VALTION TUTKIMUSLAITOKSET JA TUTKIMUSRAHOITUS: ESITYS KOKONAISUUDISTUKSEKSI

Transkriptio

1 1(5) Valtioneuvoston kanslia Kirjaamo Viite Asia Lausuntopyyntö VNK/1318/05/2011 VALTION TUTKIMUSLAITOKSET JA TUTKIMUSRAHOITUS: ESITYS KOKONAISUUDISTUKSEKSI Valtioneuvoston kanslia on pyytänyt lausuntoa (VNK 1318/05/2011) mietinnöstä Valtion tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus: esitys kokonaisuudistukseksi (Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/21012). Palkansaajajärjestö Pardia ry esittää mietinnöstä ja esityksistä lausuntonaan seuraavaa: Yleistä Tarkastelun kohteena on ollut 16 valtion tutkimuslaitosta. Niissä työskentelee noin 8000 henkilöä ja siitä on Pardian jäseniä vajaat Tämä lausunto on koottu Pardian jäsenjärjestöjen ja -liittojen kommenteista ja Pardia voi tarvittaessa toimittaa ne STTK:lle. Pardia pitää paheksuttavana, että asiantuntijaryhmä on työssään täysin laiminlyönyt muun muassa henkilöstön kuulemisen. Pardia vaatii, että kaikki jatkovalmistelu on tapahduttava yhteistoiminnassa laitosten ja niiden henkilöstön ja henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa. Tutkimuslaitosten uudistamistarpeista on tehty vuosina lukuisia selvityksiä ja arviointeja. Myös hallitusohjelmiin ja kehyspäätöksiin on liitetty kirjauksia sektoritutkimuksen kehittämisestä. Ongelmaksi on selvityksissä nostettu riittämätön yhteistyö hallinnonalojen välillä ja sisällä. Ratkaisuksi on tarjottu yksikköjen määrän huomattavaa vähentämistä 4-5 tutkimuskokonaisuuteen. Lääkkeet näyttävät olevan tismalleen samat kuin muutoinkin valtionhallinnon toimintojen kehittämisessä: poikkihallinnollisuuden lisääminen ja voimakas keskittäminen. Sektoritutkimuksen budjettirahoitus on jakautunut hallinnonaloittain ja toimialoittain. Ulkopuolisen rahoituksen osuus vaihtelee voimakkaasti. Ehdotuksella halutaan vahvistaa merkittävien hankkeiden ohjauksen ja rahoituksen koordinaatiota ja keskittää rahoitusjärjestelmä. Vastaava tavoite tuli aiemmin esille esim. julkisen sektorin tietohallintohankkeissa, johon vastattiin säätämällä tietohallintolaki. Vaikka perustelut ehdotuksille haetaan yhteiskunnan muuttuvista tarpeista, näyttäytyy asiantuntijaryhmän tarjoilema kokonaisuudistus keinona suorittaa tutkimuksen ja tutkimusrahoituksen painopisteiden uusjako. Palkansaajajärjestö Ratamestarinkatu Helsinki Puhelin Telefon Faksi Fax Sähköposti Pardia ry Löntagarorganisationen Pardia rf Banmästargatan Helsingfors

2 2(5) VTT:tä lukuun ottamatta tutkimuslaitoksilla on runsaasti erilaisia tehtäviä, jotka eivät ole suoraa tutkimus ja kehitystoimintaa. Tällaisia toimintoja ovat erilaiset laitosten eritysalaan kuuluvien tietovarojen kartoitus, niiden ylläpito ja tämän toiminnan kehitys, kuten luonnonvarojen kartoitus (mineraalivarat, suot, metsät), paikka- ja koordinaatti tiedot, lisäksi laitokset vastaavat suomen velvoitteista kansainvälisissä tieteellisissä verkostoissa esim. mittanormaalien ylläpito ja kehitys sekä toimivat viranomaistehtävissä tai niitä vastaavissa tehtävissä esim. toimien kansallisena akreditointi elimenä. Nämä suomessa olevat tietovarat luovat merkittävän pohjan yritys ja elinkeinotoiminnalle, esim. erilaisten paikannusjärjestelmien kehitykselle on tärkeää, että paikannustiedot ovat oikeat ja ajantasaiset tai yritykset saavat järjestelmilleen tarvittavat sertifikaatit, joten näiden toimintojen rahoitus tulee varmistaa uudistuksen yhteydessä. Kilpaillun rahoituksen kautta asiaa ei voida hoitaa. Tutkimuslaitosten rakenteellinen uudistaminen ja ohjaus Ehdotuksen laatijat toteavat, ettei rakenteita tule liian yksityiskohtaisesti määritellä ylhäältäpäin, eikä ole löydettävissä yhtä optimaalista tutkimuslaitosrakennetta. Tästä huolimatta he päätyvät esittämään vuoden 2014 alusta muodostettavaksi viisi uutta tutkimus- ja kehittämiskeskuskokonaisuutta. Ehdotettujen fuusioiden perusteet ja tarkoituksenmukaisuus on valmisteltava ja arvioitava tapauskohtaisesti. Kuten Pardia on aiemmin todennut, on asiantuntijaryhmän täysin laiminlyönyt mm. henkilöstön kuulemisen. Kaikki jatkovalmistelu on tapahduttava yhteistoiminnassa laitosten ja niiden henkilöstön ja henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa. Toteuttamisaikataulu on rakenteellisia uudistuksia koskevien ehdotusten mittavakaava ja vaikutukset (ml. henkilöstövaikutukset) huomioiden aivan liian nopea. Täytyy muistaa, että osa tarkastelukohteena olevista tutkimuslaitoksista on käynnistänyt nykymuotoisen toimintansa vasta vuoden 2010 alusta. Tilaajaperusteisen tutkimuksen laajentaminen Kaikille avoin tutkimusrahoitus laittaa koko tutkimusyhteisön perustutkimuksesta vastaavat yliopistot ja yhteiskuntaa suoremmin palvelevat valtion tutkimuslaitokset ja muut toimijat kisaamaan samasta potista. Suomalaisen yhteiskunnan tutkimusresurssit eivät lisäänny tutkimus- ja kehittämisrahoitusta uudelleen jakamalla. Mallin hyötyinä nähdään myös kysyntälähtöisyys. Tutkimus- ja selvitystoiminnan kannalta relevantit kysymykset asettaa omien mieltymystensä mukaan toimivien tutkijoiden sijasta valtioneuvosto tai sen asettama toimielin. Hieman kärjistäen voi todeta, että jatkossa Suomen tutkimusstrategian määrittelee nelivuotiskauden hallitusohjelma ja yksityiskohtaisempana tutkimussuunnitelmana kaiketi toimii hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelma. Tutkimusta koskeva päätöksenteko ja rahoitus olisivat samoissa käsissä. Tätä mietinnössä kuvataan vastuullisuudeksi. Kuinka pitkä matka tästä on malliin, jossa tutkimuksen kysymyksenasettelusta määrä keskenään kilpailevat poliittiset liikkeet omine taustarahoittajineen. Perustellusti voi kysyä miten käy tutkimuksen riippumattomuuden tai miten autonomisia poliittisen päättäjän ja/tai rahoittajan suosiosta keskenään kilpailevat tutkimuslaitokset, yliopistot ja muut tutkimusyhteisöt ovat? Rahoitusmalli Rahoitusmalli ja muutoksen volyymi. Työryhmän esittämä rahoitusmallin muutos, sen volyymi ja aikataulu eivät ole realistisia. Muutosesitysten läpivieminen esitetyllä tavalla ilman lisärahoitusta aiheuttaa siinä määrin ongelmia, ettei se voisi olla merkittävästi

3 3(5) vaikuttamatta haitallisesta tutkimuksen tuotokseen. Mikäli rahoitusmallin muutos aiotaan tehdä, tulee siirtymäkaudelle (3-5 vuotta) osoittaa lisärahoitusta. Tutkimuksen pitkäjänteisyys ja innovaatiot. Esitetty rahoitusmalli ja kilpailtavan rahoituksen volyymin muutos mullistaa tarkasteltujen laitosten toimintaa nopeasti. Voi myös epäillä, ovatko muutokset parannuksia suomalaiseen tutkimuskenttään ja innovaatiojärjestelmään. Esitetty rahoitusmalli ajaa kohti lyhytjänteistä ja populaarista tutkimusta kohti, jossa tutkijan päätyöksi tulee rahoitusanomusten tekeminen. Esitys heikentää pitkäaikaisiin kenttäkokeisiin ja tietovarantoihin liittyvän tutkimuksen edellytyksiä. Tutkimuslaitosten omarahoitusosuus yhteishankkeissa. Esitetty rahoitusmalli leikkaa tutkimuslaitosten mahdollisuuksia olla mukana yhteisrahoitteisissa hankkeissa, esim. EU-hankkeissa, joissa tarvitaan osallistuvan tutkimuslaitoksen oma panos, Esitys johtaa tilanteeseen, jossa tutkimuslaitokset eivät pystykään osallistumaan kilpailtaviin hankkeisiin puuttuvan omarahoitusosuuden vuoksi. Henkilöstön asema. Esitetty tilaajamalli ja kilpailtavan rahan osuuden kasvattaminen tuottaa epävakaita työsuhteita. Rahoituksen määräaikaisuus ei saa olla työsuhteen määräaikaisuuden peruste. Oletettavaa on, että nopea muutos johtaa mittaviin YT menettelyihin, jossa vaikeasti työllistyvän ikääntyvän henkilöstön asema on heikko. Nuorten osalta on nähtävissä tilanne, jossa joudutaan jatkuvien määräaikaisten pätkätyösopimusten piiriin. Ohjaus. Esityksen ohjausmalli vaatii merkittävää tutkimuksen tilaajaosaamisen lisäämistä, mikäli rahoituksen volyymi on esitettyä luokkaa. Ohjausmalli on sinänsä keskeneräinen ja vaatii täsmennystä mm Valtion kanslian tutkimuksen tilaajaryhmän, ministeriöiden ja tutkimuslaitosten ketjussa sekä eri rahoituslähteiden suhteissa toisiinsa. Tutkimuksen painopisteen muutokset. Esityksessä on mainittu, että Strategisen tutkimuksen vahvistamiseksi laajennetaan merkittävästi yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintoja ja palvelevaa kilpailtua rahoitusta kertomatta, mistä rahoitusta vähennetään. Väheksymättä edellä olevaa tulee sektoritutkimuslaitosten ja suomalaisen tutkimuksen edistää elinkeinoelämän edellytyksiä ja tehdä tutkimusta uusien innovaatioiden löytämiseksi ja suomalaisen työn lisäämiseksi. Pardia ry katsoo, että esitetyssä muodossa rahoitusmallin muutos ei johda toivottuun tulokseen. Rahoitusmallin muutos siirtää voimavaroja pois tutkimuksesta, lisää byrokratiaa ja vähentää tutkimuksen asemaa uravalintana. Ehdotettu malli johtaa henkilöstön irtisanomisiin, mikäli kilpailuja voiteta. Laitosten on pakko irtisanoa asiantuntijoitaan, mikäli budjetista leikataan ehdotetut summat. Ehdotukset Optula fuusioidaan yliopistoon Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos (OPTULA) ehdotetaan vuoden 2014 alusta fuusioitavaksi Helsingin yliopistoon, joko yliopistoinstituuttina tai erillislaitoksena. Laitoksen voimavarat siirrettäisiin yliopistolle kokonaisuudessaan. Yliopistolle asetettaisiin tulossopimuksessa erityistehtävä kriminologisen ja muun oikeuspoliittisen tutkimuksen ylläpitämiseen vuosiksi Esittämänsä vaihtoehdon lisäksi asiantuntijaryhmä arvioi kevyempää vaihtoehtoa, jossa perustettaisiin yhteisprofessuureja laitoksen kolmelle pääteema-alueelle.

4 4(5) Oikeuspoliittinen tutkimus on aliresursoitua, yhdistäminen suureen tutkimusyhteisöön ei ole tarkoituksenmukaista ja oikeuspoliittisen tutkimuksen turvaa parhaiten asema itsenäisenä laitoksena. Mikäli uudistusta ryhdytään toteuttamaan, on turvattava laitoksen toiminta sekä tietovarantojen ja seuranta-/indikaattorijärjestelmien pysyvyys sekä henkilöstön asema ja voimavarat. Asiantuntijaryhmän arvioima kevyempi vaihtoehto olisi tässä tapauksessa järkevin valinta. Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tutkimuslaitosten fuusioiden osalta esitetyt fuusiot ovat kukin perusteiltaan erilaisia. Pardia katsoo, että MMM:n hallinnonalalla oleva hanke yhdistää Metsäntutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi on mahdollista toteuttaa. Tässä yhteydessä ei pidä kuitenkaan lopettaa olemassa olevaa LYNET yhteistyöverkkoa ja erityisesti Suomen ympäristökeskuksen vesien laatuun liittyvän tutkimuksen sijoittuminen tulee arvioida. Tutkimuslaitosfuusioiden aikataulu on työryhmän esityksessä epärealistinen. Metlan, MTT:n ja RKTL:n valmistelussa olevan fuusion aikataulu vuoden 2015 alusta lukien on jo haasteellinen. Vielä enemmän hankkeen tyydyttävä läpivieminen kohtaa aikatauluongelmia niissä tutkimuslaitoksissa, joissa fuusiovalmistelua ei ole vielä aloitettu. Tutkimuslaitosten fuusioiden yhteydessä on muistettava henkilöstön asema ja siihen liittyvät henkilöstöpoliittiset periaatteet kullekin uuden työn löytämiseksi omalla työssäkäyntialueella.. Näin mittavan uudistuksen läpiviemiseksi on löydettävä yhteiset menettelyt henkilöstön aseman turvaamiseksi. Terveyden- ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 2 mukaan Kelan tehtävänä on mm. harjoittaa sosiaaliturvan kehittämistä palvelevaa tutkimusta. Kelan tutkimus liittyy olennaisesti sen omiin etuuksiin ja organisaatioon. Kelan omassa tutkimustoiminnassa käytetään paljon Kelan omia tietorekistereitä ja muita Kelassa koottuja aineistoja. Niiden käyttäminen ja analysointi edellyttää Kelan etuusjärjestelmien ja rekisterien syvällistä tuntemista. Lisäksi tietosuojalaki määrittää tiukasti rekistereiden ja muiden aineiston käyttöä niitä ei voida antaa ulkopuolisen tutkimuslaitoksen käytettäväksi. Kelan tutkimustoiminnan tarkoituksena on tuottaa sosiaaliturvan kehittämisessä ja toimeenpanossa sovellettavaa tietoa. Kelan toiminnan kehittämiseen liittyvä tutkimus edellyttää jatkuvaa vuorovaikutusta etuusosastojen järjestelmäasiantuntijoiden ja tutkimuksen välillä. Tähän ei pysty tutkimuslaitos, joka ei ole Kelan sisällä eikä tunne Kelan lainsäädäntöä sekä toimintarakennetta. Pardia katsoo edellä olevilla perusteilla Kelan tutkimustoiminnan olevan niin tiiviisti sidoksissa Kelan omaan toimintaan sosiaaliturvan toimeenpanijana, että sitä ei voida yhdistää Valtion tutkimuslaitoksen ja tutkimusrahoitus: esitys kokonaisuudistukseksi esityksen mukaisesti THL:n ja TTL:n kanssa. Nyt käytettävissä olevien tietojen perusteella yhdistämisellä ei saavuteta sellaisia hyötyjä, että fuusiota kannattaisi tehdä.

5 5(5) Moniteknologinen tutkimus- ja kehittämiskeskus Selvityksessä on mainittu aiemmin tehdyt selvitykset, mutta siinä on unohdettu ainakin VTT, GTK ja MIKESin kohdalla lähihistoria ja siinä tapahtuneet rakenneuudistukset ja toimintojen siirto yksiköiden välillä. Kun erilaisten ylläpitotehtävien ei katsottu kuuluvan VTT:n rooliin ja erilaisia mittanormaaleja koottiin muutenkin yhteen, VTT:tä siirrettiin sähkösuureiden sekä ajan ja taajuuden kansallinen mittanormaalitoiminta MIKESiin Vuoden 2003 aikana VTT:ssä katsottiin, ettei mineraalitekniikalla ole kysyntää teollisuudessa tulevaisuudessa ja VTT:n mineraalitekniikan yksikkö ja tutkimus Outokummussa haluttiin lakkauttaa. Ministeriö näki kuitenkin kansallisesti tärkeänä pitää ko. toimintaa yllä ja mineraalitekniikan tutkimus ja mineraalitekniikan laboratorio siirrettiin osaksi GTK:ta vuoden 2004 alusta. GTK:n osana yksikkö on menestynyt ja myös ulkopuolista kysyntää on löytynyt. Raportissa mainitaan myös mahdollisuudesta siirtää GTK:n ja MIKESin analyysitoimintoja VTT Expert Services OY:n. GTK:sta yhtiöitettiin merkittävä osa kaupallisesta analyysitoiminnosta vuonna 2007 Labtium Oy:si ja vuoden 2012 alusta Labtium Oy liitettiin VTT Expert Services Oy:n tytäryhtiöksi. VTT:llä ja GTK:lla ei enää ole viranomaistoimintoja tai sellaiseen verrattavaa toimintaa, mutta MIKESin toiminnasta se on noin puolet eli FINAS-akreditointipalvelu, joka toimii kansallisena akreditointielimenä. Fuusioitavien virastojen toiminnan luonne ja rakenne on keskenään niin erilaista että niiden yhdistäminen ei näytä toteuttamiskelpoiselta. Ympäristön tutkimus- ja kehittämiskeskus IL:n ja SYKEn yhdistämisesitys on tehty kevyin perustein kuulematta laitosten asiakkaita, ministeriöitä tai laitoksia itseään. Sekä rakenteellinen muutosehdotus että ylimitoitettu rahoituksen leikkaus on tehty ilman syvällistä perehtymistä ehdotuksen vaikutuksiin suomalaisessa yhteiskunnassa. Palkansaajajärjestö Pardia ry. Helsingissä 9. päivänä marraskuuta 2012 Antti Palola puheenjohtaja Harri Sirén neuvottelujohtaja Jakelu Tiedoksi Pardian hallitus, valtion ryhmä, yksityisten alojen ryhmä evos