Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä"

Transkriptio

1 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä johtaja Tarmo Lemola, Advansis Oy Sektoritutkimuksen neuvottelukunta

2

3 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 1 Sisältö 1. Raportin tausta, tavoite ja toteutus Sektoritutkimus Suomessa Selvityksessä käytetyistä aineistoista Tutkimusjärjestelmän perusrakenne Valtion tutkimuslaitokset kansainvälisesti Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa: tietolähteenä tutkimustilasto Lähtökohdat Julkisen sektorin osuus (valtion tutkimuslaitokset) Sektoreiden väliset rahavirrat Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen rahoitus hallinnonaloittain Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot maakunnittain Valtion tutkimuslaitosten menot ja rahoitus: tietolähteenä budjettianalyysi Lähtökohdat Tutkimus- ja kehittämisrahoitus organisaatioittain ja hallinnonaloittain Valtion tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämismenot vuonna Valtion tutkimuslaitosten rahoitus Tekesistä ja Suomen Akatemiasta Tutkimuslaitokset yritysten yhteistyökumppanina Yhteenvetoa...23

4 2 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 1. Raportin tausta, tavoite ja toteutus Selvitystyön tavoitteena on ollut täsmentää ja syventää kuvaa valtion tutkimuslaitosten asemasta Suomen tutkimusjärjestelmässä sekä tuoda esiin eroja ja yhtäläisyyksiä tutkimuslaitosten välillä. Työssä on keskitytty tutkimuslaitosten rahoitusrakenteeseen ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin. Tutkimuslaitoksista käytetään pääasiassa nimitystä valtion tutkimuslaitos. Kun valtion tutkimuslaitoksia tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena, niistä saatetaan käyttää myös nimitystä sektoritutkimus ja sektoritutkimuslaitos. Sinänsä mielenkiintoiseen ja mahdollisesti tärkeäänkin kysymykseen näiden nimitysten välisistä eroista ei tässä raportissa puututa tarkemmin. Lähtökohtana on ollut, että työ perustuu pääosin olemassa oleviin koti- ja ulkomaisiin tilastotietoihin sekä mahdollisiin erillisselvityksiin. Raporttia varten ei ole kerätty omia erillisiä aineistoja. Kuten raporttia lukiessa voi havaita, valtion tutkimuslaitoksia koskeva tietopohja on monilta osin puutteellinen ellei suorastaan hyvin puutteellinen. Raportti kokoaa yhteen sitä, mitä on saatavilla, mutta tuo samalla esiin niitä tietoaukkoja, joiden täyttämiseen on jatkossa syytä kiinnittää huomiota. Tässä työssä on pientä kansainvälistä vertailua lukuun ottamatta keskitytty kotimaisiin tietoihin. Yhdenmukaisia kansainvälisiä tai kansallisesti työstettyjä tilastotietoja valtion tutkimuslaitoksista tai ylipäätään tutkimuslaitoksista ei ole olemassa. Yliopistoista ja yrityksistä löytyy merkittävästi enemmän tietoja kuin tutkimuslaitoksia. Tässä mielessä voi sanoa, että valtion tutkimuslaitokset edustavat huonoiten tunnettua tutkimusjärjestelmän osaa. Heikko kansallinen tietopohja tarkoittaa myös sitä, että informatiivisiin, luotettaviin kansainvälisiin tilastollisiin analyyseihin ja vertailuihin on vain rajoitetusti mahdollisuuksia. Raportti on luonteeltaan kuvaileva. Siinä ei oteta kantaa tarvittaviin tai mahdollisiin rakenteellisiin muutoksiin tutkimuslaitosten sisällä, näiden välillä tai tutkimuslaitosten ja yliopistojen välillä. Raportissa on tutkimuslaitoskohtaisia tietoja, mutta perusnäkökulmana on tarkastella valtion tutkimuslaitosten muodostamaa sektoritutkimusta kokonaisuutena ja osana Suomen koko tutkimusjärjestelmää. On kuitenkin syytä todeta, että yhtäläisyyksien rinnalla tutkimuslaitosten välillä on huomattavia eroja. Nämä ovat merkittävästi suurempia kuin esimerkiksi yliopistojen väliset erot.

5 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 3 2. Sektoritutkimus Suomessa Sektoritutkimukselle ei ole olemassa vakiintunutta määritelmää, mutta on aika pitkälle vakiintuneita käytäntöjä. Lähtökohtana on, että sektoritutkimuksella tarkoitetaan sektoritutkimuslaitoksia, joita ovat valtion tutkimuslaitokset. Usein sektoritutkimuksella viitataan tutkimuslaitosten kytkeytymiseen hallinnonalansa päätöksenteon valmisteluun, päätöksenteon tietopohjan luomiseen ja vahvistamiseen. Metsäntutkimuslaitos (Metla) palvelee metsäpolitiikan, maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) maatalouspolitiikan, Suomen ympäristökeskus (Syke) ympäristöpolitiikan, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos (Optula) lainsäädännön, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT) talouspolitiikan valmistelua jne. Valtion tutkimuslaitokset poikkeavat jopa merkittävästi toisistaan. Ne tuottavat tietoa omalle hallinnonalalleen, mutta useimmilla tutkimuslaitoksilla on selvästi laajemmat tehtävät ja suurempi asiakaskunta tai tietojen käyttäjäkunta. Jos ne olisivat vain oman hallinnonalansa päätöksenteon valmistelijoita, niiden rakenteellinen uudistaminenkin olisi paljon suoraviivaisempi ja helpompi tehtävä kuin miksi se on osoittautunut. Esimerkiksi Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta (VTT) voidaan hyvin perustein sanoa, että se ei ole sektoritutkimuslaitos, mutta toki se on valtion tutkimuslaitos. Spekulointi laitosten nimillä ja nimityksillä päättyy kuitenkin tässä raportissa tähän. Raportti keskittyy valtion budjettitalouden piiriin kuuluviin tutkimuslaitoksiin, joita kutsutaan valtion tutkimuslaitoksiksi. Näitä on vakiintuneen käytännön mukaan tällä hetkellä kahdeksantoista. Oheisessa taulukossa nämä on kokonsa perusteella jaettu neljään ryhmään. Kriteerit ryhmittelylle löytyvät raportin taulukosta 10. Taulukko 1. Valtion tutkimuslaitokset. Suurin Suuret Keskikokoiset Pienet Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Metsäntutkimuslaitos (Metla) Työterverveyslaitos (TTL) Ilmatieteen laitos (IL) Suomen ympäristökeskus (SYKE) Geologian tutkimuskeskus (GTK) Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus (RKTL) Säteilyturvakeskus (STUK) Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (KOTUS) Geodeettinen laitos (GL) Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) Elintarviketurvallisuusvirasto (EVIRA) Kuluttajatutkimus keskus (KTK) Taulukko ja samalla niin sanottu vakiintunut käytäntö sisältää yhden poikkeuksen. Puolustusministeriön hallinnonalaan kuuluvaa Puolustusvoimien teknillistä tutkimuslaitosta (PvTT) ja muuta puolustusvoimien alaista tutkimustoimintaa ei ole sisällytetty valtion tutkimuslaitoksiin tai sektoritutkimukseen lähes ainoassa käytettävissä olevassa tilastossa, Tilastokeskuksen kokoamassa niin sanotussa budjettianalyysissa, jota selostetaan tarkemmin myöhemmin. (PvTT) tuottaa puolustusvoimien ja maanpuolustuksen kehittämiseksi ja päätöksenteon tueksi elektroniikan ja informaatiotekniikan, suojan sekä asetekniikan tutkimuspalvelut.

6 4 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 3. Selvityksessä käytetyistä aineistoista Selvityksen keskeisiä tilastoaineistoja ovat Tilastokeskuksen tilastot 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta ja Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa sekä pieneltä osin myös Innovaatiotoiminta -tilasto. Tutkimus- ja kehittämistoimintatilasto (lyhyesti tutkimustilasto) kuvaa tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettyjä voimavaroja eli tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoja, rahoitusta, tutkimushenkilöstöä ja tutkimustyövuosia. Tilasto perustuu yrityksiltä, yliopistoilta, yliopistollisilta keskussairaaloilta, ammattikorkeakouluilta, valtion tutkimuslaitoksilta ja muilta julkisen sektorin organisaatioilta kyselyn avulla koottuihin tietoihin. Tietoja on käytettävissä vuodesta 1971 alkaen. Tutkimustilaston laadinnassa Suomen Tilastokeskus, kuten muutkin OECD:n jäsenmaat ja myös eräät järjestön ulkopuoliset maat noudattavat OECD:n suosituksia 2. OECD ja myös EU (Eurostat) laativat jäsenmaidensa kokoamien tietojen perusteella omia tilastojulkaisujaan ja -analyysejaan. Aikaisemmin mainitun kansainvälisen vertailun osalta tässä raportissa käytetään OECD:n julkaisemia tietoja. Keskeinen OECD:n ja sen jäsenmaiden tilastotuotannon puute valtion tutkimuslaitosten kannalta on se, että tilastoista ei ole saatavissa tutkimuslaitoskohtaisia tietoja. Tiedot esitetään sektoreittain: yritykset (yrityssektori), korkeakoulusektori ja julkinen sektori. Neljännen sektorin, niin sanotun yksityisen voittoa tavoittelemattoman sektorin tiedot, jotka ovat pienet, on joissakin tapauksissa sisällytetty julkiseen sektoriin. Valtion tutkimuslaitokset sisältyvät julkiseen sektoriin ja muodostavat Suomessa kuten useimmissa muissakin maissa pääosan tämän sektorin volyymeista. Tällä perusteella julkista sektoria voidaan edellä esitetyin varauksin kutsua myös valtion tutkimuslaitokset -sektoriksi. Siihen, että Suomen tutkimustilastossa ei ole tutkimuslaitoskohtaisia tietoja, ei ole mitään erityistä syytä. Näin on tilaston varhaisvaiheissa syystä tai toisesta päätetty, ja käytännön muuttamiseen ei ole ollut tarvetta tai haluja tai ei kumpaakaan. Tilastossa ei ole myöskään yrityskohtaisia tietoja. Tämä johtuu siitä, että yrityksille tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskevat tiedot ovat liikesalaisuuksien piiriin kuuluvia tietoja, joiden julkaisemisesta ne päättävät itse. Yliopistoista tutkimustilasto sisältää yliopistokohtaisia tietoja. Tilasto Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa kuvaa valtion talousarvioon sisältyvää tutkimus- ja kehittämisrahoitusta hallinnonaloittain, organisaatioittain ja tutkimuksen yhteiskuntapoliittisen tavoitteen mukaan. Tiedot kerätään valtion talousarvioesityksistä sekä ministeriöiltä ja tutkimusta rahoittavilta organisaatioilta. Tilaston laadinnasta on vuodesta 1997 vastannut tilastokeskus. Sitä ennen, 1970-luvun puolivälistä alkaen, tilasto laadittiin Suomen Akatemiassa, jolloin tilastosta käytettiin nimitystä budjettianalyysi. Valtion tutkimuslaitosten kannalta talousarvioon perustuva tilasto poikkeaa tutkimustilastosta sikäli edukseen, että siinä on tutkimuslaitoskohtaisia tietoja, mutta toisin kuin tutkimustilastossa, siinä ei ole yliopistokohtaisia tietoja. Tutkimustilaston ja talousarvioon perustuvan tilaston tiedot ovat periaatteessa mutta eivät kaikilta osin käytännössä yhteneväiset. Tämä johtuu muun muassa eroista tilastojen tietojen keruussa. Tutkimustilaston tiedot ovat suorittajaperusteisia. Talousarvioon perustuvassa tilastossa perusnäkökulmana on valtio tutkimus- ja 1 2 OECD. Frascati Manual 2002: Proposed Standard Practice for Surveys on Research and Experimental Development.

7 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 5 kehittämistyön rahoittajana, ja suorittajien lisäksi tietoja kootaan suoraan valtion tulo- ja menoarvioesityksestä. Innovaatiotoiminta -tilasto sisältää tietoja teollisuuden ja joidenkin palvelutoimialojen uusista tuotteista tai palveluista, tuotantomenetelmistä sekä innovaatiotoiminnan menoista ja rakenteesta. Korkeakoulusektori ja julkinen sektori eivät ole toistaiseksi olleet innovaatiotilaston piirissä. Tässä raportissa innovaatiotilastoon nojaudutaan luvussa 7, jossa tarkastellaan tutkimuslaitoksia yritysten innovaatiokumppaneina.

8 6 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 4. Tutkimusjärjestelmän perusrakenne Tutkimusjärjestelmän perusrakenne on sama käytännöllisesti katsoen kaikissa maissa näiden iästä ja kehitysasteesta riippumatta. Tutkimusjärjestelmä koostuu yrityksistä, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Järjestelmän absoluuttinen ja suhteellinen koko (esimerkiksi tutkimus- ja kehityspanos suhteessa bruttokansantuotteeseen) vaihtelevat suuresti maasta toiseen. Isoja eroja on myös perusosasten koossa ja merkityksessä. Teollisesti kehittyneimmissä maissa yritykset ovat yleensä tutkimusjärjestelmän suurin toimijaryhmä. Kuvio 1. Tutkimusjärjestelmän perusrakenne Tutkimusjärjestelmän peruselementit ovat monin tavoin sidoksissa toisiinsa. Ne seuraavat toistensa toimintaa ja hyödyntävät toistensa tuottamia tietoja ja muita tuloksia. Niiden välillä on yhteistyötä tietojen vaihdosta yhteistutkimuksiin ja vielä pidemmälle meneviin yhteistyöjärjestelyihin saakka. Yhteistyön lisäksi ja sen rinnalla ne myös kilpailevat keskenään. Tämä koskee erityisesti yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Kilpailua ei ole pelkästään näiden elementtien välillä, vaan kilpailua on myös näiden elementtien sisällä. Yliopistot kilpailevat keskenään, ja samaa tekevät myös tutkimuslaitokset. Tästä seuraa, että tutkimusjärjestelmän perusosasten rajapinnat ovat jatkuvassa muutostilassa, jota parhaimmillaan voidaan kutsua dynaamiseksi muutokseksi. Perusosaset ovat muutostilassa organisaatioiden itseohjauksen kautta ilman erityisiä julkisen sektorin interventioita, mutta muutoksia voidaan toteuttaa ja nopeuttaa sopivin interventioin, kuten Suomessa on tehty. Tervettä kilpailua on syytä ylläpitää ja vahvistaakin, mutta yhtä tärkeää on tukea hyvien yhteistyörakenteiden syntymistä ja kehittymistä. Suomen valtion tutkimuslaitosten perusongelmia on ilmeisesti ollut se, että sen rajapinnoilla on ollut merkittävästi hiljaisempaa kuin esimerkiksi yliopistojen ja yritysten rajapinnoilla tai yliopistojen keskinäisissä suhteissa. Yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset täydentävät mutta myös korvaavat toisiaan. Jos tutkimuslaitoksella on vahva asema jollakin tutkimusalalla, seurauksena saattaa olla yliopistotutkimuksen vähäisyys ja heikko laatu. Tästä Suomessa on

9 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 7 käytetty esimerkkeinä eräitä metsäntutkimuksen ja maataloustutkimuksen aloja. Vastaavasti vahvan tekniikan alan tutkimuslaitoksen olemassaolo saattaa johtaa siihen, että yritykset eivät riittävästi kiinnitä huomiota oman tutkimustoimintansa kehittämiseen, vaan jättäytyvät valtion tutkimuslaitoksen varaan. Tästä löytyy esimerkkejä VTT:n ja yritysten rajapinnoilta. Yhtenä syynä suomalaisten rakennusalan yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan vähäisyyteen on pidetty VTT:n vahvaa asemaa rakennusalan tutkimuksessa, joka on syntynyt eräänlaisesta sanattomasta sopimuksesta useiden vuosikymmenien kuluessa.

10 8 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 5. Valtion tutkimuslaitokset kansainvälisesti Suomessa valtion tutkimuslaitosten osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista oli 8,7 prosenttia vuonna 2008 (Taulukko 2) 3. Yritysten osuus oli 72,3 prosenttia ja yliopistojen 19,0 prosenttia. Alhaisin valtion tutkimuslaitosten osuus on Sveitsissä ja Ruotsissa, korkein Espanjassa ja Ranskassa. Tilanne Suomessa vastaa sekä valtion tutkimuslaitosten että myös muiden sektoreiden osalta keskimääräistä kansainvälistä tilannetta kehittyneissä teollisuusmaissa. Ruotsissa yliopistojen osuus on hieman korkeampi kuin Suomessa. Tanskassa yliopistojen osuus on keskimääräistä suurempi. Yrityssektorin suhteellisen alhaisen osuuden takia Norjassa puolestaan sekä yliopistojen että valtion (valtion tutkimuslaitosten) osuus on keskimääräistä korkeampi. Taulukko 2. Tutkimusmenojen jakautuminen suorittajasektoreittain eräissä OECD -maissa Maa Yritykset Yliopistot Valtio Australia 57,3 25,7 14,1 Belgia 69,2 21,8 8,3 Englanti 64,1 24,5 9,2 Espanja 55,9 26,4 17,6 Hollanti 60,4 26,5 13,0 Irlanti 67,0 26,0 7,0 Itävalta 70,4 24,1 5,2 Japani 77,9 12,6 7,8 Kanada 56,1 33,8 9,6 Korea 76,2 10,7 11,7 Norja 53,3 31,3 15,3 Ranska 63,2 19,2 16,5 Ruotsi 73,8 21,3 4,8 Saksa 69,9 16,2 13,9 Suomi 72,3 19,0 8,7 Sveitsi 73,7 22,9 1,1 Tanska 64,9 27,5 7,0 USA 71,9 13,3 10, Useimpien taulukon rivien summa jää (hyvin) vähän alle 100 prosentin. Tämä johtunee siitä, että niin sanottua yksityistä voittoa tavoittelematonta sektoria (private non-profit sector) ei ole sisällytetty taulukkoon. Suomen lukujen summaksi saadaan 100 prosenttia. Suomen luvuissa kyseinen sektori sisältyy valtio-sektoriin.

11 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 9 Tutkimus- ja kehittämistilasto ei sisällä tietoja valtion tutkimuslaitosten menoista, vaan ne sisältyvät kategoriaan julkinen sektori (OECD:n tilastoissa government). Tämä koskee samalla tavalla kaikkia OECD-maita. Käytännössä pääosa julkisen sektorin (government) tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista on valtion tutkimuslaitosten menoja. Kun tilasto tehdään suorittajaperusteisesti, esimerkiksi Tekesin ja Suomen Akatemian rahoitus sisältyy lukuihin vain siltä osin kuin ne ovat rahoittaneet valtion tutkimuslaitosten toimintaa. Ehkä isompi ongelma kansainvälisissä vertailuissa on se, että eri maissa tutkimuslaitokset saattavat sijoittua eri tavoin pääsektoreille (yrityssektori tai yksityinen sektori, yliopistosektori ja julkinen sektori). Eroja mitä todennäköisimmin on myös siinä, miten puolustusvoimien tutkimuslaitokset ylipäätään ovat mukana tilastoissa. Näistä tilastojen luotettavuuteen ja vertailtavuuteen vaikuttavista asioista ei valitettavasti ole saatavissa tarkempia tietoja. Kehityksen suunta useimmissa maissa on jo pitkään ollut se, että yrityssektorin osuus on kasvanut voimakkaimmin. Suomessa Nokian ansiosta tai sen takia yrityssektorin osuuden kasvu on ollut 1990-luvun alkupuolelta lähtien erityisen nopeaa. Yliopistojen osuus on pysynyt samalla tasolla tai kasvanut jonkin verran. Valtion tutkimuslaitosten osuus sen sijaan on pienentynyt useimmissa maissa. Koska panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan ovat kasvaneet, yliopistojen ja jossakin määrin myös tutkimuslaitosten toiminnan volyymi on kasvanut.

12 10 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 6. Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa: tietolähteenä tutkimustilasto 6.1 Lähtökohdat Tämä luku perustuu Tilastokeskuksen tutkimustilastoon, joka on esitelty luvussa 3. Tässä tilastossa ei ole tutkimuslaitoskohtaisia tietoja, vaan tutkimuslaitokset ovat kokonaisuudessaan osa julkista sektoria. Jos myös puolustusministeriön alainen tutkimustoiminta lasketaan mukaan, valtion tutkimuslaitokset muodostavat noin 90 prosenttia tästä sektorista. Tällä perusteella julkista sektoria voidaan melko turvallisesti käyttää valtion tutkimuslaitosten sijaismittarina. Jäljelle jäävä 10 prosenttia koostuu muiden julkisten laitosten, yksityisen voittoa tavoittelemattoman sektorin ja kuntien tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista. 6.2 Julkisen sektorin osuus (valtion tutkimuslaitokset) Sektoreiden suhteellisissa osuuksissa on suurehkoja eroja riippuen siitä, mitataanko asiaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoilla vai henkilöstöllä. Edellä taulukossa 2 tutkimus- ja kehittämistyön menojen perusteella yrityssektorin osuus Suomessa on 72 prosenttia, julkisen sektorin 9 ja korkeakoulusektorin 19 prosenttia. Tutkimushenkilöstön määrän perusteella tilanne näyttää hieman toisenlaiselta. Suomessa työskenteli tutkimus- ja kehittämistehtävissä vuonna 2007 yhteensä henkilöä. Näistä 52 prosenttia (41 005) työskenteli yrityksissä, runsas 12 prosenttia (9 946) julkisella sektorilla eli pääosin valtion tutkimuslaitoksissa ja 36 prosenttia (28 556) korkeakoulusektorilla. Kolmannet luvut saadaan, kun kokoa mitataan tehtyjen henkilötyövuosien perusteella. Suomen tutkimushenkilöstö teki vuonna 2007 tutkimus- ja kehittämistyötä yhteensä henkilötyövuoden edestä. Näistä 57 prosenttia tehtiin yrityssektorilla, 14 prosenttia julkisella sektorilla ja 29 prosenttia korkeakoulusektorilla. Näin ollen voidaan sanoa, että laskutavasta riippuen valtion tutkimuslaitosten osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnasta Suomessa on 9-14 prosenttia. Julkisen sektorin suhteellisen osuuden pieneneminen näkyy selvästi taulukosta 3. Julkisen sektorin osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaismenoista on pudonnut vuoden prosentista 9 prosenttiin vuonna Yrityssektorin osuus on vastaavasti noussut 52 prosentista 72 prosenttiin. Korkeakoulusektorinkin suhteellinen osuus on hieman laskenut, mutta vähemmän kuin julkisen sektorin. Taulukko 3. Sektoreiden % -osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista Suomessa Sektori Yrityssektori Julkinen sektori Korkeakoulusektori Yhteensä

13 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 11 Toki julkisenkin sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymi on kasvanut, kuten taulukosta 4 havaitaan. Kasvu alkoi kuitenkin hiipua vuonna 2000, ja on kääntynyt laskuun vuonna Vuonna 2004 tutkimushenkilöstön määrä julkisella sektorilla oli Yrityssektorin pitkään jatkunut kasvukausi päättyi vuonna Sektoreista korkeakoulusektori oli ainoa, jonka tutkimushenkilöstö kasvoi jokaisena vuonna, mukaan lukien vuosi Taulukko 4. Tutkimus- ja kehittämishenkilöstö sektoreittain Suomessa Sektori Yrityssektori Julkinen sektori Korkeakoulusektori Yhteensä Sektoreiden väliset rahavirrat Taulukossa 5 on yhdistetty tutkimustilastosta saatavat tutkimus- ja kehittämistyön suoritusta ja rahoitusta koskevat tiedot. Taulukko antaa tiivistetyn kuvan sektoreiden välisistä rahavirroista. Nämä antavat viitteitä myös sektoreiden välisen yhteistyön ja kanssakäymisen laajuudesta ja varsinkin intensiivisyydestä. Mitä enemmän rahaa liikkuu sektoreiden välillä, sitä intensiivisemmästä kanssakäymisestä on kysymys. Kaikille sektoreille on ominaista korkea omarahoitusosuus, jota voidaan kutsua myös omavaraisuudeksi tai tarvittaessa myös itseriittoisuudeksi. Yritykset rahoittavat 90 prosenttia tutkimus- ja kehittämistyöstään omin varoin. Julkisen rahoituksen osuus, jossa suurimpana eränä on Tekes-rahoitus, on 4 prosenttia ja ulkomailta tulevan rahoituksen 6 prosenttia. Taulukko 5. Sektoreiden väliset rahoitusvirrat 2008 Sektori Rahoituslähde Yritykset Julkinen Korkeakoulut Ulkomaat Yhteensä sektori milj. % milj. % milj. % milj. % milj. % Yritykset Julkinen sektori Korkeakoulut Yhteensä Julkisella sektorilla (valtion tutkimuslaitoksissa) julkisen rahoituksen osuus on 76 prosenttia. Yrityksiltä tulevan rahoituksen osuus on 14 prosenttia. Tämä sisältää muun muassa VTT:n yritysrahoituksen. Ulkomailta tulevan rahoituksen (lähinnä EU:n tutkimusrahoituksen) osuus on 10 prosenttia. Kun julkisen rahoituksen 76 prosenttia pilkotaan pienempiin osiin, suoran budjettirahoituksen osuudeksi saadaan arviolta, 58 prosenttia, Suomen Akatemian 2, Tekesin 7 ja muun julkisen rahoituksen 9 prosenttia Tutkimuslaitosten rahoitusta tarkastellaan tarkemmin luvussa 7.2. talousarviotietojen avulla. Korkeakouluissa korkeakoulujen oman (budjetti-) rahoituksen osuus on 47 prosenttia, julkisen rahoituksen (Suomen Akatemia, Tekes) 39, yritysrahoituksen 7

14 12 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä prosenttia. Ulkomaisen rahoituksen (EU-rahoitus) osuus on alempi kuin tutkimuslaitoksissa eli 7 prosenttia. Näiden tietojen valossa voidaan todeta, että korkeakoulujen ja valtion tutkimuslaitosten rahoitusrakenteet, kun tarkastellaan tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja kokonaisuuksina, eivät eroa merkittävästi toisistaan. Budjettirahoituksen osuus on tutkimuslaitoksissa suurempi kuin korkeakouluissa, mutta julkisen rahoituksen osuus on kokonaisuutena samaa luokkaa. Yritysrahoituksen osuus on tutkimuslaitoksissa jonkin verran suurempi kuin korkeakouluissa, mutta EU-rahoituksen osalta ne ovat lähellä toisiaan. 6.4 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen rahoitus hallinnonaloittain Tutkimustilasto antaa jonkin verran mahdollisuuksia täsmentää valtion tutkimuslaitosten laajuutta ja rahoitusrakennetta. (Taulukko 6). Tutkimuslaitokset keskittyvät kolmelle hallinnonalalle, työ- ja elinkeinoministeriöön (taulukossa vielä kauppa- ja teollisuusministeriö), maa- ja metsätalousministeriöön ja sosiaali- ja terveysministeriöön. Näiden yhteinen osuus hallinnonalojen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista on 85 prosenttia. Omassa sarjassaan on työ- ja elinkeinoministeriö, joka tutkimuslaitoksineen (VTT ja GTK sekä Mikes ja KTK) hallinnoi vajaata puolta valtion tutkimuslaitostoimintaa. Taulukko 6. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen rahoitus hallinnonaloittain 2007 Hallinnonala T&Kmenot yhteensä Oma rahoitus Julkinen sektori Yrityssektori EU Muu milj. % % % % % Valtioneuvoston kanslia Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö 1, Sisäasianministeriö 1, Puolustusministeriö 23, Valtiovarainministeriö 9, Opetusministeriö 7, Maa- ja metsätalousministeriö 108, Liikenne- ja viestintäministeriö 22, Kauppa- ja teollisuusministeriö 222, Sosiaali- ja terveysministeriö 93, Työministeriö 0, Ympäristöministeriö 11, Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle on ominaista omarahoituksen eli suoran budjettirahoituksen alhaisuus sekä julkisen rahoituksen (Tekes) ja yritysrahoituksen keskimääräistä korkeampi osuus. Maa- ja metsätalousministeriön alaiset tut-

15 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 13 kimuslaitokset toimivat pääosin suoran budjettirahoituksen varassa, ja suhteellisen korkea budjettirahoituksen osuus on myös sosiaali- ja terveysministeriön alaisissa tutkimuslaitoksissa. Vain työ- ja elinkeinoministeriön alaiset tutkimuslaitokset (VTT) saavat merkittävässä määrin yritysrahoitusta. Peräti 95 prosenttia yritysrahoituksesta suuntautuu tälle hallinnonalalle. Voidaan sanoa, että jos yhteistyötä mitataan rahan avulla, yritysten ja valtion tutkimuslaitosten välinen yhteistyötä on yhtä laitosta lukuun ottamatta olematonta. 6.5 Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot maakunnittain Tutkimus- ja kehittämistoiminta keskittyy maantieteellisesti, kuten taulukosta 7 havaitaan. Yritys- ja korkeakoulusektorien tutkimus- ja kehittämistyöstä tehdään vajaa 40 prosenttia Uudellamaalla. Julkisella sektorilla (valtion tutkimuslaitokset) Uudenmaan osuus on 65 prosenttia. Neljän suurimman maakunnan yhteenlaskettu osuus on noin 80 prosenttia. Taulukko 7. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain ja maakunnittain vuonna 2007 Maakunta Yrityssektori Korkeakoulut Julkinen Yhteensä Uusimaa 37,6 38,3 64,6 40,2 Varsinais-Suomi 10,5 12,0 2,9 10,1 Pirkanmaa 18,2 13,2 6,5 16,2 Pohjois-Pohjanmaa 15,0 10,2 7,0 15,0 Yhteensä 81,3 73,7 81,0 81,5

16 14 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 7. Valtion tutkimuslaitosten menot ja rahoitus: tietolähteenä budjettianalyysi 7.1. Lähtökohdat Luvuissa 5 ja 6 valtion tutkimuslaitoksia on tarkasteltu yhtenä kokonaisuutena, ja tarkastelu on painottunut rakenteisiin ja niissä tapahtuneisiin muutoksiin. Tässä luvussa siirrytään tarkastelemaan tutkimuslaitoskohtaisia tietoja. Käytettävät tiedot perustuvat valtion talousarvioon. Tilasto on esitelty luvussa 3. Edellisen luvun lukuihin on sisältynyt myös puolustusministeriön alainen tutkimus- ja kehittämistoiminta (23,2 miljoonaa euroa vuonna 2007). Tätä toimintaa ei ole sisällytetty talousarvioon perustuvaan tilastoon. Osittain tämä luku 7 on päällekkäinen edellisen luvun 6 kanssa, mutta erityisesti se täydentää ja syventää luvun 6 rakennetarkasteluja. Tärkeisiin lähtökohtiin kuuluu myös se, että tutkimus- ja kehittämistyön osuus tutkimuslaitosten kokonaisvolyymista vaihtelee 5. Osuudet perustuvat tutkimuslaitosten Tilastokeskukselle esittämiin arvioihin. Kuusi tutkimuslaitosta arvelee, että tutkimus- ja kehittämistyön osuus niiden koko toiminnasta on 100 prosenttia. Pienin tutkimus- ja kehittämistyön osuus on Evirassa, ja keskimääräistä alhaisempi se on myös GTK:ssa. Menemättä yksityiskohtiin, jo osuuksien pinnallinen arviointi herättää epäilyjä siitä, että tutkimus- ja kehittämistyön osuus on eri tutkimuslaitoksissa arvioitu eri tavoin. Voidaan myös kysyä, onko todella niin, että esimerkiksi VTT:ssä, Metlassa ja MTT:ssä tutkimus- ja kehittämistyön osuus on 100 prosenttia. VTT tekee edelleen myös testaus- ja tarkastustehtäviä, jotka eivät ole tutkimus- ja kehittämistyötä. Metlalla ja MTT:llä puolestaan on lukuisia tieto- ja muita palveluja, jotka eivät täytä tutkimus- ja kehittämistyön määritelmää. Jos väärintulkinnat eivät ole satunnaisia vaan systemaattisia, ne eivät voi olla horjuttamatta luottamusta tässäkin raportissa esiteltyjen tilastotietojen eli siis pääasiallisen tietopohjan luotettavuuteen Tutkimus- ja kehittämisrahoitus organisaatioittain ja hallinnonaloittain Valtion talousarvion mukainen valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus on vuonna 2009 yhteensä 1,9 miljardia euroa. Yliopistojen, yliopistollisten keskussairaaloiden ja valtion tutkimuslaitosten osalta taulukon luvut sisältävät vain näiden organisaatioiden saaman suoran budjettirahoituksen, ei siis Suomen Akatemialta ja Tekesiltä saatua rahoitusta. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus on kasvanut kymmenvuotiskaudella reaalisesti (taulukon luvut käyvin hinnoin) vajaan prosentin vuodessa. 5 UPI 100 %, Optula 70 %, VATT 100 %, KOTUS 100 %, Evira 7 %, GL 100 %, Metla 100 %, MTT 100 %, RKTL 56 %, IL 35 %, GTK 29 %, KTK 100 %, Mikes 39 %, VTT 99,5 %, STUK 45 %, THL 61 %, TTL 50 %, Syke 34 %. Lähde: Esko-Olavi Seppälä, Sektoritutkimuksen neuvottelukunta, Vanajanlinna

17 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 15 Kuten taulukosta 8 havaitaan, tutkimus- ja kehittämisrahoituksen rakenteessa ei ole kymmenvuotiskaudella tapahtunut isoja muutoksia. Tutkimus- ja kehittämistyön suorittajista yliopistojen osuus on ollut prosenttia ja valtion tutkimuslaitosten prosenttia. Rahoittajista Tekesin osuus on pysynyt vajaan kolmanneksen tuntumassa. Suomen Akatemian rahoitusosuus on kasvanut vuoden prosentista 16 prosenttiin vuonna. Suomen Akatemian rahoituksen kasvu onkin ainoa merkittävämpi 2000-luvulla tapahtunut rakenteellinen muutos valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksessa. Taulukko 8. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus käyvin hinnoin organisaation mukaan vuosina Organisaatio milj. % milj. % milj. % milj. % Yliopistot 346, , , ,0 26 Yliopistolliset keskussairaalat 59,4 4 48,7 3 48,7 3 40,0 2 Suomen Akatemia 153, , , ,0 16 Tekes 390, , , ,9 30 Valtion tutkimuslaitokset 215, , , ,0 16 Muu rahoitus 129, , , ,7 10 Yhteensä 1 295,9 100, ,7 100, ,2 100, ,6 100,0 Tutkimuslaitosten osuus hallinnonalojen tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta vaihtelee, kuten taulukosta 9 havaitaan. Maa- ja metsätalousministeriössä tutkimuslaitosten osuus on 94 prosenttia ja sosiaali- ja terveysministeriössä 85 prosenttia. Muilla hallinnonaloilla tutkimuslaitosten osuus on pienempi ja tutkimuslaitoksiin sitomattomien tutkimus- ja kehittämismäärärahojen osuus suurempi. Pienin tutkimuslaitosten osuus on työ- ja elinkeinoministeriössä, vaikka isot tutkimuslaitokset VTT ja GTK sijaitsevat tällä hallinnonalalla. Selitystä ei tarvitse kaukaa hakea. Se on Tekes.

18 16 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä Taulukko 9. Tutkimuslaitosten osuus eräiden hallinnonalojen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista vuonna 2009 Hallinnonala Tutkimusrahoitus Tutkimuslaitokset milj. milj. %-osuus Oikeusministeriö 1,9 1,1 57,0 Valtiovarainministeriö 8,6 4,4 51,0 Maa- ja metsätalousministeriö 101,7 95,1 94,0 Liikenne- ja viestintäministeriö 31,2 14,1 45,0 Työ- ja elinkeinoministeriö 723,5 102,2 14,0 Sosiaali- ja terveysministeriö 121,1 102,8 85,0 Ympäristöministeriö 22,3 11,1 50,0 Yhteensä 1 010,3 330,8 33, Valtion tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämismenot vuonna 2009 Valtion tutkimuslaitoksia on yhteensä 18. Ne ovat hyvin erilaisia tavoitteiltaan ja tehtäviltään, ja kuten taulukko 10 ja kuva 2 osoittavat, ne ovat hyvin erilaisia kooltaan ja rahoitusrakenteeltaan. Valtion suurimman tutkimuslaitoksen, VTT:n osuus valtion tutkimuslaitosten kokonaisrahoituksesta on 46 prosenttia, budjettirahoituksesta 28 prosenttia, valtion tutkimuslaitosten saamasta EU-rahoituksesta 67 prosenttia ja kaikesta ulkopuolisesta rahoituksesta 69 prosenttia. Kun VTT:een lisätään kolme seuraavaksi suurinta tutkimuslaitosta, THL, MTT ja Metla, näiden neljän suurimman valtion tutkimuslaitoksen yhteiset osuudet ovat seuraavat: tutkimus- ja kehittämisrahoitus yhteensä: 75 % budjettirahoitus: 67 % ulkopuolinen rahoitus: 86 % EU-rahoitus: 76 %

19 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä 17 Taulukko 10. Valtion tutkimuslaitosten menot ja rahoitus vuonna 2009 Tutkimuslaitos Budjettirahoitus %- osuus EUrahoitus %- osuus Muu ulkop. rahoitus %- osuus T&K rahoitus yhteensä milj. Ulkop. rahoitus yhteensä milj. EUrahoitus milj. Valtion teknillinen tutkimuskeskus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ,0 166,0 22, ,0 21,1 4, ,3 14,0 1,1 Metsäntutkimuslaitos ,8 5,2 0,9 Työterveyslaitos ,9 9,4 1,2 Ilmatieteen laitos ,5 6,4 0,5 Suomen ympäristökeskus Geologian tutkimuskeskus Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus ,4 7,3 1, ,0 1,7 0, ,6 3,0 0,2 Säteilyturvakeskus ,1 0,7 0,4 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ,3 1,0 - Geodeettinen laitos ,5 1,8 0,3 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Elintarviketurvallisuus ,3 0, ,9 0,9 0,1 virasto Ulkopoliittinen instituutti Kuluttajatutkimuskeskus ,2 0, ,1 0,9 0,3 Mittatekniikan keskus ,0 0,4 0,2 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ,4 0,3 - Yhteensä 540,3 241,1 34,1

20 18 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä Kuvio 2. Kahdentoista suurimman valtion tutkimuslaitoksen menot ja rahoitus vuonna Valtion teknillinen tutkimuskeskus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Maa ja elintarviketalouden Metsäntutkimuslaitos Työterveyslaitos Ilmatieteen laitos Suomen ympäristökeskus Geologian tutkimuskeskus Riista ja kalatalouden tutkimuskeskus Säteilyturvakeskus Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Geodeettinen laitos EU rahoitus milj. Ulkop. rahoitus yht. milj. T&K rahoitus yhteensä milj. Budjettirahoituksen osuus tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta on keskimäärin 75 prosenttia. Alhaisin budjettirahoituksen osuus on VTT:ssä (34 %) ja korkein ulkopoliittisessa instituutissa (97 %). Keskimääräistä korkeammalla tasolla budjettirahoitus on myös Metsäntutkimuslaitoksessa (89 %), Geologian tutkimuskeskuksessa (88 %), Mittatekniikan keskuksessa (86 %), Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa (84 %) ja Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (83 %). Neljää tutkimuslaitosta lukuun ottamatta muut saavat EU-rahoitusta, jonka osuus kokonaisrahoituksesta vaihtelee Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen 1 prosentista Kuluttajatutkimuskeskuksen 19 prosenttiin. Isoimmista tutkimuslaitoksista EU-rahoituksen osuus on VTT:ssä 9 prosenttia, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa 7 prosenttia ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa ja Metsäntutkimuslaitoksessa 2 prosenttia. Suomen ympäristökeskuksessa EUrahoituksen osuus on niinkin korkea kuin 10 prosenttia.

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus- ja kehittämistoiminta tilastoissa Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2015

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2015 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa Tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen 47 miljoonan euron lisäys valtion vuoden talousarviossa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. - Tutkimustoiminnan tilastointi: Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta -vastuualue Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010 Tutkimustoiminnan tilastointi: Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta 1971 Laaditaan vuosittain

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoituksesta ja temaattisista valinnoista

Tutkimuksen rahoituksesta ja temaattisista valinnoista Tutkimuksen rahoituksesta ja temaattisista valinnoista Heikki Mannila 10.1.2014 1 Sisällys Tutkimuksen ja korkeimman opetuksen rahoitus Missä ollaan? Temaattiset valinnat Miten alojen koot muodostuvat?

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa SUOMEN AKATEMIAN JULKAISUJA 3/02 Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa VUONNA 2002 TIMO KOLU 1 Suomen Akatemia lyhyesti Suomen Akatemia on tiederahoituksen asiantuntijaorganisaatio. Akatemian

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan luonnontieteistä avaruustieteitä ja tähtitiedettä, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tässä dokumentissa tarkastellaan tekniikan aloista arkkitehtuuria; kone- ja valmistustekniikkaa; rakennusja yhdyskuntatekniikkaa; sähkötekniikkaa,

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Tutkimusrahoitus remonttiin -miksi? Communication academica 10.1.2014. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tutkimusrahoitus remonttiin -miksi? Communication academica 10.1.2014. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tutkimusrahoitus remonttiin -miksi? Communication academica 10.1.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tuleva talouskasvu on aiempaa matalampi Suomen vienti ei ole kehittynyt yhtä vahvasti kuin kilpailijamaiden

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Kutsuseminaari Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi ja hyötykäyttöön 18.6.2012 Oulun yliopisto Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Eero Kubin Metla

Lisätiedot

Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa

Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 11.3.2013 Johdon tuki -yksikkö 1 Miksi, mihin ja miten Akatemia käyttää bibliometrisiä indikaattoreita? Akatemian

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot:, maantiede, sekä maatalous- ja metsätieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan seuraavia aloja: biotieteet, maantiede ja, maa- ja metsätaloustieteet,

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Johtaja Riitta Maijala Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1 TULA VNP*): Korkeakoulujen

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Merentutkimusta tehdään

Merentutkimusta tehdään Helsingin yliopiston Itämeristrategia Luonnos strategiakaudelle 2009-2013 Jorma Kuparinen Merentutkimusta tehdään Yliopistoissa ja korkeakouluissa Valtion tutkimuslaitoksissa (Suomen ympäristökeskus, Geologian

Lisätiedot

Suomen tieteen tila ja taso -katsauksen yleisosan tiivistelmä

Suomen tieteen tila ja taso -katsauksen yleisosan tiivistelmä Suomen tieteen TILA JA TASO Katsaus tutkimustoimintaan ja tutkimuksen vaikutuksiin 2000-luvun alussa YLEISOSAN TIIVISTELMÄ Suomen tieteen tila ja taso -katsauksen yleisosan tiivistelmä 1 2 Taitto: PixPoint

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9..1: Väestörakenne muutoksessa, vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteen yhdistyksen visiopäivä Toimitusjohtaja Matti Vuoria 9..1 Sisältö Suomen väestörakenteen

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa Julkinen talous 215 Valtion takaukset 214, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 214 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 38,7 miljardia euroa vuoden 214

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Lihasektorin hintarakenteet

Lihasektorin hintarakenteet Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke:

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Avaussanat, Jukka Viitasaari Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia,

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

1/16. Valtioneuvoston periaatepäätös valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi

1/16. Valtioneuvoston periaatepäätös valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi 1/16 Valtioneuvoston periaatepäätös valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi Annettu Helsingissä 5.9.2013 2/16 Johdanto Yhteiskuntapolitiikan valmistelun, päätöksenteon ja

Lisätiedot

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki Esitelmä tiedepolitiikka -työryhmässä Hankkeen tutkimusjohtaja:

Lisätiedot

8.5.2012. Lausuntopyyntö Kilpailuviraston, Kuluttajaviraston ja Kuluttajatutkimuskeskuksen yhdistämisestä TEM/767/00.04.01/2012.

8.5.2012. Lausuntopyyntö Kilpailuviraston, Kuluttajaviraston ja Kuluttajatutkimuskeskuksen yhdistämisestä TEM/767/00.04.01/2012. YHTEENVETO TEM/767/00.04.01/2012. 8.5.2012 Viite Lausuntopyyntö Kilpailuviraston, Kuluttajaviraston ja Kuluttajatutkimuskeskuksen yhdistämisestä TEM/767/00.04.01/2012. YHTEEVETO KILPAILUVIRASTON, KULUTTAJAVIRASTON

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Tule töihin valtiolle

Tule töihin valtiolle Tule töihin valtiolle Valtion rekrytointiväylä Valtiolle.fi Löydät Valtiolle.fi -sivustolta lähes kaikki valtiolla parhaillaan avoimena olevat työpaikat. Voit tutustua valtion eri työnantajiin ja kiinnostaviin

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010 Rahoitus ja vakuutus 2011 Rahoitusleasing 2010 Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,6 miljardia euroa

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Rahoitusleasing 2009 Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,9 miljardia euroa

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun

Lisätiedot

Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=100)

Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=100) Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=) 105 95 USA Saksa Ruotsi Euroalue Suomi 85 Venäjä 2008/2 2009/2 2010/2 2011/2 2012/2 Lähteet: OECD

Lisätiedot

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Yritysrahoituskysely 2012 Taulukko 1. Yritysten toimialat, % T a ulukko 1. Yrityste n toimia la t, % Teollisuus 23 Sähkö-, kaasu ja vesihuolto 3 Rakentaminen 12 Tukku- ja vähittäiskauppa 18 Majoitus- ja

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa Julkinen talous 211 Valtion takaukset 211, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 211 lopussa Valtion takauskanta oli 22,9 miljardia euroa vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa.

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 5.1.2016 VM122:00/2014 Riitta Bäck 2260/03.01.01/2014

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 5.1.2016 VM122:00/2014 Riitta Bäck 2260/03.01.01/2014 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 5.1.2016 VM122:00/2014 Riitta Bäck 2260/03.01.01/2014 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VALTION VIRKAEHTOSOPI- MUSASETUKSEN 10 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta Jukka Haapamäki Jukka.Haapamaki@minedu.fi Kota online Tunnusluvut korkeakoulujen ohjauksessa Korkeakoulumaailmaa kuvaavat indikaattorit OPETUSMINISTERIÖ Koulutus-

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2009

Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2009 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2010 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2009 Yritysten tuotekehityspanostuksissa notkahdus Yrityksissä harjoitetun tutkimuksen ja tuotekehityksen menot laskivat edellisvuodesta

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Metsätalouden toimijat löytävät roolinsa. Taneli Kolström Tulevaisuusseminaari 3 16.3.2004 Lahti

Metsätalouden toimijat löytävät roolinsa. Taneli Kolström Tulevaisuusseminaari 3 16.3.2004 Lahti Metsätalouden toimijat löytävät roolinsa Taneli Kolström Tulevaisuusseminaari 3 16.3.2004 Lahti Esityksen sisältö Johdanto Metsätalouden nykytoimijat Tulevaisuuden toimijaryhmät Tulevaisuuden tavoitteet

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

VTT eurooppalaisen tutkimuksen peruspilari

VTT eurooppalaisen tutkimuksen peruspilari VTT eurooppalaisen tutkimuksen peruspilari VTT Julkaisu: La lettre européenne de l ANRT No. 242 (lokakuu 2010) Artikkelin nimi: VTT, cet européen qui s impose au plus haut niveau dans le 7e programme-cadre

Lisätiedot

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Julkaisujen avoimuus -työryhmä, 18.9.2014 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Raportti ministeriölle Avoin saatavuus -työryhmän suositukset (marraskuu

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa LIITE 4 Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2-luvun alussa Johdanto Tähän liitteeseen on koottu tiedot tutkimuksen vaikuttavuudesta ja tuottavuudesta 2- luvun

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014

Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014 Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014 Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi Hankkeiden kansallinen rahoitus Itämeren alueen ohjelmassa 25 % suomalaisten

Lisätiedot

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes Julkinen talous 29 Valtion takaukset 29, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 29 lopussa Valtion takauskanta oli 18,8 miljardia euroa syyskuun 29 lopussa. Uusia valtion takauksia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja 1 SOTE-rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Ulkomaisten julkaisu- ja viittaustietokantojen hankinta

Ulkomaisten julkaisu- ja viittaustietokantojen hankinta JURE-rekisteri Ulkomaisten julkaisu- ja viittaustietokantojen hankinta Tutkimuksen tietohallinto tutkijan tukena seminaari 16.3.2010 Paula Mikkonen, suunnittelija FinELib JURE-sitaatioindeksiryhmän toimieksianto

Lisätiedot

IPBES ja Suomi Selvitys kansallisesta järjestäytymisestä

IPBES ja Suomi Selvitys kansallisesta järjestäytymisestä IPBES ja Suomi - Selvitys kansallisesta järjestäytymisestä Laura Niskanen/YM laura.niskanen@ymparisto.fi Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma 2013-2020, toimenpide

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Tekniikka

Tieteen tila 2014: Tekniikka Suomen Akatemia 28.1.214 Tieteen tila 214: Tekniikka Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, rahoituksesta ja bibliometrisin menetelmin mitatusta tieteellisestä vaikuttavuudesta

Lisätiedot