1 YLEISTÄ 1 YLEISTÄ 1.1 PALVELUTASOPÄÄTÖS JA SEN TARKOITUS 1.1 PALVELUTASOPÄÄTÖS JA SEN TARKOITUS

Transkriptio

1 1 YLEISTÄ 1.1 PALVELUTASOPÄÄTÖS JA SEN TARKOITUS Palvelutasopäätös on pelastuslaitoksen päätös siitä, kuinka se järjestää pelastustoimeen kuuluvat lakisääteiset ja palvelutasopäätöksessä sovitut muut tehtävät alueellaan. Keskeisen osan näistä palveluista muodostavat lakisääteiset tehtävät, kuten onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta ja väestönsuojelu. Pelastustoimelle vapaaehtoisia tehtäviä ovat mm. sairaankuljetus ja sairaankuljetusta tukeva ensivastetoiminta. Palvelutaso on mitoitettava alueella esiintyviä onnettomuusuhkia vastaavaksi. Määrittelyn mukaan pelastustoimi on suunniteltava ja toteutettava siten, että onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty ja onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Palvelutasopäätös laaditaan määräajaksi. Palvelutasosta päättäminen on säädetty alueen pelastustoimen tehtäväksi. Ennen palvelutasosta päättämistä on kuultava alueen kuntia. Pelastuslaitoksen johtokunta voi tehdä lisäyksiä tai muutoksia hyväksyttyyn palvelutasopäätökseen kuultuaan niistä ensin sopijakuntia. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen tavoitteena on tuottaa riittävät, laadukkaat ja kustannuksiltaan harkitut pelastustoimen palvelut koko pelastuslaitoksen alueelle. Jokaiseen tarkasteltavaan pelastustoimen osatehtävään sisältyy palvelutason nykytilan arviointi, vuosia koskeva palvelutasopäätös sekä toiminnan kehittämissuunnitelma halutun palvelutason saavuttamiseksi. Lisäksi asiakirjaan on kirjattu arviot päätösten kustannusvaikutuksista. Palvelutasopäätöksen voimassaoloaika: Tämä palvelutasopäätös on voimassa vuodet Mikäli palvelutasopäätöksen voimassaoloaikana tulee säädösmuutoksista aiheutuvia muutostarpeita palvelutasopäätökseen, niistä tehdään kulloinkin erilliset päätökset. 1 YLEISTÄ 1.1 PALVELUTASOPÄÄTÖS JA SEN TARKOITUS Palvelutasopäätös on alueen pelastustoimen päätös siitä, kuinka se järjestää pelastustoimeen kuuluvat lakisääteiset ja palvelutasopäätöksessä sovitut muut tehtävät alueellaan. Keskeisen osan näistä palveluista muodostavat lakisääteiset tehtävät, kuten valistus ja neuvonta, valvonta (palotarkastustoiminta) ja pelastustoiminta. Pelastustoimelle vapaaehtoisia tehtäviä ovat mm. ensihoitopalveluiden järjestäminen. // teksti on muutettu vastaamaan uutta lainsäädäntöä Palvelutaso on mitoitettava alueella esiintyviä onnettomuusuhkia ja tarpeita vastaavaksi. Määrittelyn mukaan pelastustoimi on suunniteltava ja toteutettava siten, että onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty ja onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Palvelutasopäätös laaditaan määräajaksi. Palvelutasosta päättäminen on säädetty alueen pelastustoimen tehtäväksi. Ennen palvelutasosta päättämistä on kuultava alueen kuntia. Pelastuslaitoksen johtokunta voi tehdä lisäyksiä tai muutoksia hyväksyttyyn palvelutasopäätökseen kuultuaan niistä ensin sopijakuntia. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen tavoitteena on tuottaa riittävät, laadukkaat ja kustannuksiltaan harkitut pelastustoimen palvelut koko pelastuslaitoksen alueelle. Jokaiseen tarkasteltavaan pelastustoimen osatehtävään sisältyy palvelutason nykytilan arviointi, vuosia koskeva palvelutasopäätös sekä tarvittaessa myös toiminnan kehittämissuunnitelma halutun palvelutason saavuttamiseksi. Lisäksi asiakirjaan on kirjattu arviot päätösten kustannusvaikutuksista. Palvelutasopäätöksen voimassaoloaika: Tämä palvelutasopäätös on voimassa vuodet Mikäli palvelutasopäätöksen voimassaoloaikana tulee säädösmuutoksista aiheutuvia muutostarpeita palvelutasopäätökseen, niistä tehdään kulloinkin erilliset päätökset. Palvelutasopäätöksen tarkoitus Palvelutasopäätöksen tarkoitus löytyy alueen pelastustoimen kehittämisen ohjauksesta. Palvelutasopäätöksen tarkoitus Palvelutasopäätöksen tarkoitus löytyy alueen pelastustoimen kehittämisen ohjauksesta. 1

2 Palvelutasopäätökseen on kirjattu palvelut, joita on tarjottava tai joita halutaan tarjota pelastuslaitosta ympäröivälle yhteiskunnalle. Jotta tarjottavien palvelujen laatu ja määrä olisi palvelutasopäätöksen mukaiset, on pelastuslaitoksen eri toiminnot saatettava vähintään palvelutasopäätöksessä määritetylle tasolle. Palvelutasopäätökseen liittyy myös informatiivinen tarkoitus. Niin yksityiset ihmiset kuin myös alueen yritykset, laitokset ja yhteisöt voivat palvelutasopäätöksen avulla tarkastella pelastuslaitoksen tarjoamien turvallisuuspalvelujen saatavuutta ja samalla arvioida palveluja täydentävien, omaehtoisten turvallisuusjärjestelyjen tarvetta omassa ympäristössään. Palvelutasopäätökseen on kirjattu palvelut, joita on tarjottava tai joita halutaan tarjota pelastuslaitosta ympäröivälle yhteiskunnalle. Jotta tarjottavien palvelujen laatu ja määrä olisi palvelutasopäätöksen mukaiset, on pelastuslaitoksen eri toiminnot saatettava vähintään palvelutasopäätöksessä määritetylle tasolle. Palvelutasopäätökseen liittyy myös informatiivinen tarkoitus. Niin yksityiset ihmiset kuin myös alueen yritykset, laitokset ja yhteisöt voivat palvelutasopäätöksen avulla tarkastella pelastuslaitoksen tarjoamien turvallisuuspalvelujen saatavuutta ja samalla arvioida palveluja täydentävien, omaehtoisten turvallisuusjärjestelyjen tarvetta omassa ympäristössään. 1.2 PÄÄTÖKSEN SÄÄDÖS- JA OHJETAUSTA Pelastustoimen palvelutasopäätöksen laadintaa koskevat säädökset sisältyvät pelastuslakiin (468/2003). Palvelutason mitoittamista on käsitelty lain 12 :ssä. Palvelutasosta päättämistä, päätöksen sisältöä, voimassaoloaikaa sekä ministeriön norminanto-oikeutta koskevat kohdat sisältyvät lain 13 :ään. Lääninhallitukselle kuuluvasta palvelutason valvonnasta säädetään lain 13 ja 14 :ssä. Pelastuslakiin kirjatut säädökset ohjaavat palvelutasopäätöksen sisältöä hyvin karkealla tasolla. Päätöksen sisältöön ja esittämistapaan liittyvä tarkempi ohjaus esitetään pelastuslain 13 :n perusteella annetussa sisäasiainministeriön ohjeessa. (SM:n ohje alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksestä, ). Lainmukaisuus Palvelutasopäätöksen on täytettävä hallinnon lainmukaisuuden periaatteet. Päätökseen kirjattavat asiat eivät saa olla ristiriidassa pelastustoimen toimialaa koskevien säädösten kanssa. Valtion aluehallinnon uudistamishanke (ALLU/ ELLU) Palvelutasopäätöstä laadittaessa ei ole varmuutta siitä, miten valtion aluehallinnon uudistamishanke vaikuttaa alueen pelastustoimen tehtäväkenttään. 1.2 PÄÄTÖKSEN SÄÄDÖS- JA OHJETAUSTA Pelastustoimen palvelutasopäätöksen laadintaa koskevat säädökset sisältyvät pelastuslakiin (379/2011). Palvelutason mitoittamista on käsitelty lain 28 :ssä. Palvelutasosta päättämistä, päätöksen sisältöä, voimassaoloaikaa, AVI:lle kuuluvaa palvelutason valvontaa sekä ministeriön norminanto-oikeutta koskevat kohdat sisältyvät lain 29 :ään. Pelastuslakiin kirjatut säädökset ohjaavat palvelutasopäätöksen sisältöä hyvin karkealla tasolla. Päätöksen sisältöön ja esittämistapaan liittyvä tarkempi ohjaus esitetään kumoutuneen pelastuslain (468/2003) 13 :n perusteella annetussa sisäasiainministeriön ohjeessa. (SM:n ohje alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksestä, ). // teksti on muutettu vastaamaan uutta lainsäädäntöä Lainmukaisuus Palvelutasopäätöksen on täytettävä hallinnon lainmukaisuuden periaatteet. Päätökseen kirjattavat asiat eivät saa olla ristiriidassa pelastustoimen toimialaa koskevien säädösten kanssa. // Maininta aluehallintouudistuksesta poistetaan SM:n päätös alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksestä SM:n pelastusosasto ei ole toistaiseksi julkaissut päivitystä alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksiä koskevasta ohjeestaan. // säädösten nykytilanne 1.3 ONNETTOMUUSUHKIEN TARKASTELU Pelastustoimen palvelutason on vastattava alueella esiintyviä onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määritettäessä on huomioitava myös toiminta poikkeusoloissa (PeL 12 ). Onnettomuusuhkien arvioimisen keskeisenä perustana on sisäasiainministeriön 1.3 ONNETTOMUUSUHKIEN TARKASTELU Pelastustoimen palvelutason on vastattava alueella esiintyviä onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määritettäessä on huomioitava myös toiminta poikkeusoloissa (PeL 28 ). Onnettomuusuhkien arvioimisen keskeisenä perustana on sisäasiainministeriön ohje 2

3 toimintavalmiusohje ( , A:71). Toimintavalmius-ohjeeseen perustuvat mm. onnettomuusuhkien tarkastelutapa ja vaatimukset riskialueiden tavoittamiselle. Lisäksi ohje määrittelee perusteita pelastustoiminnan muodostelmille, niiden hälyttämiselle ja johtamiselle. Toimintavalmiusohjetta ja sen vaikutusta pelastustoiminnan mitoittamiseen on käsitelty tarkemmin palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa ja palvelutasopäätöksen pelastustoimintaa koskevassa osassa. Onnettomuusuhkien tarkasteluun liittyy useita valtakunnallisia julkaisuja, joissa käsitellään yhteiskunnan uhkamalleja ja turvallisuutta. Ohjeita siitä, miten nämä julkaisut on huomioitava, ei ole, mutta julkaisuissa esitetään myös pelastustoimeen liittyviä asioita ja siten ne on ainakin keskeisiltä osiltaan huomioitu palvelutasopäätöstä laadittaessa. Julkaisuja ovat: - Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (VN:n selonteko 6/2004. Uusi selonteko annetaan vuoden 2008 aikana) - Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia (YETTS, VN:n periaatepäätös ) - VN:n periaatepäätös Sisäisen turvallisuuden ohjelmasta vuosille , Turvallinen elämä kaikille. (Valtioneuvoston periaatepäätös ). - Väestön suojaamisen strategia (SM ) - HARVA-selvitys (Oulun läänin harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluiden varmistaminen. Oulun lääninhallituksen julkaisu nro 112/ 2006) - Oulun lääninhallituksen peruspalveluiden arviointiraportti 2007 (Oulun lääninhallituksen julkaisu 118/2008) - Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia (MMM:n julkaisuja 1/2005) - Pelastustoimen strategia 2015 (SM:n pelastusosasto, 3/2007) Onnettomuusuhkien esittäminen Oulu-Koillismaan pelastustoimialueen onnettomuusuhat esitetään palvelutaso- pelastustoimen toimintavalmiuden suunnittelusta (SM:n julkaisuja 21/2012). Toimintavalmiusohjeeseen perustuvat mm. onnettomuusuhkien tarkastelutapa ja vaatimukset riskialueiden tavoittamiselle. Lisäksi ohje määrittelee perusteita pelastustoiminnan muodostelmille, niiden hälyttämiselle ja johtamiselle. Toimintavalmiusohjetta ja sen vaikutusta pelastustoiminnan mitoittamiseen on käsitelty tarkemmin palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa ja palvelutasopäätöksen pelastustoimintaa koskevassa osassa. Onnettomuusuhkien tarkasteluun liittyy useita valtakunnallisia julkaisuja, joissa käsitellään yhteiskunnan uhkamalleja ja turvallisuutta. Ohjeita siitä, miten nämä julkaisut on huomioitava, ei ole, mutta julkaisuissa esitetään myös pelastustoimeen liittyviä asioita ja siten ne on ainakin keskeisiltä osiltaan huomioitu palvelutasopäätöstä laadittaessa. Julkaisuja ovat: - Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (VN:n selonteko 2009) // uusin selonteko - Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS, VN:n periaatepäätös ) // korvasi vuoden 2006 YETTS:n) - VN:n periaatepäätös Sisäisen turvallisuuden ohjelmasta vuosille (valmistelussa) // korvaa vuoden 2008 STOII:n - Varautuminen ja kokonaisturvallisuus (Komiteamietintö, VN:n julkaisuja 21/2010) // uusi - Väestön suojaamisen strategia (SM ) - HARVA-selvitys (Oulun läänin harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluiden varmistaminen. Oulun lääninhallituksen julkaisu nro 112/ 2006) - Oulun lääninhallituksen peruspalveluiden arviointiraportit (Oulun lääninhallituksen julkaisu 118/2008) - Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia (MMM:n julkaisuja 1/2005) - Oppilaitosten turvallisuus (SM:n julkaisut 40/2009) // uusi - Pelastustoimen strategia // uusin (SM:n pelastusosasto, 2012) Onnettomuusuhkien esittäminen Oulu-Koillismaan pelastustoimialueen onnettomuusuhat esitetään palvelutaso- 3

4 päätöksen perustelumuistiossa. Pelastustoiminnan toimintavalmiuden määrittämisen perustana käytetään alueella asuvasta väestöstä ja rakennetusta kerrosalasta johdettuja riskiaineistoja. Tapahtuneista onnettomuuksista johdettuja riskiaineistoja käytetään toimintavalmiuden määrittämiseen tarvittaessa rajatapauksissa. Erityiset riskikohteet liitetään pelastuslaitoksen riskiaineistoon vuoden 2009 aikana. Riskikohteiden arviointi toteutetaan pelastuslaitoksen omin arviointiperustein, mikäli valtakunnallisia arviointiperusteita ei saada. Normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisen perustana käytetään normaaliajan uhkamallia. Yksityiskohtaisemmat poikkeusolojen riskit on selvitetty yhteistyössä sotilasviranomaisten ja muiden yhteistoimintaviranomaisten kanssa. Poikkeusolojen uhkakuvat esitetään pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. Uhkamallit ja riskianalyysit luodaan siten, että ne ovat tietojen asiasisältö huomioiden eri viranomaisten hyödynnettävissä. päätöksen perustelumuistiossa. Pelastuslaitoksen toimintavalmiuden määrittämisen perustana käytetään regressiomallin avulla laadittua riskialuejakoa, jota täydennetään riskiruudun määrittävillä onnettomuuksilla (pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukainen riskialuejako). // kirjoitettu vastaamaan uutta ohjetta). Erityisiä riskikohteita ja -alueita varten tehdään tarvittavat pelastustoimen suunnitelmat. Riskikohteissa tapahtuvia onnettomuuksia ehkäistään, rajoitetaan ja torjutaan kohteen omatoimista varautumista tukemalla sekä tarvittaessa myös pelastus-laitoksen toimenpitein. Normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisen perustana käytetään normaaliajan uhkamallia. Yksityiskohtaisemmat poikkeusolojen riskit on selvitetty yhteistyössä sotilasviranomaisten ja muiden yhteistoimintaviranomaisten kanssa. Poikkeusolojen uhkakuvat esitetään pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. Uhkamallit ja riskianalyysit luodaan siten, että ne ovat tietojen asiasisältö huomioiden eri viranomaisten hyödynnettävissä. Toimintavalmiusohje Sisäasiainministeriön työ toimintavalmiusohjeen uudistamiseksi valmistui huhtikuussa Ohje julkaistiin nimellä: Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Kansallisesti merkittävät onnettomuusuhat: EU:n neuvosto on todennut ( ), että jäsenmaiden tulee määritellä kansallisesti merkittävät onnettomuusuhat. Toimintavalmiusohje määrittelee tällaisiksi onnettomuudet, joista aiheutuu henkilövahinkoja yli 100 henkilölle, yli 20 M omaisuusvahingot tai valtakunnan rajat ylittävä päästö (ympäristövahinko). Arvioinnin laatimista varten on tulossa oma mm. VTT:ssä kehitelty sovellus (PELTORI). Oulu-koillismaan pelastuslaitos laatii selvityksen alueellaan, kunhan yhteisesti käytettävät arviointivälineet ovat valmiit. 4

5 2. ALUEEN PELASTUSTOIMI 2.1 OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOKSEN STRATEGIA Pelastuslaitoksen strategiassa on määritelty seuraavat osiot: 2. ALUEEN PELASTUSTOIMI 2.1 OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOKSEN STRATEGIA Pelastuslaitoksen strategiassa on määritelty seuraavat osiot: ARVOT Turvallisuus Olemme turvallinen yhteistyökumppani, luomme toiminnallamme turvallisuutta. Inhimillisyys Osoitamme toiminnallamme inhimillisyyttä sekä sisäisessä että ulkoisessa toiminnassa. Luotettavuus Pelastuslaitos on sidosryhmilleen sekä omalle henkilöstölleen luotettava ja vastuullinen yhteiskunnallinen toimija. Luovuus Toimintamme edellyttää hallittua riskinottoa ja uutta ajattelua. Koemme tulevaisuuden positiivisena haasteena. ARVOT Turvallisuus Edistämme turvallisuutta. Luotettavuus Olemme luotettava, ammattitaitoinen ja vastuullinen toimija. Uudistumiskykyisyys Edellytämme toiminnassamme uutta ajattelua, joustavuutta ja luovuutta. Inhimillisyys Toimimme inhimillisesti ja tasavertaisesti. VISIO 2015 Pelastuslaitos on turvallisen elinympäristön edistäjä ja palvelujen tuottajana kustannustehokkaasti toimiva edelläkävijä. VISIO 2020 Pelastuslaitos on luotettava ja tehokas turvallisuuskulttuurin edistäjä. TOIMINTA-AJATUS Pelastuslaitos varmistaa turvallisen toimintaympäristön sekä tuottaa pelastusalan palvelut tehokkaasti ja joustavasti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. TOIMINTA-AJATUS Pelastuslaitos edistää yksilöiden ja yhteisöjen omatoimista valmiutta ehkäistä onnettomuuksia ja toimia oikein onnettomuustilanteessa sekä tuottaa laadukkaat ja monipuoliset pelastusalan palvelut joustavasti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT - Osaava, joustava ja motivoitunut henkilöstö. - Resurssit on kohdennettu riskien suhteen tarkoituksenmukaisesti. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT - Resurssit ja toiminta on kohdennettu riskien ja palvelun kysynnän suhteen tarkoituksenmukaisesti. 5

6 - Palvelujen kustannus-laatu -suhde on Suomen kärkeä. - Muutosvalmis, iskukykyinen ja asiakaslähtöinen organisaatio. - Strategisia päämääriä tukeva johtaminen. - Asiakkaiden yhdenvertaisuus huomioidaan palveluissa. - Pelastuslaitoksella on monipuoliset ja kehittyvät prosessit palvelujen tuottamiseksi. - Toiminta on vaikuttavaa ja taloudellista. - Pelastuslaitoksen henkilöstö on ammattitaitoista ja motivoitunutta sekä organisaatio toimii hyvin. // Strategiatekstit on muutettu johtokunnan tekemän päätöksen mukaisiksi. Strategia-asiakirjat - Pelastuslaitoksen arvot, visio, toiminta-ajatus ja strategiset päämäärät ohjaavat ja luovat perustan koko pelastuslaitoksen toiminnalle. - Strategia-asiakirjojen päivitys toteutetaan vuoden 2009 aikana. - Pelastuslaitoksen kehittämisessä korostetaan toiminnallisuutta. Hallinnollisten aluerajojen huomioimisesta pyritään luopumaan. Strategia-asiakirjat - Pelastuslaitoksen arvot, visio, toiminta-ajatus ja strategiset päämäärät ohjaavat ja luovat perustan koko pelastuslaitoksen toiminnalle. - Strategia-asiakirjojen päivitys toteutetaan vuoden 2009 aikana. // tehty - Pelastuslaitoksen kehittämisessä korostetaan toiminnallisuutta. Hallinnollisten aluerajojen huomioimisesta on luovuttu. Strategia-asiakirjat Pelastuslaitoksen visio, toiminta-ajatus, strategiset päämäärät ja arvot on hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnan päätöksellä Strategia-asiakirjat Pelastuslaitoksen visio, toiminta-ajatus, strategiset päämäärät ja arvot on hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnan päätöksellä Pelastustoimen kustannukset Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen vuoden 2007 nettokustannukset olivat 54 / asukas. Valtakunnallisessa pelastuslaitosten vertailussa se on alhaisimmasta päästä. Alhaisin oli 48,00, valtakunnallinen keskiarvo 58,70 ja kallein 73. Lähde: Pronto -tietokanta Strategia-asiakirjat Pelastuslaitoksen visio, toiminta-ajatus, strategiset päämäärät ja arvot on hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnan päätöksellä Pelastustoimen kustannukset Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen vuoden 2011 nettokustannukset olivat 60,81 /asukas. Valtakunnallisessa pelastuslaitosten vertailussa se on alhaisimmasta päästä. Lähde: Pronto -tietokanta PELASTUSTOIMEN ORGANISOINTI Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on voittoa tavoittelematon liikelaitos osana Oulun kaupungin organisaatiota. Pelastuslaitos huolehtii alueellaan pelastustoimeen kuuluvista lakisääteisistä 2.2 PELASTUSTOIMEN ORGANISOINTI Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on voittoa tavoittelematon liikelaitos osana Oulun kaupungin organisaatiota. Pelastuslaitos huolehtii alueellaan pelastustoimeen kuuluvista lakisääteisistä 6

7 tehtävistä sekä muista alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksessä sovittavista tehtävistä. Pelastuslaitoksen hallinnosta vastaa Oulun kaupunginhallituksen asettama johtokunta. Sopijakuntien yhteistyöelimenä ja neuvoa antavana elimenä toimii neuvottelukunta. Sekä johto- että neuvottelukunnan toimikautena on valtuustokausi. Niiden puheenjohtajat nimeää Oulun kaupunginhallitus. Pelastuslaitosta johtaa pelastusjohtaja, jonka tehtävistä samoin kuin johto- ja neuvottelukunnan tehtävistä määrätään tarkemmin pelastuslaitoksen hyväksytyssä johtosäännössä. tehtävistä sekä muista alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksessä sovittavista tehtävistä. Pelastuslaitoksen hallinnosta vastaa Oulun kaupunginhallituksen asettama johtokunta. Sopijakuntien yhteistyöelimenä ja neuvoa antavana elimenä toimii neuvottelukunta. Sekä johto- että neuvottelukunnan toimikautena on valtuustokausi. Niiden puheenjohtajat nimeää Oulun kaupunginhallitus. Pelastuslaitosta johtaa pelastusjohtaja, jonka tehtävistä samoin kuin johto- ja neuvottelukunnan tehtävistä määrätään tarkemmin pelastuslaitoksen hyväksytyssä johtosäännössä. Alla pelastuslaitoksen hyväksytty toimintaorganisaatio. 7

8 Pelastuslaitoksen toiminnallinen organisaatio on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: riskienhallinta, pelastustoiminta ja tukipalvelut. Riskienhallinta muodostuu onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn, varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvistä valvonta-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävistä. Riskienhallinnan henkilöstöä ovat riskienhallintapäällikkö, palotarkastusinsinööri, palotarkastajat ja valmiuspäällikkö. Tehtäväkokonaisuutta johtaa riskienhallintapäällikkö. Pelastuslaitoksen toiminnallinen organisaatio on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: riskienhallinta, pelastustoiminta ja tukipalvelut. Riskienhallinta muodostuu onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn, varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvistä valvonta-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävistä. Riskienhallinnan henkilöstöä ovat riskienhallintapäällikkö, palotarkastusinsinööri, palotarkastajat ja valmiuspäällikkö. Tehtäväkokonaisuutta johtaa riskienhallintapäällikkö. 8

9 Pelastustoimintaan kuuluvat tehtävät määräytyvät pelastuslain 43 :n mukaisesti (pelastustoiminnan sisältö). Toiminta on jaettu kolmeen toimialueeseen: Oulu, Länsi ja Itä. Oulun toimialueeseen kuuluvat ympärivuorokautisesti miehitetyt Haukiputaan, Kempeleen, Oulun ja Tuiran (Ruskonselän) paloasemat. Läntiseen toimialueeseen kuuluvat Hailuodon, Iin, Kiimingin, Limingan, Muhoksen, Oulunsalon, Tyrnävän, Utajärven, Yli-Iin ja Ylikiimingin paloasemat. Itäiseen toimialueeseen kuuluvat Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken paloasemat. Pelastustoiminnan tehtäväkokonaisuutta johtaa pelastuspäällikkö apunaan edellä mainittuja toimialueita johtavat palopäälliköt. Tukipalvelujen tulosalueeseen sijoittuvat henkilöstö- ja taloushallintoon, työsuojeluun, huoltoon, tekniikkaan ja hankintoihin sekä viranomaisyhteistyöhön liittyvät tehtävät. Tukipalvelujen henkilöstöä ovat mm. hallintosihteeri, talousasiainhoitajat, kalustopäällikkö, huoltoteknikko ja -mestari, viestimestari sekä työsuojelupäällikkö. Tehtäväkokonaisuutta johtaa talouspäällikkö. Pelastuslaitoksen johtoryhmään kuuluvat pelastusjohtaja, talouspäällikkö, henkilöstösuunnittelija, pelastuspäällikkö, riskienhallintapäällikkö sekä kaksi henkilöstön edustajaa (päätoimiset ja sivutoimiset). Yhteistoimintasopimus Pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimus hyväksyttiin sopijakuntien allekirjoituksin Sopimuksen tarkistaminen on tarkoitus toteuttaa samaan aikaan uuden palvelutasopäätöksen laadinnan kanssa. Johtosääntö Pelastuslaitoksen johtosäännön päivitystä on tehty keväästä 2008 alkaen. Myös uusi johtosääntö on tarkoitus saada hyväksytyksi 2008 vuoden puolella. Muutokset organisaatiossa Pelastuslaitoksen organisaatiota on uudistettu mm. erottamalla onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvät tehtävä pelastustoiminnasta sekä varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvät tehtävät tukipalveluista. Lisäksi organisaatiotarkistuksissa on muutettu pelastustoiminnan toimialuejakoa ja korvattu tiimit erikseen perustettavilla työryhmillä. Pohdittavana on vielä ainakin johto- ja neuvottelukunnan koostumus. Tämä käsitellään yhteistoimintasopimuksen valmistelun yhteydessä. Organisaatiouudistus muuttaa pelastuslaitoksen kustannuspaikkoja ja kustannusseurantaa siten, että kuntakohtaisesta kustannusseurannasta luovutaan ainakin osittain. Pelastuslaitoksen organisaation hyväksyy johtokunta. Pelastustoimintaan kuuluvat tehtävät määräytyvät pelastuslain 32 :n mukaisesti (pelastustoiminnan sisältö). Toiminta on jaettu kolmeen toimialueeseen: Oulu, Länsi ja Itä. Oulun toimialueeseen kuuluvat ympärivuorokautisesti miehitetyt Haukiputaan, Kempeleen, Oulun ja Tuiran (Ruskonselän) paloasemat. Läntiseen toimialueeseen kuuluvat Hailuodon, Iin, Kiimingin, Limingan, Muhoksen, Oulunsalon, Tyrnävän, Utajärven, Yli-Iin ja Ylikiimingin paloasemat. Itäiseen toimialueeseen kuuluvat Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken paloasemat. Pelastustoiminnan tehtäväkokonaisuutta johtaa pelastuspäällikkö apunaan edellä mainittuja toimialueita johtavat palopäälliköt. Tukipalvelujen tulosalueeseen sijoittuvat henkilöstö- ja taloushallintoon, työsuojeluun, huoltoon, tekniikkaan ja hankintoihin sekä viranomaisyhteistyöhön liittyvät tehtävät. Tukipalvelujen henkilöstöä ovat mm. hallintosihteeri, talousasiainhoitajat, kalustopäällikkö, huoltoteknikko ja -mestari, viestimestari sekä työsuojelupäällikkö. Tehtäväkokonaisuutta johtaa talouspäällikkö. Pelastuslaitoksen johtoryhmään kuuluvat pelastusjohtaja, talouspäällikkö, henkilöstösuunnittelija, pelastuspäällikkö, riskienhallintapäällikkö sekä kaksi henkilöstön edustajaa (päätoimiset ja sivutoimiset). Pelastuslaitoksen organisaatioon perustetaan johtoryhmä, joka toimii myös yhteistoimintaelimenä. // yhteistoimintaohjeen mukainen muutos Yhteistoimintasopimus Pelastuslaitoksen ensimmäinen yhteistoimintasopimus hyväksyttiin sopijakuntien allekirjoituksin Lainsäädännön muutoksista ja kuntaliitoksista johtuen sopimusta on tarkistettu ja uusi tarkistaminen on tarkoitus toteuttaa samaan aikaan uuden palvelutasopäätöksen laadinnan kanssa siten, että uusi sopimus astuu myös voimaan // nykytila Johtosääntö Pelastuslaitoksen johtosäännön uudistamiseen vaikuttavat myös lainsäädäntö ja kuntaliitokset. Pelastuslaitoksen johtosääntö on uudistettu alkaen ja uuden Oulun kaupungin aloittamisen myötä vuoden 2013 alusta, pelastuslaitoksen johtosääntö on päivitettävä vuoden 2012 aikana. // nykytila Organisaatio Pelastuslaitoksen nykyinen organisaatio on hyväksytty johtokunnassa Organisaatiokaavioon on tehtävä kuntaliitosten, asemapaikkojen lakkautusten ja ensihoitopalveluiden laajentumisen edellyttämät muutokset vuoden 2012 aikana. // uusi informatiivinen teksti organisaatioon liittyen // kohta muutokset organisaatiossa poistetaan 9

10 2.3 PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖ Pelastuslain 4 :n mukaisia alueen pelastustoimen pelastusviranomaisia ovat pelastusjohtaja ja johtokunta. Pelastuslain 4 :ssä tarkoitetuille muille viranhaltijoille tai työsopimussuhteisille henkilöille perustettavista viroista tai toimista päättää johtokunta. Sivutoimiselle henkilöstölle perustettavista vakansseista päättää paloasemasta vastaava päällystöviranhaltija. Vapaaehtoispalokuntien kanssa tehtävät sopimukset allekirjoittaa pelastusjohtaja. Työhyvinvointi ja työolot Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen johtokunta on hyväksynyt henkilöstön työhyvinvointia ja työolojen kehittämistä koskevan toimenpideohjelman, jossa on määritelty työolojen kehittämiseksi mm. seuraavat osa-alueet: 2.3 PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖ Pelastuslain 4 :n mukaisia alueen pelastustoimen pelastusviranomaisia ovat pelastusjohtaja ja johtokunta. Pelastuslain 4 :ssä tarkoitetuille muille viranhaltijoille perustettavista viroista tai työsopimussuhteisille henkilöille perustettavista toimista päättää johtokunta. Sivutoimiselle henkilöstölle perustettavista vakansseista päättää paloasemasta vastaava päällystöviranhaltija. Vapaaehtoispalokuntien kanssa tehtävät sopimukset allekirjoittaa pelastusjohtaja. // esittämistapa muutettu // vastaavaa kehittämisohjelmaa ei ole PTP-kaudella Henkilöstötoimikunnan roolin korostaminen. Kehityskeskustelujen läpivienti koko organisaatiossa v aikana. Esimieshankkeen käynnistäminen. Uusien työaikajärjestelmien kehittäminen (vaatii mahdollisesti paikallisen sopimuksen). Työturvallisuusasioiden siirtäminen hallinnon tulosyksikköön. Johtoryhmän kokoonpanon muuttaminen (luottamusmies mukaan). Pelastuslaitoksen strategian päivitys vuoden 2008 aikana. Sisäisen viestinnän kehittäminen. Pelastuslaitoksen henkilöstömenot Pelastuslaitoksen henkilöstömenot tilinpäätöksessä 2007 olivat 9,973 milj.. Arvioidut PTP-kauden henkilöstömenot ovat (arvioidut korotukset palkoissa ja sivukuluissa): v ,428 milj. v ,552 milj. (+ 4,3 %) v ,095 milj. (+ 4 %) v ,518 milj. (+ 4 %) v ,957 milj. (+ 4 %) Pelastuslaitoksen henkilöstömenot Pelastuslaitoksen henkilöstömenot olivat vuoden 2011 tilinpäätöksessä t. Summasta kohdistui pelastustoimeen t (68 % liikevaihdosta) ja sairaankuljetukseen 2116 t (80 % liikevaihdosta). // ennuste on jätetty pois Em. vuosien henkilöstömenoissa on huomioitu tässä PTP:ssä esitettyjen lisävirkojen kustannusvaikutus Päätoiminen henkilöstö Pelastuslaitoksen päätoimiselle henkilöstölle on 229 vakanssia, jotka ovat täytettynä vakinaisesti tai sijaistettuna tai joihin on rahat varattuna. Henkilöstöstä 15 sijoittuu hallintoon/tukipalveluihin, 163 pelastustoimintaan, 16 riskienhallintaan ja 35 sairaankuljetukseen Päätoiminen henkilöstö Pelastuslaitoksen päätoimiselle henkilöstölle on 246 vakanssia, jotka ovat täytettynä vakinaisesti tai sijaistettuna tai joihin on rahat varattuna. Henkilöstöstä 13 sijoittuu hallintoon/tukipalveluihin, 172 pelastustoimintaan, 16 riskienhallintaan ja 45 sairaankuljetukseen. 10

11 Sijoittuminen organisaatiossa ei kerro koko toimenkuvaa sillä esim. pelastustoiminnan alle sijoittuvat henkilöt osallistuvat myös onnettomuuksien ehkäisyyn ja varautumiseen kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Päätoiminen henkilöstö noudattaa yleisimmin normaalia toimistotyöaikaa. Ympärivuorokautisesti miehitettyjen asemapaikkojen operatiivinen henkilöstö noudattaa kaksivuorojärjestelmää, jossa työvuorot ovat klo 7:30-16:30 ja 16:30-7:30. Viikkotyöaika on keskimäärin 40 tuntia. Päätoimisista sairaankuljettajista osa on noudattanut paikallisen sopimuksen mukaista 2-vuorojärjestelmää ja osa teknisen sopimuksen mukaista yleistyöaikaa. Neuvottelut uudesta sairaankuljettajien työajasta olivat palvelutasopäätöstä laadittaessa kesken. Osa pelastuslaitoksen päätoimisesta henkilöstöstä osallistuu virka-ajan ulkopuolella hälytysvalmiuden ylläpidon edellyttämään varallaoloon. Varallaolosta ja muustakin hälytysvalmiudesta on kerrottu tarkemmin kohdassa Pelastustoimen henkilöstön määrässä ja kelpoisuudessa noudatetaan voimassa olevia säädöksiä. Vaatimuksia on kirjattu pelastuslakiin ja -asetukseen. Milloin viran tai toimen kelpoisuusvaatimuksia ei ole esitetty säädöksissä, päättää asiasta vakinaisen henkilöstön osalta pelastusjohtaja. Sivutoimisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista päättää pelastuspäällikkö. Sijoittuminen organisaatiossa ei kerro koko toimenkuvaa, koska henkilöstö tekee sijoituksesta riippumatta eri tulosalueille kuuluvia tehtäviä. Esimerkiksi osa palotarkastajista osallistuu operatiivisen toiminnan tehtäviin samoin kuin pelastustoimen henkilöstö osallistuu palonehkäisytehtäviin tai varautumiseen liittyviin tehtäviin // esittämistapa muutettu Päätoiminen henkilöstö noudattaa yleisimmin normaalia toimistotyöaikaa. Ympärivuorokautisesti miehitettyjen asemapaikkojen operatiivinen henkilöstö noudattaa kaksivuorojärjestelmää, jossa työvuorot ovat klo 7:30 16:30 ja 16:30-7:30. Viikkotyöaika on keskimäärin 40 tuntia. Sairaankuljettajat tekevät paikalliseen sopimukseen perustuvaa 2-vuorojärjestelmän mukaista työaikaa, jossa työaika on keskimäärin 38,25 h/viikko. // päivitetty nykytilanteen mukaiseksi Osa pelastuslaitoksen päätoimisesta henkilöstöstä osallistuu virka-ajan ulkopuolella hälytysvalmiuden ylläpidon edellyttämään varallaoloon. Varallaolosta ja muustakin hälytysvalmiudesta on kerrottu tarkemmin kohdassa Pelastustoimen henkilöstön määrässä ja kelpoisuudessa noudatetaan voimassa olevia säädöksiä. Vaatimuksia on kirjattu pelastuslakiin ja -asetukseen. Milloin viran tai toimen kelpoisuusvaatimuksia ei ole esitetty säädöksissä, päättää asiasta vakinaisen henkilöstön osalta pelastusjohtaja. Sivutoimisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista päättää pelastuspäällikkö. Säädösten ohella pelastustoimen henkilöstöön liittyy ohjeita, joita on toiminnan laatu, tehokkuus ja työturvallisuus huomioon ottaen noudatettava. Näitä ohjeita ovat mm. SM:n laatimat toimintavalmiusohje ja pelastussukellusohje. Henkilöstön työ- ja virkaehtosopimusten, palkkauksen, kelpoisuusehtojen ja sijoituspaikkojen määräytymiseen liittyvä päätösvallan jakaantuminen on kirjattu johtokunnan päätöksellä hyväksyttyyn jatkodelegointiohjeeseen. Jatkodelegointiohjeen päivitystä viedään rinnan johtosäännön päivityksen kanssa. Pelastuslaitoksen henkilöstöhallinto kuuluu tukipalvelujen tehtäviin. Henkilöstön työhyvinvointia ja työolojen kehittämistä varten on perustettu henkilöstötoimikunta sekä nimetty työsuojelupäällikkö ja työsuojelutiimi. Pelastuslaitoksen tilojen ja kaluston sekä henkilöstön työajan käyttöön liittyviä asioita ohjeistetaan Säädösten ohella pelastustoimen henkilöstöön liittyy ohjeita, joita on toiminnan laatu, tehokkuus ja työturvallisuus huomioon ottaen noudatettava. Näitä ohjeita ovat mm. sisäasiainministeriön antama pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje ja pelastussukellusohje sekä pelastuslaitoksen omat ohjeet, kuten ohje korkean paikan työskentelystä ja ohje maastopelastustoiminnasta. // täydennetty ja päivitetty Henkilöstön työ- ja virkaehtosopimusten, palkkauksen, kelpoisuusehtojen ja sijoituspaikkojen määräytymiseen liittyvä päätösvallan jakaantuminen on kirjattu johtokunnan päätöksellä hyväksyttyyn jatkodelegointiohjeeseen. Jatkodelegointiohjeen päivitystä viedään rinnan johtosäännön päivityksen kanssa. Pelastuslaitoksen henkilöstöhallinto kuuluu tukipalvelujen tehtäviin. Henkilöstön työhyvinvointia ja työolojen kehittämistä varten on perustettu henkilöstötoimikunta sekä nimetty työsuojelupäällikkö ja työsuojelutyöryhmä. Työterveyshuollon palvelut hankitaan pääosin Oulun työterveydeltä. Pelastuslaitoksen tilojen ja kaluston sekä 11

12 asemapalveluohjeissa (niin sanotut pelisäännöt ). Työsuojelu ja työterveyshuolto Työsuojelun toimintaohjelma vuosille on hyväksytty johtokunnassa Työsuojelulle varataan oma kustannuspaikka ja vuosittainen määräraha. henkilöstön työajan käyttöön liittyviä asioita ohjeistetaan asemapalveluohjeissa (niin sanotut pelisäännöt ). // jätetään pois (sisältyy tarvittavilta osin tekstirunkoon) Työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuodelle 2008 hyväksyttiin johtokunnan kokouksessa Varsinaisen toiminnan työterveyshuollon nettokulut (Kelan palautusten jälkeen) ovat noin /vuosi (sis. vakinaiset ja sivutoimiset) Sivutoiminen henkilöstö Pelastuslaitoksen suurimman henkilöstöryhmän muodostaa sivutoiminen henkilöstö, jonka työpanos kohdentuu pääasiassa pelastustoimintaan. Sivutoimisia työntekijöitä on noin 500. Heistä noin kolmasosa on liittynyt pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimuksen tehneisiin vapaaehtoispalokuntiin (VPK). Palokuntasopimuksessa on sovittu palokunnan tuottamasta operatiivisesta valmiudesta ja sen korvaamisesta sekä yhdistystoiminnan avustamisesta. Loput ovat tehneet työsopimuksen suoraan pelastuslaitoksen kanssa. Sivutoimisen henkilöstön määrä vaihtelee jonkin verran. Pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimuksen tehneitä vapaaehtoispalokuntia on neljä: Kuusamon, Oulun, Taivalkosken ja Yli-Iin VPK:t. Näistä Kuusamon, Taivalkosken ja Yli-Iin VPK:t toimivat ensilähdön palokuntina. Oulun VPK ei ole ensilähdön palokunta, mutta sillä on merkittävä pelastustoimintaa tukeva rooli laajasti Oulun ympäristön alueella. Pelastuslaitoksen alueella on lisäksi Oulussa, Nuottasaaren alueella toimiva teollisuuspalokunta (Stora Enson TPK), mutta sen kanssa ei ole tehty palokuntasopimusta. Työsopimussuhteinen henkilöstö on muodostanut palokuntayhteisöjä (12 kpl), joiden kanssa pelastuslaitos on tehty yhdistyssopimukset. Sopimuksissa on sovittu mm. yhdistystoiminnan avustamisesta. Sivutoimisen henkilöstön aluesopimus, palokuntasopimukset ja yhdistyssopimukset on laadittu vuonna 2005 ja Sivutoimisen palokuntatoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi on laadittu kehittämisohjelma (sivutoimisen palokuntatoiminnan kehittämisohjelma), joka sisältää täsmennyksiä palvelussuhteeseen ja mm. rekrytoinnin kehittämisen ja ns. jatkuvan neuvottelun toimintamallin Sivutoiminen henkilöstö Pelastuslaitoksen suurimman henkilöstöryhmän muodostaa sivutoiminen henkilöstö, jonka työpanos kohdentuu pääasiassa pelastustoimintaan. Sivutoimisia toimenpidepalkkaisia henkilöitä on noin 300, jonka lisäksi noin 150 henkilöä kuuluu pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimuksen tehneeseen vapaaehtoispalokuntaan (VPK). // esittämistapa muutettu Palokuntasopimuksessa on sovittu palokunnan tuottamasta operatiivisesta valmiudesta ja sen korvaamisesta sekä yhdistystoiminnan avustamisesta. Loput ovat tehneet työsopimuksen suoraan pelastuslaitoksen kanssa. Sivutoimisen henkilöstön määrä vaihtelee jonkin verran. Pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimuksen tehneitä vapaaehtoispalokuntia on neljä: Kuusamon, Oulun, Taivalkosken ja Yli-Iin VPK:t. Näistä Kuusamon, Taivalkosken ja Yli-Iin VPK:t toimivat ensilähdön palokuntina. Oulun VPK ei ole ensilähdön palokunta, mutta sillä on merkittävä pelastustoimintaa tukeva rooli laajasti Oulun ympäristössä. Pelastuslaitoksen alueella on lisäksi Oulussa, Nuottasaaren alueella toimiva teollisuuspalokunta (Stora Enson TPK), jonka kanssa on tehty palokuntasopimus vuonna // päivitetty nykytilanteen mukaiseksi Työsopimussuhteinen henkilöstö on muodostanut palokuntayhteisöjä (12 kpl), joiden kanssa pelastuslaitos on tehty yhdistyssopimukset. Sopimuksissa on sovittu mm. yhdistystoiminnan avustamisesta. Sivutoimisen henkilöstön aluesopimus uusittiin vuoden 2012 alusta alkaen. Palokuntasopimukset sekä yhdistyssopimukset on päivitetty ja uusittu vuoden 2012 aikana. Osa sopimuksista uusittiin jo vuonna // päivitetty nykytilanteen mukaiseksi Sivutoimisen palokuntatoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi on laadittu kehittämisohjelma (sivutoimisen palokuntatoiminnan kehittämisohjelma), joka sisältää täsmennyksiä palvelussuhteeseen ja mm. rekrytoinnin kehittämisen ja ns. jatkuvan 12

13 neuvottelun toimintamallin. Pelastuslaitoksen sivutoimisella henkilöstöllä on erittäin suuri merkitys alueellisesti kattavan toimintavalmiuden ylläpitämisessä. Alueen 16 kunnasta 12:sta operatiivinen toimintavalmius perustuu vapaaehtoishenkilöstön käyttöön. Palokunta- ja yhdistyssopimukset Sopimuspalokunnille ja sopimuspalohenkilöyhdistyksille maksetut avustukset (korvaukset) olivat vuoden 2007 tilinpäätöksessä Avustukset vuosina ovat noin /vuosi. Pelastuslaitoksen sivutoimisella henkilöstöllä on erittäin suuri merkitys alueellisesti kattavan toimintavalmiuden ylläpitämisessä. Alueen 23 paloasemasta 20 henkilöstöön kuuluu myös sivutoimista henkilöstöä. // esittämistapa muutettu Palokunta- ja yhdistyssopimukset Sopimuspalokunnille ja sopimuspalohenkilöyhdistyksille maksetut avustukset (korvaukset) olivat vuoden 2011 tilinpäätöksessä Avustukset vuosina ovat noin /vuosi. 2.4 PELASTUSLAITOKSEN TOIMIPAIKAT Pelastuslaitoksen paloasemat sijaitsevat pääosiltaan kuntien keskustaajamissa tai niiden välittömässä läheisyydessä. Paloasemakiinteistöjen omistus ja ylläpito on yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kunnilla. Pelastuslaitos maksaa kiinteistöistä pääoma- ja ylläpitovuokraa. Maapohjasta ei vuokraa makseta. Jokaisen kunnan alueella, Lumijokea lukuun ottamatta, on vähintään yksi virka-aikana miehitetty paloasema (pääsääntöisesti näin). Viidellä asemapaikalla on ympärivuorokautinen, välitön lähtövalmius kiireellisiä hälytystehtäviä varten (jatkuva miehitys). Kuudelta asemapaikalta ei suoriteta lainkaan pelastustoimen kiireettömiä tehtäviä ja siten niiden henkilöstöä hälytetään ainoastaan pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamista varten (ei virka-ajan miehitystä). Pelastustoimen tarpeiden kannalta asemapaikoissa korostuvat erityisesti sijainti, kaluston ja varusteiden säilytys- ja huoltotilat sekä toimisto-, koulutus- ja harjoitustilat. Pelastustoiminnan osalta asemapaikkoihin liittyvänä vaatimuksena on, että niiden sijainti, kalusto ja henkilöstö vastaavat toimintavalmiusohjeen mukaisen uhkamallin asettamiin vaatimuksiin. 2.4 PELASTUSLAITOKSEN TOIMIPAIKAT Pelastuslaitoksen paloasemat sijaitsevat pääosiltaan kuntien keskustaajamissa tai niiden välittömässä läheisyydessä. Paloasemakiinteistöjen omistus ja ylläpito on yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kunnilla. Pelastuslaitos maksaa kiinteistöistä pääoma- ja ylläpitovuokraa. Maapohjasta ei vuokraa makseta. Jokaisen kunnan alueella, Lumijokea lukuun ottamatta, on vähintään yksi virka-aikana miehitetty paloasema. Viidellä asemapaikalla on ympärivuorokautinen, välitön lähtövalmius. Neljältä asemapaikalta ei suoriteta lainkaan pelastustoimen kiireettömiä tehtäviä ja siten niiden henkilöstöä hälytetään ainoastaan pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamista varten (ei virka-ajan miehitystä). // pelkistetty ja päivitetty nykytilanteen mukaiseksi Pelastuslaitoksen tarpeiden kannalta asemapaikoissa korostuvat erityisesti kaluston ja varusteiden säilytys- ja huoltotilat sekä toimisto-, koulutus- ja harjoitustilat. Tehokas pelastustoiminta edellyttää lisäksi, että asemapaikkojen sijainti, kalusto ja henkilöstö vastaavat uhkamallien mukaisiin vaatimuksiin. // esittämistapa muutettu Toiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että asemapaikat kykenevät jatkamaan toimintaansa myös normaaliolojen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aikana. // valmiuslain 12 :n mukainen velvoite 13

14 // lisätään uusi kuva johdantotekstin yhteyteen Päätös asemapaikoista: Pelastuslaitoksen asemapaikkaverkosto pidetään PTP-kaudella nykyisellään seuraavin poikkeuksin: - Vuotungin, Käylän, Murtovaaran ja Oijärven paloasemien ylläpidosta tehdään selvitys ja päätökset PTP-kaudella Sivutoimisen henkilöstön käyttöön perustuvia asemapaikkoja pyritään ylläpitämään, jos asemapaikan toimintoihin Päätös asemapaikoista: // päivitetty nykytilanteen ja tehtyjen päätösten mukaiseksi Pelastuslaitoksen asemapaikkaverkosto pidetään PTP-kaudella nykyisellään seuraavin poikkeuksin: - Sivutoimisen henkilöstön käyttämiseen perustuvia asemapaikkoja ylläpidetään, jos asemapaikan toimintoihin osallistuu aktiivisesti vähintään viisi pelastustoimintaan toimintakykyistä henkilöä tai jos asemapaikan ylläpitämiseen on muita 14

15 osallistuu aktiivisesti vähintään viisi pelastustoimintaan toimintakykyistä henkilöä. - Oulussa Ruskonselkään, Haukiputaalla Kelloon ja Tyrnävällä keskustaan suunniteltujen paloasemien rakentaminen käsitellään erillisessä paloasemahankesuunnitelmassa. Hankesuunnitelmaan liittyy myös Kempeleen paloaseman laajennus ja työajan muuttaminen ympärivuorokautiseksi. Lisäksi hankesuunnitelmassa käsitellään Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Limingan, Oulun, Oulunsalon, Tyrnävän ja Ylikiimingin paloasemien päivystys- ja varallaolovahvuuksia. Paloasemahankesuunnitelman mukaiset paloasemien suunnittelu-, toteutus- ja käyttöönottoajankohdat ovat seuraavat: Kempele: Suunnittelu ja toteutus 2008, käyttöönotto Tyrnävä: Suunnittelu 2008, toteutus , käyttöönotto Haukipudas ja Oulu: suunnittelu ja toteutus , käyttöönotto Pelastuslaitos tekee edellä mainittujen selvitysten lisäksi kaikkia pelastuslaitoksen asemapaikkoja koskevan tarvesuunnitelman vuoden 2009 aikana siten, että työn tulokset ovat käytettävissä vuoden 2010 määrärahoista päätettäessä. Suunnitelmassa kiinnitetään erityinen huomio Pudasjärven kaupungin esittämään uuden paloaseman rakentamiseen Pudasjärven keskustaan. perusteita (turvesuot, mahdollinen kaivostoiminnan kehittyminen). - Ruskonselän ja Rukan paloasemien rakentamista (uudisrakennukset) sekä Pudasjärven paloaseman peruskorjausta viedään eteenpäin hankkeista tehtyjen hankesuunnitelmien mukaisesti. Ruskonselän paloasema otetaan käyttöön vuonna 2013 ja Rukan paloasema vuonna Pudasjärven paloaseman peruskorjaus ja laajennus pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2016 loppuun mennessä. - Oulun paloaseman (Raksila) peruskorjausta tai aseman korvaamista uudisrakennuksilla viedään eteenpäin vuoden 2012 keväällä laaditun tarveselvityksen pohjalta. - Taivalkosken paloaseman uudisrakentamisesta, laajennuksesta tai peruskorjauksesta sekä Hailuodon paloaseman laajentamisesta tehdään tarveselvitys palvelutasopäätöskauden aikana. // todettu tarve - Pelastuslaitos aloittaa kaikkia paloasemia koskevan selvitystyön, jossa arvioidaan paloasemakiinteistöjen rakenteelliset ja tekniset edellytykset selvitä pitkäkestoisista sähkön- ja energianjakelun katkoksista. Selvitystyö tehdään osana pelastuslaitoksen jatkuvuussuunnittelua. Selvitys laaditaan mennessä. Selvitystyön perusteella tehtävät hankinnat käsitellään vuosia koskevissa talousarviosuunnitelmissa (pelastuslaitos/kunnat). // valmiuslain 12 :ään ja viimeaikojen myrskyihin liittyvä selvitystyö - Pelastuslaitos tekee paloasemien peruskorjausta, laajentamista tai uudisrakentamista koskevia tarveselvityksiä, jos niiden laatimiselle esiintyy tarvetta. Paloasemien lakkauttamista koskevia selvityksiä tehdään tarvittaessa. Päätöksen edellyttämä toiminnan kehittäminen - Paloasemahankkeet edellyttävät vastealuerajojen ja hälytysvasteiden tarkistamisen, jotta uusista asemapaikoista saadaan paras mahdollinen hyöty. Asemapaikkojen vuokrat Paloasemakiinteistöjen vuokrakustannukset vuonna 2007 olivat 1,925 milj.. Uusien kiinteistöjen ja remontointien valmistuminen nostavat vuokria tulevina vuosina. Arvio vuokrakustannuksista on (ei sis. korotuksia): Asemapaikkojen vuokrat Paloasemakiinteistöjen vuokrakustannukset vuonna 2011 olivat 2,1 M (13 % liikevaihdosta). Uusien kiinteistöjen ja remontointien valmistuminen nostavat vuokria tulevina vuosina. Arvio vuosien vuokrakustannuksista on noin 2,5M. 15

16 v ,915 milj. v ,107 milj. (Tvä, Kele) v ,450 milj. (Hpdas,Ruskos.) v ,550 milj. (Raksila) v ,600 milj. Pelastuslaitoksen paloasemat Hailuoto, Haukipudas, Ii (keskusta, Kuivaniemi, Oijärvi), Kempele, Kiiminki, Kuusamo (keskusta, Käylä, Murtovaara, Ruka, Vuotunki), Liminka, Muhos Oulu (keskusta, Tuira, Oulun VPK), Oulunsalo, Pudasjärvi (keskusta, Syöte), Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi, Yli-Ii Paloasemahankkeiden kustannusvaikutus Paloasemakiinteistöjen vuokrakulut/ vuosi on esitetty edellä. Lisäksi tulevat asemapaikkojen kalustamiskustannukset: v ,915 milj. v ,107 milj. (Tvä, Kele) v ,450 milj. (Hpdas,Ruskos.) v ,550 milj. (Raksila) v ,600 milj. // esitetään ainoastaan vuokrien kokonaiskustannus Pelastuslaitoksen paloasemat // Poistettu lopetetut paloasemat, muutettu uuden Oulun mukaiseksi Hailuoto, Ii (keskusta, Kuivaniemi, Oijärvi), Kempele, Kuusamo (keskusta, Käylä, Murtovaara, Ruka, Vuotunki), Liminka, Muhos Oulu (Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo, Raksila, Tuira (Ruskonselkä), Yli-Ii, Ylikiiminki, Oulun VPK) Pudasjärvi (keskusta, Syöte), Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi // mainittu kokonaissummana aikaisemmin Kempeleen paloaseman laajennus (-08) noin Tyrnävän uusi paloasema (-09) noin Haukiputaan ja Ruskonselän uudet paloasemat (-10) noin Oulun paloaseman peruskorjaus (-11) noin Vuotungin, Käylän, Murtovaaran ja Oijärven asemapaikkojen vuokrakulut olivat vuonna 2008: Vuotunki Käylä Murtovaara Oijärvi (kulut sisältyvät edellisellä sivulla mainittuihin asemapaikkojen vuokrakuluihin) 16

17 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY Onnettomuuksien ehkäisyn tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien määrän sekä niistä aiheutuvien henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen määrän vähentäminen. Keskeisiä tehtäviä ovat rakenteellinen palonehkäisy ja väestönsuojelu, palotarkastustoiminta, kemikaalivalvonta, valistus ja neuvonta, nuohouksen järjestäminen ja valvonta sekä omatoimisen varautumisen ohjaus. Onnettomuuksien ehkäisyyn velvoittavat säädökset sisältyvät pelastuslakiin ja - asetukseen. Pelastusviranomaisille kuuluva kemikaalivalvonta perustuu kemikaalilainsäädäntöön. Käytännön työssä joudutaan huomioimaan suuri määrä eri toimialoja koskevia säädöksiä ja ohjeita. 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY JA NIIDEN SEURAUSTEN RAJOITTAMINEN Pelastuslain (379/2011) keskeisenä tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tavoitteeseen pääsemiseksi pelastuslaki antaa velvoitteita sekä yksittäisille ihmisille, yrityksille ja yhteisöille että viranomaisille. Pelastuslain toinen luku sisältää yleisiä, kaikkia kansalaisia koskevia velvoitteita ehkäistä onnettomuuksia ja toimia häätilanteessa. Lain kolmas luku koskee rakennuksen omistajaa, haltijaa ja toiminnanharjoittajaa velvoittaen heidät huolehtimaan rakennusten ja kiinteistöjen palo- ja henkilöturvallisuudesta sekä varautumaan onnettomuuksien ehkäisyyn ja toimintaan mahdollisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Pelastustoimelle kuuluvan onnettomuuksien ehkäisyn tavoitteena on onnettomuuksien määrän ja onnettomuuksista aiheutuvien henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen vähentäminen. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää mm. lain 2- ja 3 -lukujen noudattamisen valvontaa sekä valistusta ja neuvontaa onnettomuuksien ehkäisemisestä ja hätätilanteissa toimimisesta. Pelastuslain 2 :n mukaan pelastustoimen viranomaisten on huolehdittava myös muun lainsäädännön mukaan pelastustoimelle kuuluvista tehtävistä. Näitä, yleisimmin valvonta- ja lupatehtäviä, tulee erityisesti vaarallisia aineita koskevasta lainsäädännöstä. Käytännön työssä joudutaan huomioimaan suuri määrä eri toimialoja koskevia säädöksiä ja ohjeita. // Tekstiä on päivitetty uuden lainsäädännön mukaiseksi, myös pientä uudistusta Kemikaalivalvonta Pelastustoimen vastuulle kuuluva kemikaalivalvonta laajeni voimaan astuneen lakimuutoksen myötä palo- ja räjähdysvaarallisista kemikaaleista myös terveydelle ja ympäristölle vaarallisiin kemikaaleihin (laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta, 390/2005). Pelastustoimen tehtävät kemikaalivalvonnassa ovat laajenemassa myös tulevaisuudessa säädösmuutosten myötä. // vanhaa asiaa, poistetaan tarpeettomana Ennaltaehkäisevän työn tavoitteet Pelastuslain 27 tukee hyvin pelastuslaitoksen strategian toteuttamista. Pelastuslaitoksen toiminta-ajatus on kirjattu hyväksytyssä strategiassa seuraavasti: Pelastuslaitos edistää yksilöiden ja yhteisöjen omatoimista valmiutta ehkäistä onnettomuuksia ja toimia oikein onnettomuustilanteessa sekä tuottaa laadukkaat ja monipuoliset pelastusalan palvelut joustavasti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisyssä Uusi pelastuslaki korostaa yhteistyötä. Tästä on esimerkkinä pelastuslain 42, jonka mukaan viranomaiset ovat velvollisia ilmoittamaan pelastusviranomaiselle ilmeisestä palovaarasta tai onnettomuusriskistä, joita he virkatoimiensa tai yhteydessä havaitsevat tai saavat tietää. Sama velvoite koskee kuntien ja muiden julkisyhteiosöjen työntekijöitä sekä myös hoito- ja huoltolaitoksissa tai erityisryhmien asumisen parissa 17

18 työskenteleviä henkilöitä. 3.1 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN ORGANISOINTI Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisytoiminnassa on vuosittain jääty säädösten edellyttämästä tasosta. Lääninhallituksen tekemä peruspalveluiden arviointiraportti kritisoi erityisesti puutteita palotarkastustoiminnan sekä valistuksen ja neuvonnan toteutumisessa. Onnettomuuksia ehkäisevä työ on useiden asemapaikkojen osalta kunnossa, mutta puutteita on erityisesti Oulussa, jossa toiminnan puutteet laskevat koko pelastuslaitoksen alueen toteumakeskiarvoja. Onnettomuuksien ehkäisyn kehittämisessä on tarkasteltu mm. henkilöstö, kalusto- ja materiaaliresurssien riittävyyttä sekä toiminnan organisointia ja laatua. 3.1 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN ORGANISOINTI Pelastustoimelle kuuluvasta onnettomuuksien ehkäisyn kokonaisuudesta vastaa pelastuslaitoksen riskienhallinnan henkilöstö, johon kuuluu riskienhallintapäällikkö, palotarkastusinsinööri, valmiuspäällikkö ja 13 palotarkastajaa. Tehtävien hoitamiseen osallistuu myös pelastustoiminnan tulosalueen henkilöstöä hälytystoiminnan ja muiden tehtävien sallimissa rajoissa. Riskienhallinnan henkilöstö on hajautettu eri asemapaikoille kuitenkin siten, osalla palotarkastajia on useita kuntia hoidettavanaan. Riskienhallinnan resursointiin ja henkilöstön toimenkuviin on tullut muutamia muutoksia pelastustoimen alueellistumisen jälkeen. Merkittävin muutos on siirtyminen sivutoimisesta onnettomuuksien ehkäisystä päätoimiseen onnettomuuksien ehkäisyyn. Alueelliseen pelastustoimeen siirryttäessä alueella oli 7 kuntaa, joissa onnettomuuksien ehkäisyä varten oli palotarkastajia. Muissa kunnissa (11 kpl) onnettomuuksien ehkäisy kuului paloaseman palopäällikön tehtäviin. Osassa kunnista oli palotarkastajan virka, mutta se oli eri syistä johtuen täyttämättä. Nykyään koko pelastustoimen alue on jaettu palotarkastajien kesken. Tämä antaa aiempaa paremmat valmiudet asiantuntevaan valvontaan, neuvontaan ja opastamiseen. Riskienhallintapäällikön virka perustettiin aluelaitoksen perustamisen yhteydessä. Päätoimenaan onnettomuuksien ehkäisyä tekeville muodostettiin oma, riskienhallinnan tulosalue vuonna Aluelaitoksen jälkeen on muutettu kaksi operatiivista päällystövirkaa palotarkastajan viraksi (APP PT). Lisäksi on saatu yksi kemikaalivalvontaan painottuva uusi palotarkastajan virka. Edellisen palvelutasopäätöskauden tavoitteena oli nostaa riskienhallinnan suoritemäärät lakisääteiselle tasolle. Osassa aluetta tämä onnistui, mutta kokonaisuutena ei. Ongelmia oli erityisesti erityiskohteiden palotarkastusten toteumissa. Uusi pelastuslaki antaa enemmän vapautta onnettomuuksien ehkäisytyön järjestelyihin, joten säädösvelvoitteen täyttävä, laadukas ja asiakaslähtöinen onnettomuuksien ehkäisytyö on tavoitteena myös palvelutasopäätöskaudella // johdantoteksti on uudistettu Tavoite onnettomuuksien ehkäisytyön kehittämisessä: Pelastuslaitoksen tavoitteena on kehittää onnettomuuksia ehkäisevä työn organisointia, johtamista ja resursointia niin, että toiminta saadaan kokonaisuudessaan säädösten ja palvelutasopäätöksen edellyttämälle tasolle // päätösteksti ei ole tässä yhteydessä tarpeen, vaihdetaan kehittämiseksi 18

19 vuodesta 2009 alkaen. Kehittämissuunnitelman lähtökohdat: - Ennalta ehkäisevä työ irrotetaan omaksi tulosalueeksi pelastuksen tulosalueesta. Tulosalueeseen siirtyy kaikki päätoimenaan onnettomuuksien ehkäisytyötä tekevät henkilöt. Muutoksen tavoitteena on mm. helpottaa resurssien käyttöä, yhtenäistää tarkastuskäytäntöjä, kehittää toiminnan suunnittelua ja seurantaa sekä lisätä asiantuntemusta. - Oulun alueen palotarkastustoiminnan ja koko pelastustoimialueen kemikaalivalvonnan toteutuminen säädösten mukaisesti edellyttää lisävakansseja. Lisäresurssien rahoitus pyritään saamaan mukaan tulevien vuosien henkilöstömäärärahoihin. - Oulun alueen palotarkastusvastuuta jaetaan lähikuntien palotarkastajille sekä Oulussa toimivalle operatiiviselle päällystölle (tämä on aloitettu keväällä 2008). Onnettomuuksien ehkäisyn organisoinnin kehittäminen - Hälytysvalmiuteen liittyvien ongelmien ratkaisemista onnettomuuksien ehkäisytyössä jatketaan edelleen. Tavoitteena on lisätä pelastuksen henkilöstön työpanosta erityisesti turvallisuusviestinnässä. - Onnettomuuksien ehkäisyn organisointia on tarpeen kehittää nimeämällä eri osaamisalueita varten vasuuhenkilöt. Samalla on tarpeen arvioida mitkä tehtävät voidaan keskittää. Menettelyn tarkoituksena on asiantuntemuksen lisääminen, mutta tarvittaessa myös käytännön työn, kuten vastuualueeseen kuuluvien valvontakäyntien suorittaminen tai lupahakemusten käsitteleminen keskitetysti. - Onnettomuuksien ehkäisyn toteumien seurantaa tehostettiin edellisen palvelutasopäätöskauden aikana. Menettelyä jatketaan myös kaudella Pelastustoiminnan tulosalueen henkilöstöä ryhdytään käyttämään aikaisempaa enemmän onnettomuuksia ehkäisevään työhön. Toiminta näkyy selvimmin valistuksessa ja neuvonnassa. - Onnettomuuksien ehkäisyn toteumien seurantaa tehostetaan. - Henkilöstön tehtävissä korostetaan, että onnettomuuksien ehkäisy on pelastuslaitoksen perustehtävä, joka kuuluu jokaisen pelastustoimen ammattitutkinnon suorittaneen vakinaisen henkilön toimenkuvaan. Vaativat tai erityisosaamista edellyttävät tehtävät keskitetään aihealueittain nimettäville henkilöille/ henkilöstöryhmille. - Ennalta ehkäisevän työn kehittämisessä painotetaan organisoinnin ja johtamisen kehittämisen ohella työmenetelmien, välineiden ja materiaalien nykyaikaisuutta. - Pelastuslaitos järjestää sisäistä koulutusta sekä lähettää henkilöstöään ulkopuoliseen koulutukseen onnettomuuksien ehkäisyyn tähtäävien valmiuksien kehittämiseksi, asiantuntemuksen lisäämiseksi ja toiminnan yhtenäistämiseksi. Lisäksi on huomioitava palautejärjestelmien käyttöönotto (valistuksen ja neuvonnan palautteet käyttöön alkaen). 19

20 - Onnettomuuksien ehkäisyssä on huomioitava viranomaisyhteistyön mahdollisuudet sekä toiminta turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa. Onnettomuuksien ehkäisyn henkilöstö Onnettomuuksien ehkäisy kuuluu jokaisen riskienhallinnan ja pelastustoiminnan tulosalueilla toimivan päätoimisen henkilön toimenkuvaan. Pelastustoimialueen jokaista kuntaa varten on nimetty päätoiminen palotarkastaja, joiden työtä tukee asemapaikkojen muu päätoiminen henkilöstö. Päätoimisia palotarkastajia on palotarkastusinsinööri mukaan lukien 11. Onnettomuuksien ehkäisyn päätoimisen henkilöstön henkilöstökulut vuonna 2009 ovat arviolta noin (sis rhp). Lisäresurssitarpeet Oulun alueen palotarkastuksia ja valistusta ja neuvontaa sekä koko pelastustoimialueen kemikaalivalvontaa varten tarvitaan kaksi uutta virkaa: henkilöstökustannukset vuonna 2009 noin / virka. Osaamista ylläpitävä ja kehittävä koulutus Onnettomuuksien ehkäisyn lakipäivät, Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät, Kumppanuushankkeen turvallisuuspalvelut -ryhmän sekä riskienhallinnan sektorivastaavien seminaarit. Osallistumiskustannukset ovat noin /vuosi. Kirjallisuus ja materiaalit Lomake-, kirjallisuus-, koulutusmateriaali- ja välinehankintoihin varataan noin /vuosi. palotarkastuslomakkeet palo- ja rakennuslainsäädäntö ammattikirjallisuus jaettava valistus- ja neuvontamateriaali palo- ja kemikaalitarkastajan välineet, jne. Internet Internet-sivujen ylläpidossa tarvittavat konsulttipalvelut noin /vuosi. Palotarkastusohjelma Uusi MERLOT Palotarkastus -ohjelma saatiin käyttöön marraskuussa Ohjelmistoa käytetään koko pelastuslaitoksen alueella. Ohjelman ylläpitomaksut ovat vuosina / vuosi ja tämän jälkeen / vuosi. PRONTO on ohjelmana pelastuslaitokselle maksuton. PRONTO -tietojen syöttäminen vie työaikaa vuosittain noin yhden henkilötyövuoden verran. Onnettomuuksien ehkäisyn henkilöstö Onnettomuuksien ehkäisy kuuluu jokaisen riskienhallinnan ja pelastustoiminnan tulosalueilla toimivan päätoimisen henkilön toimenkuvaan. Pelastustoimialueen jokaista kuntaa varten on nimetty päätoiminen palotarkastaja, joiden työtä tukee asemapaikkojen muu päätoiminen henkilöstö. Päätoimisia palotarkastajia on palotarkastusinsinööri mukaan lukien 14. Onnettomuuksien ehkäisyn päätoimisen henkilöstön henkilöstökulut vuonna 2011 ovat arviolta noin (sis rhp). Lisäresurssitarpeet Yksi pelastuslakiuudistuksen tavoitteista oli suunnata palotarkastustoimintaan kohdennettuja resursseja turvallisuusviestintään. Pelastuslain 79 :n mukaisesti tehtävä valvontasuunnitelma antaa tähän aikaisempaa paremmat mahdollisuudet, mutta ei välttämättä poista koko ongelmaa. Pelastuslaitoksen on seurattava turvallisuusviestinnän määrällisten tavoitteiden kehittymistä ja arvioitava sen mukaisesti lisäresurssitarpeet. // Arvioidaan resurssitilanne, kun saadaan ensimmäiset toteumat valvontasuunnitelman mukaisesta valvonnasta Osaamista ylläpitävä ja kehittävä koulutus Onnettomuuksien ehkäisyn sisäiset palaverit Rakenteellisen palonehkäisyn ja rakentamisen ohjauksen opintopäivät (AVI/SPEK/SPPL) Pelastustoimen verkoston sekä riskienhallinnan sektorivastaavien seminaarit. Pelastusopiston, TUKES:n j SM:n tarjoama täydennyskoulutus eri aiheista. Osallistumiskustannukset ovat noin /vuosi. Kirjallisuus ja materiaalit Lomake-, kirjallisuus-, koulutusmateriaali- ja välinehankintoihin varataan noin /vuosi. palotarkastuslomakkeet palo- ja rakennuslainsäädäntö ammattikirjallisuus jaettava valistus- ja neuvontamateriaali palo- ja kemikaalitarkastajan välineet, jne. Internet Internet-sivujen ylläpidossa tarvittavat konsulttipalvelut noin /vuosi. Palotarkastusohjelma (Merlot Palotarkastus Merlot PT) Valvontatyössä käytetään Logica Oy:ltä (entinen WM DATA) hankittua Merlot PT -ohjelmaa, jota lähes kaikki pelastuslaitokset käyttävät. Merlot PT:n ja siihen liittyvien kartta- ja tietokantasovellusten ylläpitomaksut ovat noin vuodessa. Turvallisuusviestinnän suoritteet kirjataan PRONTO -onnettomuustietojärjestelmään. PRONTO on pelastuslaitokselle maksuton. // päivitetty nykytilanteen mukaiseksi 20