Sote- ja maakuntauudistus. Valmisteluvaiheen työsuunnitelma

Transkriptio

1 Sote- ja maakuntauudistus Valmisteluvaiheen työsuunnitelma

2 Työsuunnitelman sisältö 1 Lähtötilanne 1.1 Tausta 1.2 Kunnan, maakunnan ja valtion tehtävät uudistuksen jälkeen 1.3 Uuden maakunnan muodostajat 1.4 Uudistuksen kulmakivet 1.5 Valmistelun vaiheet 2 Tarkoitus 2.1 Uudistuksen kansalliset tavoitteet 2.2 Valmisteluvaiheen tavoitteet 2.3 Rajaukset 3 Aikataulu ja resurssit 3.1 Edellytykset 3.2 Aikataulu ja tarkistuspisteet 3.3 Resurssit 3.4 Hankkeet 4 Organisaatio 4.1 Valmistelun organisointi 4.2 Vastuut ja valtuudet 5 Työskentely 5.1 Vaatimusten ja dokumenttien hallinta 5.2 Viestintä 6 Osaprojektit 6.1 Konserni 6.2 Palveluiden järjestäminen 6.3 Palveluiden tuotanto 6.4 Tukipalvelut 6.5 Tietohallinto ja ICT-järjestelmät 6.6 Muutosjohtaminen ja -valmennus 7 Riskit valmisteluvaiheessa 8 Rahoitus

3 Lähtötilanne

4 1.1 Tausta Sote- ja maakuntauudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille tehtäviä valtiolta ja kunnilta Sipilän hallitus ilmoitti , että voimaantulo siirtyy vuodella eteenpäin. Maakunnat aloittavat palvelutoiminnan Ensimmäiset maakuntavaalit ovat Valmistelu jatkuu organisaatioiden yhteistyönä saakka Maakunta perustetaan oikeustoimihenkilönä, kun voimaanpanolaki tulee voimaan Eduskunnan perustuslakivaliokunta edellyttää hallitukselta uuden esityksen valinnanvapauden toteuttamistavasta (yhtiöittäminen) Valinnanvapauden toteutustavalla vaikutuksia myös kasvupalveluihin, konsernirakenteeseen ja tukipalvelujen organisointiin Valinnanvapauden pilotointi voi alkaa Maakuntien toimivaltaa rajataan tukipalveluissa (ICT, talous- ja henkilöstöhallinto, kiinteistöt), joissakin erityistehtävissä ja yhteistyöalueissa

5 1.1 Tausta Keski-Suomen esivalmisteluvaihe 9/2016 6/2017 antaa hyvän perustan uuden maakunnan valmistelulle reilut 230 asiantuntijaa 12 työryhmissä, lisäksi popup-ryhmiin osallistuneet loppuraportit Esivalmistelu tehtiin lakiluonnosten perusteella asiakkaiden ja palveluiden näkökulmasta Sote-palveluissa Keski-Suomi organisaatiorakenteeltaan hajanainen, mutta toiminnaltaan varsin tehokas. Maakuntapalveluissa eheä lähtötilanne. ICT-järjestelmien siirtäminen, uusiminen ja yhtenäistäminen ovat suuri tehtävä, sillä keskitettyjä ratkaisuja on maakunnassa vähän. Asiakas- ja potilastietojärjestelmän kilpailutus on juuri käynnistynyt. Valtakunnallisten palvelukeskusten rooli ja suhde maakuntiin selkeytymässä epäluottamusta edelleen ilmassa

6 1.2 Kunnan, maakunnan ja valtion tehtävät uudistuksen jälkeen Kunta Osaaminen ja sivistys Paikallinen elinkeinopolitiikka Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Liikunta, kulttuuri ja vapaa-aika Nuorisotoimi Maankäyttö ja rakentaminen Paikallinen osallistaminen Maakunta Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Työ- ja elinkeinopalvelut Ympäristöterveydenhuolto Aluekehittäminen Alueiden käytön ohjaus ja maakuntakaavoitus Liikennejärjestelmäsuunnittelu Maaseudun kehittäminen Maatilojen palvelut Identiteetin ja kulttuurin edistäminen Valtio Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys Perusoikeuksien turvaaminen ja arviointi Turvallisuustehtävät Valtakunnalliset ja kansainväliset tehtävät Yleinen edunvalvonta

7 Valtio Maakunta Kunta 1.3 Uuden maakunnan muodostajat Kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kuntouttava työtoiminta htv Jyväskylän, Keuruun, Laukaan ja Viitasaaren ympäristöterveydenhuolto Keuruun, Laukaan, Pihtiputaan ja Saarijärven maaseutuhallinto Keuruun ja Sysmän lomituspalvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Keski-Suomen pelastuslaitos Keski-Suomen liitto 64 htv 19 htv 173 htv htv 335 htv 31 htv Keski-Suomen maakunta 1 mrd htv Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen TE-toimisto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 160 htv 144 htv 5 htv

8 1.4 Uudistuksen kulmakivet Digitalisaatio Kustannusten hillintä Vahva järjestäjä Valinnanvapaus Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Integraatio

9 1.5 Valmistelun vaiheet 9/2016 5/2018 6/ /2018 1/ /2019 Esivalmistelu ja valmistelu kk Väliaikainen hallinto 7-8 kk Käynnistäminen 12 kk 2020 Uudistuksen valmistelu yhteistyössä muutosvisio ja tavoitteet edellytykset henkilöstön ja tehtävien sujuvalle siirtämiselle uusiin organisaatioihin alustava suunnitelma maakunnan palvelukokonaisuuksista, palvelutavoitteista ja palveluiden tuotantomalleista jatkuu alkaen projektina siihen saakka, kunnes voimaanpanolaki voimassa Valmisteluvastuu väliaikaisella valmistelutoimielimellä sovitun kokoonpanon tarkistaminen keväällä 2018 toimielin tekee väliaikaisia päätöksiä uutta maakuntaa koskien tarkka suunnitelma uuden maakunnan käynnistämisestä ja toiminnasta maakuntavaalit Maakuntavaaleilla valittu maakuntavaltuusto aloittaa maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen, tarkastuslautakunnan ja uuden organisaation johdon maakuntavaltuusto ja hallitus tekevät päätökset palvelukokonaisuuksista, palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta sekä toiminnan organisoinnista alkaen

10 Tavoitteet

11 2.1 Uudistuksen kansalliset tavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot pienentyvät Palvelujen yhdenvertaisuus ja saatavuus paranevat Asiakas saa palvelut tarpeidensa mukaisesti Asiakas saa laajemman vapauden valita palveluntarjoajan Palvelut ja hallinto järjestetään taloudellisemmin Asukkaat vaikuttavat suoraan oman maakunnan päätöksentekoon Muuttaa elämää Asiakaslähtöisyys, palveluasenne Fiksu toteutus

12 2.2 Valmisteluvaiheen tavoitteet Esimerkiksi: Yhteisen kehittämistahdon muodostaminen Muutoksen sujuvoittaminen sitä vaiheistamalla Toiminnan ja osaamisen kehittäminen kohti uutta Edetäänkö valtakunnallisen soteuudistuksen mukaisesti vai valtakunnallisista päätöksistä riippumatta? A) Itsenäisten organisaatioiden käytäntöjä ja toimintatapoja yhtenäistämällä Maakunnalliset palvelurakennetavoitteet Yhteiset palveluiden, etuisuuksien ja rahoitusten myöntämisperusteet sekä asiakasmaksut Yhteinen asiakasohjaus ja palvelutarpeen arviointi Maakunnallinen tuotannon ohjaus ja valvonta Valinnanvapauskokeilu ja pilotti Maakunnallinen tuotanto tietyissä palveluissa (esim. asiakasohjaus, sote-keskus) B) Järjestämis- ja tuotantovastuuta siirtämällä kunnista yhteiselle organisaatioille Osassa palveluista vai kaikissa palveluissa? Isäntäkunta tai kuntayhtymä? Julkisen tuotannon organisointi (brutto-/nettoyksikkö, liikelaitos, yhtiö, osuuskunta)?

13 2.3 Rajaukset Valmisteluvaiheen aikana ei pyritä ratkaisemaan, suunnittelemaan ja organisoimaan kaikkia maakunnan tehtäviä valmiiksi työ jatkuu ja tarkentuu seuraavassa, väliaikaishallinnon vaiheessa Päätökset tekee tammikuussa 2019 aloittava maakuntavaltuusto ja sen asettama maakuntahallitus Keski-Suomen kuntien vastuulla on uudistuksesta johtuvan oman toiminnan kehittäminen Samoin yritykset ja kolmas sektori kehittävät omaa toimintaansa Valmistelun painopiste on yhteisissä muutostarpeissa yksittäinen organisaatio vastaa omasta valmistautumisestaan

14 Aikataulu ja resurssit

15 3.1 Edellytykset Lainsäädännön valmistuminen ilmoitetussa aikataulussa uudistuksen perustan asettavat lait palveluita ja tehtäviä säätelevät ns. substanssilait Yhteistyötahto ja tietojensaanti fuusioon valmistautuvien organisaatioiden kesken henkilöstö, sopimukset, kiinteistöt voimaanpanolain velvoitetta tietojen antamiseen ei vielä ole! Riittävä resurssointi valmisteluun valtionrahoitus valmisteluun ja muutosinvestointeihin kuten ICT organisaatioiden hyväksymä työajan käyttö ja sijaisjärjestelyt

16 Maakuntahallitus ja-valtuusto Johtoryhmä 3.2 Aikataulu ja tarkistuspisteet Syksy To Valmistelun organisointi, resursointi ja työsuunnitelma To Tavoitteiden purku, palveluiden järjestämisen työsuunnitelma Pe 4.8. Tilannekatsaus Pe Päätös valmisteluvaiheen organisoinnista, väliaikaisen YTelimen asettaminen Pe Konsernin, palvelutuotannon, ICT:n ja tukipalveluiden sekä muutostuen työsuunnitelmat Työpaja To Uudistuksen tavoitteet, muutostavoitteet vuosille 2018 ja 2019 (evästyskeskustelu), työsuunnitelma To Suunnitelma strategiatyön toteuttamisesta, talouden työsuunnitelma, muutostavoitteet , esimiesten palautteet, muutosvalmennus Työpaja Pe Suunnitelma strategiatyön toteuttamisesta, arvot ja valinnat strategiatyön perustana, (evästys) To Konserni, talouden simulointi, henkilöstön palautteet, valinnanvapauden toteutustapa Työpaja Pe Muutostavoitteet 2018, valinnanvapauden toteutustapa To Maakunnan brändin perusta, muutostavoitteet 2019, tukipalvelut, järjestäjän tehtävät Pe Tilannekatsaus, suunnitelma strategiatyön toteutuksesta Pe Maakunnan brändin perusta, tukipalvelut, järjestäjän tehtävät

17 3.3 Resurssit Perustana Keski-Suomen liiton koordinoima ja VM:n osarahoittama valmisteluprojekti Rahoitus ajalle , tuki 90 % Jatkoaikaa ja lisärahoitusta saadaan syys-lokakuun taitteessa Asiantuntijat työskentelevät osatai kokoaikaisesti valmisteluprojektissa Sopimukset työpanoksesta Keski- Suomen liiton ja työnantajan välillä Henkilöt ovat omien työnantajiensa palveluksessa ja noudattavat työpaikkansa sääntöjä esim. matkaluvat Projektin rahoituksesta ja muista juridisista päätöksistä vastaa Keski- Suomen liitto hallintosääntönsä mukaisesti Hankinnoista vastaa Keski-Suomen liitto tai yhteistyösopimuksen nojalla jokin toinen organisaatio

18 3.4 Hankkeet Palvelut asiakaslähtöisiksi Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaan osallisuus Susanna Mutanen Lasten ja perheiden parhaaksi LAPE Vahva yhdyspinta kuntiin ja eri palveluihin Raija Harju-Kivinen Kukoistava kotihoito I&O Maakunnallisen 24/7 kotihoidon valmistelu ja tarvepohjainen resursointi Eeva-Liisa Saarman Vaikuttavat järjestöt Järjestöjen muuttuva rooli uudistuksessa Anne Astikainen Valinnanvapauskokeilu Jyväskylän kaupungin avosairaanhoidossa Riitta Pylvänen Muutosagentit I&O Muutosagentti Tuija Koivisto LAPE Muutosagentti Hanna Hämäläinen

19 Organisaatio

20 4.1 Valmistelun organisointi Järjestöareena, tulevaisuusryhmä, valmiustoimikunta jne. Muut foorumit Maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus poliittinen ohjaus ja sparraus Johtoryhmä valmistelun johtaminen ja organisointi kuntien ja maakunnan yhteistyö ja työnjako Kuntajohtajien kokous Projektitoimisto operatiivinen valmistelu ja tukitehtävät henkilöstön, asiakkaiden ja kumppaneiden asiantuntemus Viestintäryhmä Yhteistyöryhmät, asiantuntijaja popupryhmät Yhteistoimintaelin ennakoiva yhteistoiminta

21 4.2. Vastuut ja valtuudet Keski-Suomen maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus Uudistuksen johtoryhmä Poliittinen ohjaus - maakunnan tavoitetila - strategiset linjaukset Mauri Pekkarinen ja Rolf Nyholm Muutoksen johtaminen - strateginen ja operatiivinen valmistelutyö - resurssien organisointi Tapani Mattila Projektitoimisto Väliaikainen YTtoimielin Viestintäryhmä Valmistelun tuki Pirjo Peräaho Ennakoiva yhteistoiminta Arja Aroheinä Viestintä Emmi Hyvönen Kunnanjohtajien kokous ja muut toimivat yhteistyöryhmät ja keskustelufoorumit

22 Työskentely

23 5.1 Vaatimusten ja dokumenttien hallinta Viiteryhmien vaatimukset Asiakkaiden, henkilöstön ja muiden viiteryhmien näkemysten ja tyytyväisyyden varmistamiseksi asiakasraadit asiakkaiden ja henkilöstön osallistuminen suunnitteluun työryhmissä ja popup-ryhmissä esimiesten kuuleminen 9/2017 henkilöstön kuuleminen 10/2017 ja kevät 2018 työpaikkojen keskustelukulttuurin vahvistaminen kärkihankkeiden ja muiden kehittämishankkeiden tiivis yhteys valmistelutehtäviin seminaarit ja muut sidosryhmätilaisuudet Dokumentit Päätöksistä vastaa Keski-Suomen liitto hallintosääntönsä mukaisesti Keski-Suomen liiton asianhallintajärjestelmä Työryhmien yhteinen O365- sähköinen työtila Avoin viestintä ks2020.fi ja muut kanavat

24 5.2 Viestintä Periaatteet Strateginen viestintä on osa toimintaa kaikilla uudistuksen tasoilla johtamisesta arjen työhön Viestintä rakentaa ymmärrystä uudistustyöstä ja erityisesti Keski-Suomen tulevasta palvelurakenteesta eri kohderyhmille Viestintä on avointa, nopeaa, luotettavaa ja ymmärrettävää Viestintä tukee valmistelutyötä ja tavoitteiden saavuttamista Viestintä edistää osallisuuden toteutumista uudistustyössä Viestintä on monikanavaista ja kokeilee rohkeasti uusia tapoja tavoittaa ja osallistaa eri kohderyhmiä Viestintä rakentaa osaltaan tulevaisuuden vetovoimaisinta maakuntaa!

25 5.2 Viestintä Vastuut ja roolit Uudistuksen viestintää koordinoi ja linjaa syksystä lähtien johtoryhmä, jossa myös viestinnän edustaja Viestintäresurssia keskitetään projektitoimistoon, jolla päävastuu uudistuksen operatiivisen viestinnän toteutuksesta Päivittäisviestintä, markkinointiviestintä, verkkoviestintä, päätösviestintä, myöhemmin vaalit jne. Projektitoimiston viestinnän tukena toimii eri organisaatioiden yhteinen viestintäryhmä, joka kehittää uudistustyön viestintää Viestintäryhmän jäsenillä jatkossakin omat vastuut alatyöryhmien viestinnästä Kuntien viestintävastaavien verkosto tukee tiedon levityksessä ja tuo kentältä tietoa viestinnän tarpeista

26 5.2 Viestintä Kohderyhmät Viestinnällä on useita kohderyhmiä, joiden tiedontarve vaihtelee uudistuksen eri vaiheissa Jakoa sisäiseen ja ulkoiseen viestintään on näin mittavassa uudistuksessa miltei mahdotonta tehdä, sillä jokaisen kohderyhmän edustaja tarkastelee muutosta useammassa roolissa Viestinnässä tulee siten hyväksyä, että viestimme asioista mahdollisimman avoimesti ja eri kanavia hyödyntäen Sisäiset kohderyhmät: Organisaatioiden henkilöstöt Organisaatioiden esimiehet Henkilöstöjärjestöt, työsuojeluvaltuutetut Eri organisaatioiden päättäjät ja johtavat viranhaltijat Ulkoiset kohderyhmät: Keski-Suomen asukkaat ja palveluiden asiakkaat Yritykset Yhteisöt ja järjestöt Muut maakunnat ja valmistelijat Ministeriöt, muut hallinnon alat Media 26

27 Osaprojektit

28 Valmisteluvaiheen Konserni osaprojektit Järjestäjän tehtävät Palvelutuotanto Tukipalvelut Tietohallinto ja ICT-järjestelmät Viestintä Sidosryhmäyhteistyö Muutosjohtaminen ja -valmennus

29 6.1 Konserni Tehtävät ja vastuuhenkilöt 8/ /2017 1/2018 Talous ja sen simulointi Aija Suntioinen Tiedolla johtaminen Kirsi Mukkala Osallisuus Emmi Hyvönen Maakuntastrategia Tapani Mattila Kokonaisuuden vastuuhenkilö Tapani Mattila Konsernirakenne ja konserniohjaus Tuomo Ratinen Valmius- ja varautumissuunnittelu? Millainen organisaatio uusi maakunta on? Miten ja millaisella strategialla sitä johdetaan? Miten organisaatio toimii? Mikä on talouden liikkumavara? Huom. Talouden, konsernirakenteen ja valmiussuunnittelun työsuunnitelmat tarkentuvat loka- ja marraskuussa

30 MAAKUNNAN MUUT YHTIÖT Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus MAAKUNNAN OMISTAMA SOTE-YHTIÖ Keski-Suomen maakunta (Esivalmistelun pohjalta tehty alustava hahmotelma konsernirakenteesta) Maakuntajohtaja sekä asiantuntijajohto Maakuntavirasto Järjestämistehtävät? SOTE-LIIKELAITOS PELASTUSLAITOKSEN LIIKELAITOS MAAKUNNAN MUUT LIIKELAITOKSET Markkinoilla toimiva palvelutuotanto Yhtiössä tuotetaan: Suoran valinnan palvelut - Sote-keskuksen palvelut ja - Suunhoidon yksikön palvelut Yhtiössä myös maakunnan asiakassetelillä tuotettavat palvelut Maakunnan muut palveluyhtiöt Konserniohjaus ja konsernipalvelut Keski- Suomen asukkaat Kaikki maakunnan toiminta on asukkaitamme varten. Valinnanvapauden laajentuessa asiakkaat päättävät, kenen palveluita he käyttävät. Maakunta liikelaitoksineen varmistaa taustalla, että palvelua on jokaisen saatavilla yhteisesti sovituilla kriteereillä. Yhtiöitettävät tukipalvelut (Esimerkiksi talous- ja henkilöstöpalvelut, ICT-palvelut, ateriapalvelut, siivous- ja kiinteistönhuolto jne.) Yhtiöt voivat olla maakunnan - Kokonaan tai osittain omistamia in house yhtiöitä. Yhtiö ei kilpaile markkinoilla ja maakunta voi ostaa suoraan sen palveluita. - Kokonaan tai osittain omistamia out house -yhtiöitä joissa maakunnalla on omistus(ta). Yhtiö kilpailee markkinoilla ja maakunta ostaa palvelut kilpailutuksen kautta.

31 Syksyn toimenpiteitä Toimintaympäristön tilannekuvan mallinnus, syys-lokakuu 2017 Palvelee tulevaisuuden suunnittelun pohjana (uuden maakunnan palveluiden järjestäminen ja tuottaminen) Kartoitetaan tiedon yhdistelyn mahdollisuuksia ja hyödynnetään mm. paikkatietoa Kartoitetaan millaista tilannekuva -tietoa ja seurantaindikaattoreita nykytilanteessa voidaan tuottaa ja mitä tulisi kehittää 6.1. Konserni Tiedolla johtaminen Mitä päätavoitteet elinvoima ja hyvinvointi tarkoittavat mittareiden näkökulmasta, loka-marraskuu 2017 Elinvoiman ja hyvinvoinnin tavoitteille Keski-Suomessa tulee määritellä sisältö. Yhtenä lähestymiskulmana voi olla mittaritieto. Millaista elinvoima- ja hyvinvointitietoa voidaan tuottaa? Miten elinvoimaa ja hyvinvointia voidaan mitata ja seurata? Millaisia uusia mittareita tarvitaan? Kansallinen mittaristovalmistelu Maakunnan ja kuntien yhteistyö (mm. kunnat hyte-tiedon tuottajina) Palvelukokonaisuuksien tietotarpeiden kartoitus, joulu 17-tammikuu 2018 Kannustetaan pohtimaan uuden maakunnan tavoitteiden ja sieltä juontuvien tietotarpeiden lähtökohdista miten ko. palvelukokonaisuus tukee päätavoitteita? Tunnistetaan eri palvelukokonaisuuksien tietotarpeiden erityispiirteet, tiedon yhdyspinnat sekä nykytilan hyvät käytänteet ja ongelmakohdat. Kartoitetaan myös sellaisia tietotarpeita, joihin ei nykytilanteessa ole ollut mahdollista vastata. Tiedolla johtamisen sisältöjä, prosesseja ja käytäntöjä kehitetään muun valmistelun rinnalla. Tiedolla johtaminen tarvitsee onnistuakseen toimivat teknologiset ratkaisut, joten valmistelua tulee tehdä vuoropuhelussa ICT-kehittäjien kanssa. Uuden maakunnan johtamismallin ja toimintaa ohjaavien strategioiden tulee tunnistaa tiedon merkitys. Henkilöstön organisointi ja toimintakulttuuri tulee luoda tiedolla johtamista tukevaksi.

32 6.1 Konserni Strategiakello Suunnitelma strategiatyön toteuttamisesta Maakuntahallitus 10/2017 Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntastrategian 4/2019 Arvot ja avainkysymykset Useilla foorumeilla 11/2017 3/2018 Luonnoksen käsittely Maakuntavaltuusto 1-3/2019 Strategiset tavoitteet Maakuntahallitus ja valtuusto 5/2018 Osallisuus Luonnoksen käsittely Useilla foorumeilla 9-12/2018 Strategialuonnos Maakuntahallitus ja väliaikaishallinto 8/

33 Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Lautakunnat, jaostot vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, valiokunnat jne.) Vahva järjestäjä (poliittinen ohjaus) Lakien edellyttämä osallisuus ja mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon Päätösten vaikutukset asukkaiden arkeen: Työtä ohjaa maakunnan osallisuusohjelma Ennakoiva ja avoin viestintä ja tiedonkulku Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi Lakien edellyttämät kuulemiset Eri käyttäjäryhmien näkemykset ja palaute Vaikuttamistoimielimet (nuorisovaltuusto, Maakuntavirasto Maakuntajohtaja sekä asiantuntijajohto Järjestämistehtävät osallisuuden näkökulmasta: Valvonta, epäkohtiin puuttuminen sekä palveluntuottajien hyväksyminen. Asiakkaiden mahdollisuus verrata palveluntuottajien laatua. Osallisuus Tiedonkulku: Mikä toimii, mikä ei? Kaikki maakunnan toiminta on asukkaitamme varten. Meillä asiat tehdään yhdessä asukkaita kuullen. Osallisuus ei ole vain sana, vaan tapa toimia. Käyttäjäkokemusten, epäkohtien ja kehitysideoiden kokoaminen on tulevaisuuden palveluiden onnistumisen ehto. Palvelutuotanto Palvelutuotannon kehittäminen yhdessä käyttäjien kanssa Palveluiden toimivuus asukkaiden näkökulmasta Perustuu valtuuston hyväksymään osallisuusohjelmaan Suora palaute, sen koostaminen, käytettävät kanavat Erityisryhmien vahva huomioiminen! Asiakasraadit, alueelliset tapaamiset, parlamentit, infot jne. Kokemusasiantuntijat, käyttäjien kertomukset Maakunnan liikelaitos/liikelaitokset Maakunnan mahdolliset palveluyhtiöt Monituottajuus: ns. suoran valinnan sekä asiakassetelin palvelut tuottajasta riippumatta Maakunnan markkinoilta hankkimat tietyt erityistason palvelut

34 6.2 Järjestäjän tehtävät Valmistelutehtävät Miten maakunta huolehtii palvelujen saatavuudesta ja laadusta? Miten asiakkaita ohjataan ja neuvotaan? Miten palveluntuottajia ohjataan ja laatua valvotaan? Kokonaisuuden vastuuhenkilö Mikael Palola Nykytila-analyysi Palveluiden järjestämistä ohjaavat periaatteet ja tavoitteet Maakunnan järjestämistehtävä ja rooli (ml. suhde valtion ohjaukseen sekä demokraattiseen päätöksentekoon) Asiakkaiden ja asiakasryhmien määrittely sekä asiakkuuksien hallinta ja ohjaaminen Järjestettävät palvelukokonaisuudet ja palvelut Tuottajien hyväksymiskriteerit ja tuottajien hyväksymiseen, ohjaamiseen ja valvontaan liittyvät käytännöt Konsernipalveluihin sisältyvät, järjestämiseen liittyvät tehtävät (mm. valmius- ja varautumissuunnittelu, ICT, TKI-toiminta) Yhteistyöalueen/alueiden toiminta ja sopimukset Kuntien ja maakunnan roolit ja yhteistyö Järjestämistehtävien organisointi ja resursointi maakuntavirasto + organisaatio

35 6.2. Järjestäjän tehtävät Kuntien ja maakunnan yhteistyökäytännöt Nykytila-analyysi ja indikaattorit Järjestämisen periaatteet ja tavoitteet Järjestäjän tehtävän ja roolin määrittely Palveluiden määrittely - Määrittelysapluunat 9/17 - Valmistelun vastuuttaminen 9/17 - Järjestämissuunnitelma 1. vrs. 9/17 3/18 - Palvelukuvaukset 1. vrs. 9/17 3/18 Tuottajien hyväksymiskriteereiden ja tuottajien hyväksymiseen, ohjaamisen ja valvontaan liittyvien käytäntöjen määrittely - Sääntökirjan yleinen osa 10/17 01/19 - Sääntökirjan palvelukohtaiset osiot 1-3/19 Suunnitelmien toimeenpano organisaatioiden 2019 talousarvioihin ja toimintasuunnitelmiin - Palvelurakennetavoitteet - Myöntämiskriteerit ja asiakasmaksut - Valinnanvapauskokeilu ja pilotti - Palvelurakennetavoitteet, myöntämiskriteerit, asiakasmaksut - Asiakassetelisääntökirjat - Maakunnallinen Kaapo Asiakkuuksien hallinta ja asiakas/palveluohjaus - Asiakkaiden ja asiakasryhmien määrittely - Asiakas- ja palveluohjaus - Palvelutarpeen arviointi ja myöntäminen Järjestäjän organisaatio ja resursointi Yhteistoiminta-alueen/alueiden toiminta ja sopimukset Konsernipalveluihin liittyvät järjestäjän tehtävät

36 6.3 Palvelutuotanto Syksy 2017 Kärkihankkeilla edistetään maakunta uudistusta Kotihoidon yhtenäiset käytännöt (resurssien kuntien välinen käyttö) Perhekeskus mallin kehittäminen Valinnanvapaus kokeilu ja hakeutuminen Laajempaan kokeiluun (väestömäärä) Maakunnallisen Asiakas ja palveluohjauksen valmistelutyön käynnistäminen Liikelaitosselvitystyö (yhtiöittämisen perusteet ja periaatteet) Käynnistettään muutoskeskustelut työyhteisöjen kanssa (mm. REAL- ja osallistuminen henkilöstötapaamisiin) Olemassa olevien asiantuntija/substanssityöryhmie n kokoontumiset ja yhteisen näkymän muodostaminen Osallistuminen järjestämisen valmisteluun Kevät 2018 Palvelutuotannon sopimukset tukipalvelut (hallinto ja palvelutuotanto) ostopalvelut palveluseteli Järjestämissuunnitelmaa toteuttavan palvelutuotannon organisointi (liiketoimintasuunnitelma) Asiakkuudet ja palvelut (asiakkuusprosessit ja asiakastyön tavoitteet) Palveluiden tuotteistaminen ja hinnoittelu käynnistyy Maakunnallisten palveluiden organisoituminen Liikelaitoksen organisaatio (yhtiö) Taloudelliset tavoitteet Työyhteisöjen muutostuki jatkuu, henkilöstön ja työyhteisöjen tukeminen ja valmistaminen muutokseen Syksy 2018 Palvelutuotantoon liittyvät voimassa olevat sopimukset ovat valmiudessa irtisanottavaksi, päivitettäväksi. Tarvittavat uudet maakunnan hankinta tarpeet on määritetty ja kilpailutusten käynnistäminen keväällä 2019 on valmisteltu Asiakkuusprosessien määrittelytyö jatkuu tuotannon tavoitteet: tuotteistus ja hinnoittelu tuotantotapa tuottavuus laatu arvot Maakunnan palvelutuotannon resurssitarpeet Maakunnallisen palvelutuotannon osaamistarpeet Maakunnallisen palvelutuotanto organisaation ja hallintomallin tarkistaminen hallintosääntö toimintasääntö Työyhteisöjen muutostuki jatkuu, henkilöstön ja työyhteisöjen tukeminen ja valmistaminen muutokseen Kevät 2019 Vaihtoehdot: 1. Maakunnallinen SOTE- Kuntayhtymä aloittaa toimintansa (kunnat ovat siirtäneet järjestämis- ja tuotantovastuun ky:lle) 2. Kunnat ottavat käyttöön yhteneväiset asiakasmaksut, palveluiden myöntämisperusteet tietyissä palveluissa 3. Maakunnallisena palvelutuotantona käynnistyy: Asiakas ja palveluohjaus Kotihoito 24/7 Valinnanvapaus pilotti koko maakunnassa. Kunnat ottavat käyttöön yhteneväiset asiakasmaksut, palveluiden myöntämisperusteet Vastuu näiden palveluiden tuottamisen osalta on siirretty 4. Valmistelutyö jatkuu kuntapohjassa ja väliaikaishallinnolla Liikelaitoksen (ja yhtiön) perustaminen ja hallinnollisen toiminnan käynnistäminen Syksy 2019 Palvelutuotantoon liittyvät sopimukset on päivitetty - irtisanottu ja tarvittavat kilpailutukset mm. tukipalveluiden, ostopalvelutuotannon ja palveluseteleiden osalta toteutettu Sopimussalkku tuotannon ja tukipalveluiden osalta vuodelle 2020 on valmis Riippuen kevät 2019 toteutuneesta vaihtoehdosta Palveluorganisaation ja mallin tarkistaminen/viilaus kevään 2019 maakuntavaltuuston järjestämisestä tehtyjen päätösten pohjalta Valinnanvapaus pilotti käynnistyy koko maakunnassa Kokonaisuuden vastuuhenkilö Kati Kallimo

37 6.3 Palvelutuotanto Syksy 2017 Kevät 2018 Syksy 2018 Kevät 2019 Syksy Palvelutuotannon sopimukset (hallinto ja palvelutuotanto) Tarvittavat kilpailutukset Liikelaitosselvitystyö (yhtiöittämisen perusteet ja periaatteet) Järjestämissuunnitelmaa toteuttavan palvelutuotannon organisointi (liiketoimintasuunnitelma) Liikelaitoksen organisaatio (yhtiö) Taloudelliset lähtökohdat Työyhteisöjen tiedottaminen ja muutoskeskustelun käynnistäminen Työyhteisöjen muutostuki ja muutokseen osallistaminen Liikelaitoksen (ja yhtiön) perustaminen ja hallinnollisen toiminnan käynnistäminen ja Tarkistaminen valtuuston tekemien Keski-Suomen järjestämispäätösten pohjalta. Tarvittavien lupien Liikelaitoksen hakeminen (ja yhtiön) palvelutuotannon ja toiminnan käynnistäminen Markkinointi tuotannollinen valmistelutyö ja toimintojen ja palveluketjujen/-kokonaisuuksien rakentaminen maakunnan palveluissa Minun Valintani yllä! K Maakunnallisen Asiakas ja palveluohjauksen valmistelutyön käynnistäminen Kärkihankkeilla edistetään maakunta uudistusta Maakunnallisen Asiakas ja palveluohjauksen käynnistyminen (+ onko muuta jo käynnistyvää maakunnallista toimintaa? ) Maakunnallinen valinnanvapaus pilotti käynnistyy

38 LABR A LABR A LABRA LABR A LABR A LABR A LABR A LABR A LABR A LABR A LABR A LABR A LABR A LABR A Asiakascase ei jatkossa näin Valitukset, Hallinto-oikeuden käsittelyt, oikaisuvaatimukset Yksityinen hammashuolt o TT T Toimeentulotuesta ei makseta yksityistä hammashuoltoa ilman lääkärin lausuntoa Sosiaalitoimi Täydentäv ä TTT TT T Ehkäisevä TTT Velkaa Odotus julkiseen 4kk TT T J J J J J J J J J J J J J J J J TT T Julkinen hammashuolto tarjoaa palveluseteliä yksityiselle TT T TTT otetaan asumismenoista huomion vain puolet, koska asuu täysiikäistyneen lapsensa kanssa Lapsi täyttää 18- vuotta Vuokrarästit TT T Y YAJ: Toimeentulotuella ei voi kattaa puutteellista terveydenhuoltoa 4 hammasta poistettava J Palveluseteli ei kata hammashuoltoa kokonaan, loppu ei hyväksyttävä TTT meno TT TT T T Asuu liian isossa asunnossa, Edellytetään muuttoa pienempään Lapsi muuttaa kotoa Uhataan häädöllä TT T Toivoo verkosto - palaveri a 03/13 TT T Verkosto -palaveri 01/15 2 asiaa hallintooikeudessa Edellytetään edunvalvonta a, joulukuun vuorkran maksua sekä työkokeilupaikan löytämistä 6 TE-palvelut Ammatillinenkuntoutus Terveyhdenhuolto Lausuntoa ei voida tehdä Löytää itse työkokeilupaika n Lyhyt Palkkatukityö KELA korvauksia Yksityisestä KELA lääkäripalveluista korvaukset lääkkeistä KELA Asumistuki KELA perii takaisin liikaa maksettua etuutta TM TM TM TM T T T T Apteekki lääkemääräystä ESH PTH Tutkintotieto viipyy Karenssi uhkaa työkok eilupai TE-toimisto: Vaikeasti työllistyvä kka Hakee KELAN ammatillinen kuntoutustarv e-selvitykseen TM TMT T TY P Et voi saada Kelan järjestämää kuntoutusta, koska työ- tai opiskelukykysi ja ansiomahdollisuutesi eivät ole olennaisesti heikentyneet eikä niiden arvioida lähivuosina olennaisesti heikentyvän. TM T TM T TM T TM T

39 6.4 Tukipalvelut Miten asiakkaille ja henkilöstölle tärkeät muut palvelut organisoidaan ja tuotetaan? Tukipalvelut ovat kiinteästi sidoksissa muiden palvelujen ja tehtävien tavoitteisiin ja organisointiin Hallinnolliset tukipalvelut Tuotannolliset tukipalvelut Valtakunnalliset palvelukeskukset Kokonaisuuden vastuuhenkilö Aija Suntioinen Huom. Työsuunnitelma tarkentuu syys- ja lokakuussa

40 6.5 Tietohallinto ja ICT-järjestelmät Suunniteltavat asiat ja toimenpiteet Maakunnan kokonaisarkkitehtuuri (toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuuri) Tietoarkkitehtuuri (tietovirrat, tietovarastot ja tiedolla johtamisen tukipalvelut Tietojärjestelmäarkkitehtuuri (toimialariippumattomat ja toimialasidonnaiset tietojärjestelmät) Teknologia-arkkitehtuuri (tietotekninen toimintaympäristö, käyttäjätuki) ICT-palveluiden hallinta ja kehittäminen (hankinnat, lisenssit, toimittajat, sopimukset, projektisalkku) Asiakirja- ja arkistohallinto (asian- ja dokumenttienhallinta, potilaskertomusarkisto, muut arkistot) sekä tietopalvelut Tietoturvallisuus ja tietosuoja, ICT-varautuminen Viestintätekniset palvelut ja sähköiset asiointipalvelut Maakunnan tietohallinnon tehtävien täsmennys ja organisointi Kokonaisuuden vastuuhenkilö Minna Rehn

41 6.5 Tietohallinto ja ICT-järjestelmät Valmisteluvaiheen aikataulu Ensimmäinen vaihe: Nykytilan kartoitus käynnistynyt Istekki Oy kumppanina KS 2020 ICT-projektiryhmä ohjaa sisältää tietojärjestelmät ja ICTsopimukset sekä karkean kuvauksen tavoitetilasta valmiina 12/2017 Toinen vaihe: Tavoitetila ja toteutussuunnittelu rahoitushakemus jätetty, VM:n päätös lokakuussa kumppanina Istekki Oy valmiina 4/2018 valtakunnallisten yhtiöiden Vimana Oy ja Sote-Digi Oy vastuut ja rooli? Huoli ICT-valmistelun resursseista

42 6.6 Muutosjohtaminen ja - valmennus Tehtävä Aikataulu Vastuu Työsuunnitelman tarkennetaan Ensimmäisen vaiheen henkilöstön ja esimiesten kuuleminen Ennakoiva yhteistoiminta - työsuunnitelma ja toteuttaminen Yksityiskohtaisempi, valmistelevaa työtä, päivitetään etenemissuunnitelman mukaan elo-lokakuu Eri tavat Palaute Syyskuun johtoryhmä työsuunnitelma Arja, Eeva ym. Tiimi Tapani, Arja ja Eeva (+jory) 1) Yhteistoiminnan ja 2) mahdollisten muiden yhteisten menettelytapojen ohjeistaminen luovuttaviin organisaatioon esim. määräaikaisuuden perusteet Uudistuksen valmistelun etenemisen mukaan, esim. valinnanvapauspilotointi 1) Riitta H, Marja-Leena H ja Heljä S & YTelin (jos mahdollista) 2) Esimiesten ja henkilöstön muutosvalmennuksen konkretisointi Esimiesvalmennus: syksy vuosi 2018 Valmisteluryhmä Maakunnan HR ja "henkilöstöpolitiikka" syksy kevät 2018 Arja, Eeva, henkilöstöryhmä ja jory Merkittävien osaamisen kehittämishankkeiden koonti, paikalliset sopimukset tai pysyvät käytännöt, työaikajärjestelmät ym. Jatketaan keräämistä/päivittämistä, jatkuvaa Sovitaan Yhteistyö muiden valmistelijoiden kanssa syksy kevät 2018 Jory Kokonaisuuden vastuuhenkilö Arja Aroheinä

43 Riskit

44 7. Riskit valmisteluvaiheessa Asukkaat Uudistuksen tarkoitus jää epäselväksi Palveluissa ilmenee ongelmia, kun epävarmuus organisaatioissa jatkuu pitkittyneen valmisteluvaiheen myötä Odotettua uutta palvelutarjontaa ei synnykään Julkisia palveluita ei kehitetä useampaan vuoteen Asiakkaiden tarpeita ja ideoita ei oteta valmistelussa aidosti huomioon Henkilöstö Pitkittyvä epävarmuus heikentää työmotivaatiota ja palvelukykyä Syntyy ammattiryhmien välistä vastakkainasettelua Syntyy siirtyvien ja jäävien henkilöstöryhmien välistä vastakkainasettelua Henkilöstön ideoita ei oteta aidosti huomioon Toimintaa ei kehitetä useampaan vuoteen Uusi maakunta Kansallinen poliittinen päätöksenteko venyy Suuren uudistuksen kaikkia vaikutuksia ei osata ennakoida Palvelukokonaisuuksien keskinäisiä sidoksia ei tunnisteta riittävästi Uuden toimintakulttuurin rakentamiseen ei varata riittävästi aikaa ja voimia ICT-järjestelmien suunnittelu ja yhtenäistäminen kangertelee resurssien puutteessa Epäluottamus valtakunnallisiin palvelukeskuksiin jatkuu Kunnat ja muut henkilöstöä luovuttavat tahot Muutosvastarinta hidastaa valmistautumista ja synnyttää näköalattomuutta Eri sidosryhmät ajavat omaa etuaan Sisäinen viestintä jää ylimalkaiseksi Toiminnan ja työn kehittämisestä ei huolehdita muutoksen alla

45 Rahoitus

46 8. Rahoitus Myönnetty rahoitus VM:n päätökset Tuki Omarahoitus Yhteensä Ajalle Maakuntien perustamisen lisärahoitus % % ICT-valmistelun tuki esivalmisteluun % % YHTEENSÄ

47 8. Rahoitus Haettava rahoitus Mitä ja mistä Tuki Omarahoitus Yhteensä Valmistelurahoitus saakka, VM 90 % 10 % Muutosvalmennus saakka, KEVA ICT-valmistelu saakka, VM % % % % Yhteensä Lisäksi tulossa haettavaksi STM:stä sote-koordinaattorin rahoitus 2019

48 Seuraa valmistelua ks2020.fi #ks2020