Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 665/2009 vp YTHS:n päätös rajata jatko-opiskelijat palvelujensa ulkopuolelle Eduskunnan puhemiehelle Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS on päättänyt, että tästä syksystä alkaen jatko-opiskelijat eivät enää saa käyttää sen tarjoamia terveydenhuollon palveluita, vaikka olisivatkin ylioppilaskunnan jäseniä. Säätiö perustelee päätöstä rahapulalla. Päätöstä puolustaessaan YTHS on linjannut, että sen perustehtävä on perustutkinto-opiskelijoiden terveydenhuollon järjestäminen. Sen mukaan suuri osa jatko-opiskelijoista on töissä ja kuuluu siten työterveyshuollon piiriin. Jatkoopiskelijoiden pudottaminen palvelujen ulkopuolelle vähentää jonoja ja auttaa niin takaamaan paremman palvelun perustutkinto-opiskelijoille. YTHS:n mukaan jatko-opiskelijat kuormittavat sen palveluja enemmän kuin perustutkintoopiskelijat. Erityisesti jatko-opiskelijat käyttävät mielenterveyden ja hammashuollon palveluja. Luultavasti jatko-opiskelijat vaikuttavat tilastoissa käyttävän YTHS:n palveluita ahkerasti siksi, että ne opiskelijat, jotka ovat ylioppilaskunnan jäseniä, ovat maksaneet jäsenmaksunsa nimenomaan voidakseen käyttää terveydenhuoltopalveluita. Esimerkiksi apurahatutkijat eivät kuulu työterveyshuollon piiriin. Heille ja luultavasti myös muille jatko-opiskelijaryhmille YTHS:n päätös merkitsee jatkossa kalliimpia ja mahdollisesti heikkolaatuisempia palveluita. Kansanterveydellisesti YTHS:n päätös evätä palvelut nuorilta aikuisilta on arveluttava. Kaikkien tilastojen mukaan nuorten aikuisten mielenterveysongelmat lisääntyvät entisestään. On edesvastuutonta sysätä jatko-opiskelijat kuntien asiakkaiksi jo entisestään pitkiä jonoja kasvattamaan. Sama pätee hammashuoltoon. Lisäksi asiakkaiden ja kustannusten kierrättäminen kuntiin on näennäistä säästöä. Kunnathan rahoittavat YTHS:ää yhdessä opiskelijoiden ja Kelan kanssa. YTHS yritti vuonna 2006 yksipuolisella päätöksellä evätä jatko-opiskelijoilta hammashuollon palvelut. Tuolloin oikeusasiamies otti kannan, että päätös oli lainvastainen, ja YTHS joutui kumoamaan sen. Tuolloin sosiaali- ja terveysministeriö lausui kannanottonaan oikeusasiamiehelle tulleeseen kanteluun muun muassa seuraavaa: "Muut perusteet palvelujen rajaamiseen ovat ministeriön käsityksen mukaan lainvastaisia, kuten päätös rajata opiskelijaksi vain perustutkintoa suorittava opiskelija. Ministeriön lausunnon mukaan YTHS on rajannut yksipuolisesti hoitovastuutaan kansanterveyslain ja em. sopimuksen vastaisesti. Sen vuoksi YTHS:n tulisi välittömästi muuttaa toimintakäytäntönsä voimassa olevien säännösten mukaiseksi." Oikeusasiamies totesi päätöksessään (kursivointi muutettu): "YTHS:n asema yliopisto-opiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollon järjestäjänä perustuu kansanterveyslakiin. Lain 14 :n 1 momentin 6 kohdan mukaan yliopisto-opiskelijoiden terveydenhoito, sairaanhoito ja suun terveydenhuolto voidaan kunnan suostumuksella järjestää muutoin sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymällä tavalla. Yliopisto-opiskelijoiden Versio 2.0

2 opiskelijaterveydenhuollon järjestämisvastuu on siirtynyt tuon säännöksen nojalla YTHS:lle myös jatko-opiskelijoiden osalta kokonaisuudessaan, suun terveydenhuollon palvelut mukaan lukien." Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko ministeriö tietoinen siitä, että YTHS yrittää jälleen lainvastaisella tavalla rajata osan opiskelijoista palveluidensa ulkopuolelle ja mihin toimenpiteisiin ministeriössä aiotaan tämän johdosta ryhtyä? Helsingissä 14 päivänä elokuuta 2009 Outi Alanko-Kahiluoto /vihr 2

3 Ministerin vastaus KK 665/2009 vp Outi Alanko-Kahiluoto /vihr Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 665/2009 vp: Onko ministeriö tietoinen siitä, että YTHS yrittää jälleen lainvastaisella tavalla rajata osan opiskelijoista palveluidensa ulkopuolelle ja mihin toimenpiteisiin ministeriössä aiotaan tämän johdosta ryhtyä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat kansanterveyslain (66/1972) 14 :n 1 momentin 6 kohdan mukaisia palveluja, joista kunta on vastuussa. Edellä mainitussa säännöksessä todetaan myös, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhoito ja sairaanhoito sekä suun terveydenhuolto voidaan kunnan suostumuksella järjestää myös muutoin sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymällä tavalla. YTHS:n tuottamat opiskeluterveydenhuollon palvelut nojautuvat mainittuun kansanterveyslain kohtaan. Mainittuun kansanterveyslain säännökseen perustuen yliopistojen sijaintikunnat ja YTHS ovat tehneet sopimuksen opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä yliopisto-opiskelijoille. Lääkintöhallitus hyväksyi aikanaan tuon sopimuksen. Nyt YTHS ja kunnat ovat neuvotelleet uuden sopimuksen. Mallisopimus on toimitettu sosiaali- ja terveysministeriön hyväksyttäväksi. Saatuaan siitä Suomen kuntaliiton lausunnon ja lisäselvityksen YHTS:ltä, sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyi sopimuksen 3 päivänä elokuuta Sopimuksessa tarkoitettujen palvelujen kohteena ovat ylioppilaskuntien jäsenet, jotka maksavat terveydenhoitomaksun. Aikaisemmin 1980-luvun loppupuolelta lähtien jatkotutkintoopiskelijat olivat voineet vapaaehtoisesti suorittaa terveydenhoitomaksun ja tulla näin YTHS:n palvelujen piiriin. KOTA-tietokannan mukaan vuonna 2007 jatkotutkinto-opiskelijoita oli noin Heistä terveydenhoitomaksun maksaneita on ollut noin opiskelijaa, eli vajaa 20 %. Jatko-opiskelijat ovat olleet pääsääntöisesti oman kuntansa terveyskeskuspalvelujen tai oman työnantajansa työterveyshuollon piirissä. Tilastokeskuksen tietojen perusteella huomattava osa jatkotutkintoopiskelijoista on selkeästi perustutkinto-opiskelijoita vanhempia, joilla on pääsääntöisesti käytössään työterveyshuollon palvelut. YTHS perusteli nykyisessä sopimuksessa jatkotutkinto-opiskelijoiden rajaamista palvelujen ulkopuolelle myös sillä, että YTHS:n palvelut ovat selkeästi kohdistettu nuorille perustutkinto-opiskelijoille. Suomen Kuntaliitto totesi sosiaali- ja terveysministeriölle toimittamassaan lausunnossa, että jatkotutkinto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut järjestetään kunnan normaalipalvelujen piirissä ja siten heidän palvelujen saatavuus on turvattu. Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että jatko-opiskelijoiden rajaaminen YTHS:n järjestämien palvelujen ulkopuolelle kuluvan elokuun alusta lukien perustuu kansanterveyslakiin ja sen nojalla kuntien ja YTHS:n välillä tehtyihin sopimuksiin, jotka sosiaali- ja terveysministeriö on hyväksynyt. 3

4 Ministerin vastaus Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko 4

5 Ministerns svar KK 665/2009 vp Outi Alanko-Kahiluoto /vihr Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 665/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Outi Alanko-Kahiluoto /gröna: Känner ministeriet till att Studenternas hälsovårdsstiftelse (SHVS) igen på ett lagstridigt sätt försöker avgränsa tillhandahållandet av sina tjänster så att en del studerande inte längre har tillgång till dem och vilka åtgärder ämnar ministeriet vidta med anledning av detta? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Studerandehälsovårdstjänster hör till de tjänster som kommunerna enligt 14 1 mom. 6 punkten i folkhälsolagen (66/1972) är skyldiga att tillhandahålla. I ovan nämnda bestämmelse fastställs också att hälso- och sjukvård samt mun- och tandvård för studerande vid universitet och yrkeshögskolor med kommunens samtycke kan ordnas också på något annat av social- och hälsovårdsministeriet godkänt sätt. De studerandehälsovårdstjänster som SHVS producerar baserar sig på den ovan nämnda punkten i folkhälsolagen. Placeringsorterna för universiteten och SHVS har med stöd av den ovan nämnda bestämmelsen i folkhälsolagen ingått ett avtal om ordnandet av studerandehälsovård för högskolestuderande. Medicinalstyrelsen godkände på sin tid avtalet. Nu har SHVS och kommunerna förhandlat fram ett nytt avtal. Modellavtalet har lämnats till social- och hälsovårdsministeriet för godkännande. Efter att ha fått ett utlåtande om avtalet av Finlands Kommunförbund och en tilläggsutredning av SHVS godkände Social- och hälsovårdsministeriet avtalet den 3 augusti Målgruppen för de tjänster som avses i avtalet är de studentkårsmedlemmar som betalar en hälsovårdsavgift. Enligt tidigare praxis som gällde sedan slutet av 1980-talet hade de studerande som bedrev fortsatta studier möjlighet att betala en frivillig hälsovårdsavgift för att på så vis kunna bruka SHVS:s tjänster. Enligt databasen KOTA bedrev ca studerande fortsatta studier Av dem hade ca studerande betalat en hälsovårdsavgift, d.v.s. knappt 20 procent av de studerande. De som bedriver fortsatta studier omfattas i regel av hälsovårdscentralstjänster som tillhandahålls av den egna kommunen eller av företagshälsovårdstjänster som tillhandahålls av den egna arbetsgivaren. Enligt Statistikcentralens uppgifter är en betydande andel av dem som bedriver fortsatta studier betydligt äldre än grundexamensstuderande. Enligt det nuvarande avtalet har de som bedriver fortsatta studier inte tillgång till SHVS:s tjänster. SHVS motiverade detta med att dess tjänster framför allt riktas till unga grundexamensstuderande. Finlands Kommunförbund konstaterade i utlåtandet som tillställdes social- och hälsovårdsministeriet att studerandehälsovårdstjänster för dem som bedriver fortsatta studier tillhandahålls inom ramen för kommunens normala tjänster. På så vis säkerställs deras tillgång till tjänsterna. På grundval av det som anförs ovan kan det slås fast att beslutet om att avgränsa SHVS:s tjänster så att de som bedriver fortsatta studier inte längre har tillgång till tjänsterna efter augusti i år baserar sig på folkhälsolagen och med stöd av den på de av social- och hälsovårdsministeriet 5

6 Ministerns svar godkända avtalen som kommunerna och SHVS har ingått. Helsingfors den 3 september 2009 Omsorgsminister Paula Risikko 6