetissä tehdyistä henkilöstökyselyistä maalis-huhtikuu Tutkimustulokset on käsitelty projektiryhmässä ja asiantuntijaraadissa sekä niiden kertymisen aikana ohjausryhmässä. Tulokset on koottu tutkimusongelmittain yhteen, jolloin on voitu samalla vetää johtopäätökset siitä, mitä ovat tulevaisuuden ilmiöt ja mistä kussakin ilmiössä on kyse. Näin on saatu esiin tulevaisuuden megatrendit sote-alalle. Jotta esittäminen etenisi kokonaisuuksina ja etenisi loogisesti ja tiiviissä muodossa, on tutkimustuloksiin liitetty välittömästi niistä vedetyt johtopäätökset suosituksineen. 3.1 Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden visio ja muutokset Ennakointitutkimuksen ensimmäinen tutkimusongelma oli selvittää, miten sote-ala muuttuu tulevaisuudessa. Käytännössä tutkimusongelmaa selvitettiin haastatteluissa kysymyksillä tulevaisuuden visiosta ja tulevaisuuden haasteista. Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden muutoksia ja visiota on hankkeessa ennakoitu viidellä eri tavalla: 1) Läpikäymällä aiempia tutkimusraportteja, artikkeleita, sosiaali- ja terveysministeriön asiaa koskevia tekstejä ja lainsäädäntöä muutosehdotuksineen sekä ajankohtaisia artikkeleja erilaisissa alan ammatillisissa julkaisuissa 2) Tekemällä asiantuntijaraadille haastattelu ja käymällä siitä yhteinen keskustelu asiantuntijaraadissa ja ohjausryhmässä 3) Käsittelemällä tulevaisuuden haasteita, muutoksia ja visiota haastatteluissa, kyselyissä ja opiskelijoiden oppimistehtävissä sekä opinnäytetöissä 4) Hyödyntämällä projektiryhmän jäsenten asiantuntemusta tulevaisuuden muutoksista 5) Hyödyntämällä projektille rakentunutta yhteistyöverkostoa ja sen tuottamia tulevaisuuden näkyjä. Projektiryhmä on koonnut aineiston pohjalta seuraavaan luettelomaiseen yhteenvetoon tulevaisuuden haasteet ja muutokset, joita täsmennetään luettelon alakohdissa ranskalaisin viivoin. TULEVAISUUDEN VISIO JA MUUTOSHAASTEET o PALVELURAKENTEITA, AMMATTIRAKENTEITA JA TYÖPROSESSEJA ON UUDISTETTAVA (mm. kustannusten hillitsemiseksi ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi) työ nähdään asiakaslähtöisenä palveluprosessina asiakkaan ja perheen ääntä kuunnellaan palvelu- ja tuotantorakenteita, prosesseja ja verkostoja uudistetaan edelleen näyttöön perustuva toiminta lisääntyy vaikuttavuuden arvioinnin myötä

30 29 o TERVEYDENEDISTÄMINEN JA EHKÄISEVÄ TOIMINTA NOUSEE ENTISTÄ TÄRKEÄM- MÄKSI OSAKSI SOTE-ALAN TYÖTÄ ennakointi lisääntyy ennaltaehkäisevä työ, varhainen puuttuminen ja terveyden edistämistyö vahvistuu o VANHUSTEN MÄÄRÄ ASIAKASRYHMÄNÄ KASVAA o terveyskeskussairaaloiden palveluista merkittävä osa ( vanhusten pitkäaikaissairaanhoito) siirtyy tulevaisuudessa palveluasumiseen ja kotihoitoon o suuri osa vanhuksista on tulevaisuudessa terveitä ja toimintakykyisiä o vanhusten hoito sisältää paljon työtä, johon ei tarvita hoitoalan ammattilaisia o hoivan tarpeen voimakas kasvu -> syntyy uusia ammattiryhmiä o kotihoito ja kuntoutus nousevat keskiöön o vanhusten yksinäisyys ja turvattomuus kasvavat o palveluja integroitava kokonaisuuksiksi yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken ja palveluja räätälöitävä asiakasryhmän / asiakkaan mukaan o teknologian ja sähköisten järjestelmien hyödyntäminen lisääntyy vanhusten palveluissa o VÄESTÖ JA ASIAKKAAT YHÄ KOULUTETUMPIA JA VAATIVAMPIA o TYÖVOIMAPULA ON PAHIMMILLAAN SOTE-ALALLA N. VUONNA 2025 alan vetovoimaisuutta ja julkissektorin kilpailukykyä työnantajana on vahvistettava opiskelijoiden hakeutumista alalle on saatava vahvistettua maahanmuuttajat ja heidän koulutuksensa on alalle mahdollisuus saada lisää henkilöstöä o YKSITYISSEKTORIN PALVELUT KASVAVAT TULEVAISUUDESSA YHÄ o TERVEYSTEKNOLOGIA JA SÄHKÖISET TOIMINTAJÄRJESTELMÄT KEHITTYVÄT JA YLEISTYVÄT o TERVEYSKESKUSTEN VAHVISTAMINEN JA SIIRTYMÄÄ ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA PERUSTERVEYDENHUOLTOON o TEHTÄVÄNSIIRTOJA TULLAAN LISÄÄMÄÄN o MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JA VERKOSTOITUMISEN TARPEET KASVAVAT EDELLEEN o MAAHANMUUTTO LISÄÄNTYY JA KASVATTAA PALVELUTARPEITA Maahanmuuttajien palvelutarpeet on otettava huomioon koulutuksessa, palvelutarjonnassa ja soveltuvan työn tarjonnassa. Maahanmuuttajat on nähtävä potentiaalisena työvoimareservinä, jolle on räätälöi-

31 30 tävä alalle koulutusta ja suunniteltava sopiva urapolku. o MUUTOSJOHTAJUUS JA ALAISTAIDOT KOROSTUVAT o Uudistuminen edellyttää johtajuuden uudistumista o KUSTANNUSTEHOKKUUS JA TYÖN VAIKUTTAVUUS ON VARMISTETTAVA o Tarvitaan keinoja, joilla rahaa vapautetaan keskeiseen ja vaikuttavaan palvelutuotantoon. Palveluja on tarpeen tuotteistaa ja määrittää tuotteille hinta. Tulevaisuudessa puhutaan laatutakuusta. Palvelujen kysyntää on saatava vähenemään ks. piirin hallitus Taloustaantuman vaikutukset pitkäaikaisia o UUSIEN AMMATTIRYHMIEN TARVE Avustavia hoiva-alan ammatteja tullaan tarvitsemaan. Niiden avulla parannetaan kustannustehokkuutta, työnjakoa ja hoitohenkilöstön riittävyyttä hoitotehtäviin. o VANHOJEN VAKANSSINIMIKKEIDEN UUDISTAMINEN Yksityissektorilla käytetään jo nyt vakanssinimikkeitä, jotka kuvaavat tehtävään palkatun henkilön työtehtäviä. Julkisella sektorilla on laajasti yhä käytössä sairaanhoitaja- ja lähihoitajatutkinnon suorittaneilla tutkinnon mukaan annetut vakanssinimikkeet. Myös työnkuvat kehittyvät yksityissektorilla vapaammin. Tulevaisuuden haasteita ja visiota avataan käytyjen haastattelujen ja keskustelujen pohjalta seuraavassa hieman tarkemmin Sote-alan tulevaisuuden vision ja haasteiden tarkastelua Tulevaisuuden visiota ja haasteita tarkastellaan yksityiskohtaisemmin käytyjen haastattelujen ja keskustelujen pohjalta samassa järjestyksessä kuin ne yllä on esitetty luettelomaisesti. Lihavoidut ja kursivoidut lauseet ovat tutkijan aineistosta nousevaa tulkintaa. 1. Palvelurakenteita, ammattirakenteita ja työprosesseja on uudistettava (mm. kustannusten hillitsemiseksi ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi) Haastateltujen mukaan työ pitäisi nähdä asiakaslähtöisenä palveluprosessina, jonka varrella on eri toimijoilla erilaisia vastuita ja tehtäviä. Tulevaisuutta varten tarvitaan ratkaisuja, joissa palvelut ja niiden tuottamisympäristö voidaan muuntaa asiakastarpeiden mukaan (asiakaslähtöisyys palveluprosessien uudistamisessa). Oheiset haastateltujen sitaatit ilmentävät em. tarvetta. Kaikki sitaateissa kursiivilla kirjoitetut lauseet ovat lainauksia haastatelluilta. Asiakasryhmäkohtaiset palveluprosessit kuvattava ja niiden mukaan toimittava.

32 31 Palvelut on vietävä asiakkaan luo (kotisairaala), akuuttihoito tulee asiakkaan luokse. Asiakkaan ja perheen ääntä on kuunneltava entistä enemmän esim. sosiaalipalveluissa. Tällöin asiakas on organisoinnin keskiössä. eikä häntä sivuuteta päätettäessä toimenpiteistä eikä myöskään juoksuteta luukulta luukulle. Asiantuntijaraadissa kuvattiin tulevaa muutostarvetta näin: Nyt tehdään helposti virkamiessabluunalla, työntekijöiden näkökulmasta, kun pitäisi tehdä asiakkaan lähtökohdista, ennakoivasti ja etsiä uusia vaihtoehtoja. Asiakkaiden ja omaisten ääntä täytyy kuulla tarjotaan niitä palveluja joita tarvitaan. Palvelu- ja tuotantorakenteita, prosesseja ja verkostoja on edelleen pystyttävä uudistamaan, jolloin pystytään ainakin osittain vastaamaan myös palvelujen kysynnän kasvuun. Perusajatuksena on palvelutuotannon uudistaminen niin, että samoilla resursseilla ja kustannuksilla saadaan aikaan enemmän ja parempaa. Toisena itsestään selvänä kehityskulkuna pidettiin sitä, että sektorirajoja ei enää oteta prosesseissa huomioon prosessin päättymispisteenä, vaan moniammatillista yhteistyötä opitaan tulevaisuudessa tekemään ylittämällä sekä julkisen sektorin toimialojen rajat että julkisen ja yksityisen sektorin väliset rajat. Erityisesti vanhuspalveluissa korostuu näkemys siitä, että tulevaisuudessa vanhuksen palvelusuunnitelma räätälöidään hänen tarpeistaan lähtien siten, että palvelua on tuottamassa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin verkosto, jonka työnjakoa on täsmennetty paikkakuntakohtaisesti nykyistä selkeämmin. Työnjaon täsmentämisellä luodaan pohjaa yksityisen sektorin kasvulla julkisen sektorin täydentäjänä tai vaihtoehtona, koska työnjako tuo yksityissektorille luottamuksen sen pysyvään rooliin kokonaisuudessa ja rohkaisee mm. investoimaan ja kasvattamaan yritystä. Selkeä työnjaosta sopiminen palveluverkostossa lisää kustannustehokkuutta mm. sen vuoksi, että julkisen ja yksityisen sektorin päällekkäiset toiminnot saadaan karsituksi kokonaisprosessia kehittämällä. Kun prosessit muotoutuvat tulevaisuudessa verkostossa toimimisen perusteella, katsotaan prosessien johtamisen nousevan aiempaa tärkeämmäksi. Sektorirajat ylittävä prosessien johtaminen on uusi haaste johdolle ja alemmillekin esimiehille ja siihen tarvitaan asianmukaista johtamiskoulutusta. Haastatteluissa nousi esiin myös tarve kouluttaa ruohonjuuritason henkilöstöä mm. siten, että uudistuvat prosessit käydään työyhteisössä läpi, varmistetaan henkilöstön taito lukea prosesseja, tunnistaa niistä omat vastuut ja tehtävät. Lisäksi prosessiosaamista tulee lisätä niin, että työyhteisöissä ymmärretään prosessikuvausten tarpeellisuus kehittämisen välineenä, koska prosessi on lähes ainut konkreettinen kuvaus siitä, mitä kohtaa tekemisessä on tarpeen muuttaa.

33 32 Asiakkaita palvellaan erilaisten kumppanuuksien ja verkostojen kanssa, jolloin kokonaisstrategia ja eri osapuolten roolit on tehtävä selkeiksi. Kumppanuusprosessien kuvauksia tarvitaan. vaihtoehtojen tarjoaminen (julkinen/yksityinen sektori) On tehtävä moniammatillisia prosessikuvauksia, jotka lähtevät asiakasryhmästä, ei prosessissa toimivista eri ammattiryhmien työntekijöistä (kuka prosessin omistaa, kuka vastaa mistäkin, kenellä taloudellinen vastuu ja valta). Palvelu räätälöiden verkostossa asiakkaalle hänen tarpeistaan lähtien, kuitenkin vaikuttavuuden kriteerein. eri hallintokuntien välistä yhteistyötä on lisättävä, samoin yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä vältetään hukkainvestointeja, kun hahmotetaan palvelujen tarpeen kokonaisuus ja integroidaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluita myös yksityissektorin roolia olisi määriteltävä tarkemmin. Yksityissektori ja julkinen sektori tekevät monia asioita päällekkäin ja syntyy turhia kustannuksia. Prosessien johtaminen ja moniammatillisuuden huomioiminen nousee tärkeäksi tekijäksi onnistumisessa. Muistettava, että koulutusta tarvitaan ruohonjuuritasolle, jotta tietävät uusista prosesseista ja parhaista käytännöistä sekä siitä, mitä heiltä odotetaan ja mitkä ovat heidän tehtävänsä. Tehtäviin tulisi liittää selkeästi kehittäminen ja valtuutus tehdä ehdotuksia. Ruohonjuuritasolla kuitenkin kohdataan asiakkaat ja tiedetään muutostarpeista. Asiantuntijaraati hyväksyi sille tarjotun ajatuksen, että sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat jo vuonna 2008 olleet sillä ylärajalla, johon sen suhteellinen osuus julkisen sektorin kokonaismenoista voi nousta. Vuoden 2009 aikana nousi esiin asiantuntijaraadin toisessa kokouksessa se lama-aikaan osuva fakta, että ensimmäisen kerran sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvu on ylittänyt bruttokansantuotteen kasvun ja syö siten tulopohjaa muilta sektoreilta. Terveydenhuoltomme menot tulevat kasvamaan suhteellisesti nopeammin kuin kansantuote. Näyttöön perustuva toiminta lisääntyy vaikuttavuuden arvioinnin myötä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa, mm. terveyskeskuksissa on todettu tehtävän vastaanotoilla työtä, jolla ei ole lainkaan vaikuttavuutta potilaiden paranemiseen ja hyvinvointiin. Sekä taloudellisesti rajalliset resurssit että henkilöstön rajattu määrä ohjaavat tulevaisuudessa siihen, että hoidossa keskitytään nykyistä selvemmin hoitoihin, joilla on todistetusti vaikuttavuutta (näyttöä). Samaa voidaan nimittää priorisoinniksi vaikuttavuuden perusteella.

34 33 Työn tuloksia ja vaikuttavuutta on kyettävä mittaamaan ja arvioimaan, mutta vaikuttavuuden mittarit ja arviointikriteerit eivät ole kattavia. Tulevaisuudessa mietitään entistä tarkemmin, ketä hoidetaan sairaalassa ja huolehditaan vaikuttavuudesta (tekninen ja allokatiivinen ) Kaikella, mitä tehdään, pitää olla LISÄARVOA, sillä on ohjaava vaikutus siihen.- mitä jätetään pois (tekemättä) 2. Terveydenedistäminen ja ehkäisevä toiminta nousee entistä tärkeämmäksi osaksi sote-alan työtä Ennakointi lisääntyy ja se tulee näkymään ennaltaehkäisevän työn, varhaisen puuttumisen ja terveyden edistämistyön muutoksina. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen muuttuu todeksi. Liikunta ja ravitsemusneuvonta lisääntyy JÄRJESTÖT MUKAAN VAHVASTI TÄHÄN Haastatteluissa ja asiantuntijaraadissa herätti keskustelua haastattelijan lause Terveyskeskukset ovat keskittyneet nimensä vastaisesti sairaiden hoitamiseen. Myös terveydenhoitajilla esim. koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa sekä työterveyshuollossa on suuri osa työstä sairaiden hoitoa. Etelä-Karjalassa sosiaali- ja terveyspiiriin on perustettu terveyden ja hyvinvoinnin yksikkö. Henkilöstöresurssien käyttöä on tulevaisuudessa suunnattava terveyden edistämiseen, eikä terveyden edistäminen ole vain terveydenhuollon tehtävä vaan laajasti moniammatillinen tehtävä. Kuntien hyvinvointistrategiat on laadittava siten, että tavoitteet, vastuut ja toimenpiteet suunnitellaan laaja-alaista moniammatillisuutta silmällä pitäen. Yksilötasolla asenteisiin vaikuttaminen tärkeää, omaa terveyttä vaalittava kaikissa elämänvaiheissa. On ihmisiä, jotka eivät pysty huolehtimaan itsestä esim. mielenterveysongelmista kärsivät ja vammaiset tuettava. Monet sairaudet johtuvat elämäntavoista, liikalihavuudesta, epäterveellisestä ravinnosta, alkoholista tai tupakoinnista, liian vähäisestä liikunnasta jne. Terveyden edistämisen tavoitteena on paitsi lisätä terveyttä, myös turvata resurssien riittävyys sosiaali- ja terveydenhuollossa sairaiden hoitamiseen priorisoinnin perusteella. Palvelujen kysyntää on saatava vähenemään. Vanhusväestön ja tulevien ikäihmisten terveyden edistämisessä on pitkälti asiantuntijaraadin mukaan kyse siitä, että tuetaan kuntoutuksella ja kuntouttavalla työotteella vanhuksia mahdollisimman suureen omatoimisuuteen, itse tekemiseen ja sillä tavoin oman toimintakyvyn ylläpitämiseen. Asiantuntijahenkilöstön antamia kuntoutusmahdollisuuksia lisäämällä voidaan vanhusten kotona asumista ja toimintakyvyn säilymistä jatkaa

35 34 yhä myöhemmille elinvuosille. Vanhusten kuntoutushoitoa tulee kehittää omana erityisenä kuntoutuksen muotonaan, johon sisältyy sekä fyysistä että henkistä kuntoutusta. Asiantuntijaraati arvioi, että vanhusten laitoshoidon tarve vähenee tulevaisuudessa kotihoidon tehostamisen ja kuntoutuksen vaikutuksesta. Panostetaan terveyden edistämiseen ja tulevaisuudessa hoidon tarvetta (hoitopaikka) on vain lyhyen aikaa elämän loppuvaiheessa, tällöin taataan hoito jatkuvana saattohoitoa myöten. 3. Vanhusten määrä asiakasryhmänä kasvaa Asiantuntijaraadin ja haastateltujen vanhuspalvelujenesimiesten näkemys on, että terveyskeskussairaaloiden palveluista merkittävä osa ( vanhusten pitkäaikaissairaanhoito) siirtyy tulevaisuudessa palveluasumiseen ja kotihoitoon. Tämä edellyttää, että tarjolla on entistä enemmän kotihoitoa ja kotipalvelua, joilla yhdessä mahdollistetaan vanhusten pärjääminen kotona sekä terveytensä ja voimavarojensa perusteella että arkiaskareissa selviytymisen osalta. Arkiaskareita ovat siivoaminen, ruoanlaitto, kaupassa käynti, ulkoilu ja muut vastaavat perustoiminnot kotona. Asiantuntijaraadissa visioitiin hyvin vahvasti, että tulevaisuudessa Suomeen rakentuu kodinomaisia palvelukeskuksia, mutta myös vanhusten seniorihotelleja, joissa on saatavilla paitsi peruspalvelua asumisen ja terveyden tueksi niin myös joitain hyvinvointipalveluja, kuten itse maksettavia kuntoutuspalveluja, kampaamo yms. Jopa vanhainkotien arvioitiin muuntuvan palvelukeskuksiksi. Vanhuspalveluissa toimivien esimiesten ja osastonhoitajien visiot eivät olleet aivan samanlaisia. He tunnistavat vanhusten halun asua ikiomassa kodissa mahdollisuuksien mukaan loppuelämänsä ja kohtaavat myös kuntatalouden rajalliset resurssit realistisesti. Tämän vuoksi heidän haastatteluissaan ei tulevaisuutta visioitu yhtä vahvasti hyvin varusteltujen palvelukeskusten ja seniorihotellien varaan kuin mitä tehtiin asiantuntijaraadissa, vaan sen varaan, että kotiin saatava hoito ja hoiva lisääntyy. Laitospaikkojen tarve vähenee - siirrytään pikku hiljaa vähemmän laitospainotteiseen hoitotyöhön. Rakennetaan palvelukeskuksia, seniorihotelleja, hyvinvointikeskuksia, kodinomaisuutta. Tulevaisuudessa tarvitaan hyvinvointiklustereita ; nykyiset vanhainkodit poistuvat 20 vuoden sisällä ja tilalle tulee kodinomaisia palvelukeskuksia. Niissä toimi - vat peruspalvelut ja niiden ohella yksityissektorin tuottamana muita hyvinvointipalveluja (kampaamo, kuntoutus, fysikaalinen hoitolaitos jne.) Tulevaisuudessa ei vanhainkoteja sellaisena kuin nyt seniorihotellit, joissa toiminta asiakaslähtöisesti suunniteltu. Vanhusväestön osalta nähtiin todennäköiseksi kehityskuluksi se, että suuri osa vanhuksista on tulevaisuudessa terveitä ja toimintakykyisiä ja vasta aivan elämän loppuvai-

36 35 heessa syntyy hoidontarvetta ja saattohoidon tarvetta. Perusteluna esitettiin, että nyt lähellä eläkeikää olevat huolehtivat jo toisella tavalla omasta terveydestään ja kunnostaan kuin heidän omat vanhemmat tekivät. Palvelurakenteen uudistaminen on välttämätöntä, vrt. esim. Ruotsi. Palveluverkostojen kehittämisellä vähennetään hoitolaitosten tarvetta (kotiin ammattihenkilöiden apua/ vapaaehtoistyöntekijöiden palveluita. Panostusta terveyden edistämiseen, jolloin hoidon tarve siirtyy mahdollisimman myöhäiseen elämänvaiheeseen. Panostetaan terveyden edistämiseen tulevaisuudessa hoidon tarve (hoitopaikka) vain lyhyen aikaa elämän loppuvaiheessa, tällöin taataan hoito jatkuvana saattohoitoa myöten. Terveysvalmentaja antaa puhelimitse ohjeita ja on yhteydessä asiakkaaseen tietyin väliajoin ja seuraa kuinka asiakas ohjeita noudattaa (Lahdessa toteutettu tämäntyyppistä). Vanhusten hoito sisältää lisäksi paljon työtä, johon ei tarvita hoitoalan ammattilaisia. Vanhusten koteihin tarvitaan tulevaisuudessa ns. kotiapua arjesta selviytymiseen. Uudet henkilöstöryhmät eivät saa kuitenkaan nostaa palvelujen tuottamisen kokoiskustannuksia. Tarvitaan uusia ammatteja ja niihin koulutusta : Vanhustyöntekijä vastaa perushoidosta, ei osallistu lääkehoitoon, toimenpiteisiin (uusi nimike olisi parempi kuin, että palattaisiin vanhaan kotiavustaja nimikkeeseen). Hoivan tarve kasvaa-> uusia hoiva-ammatteja Hoiva- apua antavat maksua vastaan julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Jotta kotiapua olisi tulevaisuudessa riittävästi saatavilla, tarvitaan uusia ammattiryhmiä, kuten vanhustyöntekijöitä, hoiva-avustajia tai muulla vastaavalla nimikkeellä toimivia. Heidän koulutuksensa ei ole hoitotieteeseen pohjautuvaa hoitotyön oppimista, vaan pikemmin kotityöhön ja sosiaaliseen kanssakäymiseen pohjautuvaa. Vanhusten kunto on tulevaisuudessa paljon nykyistä perempi-> uusia ammattiryhmiä, esim. vanhus-työntekijän nimikkeellä (ei kannatettu vanhojen ammattinimekkeiden, kuten kotiavustaja, käyttöä?) Hoiva-ammattien tarve tulee koskemaan myös lapsiperheille annettavaa kotiapua. Kotihoito ja kuntoutus nousevat keskiöön. Sen vuoksi on henkilöstöresursseja saatava suunnatuksi kotihoitoon, kotipalveluun ja kuntoutukseen. Kaikkien vanhusten kunto ei suinkaan tulevaisuudessa ole nykyvanhusten kuntoa parempi, vaan monisairaudet jatkavat kasvuaan. Kotiin vietävää lääkehoitoa, jopa akuuttisairaanhoitoa pidettiin vanhuspalvelujen esimiesten haastatteluissa sekä erikoissairaanhoidon osastonhoitajien haastatteluissa tulevaisuuden haasteena.

37 36 Ongelmaksi koettiin kaikissa vanhuspalvelua koskevissa haastatteluissa se, että nuorten koulutuksessa ammattiopistoissa tai ammattikorkeakouluissa opiskelevia ei houkuttele valita koulutusohjelmaksi tai suuntautumisopinnoiksi vanhustyötä. Monet haastatelluista arvioivat, että nuorten mielikuvat vanhustyöstä ovat vanhanaikaisia. Tämän korjaamiseksi olisi huolehdittava koulutusorganisaatioissa siitä, että opiskelijat tutustuvat vanhuspalvelujen eri osa-alueisiin ennen suuntautumisten valintaa. Vanhuspalvelujen työn sisältöä ja houkuttelevuutta on parannettava. Vanhusten keski-iän noustessa myös vanhusten monisairaudet lisääntyvät -> haasteita terveyden edistämisen ja hyvinvointierojen näkökulmasta. Kotisairaala akuuttihoito asiakkaan kotona (i.v.lääkehoidot,mittaukset, konsultaatiot jne..) Vanhusten yksinäisyys ja turvattomuus kasvavat. Haastatteluissa kävi ilmi, ettei ratkaisua ongelmaan vielä ole. Vanhusten yksinäisyys ja turvattomuus kasvavat mutta millä keinoin tätä asiaa hoidetaan? Sosiokulttuurisia, ennalta ehkäiseviä menetelmiä tarvitaan asiakkaasta huolehtimiseksi kokonaisvaltaisesti. Virtuaalinen kanssakäyminen lisääntyy. Palveluja integroitava kokonaisuuksiksi yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken ja palveluja räätälöitävä asiakasryhmän / asiakkaan mukaan. Tulevaisuudessa ennakoitiin käytettävän moniammatillista yhteistyötä tässäkin siten, että vanhuksille tarjotaan virikkeitä muilta kunnan sektoreilta, kuten teatterilta, kirjastolta, kuljetuspalveluista jne. vanhusten aktivoimiseksi liikkumaan ja elämään täyttä elämä yhdessä muiden kanssa. Tarvitaan sekä opetukseen että käytännön työhön sosiokulttuurisia menetelmiä, joilla osataan ennakoida ja ennaltaehkäistä vanhusväestön suurta ongelmaa, yksinäisyyttä ja turvattomuutta -> työhön mukaan esim. kulttuuri, taiteentekijät, teatteri. Lähiympäristön kehittäminen (kuljetusmenetelmät, liikennejärjestelyt mahdollistetaan vanhusten osallistuminen Ehkäisevä toiminta ikäneuvolat / kotikäynnit (mietittävä kuitenkin etukäteen mihin johtavat (=suunnitelma). Teknologian ja sähköisten järjestelmien hyödyntäminen lisääntyy vanhusten palveluissa. Suomessa on toteutettu sekä valtakunnalllisia, alueellisia että paikallisia vanhusten palvelujen kehittämishankkeita, joissa on kehitetty ja kokeiltu sähköisiin toimintajärjes-

38 37 telmiin ja uuteen teknologiaan pohjautuvia menetelmiä ja välineitä. Näistä esimerkkeinä tuli haastatteluissa esiin mm. InnoElli, IKÄ-KAAOS ja HYLA-projekti sekä ÄLYKOP-hanke, joissa kussakin joko tietekniikan tai älyominaisuuksilla varustetun kodin avulla voidaan olla yhteydessä terveyshuoltoon asiakkaan kotoa. Asiakkaan itsepalvelumahdollisuuksia hyödynnetään erityisesti teknologian avulla. Tietojärjestelmien kehittyminen, seuranta (verenpaineet, sokeriarvot) tapahtuu tietoliikenteen kautta. Nettineuvonta, puhelinneuvonta, mielekäs tekeminen vanhuksille. 4. Työvoimapula on pahimmillaan sote-alalla n. vuonna 2025 Oheisessa kuviossa näkyvät vuoteen 2020 asti työllisten määrä, avautuvat työpaikat, eläköitymis- ja muu poistuma sosiaali- ja terveysalalla sekä kaikilla aloilla yhteensä. TYävoimapulan arvioidaan olevan sote-alalla pahimmillaan n. vuonna Tilanne saattaa muuttaa elinkeinoelämän meneillään olevarakennemuutos, jossa mm. metsäteollisuuden työpaikat vähenevät ja aikuisväestöä hakeutuu uudelleenkoulutukseen suuria määriä. Sosiaali- ja terveydenhuollon aikuiskoulutuksen määrät ovatkin kasvaneet erityisesti työvoimakoulutuksen kasvun johdosta. Asiantuntijaraadissa korostettiin sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ja työn olevan yhä tiukemmassa kilpailutilanteessa muiden alojen kanssa. Tiukentuneeseen kilpailutilanteeseen ovat vaikuttaneet mm. sote-alan sisällä oleva jatkuva työvoimapula, työn rasittavuus, kiire, hoitohenkilöstön palkkataso, ulkomaiden vetovoima, koulutuksen rajalliset aloituspaikat sekä valmistuvien sijoittuminen suuriin keskuksiin ja yksiköihin mieluummin kuin pienille paikkakunnille. Terveyskeskusten huonohko maine työpaikkana sekä vanhustyöstä vallinneet vanhentuneet käsitykset ovat heikentäneet hakeutumista koulutukseen ja työhön alalle. Kuviossa 9 on koottu ennakointitietoja avautuvista työpaikoista sosiaali- ja terveysalan työssä ja kaikilla aloilla yhteensä vuosina Sote-alan avautuvat työpaikat ovat ennusteissa n. 19 % kaikista avautuvista työpaikoista.

39 38 Avautuvat työpaikat perus- ja tavoitekehityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työssä ja kaikilla toimialoilla yhteensä vuosina ja vuotta kohti Toimiala Sosiaali- ja terveysalan työ Kaikki yhteensä Sosiaali- ja terveysalan työ Kaikki yhteensä Työlliset 2004 Poistuma Peruskehitys Vuotta kohti Työpaikkojen muutos Avautuvat työpaikat Poistuma Työpaikkojen muutos Avautuvat työpaikat Tavoitekehitys Lähde: Työvoima Työpoliittinen tutkimus 325. Työministeriö, Kuvio 9 Avautuvat työpaikat sote-alalla Alan vetovoimaisuutta ja julkissektorin kilpailukykyä työnantajana on vahvistettava asiantuntijijaraadin ja haastateltujen esimiesten mielestä ja toteutuu parhaiten paikallisesti kutsumalla opiskelijoita tutustumaan työpaikoille sotealan työhön ja työympäristöihin. Hoitohenkilöstön urapolkujen mahdollistaminen tehtäväsiirtokoulutuksella ja hoitajavastaanottojen lisäämisellä niihin tarvittavine lisäkoulutuksineen koettiin hyviksi motivaatioja houkutuskeinoiksi hakeutua alalle sillä edellytyksellä, että lisävastuu näkyy myös palkan määrässä. Muiksi vetovoimatekijöiksi arvioitiin tulevaisuudessa työnjaon selkiyttämistä kaikkien henkilöstöryhmien välillä ja johtamisen kehittymistä. Henkilöstön saatavuutta ja alalla pysymistä on varmistettava urapoluilla, hyvällä johtamisella ja työhyvinvoinnista huolehtimalla. Henkilöstön jatkuva koulutus on yhä tärkeämpää työn laadun, mutta myös alalla viihtymisen vuoksi. Työajan joustot on tehtävä mahdollisiksi. Julkinen terveydenhuolto, varsinkin terveyskeskukset, joutuvat panostamaan nykyistä enemmän imagoonsa ja houkuttelevuuteensa.

40 39 Opiskelijoiden hakeutumista alalle on saatava vahvistettua. Eläköityminen ja nuorten ikäluokkien pieneneminen ovat haaste sotealalle saada riittävästi opiskelijoita koulutukseen ja uutta henkilöstöä työ paikoille. Asennekasvatusta. Maahanmuuttajat ja heidän koulutuksensa on mahdollisuus saada lisää henkilöstöä alalle. Haastatteluissa nähtiin maahanmuuttajat potentiaalisena työvoimana alalle. Monella kyselyyn vastanneella on maahanmuuttajataustaisia työtovereita, joista on hyviä kokemuksia. Toisaalta myös huonoja kokemuksia tuotiin esille mm. huonosti suomea puhuvista lääkäreistä. Tutkimusta toteuttavalla Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymällä on ollut sen aikuisopistossa erityisiä maahanmuuttajien ryhmiä valmennettava sote-alan koulutukseen hakeutumista varten. Osa ei ole soveltunut alalle mm. riittämättömän kielitaidon vuoksi. 5. Yksityissektorin palvelut kasvavat tulevaisuudessa yhä Yksityissektorin rooli sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa on vahvistunut ja monipuolistunut 2000-luvulla. Yksityiset palvelut tarjoavat vaihtoehdon kunnan omalle palvelutuotannolle ja ne tarjoavat asiakkaalle myös suoran vaihtoehdon tarvittavan palvelun hankintaa. Kunnat ostavat palveluja yksityisiltä sektorilta kaikilla sote-alan vastuualueilla. Palvelut voivat olla vaihtoehtoja kunnan omalle palvelutuotannolle tai ne voivat olla jollain tavoin täydentäviä palveluja oman palvelutuotannon rinnalla. Lisäksi yksityissektori tarjoaa monia palveluja suoraan asiakkaalle. Esimerkiksi vanhusten palveluasumisessa on rinnakkain palveluja kunnan omissa asumisyksiköissä ja ostopalveluna hankituissa yksityissektorin asumisyksiköissä. Asiantuntiojaraadin ja projektihenkilöstön keskuudessa oli projektin alkaessa mielikuvia siitä, että toimintatavat, työnkuvat, roolitukset ja osaamisvaatimuksetkin saattavat erota toisistaan yksityisellä ja julkisella sektorilla, joten ne tuli selvittää. Haastateltujen näkemykset kiteytyvät seuraaviin lainauksiin: toimintatavat, työnkuvat ja osaamisvaatimukset ovat erilaisia palvelusetelin käyttö lisääntyy ja laajenee 6. Terveysteknologia ja sähköiset toimintajärjestelmät kehittyvät ja yleistyvät Teknologian ja sähköisten järjestelmien muutokset ennakoitiin asiantuntijaraadissa tulevaisuudessa suuriksi. Niiden ennakoitiin muuttavan palvelujärjestelmää varsinkin niiden

41 40 väestöryhmien osalta, jotka hallitsevat tieto- ja viestintätekniikan ja ovat jo tottuneet asioimaan internetin kautta. Itseohjautuvuus ja osallistuminen teknologian välityksellä lisääntyy. Ongelmia ennakoitiin syntyvän suurista sähköisiin ratkaisuihin liittyvistä kustannuksista. Asiantuntijaraati kannatti sille tarjottua ajatusta siitä, että sote-organisaatiot huolehtisivat keskistetysti edunvalvonnastaan ohjelmistotalojen suuntaan. Tällöin jokainen ei maksaisi erikseen yhteisistä muutoksista ja päivityksistä, joita tarvitaan, vaan ne jyvitettäisiin kaikkien osallistujien kesken. 7. Terveyskeskusten vahvistaminen ja siirtymää erikoissairaanhoidosta perusterveyden huoltoon Valmistelussa oleva uusi terveydenhuoltolaki kuten myös KASTE-projekti ja syksyllä 2008 käynnistynyt Toimiva terveyskeskus-ohjelma ovat asettaneet tavoitteeksi terveyskeskusten vahvistamisen. Määrilliseksi tavoitteeksi muutettuna tämä tarkoittaa, että terveyskeskus hoitaa tapauksista 95 % ja 5 % potilaista lähetetään erikoissairaanhoitoon. (Ministeri Risikko) 8. Tehtävänsiirtoja tullaan lisäämään Ajankohtaisen muutostarpeena nähtiin tehtävänsiirtojen käynnistäminen ja lisääminen lääkäreiden ja hoitohenkilöstön välillä. Koulutuksen järjestäminen tai saaminen koettiin jossain määrin vielä ongelmalliseksi, koska kukaan ei yksiselitteisesti tiennyt, mitä sen tulee sisältää. 9. Moniammatillisen yhteistyön ja verkostoitumisen tarpeet kasvavat edelleen Tulevaisuudessa perheiden, lasten ja nuorten pahoinvointia ehkäistään, tuetaan ja hoidetaan moniammatillisella yhteistyöllä ja vastuulla. Sama moniammatillisuuden kasvu koskee myös vanhuspalveluja. Tulevaisuudessa palvelut räätälöiden yksilöllisesti asiakkaan ympärille. Tämä näkyy mm. siten, että sote-alan organisaatioissa on vastuualueita järjestelty uudelleen: mm. Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä siirretään neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ja kasvatusneuvola samalle tulosalueelle lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen kanssa. Tällöin perheen ja lasten tukeen tarvittavat palvelut ovat toistensa lähitoimijoita vielä selkeämmin kuin aiemmassa ns. rajat ylittävässä yhteistyössä.

42 Maahanmuutto lisääntyy Maahanmuuttajien palvelutarpeet on otettava huomioon koulutuksessa, palvelutarjonnassa ja soveltuvan työn tarjonnassa. Maahanmuuttajat on nähtävä potentiaalisena työvoimareservinä, jolle on räätälöitävä alalle koulutusta ja suunniteltava sopiva urapolku. 11. Muutosjohtajuus ja alaistaidot korostuvat Suuret sote-alan rakenteelliset ja henkilöstön työnjaon muutokset muutokset edellyttävät edellyttää johtajuuden uudistumista. Sitoutuminen, oman osaamisen ja ammattitaidon tuominen esiin, kehittymishakuisuus tukevat työyhteisön onnistumista. Asennekasvatusta vahvistettava. Alaiset ovat osa työilmapiiriä, uudistumista, innovaatioita ja aikaansaavat asiakkaan kanssa lopullisen työn tuloksen. Joustavuutta voisi olla esim. keikkalaisen kutsuminen työhön kännyköillä (teknologian hyödyt). Sana joustavuus (vaatimuksena tai odotuksena) voi aiheuttaa työntekijöissä pelkoa. työnantaja voi kutsua työhön milloin vaan tai voi merkitä pitkiä työaikoja työajan jousto hyvä silloin, jos lähtee yksilön omista tarpeista Resurssit pitäisi saada käyttöön työntekijät töissä silloin kun on työtä (työaikojen porrastus) Työssä viihtymistä esim. yksityisessä hoitopaikassa edistää kun töitä ja vastuuta voi jakaa työntekijöiden kiinnostuksen ja vahvuuksien pohjalta. Työntekijät kokevat hyväksi tämän, vanhemmat työntekijät hieman vierok suvat. 12. Kustannustehokkuus ja työn vaikuttavuus on varmistettava Asiantuntijaraadin ajatukset kiteytyvät seuraaviin sitaatteihin: Tarvitaan keinoja, joilla rahaa vapautetaan keskeiseen ja vaikuttavaan palvelutuotantoon.

43 42 Palveluja on tarpeen tuotteistaa ja määrittää tuotteille hinta. Tulevaisuudessa puhutaan laatutakuusta. Palvelujen kysyntää on saatava vähenemään. Vaikuttavuuden arviointi lisääntyy ja haasteisiin joudutaan reagoimaan entistä nopeammin ja tehokkaammin. Näyttöön perustuva toiminta lisääntyy. 13. Uusien ammattiryhmien tarve Tämän otsikon alla nähtiin tulevaisuudessa entistä enemmän tarvetta sellaisille ammattiryhmille, jotka toimivat palveluohjaajina ja toisaalta vanhusväestön arjessa tukena kotona, jotta vanhukset voivat jatkaa omassa kodissa asumista. 14. Vanhojen vakanssinimikkeiden uudistaminen Ennakoinnin yhtenä tavoitteena on selvittää mahdolliset erot osaamistarpeissa ja työnkuvissa julkisen ja yksityisen sektorin työpaikoilla. Asiantuntijaraadin yksityissektorin edustajat antoivat jo alkukeskustelussa viitteitä siitä, että tutkintonimekkeet ja tehtävänimikkeet eivät enää tulevaisuudessa vastaa toisiaan. Tällä hetkellä sairaanhoitajan tyypillinen ammattinimike on sairaanhoitaja ja lähihoitajan lähihoitaja. tulevaisuudessa vakanssinimikkeet ja niihin liittyvät toimenkuvat muokataan tarpeen ja tehtävään valitun henkilönkin mukaan. 3.2 Palvelu- ja henkilöstörakenteen, prosessien ja ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen Ennakointitutkimuksen toiseen tutkimusongelmaan haettiin täsmällisempää vastausta seuraavana esitettyjen apukysymysten avulla. Nämä teemat sisältyivät kaikkiin haastatteluihin ja internet-kyselyihin. Mitä ovat kehittämistarpeet palvelurakenteissa ja prosesseissa henkilöstörakenteessa ja ammattiryhmien välisessä työnjaossa mukaan lukien tehtävänsiirrot uusien ammattiryhmien syntymisessä teknologian käyttöönotossa?

44 Palvelurakenteen uudistaminen Sekä haastatteluissa että henkilöstön internet-kyselyjen vastauksissa annettiin ehdotuksia palvelurakenteen siirtämisestä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon tai vanhuspalveluihin, ennaltaehkäisevään tai avopalveluun ja kotona tapahtuvaan palveluun. Jopa erikoissairaanhoidon palveluita ehdotettiin ja ennakointiin vietävän potilaan kotiin. Asiakas palvelurakenteen keskiössä Aineistosta nousi esiin kaikelle muutokselle yhteisenä piirteenä asiakaslähtöisyys. Käytännössä sen ennakoidaan tarkoittavan sitä, että palvelutuotanto rakennetaan asiakkaan ympärille. Tällä tavoin päästään eroon ikävästä asiakkaan juoksuttamisesta luukulta luukulle. Vielä tärkeämpänä nousi esiin se, että asiakaslähtöisyys kokoaa yhteen kaikki ne asiantuntijat, jotka tekevät asiakkaan tai asiakasryhmän palvelutuotannossa moniammatillista yhteistyötä. Kuviossa 10a on esimerkkejä asiakaslähtöisyyden korostumisesta sosiaalipalveluissa. Tutkimustulos: siirtymää tulosalueelta toiselle tai usealle tulosalueelle ja prosessien asiakaslähtöisyys Esimerkkinä sosiaalipalvelut: 1) palvelurakenteessa siirtymää tulosalueelta toiselle -esim. sotepiirinuudistus perhe-ja sosiaalityön yhteinen tulosalue -muualla mm. perhekeskukset kaupunginosittain (neuvola, toimeentulotuki, lastensuojelu ym.) 2) työprosessit asiakasprosessiksi: -Lappeenrannassa hyvä käytäntö: toimeentulotuen asiakastiimissä jaettu aakkosittain jaettu asiakasvastuu, joka porrastettu asiakastarpeen perusteella eri ammattiryhmille - Imatralla hyvä käytäntö: hyvinvointineuvolat Osa lapsista tulee meidän asiakkaiksi, koska muut palvelurakenteet puuttuvat, se on lohdutonta. Perheet eivät saa tarpeeksi tukea erityislapsen hoitoon, tästä tulee ongelmia perheessä ja ajaudutaan lastensuojelun piiriin -> matalan kynnyksen perhepalvelukeskus, palvelujen arviointi Kuvio 10a Esimerkki asiakaslähtöisyyden korostumisesta sosiaalipalveluissa. Moniammatillisuuden ennakoidaan lisääntyvän ja paranevan, kun asiantuntijoiden organisoinnin lähtökohtana on asiakas. Tästä esimerkkinä ovat organisatoriset uudistukset sosiaali- ja terveyspalvelujen tulosalueilla siten, että sosiaalipalvelut (aikuissosiaalityö, lastensuojelu ja vammaispalvelut) ja perinteisesti terveyspalveluihin kuuluneet neuvolapal-

45 44 velut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto kootaankin yhteiselle tulosalueelle perheen ja lapsen palvelukokonaisuudeksi. Toisena asiakaslähtöisen palvelurakenteen esimerkkinä on kuviossa 10b esitetty Tampereen kaupungin malli hyvinvointineuvolatiimin palvelukonseptista, jossa lähetteen antamisen sijaa perheitä ja kohderyhmiä kutsutaan perhekeskukseen ennaltaehkäisevään tai varhaisen tuen tapaamiseen. Kuvio 10b Esimerkki asiakaslähtöisyyden korostumisesta perhepalveluissa. Siirtymää palvelurakenteissa: erikoissairaanhoidosta terveyskeskukseen Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yksiköiden, lähinnä terveyskeskusten, välistä työnjakoa ennakoitiin muutettavan mm. seuraavasti: - erikoissairaanhoidon lääkäreiden yleisvastaanottoja siirretään osittain terveysasemille (esim. astma, keuhkoahtauma, ortopedia, lastentaudit) - tyypillisten suomalaisten kansansairauksien hoitoa keskitetään terveysasemien vastaanotoille, esim. astma, diabetes, MBO, monisairaiden hoito - osa verisuoni- ja ortopedisista potilaista hoidetaan terveyskeskuksessa - konsultaatioitaja jatkokontrolleja siirretään terveyskeskuksen puolelle, koska jatkohoitovaiheessa ei edellytä enää erikoissairaanhoidon asiantuntijaa - geriatrian vastaanottoja perustetaan terveyskeskuksiin ja siellä toimii myös muistihoitajan vastaanotto - saattohoito järjestetään keskitetysti perusterveydenhuollon asiantuntijavoimin - MRSA-potilaat hoidetaan keskitetysti perusterveydenhuollossa - ikääntyvien päihdepotilaiden hoito keskitetään hoito alkoholidementikkojen yksiköihin eikä katkaisuhoitoa toteuteta lainkaan vanhusten hoitoyksiköissä.

46 45 Jotta siirtymää palvelurakenteessa voidaan toteuttaa osaamispohjaisesti eri organisaatioiden välillä, tarvitaan lisä- ja täydennyskoulutusta uusia vastuualueita itselle ottavalle henkilöstölle, resurssien uudelleen sijoittelua oikeisiin palveluyksiköihin sekä uusista toimintatavoista että substanssiosaamiseen liittyvistä aiheista. Siirtymää rakenteissa kuvattiin kyselyvastauksissa mm. näin: Erikoissairaanhoidosta tulee siirtymää perusterveydenhuoltoon siten, että terveyskeskuksiin sijoitetaan myös erikoislääkäritasoista palvelua/ konsultaatiota. Potilaille valinnanvapaus (missä tutkitaan, missä hoidetaan, kuka hoitaa yhteistoiminta-alueen sisällä toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen sallimissa rajoissa). Jatkohoitoja ja esim. aivohalvaus- tai moniraajavammautuneiden kuntoutus siirretään terveyskeskusten kuntoutukseen. Palvelurakenteen uudistaminen edellyttää, että uudistuvat palveluprosessit kuvataan ja otetaan palveluorganisaatioiden rajapinnat erityisen huolellisesti kuvattaviksi, ettei palveluprosessiin synny aukkoja tai jää päällekkäisyyksiä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on Toimiva terveyskeskusohjelmassa merkittävänä tavoitteena: Terveydenedistäminen ja ehkäisevä toiminta ovat terveyskeskustoiminnan pe - rusta tulevaisuudessa. Henkilöstökyselyissä ei osattu yksilöidä, mitä terveydenedistäminen tällä hetkellä työssä tarkoittaa ja miten sitä toteutetaan. Useimmat vastaajat käsittivät asian oman työyhteisönsä työhyvinvoinnista huolehtimiseksi. Siirtymää sähköisten järjestelmien ja teknologian hyödyntämiseen sekä asiantuntijatyössä että asiakkaan roolissa Projektin haastatteluissa nousi esimies- ja johtotason haastateltujen intresseissä yhdeksi lempiaiheeksi terveys- ja muun vastaavan teknologian ja sähköisten toimintajärjestelmien kehittäminen ja ottaminen arjen työvälineeksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Haastatteluissa kuvattiin teknologian kehittymistä ja yleistymistä seuraavasti: virtuaalinen kanssakäyminen lisääntyy Tästä oli jo paikallista kokemusta mm. HYLA-projektista, jossa kotikäynnillä oleva sairaanhoitaja oli asiakkaan kanssa tämän kotona tietokoneen välityksellä reaaliaikaisessa kuvayhteydessä lääkäriin lääkityksestä ja muusta hoidosta sopimiseksi. itseohjautuvuus ja osallistumien teknologian välityksellä lisääntyy

47 46 lähinnä käyttövälineinä internet ja matkapuhelin tekniset hallintalaitteet kotona selviytymisen tukeva yleistyvät ja niihin liittyvä ohjaustarve lisääntyy hälytyslaitteet, hälyttävät lattiat, muistuttavat laitteet, kuvapuhelimet tarvitaan erikoisasiantuntijoita teknologian kehittäjiksi henkilöstön ohjaustarve lisääntyy Teknologiaa katsottiin tarvittavan asiakkaiden itsepalvelun lisäämiseen (esim. ajavaraus, ilmoittautuminen poliklinikalla, potilastietojen täyttö ennalta omalla tietokoneella ). Nykyisin paljon turhia käyntejä esim. työterveyshuollossa, terveyskeskuksessa, koska ihmisiä voidaan hoitaa yhä enemmän teknologian avulla Neuvontapalveluja voidaan antaa entistä enemmän netissä. Tulosalueiden vastuut asiakasryhmän perusteella: asiakas on kokonaisuus Edellä on jo tullut esiin palvelutuotannon rakentuminen entistä enemmän asiakkaan ympärille, jolloin vanhat sosiaali- ja terveysalan perinteiset vastuualue- tai tulosaluerakenteet on jossain määrin hylättävä ja haettava uusia. Lasten, lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön asiakkaiden palvelut ovat olleet hajallaan sosiaalipalvelujen ja terveyspalvelujen erilaisissa toimipisteissä. Tulosalueen vastuu muodostuukin tällöin asiakkaan palvelukokonaisuuden mukaan, eikä erottele perinteisesti sosiaali- ja terveyspalvelua toisistaan. Asiakas nähdään kokonaisuutena eikä palasina, joita palvellaan asia kerrallaan sosiaali- ja terveysalan eri sektoreilla. Suuntaus on Etelä-Karjalassa kootun aineiston ja Suomen suuriin kaupunkeihin kohdistuneen selvittelyn perusteella se, että em. palveluja tullaan kokoamaan erilaisiin perhepalvelukeskuksiin, hyvinvointikeskuksiin, sosiaalikeskuksiin jne.. niiden pääperiaatteena on, että em. palvelut yhdistetään yhteisen tulosalueen ja hallinnon alle esim. perhepalvelujen tai sosiaali- ja perhepalvelujen tulosalueelle. Näin on tehty esim. Vantaalla, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä. Monen toimialan ja sektorin yhteinen asiakas Asiakaskeskeinen ajattelu tulee entistä vahvemmin näkymään myös siten, että sosiaali- ja terveyspalvelut, kasvatus- ja opetustoimi ja vaikkapa nuorisotoimi voivat yhdessä tuottaa asiakkaalle tai asiakasryhmälle palvelun moniammatillisella, toimialarajat ylittävällä yhteistyöttä. Useissa kaupungeissa on hyvinvointistrategiat laadittu jo pitkään moniammatillisen palvelun näkökulmasta. Haastatteluissa lastensuojeluhenkilöstö koki kuitenkin joutuvansa kantamaan pussinperänä vastuun kaikesta lastensuojeluun liittyvästä työstä ja että nyt ollaan vasta paperilla

48 47 onnistuttu luomaan moniammatillisen yhteistyön mallia. Sen muuttaminen tositoimiksi edellyttää yhteistä koulutusta, toimintaprosessin aukaisemista ja uudistamista sekä kunkin osavastuullisen roolista sopimista. Oheiset lastensuojelun esimiesten lauseet kuvaavat moniammatillisuuden tarpeita. Nyt lapsi joutuu lastensuojelun piiriin, koska tarvittavat varhaisen vaiheen tukipalvelut eivät toimi. Yhden luukun ja matalan kynnyksen systeemi (perhepalvelukeskus) helpottamaan yhteydenottoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Moniammatilliset ryhmät tarvitaan ennaltaehkäisyyn (perhe, neuvola, päiväkoti ja koulu mukaan tukipalveluihin). Sosiaalipalveluissa tunnistetaan ongelmakentän yhä kasvaneen kaikesta ennaltaehkäisevästä ja varhaisen puutumisen työstä huolimatta. Erityisesti päihde ja mielenterveysongelmat ovat merkittävin syy tähän. Ennaltaehkäisevää palvelua sekä varhaista puuttumista on lisättävä. Sosiaalipalvelujen vastuualueen suuret haasteet liittyvät yhä kasvaneisiin perheen ongelmiin, syrjäytymiseen ja nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Parhaillaan on ollut meneillään alueellisten lastensuojelusuunnitelmien tekeminen ja sen yhteydessä on ollut mahdollista korostaa tulevaa tavoitetta todella toimivasta moniammatillisesta yhteistyöstä, kunkin osapuolen vastuusta ja kehittää uusia työmenetelmiä. Haastatteluissa koettiin, että työmenetelmiä tulee kehittää ja niistä tulee järjestää henkilöstölle ja tuleville työntekijöille lisäkoulutusta. Yhteistyötä tehdään yli toimialarajojen mm. kasvatus- ja opetustoimen, kolmannen sektorin ja yksityissektorin kanssa. Palveluja räätälöidään asiakkaan tarpeiden perusteella. Palveluprosessin loppupää ulottuu kotiin ja asiakkaan omaan vastuuseen Asiantuntijaraadissa, haastatteluissa ja internet-kyselyissä ennakoitiin hyvin varmalla äänensävyllä ja samalla innostuneesti, että erilaiset sähköiset, digitaaliset toimintajärjestelmät ja teknologiset innovaatiot muuttavat palveluprosessia ja siirtävät vastuuta ja toimenpiteitä asiakkaan omalle vastuulle. Esimerkiksi ajanvaraukset netissä, hoidon esitietojen antaminen sähköisesti, älykkäät vanhusten kotihoidon välineet ja lääkepakkaukset tai lattiapäällysteet tulevat olemaan tulevaisuuden arkea. Myös hinnat tulevat laskemaan sitä mukaan kuin ne yleistyvät.

49 48 Henkilöstökyselyissä ei kuitenkaan tullut esiin kovinkaan paljoa ehdotuksia tai odotuksia siitä, miten teknologiaa ja sähköisiä järjestelmiä voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää alalla. Merkittävimmin nousi henkilöstökyselyissä esiin se, että atk vie nykyisin henkilöstön mielestä kohtuuttoman paljon työaikaa ja on hankalaa. Lisäksi harmiteltiin sitä, että jatkuvasti tulee käyttöön uusia ohjelmia, joiden käyttöön ei joko perehdytetä riittävästi tai ei ole aikaa osallistua perehdytykseen. Pieni vähemmistö näki kuitenkin tietoteknologian olevan merkittävä muutos sekä tulevissa työtehtävissä, työn siirtämisessä asiakkaan tehtäväksi (perustiedot atk:lla, ajanvaraus netissä jne.). Opettajat olivat kyselyn perusteella huolestuneita alan ohjelmien jatkuvasta kehityksestä, uusista päivityksistä ja siitä, että kouluorganisaatiolla ei ole mahdollisuutta hankkia kaikkea tarvittavaa laitteistoa, lisenssejä ja uusia ohjelmia kouluun. Tällöin sekä opettajat että heidän opiskelijansa kärsivät osaamattomuudesta ja opiskelijat oppivat käyttämään uusimpia ohjelmia vasta siirtyessään työhön. Työharjoittelun tai työssäoppimisen aikana ei katsottu mahdolliseksi oppia kaikkea tähän liittyvää. Projektin kotipaikkakunnalla saatiin ongelma helposti ratkaistua siten, että asiantuntijaraadin kokouksessa pyydettiin ja saatiin lupa koululle käyttää sosiaali- ja terveyspiirin opetusluokkia sekä opettajien että opiskelijoiden koulutukseen. Myös henkilöstöresursseja suunnataan tulevaisuudessa aiempaa merkittävästi enemmän kotiin vietäviin palveluihin, kuten vanhusten kotihoitoon, saattohoitoon, virkistystoimintaan, ulkoiluttamiseen, jopa joidenkin erikoissairaanhoidon hoitojen viemiseen kotiin. Kotona tapahtuva hoito, tutkimus ja näytteiden otto ovat jo vakiintuneet käytännöiksi eri puolilla Suomea ja nämä käytännöt omaksutaan joka paikassa. Edelläkävijät innovoivat jatkuvasti uusia ratkaisuja, joilla henkilöstöresurssien tarve ja toimintakustannukset vähenevät. Palveluohjauksen merkitys kasvaa ja uusia ammatteja tarvitaan Palveluohjauksen tarpeen kasvu on suoraa seurausta palvelurakenteen ja prosessien uudistumisesta ja monimuotoistumisesta. Myös henkilöstön työnjaon muutokset edellyttävät aina muutosvaiheessa tehokasta tiedottamista ja palveluohjausta asiakkaille. Palveluohjaajia tarvitaan aiempaa enemmän ohjaamaan asiakasta paitsi oikean palveluprosessin äärelle niin myös toimimaan itse asiakkaan omalle vastuulle annetuissa asioissa. Palveluohjauksella voidaan tulevaisuudessa parantaa palvelujen saatavuutta, kustannustehokkuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Täydennys- ja peruskoulutukseen uutta sisältöä muutosten ja teknisten ratkaisujen pohjalta Palvelurakenteen muutokset tulevat olemaan suuria. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ohjelmistot, apuvälineet ja sähköiset ratkaisut tulevat mullistamaan toimintatapoja tulevaisuudessa kiihtyvällä vauhdilla. Sosiaali- ja terveyspalveluissa jo toimiva henkilöstö tarvitsee päivitystä tietoihinsa sekä uudesta palvelujärjestelmästä, yhteistyösuhteiden ja moniammatillisuuden uudistumisesta sekä sähköisten toimintajärjestelmistä ja atkohjelmistojen käytöstä.

50 49 Ammatillisen peruskoulutuksen opettajat tarvitsevat vastaavaa täydennyskoulutusta pystyäkseen kouluttamaan tulevaisuuden osaajia. Uusille opiskelijoille on turvatta sellaiset opetussuunnitelmat ja sisällöt sekä materiaalit, jotka perustuvat uuteen palvelujärjestelmään ja sen kuvaamiseen kokonaisuutena. Projektissa on käynyt ilmi, että vaikka palveluprosesseista ja niiden kehittämisestä puhutaan paljon, niin todellisia prosessikuvauksia on tehty vähän. Nekään, joita on tehty, eivät ole prosessikuvauksia, vaan tehtävävaiheiden luetteloja ja laatikoita, joita ei ole vastuutettu kenellekään ja joille ei ole suunniteltu loogista etenemisjärjestystä Ammattiryhmien välisen työnjaon uudistaminen Seuraavan esitetään tuloksia ennakoiduista tehtäväsiirroista, hoitajavastaanotoista, työnjaon uudistuksista sekä käyttämättömän osaamisen hyödyntämisessä työnjakoa uudistettaessa. Vastaukset on koottu lääkäreiden ja hoitohenkilöstön vastauksista henkilöstökyselyssä. SOTE-ENNAKOINNIN haastatteluissa tuli voimakkaasti esiin tarve saada alalla työskentelevien henkilöstöryhmien välinen työnjako yksiselitteisen selväksi. Samalla korostettiin sitä, että kunkin ammattiryhmän toimenkuvaan pitäisi kuulua niitä asioita, joissa ammattiryhmä voi käyttää parasta osaamistaan. Lääkäreiden ja hoitajien vastauksissa tuli vahvasti esiin toivomus työnkuvien selkitymisestä. Lääkäreiltä toivottiin tehtäväsiirtoja muulle henkilöstölle, erityisesti hoitajille. Lisäksi kannatettiin ajatusta siitä, että hoitajavastaanottoja tiettyjä potilasryhmiä varten lisätään (diabetes, reuma jne.) Lääkärihoitajaparityöskentely terveyskeskuksissa oli ilmeisesti uutta henkilöstölle, koska siihen ei juurikaan sanallisesti otettu kantaa. Kääntäen tämä tarkoitti myös sitä, että ammattiryhmän tehtävistä tulisi poistaa sellaisia tehtäviä, joita joku muu ammattiryhmä voi koulutuksensa ja muun syntyneen osaamisensa perusteella tehdä. Monien uusien avustavien ammattien ennakoitiin tulevan alalle ja joitain vanhoja ammatteja, mm. kodinhoitajat, kaivattiin takaisin. Kuviossa 11 on koottuna henkilöstörakenteeseen ja työnjakoon liittyvä tulevaisuuden ennakointi haastattelujen ja kyselyjen perusteella.

51 50 TUTKIMUSTULOS: MUUTOSTARPEITA HENKILÖSTÖRAKENTEESSA JA TYÖNJAOSSA SOTE-ALALLA 1. Uusia ammatteja -> uusia koulutusohjelmia ja tutkintoja 2. Uusi työnjako, tehtäväsiirrot ja yhteistyömuodot ammattiryhmien kesken sekä tarvittavat koulutukset 3. Osaaminen oikeaan käyttöön Työnjaon tarkistaminen koulutuksen ja osaamisen perusteella ilman lisäkoulutustarvetta 4. Prosessit kuvataan uudelleen Osa prosesseista ulottuu ostopalveluun, sähköiseen järjestelmään, kotiin ja kolmanteen sektoriin Kuvio 11 Ennakoidut muutostarpeet henkilöstörakenteessa ja työnjaossa. Henkilöstörakenne ja työnjako motivaatio- ja työhyvinvointitekijänä Internet-kyselyssä kysyttiin eri henkilöstöryhmiltä, mitkä tekijät vaikuttavat eniten heidän työmotivaatioonsa ja työhyvinvointiinsa. Valikossa oli 16 vastausvaihtoehtoa, joista piti valita tärkeysjärjestyksessä 7 eniten vaikuttavaa tekijää. Vaihtoehdot on lueteltu liitteessä 4. Oheisista kaavioista 1-3 näkyy kaikkien ammattiryhmien yhteneväiset käsitykset siitä, mitkä 7 tekijää ovat tärkeimmät työhyvinvoinnin ja työmotivaation kannalta. Kaaviot 1-3 kuvaavat vastauksia Työmotivaatio ja työtyytyväisyys vastausten 7 tärkeintä tekijää.

52 51 Kaavio 1 Henkilöstö (edustaa kaikkia sote-alan ammattiryhmiä) Kaavio 2 Osastonhoitaja ja apul.osastonhoitajat Kaavio 3 Lääkärit

53 52 Tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat vastauksissa oikein määritelty työnkuva, mahdollisuus käyttää parasta osaamistaan, hyvä johtaminen, selkeä työnkuva, yhteistyökykyiset työtoverit ja henkilöstön arvostaminen. Myös moniammatillisuus ja palkka nousivat kärkijoukkoon. Suurimmat epäkohdat työnjaossa olivat seuraavat: Lääkärit kokivat tekevänsä välillä sihteerin tai sosiaalityöntekijän töitä, sairaanhoitajat kokivat tekevänsä osastonsihteerin, ruokapalveluhenkilöstön, siivoushenkilöstön ja varastohenkilöstön tehtäviä. Lähihoitajat puolestaan toivat esille omaa käyttämätöntä osaamistaan mm. lääkehoitoon osallistumisessa, hoitosuunnitelmien tekemisessä ja omahoitajana toimimisessa. Osastonhoitajien työnkuvat olivat haastatelluissa ryhmissä kaikkein ongelmallisimmat: heidän työhönsä kuului kaikki se, mitä joku muu ei ehtinyt tehdä. Ja heiltä jäi samalla puuttumaan aikaa kehittämiseen, suunnitteluun ja osastonsa johtamiseen. Työjaon uudistamisen pääkohdat ilman lisäkoulutustarvetta eli ottamalla olemassa oleva osaaminen käyttöön ilmenevät kuviosta 12. HENKILÖSTÖRAKENTEEN JA AMMATTIRYHMIEN VÄLISEN TYÖNJAON UUDISTAMINEN jatkuu 1. Uudet ammatit 2. Tehtävänsiirrot ja uudet yhteistyömuodot lisäkoulutuksen perusteella 3. Osaaminen oikeaan käyttöön: -työnjaon tarkistaminen koulutuksen ja olemassa olevan osaamisen perusteella ilman lisäkoulutustarvetta -ehdotetut muutokset koskevat erityisesti lähihoitajia: lääkehoitoa, omahoitajuutta, hoitosuunnitelman tekemiseen osallistumista/ vastuuta/ lähihoitajat ja muutenkin lähihoitajien osaamisen ottamista käyttöön - osastonhoitajien työnkuvaa helpotettava työnjaolla ja vahvistettava kehittämis- ja johtamissuuntaan -> varmista koulutus 4.Työnjaon ja vastuun siirto osittain asiakkaalle/ potilaalle teknologian avulla - analyysi kesken, ei vielä johtopäätöksiä eikä suosituksia Kuvio 12 Työnjaon uudistaminen ilman lisäkoulutusta.

54 Tehtävänsiirrot ja hoitajavastaanotot sekä lääkäri-hoitajatyöparit terveyskeskuksissa Keskeiseksi puheenaiheeksi nousivat haastatteluissa ja kyselyissä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia koskevat tulevaisuuden tehtävänsiirtokoulutukset. Niiden tarkoitus on nostaa hoitohenkilöstön osaamistasoa sellaiseksi, että lääkäreiltä voidaan siirtää hoitajille joitain lääkärin tehtäviä. Lääkärit ottivat henkilöstökyselyssä erittäin myönteisen kannan sekä tehtäväsiirtoihin että hoitajavastaanottojen lisäämiseen. Lääkärit, kuten muukin henkilöstö, kannattivat ajatusta, että jokaisen ammattiryhmän tulee saada tehdä parhainta osaamistaan vastaavaa työtä. Lisäksi pidettiin tärkeänä, että tehtäväsiirrot ja työnjaon uudistuksen motivoivat ja ovat oikeudenmukaisia. Lääkäreiden ja hoitajien työnjakoa uudistetaan ja sitä tuetaan palkkauk-- sellisesti. Täydennyskoulutuksella tulee varmistaa hoitohenkilöstölle mahdollisuus urapolkuihin ja osaamiseen nostamiseen uusiutuvien tehtävien ja vastuiden tasolle. Asiantuntijaraadin toisessa kokouksessa syyskuussa 2009 suhtauduttiin myönteisesti ajatukseen, että tehtäväsiirtokoulutuksille ja hoitajavastaanottokoulutuksille on rakennetta valtakunnallisesti yhtenäiset opetussuunnitelmamallit, joiden avulla koulutukset ja niistä syntyvä uusi osaaminen ovat siirtokelpoisia eri työpaikkojen välillä. Tehtäväsiirrot nähtiin ratkaisuksi lääkäripulaan. Tutkimusaineiston ja muun aineiston perusteella on tehtäväsiirtokoulutukset nostettu tulevaisuuden megatrendiksi, jota jatkoselvitetään tutkimuksen toisen kierroksen aikana. Kuvioon 13 (Vallimies-Patomäki) on koottu OECD:N raportti sairaanhoitaja uudistuneista tehtäväkuvista eräissä maissa. Kuvion tiedot osoittavat, että sairaanhoitajien tehtävät ovat jo useissa maissa laajemmat kuin Suomessa. Kuviossa on eritelty, missä maissa sairaanhoitajan tehtäväkuvaa on laajennettu, missä maissa on käytössä hoitajavastaanotot, rajattu lääkkeenmääräämisoikeus ja missä oikeus lähettää potilas jatkohoitoon.

55 54 Kuvio 13 OECD:n raportti sairaanhoitajan uudistuneista tehtäväkuvista. Tehtävänsiirtokoulutukset eivät tuota opiskelijalle mitään uutta tutkintoa, mutta sen sijaan ne tuovat lisää asiantuntijuutta tehtävään/ tehtäviin, jotka siirretään työpaikalla esimerkiksi lääkäriltä lisäkoulutuksen saaneelle hoitajalle. Tehtävänsiirtoon tulee aina liittyä uusi työn vaativuuden arviointi, työnkuvaus ja palkantarkistus sen perusteella. Tehtävänsiirtokoulutuksen yhteydessä puhutaan mielellään asiantuntijahoitajakoulutuksesta, koska sana asiantuntija mahdollistaa lisäpalkan maksamisen kasvaneen asiantuntijuuden perusteella. Tehtävänsiirtokoulutuksen rakenne voi olla sellainen, että kaikille koulutusryhmään kuuluville on yhteistä teoriaopetusta tai seminaarityyppistä koulutusta koulutusorganisaatiossa noin 10 lähipäivän verran. Muu osa koulutuksen 30 opintopisteestä suoritetaan työpaikalla työssä oppimisena, usein lääkärin antamana räätälöitynä koulutuksena. Räätälöinti on tehty henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan työpaikan omien tarpeiden pohjalta. Oppimisesta osa toteutuu verkko-opiskeluna ja keskusteluina sekä erilaisia tehtäviä suorittamalla. Vastaanottohoitajien koulutus jakautuu kolmenlaiseen koulutukseen: 1) Asiantuntijahoitajaopintoihin (erikoistumisopintoina 30 op) ja tavoitteena on saada lisäasiantuntijutta hoitaa kaikenlaisia vastaanotolle tulevia potilaita (esimerkiksi päivystyksessä triagen perusteella). Lisäksi 2) hoitajia koulutetaan täsmäkoulutuksella tietynlaisten potilaiden vastaanottotoimintaa varten, esimerkiksi reumahoitajiksi, muistihoitajiksi, kipuhoitajiksi jne. Koulutus ei tuota uutta tutkintoa ja sen laajuus voi jäädä noin opintopisteeseen.

56 55 Omanlaistaan lisäkoulutusta tarvitaan terveyskeskusten lääkäri-hoitajatyöparityötä varten, jolloin hoitajia koulutetaan vastaanottohoitajiksi toimimaan kohdan 1 mukaisesti asiantuntijahoitajana, mutta lisäksi toimimaan parina terveyskeskuslääkärin kanssa tietyn asiakasryhmän omalääkäreinä ja omahoitajina tietyllä toimintamallilla. Toimintamallien työstäminen ja terveyskeskusten yhteisen toimintamallin oppiminen edellyttävät yhteistä koulutusta lääkäreille ja hoitajille. Tähän mennessä projektissa kootun tiedon perusteella on tehtävänsiirtoja ja hoitajavastaanottoja tai niihin liittyvää koulutusta toteutettu seuraavasti: Toteutuneet tehtäväsiirrot Luetteloon on koottu Etelä-Karjalasta ja maan ammattikorkeakouluilta kerätyt tiedot tehtäväsiirtokoulutuksista ja toteutuneilta tehtävänsiirroista. - luomen poistot, rasvaluomien poisto (asiantuntijahoitajat tk-vastaanotoilla) - ABI mittaukset - kynnenkohotukset - haavojenompelu - Marevan-arvojen määritys, Marevan-määritykset tietyiltä asiakkailta - lasten korvakontrollit - sairauspoissaolotodistusten kirjoittaminen - hammashoitohenkilöstön koulutus hammaslääkärien perustehtäviin (esim. poraus) - triage-arvioinnin toteuttaminen keskussairaalan päivistyksessä - reumapotilaiden akuutit polvipunktiot - päivystävän sairaanhoitajan työhön liittyviä tehtäviä (30 op) - kehittämis- ja johtamistehtävien siirto osastonhoitajalta sairaanhoitajalle (sote-huollon lähijohtaminen ja kehittäminen - pth:ssa päivystystoiminta ja sairaanhoitajan vastaanotto, työtehtävien siirto neuvolatyössä (lääkärin tehtävien siirto sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille) - mittavat lääkehoito-osaamisen kehittämishankkeet ovat vahvistaneet erityisesti maakunnan terveyskeskusten henkilöstön osaamista (lukuisat terveyskeskukset) - kliinisen asiantuntijan YAMK-koulutuksessa otetaan tehtäväsiirtoasiat keskeisesti huomioon - lääkehoito-osaaminen on keskeinen painopistealue Turun AMK:n Terveysalatulosalueella. Eri muotoisissa koulutuksissa painotetaan tulevien tehtäväsiirtojen nostamia osaamisvaatimuksia. - kynnenalaisen verenpurkauman tyhjentäminen (reiän polttaminen) - etutamponaatio nenäverenvuodon hoidossa. Käynnissä olevat tehtävänsiirtokoulutukset : - fysioterapeuteille (shpiiri, tk ja yrittäjät) (ft -> asiantuntijaft)

57 56 Suunnitellut tehtäväsiirrot - näppyjen poisto - haavojen ompelu - päivystyksen hoitajille pienten haavojen ompelu, arterianäytteiden otto - glaukoomahoitaja - fysioterapiakoulutus - erikoistumisopinnot sairaanhoitajille -> asiantuntijahoitaja - uusi ylempi amk-tutkinto: asiantuntijahoitajaksi omalle alalleen / työpaikalleen - hoitajavastaanottoihin liittyen päivystävän sairaanhoitajan erikoistumisopinnot - työtehtävien siirto koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa (lääkäri/th) - perusterveydenhuollossa on paljon eri alueita esim. diabetes, reuma, mielenterveys, muisti, sydän ja verenkierto - oppisopimuskoulutuksena tehtäväsiirtoihin liittyvää koulutusta fysioterapeuteille (selkävaivat) Hoitajavastaanotot Seuraavaan luetteloon on koottu sekä tutkimusaineistosta että muista lähetistä löytyneitä esimerkkejä hoitajavastaanotoista. - ajanvarausvastaanotoilla sairaanhoitajan, päivystyssairaanhoitajan, sydänhoitajan ja psykiatrisen sairaanhoitajan vo - astma-tupakkahoitaja - avannehoitajan vo - call-center - diabeteshoitajan vo - haavahoitajan vo - jalkahoitaja - marevanhoitajan vo - mielenterveyskeskuksen keskusteluhoidot ja terapiapätevien sairaanhoitajien terapiat - muistihoitaja - osteoporoosihoitajan vo - päihdehoitajan vo - päivystävää sairaanhoitajaa (+ Joutseno) - reseptihoitaja - reumahoitajan vo - sis-, kir-, naistentauti - ja gynekologiahoitajan vo - terveydenhoitajan vo - ultraäänihoitaja - hengityshoitajan vo - psyk. ja päihdepotilaan päivystyksellinen vo - syöpähoitajan vo - verenpaine/mbo-hoitajan vo

58 57 - äkillisten terveysongelmien tutkimuksessa tarvittavien laboratorio- ym. tutkimusten määrääminen ja tulkinta Luettelo päivittynee kaiken aikaa kentällä syntyvien tarpeiden mukaisesti. Tehtävänsiirtokoulutuksiin (erikoistumisopintoina) ja vastaanottohoitajan koulutukseen tulee määrittää ja hyväksyä yhtenäiset opetussuunnitelman rakenteet, sisällöt ja oppimismenetelmät, joilla varmistetaan tutkinnon laatu ja osaamisen siirrettävyys eri organisaatioiden välillä. Etelä-Karjalassa kootusta aineistosta on tehty yhteenveto, joka on toimitettu myös yhteistyökumppaneille eli sosiaali- ja terveyspiirille ja Lappeenrannan ja Imatran sosiaali- ja terveystoimelle johtopäätöksiä ja toimenpiteitä varten. Työjakoon ja tehtävänsiirtotarpeisiin liittyvät vastaukset on koottu ammattiryhmittäin liitteeseen 6. Yhteenvetoon liittyy myös käytännön toimenpidesuosituksia tehtävänsiirtojen ja hoitajavastaanottojen edellyttämistä toimenpiteistä. Lääkäri-hoitajaparit ja hoitajavastaanotot Toinen hoitohenkilöstöä koskeva ennakoitu muutos liittyy tarpeeseen lisätä merkittävässä määrin hoitajavastaanottoja kahdella eri tavalla: kansansairauksien hoitoon, kontrollikäynteihin ja palveluohjaukseen liittyvänä työnä, jossa asiakkaina ovat pitkäaikaissairaat tai monisairaat henkilöt. Terveyskeskuksiin ennakoidaan tulevan yleisimmäksi vastaanottotyön muodoksi lääkäri-hoitaja-työparit. Nämä muutokset edellyttävät substanssiosaamiseen liittyvää koulutusta hoitohenkilöstölle ja kummallekin osapuolelle toimintatapoihin ja paikallisiin hoitosuosituksiin liittyvää yhteistä koulutusta. Hoitohenkilöstön vastaanottoja tullaan lisäämään. Opetusterveyskeskuksia käynnistetään lisää. Terveyskeskukset eivät aina tiedä, keitä siellä lopulta hoidetaan, mitä he sairastavat ja onko työ kohdistettu oikein tarpeisiin ja tavoitteisiin nähden. Haastattelujen ja internet-kyselyjen tuloksena saatiin lähes 40 esitystä tehtävänsiirroista ja hoitajavastaanotoista, joita tarvittaisiin Etelä-Karjalassa. Liitteessä 11 on esitetty tehtäväsiirtoja koskevat tulokset, hoitajavastaanottoja koskevat ehdotukset sekä ehdotukset siitä, millä lailla tulevaisuudessa saadaan käyttöön eri ammattiryhmien osaaminen, joka on syntynyt opiskelun ja työkokemuksen tuloksena. Pula terveyskeskuslääkäreistä, lääkäreiden liian suuret väestövastuut ja työkuorma, liian hektinen työtahti ja väsyminen ovat aikaansaaneet useissa terveyskeskuskissa ja sairaanhoitopiireissä sen, että hoitajia on alettu lisäkouluttaa vastaanottamaan ns. tehtävänsiirtoina hoidettavakseen joitain aiemmin lääkärikunnalle kuuluvia tehtäviä. Projektissa tehdyt kyselyt terveyskeskuksille, erikoissairaanhoitoon ja ammattikorkeakouluille osoittavat, että tehtävänsiirtokoulutukset ja asiantuntijahoitajakoulutukset ovat olleet opetussuunnitelmiltaan, sisällöiltään ja toteutustavoiltaan kirjavia ja tuottaneet siitä syystä eisiirtokelpoista pätevyyttä.

59 58 Hoitajat suhtautuivat haastatteluissa ja kyselyissä tehtävänsiirtoihin pääosin innostuneesti kokien tehtävänsiirron uralla etenemisenä. Pieni osa haastatelluista suhtautui varauksellisesti tehtävänsiirtoihin, koska niiden mukana kasvaa myös vastuu. Lääkäri-hoitajatyöparien ja terveyskeskuslääkäreiden ja hoitajien tiimien välistä vertailua koskeneessa väitöskirjassa (Pennanen 2009) päädytään suosittamaan kullekin potilaalle omaa lääkäri-hoitajatyöparia. Lääkäri-hoitajatyöparin toiminta perustuu liitteen 7 mukaiseen toimintamalliin. Projektissa on päädytty nostamaan lääkäri-hoitaja-työpari tulevaisuuden megatrendiksi, jota jatkoselvitetään toisen kierroksen haastatteluissa. Myös hoitajavastaanottojen lisäämisen koetaan tulosten perusteella megatrendiksi. Oheinen kuvio 14 kuvaa vastanneiden lääkäreiden, hoitajien ja muun henkilöstön suhtautumista hoitajavastaanottoihin tulevaisuuden muutoksena (kannatan, en kannata). Kuvio 14 Suhtautuminen hoitajavastaanottoihin ja niiden lisäämiseen Tietojärjestelmät ja teknologia sote-alalla tulevaisuudessa Tässä alaluvussa tarkastellaan ensin, miten sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiset järjestelmät muuttuvat valtakunnallisesti ja sen jälkeen, miten eri organisaatiot itse kehittävät omia sähköisiä toimintajärjestelmiään ja palvelujaan.

60 59 a) Valtakunnalliset kehittämishankkeet Sosiaali- ja terveydenhuollossa ollaan siirtymässä valtakunnallisiin sähköisiin asiakastietojärjestelmiin. Seuraavat asiakastietojärjestelmiä koskevat tiedot on koottu sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta osoitteesta ja (luettu ) Terveydenhuollon sähköinen asiakastietojärjestelmäkokonaisuus koostuu potilaskertomusjärjestelmistä ja KanTa-palvelusta. Sosiaalihuoltoon luodaan valtakunnallisesti yhteensopivat sähköiset asiakastietojärjestelmät ja asiakastyöhön yhtenäiset asiakirjarakenteet, mutta niiden toteutuminen on ajallisesti hiukan jäljessä terveydenhuollon vastaavia järjestelmiä. Sähköisen asiakastietojärjestelmän avulla kansalaiset voivat hallita omia tietojaan aiempaa paremmin saavat parempaa ja joustavampaa palvelua. Sosiaali- ja terveyspalveluissa sähköinen asiakastietojärjestelmä mahdollistaa asiakastietojen tehokkaan hallinnan asiakastietojen ajantasaisuuden ja saatavuuden eri palvelupisteissä asiakastietojen paremman tietoturvan sähköisen arkistoinnin. Sähköinen asiakastietojärjestelmä edellyttää tietosuojan ja tietoturvan vaatimusten noudattamista sekä tietojärjestelmissä että asiakas- ja potilastietojen käytössä. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa tietoteknologian käyttöönottoa sosiaali- ja terveydenhuollossa lainsäädännöllä ja valtakunnallisilla ohjeilla. Sen johdolla luodaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon valtakunnallisesti yhtenäinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri. Valtio rahoittaa terveydenhuollon tietojärjestelmää sen kehittämisvaiheen ajan vuoteen 2011 asti. Sen jälkeen kustannuksista vastaavat järjestelmää käyttävät terveydenhuollon toimintayksiköt. Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmien kehittäminen toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön hankkeena. Sosiaalialan tietoteknologiahanke kehittää tietoteknologiaa palvelemaan sosiaalialan ammattilaisia sekä sähköisiä sosiaalipalveluja kansalaisille. Tämä edellyttää muun muassa sähköisten asiakirjojen sisältöjen ja rakenteiden sekä asiakirjahallinnon yhtenäistämistä. Sähköisen tietohallinnon edistämiseksi sosiaali- ja terveysministeriöön on perustettu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta.

61 60 Kansallinen terveysarkisto Valmisteilla oleva kansallinen terveysarkisto KanTa on tarkoitettu palvelemaan sekä terveydenhuollon ammattilaisia että kansalaisia. KanTa-palveluihin kuuluvat sähköinen resepti (eresepti), potilastietoarkisto (earkisto) sekä mahdollisuus katsoa omia terveystietojaan netin kautta (ekatselu). Tietojärjestelmähankkeet perustuvat lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä ja lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä. Sähköinen resepti eresepti on lääkärin laatima sähköinen lääkemääräys, jonka lääkäri allekirjoittaa sähköisesti ja tallentaa Reseptikeskukseen. Valtakunnallinen Reseptikeskus sisältää sähköiset lääkemääräykset ja apteekkien niihin tekemät toimitusmerkinnät. Lääkemääräys- ja toimitustiedot säilyvät Reseptikeskuksessa 30 kuukautta. Tämän jälkeen ne siirtyvät Reseptiarkistoon, jossa niitä säilytetään 10 vuotta. Kun potilaan kaikki lääkemääräykset on tallennettu Reseptikeskukseen, lääkäri voi potilaan suostumuksella tarkistaa tämän kokonaislääkityksen ja ehkäistä lääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia ja päällekkäisyyksiä. Potilaan pyynnöstä myös farmaseutti tai proviisori voi tarkistaa kokonaislääkityksen. Sähköisen lääkemääräyksen käyttöönoton jälkeen kaikilla terveydenhuollon toimipisteillä ja apteekeilla on käytössään yhtenäiseen lääketietokantaan perustuvat tiedot. Lääketietokanta sisältää lääkkeen määräämisen ja toimittamisen kannalta tarpeelliset tiedot lääkkeestä, sen hinnasta ja korvattavuudesta sekä keskenään vaihtokelpoisista lääkevalmisteista. Tietokannassa on myös tiedot korvattavista perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista. Reseptikeskuksen tietoja voidaan käyttää myös valvontaan, lääketurvatoimintaan, lääkekorvausten maksamiseen ja tutkimukseen. Näihin tarkoituksiin tietoja voivat saada mm. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, lääninhallitukset, Lääkelaitos, Kela ja Lääkehoidon kehittämiskeskus. Reseptikeskukseen pääsevät vain lääkärit, hammaslääkärit, proviisorit ja farmaseutit sekä alan opiskelijat, joilla on niin sanottu ammattikortti. Sähköisen reseptin käyttöönotto alkaa Turusta ja Kotkasta vuonna Valtakunnallinen potilastietojen arkisto earkisto, sähköinen potilastietoarkisto tarjoaa terveydenhuollon organisaatioille mahdollisuuden tallentaa potilastiedot keskitettyyn arkistoon, jolloin esimerkiksi tiedon varmistukset voidaan tehdä keskitetysti ja tiedon hävittäminen tapahtuu hallitusti ja ajallaan. Sähköinen potilastietoarkisto myös edistää tiedon välittämistä terveydenhuollon toimipisteiden kesken. Hakemistopalvelu huolehtii asiakirjojen tehokkaasta hallinnasta ja tukee tiedonhakua arkistosta. Potilas päättää itse, mistä palvelutapahtumista tai palvelukokonaisuuksista tietoja luovutetaan ja mille toimipisteille. Tämä varmistaa osaltaan tietoturvan henkilötietojen käsittelyssä. Jälkivalvonnan mahdollistamiseksi ylläpidetään lokeja, joihin talletetaan seurannan edellyttämät tiedot. Luovutuslokissa on tiedot sellaisista hauista ja tietojen luovutuksista,

62 61 jotka on tehty toisen rekisterinpitäjän tietoihin. Tällä hetkellä eri toimijoiden potilastiedot ovat useimmiten jo sähköisiä, mutta myös paperiasiakirjoja arkistoidaan. Tästä aiheutuu sähköisen tiedonhallinnon mahdollisuuksien vajaakäyttöä ja turhia kustannuksia. Omien tietojen katselu ekatselu on kansalaisille tarkoitettu sähköinen palvelu, jossa he voivat internetin välityksellä katsella Reseptikeskuksessa ja sähköisessä potilastietojen arkistossa olevia omia terveystietojaan. Katseluyhteyden kautta täysi-ikäinen henkilö saa halutessaan esimerkiksi yhteenvedon sähköisistä lääkemääräyksistään. Tällaisen yhteenvedon hän voi pyytää myös apteekista. Potilasasiakirjojensa katselun lisäksi kansalaiset voivat ekatselun avulla tarkistaa, missä organisaatioissa heitä koskevia Reseptikeskuksessa olevia tietoja on käsitelty tai katsottu. Kansalaisten kannalta uudistus merkitsee ennen kaikkea terveydenhuollon läpinäkyvyyden lisääntymistä, kun omat resepti- ja potilastiedot voi tulevaisuudessa tarkistaa internetin välityksellä. Myös hoidon laatu paranee, kun tiedot saadaan ajantasaisina käyttöön. Katseluyhteyden (ekatselu) kautta asiakas voi esimerkiksi saada yhteenvedon sähköisistä resepteistään tai tarkistaa, mihin terveydenhuollon organisaatioihin hänen tietojaan on luovutettu. Sosiaalialan tietoteknologiahanke Tikesos Tikesos-hankkeen lähtökohtana on kehittää tietoteknologiaa palvelemaan entistä paremmin sosiaalialan ammattilaisia ja tuoda sähköisiä sosiaalipalveluja kansalaisten saataville. Tämä edellyttää muun muassa sähköisten asiakirjojen sisältöjen ja rakenteiden sekä asiakirjahallinnon yhtenäistämistä. Potilastiedot ovat arkaluonteisia terveystietoja. KanTapalveluiden avulla terveystietoja voidaan käsitellä luotettavasti ja turvallisesti. Kaikki tiedonsiirto terveydenhuollon, apteekkien, sähköisen potilastiedon arkiston ja Reseptikeskuksen välillä tapahtuu salattuna tunnistettujen osapuolten kesken. Jokaisen lääkkeen määrääjän ja lääkkeen toimittajan henkilöllisyys sekä oikeus laatia tai toimittaa lääkemääräys varmistetaan vahvaa sähköistä tunnistusta käyttäen. Reseptikeskukseen pääsevät vain lääkärit, hammaslääkärit, proviisorit ja farmaseutit sekä alan opiskelijat, joilla on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston myöntämä ammattikortti. Lääkäri, proviisori tai farmaseutti allekirjoittaa potilasasiakirjan, lääkemääräyksen ja sen toimitustiedot sähköisesti. Allekirjoituksella varmistetaan laatijan henkilöllisyys sekä se, että allekirjoitetut tiedot eivät ole muuttuneet siirron tai tallennuksen aikana. Sähköistä lääkemääräystä ei voi väärentää, eikä sitä voi kadottaa. Terveydenhuolto ja apteekit seuraavat ja valvovat, että tietojärjestelmissä olevia tietoja voivat käsitellä vain siihen oikeutetut henkilöt. Niiden on nimitettävä tietosuojavastaavat sekä huolehdittava, että koko henkilökunta saa riittävän tietoturvakoulutuksen.

63 62 b) Sote-organisaatioiden oma sähköisten järjestelmien ja palvelujen kehittämistyö Haastatteluissa ja kyselyissä selvitettiin henkilöstön odotuksia sähköisiä toimintajärjestelmiä ja tietotekniikkaa kohtaan. Lisäksi pyydettiin ehdotuksia siitä, mitä asioita voitaisiin tulevaisuudessa hoitaa sähköisesti tietokoneen, kännykän avulla tai teknologian avulla. Suhtautuminen työpaikan atk-ohjelmia ja ylipäänsä tietokoneella työskentelyä kohtaa oli yllättävän nuivaa. Syyt olivat kuitenkin hyvin perusteltuja: liian monia ohjelmia toimenpiteen hoitamista varten, ohjelmistojen oppimisen ja käytön työläys, tietokoneella työskentelyyn menevän ajan jatkuva kasvu, riittämätön mikrotuki ja koulutus ohjelmistojen käyttöönottovaiheessa. lisäksi ongelmaksi koettiin se, että eri organisaatioiden tietojärjestelmät eivät saaneet toisiltaan tietoja. Tietojärjestelmien käyttöön terveydenhuollossa liittyvät ongelmat on luokiteltu neljäksi pääongelmaksi (Paloniemi 2008) seuraavasti: Tietojärjestelmiin liittyviin ongelmiin kuuluvat a. käyttäjien ja kehittäjien yhteistyön ongelmat, tietojärjestelmien yhteistoiminnallisuuden puute sekä käytettävyyden heikkoudet. b. Koulutukseen liittyviä ongelmia ovat puutteet tietoteknisissä perustaidoissa ja työhön liittyvän tietoteknisen koulutuksen ongelmat. c. Terveydenhuollon piirteisiin ja työpaikkoihin liittyviä ongelmia ovat taloudellisten ja ajallisten resurssien riittämättömyys, terveydenhuollon työn luonteeseen liittyvät ongelmat sekä henkilöstörakenteeseen liittyvät haasteet. d. Asenteisiin ja käytäntöihin liittyviin ongelmiin lukeutuvat osaamisentunteen heikkous, tietojärjestelmien hyödyllisyyden kyseenalaistaminen ja käyttöhaluttomuus sekä työtapojen mukauttamisen ongelmat. Sosiaali- ja terveysalan it-arkkitehtuurin tulevaisuuden haasteet jakautuvat karkeasti kolmeen osa-alueeseen: 1) sähköisen asioinnin arkkitehtuuri, jolla mahdollistetaan asiakkaiden yhteydenpito ja vuorovaikutus ammattilaisiin; esim. ajanvaraus netissä, henkilö-/ potilastietojen omatoiminen esitäyttö netissä 2) tietoarkkitehtuuri, jolla kerätään ja hallinnoidaan tietoa, jota ammattilaiset tarvitsevat työssään 3) tietojärjestelmien välinen integrointi, jolla järjestelmät yhdenmukaistuvat ja voivat olla jopa valtakunnan tasolla kaikkien asiaan liittyvien ammattilaisten käytettävissä (esim. potilastiedot, lääkitystiedot, röntgenkuvat, laboratoriotulokset jne.) Nykytila on ollut hyvin monimuotoinen siten, että kullakin toimijalla on omia järjestelmiä, tietovarantoja, rekisterejä ja ohjelmistotoimittajia. Järjestelmien yhteensopimattomuus on aiheuttanut päällekkäistä työtä, hidasteita potilaan hoitoon ja turhia kustannuksia. Jokainen tietyn järjestelmän käyttäjä on maksanut erikseen tarvitsemistaan päivityksistä ja muutoksista, vaikka toimittaja myisikin ne kattavasti muillekin käyttäjille. Lienee sopivaa jopa epäillä, että it-alalla on sote-palveluissa ollut vahvasti myyjän markkinat. Sähköisillä palveluilla ja tietojärjestelmillä on tulevaisuudessa suuri merkitys sekä palveluprosessin paranemisessa ja nopeutumisessa että kustannusten hallinnassa. Sen vuoksi on

64 63 mm. KASTE- ja muissa STM:n ohjelmissa meneillään useita hankkeita, joissa Itjärjestelmien kehittämisen logiikkana on se, että ensin määritellään substanssitoiminnan (sote-alan) toiminta-arkkitehtuuri ja tietotarpeet organisaatioissa. Sen jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan järjestelmäarkkitehtuuri, joka tuottaa oikean tiedon oikeaan käyttöön. Teknologisilla ratkaisuilla toteutetaan organisaatioittain sovellukset ja tarvittavat teknologiaratkaisut. Kun edellä kuvatut järjestelmät ovat tulevaisuudessa käytössä, edellytetään henkilöstöltä osaamista tuntea järjestelmäkokonaisuus ja niiden väliset yhteydet, käyttää järjestelmiä ja ohjata asiakkaita järjestelmän käyttöön siltä osin kuin järjestelmät on tarkoitettu asiakkaan yhteydenpitoon tai omahoitoon Mitä rekrytointimuutoksia edellä olevasta seuraa työelämässä sote-alalla? Haastatteluissa ja kyselyissä kuten vastaavissa muissa meneillään olevissa tutkimuksissa on tullut esiin tarve erityyppisestä avustavasta henkilöstöstä. Avustamisessa ei ole kysymys avustavasta hierarkisesta asemasta työorganisaatiossa, vaan asiakkaan avustamisesta (esim. vanhus, lapsiperhe). Asiakkaan hoiva- tai kotipalveluavustamisella halutaan turvata vanhusasiakkaan tai pariskunnan kotona selviytymistä arjen askareissa, kuten siivouksessa, ruoanlaitossa, lääkkeiden otossa, virkistäytymisessä ja yksinäisyyden torjumisessa, liikkumisesta, kauppa, ym. asioinnista ja ulkoilusta. Lapsiperheiden kotiavun lisäämisellä halutaan ennalta ehkäistä vanhempien väsymistä ja perheen kriisiytymistä. Uusia ammatteja Ennakointitutkimuksessa tuli esiin ehdotuksia ja visioita tulevista uusista ammateista tai vanhojen paluusta ensinnä koulutustarjontaan ja sen myötä henkilöstörakenteisiin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Vanhus- ja lapsiperheiden tueksi tarvittavia ammattinimikkeitä olisivat hoiva-apulainen, hoiva-avustaja, vanhustyöntekijä, lähiavustaja tai muu vastaava nimike, joka kuvaa avun antamista, ei niinkään hoitotieteen opintoihin perustuvaa hoitamista. Uusia palveluohjauksen ja hoiva-avustamisen ammatteja tullaan tarvitsemaan ja niihin tarvittavaa koulutusta on jo nyt tarjolla. Haastatteluissa ja kyselyissä ehdotettiin seuraavan luettelon mukaisia uusia ammatteja tai vanhojen ammattien henkiinherättämistä: Ehdotettuja uusia ammattinimikkeitä: perhetyöntekijä (AMK) - hoitotyön, kuntoutuksen, sosiaalialan sekä terapeuttinen osaaminen asiantuntijasairaanhoitaja (YAMK) - syvällinen ja laaja-alainen asiantuntijuus, esim. matalankynnyksen palveluyksiköt - rajattu lääkkeenmääräämisoikeus, pienet toimenpiteet, hoidon kiireellisyyden arviointi sosiaali- ja terveysalan insinööri (AMK) maahanmuuttajatulkki (AMO)

65 64 laboratoriossa näytteenottaja (AMO) hoiva-avustaja, lähiavustaja (oppisopimus tai muu noin vuoden mittainen peruskoulutus) henkilökohtaisen avustajan näyttö- tai ammattitutkinto vammaispalveluihin Tällä hetkellä ei ns. tukipalveluissa toimivilla ole virallisia kelpoisuusvaatimuksia. Tulevaisuudessa on suositeltavaa, että heillä kuitenkin on sosiaali- ja terveydenhuoltoalaan liittyvää perusteiden osaamista, jolloin ao. työntekijät voidaan tulevaisuudessa laskea mukaan henkilöstömitoitukseen. Tämä on tarpeen, koska julkisella sektorilla ei liene taloudellisti varaa lisähenkilöstön palkkaamiseen. Pikemmin tarvitaan uudistuksia henkilöstörakenteeseen siten, että mitään työtä ei tee siihen ylikoulutettu ja tehtävään nähden liian suurta palkkaa saava henkilö. Opinnot, joissa koulutetaan po. hoivatasoista henkilöstöä, tulee suunnitella siten, että opinnot suorittaneilla on joustava mahdollisuus omaan urasuunnitteluun ja jatkokouluttautumiseen esim. lähihoitajaksi, sairaan- tai terveydenhoitajaksi. Suositeltava opetussuunnitelman runko muodostuisikin tällöin moduleista, jotka ovat seuraavan asteen koulutuksen perusopintoja ja siten hyväksi luettavissa, mikäli hoivatutkinnon suorittanut jatkaa opintojaan ylemmässä tutkinnossa. Modulirakenne mahdollistaa myös esim. alueellisten tarpeiden mukaan räätälöidyn ammattitaidon suunnittelun ja syntymisen, jos HOPS voidaan rakentaa opiskelijan oman mielenkiinnon ja alueellisen työvoimatarpeen näkökulmista, mikä takaisi myös työllistymisen varmemmin kuin kaikille standardoitu yhteinen opetussuunnitelma. Opinnot suorittaneilta odotetaan kotipalveluosaamista, lääkehoidon perusosaamista lääkkeiden jakoa varten sekä hyviä sosiaalisia taitoja. Näin ollen koulutus koostuisi osista sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta sekä kotityö- ja puhdistuspalvelututkinnoista. Hoiva-avustajien koulutuksen tulisi sisältää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän ja toimintaperiaatteiden tuntemusta ja kykyä sen perusteella myös asiakkaan palveluohjaukseen tarvittaessa. Vammaispalvelulain mukaan vammaisilla on oikeus henkilökohtaiseen avustajaan, joiden koulutusta on tarpeen järjestää näyttö- tai ammattitutkintoina. Osaamisen tulee sisältää kykyä. Maahanmuuttajaperheisiin ennakoitiin tarvittavan tulevaisuudessa tukihenkilöitä ja perhetyöntekijöitä, jotka ovat suuntautuneet opinnoissaan maahanmuuttajuuden problematiikkaan ja palvelutarpeisiin sekä hallitsevat menetelmiä, joilla eri kulttuuritaustaisten henkilöiden, perheiden ja sukujen kanssa toimitaan kotouttamisvaiheessa, sosiaalipalveluissa, päivähoidossa jne. Maahanmuuttajaväestön tarpeisiin ennakoitiin tulevaisuudessa koulutettavan ja palkattavan myös natiivikansalaisia, joilla on parhaat edellytykset toimia linkkinä kahden kulttuurin välissä. Edellä on kuvattu terveyspaleluiden tietoteknisten ohjelmistojen, välineiden ja teknologioiden nopeaa kehitystä, joka muuttaa terveyspalveluiden henkilöstön toimenkuvaa, osaamisvaatimuksia ja myös asiakkaiden osaamisvaatimuksia. Haastatteluissa ennakoitiin tulevaisuudessa tarvittavan henkilöitä, joilla on yhdistelmäkoulutusta terveydenhuollosta

66 65 ja tietotekniikasta. Tehtävät sisältäisivät henkilöstön atk-koulutuksen ja jatkuvan uusiin ohjelmistoihin perehdytyksen sekä mikrotukihenkilönä toimimisen,. Tehtäväiin kuuluisi myös olla linkkinä tietotekniikan toimittajiin, jotta käyttäjänäkökulmaa saataisiin paremmin mukaan ohjelmistojen suunnitteluun ja ratkaisuihin. Sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan väistyvä ja uusi osaaminen Lääkäri-hoitajatyöparin ja hoitajavastaanottojen lisääntyminen tulevat johtamaan siihen, että terveyskeskuksiin palkataan mielellään jo erikoistumisopinnot suorittaneita hoitajia. Ammattikorkeakoulujen tulee pohtia, mikä osa tehtäväsiirtokoulutusten tai asiantuntijahoitajakoulutusten sisällöltä pitäisi tulevaisuudessa sisältyä jo sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan perustutkintoon. Muutos voi tapahtua sillä ehdolla, että jotain nykyisen tutkinnon tuottamista osaamisesta väistyy ja tekee tilaa uusille oppisisällöille. Lähihoitajan työnkuva lääkäri-hoitaja-parin ja hoitajavastaanottojen jälkeen Lisäksi on pohdittava, miten otsikkoasiaan liittyvät muutokset heijastuvat mahdollisesti lähihoitajien toimenkuviin ja osaamistarpeisiin terveyskeskuksissa. jos sairaanhoitajille, ainakin osalle heistä siirtyy tulevaisuudessa lääkärin aiemmin hoitamia tehtäviä, niin toimenkuvasta on jotain entisistä jätettävä pois, jotta uusia tehtäviä mahtuu tilalle. Projektissa tullaan toisella kierroksella selvittämään näitä kysymyksiä sellaisissa terveyskeskuksissa, joilla on jo useiden vuosien kokemus tehtäväsiirtojen ja hoitajavastaanottojen seurauksista. 3.3 Uudistuvan lainsäädännön ja muiden vastaavien uudistusten vaikutukset osaamistarpeisiin ja ammattirakenteisiin Tutkimuksessa selvitetään myös lainsäädännön muutosten tai muiden vastaavantasoisten uudistusten vaikutuksia rakenteisiin, prosesseihin ja osaamistarpeisiin. Alatutkimusongelmiksi on nimetty kysymykset siitä, - miten lainsäädäntö vaikuttaa jo työssä olevien täydennyskoulutustarpeisiin, työnjakoon ja ammattirakenteisiin ja - miten lainsäädännön muutokset tulee huomioida tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmissa? Oheinen, ministeri Risikon Tampereella esittämä kuvio 15 sosiaali- ja terveydenhuollon tulevista uusista laeista osoittaa, että merkittävimmät lakiuudistukset, terveydenhuoltolaki ja sosiaalihuollon lainuudistus, tulevat voimaan aikaisintaan vuosina 2011 ja Lakien viivästyminen on osoitus siitä, että yksimielisyyttä ei ole saavutettu eikä lain sisällöstä ole varmuutta.

67 66 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki HE: kevät 2010, voimaan 2013 Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma KASTE -ohjelma Palveluinnovaatiohanke Terveydenedistämisen p.o. Mieli hanke Laki- ym. hankkeita: Potilaslaki ja asiakaslaki Vammaispalvelulaki Ikärajojen yhtenäistäminen nuorten mielenterveyspalveluissa Työnjaon selkeyttäminen erikoissairaanhoidossa Yksityinen th ja sh Päivähoitolaki -> varhaiskasvatuslaki Th.ammattihenkilölaki Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin p.o. Sosiaalipalvelujen valvonta Palvelusetelilaki Asetus neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon Syövänhoidon strategia Vanhustenhuollon laatusuositus Tietoteknologiahankkeet EVO-uudistus MASTO-ohjelma HE: kevät 2010 Voimaan: 2011 PARAS-hanke: Puitelaki voimassa asti Selonteko Eduskunnalle syksy 2009 SOTE-kysely: maaliskuu 2009 VOS-uudistus STVOL voimassa 2012 loppuun Kasteen osalta HE: 2012 Voimaan: 2013 ALKU-hanke 2010 THL 2009 Valvira Kuvio 15 Tulevia sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistuksia. Tässä väliraportissa on jo hiukan ennakoitu terveydenhuoltolain muutosta mm. siten, että erikoissairaanhoidon ja terveyskeskusten on integroitava toimintaansa, vahvistettava terveyskeskusten toimintaa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Lääkkeenmääräämisoikeus on tulossa myös hoitohenkilöstölle rajatusti. Terveydenhuoltolaki antaa terveydenhuollon sisältöä koskevat säännökset ja linjaa mm. neuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, työterveyshuollon, mielenterveyspalvelut sekä hoitotakuusäännökset. Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus koskee sosiaalihuollon erityislainsäädännön rakennetta ja antaa sisältöä koskevat säännökset. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki määrittää uuden palvelurakenteen, järjestämisen, kehittämisen ja valvonnan. Lain voimaanpanosäännökset sisällytetään erolliseen lakiin. Rakenteellisista muutoksista on ollut esillä kaksi erilaista mallia, joten lopputulosta ei vielä tiedetä. SOTE-ENNAKOINNIN kohderyhmänä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on osittain kuitenkin rakenneuudistuksen toisen vaihtoehdon sovellus, joten osittain tulevaa muutosta on kuitenkin tässä tutkimuksessa jo ennakoitu sote-piirin kautta. Laki rajatusta lääkkeenmääräämisoikeudesta on tulossa. Ehdotettu lakimuutos toisi rajatun lääkkeen määräämisoikeuden sairaanhoitajille, kätilöille ja terveydenhoitajille. Lain rinnalle säädettävällä asetuksella määritellään tarkemmin, mitä lääkkeitä hoitajat voivat määrätä ja millaisen lisäkoulutuksen hoitajat tarvitsevat voidakseen saada oikeuden lää-

68 67 kemääräysten tekemiseen. Hoitajien reseptinkirjoitusoikeus antaa lääkäreille lisää aikaa potilastyöhön. Laki- ja asetusluonnosten mukaan hoitajien oikeus määrätä lääkkeitä rajataan vain muutamiin lääkkeisiin. Luonnoksen mukaan hoitaja voisi määrätä hormoniehkäisyn alla 35- vuotialle naisille, antibioottia pikatestillä varmennettuun nielutulehdukseen ja virtsatietulehdukseen sekä muutamia rokotteita. lisäksi hoitajat voisivat uusia osan lääkärin määräämistä pitkäaikaissairauksien lääkkeistä, kuten verenpaine- ja diabeteslääkkeitä. Koska terveyskeskuksissa on diabeteksen, kohonneen verenpaineen ja kolesteroliarvojen seurannat siihen erikoistuneiden hoitajien tehtäväksi, on järkevää, että he voivat myös uusia näihin tauteihin määrätyt lääkkeet. Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus tulee koskemaan terveyskeskuksen ajanvaraus- ja päivystysvastaanottoa, neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä työterveyshuoltoa ja sairaanhoitopiirien hoitamia terveyskeskuksen päivystyspalveluja, mutta ei kuitenkaan yhteispäivystyksiä. Esityksen mukaan uudistus ei koske myöskään ostopalveluita yksityisiltä yksiköiltä eikä terveyskeskusten ulkoistettuja palveluita. Lääkkeenmääräämisoikeus tulee edellyttämään palvelussuhdetta kuntaan tai kuntayhtymään ja terveyskeskuksen tai sairaanhoitopiirin johtavan lääkärin kirjallista määräystä. Osaaminen tulee varmistaa riittävällä käytännön kokemuksella (vähintään 3 vuoden työkokemus alueelta jossa lääkkeen määrääminen tapahtuu) ja lisäkoulutuksella (45 opintopistettä): kliininen lääketiede, farmakologia, reseptioppi, tautioppi, lääkehoitoon liittyvät säädökset ja ohjeet.) Osaaminen määriteltäisiin erikoispätevyytenä (Erikoispätevyys(14 ). Lopullisen päätöksen lääkkeenmääräämisoikeuden myöntämisestä ja oikeuden laajuudesta tekee ylilääkäri kussakin tapauksessa erikseen. Valvira rekisteröi henkilön hakemuksesta tiedot erikoispätevyydestä terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin. Valvira antaa myös yksilöintitunnuksen (Yksilöintitunnusta 22a ), jota käytetään lääkemääräyksiä laadittaessa. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä(24a ) tulee löytymään tieto lääkkeenmääräämisoikeudesta, sen perusteena olevasta koulutuksesta, laajuudesta ja työpaikasta. Valviralle toimitetaan jäljennös kirjallisesta määräyksestä sekä sen muutoksista ja oikeuden ja palvelussuhteen päättymisestä. Tämän tekee terveyskeskuksen vastaava lääkäri, puolustusvoimien perusterveydenhuollosta vastaava lääkäri tai sairaanhoitopiirin johtava lääkäri. (Rajatun lääkkeenmääräämisen ilmoittaminen 40b ) Tarkoituksena on, että ammattikorkeakoulut tuottaisivat yhteistyössä terveydenhuollon toimintayksiköiden ja lääketieteellisten tiedekuntien kanssa lääkkeenmääräämisoikeuteen tarvittavan lisäkoulutuksen ja siihen sisältyvän harjoittelun lääkärin ohjauksessa. Koulutukseen valinta edellyttäisi rekisteröintiä laillistettuna sairaanhoitajana sekä ammatissa saatua kokemusta ja työnantajan suositusta. Sairaanhoitajan, terveydenhoitaja ja kätilön rajattu lääkkeenmääräämisoikeus on monessa maassa Suomea nopeammin. Hoitajien osittainen lääkkeenmääräämisoikeus on ollut käytössä kansainvälisesti 2003 alkaen, Etelä-Afrikassa, Ruotsissa, Englannissa, Espanjassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Koreassa, Uudessa-Seelannissa, Hollannissa ja Ir-

69 68 lannissa. Irlannissa on aloitettu vuonna 2007 koulutus rajattuun lääkkeenmääräämisoikeuteen rekisteröidyille sairaanhoitajille, terveydenhoitajille ja kätilöille. Tulevat lainsäädännön muutokset haastavat sekä nykyisen että tulevan sote-henkilöstön osaamisen. Uudet lait ja niiden soveltamisalueet tulee tuntea kattavasti ja niiden mukaan on osattava uudistaa toimintaa ja toteuttaa sekä palveluohjausta että omaa perustehtävää. Tulossa oleviin lakeihin liittyviä uusia mahdollisuuksia hyödynnetään jo työelämässä olevien täydennyskoulutuksessa, mutta ne tulee huomioida myös ammatilliseen peruskoulutukseen kuuluvissa opinnoissa (esim. kirjaaminen, rajattu lääkkeenmääräämisoikeus, hoitajavastaanotot). Tämän kohdan selvittäminen on yksi projektin toisen kierroksen aiheista. Lainmuutoksia ei tässä väliraportissa käsitellä enempää lainmuutosten keskeneräisyyden vuoksi. on kuitenkin selvästi nähtävissä, että lainmuutosten voidaan ennakoida edistävän hoitohenkilöstön lisäkolutukseen hakeutumista ja urapolkujen toteutumista, työnjaon järkevöitymistä ja tehostumista lääkäreiden ja hoitajien välillä sekä edesauttavan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen raja-aidan kaatumista. Raja-aita kaatunee kuitenkin vasta, jos valtakunnallisesti edetään samantyyppisen organisaatiomallin kuin esim. Etelä-Karjalassa on edetty. Sosiaali- ja terveyspiirissä on yhdistetty samaan tulosalueeseen sekä erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto. 3.4 Monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajaväestön haasteet sote-alalle Ennakointitutkimuksen tehtävä on selvittää, - Mitä erityispiirteitä monikulttuurisuus ja maahanmuuttajaväestö (esim. itärajan läheisyys) tuovat alueelle? - Miten rekrytoinnissa tulee huomioida maahanmuuttajien palvelutarpeet (esim. Etelä- Karjalassa venäjänkielinen maahanmuuttajaväestö)? - Miten henkilöstön täydennyskoulutuksessa tulee huomioida maahanmuuttajaväestön palvelu- ja koulutustarpeet? - Mitä muutoksia ammatilliseen koulutukseen tarvitaan maahanmuuttajaväestön palvelutarpeiden vuoksi? - Mitä maahanmuuttajille soveltuvaa sote-alan ammatillista koulutusta on suunniteltava ja oltava tarjolla maahanmuuttajille? - Mitä olisivat tutkinnon suorittaneille soveltuvat ammattinimikkeet ja niihin sisältyvät työtehtävät? Ulkomaalaisten ja maahanmuuttajien määrä sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjinä lisääntyy sitä mukaa kuin heidän määränsä Suomessa kasvaa. Vuoden 2001 lopussa on ulkomaalaisten osuus Suomen väestöstä ollut 1,8 % ja 2008 lopussa 2,7 % väestöstä. Vuoden 2008 lopussa on Suomessa virallisesti asuvia ulkomaalaisia ollut Maahanmuuttoviraston tilaston mukaan henkilöä. Maahanmuutto keskittyy Etelä-Karjalassa suurim-

70 69 piin asutuskeskuksiin. Vuodenvaihteessa Etelä-Karjalassa asui ulkomaan kansalaisia 2796, joista 1688 Lappeenrannassa, 550 Imatralla, Joutsenossa 187 ja muissa kunnissa yhteensä 381 ulkomaan kansalaista. Suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat venäläiset, virolaiset ja turkkilaiset. Vuoden 2006 lopussa seutukunnalla asui muita kuin Suomen kansalaisia yli 70 eri maasta.(lappeenrannan seudun maahanmuutto-ohjelma )Kuviossa 16 esitetään suurimmat vieraskieliset ryhmät 1998 ja (Lähde Suomen virallinen tilasto, Väestö 2008, Tilastokeskus, luettu ) venäjä eesti, viro englanti somali arabia kurdi albania saksa vietnam turkki thai persia espanja ranska tuhatta Kuvio 16 Suurimmat vieraskieliset ryhmät 1998 ja Kuviossa 17 näkyy maan väestön jakautuminen kansalaisuuden, syntymämaan ja äidinkielen mukaan.