Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1006/2008 vp Lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon resurssit Eduskunnan puhemiehelle Lasten ja nuorten pahoinvointi on tämän päivän Suomessa tunnettu tosiasia. Alle 30-vuotiaiden nuorten masentuneisuuden lisääntyminen sai valtakunnallista huomiota aivan hiljattain. Kunnissa lastensuojeluun käytettävät määrärahat ovat jopa kaksinkertaistuneet viimeisen vuoden aikana. Esimerkiksi Mäntsälän kunnassa vuoden 2007 menot olivat euroa, kun taas kuluvana vuonna jo lokakuun lopussa kulut olivat 1,5 miljoonaa euroa. Syynä useimmiten on se, että psykiatriseen hoitoon kuuluva, itselleen tai muille väkivaltainen nuori kotiutetaan liian varhain nuorisopsykiatrian hoidosta eivätkä lähimmäiset selviydy arjesta hänen kanssaan. Tai vielä useammin hoitoa vaativa lapsi tai nuori ei pääse psykiatriseen hoitoon lainkaan. Nuori otetaan huostaan ja sijoitetaan jopa 550 euroa/vrk maksavaan sijaishoitoon. Lapsiperheitten hätä on suurta niin taloudellisesti kuin myös yhteiskunnan suoritusvaatimusten aiheuttamien paineitten alla. Mm. sosiaalityön antamalla intensiivisellä perhetyöllä, jota Vantaan kaupunki on ansiokkaasti tuottanut, saatetaan estää monta inhimillistä tragediaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus ryhtyy nostaakseen lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon määrää ja laatua edes riittävälle tasolle ja miten kuntien selviytymiseen on panostettu? Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2008 Esko-Juhani Tennilä /vas Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1006/2008 vp: Mihin toimiin hallitus ryhtyy nostaakseen lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon määrää ja laatua edes riittävälle tasolle ja miten kuntien selviytymiseen on panostettu? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Uusi lastensuojelulaki (417/2007) tuli voimaan vuoden 2008 alussa. Lain tavoitteena on siirtää lastensuojelutoimenpiteiden painopistettä ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja avohoitoon. Kirjallisen kysymyksen KK 731/2008 vp vastauksessa selvitetään lastensuojelulain voimaantulon myötä käynnistettyjä hankkeita ja kehittämistoimenpiteitä, jotka tulevat tehostamaan kunnissa tapahtuvaa monisektorista lasten suojelua ja lapsiperheiden palvelujen kehittämistä. Lastensuojelun avohoidon piirissä olevien lasten ja nuorten määrä kasvoi vuodesta 1995 vuoteen 2004 asti, mutta tämän jälkeen kasvu taittui. Lastensuojelun avohoidon piirissä olevien lasten määrä ei ole kasvanut viime vuosina, vaan pysynyt ennallaan ( lasta tai nuorta). Vuonna 2009 kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien määrä on 5,57 miljardia euroa, jossa on lisäystä noin 494 miljoonaa euroa vuoden 2008 talousarvion tasoon verrattuna. Valtionosuusprosentti nousee 32,74 prosentista 34,64 prosenttiin. Kunnat ja sairaanhoitopiirit vastaavat lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen järjestämisestä huomioiden väestön tarve ja lainsäädännön velvoitteet. Valtionosuudella taataan kunnille riittävä taloudellinen tuki palvelujen järjestämiseksi em. periaatteiden mukaisesti. Palvelujen käytännön toteutuksesta vastaavat kunnat. Vuoden 2009 alusta palvelujen tasoa ja saatavuutta koskeva valvonta tehostuu, kun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) aloittaa toimintansa. Kansanterveyslain 15 :n (ns. hoitotakuu) mukaan lasten ja nuorten psykiatrinen hoito on järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Lääninhallitukset ja Valvira seuraavat hoitotakuun toteutumista. Sekä kuntien sosiaali- ja terveystoimeen että sairaanhoitopiirien lasten- ja nuorten psykiatrian toimialoille on lisätty resursointia viime vuosina hoitotakuun toteuttamiseksi. Lisäksi Kela on ohjannut varoja lasten ja nuorten terapioiden järjestämiseksi. Lasten- ja nuorten psykiatrista hoitoa koskevan yhtenäisen ikärajan kirjaaminen erikoissairaanhoitolakiin tai sitä täsmentävään asetukseen on valmisteilla. Jatkossa asiasta säädetään voimaan tulevassa terveydenhuoltolaissa tai sen perusteella annettavassa asetuksessa. Jo nyt sairaanhoitopiirien nuorisopsykiatriasta vastaavat ylilääkärit ovat ilmaisseet yhtenäisen kantansa siitä, että alle 23-vuotiaiden pitäisi päästä nuorisopsykiatriseen hoitoon hyvän hoitokäytännön mukaisesti. Asiasta annettiin suositus 4. marraskuuta 2008 ministeriön koolle kutsumassa psykiatrisen erikoissairaanhoidon edustajille pidetyssä kokouksessa. Vuoden 2008 talousarviossa lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen kehittämiseen käytettiin sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli ns. Kaste-ohjelman rahoitusta. 2

3 Ministerin vastaus KK 1006/2008 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Valtionavustusta on ohjattu erityisesti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Näin tullaan menettelemään myös tulevina vuosina. Vaikka palveluja on parannettu monella tavalla, niiden järjestämisessä on edelleen alueellisia eroja. Palvelut ovat usein myös hajanaisia eikä eri hallinnonalojen välinen yhteistyö toimi saumattomasti. Kaste-ohjelman hankkeet ja kehittämisprojektit parantavat ja kehittävät nimenomaan lasten ja nuorten psykiatrisen hoitoverkoston integraatioita ja tavoitteellisuutta ja näin lisäävät lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen määrää ja saatavuutta koko maassa. Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevät palvelut paranevat entisestään, kun asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta tulee voimaan vuoden 2009 aikana. Asetusluonnoksessa on määritelty terveysneuvonnan keskeinen sisältö ja seikkoja, jotka terveysneuvonnassa tulee erityisesti ottaa huomioon eri ikäkausina. Asetusluonnoksen mukaan terveystarkastuksia toteutetaan terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastuksina tai ns. laajoina terveystarkastuksina, tarvittaessa yhteistyössä muiden ammattihenkilöiden kanssa. Laajassa terveystarkastuksessa arvioidaan lapsen tai nuoren terveydentilan lisäksi aina myös koko perheen hyvinvointia. Ensimmäistä lasta odottavalle perheelle tulee järjestää moniammatillisesti toteutettua vanhempainryhmätoimintaa. Kotikäynti tulee tehdä ensimmäistä lasta odottavan tai ensimmäisen lapsen saaneen perheen luokse. Lisäksi luonnoksessa on säännökset lapsen, nuoren ja perheen erityisen tuen tarpeen tunnistamisesta ja tuen järjestämisestä. Lasten ja nuorten sekä perheiden psykososiaalinen tilanne huomioidaan aikaisempaa laajemmin ja tarvittaviin toimiin on näin mahdollista ryhtyä varhemmin. Lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen edelleen kehittämiseksi ja tehostamiseksi sekä saatavuuden turvaamiseksi on siis käynnissä ja käynnistymässä useita hankkeita ja ohjelmia. Palvelujen saatavuutta seurataan ja arvioidaan säännöllisin väliajoin ja tarvittaviin sanktioiviinkin toimiin voidaan ryhtyä, mikäli lasten ja nuorten psykiatrisissa palveluissa havaitaan puutteita. Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1006/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Esko-Juhani Tennilä /vänst: Vilka åtgärder vidtar regeringen vidta för att se till att omfattningen av och kvaliteten på psykiatriska vårdtjänster för barn och unga höjs åtminstone till en tillräcklig nivå och hur har det satsats på kommunernas möjligheter att klara sig? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Den nya barnskyddslagen (417/2007) trädde i kraft i början av Målet för lagen är att tyngdpunkten i barnskyddsåtgärderna ska förskjutas till förebyggande, tidigt stöd och öppenvård. I svaret som anfördes på det skriftliga spörsmålet SS 731/2008 rd redogörs för de projekt som har satts i gång och de åtgärder som har vidtagits till följd av att barnskyddslagen trädde i kraft. Projekten och åtgärderna kommer att effektivisera det multisektoriella barnskyddsarbetet som utförs i kommunerna och utveckla servicen för barnfamiljerna. Antalet barn och unga som omfattas av öppenvård i anslutning till barnskydd ökade från 1995 ända fram till Därefter avtog emellertid ökningen. Antalet barn som omfattas av öppenvård i anslutning till barnskydd har inte ökat under de senaste åren utan hållits oförändrat ( barn eller unga). År 2009 uppgår beloppet för statsandelarna för den kommunala social- och hälsovården till 5,57 miljarder euro. Beloppet har ökat med ca 494 miljoner euro från budgetnivån för Statsandelsprocenten ökar från 32,74 procent till 34,64 procent. Kommunerna och sjukvårdsdistrikten svarar för tillhandahållandet av psykiatriska tjänster för barn och unga genom att beakta behovet hos befolkningen och förpliktelserna som anges i lagstiftningen. Genom statsandelen garanteras kommunerna ett tillräckligt ekonomiskt stöd för att tillhandahålla tjänsterna enligt de ovan nämnda principerna. Kommunerna svarar för det konkreta tillhandahållandet av tjänsterna. Tillsynen av nivån på och tillgången till tjänsterna effektiviseras i samband med att Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården (Valvira) inleder sin verksamhet vid ingången av Enligt 15 i folkhälsolagen ska psykiatrisk vård för barn och unga ordnas inom skälig tid, dock inom tre månader från det att vårdbehovet bedömdes (s.k. vårdgaranti). Länsstyrelserna och Valvira följer fullföljandet av vårdgarantin. Både den kommunala social- och hälsovården och de barn- och ungdomspsykiatriska sektorerna inom sjukvårdsdistrikten har fått mera resurser under de senaste åren för att fullfölja vårdgarantin. Dessutom har Folkpensionsanstalten anvisat medel för att anordna terapier för barn och unga. För närvarande pågår beredningen av ett införande av en enhetlig åldersgräns som gäller psykiatrisk vård för barn och unga i lagen om specialiserad sjukvård eller i en förordning som utfärdas för att precisera den. I fortsättningen kommer bestämmelser om ärendet att utfärdas i den hälso- och sjukvårdslag som kommer att träda i kraft eller genom en förordning som utfärdas med stöd av den. Redan nu har överläkarna som svarar för ungdomspsykiatrin inom sjukvårdsdistrikten gemensamt tagit ställning för att de som 4

5 Ministerns svar KK 1006/2008 vp Esko-Juhani Tennilä /vas är under 23 år enligt god vårdpraxis bör få vård inom ramen för ungdomspsykiatrisk vård. Det gavs en rekommendation om ärendet vid ett möte som hölls den 4 november 2008 för företrädare för psykiatrisk, specialiserad sjukvård, vilka hade inkallats av ministeriet. I budgeten för 2008 användes finansieringen av det nationella utvecklingsprogrammet för social- och hälsovård, d.v.s. programmet Kaste, för att utveckla de psykiatriska tjänsterna för barn och unga. Statsbidrag har anvisats för att utveckla välfärdstjänsterna för framför allt barn, unga och familjer. Man kommer även under de följande åren att gå tillväga på samma sätt. Trots att tjänsterna har förbättrats på ett flertal sätt finns det fortfarande regionala skillnader i tillhandahållandet av dem. Tjänsterna är ofta också splittrade och samarbetet mellan de olika förvaltningssektorerna fungerar inte friktionsfritt. Planerna och utvecklingsprojekten i anslutning till programmet Kaste förbättrar och utvecklar uttryckligen integrationen av och målorienteringen hos det psykiatriska vårdnätverket för barn och unga och ökar således omfattningen av och tillgången till psykiatriska tjänster för barn och unga i hela landet. Förebyggande tjänster för barn och unga kommer att förbättras från det nuvarande i och med att en förordning om rådgivningsverksamheten, skolhälsovården och studerandehälsovården samt förebyggande mun- och tandvård för barn och unga träder i kraft under I utkastet till förordningen har man definierat det centrala innehållet inom hälsorådgivning och aspekter som man inom hälsorådgivningen särskilt bör beakta i olika åldersstadier. Enligt utkastet till förordningen utförs hälsokontrollerna av hälsovårdare, läkare eller som s.k. omfattande hälsokontroller, vid behov i samarbete med övriga yrkesutbildade personer. I samband med den omfattande hälsokontrollen bedöms förutom barnets eller den ungas hälsotillstånd alltid även hela familjens välfärd. För familjer som väntar sitt första barn bör man ordna yrkesövergripande föräldragruppsverksamhet. Hembesök bör göras hos familjer som väntar eller som fått sitt första barn. Utkastet innehåller även bestämmelser om identifiering och ordnande av särskilt stöd för barn, unga och familjer. Den psykosociala situationen för barn, unga och familjer beaktas på ett mer omfattande sätt jämfört med tidigare och det går således att vidta behövliga åtgärder på ett tidigare stadium. För att ytterligare utveckla och effektivisera de psykiatriska tjänsterna för barn och unga pågår således ett flertal projekt och program, och ett flertal projekt och program håller dessutom på att inledas. Tillgången till tjänsterna följs och utvärderas regelbundet och man kan även vidta behövliga sanktionsåtgärder om det uppdagas att det finns brister i de psykiatriska tjänsterna för barn och unga. Helsingfors den 9 januari 2009 Omsorgsminister Paula Risikko 5