Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 389/2010 vp Hoitotakuun toteutuminen Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Hoitotakuun tavoitteena on, että ihmiset saavat hoitoa tasapuolisesti asuinpaikasta riippumatta. Laissa on säädetty, missä ajassa kuntalaisen on viimeistään päästävä lääketieteellisesti tarpeelliseksi todettuun kiireettömään hoitoon. Sosiaalija terveysministeriö on laatinut sairauskohtaiset suositukset lain käytäntöön soveltamisesta. Kaikkia koskee periaate, että ensiapuun ja kiireelliseen hoitoon on päästävä heti. Kiireettömällä hoidolla tarkoitetaan hoitoa, jossa tila ei vaadi välitöntä hoitoon pääsyä, vaan potilas voi odottaa sekä hoidon tarpeen arviointia että hoitoon pääsyä. Puhelinpalvelua ja neuvontaa on terveyskeskuksesta saatava arkipäivisin virka-aikana välittömästi. Perusterveydenhuollossa on päästävä kiireettömän hoidon arviointiin kolmessa arkipäivässä yhteydenotosta. Tutkimuksiin ja hoitoihin, joita ei voida antaa vastaanotolla, on päästävä kolmessa kuukaudessa. Erikoissairaanhoidon tasoiseen terveyskeskushoitoon (esimerkiksi kirurgiset toimenpiteet) ja erikoissairaanhoitoon on päästävä viimeistään kuudessa kuukaudessa. Hoidon tarpeen arvioi terveydenhuollon ammattihenkilö. Suositusten ohella hoitopäätöstä tehtäessä on otettava huomioon potilaan yksilöllinen elämäntilanne sekä hoidon tarve, ja hoidosta tulee päättää yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Potilaalle ilmoitetaan, milloin ja missä hänet hoidetaan. Jos hoitoaika tai -paikka muuttuu, hänelle ilmoitetaan muutoksen syy sekä uusi hoitoaika ja -paikka. Jos oma terveyskeskus tai sairaala ei pysty hoitamaan potilasta määräajassa, hoito on järjestettävä toisessa kunnassa tai yksityisesti ilman, että potilas maksaa enempää kuin hoidosta omassa sairaalassa tai terveyskeskuksessa. Edellä mainittu kertoo siitä, kuinka asioiden pitäisi Suomessa toimia, mutta kuinka onkaan arjessa: ihmiset törmäävät tilanteeseen, jossa työikäinen joutuu ottamaan velkaa saadakseen itselleen asianmukaisen hoidon tarvitessaan pikaisesti lonkkaleikkausta? Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus näkee hoitotakuun Suomessa toteutuvan ja onko niin, että Suomessa normaalin palkansaajan tarvitsee ottaa velkaa päästäkseen tarvitsemaansa lonkkaleikkaukseen ja saadakseen asianmukaisen hoidon asianmukaisessa ajassa ilman kuukausien jonotusta ja työkyvyn menettämistä? Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 2010 Merja Kyllönen /vas Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Merja Kyllösen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 389/2010 vp: Miten hallitus näkee hoitotakuun Suomessa toteutuvan ja onko niin, että Suomessa normaalin palkansaajan täytyy ottaa velkaa päästäkseen tarvitsemaansa lonkkaleikkaukseen ja saadakseen asianmukaisen hoidon asianmukaisessa ajassa ilman kuukausien jonotusta ja työkyvyn menettämistä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kansanterveys- ja erikoissairaanhoitolakia muutettiin siten, että vuoden 2005 alusta terveyskeskuksilta ja sairaanhoitopiireiltä edellytettiin kiireettömän tarpeen mukaisen hoidon antamista määrätyssä ajassa. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla toteutettiin hanke yhtenäisten kiireettömän hoidon perusteiden laatimiseksi sairaanhoitopiirien lääketieteellisten asiantuntijoiden avulla. Näillä toimilla pyrittiin eroon pitkistä jonotusajoista kiireettömään hoitoon. Tavoitteessa onnistuttiin kokonaisuutena hyvin. Leikkausta ja hoitoa pitkään odottavien määrä on merkittävästi laskenut hoitotakuun voimaantulon jälkeen. Esimerkiksi syksyllä 2007 leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa yli puoli vuotta odottaneita oli erikoissairaanhoidossa 9 172, mutta keväällä 2009 yli puoli vuotta odottaneiden määrä oli laskenut 745 potilaaseen koko Suomessa. Sairaaloiden toiminta on lisääntynyt erityisesti niillä aloilla, joissa odottajien määrät ovat olleet suurimmat. Tämä koskee esimerkiksi ortopediaa ja siihen liittyviä leikkauksia. Palveluiden kysyntä on kuitenkin lisääntynyt ja henkilöstöä ei ole aina ollut riittävästi saatavissa. Tämän seurauksena pitkään odottavien määrä piteni syystalvella siten, että vuodevaihteessa yli puoli vuotta odottaneita oli Osasyynä tähän oli myös syystalvella koettu sikainfluenssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää terveydenhuollon kentältä tiedot hoitoon pääsystä erikseen suun terveydenhuollosta ja perusterveydenhuollosta vähintään kaksi kertaa vuodessa ja erikoissairaanhoidosta kolme kertaa vuodessa. Erikoissairaanhoidon tuoreimmat luvut saadaan käyttöön kesäkuussa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) valvoo hoitoon pääsyn kokonaistilannetta erikoissairaanhoidossa mukaan lukien lasten ja nuorten sekä aikuisten mielenterveyspalvelut, sekä sitä, miten väestölle tiedotetaan hoitoonpääsytilanteesta sairaanhoitopiireissä. Aluehallintoviranomaiset valvovat hoitoon pääsyä yksittäisillä erikoisaloilla sekä yksittäisten erikoisalojen lähetteiden käsittelyaikaa. Aluehallintoviranomaiset valvovat terveyskeskuksia ja niiden osatoimintoja, esimerkiksi suun terveydenhuoltoa sekä sitä, miten väestölle tiedotetaan hoitoonpääsytilanteesta terveyskeskuksissa. Valtaosa sairaanhoitopiireistä saavuttaa hoitotakuun tavoitteet. Valvira on useaan otteeseen pyytänyt niiltä terveydenhuollon yksiköiltä selvitystä, joilla odotusajat ovat olleet pitkiä. Jos odottajien määrät ovat olleet suuria, on se myös antanut asiassa uhkasakon. Näillä toimilla sairaanhoitopiirit on saatu lyhentämään jonoja hoitotakuun rajoihin erilaisin erityisjärjestelyin. Eri- 2

3 Ministerin vastaus KK 389/2010 vp Merja Kyllönen /vas tyisjärjestelyjen vaikutus on ollut joskus kuitenkin lyhytaikainen. Voidaan todeta, että hoitotakuu on parantanut palveluiden saatavuutta ja lisännyt julkisen terveydenhuollon palvelutuotantoa. Ajoittaisista ongelmista huolimatta julkisen terveydenhuollon toimintayksiköt, niin sairaalat kuin terveyskeskukset ovat pystyneet vastaamaan palveluiden kysynnän kasvuun. Ministeriön alaiset laitokset tuottavat päivittyvää tietoa odotusajoista ja valvovat tältä osin lainsäädännön toteutumista. Täten muun muassa lonkkaleikkaukseen pääsee koko Suomessa alle puolessa vuodessa hoitotarpeen toteamisen jälkeen yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Useimmissa tapauksissa suunniteltuun leikkaukseen pääsee merkittävästi nopeammin. Kiireelliset leikkaukset päivystysleikkaukset ja esimerkiksi syöpään liittyvät leikkaukset on koko maassa pystytty suorittamaan viivytyksettä. Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 389/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Merja Kyllönen /vänst: Hur anser regeringen att vårdgarantin uppfylls i Finland och är det så att man i Finland som normal löntagare är tvungen att skuldsätta sig för att få en behövlig höftoperation och för att få tillbörlig vård inom en skälig tid utan att behöva stå i kö i flera månader och mista arbetsförmågan? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Folkhälsolagen och lagen om specialiserad sjukvård ändrades från början av 2005 så att hälsovårdscentralerna och sjukvårdsdistrikten blev skyldiga att ge icke-brådskande, nödvändig vård inom utsatt tid. Under ledning av social- och hälsovårdsministeriet genomfördes ett projekt för att utarbeta enhetliga grunder för icke-brådskande vård med hjälp av medicinska sakkunniga inom sjukvårdsdistrikten. Med dessa åtgärder strävade man efter att slippa långa kötider till icke-brådskande vård. Ur ett helhetsperspektiv lyckades man väl med att nå målet. Antalet personer som står i kö under en lång tid för en operation eller behandling har markant sjunkit efter att vårdgarantin trädde i kraft. Som exempel kan nämnas att på hösten 2007 uppgick antalet patienter som i över ett halvt år hade väntat på en operation, ett ingrepp eller en behandling till 9 172, på våren 2009 hade emellertid antalet patienter som hade väntat i över ett halvt år sjunkit till 745 patienter i hela landet. Verksamheten på sjukhusen har ökat framför allt inom de områden som har haft det högsta antalet patienter i köerna. Detta gäller exempelvis ortopedin och kirurgiska ingrepp i anslutning till den. Efterfrågan på tjänsterna har dock ökat och det har inte alltid funnits tillgång till tillräckligt med personal. Till följd av att antalet patienter som hade väntat länge ökade på senhösten uppgick antalet patienter som hade väntat i mer än ett halvt år på så vis till vid årsskiftet En delorsak till detta var även svininfluensen som förekom på senhösten. Institutet för hälsa och välfärd (THL) samlar in data om tillgången till vård på hälso- och sjukvårdsfältet separat i fråga om mun- och tandhälsovården och primärhälsovården åtminstone två gånger om året och i fråga om den specialiserade sjukvården tre gånger om året. De färskaste siffrorna som gäller den specialiserade sjukvården står till buds i juni Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården (Valvira) svarar för tillsynen av helhetssituationen i fråga om tillgången till vård inom den specialiserade sjukvården, inklusive mentalvårdstjänsterna för barn, unga och vuxna, samt över hur befolkningen informeras om situationen i fråga om tillgången till vård i sjukvårdsdistrikten. Regionförvaltningsmyndigheterna övervakar tillgången till vård inom specialiteterna och behandlingstiden avseende enskilda remisser till specialiteterna. Regionförvaltningsmyndigheterna övervakar hälsovårdscentralerna och deras delfunktioner, t.ex. mun- och tandhälsovården, och på vilket sätt befolkningen informeras om situationen i fråga om tillgången till vård på hälsovårdscentralerna. Merparten av sjukvårdsdistrikten når de mål som ställs i fråga om vårdgarantin. Valvira har ett 4

5 Ministerns svar KK 389/2010 vp Merja Kyllönen /vas flertal gånger begärt en utredning av de enheter inom hälso- och sjukvården vilka har haft långa väntetider. Om antalet patienter som har stått i kö har varit höga, har Varvira även förelagt dem vite i ärendet. Med hjälp av dessa åtgärder har man fått sjukvårdsdistrikten att med olika specialarrangemang förkorta köerna och hålla sig inom ramarna för vårdgarantin. Effekten av specialarrangemangen har dock ibland varit kortvarig. Det kan konstateras att vårdgarantin har förbättrat tillgången till tjänsterna och ökat serviceproduktionen inom den offentliga hälso- och sjukvården. Oavsett tidvis förekommande problem har verksamhetsenheterna för den offentliga hälso- och sjukvården klarat av att svara mot den ökade efterfrågan på tjänsterna. Institutionerna som underlyder ministeriet producerar tidsenliga uppgifter om väntetiderna och övervakar till denna del iakttagandet av lagstiftningen. På så vis har man i hela Finland möjligheter till en höftoperation inom mindre än ett halvt år efter att vårdbehovet har konstaterats med undantag av vissa enstaka avvikelser. I de flesta fall kallas man till en planerad operation betydligt snabbare. Man har klarat av att utföra brådskande operationer, jouroperationer och cancerrelaterade operationer utan dröjsmål i hela landet. Helsingfors den 27 maj 2010 Omsorgsminister Paula Risikko 5