Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä"

Transkriptio

1 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä johtaja Tarmo Lemola, Advansis Oy Sektoritutkimuksen neuvottelukunta

2

3 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 1 Sisältö 1. Raportin tausta, tavoite ja toteutus Sektoritutkimus Suomessa Selvityksessä käytetyistä aineistoista Tutkimusjärjestelmän perusrakenne Valtion tutkimuslaitokset kansainvälisesti Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa: tietolähteenä tutkimustilasto Lähtökohdat Julkisen sektorin osuus (valtion tutkimuslaitokset) Sektoreiden väliset rahavirrat Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen rahoitus hallinnonaloittain Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot maakunnittain Valtion tutkimuslaitosten menot ja rahoitus: tietolähteenä budjettianalyysi Lähtökohdat Tutkimus- ja kehittämisrahoitus organisaatioittain ja hallinnonaloittain Valtion tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämismenot vuonna Valtion tutkimuslaitosten rahoitus Tekesistä ja Suomen Akatemiasta Tutkimuslaitokset yritysten yhteistyökumppanina Yhteenvetoa...23

4 2 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 1. Raportin tausta, tavoite ja toteutus Selvitystyön tavoitteena on ollut täsmentää ja syventää kuvaa valtion tutkimuslaitosten asemasta Suomen tutkimusjärjestelmässä sekä tuoda esiin eroja ja yhtäläisyyksiä tutkimuslaitosten välillä. Työssä on keskitytty tutkimuslaitosten rahoitusrakenteeseen ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin. Tutkimuslaitoksista käytetään pääasiassa nimitystä valtion tutkimuslaitos. Kun valtion tutkimuslaitoksia tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena, niistä saatetaan käyttää myös nimitystä sektoritutkimus ja sektoritutkimuslaitos. Sinänsä mielenkiintoiseen ja mahdollisesti tärkeäänkin kysymykseen näiden nimitysten välisistä eroista ei tässä raportissa puututa tarkemmin. Lähtökohtana on ollut, että työ perustuu pääosin olemassa oleviin koti- ja ulkomaisiin tilastotietoihin sekä mahdollisiin erillisselvityksiin. Raporttia varten ei ole kerätty omia erillisiä aineistoja. Kuten raporttia lukiessa voi havaita, valtion tutkimuslaitoksia koskeva tietopohja on monilta osin puutteellinen ellei suorastaan hyvin puutteellinen. Raportti kokoaa yhteen sitä, mitä on saatavilla, mutta tuo samalla esiin niitä tietoaukkoja, joiden täyttämiseen on jatkossa syytä kiinnittää huomiota. Tässä työssä on pientä kansainvälistä vertailua lukuun ottamatta keskitytty kotimaisiin tietoihin. Yhdenmukaisia kansainvälisiä tai kansallisesti työstettyjä tilastotietoja valtion tutkimuslaitoksista tai ylipäätään tutkimuslaitoksista ei ole olemassa. Yliopistoista ja yrityksistä löytyy merkittävästi enemmän tietoja kuin tutkimuslaitoksia. Tässä mielessä voi sanoa, että valtion tutkimuslaitokset edustavat huonoiten tunnettua tutkimusjärjestelmän osaa. Heikko kansallinen tietopohja tarkoittaa myös sitä, että informatiivisiin, luotettaviin kansainvälisiin tilastollisiin analyyseihin ja vertailuihin on vain rajoitetusti mahdollisuuksia. Raportti on luonteeltaan kuvaileva. Siinä ei oteta kantaa tarvittaviin tai mahdollisiin rakenteellisiin muutoksiin tutkimuslaitosten sisällä, näiden välillä tai tutkimuslaitosten ja yliopistojen välillä. Raportissa on tutkimuslaitoskohtaisia tietoja, mutta perusnäkökulmana on tarkastella valtion tutkimuslaitosten muodostamaa sektoritutkimusta kokonaisuutena ja osana Suomen koko tutkimusjärjestelmää. On kuitenkin syytä todeta, että yhtäläisyyksien rinnalla tutkimuslaitosten välillä on huomattavia eroja. Nämä ovat merkittävästi suurempia kuin esimerkiksi yliopistojen väliset erot.

5 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 3 2. Sektoritutkimus Suomessa Sektoritutkimukselle ei ole olemassa vakiintunutta määritelmää, mutta on aika pitkälle vakiintuneita käytäntöjä. Lähtökohtana on, että sektoritutkimuksella tarkoitetaan sektoritutkimuslaitoksia, joita ovat valtion tutkimuslaitokset. Usein sektoritutkimuksella viitataan tutkimuslaitosten kytkeytymiseen hallinnonalansa päätöksenteon valmisteluun, päätöksenteon tietopohjan luomiseen ja vahvistamiseen. Metsäntutkimuslaitos (Metla) palvelee metsäpolitiikan, maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) maatalouspolitiikan, Suomen ympäristökeskus (Syke) ympäristöpolitiikan, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos (Optula) lainsäädännön, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT) talouspolitiikan valmistelua jne. Valtion tutkimuslaitokset poikkeavat jopa merkittävästi toisistaan. Ne tuottavat tietoa omalle hallinnonalalleen, mutta useimmilla tutkimuslaitoksilla on selvästi laajemmat tehtävät ja suurempi asiakaskunta tai tietojen käyttäjäkunta. Jos ne olisivat vain oman hallinnonalansa päätöksenteon valmistelijoita, niiden rakenteellinen uudistaminenkin olisi paljon suoraviivaisempi ja helpompi tehtävä kuin miksi se on osoittautunut. Esimerkiksi Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta (VTT) voidaan hyvin perustein sanoa, että se ei ole sektoritutkimuslaitos, mutta toki se on valtion tutkimuslaitos. Spekulointi laitosten nimillä ja nimityksillä päättyy kuitenkin tässä raportissa tähän. Raportti keskittyy valtion budjettitalouden piiriin kuuluviin tutkimuslaitoksiin, joita kutsutaan valtion tutkimuslaitoksiksi. Näitä on vakiintuneen käytännön mukaan tällä hetkellä kahdeksantoista. Oheisessa taulukossa nämä on kokonsa perusteella jaettu neljään ryhmään. Kriteerit ryhmittelylle löytyvät raportin taulukosta 10. Taulukko 1. Valtion tutkimuslaitokset. Suurin Suuret Keskikokoiset Pienet Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Metsäntutkimuslaitos (Metla) Työterverveyslaitos (TTL) Ilmatieteen laitos (IL) Suomen ympäristökeskus (SYKE) Geologian tutkimuskeskus (GTK) Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus (RKTL) Säteilyturvakeskus (STUK) Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (KOTUS) Geodeettinen laitos (GL) Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) Elintarviketurvallisuusvirasto (EVIRA) Kuluttajatutkimus keskus (KTK) Taulukko ja samalla niin sanottu vakiintunut käytäntö sisältää yhden poikkeuksen. Puolustusministeriön hallinnonalaan kuuluvaa Puolustusvoimien teknillistä tutkimuslaitosta (PvTT) ja muuta puolustusvoimien alaista tutkimustoimintaa ei ole sisällytetty valtion tutkimuslaitoksiin tai sektoritutkimukseen lähes ainoassa käytettävissä olevassa tilastossa, Tilastokeskuksen kokoamassa niin sanotussa budjettianalyysissa, jota selostetaan tarkemmin myöhemmin. (PvTT) tuottaa puolustusvoimien ja maanpuolustuksen kehittämiseksi ja päätöksenteon tueksi elektroniikan ja informaatiotekniikan, suojan sekä asetekniikan tutkimuspalvelut.

6 4 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 3. Selvityksessä käytetyistä aineistoista Selvityksen keskeisiä tilastoaineistoja ovat Tilastokeskuksen tilastot 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta ja Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa sekä pieneltä osin myös Innovaatiotoiminta -tilasto. Tutkimus- ja kehittämistoimintatilasto (lyhyesti tutkimustilasto) kuvaa tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettyjä voimavaroja eli tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoja, rahoitusta, tutkimushenkilöstöä ja tutkimustyövuosia. Tilasto perustuu yrityksiltä, yliopistoilta, yliopistollisilta keskussairaaloilta, ammattikorkeakouluilta, valtion tutkimuslaitoksilta ja muilta julkisen sektorin organisaatioilta kyselyn avulla koottuihin tietoihin. Tietoja on käytettävissä vuodesta 1971 alkaen. Tutkimustilaston laadinnassa Suomen Tilastokeskus, kuten muutkin OECD:n jäsenmaat ja myös eräät järjestön ulkopuoliset maat noudattavat OECD:n suosituksia 2. OECD ja myös EU (Eurostat) laativat jäsenmaidensa kokoamien tietojen perusteella omia tilastojulkaisujaan ja -analyysejaan. Aikaisemmin mainitun kansainvälisen vertailun osalta tässä raportissa käytetään OECD:n julkaisemia tietoja. Keskeinen OECD:n ja sen jäsenmaiden tilastotuotannon puute valtion tutkimuslaitosten kannalta on se, että tilastoista ei ole saatavissa tutkimuslaitoskohtaisia tietoja. Tiedot esitetään sektoreittain: yritykset (yrityssektori), korkeakoulusektori ja julkinen sektori. Neljännen sektorin, niin sanotun yksityisen voittoa tavoittelemattoman sektorin tiedot, jotka ovat pienet, on joissakin tapauksissa sisällytetty julkiseen sektoriin. Valtion tutkimuslaitokset sisältyvät julkiseen sektoriin ja muodostavat Suomessa kuten useimmissa muissakin maissa pääosan tämän sektorin volyymeista. Tällä perusteella julkista sektoria voidaan edellä esitetyin varauksin kutsua myös valtion tutkimuslaitokset -sektoriksi. Siihen, että Suomen tutkimustilastossa ei ole tutkimuslaitoskohtaisia tietoja, ei ole mitään erityistä syytä. Näin on tilaston varhaisvaiheissa syystä tai toisesta päätetty, ja käytännön muuttamiseen ei ole ollut tarvetta tai haluja tai ei kumpaakaan. Tilastossa ei ole myöskään yrityskohtaisia tietoja. Tämä johtuu siitä, että yrityksille tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskevat tiedot ovat liikesalaisuuksien piiriin kuuluvia tietoja, joiden julkaisemisesta ne päättävät itse. Yliopistoista tutkimustilasto sisältää yliopistokohtaisia tietoja. Tilasto Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa kuvaa valtion talousarvioon sisältyvää tutkimus- ja kehittämisrahoitusta hallinnonaloittain, organisaatioittain ja tutkimuksen yhteiskuntapoliittisen tavoitteen mukaan. Tiedot kerätään valtion talousarvioesityksistä sekä ministeriöiltä ja tutkimusta rahoittavilta organisaatioilta. Tilaston laadinnasta on vuodesta 1997 vastannut tilastokeskus. Sitä ennen, 1970-luvun puolivälistä alkaen, tilasto laadittiin Suomen Akatemiassa, jolloin tilastosta käytettiin nimitystä budjettianalyysi. Valtion tutkimuslaitosten kannalta talousarvioon perustuva tilasto poikkeaa tutkimustilastosta sikäli edukseen, että siinä on tutkimuslaitoskohtaisia tietoja, mutta toisin kuin tutkimustilastossa, siinä ei ole yliopistokohtaisia tietoja. Tutkimustilaston ja talousarvioon perustuvan tilaston tiedot ovat periaatteessa mutta eivät kaikilta osin käytännössä yhteneväiset. Tämä johtuu muun muassa eroista tilastojen tietojen keruussa. Tutkimustilaston tiedot ovat suorittajaperusteisia. Talousarvioon perustuvassa tilastossa perusnäkökulmana on valtio tutkimus- ja 1 2 OECD. Frascati Manual 2002: Proposed Standard Practice for Surveys on Research and Experimental Development.

7 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 5 kehittämistyön rahoittajana, ja suorittajien lisäksi tietoja kootaan suoraan valtion tulo- ja menoarvioesityksestä. Innovaatiotoiminta -tilasto sisältää tietoja teollisuuden ja joidenkin palvelutoimialojen uusista tuotteista tai palveluista, tuotantomenetelmistä sekä innovaatiotoiminnan menoista ja rakenteesta. Korkeakoulusektori ja julkinen sektori eivät ole toistaiseksi olleet innovaatiotilaston piirissä. Tässä raportissa innovaatiotilastoon nojaudutaan luvussa 7, jossa tarkastellaan tutkimuslaitoksia yritysten innovaatiokumppaneina.

8 6 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 4. Tutkimusjärjestelmän perusrakenne Tutkimusjärjestelmän perusrakenne on sama käytännöllisesti katsoen kaikissa maissa näiden iästä ja kehitysasteesta riippumatta. Tutkimusjärjestelmä koostuu yrityksistä, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Järjestelmän absoluuttinen ja suhteellinen koko (esimerkiksi tutkimus- ja kehityspanos suhteessa bruttokansantuotteeseen) vaihtelevat suuresti maasta toiseen. Isoja eroja on myös perusosasten koossa ja merkityksessä. Teollisesti kehittyneimmissä maissa yritykset ovat yleensä tutkimusjärjestelmän suurin toimijaryhmä. Kuvio 1. Tutkimusjärjestelmän perusrakenne Tutkimusjärjestelmän peruselementit ovat monin tavoin sidoksissa toisiinsa. Ne seuraavat toistensa toimintaa ja hyödyntävät toistensa tuottamia tietoja ja muita tuloksia. Niiden välillä on yhteistyötä tietojen vaihdosta yhteistutkimuksiin ja vielä pidemmälle meneviin yhteistyöjärjestelyihin saakka. Yhteistyön lisäksi ja sen rinnalla ne myös kilpailevat keskenään. Tämä koskee erityisesti yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Kilpailua ei ole pelkästään näiden elementtien välillä, vaan kilpailua on myös näiden elementtien sisällä. Yliopistot kilpailevat keskenään, ja samaa tekevät myös tutkimuslaitokset. Tästä seuraa, että tutkimusjärjestelmän perusosasten rajapinnat ovat jatkuvassa muutostilassa, jota parhaimmillaan voidaan kutsua dynaamiseksi muutokseksi. Perusosaset ovat muutostilassa organisaatioiden itseohjauksen kautta ilman erityisiä julkisen sektorin interventioita, mutta muutoksia voidaan toteuttaa ja nopeuttaa sopivin interventioin, kuten Suomessa on tehty. Tervettä kilpailua on syytä ylläpitää ja vahvistaakin, mutta yhtä tärkeää on tukea hyvien yhteistyörakenteiden syntymistä ja kehittymistä. Suomen valtion tutkimuslaitosten perusongelmia on ilmeisesti ollut se, että sen rajapinnoilla on ollut merkittävästi hiljaisempaa kuin esimerkiksi yliopistojen ja yritysten rajapinnoilla tai yliopistojen keskinäisissä suhteissa. Yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset täydentävät mutta myös korvaavat toisiaan. Jos tutkimuslaitoksella on vahva asema jollakin tutkimusalalla, seurauksena saattaa olla yliopistotutkimuksen vähäisyys ja heikko laatu. Tästä Suomessa on

9 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 7 käytetty esimerkkeinä eräitä metsäntutkimuksen ja maataloustutkimuksen aloja. Vastaavasti vahvan tekniikan alan tutkimuslaitoksen olemassaolo saattaa johtaa siihen, että yritykset eivät riittävästi kiinnitä huomiota oman tutkimustoimintansa kehittämiseen, vaan jättäytyvät valtion tutkimuslaitoksen varaan. Tästä löytyy esimerkkejä VTT:n ja yritysten rajapinnoilta. Yhtenä syynä suomalaisten rakennusalan yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan vähäisyyteen on pidetty VTT:n vahvaa asemaa rakennusalan tutkimuksessa, joka on syntynyt eräänlaisesta sanattomasta sopimuksesta useiden vuosikymmenien kuluessa.

10 8 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 5. Valtion tutkimuslaitokset kansainvälisesti Suomessa valtion tutkimuslaitosten osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista oli 8,7 prosenttia vuonna 2008 (Taulukko 2) 3. Yritysten osuus oli 72,3 prosenttia ja yliopistojen 19,0 prosenttia. Alhaisin valtion tutkimuslaitosten osuus on Sveitsissä ja Ruotsissa, korkein Espanjassa ja Ranskassa. Tilanne Suomessa vastaa sekä valtion tutkimuslaitosten että myös muiden sektoreiden osalta keskimääräistä kansainvälistä tilannetta kehittyneissä teollisuusmaissa. Ruotsissa yliopistojen osuus on hieman korkeampi kuin Suomessa. Tanskassa yliopistojen osuus on keskimääräistä suurempi. Yrityssektorin suhteellisen alhaisen osuuden takia Norjassa puolestaan sekä yliopistojen että valtion (valtion tutkimuslaitosten) osuus on keskimääräistä korkeampi. Taulukko 2. Tutkimusmenojen jakautuminen suorittajasektoreittain eräissä OECD -maissa Maa Yritykset Yliopistot Valtio Australia 57,3 25,7 14,1 Belgia 69,2 21,8 8,3 Englanti 64,1 24,5 9,2 Espanja 55,9 26,4 17,6 Hollanti 60,4 26,5 13,0 Irlanti 67,0 26,0 7,0 Itävalta 70,4 24,1 5,2 Japani 77,9 12,6 7,8 Kanada 56,1 33,8 9,6 Korea 76,2 10,7 11,7 Norja 53,3 31,3 15,3 Ranska 63,2 19,2 16,5 Ruotsi 73,8 21,3 4,8 Saksa 69,9 16,2 13,9 Suomi 72,3 19,0 8,7 Sveitsi 73,7 22,9 1,1 Tanska 64,9 27,5 7,0 USA 71,9 13,3 10, Useimpien taulukon rivien summa jää (hyvin) vähän alle 100 prosentin. Tämä johtunee siitä, että niin sanottua yksityistä voittoa tavoittelematonta sektoria (private non-profit sector) ei ole sisällytetty taulukkoon. Suomen lukujen summaksi saadaan 100 prosenttia. Suomen luvuissa kyseinen sektori sisältyy valtio-sektoriin.

11 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 9 Tutkimus- ja kehittämistilasto ei sisällä tietoja valtion tutkimuslaitosten menoista, vaan ne sisältyvät kategoriaan julkinen sektori (OECD:n tilastoissa government). Tämä koskee samalla tavalla kaikkia OECD-maita. Käytännössä pääosa julkisen sektorin (government) tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista on valtion tutkimuslaitosten menoja. Kun tilasto tehdään suorittajaperusteisesti, esimerkiksi Tekesin ja Suomen Akatemian rahoitus sisältyy lukuihin vain siltä osin kuin ne ovat rahoittaneet valtion tutkimuslaitosten toimintaa. Ehkä isompi ongelma kansainvälisissä vertailuissa on se, että eri maissa tutkimuslaitokset saattavat sijoittua eri tavoin pääsektoreille (yrityssektori tai yksityinen sektori, yliopistosektori ja julkinen sektori). Eroja mitä todennäköisimmin on myös siinä, miten puolustusvoimien tutkimuslaitokset ylipäätään ovat mukana tilastoissa. Näistä tilastojen luotettavuuteen ja vertailtavuuteen vaikuttavista asioista ei valitettavasti ole saatavissa tarkempia tietoja. Kehityksen suunta useimmissa maissa on jo pitkään ollut se, että yrityssektorin osuus on kasvanut voimakkaimmin. Suomessa Nokian ansiosta tai sen takia yrityssektorin osuuden kasvu on ollut 1990-luvun alkupuolelta lähtien erityisen nopeaa. Yliopistojen osuus on pysynyt samalla tasolla tai kasvanut jonkin verran. Valtion tutkimuslaitosten osuus sen sijaan on pienentynyt useimmissa maissa. Koska panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan ovat kasvaneet, yliopistojen ja jossakin määrin myös tutkimuslaitosten toiminnan volyymi on kasvanut.

12 10 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 6. Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa: tietolähteenä tutkimustilasto 6.1 Lähtökohdat Tämä luku perustuu Tilastokeskuksen tutkimustilastoon, joka on esitelty luvussa 3. Tässä tilastossa ei ole tutkimuslaitoskohtaisia tietoja, vaan tutkimuslaitokset ovat kokonaisuudessaan osa julkista sektoria. Jos myös puolustusministeriön alainen tutkimustoiminta lasketaan mukaan, valtion tutkimuslaitokset muodostavat noin 90 prosenttia tästä sektorista. Tällä perusteella julkista sektoria voidaan melko turvallisesti käyttää valtion tutkimuslaitosten sijaismittarina. Jäljelle jäävä 10 prosenttia koostuu muiden julkisten laitosten, yksityisen voittoa tavoittelemattoman sektorin ja kuntien tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista. 6.2 Julkisen sektorin osuus (valtion tutkimuslaitokset) Sektoreiden suhteellisissa osuuksissa on suurehkoja eroja riippuen siitä, mitataanko asiaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoilla vai henkilöstöllä. Edellä taulukossa 2 tutkimus- ja kehittämistyön menojen perusteella yrityssektorin osuus Suomessa on 72 prosenttia, julkisen sektorin 9 ja korkeakoulusektorin 19 prosenttia. Tutkimushenkilöstön määrän perusteella tilanne näyttää hieman toisenlaiselta. Suomessa työskenteli tutkimus- ja kehittämistehtävissä vuonna 2007 yhteensä henkilöä. Näistä 52 prosenttia (41 005) työskenteli yrityksissä, runsas 12 prosenttia (9 946) julkisella sektorilla eli pääosin valtion tutkimuslaitoksissa ja 36 prosenttia (28 556) korkeakoulusektorilla. Kolmannet luvut saadaan, kun kokoa mitataan tehtyjen henkilötyövuosien perusteella. Suomen tutkimushenkilöstö teki vuonna 2007 tutkimus- ja kehittämistyötä yhteensä henkilötyövuoden edestä. Näistä 57 prosenttia tehtiin yrityssektorilla, 14 prosenttia julkisella sektorilla ja 29 prosenttia korkeakoulusektorilla. Näin ollen voidaan sanoa, että laskutavasta riippuen valtion tutkimuslaitosten osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnasta Suomessa on 9-14 prosenttia. Julkisen sektorin suhteellisen osuuden pieneneminen näkyy selvästi taulukosta 3. Julkisen sektorin osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaismenoista on pudonnut vuoden prosentista 9 prosenttiin vuonna Yrityssektorin osuus on vastaavasti noussut 52 prosentista 72 prosenttiin. Korkeakoulusektorinkin suhteellinen osuus on hieman laskenut, mutta vähemmän kuin julkisen sektorin. Taulukko 3. Sektoreiden % -osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista Suomessa Sektori Yrityssektori Julkinen sektori Korkeakoulusektori Yhteensä

13 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 11 Toki julkisenkin sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymi on kasvanut, kuten taulukosta 4 havaitaan. Kasvu alkoi kuitenkin hiipua vuonna 2000, ja on kääntynyt laskuun vuonna Vuonna 2004 tutkimushenkilöstön määrä julkisella sektorilla oli Yrityssektorin pitkään jatkunut kasvukausi päättyi vuonna Sektoreista korkeakoulusektori oli ainoa, jonka tutkimushenkilöstö kasvoi jokaisena vuonna, mukaan lukien vuosi Taulukko 4. Tutkimus- ja kehittämishenkilöstö sektoreittain Suomessa Sektori Yrityssektori Julkinen sektori Korkeakoulusektori Yhteensä Sektoreiden väliset rahavirrat Taulukossa 5 on yhdistetty tutkimustilastosta saatavat tutkimus- ja kehittämistyön suoritusta ja rahoitusta koskevat tiedot. Taulukko antaa tiivistetyn kuvan sektoreiden välisistä rahavirroista. Nämä antavat viitteitä myös sektoreiden välisen yhteistyön ja kanssakäymisen laajuudesta ja varsinkin intensiivisyydestä. Mitä enemmän rahaa liikkuu sektoreiden välillä, sitä intensiivisemmästä kanssakäymisestä on kysymys. Kaikille sektoreille on ominaista korkea omarahoitusosuus, jota voidaan kutsua myös omavaraisuudeksi tai tarvittaessa myös itseriittoisuudeksi. Yritykset rahoittavat 90 prosenttia tutkimus- ja kehittämistyöstään omin varoin. Julkisen rahoituksen osuus, jossa suurimpana eränä on Tekes-rahoitus, on 4 prosenttia ja ulkomailta tulevan rahoituksen 6 prosenttia. Taulukko 5. Sektoreiden väliset rahoitusvirrat 2008 Sektori Rahoituslähde Yritykset Julkinen Korkeakoulut Ulkomaat Yhteensä sektori milj. % milj. % milj. % milj. % milj. % Yritykset Julkinen sektori Korkeakoulut Yhteensä Julkisella sektorilla (valtion tutkimuslaitoksissa) julkisen rahoituksen osuus on 76 prosenttia. Yrityksiltä tulevan rahoituksen osuus on 14 prosenttia. Tämä sisältää muun muassa VTT:n yritysrahoituksen. Ulkomailta tulevan rahoituksen (lähinnä EU:n tutkimusrahoituksen) osuus on 10 prosenttia. Kun julkisen rahoituksen 76 prosenttia pilkotaan pienempiin osiin, suoran budjettirahoituksen osuudeksi saadaan arviolta, 58 prosenttia, Suomen Akatemian 2, Tekesin 7 ja muun julkisen rahoituksen 9 prosenttia Tutkimuslaitosten rahoitusta tarkastellaan tarkemmin luvussa 7.2. talousarviotietojen avulla. Korkeakouluissa korkeakoulujen oman (budjetti-) rahoituksen osuus on 47 prosenttia, julkisen rahoituksen (Suomen Akatemia, Tekes) 39, yritysrahoituksen 7

14 12 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä prosenttia. Ulkomaisen rahoituksen (EU-rahoitus) osuus on alempi kuin tutkimuslaitoksissa eli 7 prosenttia. Näiden tietojen valossa voidaan todeta, että korkeakoulujen ja valtion tutkimuslaitosten rahoitusrakenteet, kun tarkastellaan tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja kokonaisuuksina, eivät eroa merkittävästi toisistaan. Budjettirahoituksen osuus on tutkimuslaitoksissa suurempi kuin korkeakouluissa, mutta julkisen rahoituksen osuus on kokonaisuutena samaa luokkaa. Yritysrahoituksen osuus on tutkimuslaitoksissa jonkin verran suurempi kuin korkeakouluissa, mutta EU-rahoituksen osalta ne ovat lähellä toisiaan. 6.4 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen rahoitus hallinnonaloittain Tutkimustilasto antaa jonkin verran mahdollisuuksia täsmentää valtion tutkimuslaitosten laajuutta ja rahoitusrakennetta. (Taulukko 6). Tutkimuslaitokset keskittyvät kolmelle hallinnonalalle, työ- ja elinkeinoministeriöön (taulukossa vielä kauppa- ja teollisuusministeriö), maa- ja metsätalousministeriöön ja sosiaali- ja terveysministeriöön. Näiden yhteinen osuus hallinnonalojen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista on 85 prosenttia. Omassa sarjassaan on työ- ja elinkeinoministeriö, joka tutkimuslaitoksineen (VTT ja GTK sekä Mikes ja KTK) hallinnoi vajaata puolta valtion tutkimuslaitostoimintaa. Taulukko 6. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen rahoitus hallinnonaloittain 2007 Hallinnonala T&Kmenot yhteensä Oma rahoitus Julkinen sektori Yrityssektori EU Muu milj. % % % % % Valtioneuvoston kanslia Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö 1, Sisäasianministeriö 1, Puolustusministeriö 23, Valtiovarainministeriö 9, Opetusministeriö 7, Maa- ja metsätalousministeriö 108, Liikenne- ja viestintäministeriö 22, Kauppa- ja teollisuusministeriö 222, Sosiaali- ja terveysministeriö 93, Työministeriö 0, Ympäristöministeriö 11, Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle on ominaista omarahoituksen eli suoran budjettirahoituksen alhaisuus sekä julkisen rahoituksen (Tekes) ja yritysrahoituksen keskimääräistä korkeampi osuus. Maa- ja metsätalousministeriön alaiset tut-

15 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 13 kimuslaitokset toimivat pääosin suoran budjettirahoituksen varassa, ja suhteellisen korkea budjettirahoituksen osuus on myös sosiaali- ja terveysministeriön alaisissa tutkimuslaitoksissa. Vain työ- ja elinkeinoministeriön alaiset tutkimuslaitokset (VTT) saavat merkittävässä määrin yritysrahoitusta. Peräti 95 prosenttia yritysrahoituksesta suuntautuu tälle hallinnonalalle. Voidaan sanoa, että jos yhteistyötä mitataan rahan avulla, yritysten ja valtion tutkimuslaitosten välinen yhteistyötä on yhtä laitosta lukuun ottamatta olematonta. 6.5 Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot maakunnittain Tutkimus- ja kehittämistoiminta keskittyy maantieteellisesti, kuten taulukosta 7 havaitaan. Yritys- ja korkeakoulusektorien tutkimus- ja kehittämistyöstä tehdään vajaa 40 prosenttia Uudellamaalla. Julkisella sektorilla (valtion tutkimuslaitokset) Uudenmaan osuus on 65 prosenttia. Neljän suurimman maakunnan yhteenlaskettu osuus on noin 80 prosenttia. Taulukko 7. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain ja maakunnittain vuonna 2007 Maakunta Yrityssektori Korkeakoulut Julkinen Yhteensä Uusimaa 37,6 38,3 64,6 40,2 Varsinais-Suomi 10,5 12,0 2,9 10,1 Pirkanmaa 18,2 13,2 6,5 16,2 Pohjois-Pohjanmaa 15,0 10,2 7,0 15,0 Yhteensä 81,3 73,7 81,0 81,5

16 14 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 7. Valtion tutkimuslaitosten menot ja rahoitus: tietolähteenä budjettianalyysi 7.1. Lähtökohdat Luvuissa 5 ja 6 valtion tutkimuslaitoksia on tarkasteltu yhtenä kokonaisuutena, ja tarkastelu on painottunut rakenteisiin ja niissä tapahtuneisiin muutoksiin. Tässä luvussa siirrytään tarkastelemaan tutkimuslaitoskohtaisia tietoja. Käytettävät tiedot perustuvat valtion talousarvioon. Tilasto on esitelty luvussa 3. Edellisen luvun lukuihin on sisältynyt myös puolustusministeriön alainen tutkimus- ja kehittämistoiminta (23,2 miljoonaa euroa vuonna 2007). Tätä toimintaa ei ole sisällytetty talousarvioon perustuvaan tilastoon. Osittain tämä luku 7 on päällekkäinen edellisen luvun 6 kanssa, mutta erityisesti se täydentää ja syventää luvun 6 rakennetarkasteluja. Tärkeisiin lähtökohtiin kuuluu myös se, että tutkimus- ja kehittämistyön osuus tutkimuslaitosten kokonaisvolyymista vaihtelee 5. Osuudet perustuvat tutkimuslaitosten Tilastokeskukselle esittämiin arvioihin. Kuusi tutkimuslaitosta arvelee, että tutkimus- ja kehittämistyön osuus niiden koko toiminnasta on 100 prosenttia. Pienin tutkimus- ja kehittämistyön osuus on Evirassa, ja keskimääräistä alhaisempi se on myös GTK:ssa. Menemättä yksityiskohtiin, jo osuuksien pinnallinen arviointi herättää epäilyjä siitä, että tutkimus- ja kehittämistyön osuus on eri tutkimuslaitoksissa arvioitu eri tavoin. Voidaan myös kysyä, onko todella niin, että esimerkiksi VTT:ssä, Metlassa ja MTT:ssä tutkimus- ja kehittämistyön osuus on 100 prosenttia. VTT tekee edelleen myös testaus- ja tarkastustehtäviä, jotka eivät ole tutkimus- ja kehittämistyötä. Metlalla ja MTT:llä puolestaan on lukuisia tieto- ja muita palveluja, jotka eivät täytä tutkimus- ja kehittämistyön määritelmää. Jos väärintulkinnat eivät ole satunnaisia vaan systemaattisia, ne eivät voi olla horjuttamatta luottamusta tässäkin raportissa esiteltyjen tilastotietojen eli siis pääasiallisen tietopohjan luotettavuuteen Tutkimus- ja kehittämisrahoitus organisaatioittain ja hallinnonaloittain Valtion talousarvion mukainen valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus on vuonna 2009 yhteensä 1,9 miljardia euroa. Yliopistojen, yliopistollisten keskussairaaloiden ja valtion tutkimuslaitosten osalta taulukon luvut sisältävät vain näiden organisaatioiden saaman suoran budjettirahoituksen, ei siis Suomen Akatemialta ja Tekesiltä saatua rahoitusta. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus on kasvanut kymmenvuotiskaudella reaalisesti (taulukon luvut käyvin hinnoin) vajaan prosentin vuodessa. 5 UPI 100 %, Optula 70 %, VATT 100 %, KOTUS 100 %, Evira 7 %, GL 100 %, Metla 100 %, MTT 100 %, RKTL 56 %, IL 35 %, GTK 29 %, KTK 100 %, Mikes 39 %, VTT 99,5 %, STUK 45 %, THL 61 %, TTL 50 %, Syke 34 %. Lähde: Esko-Olavi Seppälä, Sektoritutkimuksen neuvottelukunta, Vanajanlinna

17 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 15 Kuten taulukosta 8 havaitaan, tutkimus- ja kehittämisrahoituksen rakenteessa ei ole kymmenvuotiskaudella tapahtunut isoja muutoksia. Tutkimus- ja kehittämistyön suorittajista yliopistojen osuus on ollut prosenttia ja valtion tutkimuslaitosten prosenttia. Rahoittajista Tekesin osuus on pysynyt vajaan kolmanneksen tuntumassa. Suomen Akatemian rahoitusosuus on kasvanut vuoden prosentista 16 prosenttiin vuonna. Suomen Akatemian rahoituksen kasvu onkin ainoa merkittävämpi 2000-luvulla tapahtunut rakenteellinen muutos valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksessa. Taulukko 8. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus käyvin hinnoin organisaation mukaan vuosina Organisaatio milj. % milj. % milj. % milj. % Yliopistot 346, , , ,0 26 Yliopistolliset keskussairaalat 59,4 4 48,7 3 48,7 3 40,0 2 Suomen Akatemia 153, , , ,0 16 Tekes 390, , , ,9 30 Valtion tutkimuslaitokset 215, , , ,0 16 Muu rahoitus 129, , , ,7 10 Yhteensä 1 295,9 100, ,7 100, ,2 100, ,6 100,0 Tutkimuslaitosten osuus hallinnonalojen tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta vaihtelee, kuten taulukosta 9 havaitaan. Maa- ja metsätalousministeriössä tutkimuslaitosten osuus on 94 prosenttia ja sosiaali- ja terveysministeriössä 85 prosenttia. Muilla hallinnonaloilla tutkimuslaitosten osuus on pienempi ja tutkimuslaitoksiin sitomattomien tutkimus- ja kehittämismäärärahojen osuus suurempi. Pienin tutkimuslaitosten osuus on työ- ja elinkeinoministeriössä, vaikka isot tutkimuslaitokset VTT ja GTK sijaitsevat tällä hallinnonalalla. Selitystä ei tarvitse kaukaa hakea. Se on Tekes.

18 16 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä Taulukko 9. Tutkimuslaitosten osuus eräiden hallinnonalojen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista vuonna 2009 Hallinnonala Tutkimusrahoitus Tutkimuslaitokset milj. milj. %-osuus Oikeusministeriö 1,9 1,1 57,0 Valtiovarainministeriö 8,6 4,4 51,0 Maa- ja metsätalousministeriö 101,7 95,1 94,0 Liikenne- ja viestintäministeriö 31,2 14,1 45,0 Työ- ja elinkeinoministeriö 723,5 102,2 14,0 Sosiaali- ja terveysministeriö 121,1 102,8 85,0 Ympäristöministeriö 22,3 11,1 50,0 Yhteensä 1 010,3 330,8 33, Valtion tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämismenot vuonna 2009 Valtion tutkimuslaitoksia on yhteensä 18. Ne ovat hyvin erilaisia tavoitteiltaan ja tehtäviltään, ja kuten taulukko 10 ja kuva 2 osoittavat, ne ovat hyvin erilaisia kooltaan ja rahoitusrakenteeltaan. Valtion suurimman tutkimuslaitoksen, VTT:n osuus valtion tutkimuslaitosten kokonaisrahoituksesta on 46 prosenttia, budjettirahoituksesta 28 prosenttia, valtion tutkimuslaitosten saamasta EU-rahoituksesta 67 prosenttia ja kaikesta ulkopuolisesta rahoituksesta 69 prosenttia. Kun VTT:een lisätään kolme seuraavaksi suurinta tutkimuslaitosta, THL, MTT ja Metla, näiden neljän suurimman valtion tutkimuslaitoksen yhteiset osuudet ovat seuraavat: tutkimus- ja kehittämisrahoitus yhteensä: 75 % budjettirahoitus: 67 % ulkopuolinen rahoitus: 86 % EU-rahoitus: 76 %

19 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 17 Taulukko 10. Valtion tutkimuslaitosten menot ja rahoitus vuonna 2009 Tutkimuslaitos Budjettirahoitus %- osuus EUrahoitus %- osuus Muu ulkop. rahoitus %- osuus T&K rahoitus yhteensä milj. Ulkop. rahoitus yhteensä milj. EUrahoitus milj. Valtion teknillinen tutkimuskeskus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ,0 166,0 22, ,0 21,1 4, ,3 14,0 1,1 Metsäntutkimuslaitos ,8 5,2 0,9 Työterveyslaitos ,9 9,4 1,2 Ilmatieteen laitos ,5 6,4 0,5 Suomen ympäristökeskus Geologian tutkimuskeskus Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus ,4 7,3 1, ,0 1,7 0, ,6 3,0 0,2 Säteilyturvakeskus ,1 0,7 0,4 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ,3 1,0 - Geodeettinen laitos ,5 1,8 0,3 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Elintarviketurvallisuus ,3 0, ,9 0,9 0,1 virasto Ulkopoliittinen instituutti Kuluttajatutkimuskeskus ,2 0, ,1 0,9 0,3 Mittatekniikan keskus ,0 0,4 0,2 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ,4 0,3 - Yhteensä 540,3 241,1 34,1

20 18 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä Kuvio 2. Kahdentoista suurimman valtion tutkimuslaitoksen menot ja rahoitus vuonna Valtion teknillinen tutkimuskeskus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Maa ja elintarviketalouden Metsäntutkimuslaitos Työterveyslaitos Ilmatieteen laitos Suomen ympäristökeskus Geologian tutkimuskeskus Riista ja kalatalouden tutkimuskeskus Säteilyturvakeskus Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Geodeettinen laitos EU rahoitus milj. Ulkop. rahoitus yht. milj. T&K rahoitus yhteensä milj. Budjettirahoituksen osuus tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta on keskimäärin 75 prosenttia. Alhaisin budjettirahoituksen osuus on VTT:ssä (34 %) ja korkein ulkopoliittisessa instituutissa (97 %). Keskimääräistä korkeammalla tasolla budjettirahoitus on myös Metsäntutkimuslaitoksessa (89 %), Geologian tutkimuskeskuksessa (88 %), Mittatekniikan keskuksessa (86 %), Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa (84 %) ja Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (83 %). Neljää tutkimuslaitosta lukuun ottamatta muut saavat EU-rahoitusta, jonka osuus kokonaisrahoituksesta vaihtelee Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen 1 prosentista Kuluttajatutkimuskeskuksen 19 prosenttiin. Isoimmista tutkimuslaitoksista EU-rahoituksen osuus on VTT:ssä 9 prosenttia, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa 7 prosenttia ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa ja Metsäntutkimuslaitoksessa 2 prosenttia. Suomen ympäristökeskuksessa EUrahoituksen osuus on niinkin korkea kuin 10 prosenttia.

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2012

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2012 Valtiokonttori Talous ja henkilöstö Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2012 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, 00054 VALTIOKONTTORI Puh. 0295 50 2000, Faksi 0295 50 3333, www.valtiokonttori.fi

Lisätiedot

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2013

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2013 Valtiokonttori Talous ja henkilöstö Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2013 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, 00054 VALTIOKONTTORI Puh. 0295 50 2000, Faksi 0295 50 3333, www.valtiokonttori.fi

Lisätiedot

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014 Valtiokonttori 1 (23) Talous ja henkilöstö Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, 00054 VALTIOKONTTORI Puh. 0295 50 2000, Faksi 0295 50 3333, www.valtiokonttori.fi

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2015

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2015 TIEDONHANKINTA Yritys-, ympäristö- ja teknologia-aineistot 00022 TILASTOKESKUS Puh. 029 551 1000 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Tutkimus ja

Lisätiedot

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Tutkimuslaitokset

Tieteen tila 2014: Tutkimuslaitokset : Tutkimuslaitokset Tutkimushenkilöstö, tutkimusrahoitus ja bibliometrisin menetelmin mitattu tieteellinen vaikuttavuus www.aka.fi/tieteentila Sisällys -hanke... 2 Bibliometriset analyysit... 2 Tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2017 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus laskee entisestään vuoden talousarviossa Tutkimus ja kehittämistoimintaan

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2014

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2014 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa Valtion t&k-rahoitus vähenee 42 miljoonaa euroa vuonna Vuoden valtion talousarvion määrärahoja ja myöntövaltuuksia

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2013

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2013 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa Valtio rahoittaa t&k-toimintaa 2 miljardilla eurolla vuonna Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kokonaissumma

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2008

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2008 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2008 Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2008 Valtion t&k-rahoitus 1,8 miljardia euroa vuonna 2008 Valtion vuoden 2008 talousarvion määrärahoja

Lisätiedot

Verkkolaskutilastot 2016

Verkkolaskutilastot 2016 Verkkolaskutilastot 216 Kum. Q1-Q2, ostolaskut Verkkolaskun vastaanottoprosentin vertailu 216 kum. Q1-Q2 Hallinnonaloittan Hallinnonalan sisällä kirjanpitoyksiköittäin (mukana hallinnonalat, joissa on

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa SUOMEN AKATEMIAN JULKAISUJA 3/02 Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa VUONNA 2002 TIMO KOLU 1 Suomen Akatemia lyhyesti Suomen Akatemia on tiederahoituksen asiantuntijaorganisaatio. Akatemian

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi. KOTA seminaari Ari Leppälahti

Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi. KOTA seminaari Ari Leppälahti Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi KOTA seminaari 12.9.2012 Ari Leppälahti Esityksen sisältö Taustaa ja yleistä tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) tilastoinnista Menetelmistä Esimerkkejä

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Tieteen tila hankkeen valmistelu

Tieteen tila hankkeen valmistelu Tieteen tila 2014 -hankkeen valmistelu KOTA-päivät 20.8.2013 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 1 www.aka.fi/tieteentila2012 Tieteenaloittainen materiaali sisältää myös tilastoaineistoa sekä bibliometrisiä

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö, henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT (27.1.

Valtiovarainministeriö, henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT (27.1. Valtiovarainministeriö, henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT (27.1.2017) Hallinnonala Virasto Osasto Virka Virkasuhteen päättymispvm

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Valtion verkkolaskutilastot

Valtion verkkolaskutilastot Valtion verkkolaskutilastot Kum. Q1-Q2, myyntilaskut 3.8.216 Verkkolaskun lähetysprosentin vertailu 216 Q1-Q2 Hallinnonaloittan Hallinnonalojen sisällä kirjanpitoyksiköittäin (mukana hallinnonalat, joissa

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN JULKAISUJA 1/01 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISRAHOITUS VALTION TALOUSARVIOSSA VUONNA 2001

SUOMEN AKATEMIAN JULKAISUJA 1/01 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISRAHOITUS VALTION TALOUSARVIOSSA VUONNA 2001 SUOMEN AKATEMIAN JULKAISUJA 1/01 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISRAHOITUS VALTION TALOUSARVIOSSA VUONNA 2001 1 Taitto: PixPoint ky ISBN 951-715-352-X Monila Oy, Helsinki 2001 2 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ........................................................

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tiedonkeruu Tilastokeskuksessa. Korkeakoulujen KOTA-seminaari Marianne Kaplas Tilastokeskus

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tiedonkeruu Tilastokeskuksessa. Korkeakoulujen KOTA-seminaari Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus ja kehittämistoiminnan tiedonkeruu Tilastokeskuksessa Korkeakoulujen KOTA-seminaari 13.09.2012 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus- ja kehittämistoiminta tilastoissa Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2016

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2016 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen leikkauksia vuoden talousarviossa Korjattu 3.3.. Korjatut kohdat

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain

Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain Tässä dokumentissa tarkastellaan Suomen t&k-toimintaa kokonaisuutena (kaikki tieteenalat yhteensä)

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan lääketieteiden aloista peruslääketieteitä; kliinisiä lääketieteitä; hammaslääketieteitä; lääketieteen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain

Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain Opetusministeriö Undervisningsministeriet opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain Maakuntien väliset erot ovat varsin huomattavia. Yhtenä vedenjakajana

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori. Tilannekatsaus Hallituksen kokous Kari Pessi

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori. Tilannekatsaus Hallituksen kokous Kari Pessi Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori Tilannekatsaus 18.7.2014 Hallituksen kokous 18.7.2015 Kari Pessi Valtorin tilannekatsaus Sisäisen tarkastajan rekrytointi Muut rekrytoinnit Siirtoprojektien

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9..1: Väestörakenne muutoksessa, vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteen yhdistyksen visiopäivä Toimitusjohtaja Matti Vuoria 9..1 Sisältö Suomen väestörakenteen

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2008

Valtion tuottavuustilasto 2008 Julkinen talous 2009 Valtion tuottavuustilasto 2008 Valtion tuottavuus parani vuonna 2008 Korjattu 3.7.2009. Korjatut kohdat on merkitty punaisella. Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys parani

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun

Lisätiedot

Palvelukeskuksen Käynnistysaikataulu (alustava)

Palvelukeskuksen Käynnistysaikataulu (alustava) Palvelukeskuksen Käynnistysaikataulu (alustava) 15.10.2012 Kokonaisaikataulu TEHTÄVÄ 2012 2013 2014 2015 2016 2017 TORI-hanke Käynnistysvaiheen suunnittelu Palvelukeskustoiminta Palvelukeskuksen perustaminen

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Tieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset

Tieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset Tieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset Heikki Mannila 24.10.2014 1 Sisältö Tavoitteet Aineistot ja huomautuksia niihin Havaintoja Suositukset 2 Tavoitteet Materiaalia, joka tukee yliopistojen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

UNIVERSITY OF TAMPERE. TaSTI UNIT FOR SCIENCE, TECHNOLOGY AND INNOVATION STUDIES

UNIVERSITY OF TAMPERE. TaSTI UNIT FOR SCIENCE, TECHNOLOGY AND INNOVATION STUDIES UNIVERSITY OF TAMPERE TaSTI UNIT FOR SCIENCE, TECHNOLOGY AND INNOVATION STUDIES Työraportteja 6/2010 Pia Vuolanto, Hanna-Mari Puuska & Erkki Kaukonen Tutkimusresurssien kehitys Suomen yliopistoissa vuosina

Lisätiedot

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Rakenteellisen kehittämisen tarve Yliopistolta edellytettiin neuvotteluaineistossa tutkittuun tietoon perustuvaa

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 1. vuosineljännes Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 43,8 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 44,7 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus Tutkimuslaitokset

Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus Tutkimuslaitokset Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011-2015 2015 Tutkimuslaitokset Tiedon hyödynt dyntäminen pääp äätöksenteossa ajankohtaisia policy-tavoitteita 31.3.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus-

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa LIITE 4 Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2-luvun alussa Johdanto Tähän liitteeseen on koottu tiedot tutkimuksen vaikuttavuudesta ja tuottavuudesta 2- luvun

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA

LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA 1 LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA 12.12.2012 2 Sisältö 1 LYNET... 2 2 Aineistopolitiikan tarkoitus... 2 3 Aineistopolitiikan perusteella jaettavien aineistojen jakamisen periaatteet... 3 3.1 Maksuton saatavuus...

Lisätiedot

Merentutkimusta tehdään

Merentutkimusta tehdään Helsingin yliopiston Itämeristrategia Luonnos strategiakaudelle 2009-2013 Jorma Kuparinen Merentutkimusta tehdään Yliopistoissa ja korkeakouluissa Valtion tutkimuslaitoksissa (Suomen ympäristökeskus, Geologian

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes Julkinen talous 29 Valtion takaukset 29, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 29 lopussa Valtion takauskanta oli 18,8 miljardia euroa syyskuun 29 lopussa. Uusia valtion takauksia

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Valtion sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja tutkimusagendat

Valtion sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja tutkimusagendat Valtion sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja tutkimusagendat Sari Löytökorpi sektoritutkimuksen neuvottelukunta Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa

Lisätiedot

Liite 3: Yhdistelmäluettelo (valtion kirjanpitoyksiköt, tulosohjatut virastot ja työnantajavirastot)

Liite 3: Yhdistelmäluettelo (valtion kirjanpitoyksiköt, tulosohjatut virastot ja työnantajavirastot) Liite 3: Yhdistelmäluettelo (valtion kirjanpitoyksiköt, tulosohjatut virastot ja työnantajavirastot) Eduskunta 110 Eduskunta 110000 Eduskunta 110002 Eduskunnan kanslia 21 Eduskunta 110004 Eduskunnan oikeusasiamiehen

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2010

Kansantalouden materiaalivirrat 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Kansantalouden materiaalivirrat 2010 Luonnonvarojen käyttö kasvuun lamavuoden jälkeen Luonnonvarojen kokonaiskäyttö Suomen kansantaloudessa oli 537 miljoonaa tonnia vuonna

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

T&k-rahoituksen muutoksia

T&k-rahoituksen muutoksia T&k-rahoituksen muutoksia 2009-2016 1. T&k-toiminta 1.1 Ylesitä t&k-rahoituksen kehityksestä Vuonna 2011 alkanut valtion suoran t&k-rahoituksen nimellinen lasku jatkui myös vuonna 2014. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

TORI-siirtojen tilannekatsaus. TORI-hankkeen ohjausryhmä

TORI-siirtojen tilannekatsaus. TORI-hankkeen ohjausryhmä TORI-siirtojen tilannekatsaus TORI-hankkeen ohjausryhmä 2.9.2015 Siirtojen kokonaistilanne 1.6.2015 Työntekijät Yht n.1000 Sopimukset M Yht n. 250 M 250 50 132 618 37 163 Siirretty TORI Siirrettävä TORI

Lisätiedot

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2006, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,9 2 595,7 2 611,6 2 739,7 2 841,2 3 056,1 3 329,7 3 621,1 3 856,8 4 054,0 4 325,4 4 587,1

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2010

Valtion tuottavuustilasto 2010 Julkinen talous 2011 Valtion tuottavuustilasto 2010 Valtion tuottavuus parani vuonna 2010 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys parani vuonna 2010 edellisvuoteen verrattuna. Työn tuottavuus

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,

Lisätiedot

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Marja Nykänen Suomen EU-T&K-sihteeristö 23.8.2010 Perustietoa 7PO:sta: Suomen EU-T&K- sihteeristö ELY-keskusten Eurooppa- yhteyshenkilöt + EEN-verkosto

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Tule töihin valtiolle

Tule töihin valtiolle Tule töihin valtiolle Valtion rekrytointiväylä Valtiolle.fi Löydät Valtiolle.fi -sivustolta lähes kaikki valtiolla parhaillaan avoimena olevat työpaikat. Voit tutustua valtion eri työnantajiin ja kiinnostaviin

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN YHTEENLIITTYMÄSTÄ. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2015.

VALTIONEUVOSTON ASETUS LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN YHTEENLIITTYMÄSTÄ. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2015. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen 25.11.2014 VALTIONEUVOSTON ASETUS LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN YHTEENLIITTYMÄSTÄ 1 Johdanto Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot