Marja-Liisa Vesterinen (toim.) SOTE-ENNAKOINTI. sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi. Raportteja ja tutkimuksia 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Marja-Liisa Vesterinen (toim.) SOTE-ENNAKOINTI. sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi. Raportteja ja tutkimuksia 3"

Transkriptio

1 Marja-Liisa Vesterinen (toim.) SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Raportteja ja tutkimuksia 3

2 ETELÄ-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Marja-Liisa Vesterinen (toim.) SOTE ENNAKOINTI - sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Raportteja ja tutkimuksia 3 1

3 Etelä-karjalan koulutuskuntayhtymän julkaisuja ISBN: ISSN Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 3 Painotalo Seiska Oy Iisalmi

4 SAATTEEKSI SOTE-ENNAKOINTI- sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen ennakointi -projekti alkoi syksyllä 2008 valtakunnallisena ennakointiprojektina, jolla oli kaksi tehtävää ja tavoitetta: tuottaa ennakointitietoa työelämää ja koulutuksen kehittämistä varten sekä toisena tehtävänä luoda ennakointimalli koulutusorganisaatioita varten. Varhaiskasvatuksen ennakointi alkoi itse asiassa vasta syksyllä 2009, jolloin projektin toimeksiantoa laajennettiin myös varhaiskasvatuksen ennakointiin. Samana syksynä käynnistyi yhteistyö Turun ammattikorkeakoulun kanssa erikoissairaanhoidon erityisosaamisen ennakoinnin osalta. SOTE-ENNAKOINTI-projektissa on ennakoitu sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen tulevaisuutta. Ennakointityössä on selvitetty em. alojen tulevaisuuden visioita, muutostrendejä ja haasteita sekä sitä käytännön muutostyötä, jolla visiot saadaan toteutumaan. Tämä osa ennakointiamme hyödyttää toivoaksemme työelämää sote-alalla ja varhaiskasvatuksessa. Ennakointiprojektimme lopputavoitteena on ollut heijastaa tulevaisuuden visiot ja muutokset työelämän uusiksi osaamistarpeiksi ja sitä kautta ammatillisen koulutuksen kehittämistarpeiksi. Projektin tehtävänä on ollut lisäksi tuottaa syntyneen kokemuksen ja näkemyksen pohjalta ennakoinnin malli koulutusorganisaatioille. Ennakoinnista on tullut ensiarvoisen tärkeä osa organisaatioiden strategista suunnittelua, osaamisen johtamista ja henkilöstön kehittämistä. Tätä kaikkea ennakointi on myös koulutusorganisaatioissa. Koulutuksen tehtävänä on kouluttaa osaajia tulevaisuutta varten. Laajasti ajatellen on osaamistarpeiden ja koulutustarpeiden ennakointi välttämätöntä, jotta Opetushallitus sekä opetusja kulttuuriministeriö voivat ylimpinä viranomaisina johtaa ja ohjata koulutuksen kehittymistä ja painottumista koulutustarjonnan sisällön ja määrien osalta kokonaisuutena. Jokainen yksittäinen koulutusorganisaatio tarvitsee ennakointitietoa omaa strategiatyötään varten tarjotakseen alueellisesti tai valtakunnallisesti juuri sitä koulutusta, jota työelämä tarvitsee niin laadullisesti kuin määrällisesti. Projektin toteuttajien puolesta haluan kiittäen todeta, että SOTE-ENNAKOINTI-projektia on ollut erittäin mielekästä ja haasteellista toteuttaa koko sen keston ajan, koska sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen paikalliset ja valtakunnalliset organisaatiot ovat olleet kiinteästi mukana ennakointityössämme mukana. Kiitämme lämpimästi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin johtoa ja henkilöstöä, Imatran sosiaali- ja terveystoimen johtoa, Lappeenrannan varhaiskasvatuksen johtoa ja henkilöstöä, lukuisia yksityissektorilla toimia yrityksiä ja haastatteluihimme osallistuneita sote- ja varhaiskasvatusalan edelläkävijöitä eri puolilla Suomea antoisasta yhteistyöstä. Turun ammattikorkeakoulun alaprojektin osalta esitän suuret kiitoksemme Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiireille yhteistyöstä erikoissairaanhoidon osaamistarpeiden ennakointityössä. Opetushallitusta kiitämme luottamuksesta, että saimme toteuttaa tämän ajankohtaisen ja tarpeellisen ennakointityön. 3

5 Kiitos kaikille projektiryhmässä toimineille tiimityö osoitti jälleen voimansa ja yhdisti projektitiimin jäsenten osaamisen ja tulokset lopulta tähän kirjaan. Toivottavasti kirjan artikkelit toimivat tietolähteenä sekä myönteisen muutoksen ja kehityksen moottoreina. Kirja on pääosin tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatusalan opetushenkilöstölle opetussuunnitelmien, opetussisältöjen ja oppimisympäristöjen kehittämistyötä auttamaan. Kirjan tulevaisuuskuvaukset on tarkoitettu myös em. alojen työpaikoille tietolähteeksi kehitystyötä varten. Lappeenrannassa Marja-Liisa Vesterinen 4

6 KIRJAN SISÄLTÖ SOTE-ENNAKOINTI-kirja jakautuu viiteen osaan. Osassa 1 kuvataan projektia, sen tavoitteita, toteutusta ja tulosten esittämisen tapaa sekä ennakointimallille asetettuja tavoitteita. Osa 2 keskittyy sosiaali- ja terveysalaan. Sen tulevaisuuden visiot, trendit ja haasteet sekä työelämän osaamistarpeet kuvataan aluksi sellaisina kuin ne ovat tulleet esiin tutkimuksessamme ja muissa tuoreissa dokumenteissa. Lisäksi esitetään, minkälaisia koulutuksen kehittämistarpeita on noussut ennakoinnissa esiin ja minkälaisia johtopäätöksiä ja suosituksia niistä annetaan. Osassa 3 esitetään varhaiskasvatuksen tulevaisuuden visio, muutokset ja haasteet sekä kuvataan varhaiskasvatushenkilöstön nykyistä työnjakoa ja vahvuuksia. Varhaiskasvatuksen ennakoidut uudet tai vahvistettavat osaamistarpeet esitetään ammattiryhmittäin. Osan 3 lopussa on kuvaus uudenlaisesta ajattelusta sekä suositukset ja johtopäätökset varhaiskasvatushenkilöstön koulutuksen kehittämiseksi. Osa 4 koskee lisääntyneen maahanmuuton ja monikulttuurisuuden vaikutuksia sekä sosiaali- ja terveysalan että varhaiskasvatuksen osaamistarpeisiin ja koulutuksen kehittämistarpeisiin. Osassa 5 kuvataan projektissa kehitetty osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin malli ja siitä tehty prosessikuvaus. KIRJOITTAJAT Projektiryhmä: Ullamaija Kauppinen Erikoissuunnittelija, KM, SHO Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Minna Koponen Osastonjohtaja, KM Etelä-Karjalan aikuisopisto Anna-Maija Koskinen Kouluttaja,TtM Etelä-Karjalan aikuisopisto Pia Laibert Lehtori, TtM Etelä-Karjalan ammattiopisto Maria Lankoski Erikoissuunnittelija, ins.(amk), tradenomi Projektisihteeri Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Muut asiantuntijat: Pertti Karjalainen Toimitusjohtaja, LT Attendo MedOne Oy Kohvakka Timo Sosiaali- ja terveysjohtaja, johtava lääkäri, LT Imatran kaupunki Moisio Tuija koulutussuunnittelija, KM, SHO Saimaan ammattikorkeakoulu Raija Nurminen Yliopettaja, TtT Turun ammattikorkeakoulu Jaana Peltola Hoitotyön johtaja, TtM Imatran kaupunki 5

7 Leena Tervonen Lehtori, VTM Etelä-Karjalan ammattiopisto Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT(aikuiskasvatus), KTL SOTE-ENNAKOINNIN projektipäällikkö Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Merja Tepponen Kehittämisjohtaja, TtT Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Leena Viitasaari Päivähoidon johtaja, YTM Tampereen kaupunki 6

8 SISÄLLYS OSA I SOTE-ENNAKOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN SEKÄ VARHAISKAS- VATUKSEN TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI Marja-Liisa Vesterinen SOTE-ENNAKOINTI-PROJEKTI 10 Sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen ennakoinnin tarve Tutkimustehtävä ja ongelmat TUTKIMUKSEN TOTEUTUS. 15 Tutkimusmenetelmät 15 Projektisuunnitelman mukainen ennakoinnin ensimmäinen kierros. 19 Toinen kierros Tulosten esittäminen.. 23 ENNAKOINNIN MALLIN JA PROSESSIKUVAUKSEN RAKENTAMINEN.. 25 OSA 2 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI.. 27 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TULEVAISUUDEN VISIO, TRENDIT JA HAASTEET. 29 Marja-Liisa Vesterinen Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden visio. 30 Trendejä, joilla muutosta tehdään käytännössä.. 37 o Tulevaisuuden terveyskeskus o Pitkäaikaissairaiden hoitomalli (CCM) o Hoitajavastaanotot terveysasemilla Pertti Karjalainen Laatu ja kustannustehokkuus miten ne yhdistetään 45 SOTE-ALAN OSAAMISTARPEET JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN TULEVAISUUDESSA.. 49 Marja-Liisa Vesterinen Kaikille sote-alan ammattiryhmille yhteiset osaamisen kehittämistarpeet Osaamisvaatimukset tulevaisuuden terveyskeskuksessa. 59 o Osaamisvaatimukset pitkäaikaissairaiden hoitomallissa o Osaamisvaatimukset hoitajavastaanotoilla Tuija Moisio Terveydenhuollon tehtävänsiirto- ja asiantuntijahoitajakoulutukset.. 65 Anna-Maija Koskinen ja Pia Laibert Lähihoitaja tulevaisuuden hoitotyön osaajana Marja-Liisa Vesterinen ja Maria Lankoski Opiskelijat ikääntyneiden muistiryhmien ja kerhojen ohjaajina sekä omaishoitajien tukena

9 Raija Nurminen Näkökulmia sairaanhoitajan tulevaisuuden ydin- ja erityiskompetensseihin erikoissairaanhoidossa 85 Timo Kohvakka ja Jaana Peltola Hyvinvointineuvola uudistaa ja yhdistää perhe- ja terveyspalvelut 96 Merja Tepponen Teknologiasta tukea ikäihmisten arkeen 99 Marja-Liisa Vesterinen Perhe- ja sosiaalipalveluihin sekä vanhuspalveluihin kohdistuvia uusia osaamistarpeita. 106 o Aikuissosiaalityö 106 o Vammaispalvelut 107 o Lastensuojelu o Vanhuspalvelut 110 Marja-Liisa Vesterinen SUOSITUKSIA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN OSA 3 VARHAISKASVATUKSEN TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI. 119 VARHAISKASVATUKSEN TULEVAISUUDEN VISIO, MUUTOKSET JA HAASTEET Marja-Liisa Vesterinen Varhaiskasvatuksen visio Muutostrendit. 123 Haasteet Leena Viitasaari Uudistuva johtaminen päivähoidossa 127 VARHAISKASVATUSHENKILÖSTÖN NYKYISET TEHTÄVÄT, TYÖNJAKO JA OSAAMINEN. 130 Marja-Liisa Vesterinen, Ullamaija Kauppinen ja Maria Lankoski Varhaiskasvatuksen eri ammattiryhmien nykyiset tehtävät ja vahvuusalueet. 130 Lastentarhanopettajakoulutuksen ja sosionomi(amk)-koulutuksen saaneiden osaamisprofiilien vertailu varhaiskasvatusosaamisen näkökulmasta. 134 VARHAISKASVATUKSEN OSAAMISTARPEET JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN AMMATTIRYHMITTÄIN Leena Tervonen ja Minna Koponen Lähihoitajan tulevaisuuden osaamistarpeet varhaiskasvatuksessa Marja-Liisa Vesterinen ja Maria Lankoski Lastentarhanopettajan osaamistarpeet ja koulutuksen kehittäminen tulevaisuudessa 152 Marja-Liisa Vesterinen JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 162 8

10 OSA 4 MONIKULTTUURISUUSOSAAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYS- ALALLA SEKÄ VARHAISKASVATUKSESSA 164 Ullamaija Kauppinen, Minna Koponen ja Leena Tervonen Maahanmuuttajat Suomessa. 164 Monikulttuurisuus sosiaali- ja terveysalalla Monikulttuurisuus varhaiskasvatuksessa. 172 Monikulttuurisuuden osaamistarve vs. koulutuksen muutostarve. 176 OSA 5 OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINNIN MALLI JA PROSESSIKUVAUS. 180 Marja-Liisa Vesterinen TAUSTAA MALLIN RAKENTAMISELLE 180 Ennakoinnista 180 Osaamistarpeiden ennakoinnista Mallille asetetut tavoitteet OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINNIN MALLI. 185 Osaamistarpeiden ennakoinnin toteuttajat 186 Ennakoinnin toteuttaminen 188 OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINNIN TULOKSET JA ENNAKOINTITIEDON KÄYTTÖ OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI PROSESSIKUVAUKSENA 198 9

11 Marja-Liisa Vesterinen OSA I SOTE-ENNAKOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN SEKÄ VARHAISKASVATUKSEN TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI Kirjamme ensimmäisessä osassa kuvataan lyhyesti sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen ennakoinnin tarvetta, SOTE-ENNAKOINTI-projektia ja ennakointitutkimuksen tavoitteita tutkimusongelmineen. Toisena kokonaisuutena kuvataan tutkimuksen toteutusta ja tulosten esittämistä. Lisäksi selostetaan yleistä ammatillisen osaamisen jaottelua osaamisalueisiin, joiden mukaan uudet tai vahvistettavat osaamistarpeet esitetään ennakointimme tuloksena kirjan osissa 2 ja 3. Sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen haasteet liittyvät kummankin alan jatkuvasti kasvaneisiin kokonaismenoihin, asiakasmäärien ja -odotusten kasvuun, työvoiman saantiin, palvelutarpeen määrälliseen ja sisällölliseen kasvuun, toimintaympäristön muutoksiin sekä teknologian ja sähköisten toimintajärjestelmien tuomiin uusiin toimintamahdollisuuksiin. Projektimme väliraportissa vuoden 2009 lopussa on kuvattu yhteiskunnan odotuksia, haasteita ja mahdollisuuksia seikkaperäisesti, eikä niitä enää toisteta. Väliraportti löytyy sähköisenä projektin kotisivuilta osoitteesta SOTE-ENNAKOINTI -PROJEKTI Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymässä on toteutettu SOTE-ENNAKOINTI projektia, jossa on ollut kyseessä sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi. Projekti käynnistyi syksyllä 2008, laajeni sote-toimialan ennakoinnista myös varhaiskasvatuksen ennakointiin syksyllä 2009 ja päättyy kesäkuun lopussa vuonna Syksyllä 2009 projektiin tuli mukaan Turun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala, jonka tehtävänä on ollut ennakoida erikoissairaanhoidon erityisosaamisen tarpeita tulevaisuudessa. Opetushallitus on määritellyt koulutuksen ja osaamistarpeiden ennakoinnin yhdeksi viidestä merkittävästä kehittämisohjelmasta, joilla toteutetaan kansallista politiikkaa ja opetusministeriön kehittämisstrategiaa. SOTE-ENNAKOINTI- projekti kuuluu valtakunnallisen ESR-kehittämisohjelman toimintalinjaan 3: Koulutus-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen, jossa Opetushallitus toimii Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnin kehittämisohjelman rahoittajaviranomaisena. Omaa projektiamme ovat rahoittaneet Euroopan sosiaalirahasto, Opetushallitus, Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Lappeenrannan ja Turun kaupungit. Osaamistarpeiden laadullinen ennakointi tuottaa tietoa tulevaisuuden osaamistarpeista, osaamisen painopisteiden muutoksista (mm. koulutusohjelmien, suuntautumisten ja aloituspaikkojen suhteen), kokonaan uusista osaamisalueista ja työelämän tarvitsemista uudenlaisista osaamiskombinaatioista. (Opetusministeriö 2008, 10, 39.) Lisäksi ennakointitietoa tarvitaan koulutusorganisaatioiden 10

12 oman henkilöstön osaamisen johtamiseen ja mahdolliseen uusrekrytointiin. Koulutuksen kehittämisessä on lähtökohtana oltava myös koulutusorganisaatioiden omista lähtökohdista nousevat ennakointitiedon tarpeet. Osaamistarpeiden laadullista ennakointia ja koulutustarpeiden määrällistä ennakointia tulee ehdottomasti sitoa toisiinsa niin valtakunnallisessa kuin alueellisessa ennakoinnissa. Valtakunnallisen ennakoinnin lisäksi on SOTE-ENNAKOINTI-projektissa toteutunut myös osaamistarpeiden alueellinen ennakointi, jonka avulla toteutetaan koulutusorganisaatioille kuuluvaa vastuuta osallistua työelämän kehittämiseen ja aikaansaada koulutuksen kautta alueellista vaikuttavuutta. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN SEKÄ VARHAISKASVATUKSEN ENNAKOINNIN TAR- VE Sosiaali- ja terveysalan haasteet liittyvät jatkuvasti kasvaneisiin kokonaismenoihin, työvoiman saantiin, palvelutarpeen määrälliseen ja sisällölliseen kasvuun, alan jatkuvan kehityksen tuomiin mahdollisuuksiin, toimintaympäristön muutoksiin ja teknologian sekä sähköisten toimintajärjestelmien tuomiin uusiin toimintamahdollisuuksiin. Uudistamistarpeet rakenteissa, prosesseissa ja osaamisessa Palvelujärjestelmän rakenteiden, prosessien ja toimintatapojen uudistaminen tarjoaa terveellä pohjalla toteutettavan muutoksen, joka mahdollistaa kustannustehokkuuden kasvun, kokonaismenojen kasvun taittumisen ja henkilöstön ammattirakenteiden ja työnjaon uudistumisen. Sosiaali- ja terveysmenojen kasvu Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja asiakkaiden tarpeet ovat kasvaneet jyrkästi viime vuosina ja uhkaavat yhä kasvaa. Valtion budjetista 32 % (14,7 miljardia v. 2009) kohdentuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kuntien talousarvioiden toimintakatteista % käytetään Kuntaliiton peruspalvelubudjetin 2010 mukaan sosiaali- ja terveysmenojen kattamiseen (kuvio 1). Kuntien ja kuntayhtymien talous v Palkat 39 % Sosiaali- ja terveystoimi 53 % (Toimintamenot ja investoinnit) Verotulot 43 % siitä: kunnallisvero 38 % yhteisövero 3 % kiinteistövero 2 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 12 % Materiaalin ostot 10 % Palvelujen ostot 20 % Avustukset 5 % Lainanhoito 4 % Investoinnit 9 % Muut menot 1 % Opetus- ja kulttuuritoimi 25 % (Toimintamenot ja investoinnit) Muut tehtävät 18 % (Toimintamenot ja investoinnit) Rahoitustoiminta ja muut menot 4 % Kuvio 1 Kuntien ja kuntayhtymien talous v Käyttötal. valtionosuudet 19 % Toimintatulot 28 % siitä: myyntitulot 17 % maksutulot 5 % muut toim.tulot 6 % Lainanotto 6 % Muut tulot 4 % Arvioidut ulkoiset tulot ja ulkoiset menot noin 38,7 mrd. 11

13 Em. lukujen perusteella näyttää kulukatto tulleen vastaan ja käännettä kustannusten nousukulman loivenemiseen sekä kustannustehokkuuden ja tuottavuuden kasvuun odotetaan. Samalla vaaditaan palveluilta kuitenkin korkeaa laatua. (SOTE-ENNAKOINTI. Väliraportti 2009.) Oheinen kuvio 2 osoittaa, kuinka suurista rahasummista ja säästöistä on kyse, jos sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustehokkuutta pystyttäisiin nostamaan 1 % vuodessa vuosian Tuottavuusloikan yhteissumma olisi 14 miljardia euroa. Kuvio 2 Tuottavuusloikka 1 %:n menosäästöllä (Lähde VVM) Eläköityminen Sosiaali- ja terveysalan palvelutarpeen kasvuun, eläköitymiseen ja muuttoliikkeeseen perustuva tuleva työvoimatarve on ennakoitu sosiaali- ja terveysalalla suureksi. Sen vuoksi ei siihen voitane vastata ongelmitta, ellei löydetä ratkaisuja työstä ja talousvaikutuksista selviytymiseen rakenteellisilla muutoksilla sekä työnkuvia ja työprosesseja uudistamalla. Alalla oli vuonna 2009 yhteensä alan koulutuksen saanutta henkilöä, joista työssä on (74,7 %), työttömänä (3,3 %) ja eläkkeellä (16 %). Työvoiman määrä nousi vuonna 2010 jo henkilöön. Vuoteen 2025 mennessä alan henkilöstöstä jää eläkkeelle noin puolet. Samanaikaisesti työvoiman tarve kasvaa mm. ikääntyvän väestön palvelutarpeen kasvaessa. (TEM 32/2009, s ) Työvoima tutkimuksen mukaan tarvitaan sote-alan työtehtäviin 2020-luvun lopulla henkilöä enemmän kuin vuonna 2008 on tarvittu. Jos tuottavuutta ei saataisi nousemaan ja asiakkaiden palvelutarvetta myöhennetyksi viidellä vuodella, olisi tarve peräti henkeä. (Työvoima 2025, työministeriö 2007). Kuviossa 3 esitetään Kuntaliiton kokoama, Kuntien eläkevakuutuksen tietojen mukainen ennuste suurimpien ammattiryhmien eläkepoistumasta vuosien aikana. Suurimpiin eläköityviin ammattiryhmiin kuuluvat perus- ja lähihoitajat, sairaanhoitajat, lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset, sairaala- ja hoitoapulaiset sekä lastentarhanopettajat, jotka kaikki ovat olleet SOTE-ENNAKOINTIprojektiin liittyviä ammattiryhmiä. 12

14 Kuvio 3 Suurimpien ammattiryhmien eläkepoistuma Mikäli väestönkehitys jatkuu muuttumattomana, vähenee työikäisen väestön (15 64-vuotiaat) määrä Suomessa vuoteen 2015 mennessä henkeä ja vuoteen 2030 mennessä henkeä. Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa hengestä henkeen. Näin suuret muutokset herättävät huolta hoivapalveluiden saannin turvaamisesta, vaikka ne tapahtuvatkin pitkällä aikavälillä. (Työ- ja elinkeinoministeriö 32/2009, s ) Ikääntyvien palvelutarpeen, tuottavuuden kasvun ja henkilöstömäärän yhteensovittaminen Oleellista on pystyä vaikuttamaan väestön, erityisesti ikääntyvien palvelutarpeeseen. Palvelutarpeen myöhentäminen vähentäisi henkilöstön lisäystarvetta: jos 65-vuotias käyttää vuonna 2040 saman verran palveluista kuin 60-vuotias vuonna 2006, olisi henkilöstön lisäystarve noin uutta henkilöä (VATT). Eliniän pidentymisen myötä sosiaalimenot kasvavat samalla kun hyvinvoinnin rahoitusmahdollisuudet tiukkenevat (STM 2010, FinnSight 2015). Tuottavuuteen vaikuttaminen on toinen olennainen muutostarve: jos tuottavuus lisääntyisi ½ prosenttia ja palvelutarve myöhentyy 5 vuodella, säilyisi henkilöstön tarve nykyisellään. Mikäli ikääntyvän väestön palvelutarvetta saadaan myöhennettyä viidellä vuodella, arvioidaan uutta työvoimaa tarvittavan vuoteen 2040 mennessä noin Mikäli sen lisäksi tuottavuus kasvaisi puoli prosenttia, säilyisi henkilöstön tarve nykyisellään. Nuorten ikäluokka ei riitä kattamaan alan henkilöstötarvetta (Työ- ja elinkeinoministeriö 32/2009, s. 24). Kuviossa 4 (Mäki-Lohiluoma 2009) on ennakoitu kuntien peruspalvelujen henkilöstö vuosina ja väestömuutoksista johdettu tarve vuoteen 2050 sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutuspalveluissa. Kuten kuviosta näkyy, kasvaa eniten sosiaalipalvelujen henkilöstötarve. 13

15 Kuvio 4 Kuntien peruspalvelujen henkilöstö vuosina ja väestö muutoksista johdettu tarve vuoteen Uudistamistarpeet osaamisessa ja ammatillisessa koulutuksessa Työvoimatarpeen kasvu vaikuttaa myös hoito- ja hoiva-alan osaamisvaatimuksiin, jolloin on tärkeää huolehtia ammatillisen peruskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen työelämävastaavuudesta ja siitä, että koulutus vastaa laajeneviin ja muuttuviin osaamisvaatimuksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon on kilpailtava pienenevien ikäluokkien hakeutumisesta ammatilliseen koulutukseen. Koulutuksen kehittäminen yhtä lailla kuin työn, työolosuhteiden ja johtamisen kehittäminen työpaikoilla lisäävät alan vetovoimaa. Sote-alan aloituspaikkoja on lisättävä välittömästi pahenevan sote-alan työvoimavajeen vuoksi. Varhaiskasvatuksen toimintaympäristön muutokset ja haasteet edellyttävät sen selvittämistä, miten henkilöstön välistä työnjako ja kunkin ammattiryhmän osaamista on kehitettävä, jotta varhaiskasvatuspalvelut vastaavat odotuksia, ovat laadukkaita ja kustannustehokkaita. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA -ONGELMAT Tutkimustehtävänä on ollut selvittää tulevaisuuden ennakoinnin avulla, miten sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmää ja prosesseja, henkilöstörakennetta ja ammattiryhmien välistä työnjakoa tulee uudistaa sekä kehittää teknologiaa ja sähköistä palvelujärjestelmää palvelutarpeisiin vastaamiseksi, menokehityksen hallitsemiseksi sekä henkilöstön riittävyyden ja työhyvinvoinnin turvaamiseksi työpaikoilla ja alan henkilöstön koulutuksessa. Ennakointiprojektin tavoitteena on selvittää vastaukset seuraaviin tutkimusongelmiin: 1) Miten sosiaali- ja terveysala sekä varhaiskasvatus muuttuvat tulevaisuudessa? 14

16 2) Miten sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen palvelurakenteita ja prosesseja, henkilöstörakennetta ja ammattiryhmien välistä työnjakoa (ml. tehtäväsiirrot) sekä työ- ja palveluprosesseja uudistetaan julkisella ja yksityisellä sektorilla? 3) Mitä osaamista ja ammattiryhmiä tarvitaan em. alojen eri tehtävissä/ palveluprosesseissa? 4) Miten uudistuva lainsäädäntö ja muu ohjeistus vaikuttavat osaamistarpeisiin, ammattirakenteeseen sekä organisaatioiden ja ammattiryhmien työnjakoon? 5) Mitä ja miten sähköiset toimintajärjestelmät ja muu teknologia uudistavat? 6) Miten koulutuksessa ja työpaikoilla tulisi vastata monikulttuurisuuden tarpeisiin? 7) Mitä koulutuksen uudistamistarpeita kaikesta edellä olevasta seuraa ammatilliseen peruskoulutukseen ja henkilöstön täydennyskoulutukseen? Tutkimusongelmiin vastataan kirjan osissa 2 ja 3. Projektin tavoitteena on ollut myös kehittää koulutusorganisaatioita varten osaamistarpeiden ennakoinnin malli prosessikuvauksena. Malli ja prosessikuvaus ovat kirjan osassa 4. Malliin olemme yhdistäneet osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Projektin käynnistyessä emme tietoisesti sitoutuneet noudattamaan mitään olemassa olevaa ennakointimallia ja menetelmää, koska siten toimimalla olisi uuden kehittäminen jäänyt toteutumatta ja eri menetelmien vertailu jäänyt tekemättä. Sen sijaan valitsimme useita eri menetelmiä sovellettavaksi ennakointityömme eri vaiheissa. Koko projektin ajan olimme vahvasti tietoisia kahdesta koulutuksen kehittämisen näkökulmasta eli että tulevaisuuden koulutuksen on vastattava työelämän tarpeisiin (työelämälähtöisyys) ja että koulutuksen ja siinä syntyvä osaamisen odotetaan myös kehittävän ja uudistavan yhteiskuntaa ja työelämää (vaikuttavuus). Näin ollen tärkeäksi nousi paitsi työelämästä koottava ennakointitieto, niin oma oivaltamisemme ja innovointimme, jolla itse voimme vaikuttaa tulevaisuuteen esitettäessä projektin tuloksia, johtopäätöksiä ja suosituksia. Projektin aikana ylläpidettiin koko ajan kahta eri prosessia: 1) ennakointitiedon tuottamisen prosessia ja 2) osaamistarpeiden ennakointimallin rakentamisen prosessia sekä siihen liittyvien erilaisten vaihtoehtojen kokeilua ja vertailua. TUTKIMUSMENETELMÄT Projektin käynnistyessä valittiin useita eri menetelmiä sovellettavaksi ennakointityön eri vaiheissa. Tällä tavoin haettiin kerryttää näyttöä sille, mitä ennakointimallissa esitetään tämän kirjan lopussa. Projektin käsitystä ennakointitehtävästä ja siihen soveltuvasta ennakointiprosessista kuvastavat kuitenkin seuraavana esitettävät ennakoinnin ja osaamisen ennakoinnin määrittelyt ja menetelmät. Tutkimusmenetelmää kuvataan seuraavassa melko tarkasti siitä syystä, että menetelmien kokeilu ja vertailu antoi perustan kirjan lopussa esitettävälle ennakointimallille. 15

17 Asiantuntijaraatia haastateltaessa sovellettiin vapaalla tavalla avointa delfoi-tekniikkaa*, jossa tiedon avoin jakaminen, uuden rakentelu ja sosiokonstruktivismi saivat tilaa ja asiantuntijaraadin jäsenillä oli mahdollisuus innovoitua toistensa ajatuksista, kommentoida niitä ja löytää tulevaisuuskuvia, jotka olivat kaikkien mielestä tavoiteltavia. Menetelmälle annettiin uusi nimi, AVOIN DELFOI, koska aineiston keruussa ei edes tavoiteltu anonyymiutta tai skenaarioiden käsittelyä, vaan haettiin tavoitteellisesti ryhmävuorovaikutusta asiantuntijoiden välillä innovoinnin ja keskustelun lisäämiseksi sekä tavoitellun tulevaisuuskuvan esiin saamiseksi. Haastattelussa sovellettiin kummallakin kierroksella focus group-tekniikkaa* ryhmähaastatteluna ja top down-lähestymistapaa*. Alueellisia asiantuntijoita, kuten yksiköiden johtajia, vastuualueiden johtajia ja ylipäänsä selkeästi esimiesasemassa olleita haastateltiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Teemat perustuivat tutkimusongelmiin. Alkutietona annettiin informaatiota asiantuntijaraadin ja projektiryhmän muodostamista visioita, tulevaisuuden muutoksista ja haasteista (top down). Haastatteluissa käytettiin kuitenkin bottom up-lähestymistapaa*. Tällöin haastattelun vastaukset ja aiheet lähestyivät enemmän keskipitkän kuin pitkän aikavälin ennakointia. Henkilöstölle tehty internet-kysely tehtiin strukturoituna teemahaastatteluna. Aineiston käsittely on toteutettu teemoittain ja tutkimusongelmittain sisällönanalyysina (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, Tuomi& Sarajärvi 2004). Koska sote-alaa koskevassa ennakointiosiossa aineiston keruu käynnistettiin asiantuntijaraadin ja ylimpien esimiesten haastattelussa top-down (ylhäältä alaspäin)-menetelmällä, haluttiin varhaiskasvatuksen ennakoinnissa kerätä aineisto päinvastaisessa järjestyksessä bottom-up menetelmällä, jotta saadaan selville, onko jompikumpi tapa hedelmällisempi ennakointitiedon keruun etenemistapana. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että varhaiskasvatuksen ennakoinnissa toteutettiin toimintaympäristöanalyysin jälkeen ensimmäisenä henkilöstön internet-kysely ilman minkäänlaista tulevaisuuden visioiden esittelyä. Täten saatiin esiin teemoja, joista voitiin tehdä kysymyksiä esimiesten haastatteluissa. Ennakointitutkimuksessa käytettyjä menetelmiä on koottu oheisiin taulukoihin 1 (1. kierros) ja 2 (2. kierros). Avoin Delfoi ja edelfoi sekä keskustelu sosiaalisessa mediassa tarkoittavat tässä sitä, että luodaan yhteiset keskustelualustat, joissa jokainen keskustelee ja vastaa kysymyksiin omalla nimellään jokaiselle sopivana aikana. Jokainen voi lukea toistensa vastauksia ja innovoitua niistä. Ennakoinnissa toteutuu yhteistoiminnallisuus ja dialogisuus sekä kommentoinnin ja kysymisen mahdollisuus. Top down -lähestymistavassa ennakointi on asiantuntijakeskeistä ja siinä käytetään systemaattisia menetelmiä. Bottom up-lähestymistavassa korostetaan voimakkaasti vuorovaikutusta keskustelemisen ja useiden tahojen osallistumisen kautta. * Focus group-haastattelu on peräkkäisiä haastatteluita sisältävä joustava menetelmä, jolloin edellisessä haastattelussa esille tulleita ongelmia syvennetään seuraavissa haastatteluissa. Aluksi kartoitetaan ongelmia ja teema-alueita, mutta seuraavien haastattelujen aikana voi nousta esille uusia kysymyksiä ja teemaalueita. Focus group-haastattelua voidaan käyttää erityisesti tutkimusalueen ongelmien identifiointiin, uusien käsitteiden formulointiin ja ideoiden etsintään (Berger 1991, 91-96; Madriz 2000). Focus group -haastattelu on ryhmähaastattelu, johon yleensä osallistuu 6-10 henkilöä, joilla on jollain lailla samanlainen tausta tai asema ja he keskustelevat 5-6 eri teemasta 1½:sta tunnista 2 tuntiin. Haastattelu valmistellaan huolellisesti etukäteen ja haastattelutilanteessa varmistetaan kaikkien osallistuminen keskusteluun - ohjailematta keskustelua kuitenkaan liikaa. (Ahola, Godenhjelm & Lehtinen 2002) Haastattelussa saatu tieto perustuu haastateltavien omiin kokemuksiin ja näkemyksiin ja saattaa näin olla erilaista kuin esim. tilastoista löytyvä tieto. 16

18 Taulukko 1 Tutkimusmenetelmän kuvaus kierroksella kierros SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Aineiston keruu Projektiryhmä o toimintaympäristöanalyysi ja aiemmat ennakointitutkimukset ja dokumentit -> esiymmärrys alasta ja käytännön kokemus Asiantuntijaraati (pitkä ennakointi) : o avoin delfoi,perusteluna tiedon jakaminen, uuden rakentelu ja sosiaalinen konstruktivismi o focus group-haastattelu: toimintaympäristöanalyysin perusteella visiosta ja niihin liittyvät muutoksista sekä tulevaisuuden haasteista o top-down-lähestymistapa ylhäältä alaspäin Alueelliset asiantuntijat (keskipitkä ennakointi) o haastattelut esimiehille ja johdolle sekä paikallisesti o asiantuntijaraadin ja projektiryhmän visiot esitietona (top down) o puolistrukturoitu teemahaastattelu vastuualueittain (bottom up) o sähköpostilla strukturoitu teemahaastattelu eri kaupunkeihin johtoryhmille Henkilöstökysely ja opiskelijakysely (keskipitkä lyhyt tähtäin) o strukturoitu nettikysely henkilöstölle ammattiryhmittäin ja organisaatiotasoittain ilman esitietoja visioista (bottom up) o strukturoitu teemahaastattelu opettajille o teemoitetut oppimistehtävät ja opinnäytetyöt sekä niiden purku ja teemoittein toteutetut analyysit opiskelijoiden kanssa Aineiston käsittely ja analysointi Projektiryhmä o analysointilomakkeisto teemoittain ja tutkimusongelmittain o purku ja luokittelu tutkimusongelmittain tiimissä, jatkotyö parityönä o sisällönanalyysi tutkimusongelmittain ja teemoittain o megatrendianalyysi: megatrendien esiin nouseminen (tutkimuksen toista kierrosta varten) Tulokset, johtopäätökset ja suositukset tutkimusongelmittain (1. kierros) Projektiryhmän (tiimit, työparit) ja asiantuntijaraadin käsittely (työpaja) o vision muotoutuminen o osaamistarpeiden selviäminen, yleinen taso, ei riittävän yksityiskohtaista ammattiryhmittäin o työnjakokuvan hahmottuminen tulevaisuutta varten o uuden palvelurakenteen hahmottuminen o asiantuntijaraadin käsittely - avoin delfoi ja focusgroup o 2. kierroksen painopisteiden kirkastuminen (megatrendien ja niiden toteuttaminen käytännössä) 17

19 Taulukko 2 Tutkimusmenetelmän kuvaus kierroksella kierros: SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Aineiston keruu Valtakunnalliset edelläkävijät o megatrendeihin liittyvät puolistrukturoidut focusgroup-haastattelut (julkis- ja yksityissektori) o täydentävä delfoi-kysely sähköpostilla johtoryhmille sosiaalipalvelujen trendeistä/sote tulosten kommentointi, täydentävät tiedot o vision ja megatrendien täydentäminen kehityksen seuraavista vaiheista edelläkävijöiden haastattelu -> kokemukset ja seuraavat kehitys vaiheet ylitys suoraan uusimpaan kehitysvaiheeseen o analyysin jatkaminen ja valinnat oman uuden tulevaisuuskuvan kehittelyyn eri toiminnoissa edelläkävijöiden malleja integroimalla, yhdistelemällä ja jatkokehittelemällä sosiokonstruktivistisella otteella projektiryhmässä o asiantuntijaraadin käsittely ja täydentäminen VARHAISKASVATUS (vain yksi kierros) Tutkimussuunnitelma (kuviossa 6 prosessina) Toimintaympäristöanalyysi, esitiedot Projektiryhmä Aineiston keruu Asiantuntijaraatina varhaiskasvatuksen johtoryhmät (pitkä aikaväli) o toimintaympäristöanalyysin jatkaminen ja visiointi o sähköpostihaastattelut, 1 kasvokkain haastattelu Henkilöstön internetkysely ja esimiesten haastattelut o päinvastainen järjestys: ensin henkilöstökysely, sitten esimiesasemassa olevien asiantuntijoiden haastattelut Strukturoitu henkilöstökysely netissä (lyhyen tähtäimen ennakointi) o bottom-up-lähestymistavalla alhaalta ylöspäin o vertailu ensimmäisen vaiheen lähestymistapaan - onko eroja, kumpi tuloksellisempaa Päiväkotien johtajat (keskipitkä lyhyt ennakointi / pitkä-keskipitkä ennakointi o puolistrukturoidut teemahaastattelut o kokeilu: toinen ilman visioita ja toisessa esitietona visiot Varhaiskasvatuksen johtoryhmät (pitkän tähtäimen ennakointi) o focus group-haastattelu, delfoi-kysely sähköpostilla eri kaupunkeihin visioista, tulevista muutoksista ja osaamistarpeista Yliopisto- ja amk-kouluttajat (pitkän tähtäimen ennakointi) o puolistrukturoidut teemahaastattelu Kokeilimme esimiestason haastatteluja kahdella eri tavalla: 1) esittelemättä heille esiin tulleita visiota, tulevaisuuden muutossuuntia ja haasteita ja 2) esittelemällä edellä mainitut asiat sekä sähköpostitse lähetetyssä haastattelukutsussa että vielä suullisesti varsinaisessa haastattelutilanteessa. Jälkimmäinen tapa antoi haastateltaville aivan eri tavalla ilmaa siipien alle ja heidän tulevaisuusajattelunsa lähti haastattelussa liikkeelle, mikä näkyi myös vastauksissa kysymyksiin. Vedimme tästä johtopäätöksen, että lähiesimiehiltä ja keskijohdolta ei ole kohtuullista odottaa tulevaisuu- 18

20 den visiointia ilman, että heille on annettu tietoa tulevaisuuteen liittyvästä viitekehyksestä (ylimmän johdon visiot, muutostrendit, haasteet). Luonnollinen selitys on se, että strateginen ajattelu ei kuulu samassa määrin kaikille organisaatiotasoille. Tämä on otettava huomioon tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoinnissa, kun ennakoidaan erikseen pitkälle, keksipitkälle ja lyhyelle aikavälille. Aineiston käsittely ja analysointi sekä tulosten esittäminen toiselta kierrokselta on esitetty taulukossa 3. Lisäksi taulukossa on yhteenveto koko projektin tulosten esittämisestä, johtopäätösten esittämisestä ja suositusten antamisesta. Taulukko 3. Aineiston käsittely, analysointi ja tulosten esittäminen 2. kierrokselta sekä yhteenveto tulosten esittämisestä, johtopäätösten esittämisestä ja suositusten antamisesta. 2. kierros: Aineiston käsittely ja analysointi o analysointilomakkeisto teemoittain ja tutkimusongelmittain o purku ja luokittelu tiimissä, jatkotyö parityönä o sisällönanalyysi tutkimusongelmittain ja teemoittain o megatrendianalyysi: megatrendien esiin nouseminen (tutkimuksen toista kierrosta varten) Tulokset toiselta kierrokselta: o vision täydentyminen o palvelurakenteen selkiytyminen o työnjakokuvan selkiytyminen o osaamistarpeiden täydentäminen o tulosten yhteenveto-> haastateltujen arvioitavaksi ja palaute o asiantuntijaraadin käsittely- avoin delfoi ja focugroup o artikkelimuotoinen loppuraportti o tulosten levittäminen o ennakoinnin malli Koko ennakointitutkimus: Tulosten, johtopäätösten ja suositusten esittäminen koko projektista o yhteistoiminnallinen työtapa: tiimit, työparit, projektiryhmä o asiantuntijaraadin käsittely (työpaja) o ennakoinnin luonne: yhdistetty eksploratiivinen (kartoittava, mihin tapahtumat johtavat) ja normatiivinen (miten tulevaisuus halutunlaiseksi). Ennakoinnissa tarvitaan näitä molempia. o suositukset siitä, millä kehityssuunnilla ja tapahtumilla päästään haluttuihin tulevaisuuksiin (miten). o osaamistarpeiden esittämisen ammatillisen osaamisen jaottelun mukaisesti PROJEKTISUUNNITELMAN MUKAINEN ENNAKOINNIN ENSIMMÄINEN KIERROS Seuraavana kuvataan ennakointiprojektin ensimmäisen ja toisen kierroksen toteutusta käytännössä. Projektin alkuvaiheessa tehtiin sosiaali- ja terveysalan ennakoinnille prosessisuunnitelma siitä, mitä tietoa, miten ja keiltä hankitaan. Projektin edetessä tapahtui projektiryhmässä oppimista, jonka perusteella suunnitelma muotoutui toista ennakointikierrosta varten uudelleen. Ensimmäisellä 19

21 kierroksella toteutettiin alueellista ennakointia Etelä-Karjalassa. Toisella kierroksella haastattelut ja kyselyt olivat valtakunnallisia ja niitä kohdistettiin erityisesti edelläkävijäorganisaatioihin. Kuvioon 5 on koottu yhteenveto sote-alan ensimmäisen kierroksen aineiston keruusta. Tutkimuksen toteutus Etelä-Karjalassa syksy 2008-kevät 2009, 1 kierros Asiantuntijaraadin haastattelu: viitekehys ja tulevaisuuden visio Haastattelut erikoissairaanhoitoon: lääkärit, osastonhoitajat Haastattelut sos.- ja terveystoimi Lpr ja Imatra: Vanhuspalvelut: osastonhoitajat pitkäaikaissairaanhoidossa ja vanhainkodeissa/ palveluasumisessa, kotihoidon esimiehet ja osastonhoitajat Sosiaalipalvelut palvelualueittain, johto ja yksiköiden esimiehet Terveyspalvelut: johtavat lääkärit, tk-lääkäreitä, osastonhoitajia, hoitotyön johtaja Yksityissektori Tehostetun palveluasumisen, hoitokotien ja terveyspalveluja myyvän tahon haastattelut Opettajilletehty kysely ohjattuna ryhmäkyselynä ja -vastaamisena Internet-kyselyt Erikoissairaanhoidon ja tk:n lääkärit (oma kysely) Osastonhoitajat, apul.osastonhoitajat, yksiköiden johtajia (oma kysely) Henkilöstökysely haastateltujen esimiesten alaisille otoksena Kysely ammattikorkeakouluille ja terveyskeskuksille sekä erikoissairaanhoitoon toteutuneista/ suunnitelluista tehtäväsiirtokoulutuksista, asiantuntijahoitajakoulutuksista ja tehtäväsiirroista Opiskelijat: työssäoppimis- ja harjoittelujaksoilla oppimistehtäviä ja opinnäytetöitä projektin aihepiiristä, mukana keväällä opiskelijaa,,syksyllä 2009 n. 40 opiskelijaa Yhteensä n. 580 henkilöä tähän mennessä Kuvio 5 Sote-alan ensimmäisen ennakointikierroksen kohderyhmät aineiston keruussa. Ensimmäisenä analysoitiin toimintaympäristön ennakoituja muutoksia aiemmin tehtyjen ennakointien, tutkimusten ja alan muiden dokumenttien pohjalta. Sen jälkeen koottiin alueen ylimmistä asiantuntijoista haasteltavaksi asiantuntijaraati. Näin kootun aineiston pohjalta saatiin esiin tulevaisuuden visiot, muutokset ja haasteet Alueella haastateltiin suuri joukko sote-yksiköiden esimiehiä ja lopulta tehtiin internet-kysely henkilöstölle ja opettajille. Opiskelijat osallistuivat aineiston tuottamiseen oppimistehtävien ja opinnäytetöiden kautta. Haastatteluihin, kyselyihin ja oppimistehtäviin osallistui yhteensä noin 580 henkilöä ensimmäisellä kierroksella. TOINEN KIERROS Toisella kierroksella ennakoitiin sekä sosiaali- ja terveysalaa että uutena toimeksiantona myös varhaiskasvatuksen tulevaisuutta osaamistarpeineen. 20

22 Sosiaali- ja terveysalan ennakointi toisella kierroksella Ensimmäisen kierroksen tuloksena nousi esiin sosiaali- ja terveysalan megatrendejä, joita kohti ennakoitiin yleisesti mentävän. Toisen, valtakunnallisen kierroksen suunnitelmaksi muotoutui sen selvittäminen, millä trendeillä toimintatavoille ja muutoksilla kyseisiä megatrendejä ollaan toteutettu edelläkävijäorganisaatioissa tai aiotaan toteuttaa. Näin ollen toisen kierroksen haastattelut fokusoituivat esiin nousseisiin muutostrendeihin. Toisella kierroksella haluttiin myös saada tietoa siitä, mitä tulevaisuuden kehittämissuunnitelmia edellä kävijöillä on. Tavoitteena oli selvittää, onko toisessa kehitysaallossa tulevilla organisaatioilla mahdollisuus hypätä jonkun kehitysvaiheen yli suoraan pidemmälle tulevaisuuteen jo tiedossa olevaan uuteen kehitysvaiheeseen. Toisen kierroksen prosessi on esitetty kuviossa 6. Aineiston keruun 2. kierros: kehityssuuntien / skenaarion pätevyyden testaaminen 1. ETELÄ KARJALASSA TOTEUTUNEET HAAST., KYSELYT JA ASIANTUN TIJARAATI (1. kierros) viitekehys ja visio haastattelut kyselyt analyysi ja tulokset johtopäätökset / tulevaisuuden skenaariot suositukset asiantuntijaraadin käsittely 2. JOHTOPÄÄTÖKSET JA TULEVAISUUDENKUVA keskeinen muutos, josta kysytään lisää kakkoskierroksen asiantuntijoilta J O H T O P Ä Ä T Ö K S E T Terv. keskus Perhe ja sos.palv. Vanhuspalv:t Sähköinen toim.järj. ja teknol. Yksityissektori Varhaiskasvatus 3. EDELLÄKÄKÄVIJÖI DEN TOTEUTUKSET XXX Tk +amk Kaupunki 1 Kaupunki 2 jne SHP 1 ja 2 Yritykset 1 n 4. V A I K U T U K S E T Kuvio 6 Toisen kierroksen ennakointiprosessi. Toisen kierroksen haastatteluihin osallistui noin 96 henkilöä ml. varhaiskasvatuksen ennakointi. Erikoissairaanhoidon osaamistarpeiden ennakointiin on osallistunut lisäksi hiukan yli 400 henkilöä. Näin ollen aineiston keruun kohderyhmänä on ollut yhteensä noin eri henkilöä. Luvussa ovat mukana myös Turun ammattikorkeakoulun alaprojektin kohderyhmään kuuluneet henkilöt. 21

23 Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakoinnin toteuttaminen SOTE-ENNAKOINTI-projekti sai tehtäväkseen syksystä 2009 alkaen ennakoida myös varhaiskasvatuksen tulevaisuutta ja esittää ennakoinnin tuloksena, miten varhaiskasvatushenkilöstön osaamistarpeet muuttuvat ja miten niihin pitää vastata koulutusta uudistamalla. Projektin varhaiskasvatusosiossa on selvitetty eri ammattiryhmien osuutta päiväkotien ammattirakenteessa ja palveluprosesseissa, ammattiryhmien vahvuusalueita ja tehtäväkuvaa päivähoidossa sekä tietoa tulevaisuuden osaamis- ja koulutussisältötarpeista alan koulutusta varten. Vision, tulevaisuuden muutosten ja haasteiden ennakoinnissa ei koottu asiantuntijaraatia haastateltavaksi, vaan asiantuntijaraadiksi valittiin eri kaupunkien varhaiskasvatuksen johtoryhmät, joita haastateltiin sähköpostitse. Vain paikallisen varhaiskasvatuksen johtoryhmän haastattelu tehtiin kasvokkain. Kumpikin menetelmä tuotti samanlaisia tuloksia, mikä antoi meille näytön siitä, että tulevaisuudessa kannattaa ennakointiaineiston keruussa käyttää vähemmän järjestelyjä vaativia menetelmiä, kuten keskusteluja sosiaalisessa mediassa. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin malli ja sitä täsmentävä prosessikuvaus perusteluineen ja selostuksineen esitetään kirjan osassa 4. Oheinen viitekehyskuvio 6 esittelee varhaiskasvatukseen liittyvää ennakoinnin tutkimustehtävää ja tutkimussuunnitelmaa. Niiden mukaan myös edettiin. I Työntekijätaso (eri amm.ryhmät) KYSELY Mitä kuuluu tehtäviin (eri amm.ryhmissä) Mitä lapsi tarvitsee (kokonaisuutena ja eri amm.ryhmiltä) Mitä osattava (kussakin ammattiryhmässä) Mitkä ovat oman ammattiryhmän vahvuudet Miten työ muuttuu tulevaisuudessa Koulutuksen kehittämistarpeet oma tutkinto muut Mikä työssä parasta Mikä haittaa työtä II Esimiehet HAASTATTELU/ KYSELY Mitä osattava (ammattitaitovaatimukset) Kellä ko. osaamista on (koulutustaustan mukainen amm.ryhmittäinen jaottelu) Minkälainen on päivähoidon tulevaisuus asiakkaat moniamm. yhteistyö uudet osaamisvaatimukset Mitä osattava tulevaisuudessa Henkilökunnan rakenne ja työnjako eo. taustaa vasten ok vai muutettavaa Koulutuksen kehittämistarpeet III Opettajat KYSELY 1. Oman tutkinnon tuottamat vahvuudet 2. Tehtävät/toimenkuvat 3. Osaamisvaatimukset 4. Kehittämistarpeet VERTAILU millä koulutuksella osaaminen syntyy tai jää puuttumaan a) Täydentävätkö osaamisalueet toisiaan b) Ovatko toistensa vaihtoehtoja c) Onko osaamisprofiileilla paremmuus /tärkeysjärjestystä Johtopäätökset: Mitä uudistamistarpeita eri tutkinnoissa ja työssä Miten kaikki resurssit ja osaaminen hyödynnetään Kuvio 6 Varhaiskasvatuksen ennakoinnin tutkimusprosessi. 22

24 TULOSTEN ESITTÄMINEN Ennakointitutkimuksen tulokset ja johtopäätökset suosituksineen esitetään kirjan asianomaisissa osissa II (tulokset sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden visioista, muutostrendeistä, osaamistarpeista ja koulutuksen kehittämistarpeista) ja osassa III (tulokset varhaiskasvatuksen tulevaisuuden visioista, muutostrendeistä, osaamistarpeista ja koulutuksen kehittämistarpeista). Osaamistarpeiden ennakointimalli ja prosessikuvaus ovat osassa IV. Osaamistarpeiden ennakoinnin tuottaman tiedon perusteella kehitetään koulutuksen rakenteita, opetussuunnitelmia, opintojaksokohtaisia sisältöjä ja oppimismenetelmiä sekä yhteistyötä oppimisprosessissa työelämän kanssa. Koulutustarpeiden määrällistä ennakointia taas hyödynnetään mitoitettaessa koulutuksen määriä. Tulokset osaamistarpeista ammatillisen osaamisen osa-alueittain Osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämistarpeet on jaoteltu ammatillisen osaamisen perusjaottelun mukaisesti. Ammatillisen osaamisen katsotaan syntyvän neljästä osa-alueesta (Vesterinen 2002), jotka on koottu kuvioon 7. AMMATILLISEN OSAAMISEN OSA-ALUEET 1. Yleiset työelämävalmiudet - koskee kaikkia läpi työelämän 2. Alan perusosaaminen ja kokonaisuuden hallinta - alan perusammattitaito 3. Oman alan erityisosaaminen - alan osaaminen, joka syntyy oman koulutusohjelman perusteella 4. Sosiaalinen osaaminen - sijoitettu projektissa kontekstiin Kuvio 7 Ammatillisen osaamisen osa-alueet. Toisen asteen koulutuksessa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on koulutuksen tuottama osaaminen luokiteltu jokaisessa eri tavoin ja sen vuoksi valintamme on ollut esittää ammatillisen osaamisen osa-alueet työelämän näkökulmasta osa-alueisiin, joita työelämän tarvitsee. Yleiset työelämävalmiudet (työelämän avaintaidot) Yleisillä työelämävalmiuksilla tarkoitetaan tietoja ja taitoja, joita tarvitaan yleisesti työelämässä riippumatta siitä, missä tehtävässä toimitaan. Nämä valmiudet kulkevat läpi elämän henkilön mukana ja ne yleensä vahvistuvat kokemuksen myötä. Yleisistä työelämävalmiuksista nousi lähes kaikissa haastatteluissa ja kyselyissä esiin samoja, seuraavassa lueteltuja ja uusiksi koettuja osaamisvaatimuksia, joiden perusteena ovat toimintaympäristöön, asiakkuuteen tai työnjakoon liittyvät muutokset: 23

25 Alan perusosaaminen ja kokonaisuuden hallinta Ammatillisella perusosaamisella (yleinen toimialan osaaminen) tarkoitetaan kuhunkin alaan (esim. metsäteollisuuden ala, varhaiskasvatus, terveysala) liittyvää alan perusosaamista ja alan kokonaisuuden tuntemusta. Perusosaamista opiskellaan yleensä ensimmäisen, kenties toisenkin opintovuoden aikana, jonka jälkeen opiskelijat syventävät osaamistaan tietyn koulutusohjelman tai suuntautumisen mukaisesti. Vaikka alan kokonaisuuden hallittava sisältö yleensä kasvaa koulutusasteittain, niin alan perusosaaminen muodostuu silti samoista asioista kaikilla koulutusasteilla. Oman alan erityisosaaminen (ydinosaaminen) Jokaisessa koulutusohjelmassa tai sen suuntautumisvaihtoehdossa alkaa erikoistuminen alan syvälliseen osaamiseen. Oman alan syventävistä ammattiopinnoista alkaa kasvaa jo opiskeluaikana orastava asiantuntijuus ja tiettyyn ammattiin liittyvä ammatti-identiteetti. Viime mainittu on edellytyksenä sille, että henkilö pystyy sisäistämään kokemuksellista oppimistaan työpaikalla ja myöhemmin nousemaan asiantuntijan tasolla tasolle, jos osaamisessa käytetään asteikkoa noviisiekspertti. Yksityissektorilla käsite ydinosaaminen on sitä erityisintä ja syvintä osaamista, joka tekee yrityksestä ainutlaatuisen ja kilpailukykyisen. Sosiaalinen osaaminen Sosiaalisella osaamisella tarkoitetaan kykyä olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, kuunnella, ymmärtää sekä huomioida asiakas kokonaisvaltaisesti, kykyä dialogiin, yhteistyöhön ja läsnäoloon. Sosiaalinen osaaminen on sisällytetty SOTE-ENNAKOINTIprojektissa osaksi työelämävalmiuksia, alan kokonaisosaamista ja alan erityisosaamista, koska sosiaalisella osaamisella ei ole merkitystä irrallisena osaamisena ja taitona, vaan se liittyy aina johonkin kontekstiin, jossa se ilmenee. Heinonen (2010) kuvaa osaamisen kerroksisuutta kuvion 8 mukaisesti. Kuviossa ammatillinen ydinosaaminen on syvintä ammatillista osaamista, jota henkilöllä voi olla pitkän työkokemuksen ansioista. Sen lähtökohtana ovat koulutukseen sisältyneet ammatilliset erikoistumisopinnot koulutusohjelman tai suuntautumisen mukaisesti. Kuvio 8 OSAAMINEN (Sirkka Heinonen 2010). 24

26 ENNAKOINNIN MALLIN JA PROSESSIKUVAUKSEN RAKENTAMINEN Ennakointitutkimuksemme tehtävänä on ollut tuottaa osaamistarpeiden ennakoinnin malli koulutusorganisaatioita varten. SOTE-ENNAKOINTI-projektin osaamistarpeiden ennakointimallin lähtökohdiksi asetettiin seuraavat tavoitteet - tulevaisuuteen vaikutetaan ja sitä tehdään - yhdistetään valtakunnallinen, alueellinen ja koulutusyksikkökohtainen ennakointi - yhdistetään osaamistarpeiden laadullinen ja koulutustarpeiden määrällinen ennakointi samaan malliin - katetaan pitkä, keskipitkä ja lyhyen tähtäimen ennakointi siten, että painopiste on pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä, mutta myös lähitulevaisuuden ennakoiminen on tärkeää, koska se kehittää koulutusta ja osaamista (usein paikallisista tarpeista käsin) - yhdistetään em. aikajänteet keskenään vuorovaikutteisesti toimivassa ennakoinnin kolmitasoisessa verkostossa - hyödynnetään ennakoinnissa eri menetelmiä, verkostoja, vuorovaikutusta ja yhteistoiminnallisuutta ennakkoluulottomalla tavalla - tarkastellaan esille nousevia kysymyksiä ja haasteita laaja-alaisesti ja eri näkökulmista - aikaansaadaan dialogilla ja yhteistoiminnalla monipuolisissa verkostoissa yhteinen ymmärrys tulevaisuudesta ja sille asettavista tavoitteista - tunnistetaan prosessin aikana tulevaisuuteen vaikuttavat toimintaympäristö- ja alakohtaiset tekijät uusine oivalluksineen - tehdään kerätystä tiedosta tulkintaa, joka synnyttää uutta ymmärrystä - etsitään ja löydetään ennakoinnilla ne trendit ja keinot, joilla haluttuun tulevaisuuteen päästään - tuotetaan monta eri aikajännettä kattavalla ennakoinnilla tietoa ja ymmärrystä valtakunnalliseen opetussuunnitelmien ja tutkintojärjestelmien kehittämiseen sekä rakenteiden uusimiseen, mutta myös alueellisesti yksittäisten koulutusorganisaatioiden tarpeisiin ja alueellisiin strategioihin. Lähteet Ahola, Anja & Godenhjelm, Petri & Lehtinen, Marjaana (2002) Kysymisen taito. Surveylaboratorio lomaketutkimusten kehittämisessä. Tilastokeskus, katsauksia 2 / Berger, Arthur Asa Media Research Techniques. London: SAGE. /erillislaitokset/tutu/documents/publications/etutu_ pdf Finnsight Tieteen, teknologian ja yhteiskunnan näkymät. Tekes. Suomen Akatemia. Helsinki Heinonen S. 2010: Esitys ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen t&k-päivillä Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Kuntaliitto Peruspalvelubudjetti. J. Turkkilan diaesitys

27 hment&version=34#271,4,kuntien ja kuntayhtymien talous v Kuntien eläkevakuutus Kunta-alan eläkepoistuma Kuntien eläkevakuutuksen raportteja 2/2009. Tuomo Halmeenmäki. Kuntien eläkevakuutus, Helsinki Madriz, Esther Focus Groups in Feminist Research. Teoksessa Denzin & Lincoln (eds.) Handbook of Qualitative Research. Second edition. London: SAGE, Mäki-Lohiluoma Kari-Pekka Kaste- peruspalveluministerin aluekierros Opetushallitus Koulutustarpeiden ennakointi. Opetusministeriö (2008). Selvitys koulutus- ja osaamistarpeiden kehittymisestä sekä ennakoinnin tilasta ja kehittämistarpeista. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:5. Suomen virallinen tilasto, Väestö Tammilehto M Esitelmä : Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus. OPM, Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Ammatillisen koulutuksen yksikkö Tuomi, J. & Sarajärvi, A Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Gummerus Kirjapaino Oy. Työ- ja elinkeinoministeriö Hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen- TEM:n strategia ja sen toteutus. Kehitysjohtaja Ullamaija Laiho Työvoima Täystyöllisyys, korkea tuottavuus ja hyvät työpaikat hyvinvoinninperustana työikäisen väestön vähentyessä. Työpoliittinen tutkimus 325.Työministeriö, Helsinki. Vesterinen M.-L Ammatillinen harjoittelu kehittää asiantuntijuutta, mutta tuo haasteita. Pedafoorum. Yliopistopedagoginen tiedotuslehti. Newsletter of a Finnish Network for Developing Instruction and Learning in Higher Education 2/2002, Vesterinen, M-L, Kauppinen UM ja Lankoski M SOTE-ENNAKOINTI- sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Raportteja ja tutkimuksia 2009:1. Lappeenranta. 26

OSA I SOTE-ENNAKOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN SEKÄ VARHAISKASVATUKSEN TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI

OSA I SOTE-ENNAKOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN SEKÄ VARHAISKASVATUKSEN TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI Marja-Liisa Vesterinen OSA I SOTE-ENNAKOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN SEKÄ VARHAISKASVATUKSEN TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI Kirjamme ensimmäisessä osassa kuvataan lyhyesti sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI-projekti

SOTE-ENNAKOINTI-projekti Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen kehittämispäivät 2.-3.11.2009 SOTE-ENNAKOINTIprojekti Marja-Liisa Vesterinen Fil. toht., kauppatiet.lis. Tutkimusjohtaja SOTE-ENNAKOINTI-projekti Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI. Marja-Liisa Vesterinen. - sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi

SOTE-ENNAKOINTI. Marja-Liisa Vesterinen. - sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi 1 Marja-Liisa Vesterinen SOTE-ENNAKOINTI - sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi Väliraportti joulukuu 2009 ETELÄ-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Raportteja ja tutkimuksia 2 2

Lisätiedot

ENNAKOINTI OSAAMIS- JA KEHITTÄMISTARPEISIIN

ENNAKOINTI OSAAMIS- JA KEHITTÄMISTARPEISIIN Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Kehitämme yhdessä ammatillista osaamista Etelä-Karjalassa seminaari 22.9.2011, Skinnarila-sali ENNAKOINTI OSAAMIS- JA KEHITTÄMISTARPEISIIN VARAUTUMISEN VÄLINEENÄ Marja-Liisa

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen Henkilöstövoimavarojen kehittäminen - osaamisalueen toiminta KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Kuntamarkkinat 11.9.2013 Sirpa projektipäällikkö TÄSTÄ ON KYSYMYS - Kompetenssit tänään: A B C... kunta- ja palvelurakenne Y ja Z ja? sukupolvi työurien jatkaminen

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI. Marja-Liisa Vesterinen. - sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi

SOTE-ENNAKOINTI. Marja-Liisa Vesterinen. - sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi 1 Marja-Liisa Vesterinen SOTE-ENNAKOINTI - sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi Väliraportti joulukuu 2009 ETELÄ-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Raportteja ja tutkimuksia 2 2

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa ESR-hanke 2011-2013

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa ESR-hanke 2011-2013 Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa ESR-hanke 2011-2013 Osaamisen ennakointi on jatkuva päivittyvä prosessi, joka kulkee käsi kädessä organisaation vision ja strategian kanssa. Hanke-esittely Kevät 2012

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI- projekti - tuloksia, johtopäätöksiä ja suosituksia

SOTE-ENNAKOINTI- projekti - tuloksia, johtopäätöksiä ja suosituksia Ennakointiseminaari 2010 7. 8.6.2010, Naantalin kylpylä SOTE-ENNAKOINTI- projekti - tuloksia, johtopäätöksiä ja suosituksia Marja-Liisa Vesterinen Fil. toht., kauppatiet.lis. Tutkimusjohtaja www.ekky.fi/sote/

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Elinvoima, ja palvelut 2030 Jyväskylän paviljonki 7.5.2013 Sirpa projektipäällikkö TÄSTÄ ON KYSYMYS - Kompetenssit tänään: A B C... kunta- ja palvelurakenne Y ja Z

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 Ilkka Eerola tuotemyyntipäällikkö Ami-säätiö, Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Yli 35 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Case Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi

Case Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi Case Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi Satakuntalainen koulutuksen ennakointimalli Sisältö Satakuntalainen ennakointiyhteistyö Hanketoiminta

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014

Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Päivän tarkoitus Aamupäivällä käynnistetään dialogi ammattikorkeakoulujen kesken toimilupakierroksen

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Loppuseminaari, 13.11.2013, Kuntatalo

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut Koneteknologiakeskus 17.2.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.2.2012 1 Koulutustarpeiden ennakointi - Case Mitä puuttuu? Oppilasmäärät

Lisätiedot

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen, Ullamaija Kauppinen ja Maria Lankoski VARHAISKASVATUSHENKILÖSTÖN NYKYISET TEHTÄVÄT, TYÖNJAKO JA OSAAMINEN SOTE-ENNAKOINNIN

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ. Eija Salo-Lievonen 30.8.2013

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ. Eija Salo-Lievonen 30.8.2013 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ Oppilaitosyhteistyön strateginen merkitys nyt ja tulevaisuudessa Yhteistyön muodot Sopimus ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta TAMK:n ja Fimlabin kesken Neuvottelukunta

Lisätiedot

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli V-S liitto, Tammi 17.8.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 21.8.2012 1 Ennakoinnin toimijakartta Toimijakartoitus, J. Nieminen / ELY-keskus

Lisätiedot

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Autoalan koulutuksen kehittämistarpeiden selvittäminen vuosi 2011 Ennakointitiedon tuottaja OPH 2011:24 Koulutusaste (ammatillinen 2. aste, Ammatillinen

Lisätiedot

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 Kunnille ja kuntayhtymille on tullut vuoden 2014 alusta alkaen velvoite koulutussuunnitelman laadinnasta. Koulutussuunnitelmaa säätelevien lakien

Lisätiedot

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 28.11.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Hyvinvointimatkalla yrittäjyyden ytimeen

Hyvinvointimatkalla yrittäjyyden ytimeen Hyvinvointimatkalla yrittäjyyden ytimeen CENTRIA Hyvinvointi-tiimi kehittämispäällikkö Marja-Liisa Hiironen projektipäälliköt Jaana Kääntä, Sauli Kekäläinen ja Olli Joensuu projektityöntekijä Anne Tunkkari

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Laki osaamisen kehittämisestä työelämässä - valmistelutilanne. KT:n työmarkkinaseminaari 12.9.2012 Neuvottelupäällikkö Jorma Palola

Laki osaamisen kehittämisestä työelämässä - valmistelutilanne. KT:n työmarkkinaseminaari 12.9.2012 Neuvottelupäällikkö Jorma Palola Laki osaamisen kehittämisestä työelämässä - valmistelutilanne KT:n työmarkkinaseminaari 12.9.2012 Neuvottelupäällikkö Jorma Palola Tausta: hallituksen kannanotto Toimivien työmarkkinoiden ja henkilöstön

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

opiskelijoiden harjoittelun ja ohjauskorvaukset - uudet toimintamallit Satakuntaan - keskustelutilaisuus Anne Laine

opiskelijoiden harjoittelun ja ohjauskorvaukset - uudet toimintamallit Satakuntaan - keskustelutilaisuus Anne Laine Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelun ja työssäoppimisen i ohjauskorvaukset - uudet toimintamallit Satakuntaan - keskustelutilaisuus Anne Laine Pori 31.1.2012 1 KOULUTUSKORVAUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Terveydenhoitajien tarve työelämässä. 20.5.2014 Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto, STHL ry

Terveydenhoitajien tarve työelämässä. 20.5.2014 Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto, STHL ry Terveydenhoitajien tarve työelämässä 20.5.2014 Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto, STHL ry Laillistetut terveydenhoitajat Valviran rekisterissä ( Valvira 3/2014) 2009 2010

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot