Sivu 1 Oulun kaupunki. Ote pöytäkirjasta 2/2015 Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtokunta Päivämäärä

Transkriptio

1 Sivu 1 Oulun kaupunki Ote pöytäkirjasta 2/2015 Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtokunta Päivämäärä Dno Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen säästötavoitteet ja palvelutasopäätöksen päivittäminen OUKA/235/ /2014 Päätöshistoria O-K pelastuslaitoksen johtokunta ja 5 O-K pelastuslaitoksen johtokunta O-K pelastuslaitoksen johtokunta Kaupunginhallitus Tiivistelmä Pelastustoimen valtakunnallisen rakenneuudistuksen säästötavoite on 7,5 M, josta Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen laskennallinen osuus on n Säästöt on toteutettava toiminnan muutoksilla ja tehostamisella sekä tarkastelemalla palveluverkkoa. Säästötoimenpiteet edellyttävät palvelutasopäätöksen päivityksen. Esittelyteksti Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos on alueellistamisesta eli v lähtien, pelastustoimen alueellistamisen tarkoitusten mukaisesti tehostanut toimintaansa. Päällystövirkoja on muutettu miehistö- ja palotarkastajaviroiksi, sivupaloasemia on lakkautettu, toimintoja sekä kalustoa on keskitetty ns. painopistepaloasemille yms. Oulu- Koillismaan pelastuslaitos on vuodesta 2004 lähtien ollut valtakunnallisesti kolmen edullisimman pelastuslaitoksen joukossa, verrattaessa kuntien maksuosuuksia /asukas. Säästökohteiden määrittämiseksi ja priorisoimiseksi pelastuslaitoksen johto pyysi päätoimisen henkilöstön edustajia (luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut), Oulun alueen palomestareita, sivutoimista henkilöstöä sekä johtokunnan jäseniä esittämään omat säästöehdotuksensa. Pelastuslaitoksen johto on koostanut esitykset ja käynyt ne lävitse. Toteuttamiskelpoisista esityksistä on laadittu ehdotuksia vaihtoehtoisiksi toimenpiteiksi, joilla n :n säästötavoite vuoden 2017 loppuun mennessä saadaan täytettyä. Merkittävin osuus :n säästötavoitteesta saavutetaan joko yhdistämällä Oulunsalon paloaseman toiminta Kempeleen paloasemaan tai lakkauttamalla huomattava määrä sivutoimisen henkilöstön varallaolotehtäviä koko Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella. Toinen merkittävä ratkaisu on tehtävä Kuusamon kesäajan yhteensä 6 kk:n perusvalmiuteen vaikuttavien sijaisuuksien tai pelastusliikelaitoksen suuronnettomuuden johtamisvalmiuden varmistavan johtamisjärjestelmän alasajon kesken.

2 Sivu 2 Oulun kaupunki Ote pöytäkirjasta 2/2015 Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtokunta Päivämäärä Säästötoimenpiteillä on vaikutuksia palvelutasopäätökseen, joten palvelutasopäätös on päivitettävä valittujen säästötoimenpiteiden osalta. Liitteet Oheismateriaali Esittelijä Päätösesitys Päätös Johtokunnalle esitettävät vaihtoehtoiset säästövaihtoehdot, taustamuistio Taustamuistion korjattu liite (säästötoimenpiteiden vaihtoehtoiset laskelmat) Päivitetty palvelutasopäätös , ehdotus Henkilöstöltä saadut lausunnot säästötoimenpide-ehdotuksista, yht. 6 kpl (esillä kokouksessa) Pelastusjohtaja Petteri Helisten Johtokunta päättää hyväksyä esittelytekstin vaihtoehtoisista säästötoimenpiteistä vaihtoehdon 3B, jossa mm. Oulunsalon ja Kempeleen paloasemien toiminta yhdistetään, Kuusamoon jää 6 kk:n sijaisuudet ja suuronnettomuuksien johtamisvalmiuden varmistavaa johtamisjärjestelmää ei muuteta sekä hyväksyy muilta osin pelastusjohtajan esitykset säästötoimenpiteiksi ja lähettää päivitetyn palvelutasopäätöksen sopijakuntien ja Pohjois- Suomen Aluehallintoviraston lausuttavaksi esitetyn mukaisena. Lausunnot pyydetään mennessä. Merkittiin, että Jarmo Markkanen poistui kokouksesta esteellisenä ennen tämän asian käsittelyä klo 12:04. Merkittiin, että Eija Jurvanen saapui kokoukseen ennen tämän asian käsittelyä klo 12:04. Merkittiin, että Veikko Valli poistui kokouksesta tämän käsittelyn aikana klo 13:55 Kokouksessa pidettiin tauko 13:55-14:00. Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin. Merkittiin, että Eija Jurvanen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen klo 14:10. Merkittiin, että Jarmo Markkanen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen klo Merkittiin, että Tomi Honkakunnas saapui kokoukseen tämän

3

4 Sivu 4 LIITE 1 LIITETAULUKKO PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN KOHTAAN Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön päivystys- ja varallaolojärjestelyissä noudatettavat periaatteet Päätös ympärivuorokautisesti miehitettyjen paloasemien minimivahvuudesta Työvuoron Huomiot minimivahvuus Toiminta-alue: OULU, Paloasema: HAUKIPUDAS Paloaseman työvuorojen suunnitteluvahvuus määritetään erikseen. Paloaseman henkilöstöresurssit ja päivystysvalmius säilytetään ennallaan. Toiminta-alue: OULU, Paloasema: KEMPELE Paloaseman työvuorojen suunnitteluvahvuus määritetään erikseen. Paloaseman päätoiminen henkilöstöresurssi ja päivystysvalmius säilytetään ennallaan. Kempeleen ja Oulunsalon paloasemat yhdistetään vuoden 2016 aikana, jolloin Oulunsalon paloasemakiinteistöstä luovutaan. Oulunsalon sivutoimiselle henkilöstölle tarjotaan mahdollisuutta jatkaa toimintaa Kempeleen paloasemalla. Kempeleen paloasemalle ei järjestetä sivutoimisen henkilöstön varallaoloa, ellei siitä erikseen sovita esim. metsäpalokauden ajaksi. Sivutoimisten varallaolovalmius on lopetettu vuoden 2012 aikana. Rakennemuutoksen edellyttämät säästöt Toiminta-alue: OULU, Paloasema: OULU virka-aika Paloaseman työvuorojen suunnitteluvahvuus määritetään erikseen Kaudella lisätään palomiesten määrää kahdella viralla, näin saadaan vuorot tasavahvuisiksi. muu aika Toiminta-alue: OULU, Paloasema: RUSKONSELKÄ Paloaseman työvuorojen suunnitteluvahvuus määritetään erikseen. Paloaseman henkilöstöresurssit ja päivystysvalmius säilytetään ennallaan. Toiminta-alue: ITÄ, Paloasema: KUUSAMO Paloaseman työvuorojen suunnitteluvahvuus määritetään erikseen. Oulun toiminta-alueen ympärivuorokautisesti miehitettyjen asemapaikkojen henkilöstövahvuus on minimissään virka-aikana 22 ja virka-ajan ulkopuolella 20 henkilöä, joista vähintään yksi (1) on yleensä päällystöviranhaltija ja kaksi (2) alipäällystöviranhaltijaa. Päivitys hyväksytty johtokunnassa , 2. Muutos hyväksytty johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx. 1 (4) Liite 3 8: liitetaulukko 1,

5 Sivu 5 LIITE 1 Päätös muiden kuin ympärivuorokautisesti miehitettyjen paloasemien tavoitteellisista päivystys- ja varallaolovahvuuksista sekä henkilöstömääristä Tavoitteellinen Tavoitteellinen Huomiot päivystys varallaolo Toiminta-alue: OULU, Paloasema: OULUN VPK *) Kesäviikonloppujen ( ) varallaolovahvuus on *) Paloaseman henkilöstöresurssit ja päivystysvalmius säilytetään ennallaan. Pelastuslaitos ylläpitää henkilökohtaisia suojavarusteita sammutusmiehelle. Aseman palokuntasopimuksen mukainen lähtövalmius on 1+4 henkilöä 20 minuutissa. Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: HAILUOTO Sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään välillä. virka-aika Kalustonhoitaja vastaa myös Oulunsalon paloaseman kalustonhuollosta. 0+1 *) 0+0,5 *) *) Hailuodon paloasemalla pyritään ylläpitämään yhden henkilön päivystys- tai varallaolovalmiutta ympärivuorokautisesti. Valmiuden toteutumista seurataan palvelutasopäätöskauden aikana. Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: II virka-aika Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: KUIVANIEMI (Ii) virka-aika Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: OIJÄRVI (Ii) - - Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: KIIMINKI virka-aika Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: LIMINKA virka-aika Paloasema toimii painopistepaloasemana. Paloasemalle lisätään yksi palomiehen virka. Varallaolovalmius nostetaan 0+2:sta 1 + 3:een vuoden 2012 alusta alkaen. Sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään välillä. Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään välillä. Päätoimisen henkilöstön määrä sekä asemapaikan henkilöstön varallaolovalmius säilytetään ennallaan. Paloaseman toiminta lopetetaan vuoden 2016 aikana. Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pyritään pitämään pidetään 5 10 henkilön välillä aseman toiminnan lopettamiseen saakka. Asemapaikan sivutoimisilla henkilöillä ei ole varallaoloa. Asemapaikan ylläpidosta tehdään selvitys PTP-kauden aikana. Rakennemuutoksen edellyttämät säästöt Paloasema toimii painopistepaloasemana. Paloasemalle lisätään yksi palomiehen virka. Varallaolovalmius nostetaan 1+2:sta 1+3:een vuoden 2012 alusta alkaen. Sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään välillä. Päätoimisen henkilöstön määrä sekä asemapaikan henkilöstön varallaolovalmius säilytetään ennallaan. Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään välillä. Päivitys hyväksytty johtokunnassa , 2. Muutos hyväksytty johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx. 2 (4) Liite 3 8: liitetaulukko 1,

6 Sivu 6 LIITE 1 Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: MUHOS virka-aika Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: OULUNSALO virka-aika 0+0,5 1+1 Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: TYRNÄVÄ virka-aika Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: UTAJÄRVI virka-aika Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: YLI-II virka-aika Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: YLIKIIMINKI virka-aika Päivitys hyväksytty johtokunnassa , 2. Muutos hyväksytty johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx. Paloasema toimii painopistepaloasemana. Paloasemalle lisätään yksi palomiehen virka. Varallaolovalmius nostetaan 1+2:sta 1+3:een vuoden 2012 alusta alkaen. Sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään välillä. Paloaseman toiminta yhdistetään Kempeleen paloasemaan vuoden 2016 aikana, jolloin Oulunsalon paloasemakiinteistöstä luovutaan. Samassa yhteydessä lopetetaan Oulunsalon paloaseman sivutoimisen henkilöstön varallaolo. Oulunsalon paloaseman kalustonhoitajan työpanos kohdennetaan pelastuslaitoksen muille paloasemille (tarkastellaan erikseen). Oulunsalon paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä ja sivutoimisten varallaolovahvuus pyritään pitämään nykyisellään paloasemakiinteistöstä luopumiseen saakka. Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään välillä. Kalustonhoitaja vastaa myös Hailuodon paloaseman kalustonhuollosta. Rakennemuutoksen edellyttämät säästöt Päätoimisen henkilöstön määrä säilytetään ennallaan. Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään välillä. Varallaolovahvuus lasketaan 1+2:sta 1+1:een (korvataan asemapaikkahälytyksillä). Päätoimisen henkilöstön määrä säilytetään ennallaan. Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään välillä. Varallaolovahvuus lasketaan 1+2:sta 1+1:een (korvataan asemapaikkahälytyksillä). Päätoimisen henkilöstön määrä säilytetään ennallaan. Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään välillä. Päätoimisen henkilöstön määrä säilytetään ennallaan. Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään välillä. Toiminta-alue: ITÄ, Paloasema: KUUSAMON VPK *) Kesäviikonloppujen ( ) varallaoloon pyritään saamaan vahvuus *) Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään välillä. Aseman palokuntasopimuksen mukainen lähtövalmius on 0+2 henkilöä 10 minuutissa. Toiminta-alue: ITÄ, Paloasema: KÄYLÄ (Kuusamo) Paloaseman toiminta lopetetaan vuoden 2016 aikana. Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pyritään pitämään - - pidetään 5 10 henkilön välillä aseman toiminnan lopettamiseen saakka. Rakennemuutoksen edellyttämät säästöt Asemapaikan sivutoimisilla henkilöillä ei ole varallaoloa. Aseman palokuntasopimuksen mukainen lähtövalmius on 0+2 henkilöä 10 minuutissa. 3 (4) Liite 3 8: liitetaulukko 1,

7 Sivu 7 LIITE 1 Toiminta-alue: ITÄ, Paloasema: RUKA (Kuusamo) 1) Rukan alueen pelastustoiminnan toimintavalmius pyritään turvaamaan matkailun sesonkiaikana (viikot 8-16) neljän henkilön hälytysvalmiudella. 2) Rukan sesonkiajan valmius pyritään turvaamaan 0+1 tai 0+2 vahvuisella päätoimisen henkilöstön päivystyksellä 2) 1) (riippuen Kuusamon paloaseman vuorovahvuudesta). Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään 8-13 välillä. Asemapaikan sivutoimisilla henkilöillä ei ole varallaoloa. Palokuntasopimuksen mukainen lahtivalmius on 0+2 henkilöä 10 minuutissa. Toiminta-alue: ITÄ, Paloasema: PUDASJÄRVI Paloasema toimii painopistepaloasemana. virka-aika 1+3 Varallaolovalmius nostetaan 1+2:sta 1+3:een vuoden 2012 alusta alkaen. 0+3 Sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään välillä. Toiminta-alue: ITÄ, Paloasema: SYÖTE (Pudasjärvi) - - Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään 5 10 välillä. Asemapaikan sivutoimisilla henkilöillä ei ole varallaoloa. Toiminta-alue: ITÄ, Paloasema: TAIVALKOSKI Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään välillä Päätoimisen henkilöstön määrä sekä asemapaikan henkilöstön varallaolovalmius säilytetään ennallaan. Paloaseman sivutoimisen henkilöstön varallaolovahvuus lasketaan vuoden 2016 aikana 1+2:sta 1+1:een. Säästötoimenpiteet Palokuntasopimuksen mukainen lähtövalmius on 0+1 henkilöä 5 minuutissa TAULUKOT YHTEENSÄ (noin) virka-aika virka-aika Karkea arvio, johon vaikuttaa mm. lomat, virkavapaat, tasausvapaat yms. Karkea arvio, johon vaikuttaa mm. lomat, virkavapaat, tasausvapaat yms. Varallaolovahvuus on kesällä hieman korkeampi. Pelastuslaitoksen asemapaikoille sijoittuu lisäksi 26 päällystöviranhaltijaa (pelastuspäällikkö, riskienhallintapäällikkö, valmiuspäällikkö, palopäälliköt, apulaispalopäälliköt, palomestarit ja osa palotarkastajista), jotka osallistuvat päätoimisesti tai muun työn ohella pelastustoiminnan päällystötehtävien hoitamiseen (pyörittävät alueen kolmea päällystön varallaolorinkiä sekä vastaavat mm. asemapaikkojen henkilöstön koulutuksesta ja muusta valmiudesta onnettomuus- ja vaaratilanteiden varalta). Toimintaa tukee tekniikan ja huollon henkilöstö (kalustopäällikkö, huoltoteknikko ja -mestari, viestimestari ja asentaja). Päivitys hyväksytty johtokunnassa , 2. Muutos hyväksytty johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx. 4 (4) Liite 3 8: liitetaulukko 1,

8 Johtoyksiköt Sammutus- ja pelastusyksiköt Säiliö- ja säiliösammutusautot Kevytyksiköt, pelastussukellus Raivaus- ja pelastusyksiköt Puomitikas- ja tikasautot Vaihtolava-alustat Miehistönkuljetus- ja kalustoautot Kemikaali- ja vahingontorjuntayksiköt Moottorikelkka Mönkijä Ahkio ja/tai purilaat A-B -luokan vene C-F -luokan vene Erikoisperäkärryt Sivu 8 LIITE 2 LIITETAULUKKO PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN KOHTAAN Kalusto ja varusteet Päätös operatiivisen pelastustoiminnan keskeisen kalustoresurssin sijoittamisesta paloasemille TOIMIALUE/PALOASEMA YHTEENSÄ OULU, YHTEENSÄ LÄNSI, YHTEENSÄ ITÄ Oulu/ Raksila Kalusto pääasiassa uushankintana Oulu/ Ruskonselkä 2 1 Kalusto pääasiassa uushankintana Oulu/ Kempele Kalusto pääasiassa uushankintana Oulu/ Haukipudas Kalusto pääasiassa uushankintana Oulu/ Oulun VPK Kalusto kierrätyksestä Ajantasaistettu kaluston investointi- ja kierrätyssuunnitelmien mukaiseksi Päivitys hyväksytty johtokunnassa , 2. Muutos hyväksytty johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx. 1 (3) Liite 4 8: liitetaulukko 2,

9 Johtoyksiköt Sammutus- ja pelastusyksiköt Säiliö- ja säiliösammutusautot Kevytyksiköt, pelastussukellus Raivaus- ja pelastusyksiköt Puomitikas- ja tikasautot Vaihtolava-alustat Miehistönkuljetus- ja kalustoautot Kemikaali- ja vahingontorjuntayksiköt Moottorikelkka Mönkijä Ahkio ja/tai purilaat A-B -luokan vene C-F -luokan vene Erikoisperäkärryt Sivu 9 LIITE 2 TOIMIALUE/PALOASEMA Länsi/ Hailuoto Kalusto kierrätyksestä Länsi/ Ii Kalusto osittain uushankintana Länsi/ Kuivaniemi Kalusto kierrätyksestä Länsi/ Oijärvi 1 Kalusto kierrätyksestä. Oijärven paloaseman toiminta lopetetaan vuoden 2016 aikana. Tässä yhteydessä paloaseman ajoneuvokalusto ja muu kalusto siirretään tavanomaisten kierrätysjärjestelyjen kautta pelastuslaitoksen muille paloasemille. Rakennemuutoksen edellyttämät säästöt Länsi/ Kiiminki Kalusto osittain uushankintana Länsi/ Liminka Kalusto kierrätyksestä Länsi/ Muhos Kalusto osittain uushankintana Länsi/ Oulunsalo Kalusto kierrätyksestä. Oulunsalon paloasemakiinteistöstä luovutaan vuoden 2016 aikana. Tässä yhteydessä paloaseman ajoneuvokalusto ja muu kalusto siirretään tavanomaisten kierrätysjärjestelyjen kautta pelastuslaitoksen muille paloasemille. Rakennemuutoksen edellyttämät säästöt Länsi/ Tyrnävä Kalusto kierrätyksestä Länsi/ Utajärvi Kalusto kierrätyksestä Päivitys hyväksytty johtokunnassa , 2. Muutos hyväksytty johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx. 2 (3) Liite 4 8: liitetaulukko 2,

10 Johtoyksiköt Sammutus- ja pelastusyksiköt Säiliö- ja säiliösammutusautot Kevytyksiköt, pelastussukellus Raivaus- ja pelastusyksiköt Puomitikas- ja tikasautot Vaihtolava-alustat Miehistönkuljetus- ja kalustoautot Kemikaali- ja vahingontorjuntayksiköt Moottorikelkka Mönkijä Ahkio ja/tai purilaat A-B -luokan vene C-F -luokan vene Erikoisperäkärryt Sivu 10 LIITE 2 TOIMIALUE/PALOASEMA Länsi/ Yli-Ii Kalusto kierrätyksestä Länsi/ Ylikiiminki Kalusto kierrätyksestä Itä/ Kuusamo Kalusto osittain uushankintana Itä/ Ruka Kalusto kierrätyksestä Itä/ Käylä 1 Kalusto kierrätyksestä. Käylän paloaseman toiminta lopetetaan vuoden 2016 aikana. Tässä yhteydessä paloaseman ajoneuvokalusto ja muu kalusto siirretään tavanomaisten kierrätysjärjestelyjen kautta pelastuslaitoksen muille paloasemille. Rakennemuutoksen edellyttämät säästöt Itä/ Pudasjärvi Kalusto osittain uushankintana Itä/ Syöte Kalusto kierrätyksestä Itä/ Taivalkoski Kalusto kierrätyksestä Asemapaikoilla on lisäksi pääasiassa onnettomuuksien ehkäisyyn ja aseman päivittäisasioiden hoitamista varten tarkoitettuja henkilöautoja. Näitä autoja käytetään myös pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Päivitys hyväksytty johtokunnassa , 2. Muutos hyväksytty johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx. 3 (3) Liite 4 8: liitetaulukko 2,

11 Sivu 11 Pelastuslain (379/2011) 28 :n mukainen PALVELUTASOPÄÄTÖS Päätösosa (OSA 1) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa Palvelutasopäätöstä ajantasaistava, teknisluontoinen päivitys hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa , 2 Palvelutasopäätöksen muuttaminen Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos Liite 5 8:,

12 Sivu 12 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ PALVELUTASOPÄÄTÖKSESTÄ Palvelutasopäätöksen säädös- ja ohjetausta Onnettomuusuhkien tarkastelu PELASTUSTOIMI Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen strategia Pelastustoimen organisointi Pelastuslaitoksen henkilöstö Päätoiminen henkilöstö Sivutoiminen henkilöstö Pelastuslaitoksen paloasemat (toimipaikat) ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY JA NIIDEN SEURAUSTEN RAJOITTAMINEN Onnettomuuksien ehkäisyn organisointi Valvonnan, turvallisuusviestinnän ja onnettomuuksien syiden seuranta sekä palontutkinta Turvallisuusviestintä (valistus ja neuvonta) Turvallisuusviestinnän kohdentaminen Valvonta (palotarkastustoiminta ja muu valvonta) Muu valvonta Nuohouspalvelut Muiden onnettomuukien ehkäisy ja yhteistyö onnettomuuksen ehkäisyssä PELASTUSTOIMINTA Pelastustoiminnan resurssit Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön määrän mitoittaminen Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön päivystys- ja varallaolojärjestelyissä noudatettavat periaatteet Kalusto ja varusteet Pelastusyksiköt ja -muodostelmat ja niiden hälyttäminen Toimintavalmius Päivittäiset onnettomuudet Vesipelastustoiminta Vesipelastustoiminta merialueilla Vaarallisten aineiden torjunta Öljyntorjunta Sammutusvesihuolto Pelastustoiminnan johtaminen Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmät Pelastustoiminnan viestijärjestelmät Muut pelastustoimintaan liittyvät ohjelmistot ja järjestelmät Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön koulutus Suuronnettomuusharjoitukset Yhteistyö pelastustoiminnassa VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Varautumisen ja valmiussuunnittelun organisointi ja tavoite Kuntien valmiussuunnittelun ohjaus ja yhteistoiminta eri turvallisuustilanteissa Koulutus Väestönsuojeluorganisaation koulutus Omatoimista varautumista edistävä neuvonta ja opastus Valmiusharjoitukset Väestön suojaaminen Väestönvaroitusjärjestelmät Säteilynvalvonta Väestönsuojat Väestön evakuointi (57) Liite 5 8:,

13 Sivu Pelastustoiminnan johtaminen eri uhkamallien aikana (häiriötilanteet ja poikkeusolot) Johtamistoiminta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Pelastuslaitoksen johtokeskus Yhteydet kuntien ylläpitämiin väestönsuojelumuodostelmiin Väestönsuojelumateriaali Henkilöstö-, kalusto- ja tilavaraukset Varautumisen ja väestönsuojelun suunnitelmat ALUEEN PELASTUSTOIMEN TUOTTAMAT MUUT PALVELUT Ensihoitopalvelu Ensivastetoiminta Muut palvelut Liite 1 Taulukko kohtaan Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön päivystys- ja varallaolojärjestelyissä noudatettavat periaatteet Liite 2 Taulukko kohtaan Kalusto ja varusteet OSA 2 Palvelutasopäätöksen perustelumuistio 3 (57) Liite 5 8:,

14 Sivu 14 1 YLEISTÄ PALVELUTASOPÄÄTÖKSESTÄ Palvelutasopäätös on alueen pelastustoimen päätös siitä, kuinka se järjestää pelastustoimeen kuuluvat lakisääteiset ja palvelutasopäätöksessä sovitut muut tehtävät alueellaan. Keskeisen osan näistä palveluista muodostavat lakisääteiset tehtävät, kuten turvallisuusviestintä, valvonta (palotarkastustoiminta) ja pelastustoiminta. Pelastustoimelle vapaaehtoisia tehtäviä ovat mm. ensihoitopalveluiden järjestäminen. Palvelutaso on mitoitettava alueella esiintyviä onnettomuusuhkia ja tarpeita vastaavaksi. Määrittelyn mukaan pelastustoimi on suunniteltava ja toteutettava siten, että onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty ja onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Palvelutasopäätös laaditaan määräajaksi. Palvelutasosta päättäminen on säädetty alueen pelastustoimen tehtäväksi. Ennen palvelutasosta päättämistä on kuultava alueen kuntia. Pelastuslaitoksen johtokunta voi tehdä lisäyksiä tai muutoksia hyväksyttyyn palvelutasopäätökseen kuultuaan niistä ensin sopijakuntia. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen tavoitteena on tuottaa riittävät, laadukkaat ja kustannuksiltaan harkitut pelastustoimen palvelut koko pelastuslaitoksen alueelle. Palvelutasopäätöksen tarkoitus Palvelutasopäätöksen tarkoitus löytyy alueen pelastustoimen kehittämisen ohjauksesta. Palvelutasopäätökseen on kirjattu palvelut, joita on tarjottava tai joita halutaan tarjota pelastuslaitosta ympäröivälle yhteiskunnalle. Jotta tarjottavien palvelujen laatu ja määrä olisi palvelutasopäätöksen mukaiset, on pelastuslaitoksen eri toiminnot saatettava vähintään palvelutasopäätöksessä määritetylle tasolle. Palvelutasopäätökseen liittyy myös informatiivinen tarkoitus. Niin yksityiset ihmiset kuin myös alueen yritykset, laitokset ja yhteisöt voivat palvelutasopäätöksen avulla tarkastella pelastuslaitoksen tarjoamien turvallisuuspalvelujen saatavuutta ja samalla arvioida palveluja täydentävien, omaehtoisten turvallisuusjärjestelyjen tarvetta omassa ympäristössään. Jokaiseen tarkasteltavaan pelastustoimen osatehtävään sisältyy palvelutason nykytilan arviointi, vuosia koskeva palvelutasopäätös sekä tarvittaessa myös toiminnan kehittämissuunnitelma halutun palvelutason saavuttamiseksi. Lisäksi asiakirjaan on kirjattu arviot päätösten kustannusvaikutuksista. Päätös palvelutasopäätöksen voimassaoloajasta Tämä palvelutasopäätös on voimassa vuodet Mikäli palvelutasopäätöksen voimassaoloaikana tulee säädösmuutoksista aiheutuvia muutostarpeita palvelutasopäätökseen, niistä tehdään kulloinkin erilliset päätökset. 1.1 Palvelutasopäätöksen säädös- ja ohjetausta Pelastustoimen palvelutasopäätöksen laadintaa koskevat säädökset sisältyvät pelastuslakiin (379/2011). Palvelutason mitoittamista on käsitelty lain 28 :ssä. Palvelutasosta päättämistä, päätöksen sisältöä, voimassaoloaikaa, AVI:lle kuuluvaa palvelutason valvontaa sekä ministeriön norminantooikeutta koskevat kohdat sisältyvät lain 29 :ään. Pelastuslakiin kirjatut säädökset ohjaavat palvelutasopäätöksen sisältöä hyvin karkealla tasolla. Päätöksen sisältöön ja esittämistapaan liittyvä tarkempi ohjaus esitetään pelastuslain (379/2011) 29 perusteella annetussa SM:n ohjeessa. (Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta, SM018:00/2012). Lainmukaisuus Palvelutasopäätöksen on täytettävä hallinnon lainmukaisuuden periaatteet. Päätökseen kirjattavat asiat eivät saa olla ristiriidassa pelastustoimen toimialaa koskevien säädösten kanssa. Ohje PTP:n sisällöstä ja rakenteesta SM:n päivitetty ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta valmistui vasta loppuvuodesta Ohjetta ei ehditty huomioida kuin osittain PTP:n laatimisessa. 4 (57) Liite 5 8:,

15 Sivu Onnettomuusuhkien tarkastelu Pelastustoimen palvelutason on vastattava alueella esiintyviä onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määritettäessä on huomioitava myös toiminta poikkeusoloissa (PeL 28 ). Onnettomuusuhkien arvioimisen keskeisenä perustana on sisäasiainministeriön ohje pelastustoimen toimintavalmiuden suunnittelusta (SM:n julkaisuja 21/2012). Toimintavalmiusohjeeseen perustuvat mm. onnettomuusuhkien tarkastelutapa ja vaatimukset riskialueiden tavoittamiselle. Lisäksi ohje määrittelee perusteita pelastustoiminnan muodostelmille, niiden hälyttämiselle ja johtamiselle. Toimintavalmiusohjetta ja sen vaikutusta pelastustoiminnan mitoittamiseen on käsitelty tarkemmin palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa ja palvelutasopäätöksen pelastustoimintaa koskevassa osassa. Onnettomuusuhkien tarkasteluun liittyy useita valtakunnallisia julkaisuja, joissa käsitellään yhteiskunnan uhkamalleja ja turvallisuutta. Ohjeita siitä, miten nämä julkaisut on huomioitava, ei ole, mutta julkaisuissa esitetään myös pelastustoimeen liittyviä asioita ja siten ne on ainakin keskeisiltä osiltaan huomioitu palvelutasopäätöstä laadittaessa. Julkaisuja ovat: - Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (VN:n selonteko 2009) - Yhteiskunnan turvallisuusstrategia, YTS (YTS, VN:n periaatepäätös ) - Sisäisen turvallisuuden ohjelma vuosille , STO III (VN:n Periaatepäätös ) - Varautuminen ja kokonaisturvallisuus (Komiteamietintö, VN:n julkaisuja 21/2010) - Väestön suojaamisen strategia (SM ) - HARVA-selvitys (Oulun läänin harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluiden varmistaminen. Oulun lääninhallituksen julkaisu nro 112/ 2006) - Pohjois-Suomen aluehallintoviraston peruspalveluiden arviointiraportit - Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia (MMM:n julkaisuja 1/2005) - Oppilaitosten turvallisuus (SM:n julkaisut 40/2009) - Pelastustoimen strategia 2025 (SM:n pelastusosasto, 2012) 5 (57) Liite 5 8:,

16 Sivu 16 Päätös onnettomuusuhkien käsittely- ja esittämistavasta - Oulu-Koillismaan pelastustoimialueen onnettomuusuhat esitetään palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa. Pelastuslaitoksen toimintavalmiuden määrittämisen perustana käytetään regressiomallin avulla laadittua riskialuejakoa, jota täydennetään riskiruudun määrittävillä onnettomuuksilla (pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukainen riskialuejako). Erityisiä riskikohteita ja -alueita varten tehdään tarvittavat pelastustoimen suunnitelmat. Riskikohteissa tapahtuvia onnettomuuksia ehkäistään, rajoitetaan ja torjutaan kohteen omatoimista varautumista tukemalla sekä tarvittaessa myös pelastuslaitoksen toimenpitein. - Normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisen perustana käytetään normaaliajan uhkamallia. Yksityiskohtaisemmat poikkeusolojen riskit on selvitetty yhteistyössä sotilasviranomaisten ja muiden yhteistoimintaviranomaisten kanssa. Poikkeusolojen uhkakuvat esitetään pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. - Uhkamallit ja riskianalyysit luodaan siten, että ne ovat tietojen asiasisältö huomioiden eri viranomaisten hyödynnettävissä. 2 PELASTUSTOIMI Pelastuslain (379/2011) 24 :n mukaan kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa (alueen pelastustoimi). Pelastustoimen alueet määrää Valtioneuvosto. Aluejaon säädösperustana on Laki pelastustoimen alueiden muodostamisesta (1214/2001) ja VN:n päätös pelastustoimen alueista ( ). Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen nimi on johdettu edellä mainitusta VN:n päätöksestä. Vuonna 2007 kuntalakiin tehty muutos ( /519, 87a ) edellytti, että kunnallisten liikelaitosten nimessä on esiinnyttävä sana liikelaitos. Näin Oulu-Koillismaan pelastustoimi sai nykyisen virallisen nimensä Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos. Epävirallisena nimenä säilyi Oulu-Koillismaan pelastuslaitos. 2.1 Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen strategia ARVOT Toimintavalmiusohje Sisäasiainministeriön työ toimintavalmiusohjeen uudistamiseksi valmistui huhtikuussa Ohje julkaistiin nimellä: Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje (PTS-ohje). Kansallisesti merkittävät onnettomuusuhat EU:n neuvosto on todennut ( ), että jäsenmaiden tulee määritellä kansallisesti merkittävät onnettomuusuhat. Toimintavalmiusohje määrittelee tällaisiksi onnettomuudet, joista aiheutuu henkilövahinkoja yli 100 henkilölle, yli 20 M omaisuusvahingot tai valtakunnan rajat ylittävä päästö (ympäristövahinko). Arvioinnin laatimista varten on tulossa oma mm. VTT:ssä kehitelty sovellus (PELTORI). Uudet riskiaineistot Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen julkaisun jälkeen on valmistunut muutamia uusia riskiaineistoja. Näitä ovat mm. - Asuinalueiden paloriskien arviointi - aineisto, - Henkilövahinkoriskin odotusarvo asuinrakennuspaloissa - Omaisuusvahinkoriskien odotusarvo rakennuspaloissa ja - Henkilövahinkoriskien odotusarvo tieliikenteessä Aineistojen laatimiseen on osallistunut VTT ja useat pelastuslaitokset. Uudet aineistot on sisällytetty pelastuslaitoksen riskiaineistoihin, mutta niitä ei vielä käytetä toimintavalmiuden määrittämisen perustana (koska eivät ole PTS-ohjeen tarkoittamia riskiaineistoja). Turvallisuus Edistämme turvallisuutta. Uudistumiskykyisyys Edellytämme toiminnassamme uutta ajattelua, joustavuutta ja luovuutta. Luotettavuus Olemme luotettava, ammattitaitoinen ja vastuullinen toimija. Inhimillisyys Toimimme inhimillisesti ja tasavertaisesti. 6 (57) Liite 5 8:,

17 Sivu 17 VISIO 2020 Pelastuslaitos on luotettava ja tehokas turvallisuuskulttuurin edistäjä. TOIMINTA-AJATUS Pelastuslaitos edistää yksilöiden ja yhteisöjen omatoimista valmiutta ehkäistä onnettomuuksia ja toimia oikein onnettomuustilanteessa sekä tuottaa laadukkaat ja monipuoliset pelastusalan palvelut joustavasti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Strategia-asiakirjat Pelastuslaitoksen visio, toiminta-ajatus, strategiset päämäärät ja arvot on hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnan päätöksellä Pelastustoimen kustannukset Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen vuoden 2015 nettokustannukset ovat noin 62,8 /asukas (TA2015). Valtakunnallisessa pelastuslaitosten vertailussa se on alhaisimmasta päästä. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT - Resurssit ja toiminta on kohdennettu riskien ja palvelun kysynnän suhteen tarkoituksenmukaisesti. - Asiakkaiden yhdenvertaisuus huomioidaan palveluissa. - Pelastuslaitoksella on monipuoliset ja kehittyvät prosessit palvelujen tuottamiseksi. - Toiminta on vaikuttavaa ja taloudellista. - Pelastuslaitoksen henkilöstö on ammattitaitoista ja motivoitunutta sekä organisaatio toimii hyvin. Päätös pelastuslaitoksen strategiasta - Pelastuslaitoksen arvot, visio, toiminta-ajatus ja strategiset päämäärät ohjaavat ja luovat perustan koko pelastuslaitoksen toiminnalle. 2.2 Pelastustoimen organisointi Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on voittoa tavoittelematon liikelaitos osana Oulun kaupungin organisaatiota. Pelastuslaitos huolehtii alueellaan pelastustoimeen kuuluvista lakisääteisistä tehtävistä sekä muista alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksessä sovittavista tehtävistä. Pelastuslaitoksen hallinnosta vastaa Oulun kaupunginhallituksen asettama johtokunta. Sopijakuntien yhteistyöelimenä ja neuvoa antavana elimenä toimii neuvottelukunta. Sekä johto- että neuvottelukunnan toimikautena on valtuustokausi. Niiden puheenjohtajat nimeää Oulun kaupunginhallitus. Yhteistoimintasopimus Oulu-Koillismaan pelastustoimen alueen voimaan tullut yhteistoimintasopimus on allekirjoitettu sopijakuntien kesken Johtosääntö Pelastuslaitoksen johtosääntö on hyväksytty Oulun kaupunginvaltuustossa Johtosääntö on tullut voimaan alkaen. Pelastuslaitosta johtaa pelastusjohtaja, jonka tehtävistä samoin kuin johto- ja neuvottelukunnan tehtävistä määrätään tarkemmin pelastuslaitoksen johtosäännössä. 7 (57) Liite 5 8:,

18 Sivu 18 Pelastuslaitoksen toiminnallinen organisaatio on jaettu neljään kokonaisuuteen: riskienhallinta, pelastustoiminta, ensihoito ja tukipalvelut. Riskienhallinta muodostuu onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn, varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvistä valvonta-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävistä. Tulosalueen henkilöstö huolehtii myös työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyvistä asiantuntija- ja ohjaustehtävistä sekä pelastuslaitoksen ulkoisesta ja sisäisestä tiedottamisesta. Riskienhallinnan henkilöstöä ovat riskienhallintapäällikkö, palotarkastusinsinööri, palotarkastajat, valmiuspäällikkö ja mm. työsuojelupäällikön tehtävää hoitava apulaispalopäällikkö. Tehtäväkokonaisuutta johtaa riskienhallintapäällikkö. Organisaatio Pelastuslaitoksen organisaatiokaavio on hyväksytty johtokunnassa Läntisen toimialueen paloasemista on poistettu Oulunsalon ja Oijärven paloasemat ja Itäiseltä toimialueelta Käylän paloasema. Rakennemuutoksen edellyttämät säästöt Pelastustoimintaan kuuluvat tehtävät määräytyvät pelastuslain 32 :n mukaisesti (pelastustoiminnan sisältö). Toiminta on jaettu kolmeen toimialueeseen: Oulu, Länsi ja Itä. Oulun toimialueeseen kuuluvat ympärivuorokautisesti miehitetyt Haukiputaan, Kempeleen, Oulun ja Ruskonselän paloasemat. Läntiseen toimialueeseen kuuluvat Hailuodon, Iin, Kiimingin, Limingan, Muhoksen, Oulunsalon, Tyrnävän, Utajärven, Yli-Iin ja Ylikiimingin paloasemat. Itäiseen toimialueeseen kuuluvat Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken paloasemat. Pelastustoiminnan tehtäväkokonaisuutta johtaa pelastuspäällikkö apunaan edellä mainittuja toimialueita johtavat palopäälliköt. Oulunsalo poistettu (rakennemuutoksen edellyttämät säästöt) 8 (57) Liite 5 8:,

19 Sivu 19 Pelastuslaitoksen syksyllä 2012 tehdyssä organisaatiouudistuksessa ensihoitopalvelut siirrettiin pelastuksen tulosalueelta omaksi tulosalueeksi. Muutosta edellytti ensihoitopalveluiden tuottamisen laajeneminen alkaen vanhan Oulun ja Hailuodon alueelta Kempeleen ja Oulunsalon alueelle sekä alkaen koko Oulu-Koillismaan pelastustoimialueelle ja Vaalan kunnan alueelle. Ensihoitopalveluiden tulosaluetta johtaa ensihoitopäällikkö. Tukipalvelujen tulosalueeseen sijoittuvat henkilöstö- ja taloushallintoon, sekä huoltoon, tekniikkaan ja hankintoihin liittyvät tehtävät. Tukipalvelujen henkilöstöä ovat talous- ja hallintopäällikkö, henkilöstösuunnittelija, kalustopäällikkö, huoltoteknikko ja -mestari, viestimestari, asentaja, lähetti ja moniosaaja. Tulosaluetta johtaa talous- ja hallintopäällikkö. Pelastuslaitoksen organisaatioon kuuluneet hallintosihteerin ja talousasianhoitajien (3) tehtävät siirtyivät Oulun Konttorille, joka tuottaa vastaavat palvelut pelastuslaitokselle. Talous Vuoden 2015 talousarvion mukainen liikevaihto on yhteensä noin 32,2 M. - pelastus 18,0 M (62,8 /as) - ensihoito 14,2 M (49,7 /as) Talousarviovuoden 2015 liikevaihto nousee huomattavasti aiemmista vuosista johtuen ensihoidon palvelutuotantoalueen laajenemisesta alkaen. Pelastuslaitoksen johtoryhmään, joka toimii myös pelastuslaitoksen henkilöstön yhteistoimintaelimenä, kuuluvat pelastusjohtaja, pelastuspäällikkö, riskienhallintapäällikkö, ensihoitopäällikkö, talous- ja hallintopäällikkö, henkilöstösuunnittelija, työsuojelupäällikkö, työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetut sekä kaksi päätoimisen henkilöstön edustajaa ja yksi sivutoimisen henkilöstön edustaja. 2.3 Pelastuslaitoksen henkilöstö Pelastuslain 26 :n mukaisia alueen pelastustoimen pelastusviranomaisia ovat pelastusjohtaja ja johtokunta. Pelastuslain 26 :ssä tarkoitetuille muille viranhaltijoille perustettavista viroista tai työsopimussuhteisille henkilöille perustettavista toimista päättää johtokunta. Sivutoimiselle henkilöstölle perustettavista vakansseista päättää paloasemasta vastaava päällystöviranhaltija. Vapaaehtoispalokuntien kanssa tehtävät sopimukset allekirjoittaa pelastusjohtaja. Työhyvinvointi ja työolot Pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmän ja työhyvinvoinnin kehittämistyötä jatketaan palvelutasopäätöskauden aikana. Kehittämistyöhön liittyy mm. työsuojelun yhteistoiminnan uudelleenorganisointi, johdon valmennusohjelma ja työaikatyöryhmä Päätoiminen henkilöstö Pelastuslaitoksen päätoimiselle henkilöstölle on noin 376 vakanssia, jotka ovat täytettynä vakinaisesti tai sijaistettuna tai joihin on rahat varattuna. Henkilöstöstä 10 sijoittuu hallintoon/tukipalveluihin, 172 pelastustoimintaan, 17 riskienhallintaan ja 177 ensihoitopalveluihin. Sijoittuminen organisaatiossa ei kerro koko toimenkuvaa, koska henkilöstö tekee sijoituksesta riippumatta eri tulosalueille kuuluvia tehtäviä. Esimerkiksi osa palotarkastajista osallistuu operatiivisen toiminnan tehtäviin samoin kuin pelastustoimen henkilöstö osallistuu palonehkäisy tehtäviin tai varautumiseen liittyviin tehtäviin. Päätoiminen henkilöstö noudattaa yleisimmin toimisto- tai yleistyöaikaa. Vuorotyötä tekevän henkilöstön (pelastustoiminnan henkilöstö) työaikajärjestelmänä on paikalliseen sopimukseen ja poikkeuslupaan perustuva työaika keskimäärin 42 h/vko, jossa säännönmukaiset työvuorot ovat 24 tuntia. Työ- 9 (57) Liite 5 8:,

20 Sivu 20 aikamuodossa vaihdetaan työvuoroja päivävuoroiksi harjoitusten, koulutuksen ja turvallisuusviestinnän mahdollistamiseksi aikaisempaa helpommin normaalin työajan puitteissa. Työajasta on kokeilu , jonka jälkeen sitä on mahdollista jatkaa toistaiseksi voimassa olevana, mikäli ratkaisulle saadaan poikkeuslupa. Ensihoitohenkilöstö (sairaankuljettajat) tekevät paikalliseen sopimukseen perustuvaa 2-vuorojärjestelmän mukaista työaikaa, jossa työaika on keskimäärin 38,25 h/viikko. Osa pelastuslaitoksen päätoimisesta henkilöstöstä osallistuu virka-ajan ulkopuolella hälytysvalmiuden ylläpidon edellyttämään varallaoloon. Varallaolosta ja muustakin hälytysvalmiudesta on kerrottu tarkemmin kohdassa Pelastustoimen henkilöstön määrässä ja kelpoisuudessa noudatetaan voimassa olevia säädöksiä. Vaatimuksia on kirjattu pelastuslakiin ja - asetukseen. Milloin viran tai toimen kelpoisuusvaatimuksia ei ole esitetty säädöksissä, päättää asiasta vakinaisen henkilöstön osalta pelastusjohtaja. Sivutoimisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista päättää pelastuspäällikkö. Säädösten ohella pelastustoimen henkilöstöön liittyy ohjeita, joita on toiminnan laatu, tehokkuus ja työturvallisuus huomioon ottaen noudatettava. Näitä ohjeita ovat mm. sisäasiainministeriön antama pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje ja pelastussukellusohje sekä pelastuslaitoksen omat ohjeet, kuten ohje korkean paikan työskentelystä ja ohje maastopelastustoiminnasta. Henkilöstön työ- ja virkaehtosopimusten, palkkauksen, kelpoisuusehtojen ja sijoituspaikkojen määräytymiseen liittyvä päätösvallan jakaantuminen on kirjattu johtokunnan päätöksellä hyväksyttyyn jatkodelegointiohjeeseen. Pelastuslaitoksen henkilöstöhallinto kuuluu tukipalvelujen tehtäviin. Henkilöstön työhyvinvointia ja työolojen kehittämistä koskevat asiat käsitellään pelastuslaitoksen yhteistoimintajohtoryhmässä, joka toimii samalla työsuojelun yhteistoiminnasta annetun lain tarkoittamana työsuojelutoimikuntana. Työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyviä asioita käsittelee ja valmistelee myös erikseen nimetty työsuojelupäällikkö ja työsuojelutyöryhmä. Jatkodelegointi Pelastuslaitoksen voimassa oleva jatkodelegointiohje on hyväksytty johtokunnassa Työterveyshuollon palvelut hankitaan pääosin Oulun työterveydeltä vuosittain laadittavan työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Pelastuslaitoksen tilojen ja kaluston sekä henkilöstön työajan käyttöön liittyviä asioita ohjeistetaan asemapalveluohjeissa (niin sanotut pelisäännöt ) Sivutoiminen henkilöstö Pelastuslaitoksen suurimman henkilöstöryhmän muodostaa sivutoiminen henkilöstö, jonka työpanos kohdentuu pääasiassa pelastustoimintaan. Sivutoimisia toimenpidepalkkaisia henkilöitä on noin 230, jonka lisäksi noin 155 henkilöä kuuluu pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimuksen tehneeseen vapaaehtoispalokuntaan (VPK). Palokuntasopimuksessa on sovittu palokunnan tuottamasta operatiivisesta valmiudesta ja sen korvaamisesta sekä Palokunta- ja yhdistyssopimukset Sopimuspalokunnille ja sopimuspalohenkilöyhdistyksille maksetut avustukset (korvaukset) olivat vuoden 2015 talousarviossa noin (57) Liite 5 8:,

21 Sivu 21 yhdistystoiminnan avustamisesta. Loput ovat tehneet työsopimuksen suoraan pelastuslaitoksen kanssa. Sivutoimisen henkilöstön määrä vaihtelee jonkin verran. Pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimuksen tehneitä vapaaehtoispalokuntia on neljä: Kuusamon, Oulun, Pudasjärven, Taivalkosken ja Yli-Iin VPK:t. Näistä Kuusamon, Taivalkosken ja Yli-Iin VPK:t toimivat ensilähdön palokuntina. Oulun VPK ei ole ensilähdön palokunta, mutta sillä on merkittävä pelastustoimintaa tukeva rooli laajasti Oulun ympäristössä. Pelastuslaitoksen alueella on lisäksi Oulussa, Nuottasaaren alueella toimiva teollisuuspalokunta (Stora Enson TPK), jonka kanssa on tehty palokuntasopimus vuonna Työsopimussuhteinen henkilöstö on muodostanut palokuntayhteisöjä (12 kpl), joiden kanssa pelastuslaitos on tehty yhdistyssopimukset. Sopimuksissa on sovittu mm. yhdistystoiminnan avustamisesta. Sivutoimisen henkilöstön aluesopimus uusittiin vuoden 2012 alusta alkaen. Palokuntasopimukset sekä yhdistyssopimukset on päivitetty ja uusittu vuoden 2012 aikana. Osa sopimuksista uusittiin jo vuonna Sivutoimisen palokuntatoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi on laadittu kehittämisohjelma (sivutoimisen palokuntatoiminnan kehittämisohjelma), joka sisältää täsmennyksiä palvelussuhteeseen ja mm. rekrytoinnin kehittämisen ja ns. jatkuvan neuvottelun toimintamallin. Pelastuslaitoksen sivutoimisella henkilöstöllä on erittäin suuri merkitys alueellisesti kattavan toimintavalmiuden ylläpitämisessä. Alueen 23 paloasemasta 20 henkilöstöön kuuluu myös sivutoimista henkilöstöä. Pelastustoiminnan sivutoiminen henkilöstö Karttakuvasta puuttuu Iin Oijärvelle ja Kuusamon Käylään sijoittuvat paloasemat, joiden toiminta on tarkoitus lakkauttaa vuoden 2016 aikana osana pelastuslaitoksen säästötoimenpiteitä. Sivutoimisen henkilöstön osalta uutena paloasemana on Kempeleen paloasema, jonka henkilöstöön kuuluu myös sivutoimista henkilöstöä (aiemmin vain päätoimista). Tämä liittyy Kempeleen ja Oulunsalon paloaseman yhdistymiseen ja Oulunsalon paloasemakiinteistöstä luopumiseen vuoden 2016 aikana. Kempeleen paloasemalle on lisätty toimenpidepalkattua henkilöstöä (Kempeleen ja Oulunsalon paloaseman yhdistyminen). Aikaisemman tilanteen mukaan Kempeleessä ei ollut sivutoimista henkilöstöä. Rakennemuutoksen edellyttämät säästöt. 11 (57) Liite 5 8:,

22 Sivu Pelastuslaitoksen paloasemat (toimipaikat) Pelastuslaitoksen paloasemat sijaitsevat yleensä kuntien keskustaajamissa tai niiden välittömässä läheisyydessä. Paloasemat ja muut pelastuslaitoksen tarvitsemat tilat rakentaa ensisijaisesti kukin kunta ja ne ovat kyseessä olevan kunnan omistuksessa. Pelastusliikelaitos vuokraa tarvitsemansa tilat ensisijassa kunnilta. Pelastuslaitos maksaa kiinteistöistä pääoma- ja ylläpitovuokraa. Maapohjasta ei vuokraa makseta. Jokaisen kunnan alueella, Lumijokea lukuun ottamatta, on vähintään yksi virka-aikana miehitetty paloasema. Viidellä asemapaikalla on ympärivuorokautinen, välitön lähtövalmius. Neljältä asemapaikalta ei suoriteta lainkaan pelastustoimen kiireettömiä tehtäviä ja siten niiden henkilöstöä hälytetään ainoastaan pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamista varten (ei virka-ajan miehitystä). Pelastuslaitoksen tarpeiden kannalta asemapaikoissa korostuvat erityisesti kaluston ja varusteiden säilytys- ja huoltotilat sekä toimisto-, koulutus- ja harjoitustilat. Tehokas pelastustoiminta edellyttää lisäksi, että asemapaikkojen sijainti, kalusto ja henkilöstö vastaavat uhkamallien mukaisiin vaatimuksiin. Toiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että asemapaikat kykenevät jatkamaan toimintaansa myös normaaliolojen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aikana. Pelastustoimen toimitilojen vuokrat Pelastustoimen toimitilojen (paloasmat, ym.) vuokrakustannukset olivat vuonna ,38 M (13 % liikevaihdosta). Vuodelle 2016 ajoittuva Kempeleen ja Oulunsalon paloaseman yhdistyminen sekä Oijärven ja Käylän paloasemien toiminnan lopettaminen laskevat vuokrakustannuksia noin Rakennemuutoksen edellyttämät säästöt Ensihoidonlla vastaava, vuoden 2014 vuokrakustannus oli 0,35 M. Uusien kiinteistöjen ja remontointien valmistuminen nostavat vuokria tulevina vuosina. Arvio vuosien vuokrakustannuksista on noin 2,5 M /vuosi. Pieni tekstimuutos, jotta asiayhteys säilyy Pelastustoimen paloasemat Kuvasta on poistettu vuonna 2016 lopetettavat Oijärven ja Käylän paloasemat sekä myös Oulunsalon paloasema, jonka toimintaa yhdistetään Kempeleen paloasemaan vuoden 2016 aikana. Rakennemuutoksen edellyttämät säästöt. 12 (57) Liite 5 8:,

23 Sivu 23 Päätös paloasemista Pelastuslaitoksen paloasemaverkosto pidetään PTP-kaudella nykyisellään seuraavin poikkeuksin: - Sivutoimisen henkilöstön käyttämiseen perustuvia paloasemia ylläpidetään, jos paloaseman toimintoihin osallistuu aktiivisesti vähintään viisi pelastustoimintaan toimintakykyistä henkilöä tai jos paloaseman ylläpitämiseen on muita perusteita (turvesuot, mahdollinen kaivostoiminnan kehittyminen). - Ruskonselän ja Rukan paloasemien rakentamista (uudisrakennukset) sekä Pudasjärven paloaseman peruskorjausta viedään eteenpäin hankkeista tehtyjen hankesuunnitelmien mukaisesti. Ruskonselän paloasema otetaan käyttöön vuonna 2013 ja Rukan paloasema vuonna Pudasjärven paloaseman peruskorjaus ja laajennus pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Toteutuneita paloasemahankkeita vuoteen 2015 mennessä Ruskonselän paloasema valmistui keväällä 2013 ja Rukan paloasema syksyllä Pudasjärven paloaseman laajennus ja peruskorjaus valmistui keväällä Oulun paloaseman (Raksila) peruskorjausta tai aseman korvaamista uudisrakennuksilla viedään eteenpäin vuoden 2012 keväällä laaditun tarveselvityksen pohjalta. - Taivalkosken paloaseman uudisrakentamisesta, laajennuksesta tai peruskorjauksesta sekä Hailuodon paloaseman laajentamisesta tehdään tarveselvitys palvelutasopäätöskauden aikana. - Pelastuslaitos aloittaa kaikkia paloasemia koskevan selvitystyön, jossa arvioidaan paloasemakiinteistöjen rakenteelliset ja tekniset edellytykset selvitä pitkäkestoisista sähkön- ja energianjakelun katkoksista. Selvitystyö tehdään osana pelastuslaitoksen jatkuvuussuunnittelua. Selvitys laaditaan mennessä. Selvitystyön perusteella tehtävät hankinnat käsitellään vuosia koskevissa talousarviosuunnitelmissa (pelastuslaitos/kunnat). - Pelastuslaitos tekee paloasemien peruskorjausta, laajentamista tai uudisrakentamista koskevia tarveselvityksiä, jos niiden laatimiselle esiintyy tarvetta. Paloasemien lakkauttamista koskevia selvityksiä tehdään tarvittaessa. Paloasemia koskevat selvitykset Pelastustoimen rakennemuutoksen säästötavoitteet edellyttävät Oulu- Koillismaan pelastuslaitokselta pysyviä vuosittaisia säästöjä. Säästöjen lähtökohtana oli vuoden 2014 talousarvion loppusumma ja säästötoimenpiteet tuli toteuttaa vuoden 2017 loppuun mennessä. Osana säästötavoitteiden toteutusta päätettiin esittää, että vuoden 2016 aikana luovutaan Oulunsalon paloasemakiinteistöstä (Kempeleen ja Oulunsalon paloaseman yhdistäminen) sekä lopetetaan Oijärven ja Käylän paloasemien toiminta. Esityksen mukainen päätös tehtiin pelastuslaitoksen johtokunnassa xx.xx.xxxx, asia xx. Rakennemuutoksen edellyttämät säästöt. 13 (57) Liite 5 8:,

24 Sivu 24 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY JA NIIDEN SEURAUSTEN RAJOITTAMINEN Pelastuslain (379/2011) keskeisenä tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tavoitteeseen pääsemiseksi pelastuslaki antaa velvoitteita sekä yksittäisille ihmisille, yrityksille ja yhteisöille että viranomaisille. Pelastuslain toinen luku sisältää yleisiä, kaikkia kansalaisia koskevia velvoitteita ehkäistä onnettomuuksia ja toimia häätilanteessa. Lain kolmas luku koskee rakennuksen omistajaa, haltijaa ja toiminnanharjoittajaa velvoittaen heidät huolehtimaan rakennusten ja kiinteistöjen palo- ja henkilöturvallisuudesta sekä varautumaan onnettomuuksien ehkäisyyn ja toimintaan mahdollisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Ennalta ehkäisevän työn tavoitteet Pelastuslain 27 tukee hyvin pelastuslaitoksen strategian toteuttamista. Pelastuslaitoksen toiminta-ajatus on kirjattu hyväksytyssä strategiassa seuraavasti: Pelastuslaitos edistää yksilöiden ja yhteisöjen omatoimista valmiutta ehkäistä onnettomuuksia ja toimia oikein onnettomuustilanteessa sekä tuottaa laadukkaat ja monipuoliset pelastusalan palvelut joustavasti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Pelastustoimelle kuuluvan onnettomuuksien ehkäisyn tavoitteena on onnettomuuksien määrän ja onnettomuuksista aiheutuvien henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen vähentäminen. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää mm. lain 2- ja 3-lukujen noudattamisen valvontaa sekä turvallisuusviestintää onnettomuuksien ehkäisemisestä ja hätätilanteissa toimimisesta. Pelastuslain 2 :n mukaan pelastustoimen viranomaisten on huolehdittava myös muun lainsäädännön mukaan pelastustoimelle kuuluvista tehtävistä. Näitä, yleisimmin valvonta- ja lupatehtäviä, tulee erityisesti vaarallisia aineita koskevasta lainsäädännöstä. Käytännön työssä joudutaan huomioimaan suuri määrä eri toimialoja koskevia säädöksiä ja ohjeita. 3.1 Onnettomuuksien ehkäisyn organisointi Pelastustoimelle kuuluvasta onnettomuuksien ehkäisyn ja valvonnan kokonaisuudesta vastaa pelastuslaitoksen riskienhallinnan henkilöstö, johon kuuluu riskienhallintapäällikkö, palotarkastusinsinööri, valmiuspäällikkö, 13 palotarkastajaa (12,5 htv) sekä osin myös pelastuslaitoksen työsuojelu- ja työhyvinvointitoimintaa ohjeistava ja valvova apulaispalopäällikkö. Tehtävien hoitamiseen osallistuu myös pelastustoiminnan tulosalueen henkilöstöä hälytystoiminnan ja muiden tehtävien sallimissa rajoissa. Riskienhallinnan henkilöstö on hajautettu eri paloasemille kuitenkin siten, osalla palotarkastajia on useita kuntia hoidettavanaan. Tarkentavana tietona htv:t Riskienhallinnan resursointiin ja henkilöstön toimenkuviin on tullut muutamia muutoksia pelastustoimen alueellistumisen jälkeen. Merkittävin muutos on siirtyminen sivutoimisesta onnettomuuksien ehkäisystä päätoimiseen onnettomuuksien ehkäisyyn. Alueelliseen pelastustoimeen siirryttäessä alueella oli 7 kuntaa, joissa onnettomuuksien ehkäisyä varten oli palotarkastajia. Muissa kunnissa (11 kpl) onnettomuuksien ehkäisy kuului paloaseman palopäällikön tehtäviin. Osassa kunnista oli palotarkastajan virka, mutta se oli eri syistä johtuen täyttämättä. Nykyään koko pelastustoimen alue on jaettu palotarkastajien kesken. Tämä antaa aiempaa paremmat valmiudet asiantuntevaan valvontaan, neuvontaan ja opastamiseen. Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisyssä Uusi pelastuslaki korostaa yhteistyötä. Tästä on esimerkkinä pelastuslain 42, jonka mukaan viranomaiset ovat velvollisia ilmoittamaan pelastusviranomaiselle ilmeisestä palovaarasta tai onnettomuusriskistä, joita he virkatoimiensa tai yhteydessä havaitsevat tai saavat tietää. Sama velvoite koskee kuntien ja muiden julkisyhteisöjen työntekijöitä sekä myös hoito- ja huoltolaitoksissa tai erityisryhmien asumisen parissa työskenteleviä henkilöitä. 14 (57) Liite 5 8:,

25 Sivu 25 Riskienhallintapäällikön virka perustettiin aluelaitoksen perustamisen yhteydessä. Päätoimenaan onnettomuuksien ehkäisyä tekeville muodostettiin oma, riskienhallinnan tulosalue vuonna Aluelaitoksen jälkeen on muutettu kaksi operatiivista päällystövirkaa palotarkastajan viraksi. Lisäksi on saatu yksi kemikaalivalvontaan painottuva uusi palotarkastajan virka. Edellisen palvelutasopäätöskauden tavoitteena oli nostaa riskienhallinnan suoritemäärät lakisääteiselle tasolle. Osassa aluetta tämä onnistui, mutta kokonaisuutena ei. Ongelmia oli erityisesti erityiskohteiden palotarkastusten toteumissa. Uusi pelastuslaki antaa enemmän vapautta onnettomuuksien ehkäisytyön järjestelyihin, joten säädösvelvoitteen täyttävä, laadukas ja asiakaslähtöinen onnettomuuksien ehkäisytyö on tavoitteena myös palvelutasopäätöskaudella Onnettomuuksien ehkäisyn organisoinnin kehittäminen - Hälytysvalmiuteen liittyvien ongelmien ratkaisemista onnettomuuksien ehkäisytyössä jatketaan edelleen. Tavoitteena on lisätä pelastuksen henkilöstön työpanosta erityisesti turvallisuusviestinnässä. - Onnettomuuksien ehkäisyn organisointia on tarpeen kehittää nimeämällä eri osaamisalueita varten vastuuhenkilöt. Samalla on tarpeen arvioida mitkä tehtävät voidaan keskittää. Menettelyn tarkoituksena on asiantuntemuksen lisääminen, mutta tarvittaessa myös käytännön työn, kuten vastuualueeseen kuuluvien valvontakäyntien suorittaminen tai lupahakemusten käsitteleminen keskitetysti. - Onnettomuuksien ehkäisyn toteumien seurantaa tehostettiin edellisen palvelutasopäätöskauden aikana. Menettelyä jatketaan myös kaudella Riskienhallinnan henkilöstö Onnettomuuksien ehkäisyä, turvallisuusviestintää ja valvontaa tekevän päätoimisen henkilöstön henkilöstökulut olivat vuonna 2014 noin Lisäresurssitarpeet Yksi pelastuslakiuudistuksen tavoitteista oli suunnata palotarkastustoimintaan kohdennettuja resursseja turvallisuusviestintään. Pelastuslain 79 :n mukaisesti tehtävä valvontasuunnitelma antaa tähän aikaisempaa paremmat mahdollisuudet, mutta ei välttämättä poista koko ongelmaa. Pelastuslaitoksen on seurattava turvallisuusviestinnän määrällisten tavoitteiden kehittymistä ja arvioitava sen mukaisesti lisäresurssitarpeet. Osaamista ylläpitävä ja kehittävä koulutus Onnettomuuksien ehkäisyn sisäinen koulutus ja palaverit Rakenteellisen palonehkäisyn ja rakentamisen ohjauksen opintopäivät Pelastustoimen verkoston sekä riskienhallinnan sektorivastaavien seminaarit Pelastusopiston, TUKES, SM:n, SPPL:n ym. tarjoama täydennyskoulutus eri aiheista. Osallistumiskustannukset ovat noin /vuosi. 3.2 Valvonnan, turvallisuusviestinnän ja onnettomuuksien syiden seuranta sekä palontutkinta Pelastuslain 93 :n mukaan alueen pelastustoimi saa pitää rekisteriä rakennusten ja laitteiden käyttöturvallisuuden valvontaa varten. Rekisteri on käytännössä palotarkastusohjelma, jolla mm. ylläpidetään valvontakohdeluetteloa ja johon kirjataan kohteiden valvonnassa todettuja turvallisuuspuutteita (palotarkastajan antamat korjausmääräykset ja suositukset). Myös pelastuslain 43 edellyttää rekisterin pitämistä. Säädöksen mukaan pelastustoimen on seurattava onnettomuusuhkien ja onnettomuuksien syiden kehittymistä ja ryhdyttävä omalta osaltaan tarvittaviin toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Päätös onnettomuuksien ehkäisyn seurannasta - Onnettomuuksien ehkäisyn suoritteet sekä valvontakäynneillä havaitut viat ja puutteet kirjataan toimintaa varten hankittuun palotarkastusohjel- 15 (57) Liite 5 8:,

26 Sivu 26 mistoon. Edellä mainitusta poiketen turvallisuusviestinnän suoritteet kirjataan PRONTO -onnettomuustietojärjestelmään. - Sammutus-, pelastus- ja torjuntatehtäviin (pelastustoiminta) liittyvät suoritteet ja tehdyt toimenpiteet kirjataan PRONTO -onnettomuustietojärjestelmään. - Pelastuslaitos seuraa palotarkastusohjelmiston ja onnettomuustietojärjestelmän avulla onnettomuuksien ehkäisytyön toteumia, havaittuja vikoja ja puutteita sekä onnettomuusuhkien ja onnettomuuksien määrän ja syiden kehittymistä, ja ryhtyy omalta osaltaan tarvittaviin toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Erityinen painopiste kohdistetaan asumisen turvallisuuteen. Seurantaa tehdään jatkuvasti ja perusteellisemmin neljännesvuosittain. - Pelastuslaitos ylläpitää vuonna 2007 aloitettua palon- ja palonsyyntutkinnan yhteistyötä poliisin ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Pelastuslaitoksen henkilöstöä osallistuu vuosittain palon- ja palonsyyntutkinnan valtakunnalliseen koulutukseen. - Pelastuslaitos alentaa palontutkinnan tutkintakynnystä. Vuoden 2013 aikana tutkitaan tarkemmin kaikki palot, jotka sattuvat ikäihmisten (> 65- vuotiaiden) asunnoissa, tuetun asumisen kohteissa (vrt. pelastuslaki 18 ) tai hoito- ja huoltolaitoksissa. Muiden tulipalojen osalta tutkinta suoritetaan edellisten vuosien tapaan. Poliisin tutkintakynnyksen ylittävät palot tutkitaan yhteistyössä poliisin kanssa/ poliisin ehdoilla. - Palontutkinnassa kiinnitetään lisäksi erityinen huomio siihen, kuinka kiinteistön palotekniikkaa hyödynnetään palotilanteissa (esim. käytettiinkö paloilmoitinlaitteistoa apuna hälytyskohteen paikantamisessa ennen pelastuslaitoksen yksiköiden saapumista). Kehittämissuunnitelma Onnettomuusuhkien ja onnettomuuksien syiden seurannan perusrakenteet ovat pelastustoimen alueella valmiit. Palvelutasopäätöskaudella keskitytään erityisesti onnettomuustietojärjestelmän käytön sekä palon- ja palonsyyntutkinnan kehittämiseen (huolellisuus ja käytännön työ). Palotarkastusohjelma (Merlot Palotarkastus) Valvontatyössä käytetään ainakin toistaiseksi CGI:ltä hankittua Merlot Palotarkastus -ohjelmaa. Palotarkastusohjelman ja siihen liittyvien kartta- ja tietokantasovellusten ylläpitomaksut ovat noin vuodessa. Onnettomuustietojärjestelmä (PRONTO) Turvallisuusviestinnän suoritteet sekä pelastustoimen hälytystehtävin suoritteet kirjataan PRONTO -onnettomuustietojärjestelmään. PRONTO on pelastuslaitokselle maksuton. Pelastustoimen tietovaranto ja järjestelmät (VARANTO) Pelastustoimelle on kehitteillä valtakunnallinen pelastustoimen tietovaranto ja järjestelmät -ohjelmisto, jota kutsutaan nimellä VARANTO. VARANTO tullee korvaamaan nykyisen onnettomuustietojärjestelmän ja palotarkastusohjelmistot vuoden 2018 loppuun mennessä. Suunnitelmien mukaisesti toteutuessaan VARANTO mahdollistaa pelastuslaitoksille huomattavat säästöt tietojärjestelmien hankinnassa ja ylläpidossa. Palon- ja palonsyyntutkinta Palontutkintaan, palontutkinnan osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä palontutkinnan yhteistyöryhmän toimintaan on laskettu kuluvan yhteensä noin /vuosi. 3.3 Turvallisuusviestintä (valistus ja neuvonta) Pelastusviranomaisten tehtävistä onnettomuuksien ehkäisyssä on säädetty pelastuslain (379/2011) 2 ja 27 :ssä sekä pelastusasetuksen (407/2011) 2 ja 3 :ssä. Säädösten mukaan pelastuslaitoksen on vaikutettava valvonnan, ohjauksen ja turvallisuusviestinnän keinoin siihen, että tulipaloja ja muita onnettomuuksia ehkäistään ja onnettomuuksien torjuntaan varaudutaan. Turvallisuusviestinnän tavoitteena on myös varmistaa asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteiden torjunnassa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa. Turvallisuusviestintä eli valistus ja neuvonta SM:n on määritellyt pelastustoimen valistuksen ja neuvonnan määrälliseksi tulostavoitteeksi 20 % väestöstä/vuosi (pelastustoimen TTS vuosille , SM:n julkaisuja 36/2009). Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen valistus- ja neuvontatoiminnalla tavoitettiin vuonna ,0 %, ,0 % ja ,6 % pelastustoimialueen väestöstä. Vuonna 2014 järjestettiin 462 valistus- ja neuvontatilaisuutta. 16 (57) Liite 5 8:,

27 Sivu Turvallisuusviestinnän kohdentaminen Turvallisuusviestinnän toteutus ja menetelmät esitetään asemapaikoittain laadittavissa turvallisuusviestinnän vuosisuunnitelmissa. Suunnitelmassa määritetään seuraavalle vuodelle asetettavat turvallisuusviestinnän tavoitteet, sisällöt, resurssit, kohderyhmät, menetelmät ja aikataulutus (turvallisuusviestintäkalenteri). Vuosisuunnitelmien laatimisesta vastaa palotarkastajat. Turvallisuusviestinnän kohderyhmien valinta tehdään valistustoiminnan vaikuttavuuden, riskinarvioinnin sekä valtakunnallisten teemojen ja painotusten perusteella. Päätös turvallisuusviestinnän kohdentamisesta ja palvelun maksullisuudesta Yleisen vaikuttavuuden perusteella: - Päiväkodit Päätös: Pelastuslaitos vierailee päiväkodeissa tai vaihtoehtoisesti pelastuslaitos tarjoaa päiväkodeille mahdollisuuden vierailla paloasemalla. Vierailuun liitetään erityisesti 5-6 -vuotiaille soveltuvaa turvallisuusviestintää. Tavoite: Pyritään tavoittamaan kaikki 5-6 -vuotiaat päiväkotilapset. Tavoite: Pelastuslaitos osallistuu vuosittain pelastustoimialueella järjestettäviin Turvaa Tenaville -tapahtumiin Maksullisuus: Koulutus on maksutonta. - Yksi alakoulujen (ala-aste) luokista Päätös: Pelastuslaitos pyrkii tavoittamaan jokaisen alakoulun oppilaan alakoulun aikana. Turvallisuusviestintää kohdistetaan erityisesti 4- luokan koululaisille. Maksullisuus: Koulutus on maksutonta. - Yksi yläkoulujen (yläaste) luokista Päätös: Pelastuslaitos tarjoaa vuosittain jokaisen yläkoulun kahdeksannelle luokalle mahdollisuutta osallistua valtakunnalliseen NouHätä - kampanjaan. Maksullisuus: Koulutus on maksutonta. Riskiarvioinnin perusteella: - Erityisryhmien asumista turvaava henkilökunta sekä hoito- ja huoltolaitosten henkilökunta Päätös: Pelastuslaitos tarjoaa erityisryhmien asumiseen liittyvälle henkilökunnalle sekä hoito- ja huoltolaitosten henkilökunnalle mahdollisuutta 17 (57) Liite 5 8:,

28 Sivu 28 osallistua pelastuslaitoksen järjestämään turvallisuuskoulutustilaisuuteen. Tavoite: 100 % kohteista vuosien aikana. Maksullisuus: Koulutus on maksullista. - Itsenäisesti asuva ikääntynyt väestö Päätös: Pelastuslaitos tarjoaa ikääntyvälle väestölle suunnattuja turvallisuuskoulutustilaisuuksia, joissa käsitellään erityisesti asuinrakennusten palo- ja henkilöturvallisuutta. Tavoite: Vähintään 50 koulutustilaisuutta/ vuosi. Maksullisuus: Koulutus on maksutonta. Pelastuslain 2 :ssä annettuun ohjaus, neuvonta ja valistus - velvoitteeseen sekä pelastusasetuksen 2 :ssä annettuun neuvontavelvoitteeseen perustuen: - Pelastussuunnitteluvelvolliset yritykset, laitokset ja asuinyhteisöt Päätös: Pelastuslaitos järjestää pelastussuunnitelmien laadintaan, rakenteelliseen paloturvallisuuteen, rakenteelliseen väestönsuojeluun ja paloturvallisuustekniikkaan perehdyttäviä koulutustilaisuuksia sekä poistumisharjoituksia. Erityisenä tavoitteena on kehittää yritysten, laitosten ja yhteisöjen valmiutta kohdata onnettomuus- ja vaaratilanteita. Tavoite: Onnettomuuksien ehkäisy, onnettomuuksiin varautuminen ja toiminta hätätilanteessa -koulutus: koulutustilaisuutta/vuosi (> 5 koulutustilaisuutta/ as). Pelastussuunnitelmien laadintaan perehdyttävä koulutus: - 15 koulutustilaisuutta/ vuosi (1 tilaisuus/ as) Väestönsuojan käyttöön perehdyttävä koulutus: - 15 koulutustilaisuutta PTP-kaudessa (1 tilaisuus / as). Rakenteelliseen paloturvallisuuteen ja paloteknisiin laitteistoihin perehdyttävä koulutus (turvallisuuskävelyt): - 50 koulutustilaisuutta/ vuosi (1 tilaisuus /5 000 as) Maksullisuus: Koulutus on maksullista. Pelastuslaitoksen henkilöstöä osallistuu mahdollisuuksien mukaan kouluttajana/ luennoitsijana muiden järjestämiin koulutustilaisuuksiin tai seminaareihin, joissa käsitellään pelastustoimeen liittyviä asiakokonaisuuksia. 18 (57) Liite 5 8:,

29 Sivu 29 Valtakunnalliset kampanjat: - Pelastuslaitos pyrkii osallistumaan vuosittain valtakunnallisiin ja paikallisiin turvallisuuskampanjoihin. Kampanjoihin osallistuminen on pelastustoimen osalta maksutonta. Valistuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa varaudutaan myös vastaamaan edellä mainittujen kohderyhmien ulkopuolelta tuleviin koulutuspyyntöihin. 3.4 Valvonta (palotarkastustoiminta ja muu valvonta) Uusi pelastuslaki sisältää sekä yksittäistä henkilöitä että yrityksiä ja yhteisöjä koskevia velvoitteita. Lain 2. luvussa on yleisiä, kaikkia kansalaisia koskevia velvoitteita ehkäistä onnettomuuksia ja toimia hätätilanteessa. Lain 3. luku koskee rakennuksien omistajaa, haltijaa ja toiminnanharjoittajaa velvoittaen heidät huolehtimaan rakennusten ja kiinteistöjen palo- ja henkilöturvallisuudesta sekä varautumaan onnettomuuksien ehkäisyyn ja toimintaan mahdollisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Pelastuslain 78 edellyttää, että pelastuslaitoksen on alueellaan valvottava lain 2 ja 3 lukujen säädösten noudattamista. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä kumoutuneen pelastuslain (468/2003) varsin yksityiskohtaisesta palotarkastusten säädösohjauksesta poiketen, uuden pelastuslainlain 79 edellyttää, että pelastuslaitoksen on laadittava valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta. Pelastuslaissa tai pelastusasetuksessa (valtioneuvoston asetus pelastustoimesta, 407/2011) ei enää säädetä palotarkastuskohteista ja tarkastusten määräväleistä. Valvonnan kohdemäärittelyjen, tarkastustiheyden ja tarkastusten toteutustavan on perustuttava riskien arviointiin ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta (79 ). Pelastuslain 79 edellyttää lisäksi, että valvontasuunnitelman on perustuttava alueen pelastustoimen palvelutasopäätökseen. Päätös valvontasuunnitelman perusteista ja valvonnan maksullisuudesta - Pelastusviranomaisille kuuluvan valvontatyön kohdemäärittelystä, toistuvuudesta ja toteutustavasta päätetään pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmassa. Valvontasuunnitelman mukaiset määrävälein tehtävät tarkastukset Valvontasuunnitelmaan kirjattujen kohteiden kokonaismäärä on noin kohdetta. Vuosittainen tarkastusmäärä on noin kohdetta/ 4,2 htv - Valvontasuunnitelman laatimisessa huomioidaan pelastuslaitosten yhteistyönä laatima valvontasuunnitelmaohje. - Valvontatyö kohdistetaan onnettomuusuhkiin ja vaikuttavuuteen perustuen. Valvontaa kohdistetaan erityisesti seuraaviin kohderyhmiin: 19 (57) Liite 5 8:,

30 Sivu 30 Kohteet, joissa asuvien, hoidettavien tai huollettavien kyky omatoimiseen pelastautumiseen hätätilanteessa on heikentynyt. (esim. sairaalat ja erityisryhmien asuminen) Kohteet, joissa syttynyt palo voi levitä laajalle alueelle ja aiheuttaa erityisen suuria omaisuusvahinkoja ja vaaraa henkilöturvallisuudelle. (esim. kauppakeskukset ja tavaratalot) Kohteet, joissa tulipalon tai muun onnettomuuden todennäköisyys on huomattavasti tavanomaista korkeampi ja seurausvaikutukset suuret. (esim. mekaaninen puuteollisuus, suuret maatilat ja energiantuotanto, turvetuotanto) Maksullisuus Valvontasuunnitelma mukainen tarkastuksen perusmaksu on 103,71. Kaksi tuntia ylittävältä osalta laskutetaan 51,9 /h. Maksulliseen tarkastusaikaan luetaan kuuluvaksi varsinainen tarkastustyö. Oheistyöt, kuten tarkastusten sopiminen, matkat, pöytäkirjan kirjoittaminen, jne., sisältyisivät valvontamaksuun. Tämän mukaan valvonnasta on arvioitu kertyvän vuosittain noin :n tulot. Merkittävät vaarallisten kemikaalien tai räjähteiden käyttökohteet, joissa tapahtuva onnettomuus voi aiheuttaa erityistä vaaraa alueella työskenteleville tai lähialueella asuville, työskenteleville tai oleskeleville. (esim. vaarallisia kemikaaleja käyttävä prosessiteollisuus) Kohteet, joissa palon syttymisen ja leviämisen todennäköisyys ei ole erityisen suuri, mutta henkilömäärät ovat suuret. Näiden kohteiden valvontataajuuden määrittämisessä huomioidaan mm. aiemmissa tarkastuksissa havaitut puutteet ja turvallisuusasenteet. (esim. päiväkodit, koulut, muut oppilaitokset ja pelastussuunnitelmaa edellyttävät yleisötilaisuudet) Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, joihin kohdistuu merkittäviä vahingonteko- tai tuhotyöriskejä ja/tai joissa syttyneen palon hallintaan saaminen on vaativaa. (esim. puurakenteiset kirkot, kooltaan suuret suojelukohteet) - Valvontasuunnitelmassa käytetään seuraavia tarkastusten aikavälejä: vuosittain, 2 vuoden välein, 3 vuoden välein, 5 vuoden välein ja 10 vuoden välein. Kohteet, joita ei sijoiteta em. luokkiin, tarkastetaan tarvittaessa. Kaikkiin kohteisiin voidaan tarvittaessa tehdä ylimääräisiä valvontakäyntejä. - Asuinrakennusten ja vapaa-ajan rakennusten tarkastuksia tehdään omavalvonnan avulla, esiintyviin riskeihin perustuen, erikseen pyydettäessä sekä vuosittain valvontasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä valittavien teemojen perusteella. Asuinrakennusten ja vapaa-ajan rakennusten palohenkilöturvallisuuden kehittymistä tuetaan turvallisuusviestinnällä. - Valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista peritään yleensä pelastuslain 96 :ään perustuva maksu. Poikkeuksena ovat valvontasuunnitelman perusteella tehtävät asuinrakennusten tarkastukset sekä kohdassa ja erikseen valvontasuunnitelmassa mainitut muut poikkeukset. Valvontamaksun määräytymisperusteissa huomioidaan tarvittavilta osin valvontasuunnitelmaohjeen periaatteet. 20 (57) Liite 5 8:,

31 Sivu 31 - Valvontasuunnitelman toteutumista valvotaan neljännesvuosittain. Valvontasuunnitelma tarkistetaan pelastuslain 79 :n mukaisesti vuosittain Muu valvonta Pelastuslaitosten tehtäväksi säädetty valvontatyö kohdentuu suurelta osin pelastuslain 2 ja 3 lukujen noudattamisen valvontaan. Valvontatyön suunnittelussa on lisäksi huomioitava pelastuslain 27, joka edellyttää huolehtimaan myös muussa laissa pelastustoimelle säädetyistä valvontatehtävistä. Myös muuhun kuin pelastuslakiin perustuvan valvonnan toteutus suunnitellaan valvontasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Päätös muun valvonnan perusteista - Pelastuslaitos suorittaa pelastustoimelle kuuluvat kemikaalivalvontatehtävät voimassa olevien säädösten mukaisesti. Kemikaalivalvonta on maksullista. - Pelastuslaitos antaa lausuntoja maakunta-, yleis- ja asemakaavoista. Lausunnoilla vaikutetaan mm. rakenteellisen paloturvallisuuden ja pelastuslaitoksen toimintaedellytysten toteutumiseen sekä erityisten riskikohteiden huomioimisen kaavoitettavilla alueilla. Lausunnot ovat maksuttomia. Muu valvonta Muun valvonnan työmäärämääräksi on arvioitu valvontasuunnitelmassa noin 4,25 htv. Suurin osuus (noin 2,5 htv) kohdistuu rakenteellisen paloturvallisuuden ja rakenteellisen väestönsuojelun valvontaan ja neuvontaan. Muusta valvonnasta kemikaalivalvonta on maksullista perustuen lakiin vaarallisten kemikaalien jaräjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005, 131 ). Lausunnot ja neuvonta pidetään lähtökohtaisesti maksuttomina. Myös käyttöönottotarkastuksiin osallistuminen on maksutonta (rakennusvalvonta perii maksun). - Pelastuslaitos osallistuu rakenteellisen paloturvallisuuden ja rakenteellisen väestönsuojelun valvontaan rakennuslupamenettelyn yhteydessä mm. osallistumalla katselmustyöryhmien kokouksiin ja antamalla neuvontaa ja lausuntoja rakennuslupa-asiakirjoista ja paloteknisten laitteistojen toteutussuunnitelmista. Lausunnot ja neuvonta on maksutonta. - Pelastuslaitos osallistuu asuin ja vapaa-ajan rakennuksien sekä yritysja laitoskohteiden käyttöönottotarkastuksiin (erityinen palotarkastus). Osallistumisen tarkoituksena on valvoa palo- ja henkilöturvallisuuden sekä pelastuslaitoksen toimintamahdollisuuksien toteutumista valmistuvassa rakennuksessa. Käyttöönottotarkastukseen osallistumisesta/ erityisistä palotarkastuksista ei peritä maksua. Käyttöönottotarkastukset Käyttöönottotarkastuksiin osallistumisesta sovitaan kunnittain rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. - Pelastuslaitos suorittaa väestönsuojien käyttöönottotarkastuksia. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että väestönsuojat täyttävät suojia koskevat vaatimukset. Samalla väestönsuoja saadaan kirjattua pelastuslaitoksen rekistereihin. Tarkastukset ovat maksuttomia - Pelastuslaitos valvoo väestönsuojien asianmukaista ylläpitoa ja suorittaa suojan yleisluontoisen tarkastuksen palotarkastusten yhteydessä. Pelastuslaitos ei suorita järjestelmällisiä väestönsuojien tarkastuksia (tarkastus, johon sisältyy myös tiiveyskoe). - Pelastuslaitos osallistuu mahdollisuuksien mukaan muiden viranomaisten suorittamiin tarkastuksiin, joihin pelastusviranomaisella on osallistumisoikeus ja joihin pelastusviranomaisen toivotaan osallistuvan. Näitä 21 (57) Liite 5 8:,

32 Sivu 32 tarkastuksia ovat edellä mainittujen käyttöönottotarkastusten lisäksi mm: TUKES:n lupaa edellyttävien kemikaalikohteiden tarkastukset, järjestelyratapihojen tarkastukset, satama-alueiden tarkastukset sekä erityisesti 1-luokan vesistö- tai jätepatojen tarkastukset. Palvelu on maksuton 3.5 Nuohouspalvelut Pelastuslain 59 :n mukaan alueen pelastustoimi päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Vaihtoehtoina on tuottaa nuohouspalvelut itse, hankkia palvelut nuohouspalvelujen tuottajilta tai sallia niin sanottu vapaa kilpailu, jossa asiakas sopii nuohouksesta suoraan nuohouspalvelujen tuottajan kanssa. Jos nuohous järjestetään vaihtoehdoissa 1 tai 2 tarkoitetulla tavalla, päättää pelastuslaitos myös nuohouksesta perittävistä maksuista. Nuohoussopimukset Pelastuslaitoksen alueen 24 nuohouspiirin nuohouksesta on tehty nuohouspalvelusopimukset 16 piirinuohoojan kanssa. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella on käytössä johtokunnan tekemän päätöksen mukainen piirinuohousjärjestelmä, jossa nuohouspalvelut hankitaan nuohouspalvelujen tuottajilta. Piirinuohoojien kanssa on tehty toistaiseksi voimassa olevat nuohouspalvelusopimukset. Nuohousyksikön hinta ja nuohousyksiköiden kertymisperusteet tarkistetaan vuosittain johtokunnan päätöksellä. Päätös nuohoustoiminnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä - Pelastuslaitos huolehtii osaltaan alueellisesti kattavan ja ammattitaitoisen nuohousjärjestelmän ylläpitämisestä alueellaan. - Tulisijojen ja hormien nuohousvelvoitteen toteutumista edistetään pelastustoimelle kuuluvalla turvallisuusviestinnällä. Nuohousvelvoitteen toteutumista valvotaan mm. palotarkastuksien ja nuohoojilta saatavien nuohousluetteloiden avulla. Nuohousjärjestelmän kehittäminen Pelastuslaitos selvittää vuoden 2013 aikana vaihtoehdot piirinuohousjärjestelmälle. Selvitystyössä käytetään mm. kyselyitä ja keskustelutilaisuuksia. 3.6 Muiden onnettomuukien ehkäisy ja yhteistyö onnettomuuksen ehkäisyssä Pelastuslaitoksen tehtäväkuvaan on perinteisesti kuulunut palovaaraa tai kemikaalionnettomuuden vaaraa aiheuttavien onnettomuuksien ehkäisy. Onnettomuuksien ehkäisyssä pyritään huomioimaan myös pelastuslain 27 :ssä mainittu muiden onnettomuuksien ehkäisy. Tällaisia ovat mm. koti- ja vapaa-ajan tapaturmat, joissa menehtyy vuosittain noin 30 kertaa enemmän ihmisiä kuin tulipaloissa. Nuohouksen järjestämistapa Nuohouksen järjestämistavasta tehtyjen kyselyjen (tototeutettu vuosina 2012 ja 2014) mukaan 2/3 vastanneista kannattaa nykyistä piirinuohousjärjestelmää. Osalla piirinuohouksen kannattajista on todennut lisäksi, että kumpikin käy eli myös nuohouksen vapauttaminen kilpailulle. Vajaa 1/3 vastaajista kannattaa vapaata kilpailua, jossa saa itse valita haluamansa nuohouspalvelujen tuottajan. Laaja-alainen onnettomuuksien ehkäisy liittyy myös pelastuslain 42 :n mukaiseen paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnitteluun, jonka toteuttamiseen myös pelastuslaitosten on osallistuttava. Turvallisuussuunnittelun 22 (57) Liite 5 8:,

33 Sivu 33 keskeisimmät turvallisuushaasteet (yhteensä 6 kpl) on annettu pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan kuuluvassa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa Ohjelman alueellinen ja paikallinen valmistelu on parhaillaan käynnissä. Pelastustoimeen liittyviä turvallisuushaasteita ovat erityisesti arjen ja asumisen turvallisuuden, oppilaitosturvallisuuden ja yritysturvallisuuden parantaminen. Päätös yhteistyöstä onnettomuuksien ehkäisyssä - Pelastuslaitoksen turvallisuusviestintä sekä valvontatyö suunnitellaan ja toteutetaan siten, että alueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun turvallisuushaasteet ja yhteistyötarpeet tulevat huomioiduksi. - Pelastuslaitos osallistuu alueelliseen ja paikalliseen turvallisuussuunnitteluun nimeämällä suunnittelutyöryhmiin omat asiantuntijansa. - Pelastuslaitos toimii onnettomuuksien ehkäisyssä yhteistyössä muiden viran-omaisten, järjestöjen, yritysten ja laitosten kanssa. Menettelytavoista sovitaan tapauskohtaisesti. Paikallinen turvallisuussuunnittelu Paikallisen turvallisuussuunnittelun kehittämiseen ja turvallisuuskoulutukseen liittyvää työmäärää ja sen kustannusvaikutuksia on vaikea arvioida, mutta työmäärä on noin 0,25 htv = noin / vuosi. Työ on osaltaan synergiaa muiden pelastustoimen tehtävien kanssa. 23 (57) Liite 5 8:,

34 Sivu 34 4 PELASTUSTOIMINTA Pelastustoimintaa koskevat keskeiset säädökset on esitetty pelastuslaissa (379/2011). Lain 32 :n mukaan pelastustoimintaan kuuluu mm. hälytysten vastaanottaminen, väestön varoittaminen, onnettomuuden torjuminen sekä vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen. Pelastuslain 27 velvoittaa alueen pelastustoimen huolehtimaan myös öljyntorjunnasta. Öljyntorjunnan tarkempi säädösohjaus on esitetty Öljyvahinkojen torjuntalaissa (1673/2009) ja Valtioneuvoston asetuksessa öljyvahinkojen torjunnasta (249/2014). Pelastustoiminnassa tarvittavat voimavarat on mitoitettava arvioituja onnettomuusuhkia vastaavaksi. Pelastustoiminta on suunniteltava ja toteutettava siten, että tehtävät voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti (PeL 28 ). Toimintavalmiuden (pelastustoimen henkilöstö, kalusto, lähtövalmius) mitoitusta ohjaa pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje (SM:n julkaisuja 21/2012). Ohjeessa annetaan perusteet onnettomuusuhkien kartoittamiselle, pelastustoimen muodostelmien kokoamiselle ja johtamiselle sekä eri riskialueiden ja kohteiden tavoittamiselle. Ohjeen mukainen onnettomuusuhkien kartoittaminen on esitetty palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa. Onnettomuusuhkien mukaisen toimintavalmiuden saavuttaminen edellyttää mm, että: - Asemapaikkojen sijainti on oikea ja henkilöstön lähtövalmius on mitoitettu etupainotteisesti riskialuejakoa vastaavaksi. - Henkilöstön hälyttäminen voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan nopeasti ja luotettavasti. Hälyttämisjärjestelyissä huomioidaan myös viestiliikenteen häiriötilanteet. - Henkilöstön määrä ja heidän toimintavalmiudet (koulutus ja harjoittelu) sekä käytettävissä olevan kaluston määrä ja laatu on suhteutettu todennäköisiä onnettomuus- ja vaaratilanteita vastaavaksi. - Tavanomaista suurempien tai laadultaan vaativien onnettomuus- ja vaaratilanteiden edellyttämien kalusto- ja henkilöstöresurssien kokoaminen on suunniteltu. Pelastustoiminnan suunnitteluun liittyy myös muita ohjeita, joista merkittävin sisäasiainministeriön antama pelastussukellusohje (SM, 48/2007). Ohjeessa on esitetty keskeiset perusteet savu-, vesi- ja kemikaalisukellusvalmiuden sekä pintapelastusvalmiuden järjestämiselle. 24 (57) Liite 5 8:,

35 Sivu Pelastustoiminnan resurssit Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön määrän mitoittaminen Pelastustoimintaan osallistuva pelastuslaitoksen henkilöstö koostuu noin 190 päätoimisesta ja noin 385 sivutoimisesta henkilöstä. Pelastustoimintaan voi säädösvelvoitteiden perusteella osallistua myös poliisin, puolustusvoimien ja muiden yhteistyöviranomaisten henkilöstöä sekä etenkin maastopaloissa myös siviilihenkilöstöä. Päätös henkilöstön määrän mitoituksessa noudatettavista periaatteista - Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön määrä mitoitetaan kustannuksiltaan harkitusti, mutta kuitenkin siten, että pelastustoimintaan kuuluvat tehtävät voidaan suorittaa työn turvallisuus ja laatu huomioon ottaen nopeasti ja tehokkaasti. - Kiireelliseen pelastustoimintaan kuuluvaa toimintavarmuutta kehitetään erityisillä painopistepaloasemilla. Nämä paloasemat varmistavat ja tukevat muiden paloasemien toimintavalmiutta. Painopistepaloasemat valitaan ensisijaisesti onnettomuusuhkiin perustuen, mutta myös henkilöstöresursseihin ja liikenneyhteyksiin perustuen. Painopistepaloasemia ovat seuraavat paloasemat: Oulu, Ruskonselkä, Haukipudas, Kempele, Ii, Kiiminki, Muhos, Pudasjärvi ja Kuusamo. - Jokaisen paloaseman lukuun ottamatta Käylän, Oijärven, Rukan ja Syötteen paloasemia, on selviydyttävä päivittäisten onnettomuuksien edellyttämistä sammutus-, pelastus- ja torjuntatehtävistä (pelastusryhmää edellyttävät tehtävät). Asemapaikkojen toimintavalmius huomioidaan hälytysohjeissa (ks. kohta 4.2). Säästötoimenpiteet Rescue Planner (RP) Pelastustoiminnan henkilöstön henkilöstöhallintaa, työvuorosuunnittelua ja palkan maksatusta varten on hankittu Rescue Planner -ohjelma. Ohjelmiston ylläpidosta on tehty toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Ohjelmistotoimittaja on Dovre Group Oyj. Rescue Plannerin ylläpitokustannus on noin /vuosi. Päivityksiin varataan noin /vuosi. Sivutoimisen henkilöstön palkkakustannukset Pelastuslaitoksen sivutoimisen henkilöstön henkilöstökulut v tilinpäätöksessä olivat Summaan sisältyy hälytys- ja harjoitustoiminnasta sekä varallaolosta aiheutuvat henkilöstömenot. Yhdistysavustuksista ym. aiheutuvat kustannukset on esitetty aiemmin. Edellä mainitut sivutoimisen henkilöstön henkilöstökulut sisältyvät sivulla 8 esitettyihin pelastuslaitoksen henkilöstömenoihin. - Jokaisen asemapaikan on kyettävä aloittamaan henkeä pelastavat toimenpiteet sekä onnettomuustilanteen rajoittaminen suuremmissa onnettomuustilanteissa (pelastusjoukkuetta edellyttävät tehtävät). Tilanteen edellyttämien muiden voimavarojen kokoaminen huomioidaan hälytysohjeissa. - Sammutus-, pelastus- tai torjuntatehtävien edellyttämissä hälytyksissä huomioidaan kustannustehokkuus. Tehtävään hälytetään vain tilanteen edellyttämä henkilöstö unohtamatta kuitenkaan työturvallisuutta sekä toiminnan etupainotteisuutta ja luotettavuutta Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön päivystys- ja varallaolojärjestelyissä noudatettavat periaatteet Pelastustoimen henkilöstön määrän mitoittamiseen ja henkilöstön lähtöaikavaatimuksiin liittyy oleellisesti pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Ohjeen mukaan I-luokan riskialueet on tavoitettava ensimmäisen yk- 25 (57) Liite 5 8:,

36 Sivu 36 sikön toimesta kuudessa minuutissa ja pelastusjoukkueen toimesta 20 minuutissa. Muissa riskiluokissa toimintavalmiusajat ovat pitempiä. Kuuden minuutin toimintavalmiusaika on yleensä saavutettavissa vain ympärivuorokautisella päivystyksellä. II-luokan riskialueiden tavoittamiseen määritetty 10 minuutin toimintavalmiusaika on saavutettavissa myös varallaolojärjestelyin. Riskialueiden tavoittamiseen kuluva aika ei kerro kaikkea toimintavalmiudesta. Kohteeseen hälytettävällä pelastusmuodostelmalla on oltava tehtävään soveltuva ajoneuvo sekä riittävä henkilöstö ja kalusto. Henkilöstön saatavuus pyritään varmistamaan päivystys- ja varallaolojärjestelyin. Välittömän lähtövalmiuden paloasemilla päivystysvahvuus määritetään asemapaikan mukaisesti. Päivystävien paloasemien vuorovahvuuden minimi vaihtelee välillä (päällystö, alipäällystö, miehistö). Muiden paloasemien henkilöstöhälytykset varmistetaan varallaololla. Painopistepaloasemien henkilöstön varallaolovahvuus on yleensä Muilla paloasemilla varallaolovahvuus on pienempi. Pienten sivupaloasemien henkilöstöllä ei ole varallaolovelvoitetta ellei siitä erikseen sovita esim. metsäpalovaroitusten ajaksi. Kiireelliseen tehtävään hälytettävän pelastusryhmän minimivahvuus tulisi olla vähintään ja pelastusjoukkueen (toimintavalmiusohjeen mukaiset A- ja B-kiireellisyysluokan tehtävät). Muodostelman tavoitteellinen henkilöstövahvuus voidaan koota yhden tai usean paloaseman henkilöstöstä. Päätös päivystys- ja varallaolovalmiuden lähtökohdista - Pelastustoimintaa varten tarvittavan henkilöstön saatavuus varmistetaan päivystyksellä ja varallaololla. - Päällystötasoinen pelastustoiminnan johtaminen varmistetaan yhdellä päivystävällä päällystöviranhaltijalla ja kahdella päällystövarallaolijalla. Johtamistoiminnan varmistaa ylemmän päällystön muodostama päällikkövarallaolo. Pelastustoiminnan johtaminen selvitetään tarkemmin kohdassa Ympärivuorokautisesti miehitettyjen painopistepaloasemien päivystysvahvuus on vähintään (päällystö + alipäällystö + miehistö). Muiden painopistepaloasemien varallaolovahvuus on virka-ajan ulkopuolella vähintään edellyttäen, että ryhmässä on vähintään kaksi savusukeltajaa. Jos ryhmään ei saada vähintään kahta savusukeltajaa, muutetaan varallaolo vahvuuteen Muilla paloasemilla, lukuun ottamatta pieniä sivupaloasemia, pyritään ylläpitämään vähintään yhden henkilön varallaoloa (0+0+1 tai 0+1+0). - Oulun toiminta-alueella ylläpidetään vähintään neljän pelastusyksikön välitöntä lähtövalmiutta kuitenkin siten, että neljännen pelastusyksikön Toimintavalmius Pelastusmuodostelmien kokoaminen pyritään toteuttamaan pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen vaatimusten mukaisesti seuraavin poikkeuksin: Kuusamon Rukalle muodostuu 2- luokan riskialue, jonka tavoittaminen Kuusamon keskustasta ei onnistu vaaditussa ajassa. Rukalle pyritään järjestämään valmius 1+3 talvisesongin ajaksi. Limingan, Taivalkosken ja Tyrnävän keskustaajamaan muodostuu 2-luokan riskialue. Aluetta lähimmän pelastusyksikön varmistettu henkilöstövahvuus on virka-ajan ulkopuolella vähintään 1+1. Tavoitevahvuus pyritään saavuttamaan kaikkiin tehtäviin liitettävällä asemapaikkahälytyksellä. Taivalkosken 2-luokan riskialueelle ja Hailuodon 3-luokan riskialueelle ei saada kahta sammutusautoa tavoiteajassa johtuen pitkistä etäisyyksistä. 26 (57) Liite 5 8:,

37 Sivu 37 henkilöstövahvuudesta 0+2 tai 1+1 voi olla irrotettuna esim. koulutukseen, turvallisuusviestintään tai muuhun onnettomuuksien ehkäisyyn (hälytettävissä, jos se on välttämätöntä). Edellä mainittuun järjestelyyn liittyvät käytännön yksityiskohdat esitetään tarkemmin pelastuslaitoksen johtamissuunnitelmassa. - Paloasemien päivystys- tai varallaolovahvuus sekä palokuntasopimusten mukainen valmius määritetään riskialuejaon, asemapaikan henkilöstön varallaoloedellytyksien sekä lähimpien muiden paloasemien toimintavalmiuden perusteella (tukevat asemapaikat). - Ympärivuorokautisesti miehitettyjen paloasemien minimivahvuutta sekä muiden paloasemien tavoitteellisista päivystys- ja varallaolovahvuutta sekä tavoitteellista henkilöstömäärää koskeva päätös on esitetty liitetaulukossa 1. Oulun toimialueen toimintavalmius Oulun toimialueen 5. välittömässä lähtövalmiudessa oleva pelastusyksikkö pyritään pitämään valmiudessa virkaaikana vähintään 50 %:sti. Järjestely on osa työaikakokeilua ja sillä tuetetaan koulutuksen, harjoittelun ja turvallisuusviestinnän toteutumista Oulun toimialueella. Työaikakokeilun huomiointi Taulukkojen henkilöstövaikutukset PTP-kaudella : 3 päiväpalomiestä, jonka rahoitustarve on noin (ei ole toteutunut 1/2015 mennessä) 2 palomiestä Ouluun, johon rahoitus lomituksia purkamalla (on toteutunut) Kalusto ja varusteet Pelastustoimintaan osallistuvan ammattitaitoisen henkilöstön lisäksi tehokas pelastustoiminta vaatii määrältään ja laadultaan riittävän kaluston. Päivittäisten onnettomuuksien edellyttämä toimintavalmius kyetään turvaamaan asemapaikoille hankituilla sammutus-, pelastus- ja säiliöautoilla, joiden kalustoon sisältyvät välineet mm. liikenneonnettomuuksia, tulipaloja, pelastustehtäviä ja tavanomaisia torjuntatehtäviä varten. Vaativia pelastus- ja torjuntatehtäviä varten on oltava erikoiskalustoa, jotta tarvittavat pelastustoimet voidaan toteuttaa nopeasti ja tehokkaasti. Asemapaikkojen kaluston osalta tavoitellaan toimintavalmiutta, jolla jokainen asemapaikka kykenee naapuriasemien valmius huomioiden selviytymään kohdassa mainituista päivittäisistä onnettomuuksista. Suurempien onnettomuustilanteiden sekä erilaisten torjuntatehtävien (öljyntorjunta, vaarallisten aineiden torjunta, vahingontorjunta) edellyttämä erikoiskalusto keskitetään tai kootaan usealta asemapaikalta. Kaluston ja varusteiden keskitetystä hankinnasta, ylläpidosta, huoltotoiminnasta ja niiden kehittämisestä vastaa tekninen henkilöstö yhdessä operatiiviseen toimintaan osallistuvan henkilöstön kanssa. Tehtäviin kuuluu mm. hankintoihin liittyvä investointisuunnittelu, hankintojen ja huoltopalveluiden kilpailuttaminen, huollon ohjeistus ja osin toteutus sekä muut vastaavat tehtävät. Päätös ajoneuvokaluston ja muun erikoiskaluston hankinnasta, ylläpidosta ja sijoittamisesta - Pelastuslaitoksen kaluston hankinnassa ja ylläpidossa keskitytään ensilähdön kalustoon. Ikääntyneet ja kunnoltaan epäluotettavat ajoneuvot ja muu kalusto poistetaan käytöstä. - Kalusto- ja varustehankinnoissa ja niiden sijoittamisessa huomioidaan onnettomuusuhat, toimintojen keskittämisellä saatavat kustannussäästöt sekä kaluston kierrättämis- ja yhteiskäyttömahdollisuudet. 27 (57) Liite 5 8:,

38 Sivu 38 - Päätös operatiivisen pelastustoiminnan keskeisen kalustoresurssin sijoittamisesta paloasemille on esitetty liitetaulukossa 2. - Kaluston ja varusteiden ylläpito- ja huoltotoimintaa kehitetään edelleen koko pelastustoimialuetta palvelevaksi. - Erityisen kalliin kaluston investoinnit suunnitellaan viiden vuoden jaksoa tarkastelevan investointiohjelman avulla, joka on liitetty palvelutasopäätöksen kustannusvaikutusten arviointiin. Ajoneuvokaluston uusimisohjelman tavoitteena on ikääntyvän kaluston uusiminen seuraavasti: Ajoneuvokaluston poistot Erityisen kalliin ajoneuvokaluston (sammutusautot, säiliöautot, puomitillaat jne.) kirjanpidollinen poistoaika on 8 vuotta ja muiden ajoneuvojen (henkilöautot, ambulanssit jne.) 4 vuotta. Ajoneuvo Ensilähdön ajoneuvot ohjeellinen uusimisväli (vuotta) Muut ajoneuvot ohjeellinen uusimisväli (vuotta) Oulussa Muualla Oulussa Muualla Ensisijaisesti huomioidaan ajoneuvon kunto, soveltuvuus, tarve ja kierrätettävyys - Tarkastusautot (ei operatiiviset) Johto-, maasto- ja miehistönkuljetusautot Johtoyksiköt Sammutus- ja säiliöautot 8 15 / Raivausautot Tikas- ja puomitikasautot Muut raskaat ajoneuvot Kehityssuunnitelma Erityisen kalliin ajoneuvokaluston valtionavustusjärjestelmä päättyy vuoden 2013 alusta alkaen. Muutos aiheuttaa pelastuslaitokselle yli euron lisäkustannukset ajoneuvokaluston hankintaan. Vuosittaista investointimäärärahaa (v noin ) on korotettava aikaisemmin saatujen valtionosuuksien verran eli noin euroon. Vuosittainen investointimääräraha on saatava yleistä kustannusten nousua vastaavaksi. Investoinnit rahoitetaan uuden yhteistoimintasopimuksenmukaisesti kunnilta perittävin maksuosuuksin ( /as). 4.2 Pelastusyksiköt ja -muodostelmat ja niiden hälyttäminen Pelastusmuodostelmien kokoamiseen ja hälyttämiseen liittyvä ohjeistus on annettu pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa sekä osin myös SM:n pelastussukellusohjeessa. Ohjeet määrittelevät mm. minimivahvuudet, joilla erilaisia sammutus-, pelastus- ja torjuntatehtäviä voidaan suorittaan työturvallisuutta kohtuuttomasti vaarantamatta. Onnettomuus- ja vaaratilanteiden vaatimissa toimenpiteissä korostuu kohteessa olevien omatoimiset ensitoimenpiteet sekä erityisesti kohteeseen ensimmäisenä saapuvan pelastusyksikön toimintakyky. Ensitoimenpiteiden puuttuminen tai ensimmäisen pelastusyksikön viipyminen tai sen henkilöstö- 28 (57) Liite 5 8:,

39 Sivu 39 ja kalustopuutteet aiheuttavat vahinkojen kasvamista sekä vaarantavaa työturvallisuutta. Pelastuslaitoksen pelastusmuodostelmien kokoaminen esitetään palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa. Päätös pelastusmuodostelmien hälyttämiseen ja kokoamiseen liittyvistä tavoitteista - Hätäkeskukseen toimitettujen hälytysohjeiden toteutumista ja ohjeiden riittävyyttä arvioidaan jatkuvasti. Ohjeita päivitetään tarvittaessa. - Pelastuslaitos suunnittelee ja varmistaa ensisijaisesti pelastusryhmän, - joukkueen ja -komppanian suuruisten muodostelmien hälyttämisen ja johtamisen. Tätä suurempien muodostelmien hälyttäminen toteutetaan lisähälytyksin. Hälytysten edellyttämät valmiussiirrot suunnitellaan ja toteutetaan tapauskohtaisesti. - Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen suuronnettomuusvalmiuteen kuuluu Oulun toimialueella ja läntisellä toimialueella johtokeskus ja kaksi PTSohjeen tarkoittamaan minimivahvuista pelastuskomppaniaa. Itäisellä toimialueella vastaava suuronnettomuusvalmius on johtokeskus (Oulussa) ja yksi minimivahvuinen pelastuskomppania. Suuronnettomuusvalmiuden edellyttämät voimavarat kyetään kokoamaan ja toiminta aloittamaan kahdessa tunnissa onnettomuuden tapahtumisesta. Johtamisvalmius täydentyy pelastusyhtymän johtamisen edellyttämään vahvuuteen neljän tunnin kuluessa onnettomuuden tapahtumisesta. Keskeytymätön toiminta kyetään varmistamaan 12 tunnin kuluessa onnettomuuden tapahtumisesta. - Pelastusmuodostelmien mitoittamisessa huomioidaan kaikki käytettävissä olevat pelastustoimen voimavarat sekä pelastustoimialueiden välisen avunannon ja viranomaisyhteistyön tarjoamat mahdollisuudet. - Tehtävään hälytettävien muodostelmien kokoonpano suhteutetaan hälytyksen kohteen mukaisesti. Hälyttämisessä huomioidaan lähimmän ja tarkoituksen mukaisimman yksikön periaate. - Jokaisella pelastuslaitoksen asemapaikalla on oltava kalustoltaan, varustukseltaan ja toimintakunnoltaan luotettava sammutus- ja säiliöauto (tai säiliöpaloauto), jolla kyetään suoriutumaan uhkamallin osoittamista päivittäisistä onnettomuus- ja vaaratilanteista (pl. Käylän, Oijärven, Rukan ja Syötteen paloasemat). Säästötoimenpiteet Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaiset pelastusmuodostelmat Pelastustoiminnan muodostelmia ovat yksikkö, pelastusryhmä, pelastusjoukkue, pelastuskomppania ja pelastusyhtymä. Pelastustoiminnan muodostelmalla on aina johtaja. Yksikkö on henkilön tai henkilöstön, kulkuneuvon ja kaluston muodostama toimintakokonaisuus, joka kykenee itsenäiseen toimintaan. Yksiköitä ovat esim. pelastusyksikkö, sammutusyksikkö, raivausyksikkö, säiliöyksikkö, tikasyksikkö. Pelastusryhmä, pelastusjoukkue, pelastuskomppania ja pelastusyhtymä ovat A- ja B-kiireellisyysluokan tehtäviin hälytettäviä pelastustoiminnan muodostelmia. Pelastusryhmä koostuu johtajasta, vähintään kolmesta ja enintään seitsemästä henkilöstä sekä tehtävän mukaisista ajoneuvoista ja kalustosta. Pelastusjoukkue koostuu johtajasta, vähintään kahdesta ja enintään viidestä pelastusryhmästä. Pelastuskomppania koostuu johtajasta, pelastustoiminnan johtajaa avustavasta esikunnasta, vähintään kahdesta ja enintään viidestä pelastusjoukkueesta. Pelastusyhtymä koostuu johtajasta, johtokeskuksesta ja vähintään kahdesta pelastuskomppaniasta tukimuodostelmineen. Pelastustoiminnan toimintavalmius muodostuu viidestä osatekijästä: henkilöstön määrästä ja laadusta, kaluston määrästä ja laadusta, ennakkoon laadituista toiminnallisista suunnitelmista, johtamisen organisoinnista sekä pelastustoiminnan toimintavalmiusajasta. - Pelastusyksikkö voidaan tarvittaessa muodostaa siten, että sen henkilöstö saapuu onnettomuuskohteeseen eri ajoneuvoilla. Pelastusryhmän ja -joukkueen on oltava toimintakykyinen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa määritettyjen toimintavalmiusaikojen puitteissa. Tämä ei toteudu täysin Rukan ja Taivalkosken 2-luokan riskialueilla eikä Hailuodon 3- luokan riskialueella johtuen pitkistä etäisyyksistä. 29 (57) Liite 5 8:,

40 Sivu Toimintavalmius Päivittäiset onnettomuudet Päivittäiset onnettomuudet ovat todennäköisyydeltään ja kokoluokaltaan sellaisia, että jokaisen asemapaikan, pieniä sivupaloasemia lukuun ottamatta, tulee niistä selviytyä. Mahdolliset henkilöstö- tai kalustopuutteet on huomioitava hälytysohjeessa. Päivittäisiä onnettomuuksia koskevana päätöksenä on tavoite, jonka mukaan onnettomuuskunnan asemapaikat selviytyvät mm. seuraavista tai kokoluokaltaan niitä vastaavista muista tilanteista toimintavalmiusohjeessa määritettyjen toimintavalmiusaikojen puitteissa. Päätös toimintavalmiutta mitoittavista päivittäisistä onnettomuuksista - Laajenemismahdollisuuksiltaan rajatut tulipalot, joihin voi liittyä vähäisiä savusukellus- ja pelastustehtäviä. - Tavanomaiset liikenneonnettomuudet, joihin voi liittyä irrotus- ja ensihoitotehtäviä, syttymisen ja lisävahinkojen estämistä sekä onnettomuusalueen suojavaahdotusta. - Rajalliset vahingontorjuntatehtävät. - Rajallisista kemikaalionnettomuudet ja öljyvahingot, joissa vaarallisesta aineesta aiheutuvat vaaratekijät on helposti hallittavia ja joissa kemikaali- tai öljyvuoto voidaan tukkia tai rajata yksinkertaisilla toimenpiteillä ilman erikoisvälineistöä. - Vesialueilla sattuvien onnettomuuksien edellyttämät pintapelastustehtävät. Päätös päivittäisiä onnettomuuksia suuremmista onnettomuus- ja vaaratilanteista - Onnettomuus- ja vaaratilanteiden edellyttämät voimavarat (pelastusjoukkue tai -komppania) kootaan usealta asemapaikalta. Voimavarojen kokoaminen on suunniteltu pelastuslain 33 :n mukaisissa hälytysohjeissa. - Pelastuslaitos tekee palvelutasopäätöskauden aikana ohjeen, jossa määritellään yksikkö- ja asemakohtaisesti savusukellus- ja kemikaalisukellusvalmius. Ohjeessa huomioidaan vanhan toimintavalmiusohjeen korvannut pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Kehittämissuunnitelma - Operatiivisen henkilöstön asemapaikkakohtaisesta savusukellusvalmiudesta tehdään erillinen päätös palvelutasopäätöskaudella. Savu- ja kemikaalisukellusvalmiutta tarkentavat pelastuslaitoksen ohjeet Paloasemakohtainen kemikaalisukellusvalmius ja sen edellyttämät kalustoja varustesiirrot /-hankinnat on pääosin tehty. Asemapaikkakohtainen savusukellusvalmiuden määritystyö on käynnissä. Ohje operatiivisen henkilöstön asemapaikkakohtaisesta savusukelluvalmiudesta on parhaillaan (1/2015) henkilöstön lausuttavana. 30 (57) Liite 5 8:,

41 Sivu 41 - Pintapelastusvalmiutta on tarkoitus kehittää vuoden 2014 loppuun mennessä siten, että kaikki painopistepaloasemat kykenevät aloittamaan pintapelastuksen välittömästi kohteen tavoitettuaan Vesipelastustoiminta Vesipelastustoiminnalla tarkoitetaan veden pinnalta (pintapelastus) tai pinnan alta (vesisukellus) tapahtuvaa ihmisen, eläimen tai omaisuuden pelastamista sekä vesillä tapahtuvaa ympäristövahinkojen torjuntaa. Vesisukellusta ovat myös virka-apusukellukset sekä vesisukellustaitojen ylläpitämiseksi tapahtuvat harjoitukset. Vesipelastustoimintaa ohjeistaa SM:n pelastussukellusohje ( ). Päätös pelastuslaitoksen vesipelastustoiminnasta - Pintapelastusvalmiutta kehitetään vuoden 2014 loppuun mennessä siten, että kaikki painopistepaloasemat kykenevät henkilöstön osaamisen, fyysisen toimintakyvyn ja varusteiden puolesta aloittamaan pintapelastuksen välittömästi kohteeseen saavuttuaan. Muut paloasemat, pl. pienet sivupaloasemat, pyrkivät pintapelastusvalmiuden saavuttamiseen. (pelastussukellusohjeen mukainen tason 3 vesipelastusvalmius). - Oulussa pyritään ylläpitämään jatkuvaa vesisukellusvalmiutta, mikä tarkoittaa vesipelastusvalmiuden tasoa 1. Oulun vesisukellusvalmiutta hyödynnetään muun pelastustoimialueen vesipelastustoiminnassa. Vesisukellusvalmiuden ylläpito ei saa heikentää pelastustoimen lakisääteisten tehtävien hoitamista. Vesipelastusvalmius Pelastuslaitoksen alueen vesipelastusvalmiuden miniminä voidaan pitää tasoa 3 eli pelastusvalmiutta veden pinnalta. Jatkuvan vesisukellusvalmiuden ylläpidon kustannusvaikutus selvitettiin vuoden 2009 aikana. Kokonaiskustannukset olivat noin / vuosi (vuoden 2015 kustannustasolla noin /vuosi) Vesipelastustoiminta merialueilla Meripelastustoiminnan johtava viranomainen on meripelastuslain (1145/ 2001) 3 :n mukaan rajavartiolaitos. Rajavartiolaitos vastaa meripelastustoimen suunnittelusta, kehittämisestä, valvonnasta, toiminnan yhteensovittamisesta sekä johtaa ja suorittaa etsintä- ja pelastustoimintaa. Pelastustoimen osallistumisesta meripelastustoimintaa säädetään meripelastuslain 4 :ssä. Säädöksen mukaan pelastustoimi on velvollinen osallistumaan meripelastustoimen tehtäviin, jos se on toimialaan kuuluvien tehtävien kannalta perusteltua taikka jos se vaaratilanteen vakavuus tai erityisluonne huomioon ottaen on tarpeen, eikä meripelastustoimen tehtävän suorittaminen merkittävällä tavalla vaaranna kyseisen viranomaisen muun tärkeän lakisääteisen tehtävän suorittamista. Meripelastusvalmius Pelastuslaitoksen meripelastusvalmius perustuu vesipelastukseen varatun kaluston ja varusteiden sekä merialueilla tapahtuvaan öljyntorjuntaan varatun kaluston käyttöön. Meripelastustoiminnasta ei aiheudu lisäkustannuksia mahdollisia palkka- ja polttoainekuluja lukuun ottamatta. Päätös pelastuslaitoksen osallistumisesta meripelastuspalveluun - Pelastuslaitos osallistuu merialueilla tapahtuviin vesipelastustehtäviin käytettävissä olevalla kalustollaan. 31 (57) Liite 5 8:,

42 Sivu 42 - Pelastuslaitos pyrkii ylläpitämään avoveden aikana yhden aluksen jatkuvaa meripelastusvalmiutta. Rannikon läheisyydessä pelastuslaitoksen vesipelastusvalmius on sama kuin sisävesillä Vaarallisten aineiden torjunta Pelastustoimelle kuuluva vaarallisten aineiden torjunta sisältää mm. väestön suojaamisen, aineen leviämisen estämisen tai rajoittamisen, pitoisuuksien mittaamisen sekä aineen vaarattomaksi tekemisen liittyviä tehtäviä. Vaarallisten aineiden saneeraus onnettomuuspaikalta on yhteistyötä useiden viranomaisten kanssa. Saneerauksen päävastuu on suurissa onnettomuuksissa ympäristöviranomaisilla (ympäristönsuojelulaki, /86, luku 12). Vaarallisten aineiden torjunnan ohjeistus sisältyy SM:n pelastussukellusohjeeseen ( ) sekä Pelastusopiston laatimiin TOKEVA -ohjeisiin (toimintaohjeet kemikaaleille ja vaarallisille aineille). Valmiudet toimia erilaisissa CBRNE -tilanteissa on yksi Suomen turvallisuusstrategian tavoitteista. CBRNE -valmiuden kehittäminen korostuu erityisesti Oulun seudulla. Päätös pelastuslaitoksen vaarallisten aineiden torjunnasta - Vaarallisten aineiden torjuntavalmius keskitetään ja valmiutta ylläpidetään tehdyn päätöksen mukaisesti. Päätöksessä on määritetty paloasemakohtaisesti vaarallisten aineiden mittaus- ja torjuntavälinetaso sekä suojavälineet. Päätös perustuu onnettomuusuhkien tarkasteluun. CBRNE-valmius CBRNE -tilanteilla tarkoitetaan valmiutta toimia kemiallisiin, biologisiin, säteilyyn, ydinaseisiin ja räjähteisiin liittyvissä onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Lintu- ja sikainfluenssat Pelastuslaitokselle on hankittu MMM:n rahoituksella lintu- ja sikainfluenssan torjuntavälineistöä (keväällä 2006). Materiaalissa on mm. noin 400 kertakäyttösuoja-asua varusteineen. Materiaalivarasto on keskitetty Ouluun. 10 asemapaikalle on jaettu torjuntavälinelaatikko torjuntatyön käynnistämistä varten. Lintu- ja sikainfluenssan torjunnasta on tehty toimintaohje ja koulutusdiasarja, joka on käyty läpi kaikilla asemapaikoilla. - Vaarallisten aineiden torjuntavalmius varmistetaan hälytysvastesuunnittelun avulla. - Vaarallisten aineiden valmistuksesta, varastoinnista, käytöstä ja kuljetuksesta aiheutuvat riskitekijät huomioidaan väestöhälyttimien hankintasuunnitelmissa (ks. kohta 5.5.1). Kehityssuunnitelma - Vaarallisten aineiden torjuntaan liittyvää asiantuntemusta, koulutusta ja harjoittelua sekä yhteistoimintaa alan toimijoiden kanssa on lisättävä. - Valmius biologisten uhkien torjuntaan on tarkistettava. - Kemikaalikuljetuksia koskevan riskikartoituksen päivitys on aloitettu syksyllä Riskikartoituksessa selvitetään vaaraluokittain vaarallisten aineiden kuljetusmäärät tie-, raide- ja vesiliikenteessä. Lisäksi on pyrittävä selvittämään mahdollisimman tarkasti mitä vaarallisia aineita pelastustoimialueella liikkuu (tuotenimet). Kemikaalikuljetuksiin liittyvä riskikartoitus Kemikaalikuljetuksiin liittyvä riskikartoitus aloitettiin vuonna Työ on vielä kesken, koska kuljetusmäärien saaminen kuljetusyrityksisltä ja vaarallisia aineita käsitteleviltä ja varastoivilta laitoksilta on ollut vaikeaa. 32 (57) Liite 5 8:,

43 Sivu 43 Vaarallisten aineiden torjunta Havaintokuva vaarallisten aineiden torjuntavalmius keskitettämisestä Oulu- Koillismaan pelastuslaitoksen alueella. Koko pelastustoimialueen kattava torjuntavalmius varmistetaan hälytysvastesuunnittelussa. Kuvasta on poistettu vuonnan 2016 lopetettavat Oijärven ja Käylän paloasemat sekä myös Oulunsalon paloasema, jonka toimintaa yhdistetään Kempeleen paloasemaan vuoden 2016 aikana. Rakennemuutoksen edellyttämät säästöt Öljyntorjunta Alueen pelastustoimen velvollisuudesta osallistua öljyvahinkojen torjuntaan säätää öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009) ja Valtioneuvoston asetus öljyvahinkojen torjunnasta (249/2014). Lain 7 :n mukaan alueen pelastustoimi vastaa maa-alueen öljyvahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnasta alueellaan. Öljyntorjuntaan varautumista ja öljyntorjuntaa varten on laadittava erityinen öljyntorjuntasuunnitelma, jonka vahvistaa alueellinen ELY-keskus. Päätös öljyntorjunnasta - Pelastuslaitoksen öljyntorjuntavalmius keskitetään onnettomuusuhkien sekä kaluston alueellisen käytettävyyden mukaisesti. - Öljyntorjuntavalmius esitetään pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelmassa, jossa öljyntorjuntavalmius on jaettu kalustotasoihin 1-4. Pieniin ja keskisuuriin öljyvahinkoihin liittyvät kalustotasot ovat kunnittain seuraavat: Kalustotaso 1: Kempeleen, Haukiputaan, Hailuodon, Limingan, Oulunsalon, Kuivaniemen, Pudasjärven, Yli-Iin ja Ylikiimingin paloasemat Rakennemuutoksen edellyttämät säästöt Kalustotaso 2: Oulun (Raksila), Kiimingin, Tyrnävän, Taivalkosken, Iin, Utajärven ja Kuusamon paloasemat Öljyntorjuntatasot Tason 1 mitoitus perustuu noin 500 litran öljyvahinkoon (pieni) ja tason 2 noin 6000 litran öljyvahinkoon (keskisuuri). Taso 3 ja 4 on tarkoitettu suurten öljyonnettomuuksien torjuntaa varten sekä täydentämään tarvittaessa pienten ja keskisuurten öljyonnettomuuksien torjuntakalustoa. Kalustotason 1 mukainen välineistö kulkee sammutusautojen mukana. Kalustotasoon 2 kuuluu öljyntorjuntaperäkärry. Kalustotaso 3 muodostuu mm. imeytysaine-, työväline-, keräys- ja puomikonteista. Kalustotaso 4 muodostuu erityistä öljyntorjunta-asemista sekä paloasemien öljyntorjuntavarastoista. - Kalustotason 3 ja 4 mukainen öljyntorjuntakalusto keskitetään pääasiassa Oulun ja Taivalkosken öljyntorjunta-asemille sekä osin myös palo- 33 (57) Liite 5 8:,

44 Sivu 44 asemien pienempiin öljyntorjuntavarastoihin. Sijoitussuunnitelma esitetään yksityiskohtaisesti öljyntorjuntasuunnitelmassa. - Alusöljyvahinkojen edellyttämä torjuntavalmius keskitetään Ouluun. Perustan valmiudelle muodostavat Oulun Toppilansalmeen öljyntorjuntavarastolle sijoitetut öljyntorjunta-alukset OK108 (D-luokka) ja OK1083 (Fkluokka) sekä hankittavana olevat H-luokan öljyntorjuntalautta ja E- luokan öljyntorjunta-alus. Sisävesillä tapahtuvaa öljyntorjuntaa varten on 23 A-D -luokan öljyntorjuntavenettä, joita käytetään myös vesipelastustehtävissä. Öljyntorjunta-alukset Hankinnassa olleet H-lukan öljyntorjunlautta ja E-luokan öljyntorjunta-alus otettiin käyttöön vuoden 2013 aikana. - Pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelmaa ylläpidetään ja päivitetään määräajoin vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Käyttö- ja hankintakustannuksia koskevien kohtien tarkistaminen tapahtuu joka neljäs vuosi. Öljyntorjuntakaluston investointipäätökset käsitellään ja vahvistetaan vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kehittämissuunnitelma Öljyntorjunnan kehittämistarpeet käsitellään öljyntorjuntasuunnitelman yhteydessä Sammutusvesihuolto Pelastuslaitos hankkii sammutustoiminnassa käytettävän sammutusveden luonnonvesilähteistä tai vesijohtoverkostosta. Vedenkuljetukseen käytetään sammutus- ja säiliöautoja sekä letkukalustoa. Joissain tapauksissa sammutusvesi pumpataan irtopumpuilla suoraan esim. luonnonvesilähteestä palopaikalle. Öljyntorjuntavarastot Pelastuslaitos on aloittanut hankkeen, jonka tavoitteena on siirtää Oulun toppilansalmeen sijoitettu öljyntorjuntakalusto (Toppilan ÖT-asema) Haukiputaalle Virpiniemen Merivartioaseman yhteyteen. Hanke liittyy Ranta-Toppilan asemakaavoitukseen, jossa Toppilan ÖT-aseman alueelle esitetään muuta käyttöä. Siirtyminen Toppilasta Virpiniemeen arvioidaan toteutuvan vuoden 2016 aikana. Sammutusvesihuoltoa varten laaditaan erityinen sammutusvesisuunnitelma. Pelastuslain 30 :n mukaan suunnitelman laatii pelastuslaitos yhteistyössä alueen kuntien ja vesihuoltolaissa (119/2001) tarkoitettujen vesihuoltolaitosten sekä näille vettä toimittavien vesilaitosten kanssa. Sammutusvesisuunnitelman hyväksyy alueen pelastustoimi. Vedenkuljetuskaluston hankkimisesta ja ylläpitämisestä vastaa pelastuslaitos. Pelastuslaitoksen jokaisen kunnan alueella on vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkko, jossa on pelastuslaitoksen käyttöön tarkoitettuja paloposteja. Palopostien tiheys- ja tuottovaatimukset sekä paloposteissa käytetty tekniikka vaihtelee kunnittain jonkin verran. Vedenkuljetusvälineet ovat pelastuslaitoksen peruskalustoa, jota löytyy kaikilta paloasemilta. Vedenkuljetuksen perustan muodostavat sammutus- ja säiliöautot. Lisäksi on käytettävissä kymmeniä moottoriruiskuja ja kymmeniä kilometrejä erikokoisia paloletkuja sekä liitin- ja suihkuputkikalustoa. Kalustoa varten on myös letku- ja metsäpalokontteja sekä vesihuoltoperäkärryjä. 34 (57) Liite 5 8:,

45 Sivu 45 Päätös sammutusvesihuollosta - Pelastuslaitos ylläpitää nykyistä sammutusvesihuoltoon liittyvää kalustoa ja selvittää sammutusvesihuollon kalustotarpeet sammutusvesihuollon suunnittelun yhteydessä. Sammutusvesisuunnitelma Pelastuslain 30 :n mukainen sammutusvesisuunnitelma on hyvksytty johtokunnassa Pelastuslain 30 :n mukainen sammutusvesisuunnitelma laaditaan mennessä. 4.4 Pelastustoiminnan johtaminen Pelastuslain 34 :n mukaan pelastustoiminnan johtaja on siltä pelastustoimen alueelta, missä onnettomuus tai vaaratilanne on saanut alkunsa, ellei tästä muuta sovita. Jokaisella pelastusmuodostelmalla on muodostelman koosta riippumatta oltava johtaja. Pelastustoiminnan johtaminen on suunniteltava ja järjestettävä niin, että johtajalla on tilanteen vaativuus huomioon ottaen riittävät valmiudet tehtävän suorittamiseen (toimintavalmiusohje). Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella pelastustoiminnan johtaminen on toteutettu porrastetusti. Päätoimista yksikkölähtöä (päätoimisten miehittämä pelastusryhmä) johtaa yleensä päällystö- tai alipäällystöviranhaltija tai tarvittaessa päätoiminen ylipalomies/palomies. Vastaavasti sivutoimista yksikkölähtöä (sivutoimisten miehittämä pelastusryhmä) johtaa yleensä yksikönjohtajakoulutuksen saanut sivutoiminen yksikönjohtaja, päätoiminen ylipalomies/palomies tai tarvittaessa sivutoiminen vanhempi sammutusmies/ sammutusmies. Pelastusjoukkuetta johtaa päällystöviranhaltija tai tarvittaessa alipäällystöviranhaltija. Pelastusjoukkuetta suurempia pelastusmuodostelmia johtavat päällystöviranhaltijat. Pelastustoiminnan johtaminen on varmistettu kaikilla tasoilla päivystys- tai varallaolojärjestelyin sekä erikseen hälytysvastesuunnittelulla. Pelastustoiminnan johtamisesta on laadittu johtamisohje, jossa on muun ohella mainittu myös pelastustoiminnan johtajien pätevyysvaatimukset. Päätös pelastustoiminnan johtamisesta - Pelastusmuodostelmien johtamisvalmius varmistetaan päivystys- ja varallaolojärjestelyin sekä hälytysvastesuunnittelulla. Johtajien pätevyysvaatimukset esitetään pelastustoiminnan johtamissuunnitelmassa. - Muodostelmien johtaminen toteutetaan kolmiportaisena johtamisjärjestelmänä, johon kuuluvat vuorolistan mukaisesti pelastusyksiköiden johtajat sekä päällystöviranhaltijat. - Pelastuslaitoksen alueella on neljä päällystötasoista johtamisryhmää, joista yksi päivystää jatkuvasti (24/7) ja kolme on varallaolossa (virkaaikana päivystys). Johtamisryhmien kuvaukset ovat seuraavat (tarkemmin johtamissuunnitelmassa): 35 (57) Liite 5 8:,

46 Sivu 46 OKP20 (päivystys/varallaolo) Varmistaa ja tukee päällystötasoista johtamista. Perustaa tarvittaessa pelastuslaitoksen johtokeskuksen. OKP30 (päivystys) ja OK32 (päivystys/varallaolo) Toimivat pelastustoimialueella ensisijaisina pelastustoiminnan johtajina päällystötasoista johtamista vaativissa tilanteissa. Hälyttämisjärjestys määräytyy läheisyysperiaatteella. OKP31 (päivystys/varallaolo) Toimii OKP30:n ja OKP32:n varahenkilönä päällekkäisissä tilanteissa. Hälytetään osin läheisyysperiaatteella ensisijaiseksi pelastustoiminnan johtajaksi. - Pelastustoiminnan johtamista varten ylläpidetään johtokeskusta, johtokeskusyksikköä sekä neljää johtoyksikköä. Pelastustoiminnan päällystötasoinen johtaminen Pelastuslaitos aloittaa vuoden 2015 aikana selvitystyön, jossa arvioidaan uudelleen pelastustoiminnan päällystötasoisen johtamisen organisointi. Tavoitteena on mm. selvittää, onko pelastustoiminnan johtamisen uudelleenorganisoinnilla saavutettavissa säästöjä ilman, että suuronnettomuustilanteiden tai useiden päällekäisten tilanteiden johtamisvalmius merkittävästi laskee. Selvitystyön tuloksena tehtävät toimenpiteet ajoittuvat seuraavalle palvelutasopäätöskaudelle. Selvitystyö tehdään osana pelastustoimen säästötavoitteiden toteutusta. Säästötavoitteet - Pelastusjoukkueen johtaja pyritään saamaan kohteeseen 45 minuutin kuluessa hälytyksestä. Pudasjärvellä pelastusjoukkueen johtamisessa tukeudutaan muuta aluetta enemmän yksikönjohtajaan. - Suuronnettomuusvalmiutta edellyttävien onnettomuustilanteiden johtamisvalmius kootaan käyttämällä päällystön ryhmähälytyksiä. Tavoitteena on, että suuronnettomuusvalmiuteen kuuluvien muodostelmien johtaminen voidaan aloittaa täysipainoisesti 4 tunnin kuluessa onnettomuuden tapahtumisesta ja keskeytymättömästi 12 tunnin kuluessa onnettomuuden tapahtumisesta. - Todennäköisien suuronnettomuuksien varalta ylläpidetään tarpeellinen määrä operatiivisia johtamis- ja toimintasuunnitelmia. Kuvasta on poistettu Oulunsalon, Oijärven ja Käylän paloasemat. Säästötavoitteet 36 (57) Liite 5 8:,

47 Sivu Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmät Pelastuslaitoksella on käytössä pelastustoiminnan johtamista varten Merlot tuoteperheen eri sovelluksia ja pelastustoimen kenttäjohtojärjestelmä (PE- KE). Pelastuslaitoksen johtokeskuksessa käytetään Merlot Office sovellusta ja PEKEä, joilla on mahdollista seurata reaaliaikaisesti tehtäviä ja yksiköiden sijaintitietoa. Lisäksi johtokeskuksessa on Merlot valvomo -sovellus, jolla voidaan lähettää hälytyksiä ja viestejä eri yksiköille, asemapaikoille ja väestöhälyttimille. Tällä sovelluksella voidaan myös suorittaa hälyttämistehtäviä hätäkeskuksen häiriö-/ vikatilanteiden aikana. Merlot valvomolla ei voida turvata hälyttämistä teleoperaattoreiden verkoista johtuvien vikojen aikana. PEKE on käytössä myös hälytysajoneuvojen ajoneuvotietokoneena (ei ole kaikissa). Pelastustoiminnan suunnittelun ja käytännön tehtävien kartta- ja paikkatietoohjelmistona on MapInfo. Kartta-aineistot saadaan pääosin Valtion tietohallinto-keskuksen ja Oulun kaupungin kartastopalveluiden kautta. Johtamisjärjestelmät ja kartat PEKE -ohjelmisto on pelastustoimelle ainakin toistaiseksi maksuton. Ajoneuvotietokoneisiin kuluu vuosittain muutamia tuhansia euroja. Pelastuslaitos käyttää johtokeskuksessa Merlot Office -ohjelmistoa, jonka vuosikulut ovat noin MapInfo -ohjelma, Escape ja Haltikin kautta saatavat kartta-aineistot ovat maksuttomia. Lisenssimaksuista vastaa SM. Oulun Seudun digitaalinen opaskarttaaineisto on pelastuslaitokselle maksuton. Aineiston päivitysajosta peritään pieni maksu. Painettujen karttojen hankintaan kuluu vuosittain Pelastustoiminnan tehtävien suorittamiseen liittyy myös muita ohjelmistoja, kuten onnettomuustietojärjestelmä Pronto, leviämisennusteiden laatimiseen tarkoitetut Escape ja Boris II sekä tilannekuvan ylläpitoa ja jakamista varten hankittu Smart Notebook. Päätös pelastustoiminnan johtamisjärjestelmistä - Operatiivisen pelastustoiminnan johtamisessa keskitytään pelastustoimen kenttäjohtamisjärjestelmän (PEKE) käyttöön. Suunnittelu- ja hälytystyökaluina käytetään mm. Rescue Planner-, MapInfo-, Escape, Boris II ja Merlot Office -ohjelmistoja/sovelluksia. Tilannekuvaohjelmistona pyritään kehittämään Smart Notebookin käyttöä. Kehittämissuunnitelma Pelastuslaitos varautuu pelastustoimen johtamisjärjestelmien hankinnassa/ylläpidossa viranomaisten yhteisen kenttäjohtamisjärjestelmän valmistumiseen (KEJO-hanke). KEJO tulee aikanaan korvaamaan nyt käytettävät PEKE -ohjelmistot ja laitteistot. KEJO -hankkeen arvioidaan valmistuvan tuotantokäyttöön vuoden 2017 aikana Pelastustoiminnan viestijärjestelmät Johtamisjärjestelmät Pelastustoimen kenttäjohtamisjärjestelmä KEJO valmistuu aikaisintaan vuoden 2017 aikana. Uutena järjestelmänä on valmistumassa valtakunnallinen hätäkeskustietojärjestelmä ERICA, johon pelastustoimelle tulee käyttöliittymä mm. hälytysvastesuunnittelua varten. Käyttöönotto Oulu- Koillismaan alueella marraskuussa Pelastuslaitos käyttää operatiivisessa viestinnässä digitaalista viranomaisten yhteistä Virve järjestelmää. Virven etuina aiempiin analogisiin järjestelmiin, on mm. johtamisen ja viranomaisyhteistyön helppous sekä radioliikenteen turvallisuus, sillä käytettävissä on paljon yhteisiä puheryhmiä ja radioliikenne on salattua. Vanhaa järjestelmää pelastuslaitoksella hyödynnetään enää vain sivutoimisten asemapaikkojen henkilöhakulaitteiden varmentavana hälytysjärjestelmänä. Virve verkko on maan laajuinen ja sen operoinnista ja ylläpidosta vastaa Suomen Erillisverkot Oy. Pelastuslaitos vastaa ainoastaan tarvittavien radiopuhelimien hankinnasta ja maksaa niiden käyttömaksut. 37 (57) Liite 5 8:,

48 Sivu 48 Päätös viestiliikennejärjestelmistä - Pelastuslaitos käyttää pelastustoiminnan viestiliikenteeseen Virveä sekä tavanomaisia viestiliikenneverkkoja (puhelin, faksi, gsm, sähköposti). Kehittämissuunnitelma - Viestiliikenteen suunnittelussa on huomioitava mm. luonnon ääriilmiöistä johtuvat pitkäkestoiset ja laaja-alaiset sähkökatkokset (pelastuslaitoksen jatkuvuussuunnittelu) Viestiliikenne (Virve) Virve:n käyttömaksu määräytyy liittymien määrän mukaan. Pelastuslaitoksella liittymiä on 350 kpl ja niitä vastaava käyttömaksu on noin / vuosi. Virve päätelaitehankintoihin kuluu muutamia tuhansia euroja vuodessa. Hälytystoiminta vaatii myös muita varmistettuja yhteyksiä, joiden kustannukset ovat muutamia tuhansia euroja/vuosi. - Pelastuslaitos aloitti kesällä 2012 pelastustoimen palvelutuotannon jatkuvuutta vaarantavien uhkien kartoituksen ja jatkuvuussuunnitelman laatimisen (vrt. perustelumuistion kohta 5). Suunnitelman on tarkoitus valmistua vuoden 2013 aikana siten, että todettuja investointitarpeita/muita hankintoja voidaan sisällyttää jo vuoden 2014 talousarvioon. Jatkuvuussuunnittelussa voi tulla esiin myös viestiliikennejärjestelmään liittyviä tarpeita Muut pelastustoimintaan liittyvät ohjelmistot ja järjestelmät Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on yhdessä Oulun kaupungin teknisen keskuksen ja Tiehallinnon kanssa tehnyt suunnitelman liikennevalojen pakkoohjausten jatkokehittämisestä ja projektin toteuttamisesta. Jatkokehittämisellä liikennevalojen pakko-ohjauksista tehdään johtamisjärjestelmistä ja -laitteista riippumaton automaattinen ohjausjärjestelmä, joka ei vaadi käyttäjältä ajon aikaista huomiota. Myös muiden tiellä liikkujien huomioiminen paranee, kun nykyisen kiinteän viiveen sijaan ohjaukset kytkeytyvät pois ajoneuvon ohitettua risteysalueen. Liikennevalojen pakko-ohjaus (HALI) Hälytysajoa tukeva liikennevalojen ohjausjärjestelmä HALI valmistui vuoden 2013 keväällä. Järjestelmä on osoittautunut toimivaksi. Järjestelmä palkittiin pelastustoimen innovaatiopalkinnolla vuonnan Projektin ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2011 järjestelmää on testattu 10 ajoneuvossa ja 60 risteyksessä. Toisessa vaiheessa 2012 ajoneuvojen ja risteyksien määrää lisätään ja siirrytään testivaiheesta tuotantokäyttöön. Vuosi 2013 on optiovuosi jolloin on vielä mahdollista lisätä järjestelmässä olevien ajoneuvojen ja risteyksien määrää. Päätös liikennevalojen ohjausjärjestelmän kehittämisestä - Pelastuslaitos on mukana liikennevalojen ohjausjärjestelmän käytössä ja osallistuu varsinaisen ohjausjärjestelmän ylläpitämiseen. 4.5 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön koulutus Operatiivisen toiminnan koulutusta ohjaa Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen koulutuksen yleissuunnitelma. Koulutuksen yleissuunnitelma päivitetään vuosittain syyskuun loppuun mennessä ja siinä annetaan koulutuksen yleiset linjaukset seuraavalle vuodelle sekä tehdään alustava suunnitelma noin 38 (57) Liite 5 8:,

49 Sivu 49 kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Koulutusta pyritään järjestämään tarpeen mukaan. Operatiivisen toiminnan koulutusta koko alueella koordinoi koulutusvastaava. Koulutusvastaavana toimii yksi Oulun toimialueen palomestareista. Koulutus-vastaavan tukena on koulutustyöryhmä, jossa ovat edustettuna eri toimialueet sekä sivutoiminen henkilöstö. Sivutoimisen henkilöstön koulutussuunnittelusta vastaa päiväpaloasemien koulutustyöryhmä ja Oulun seudun vakinaisten asemien koulutussuunnittelusta Oulun seudun vakinaisten asemien koulutustyöryhmä. Koulutuksen yleissuunnitelmassa huomioidaan myös muut pelastuslaitoksen operatiiviseen toimintaan osallistuvat henkilöryhmät. Koulutussuunnittelu alueella perustuu aina havaittuihin koulutustarpeisiin, kouluttautumishalukkuuksiin ja pelastuslaitoksen kokemaan tarpeeseen. Koulutustarpeita kartoitetaan esimerkiksi kyselyillä ja koulutustarkastuksilla. Koulutukseen luetaan myös yritysten ja laitosten kanssa järjestettävät onnettomuusharjoitukset. Päätös pelastustoiminnan koulutuksesta - Pelastustoiminnan koulutuksen ohjaamista ja kehittämistä varten ylläpidetään koulutuksen yleissuunnitelmaa. Pelastustoiminnan koulutus Pelastustoimintaan kohdistuvan sisäisen koulutuksen kustannukset ovat vuosittain noin Kustannukset jakautuvat seuraavasti: - Sivutoimisten viikkoharjoitukset Sivutoimisten kurssit Vakinaisten koulutus Summa koostuu mm. koulutukseen osallistuvien ja kouluttajien palkoista, ylityökustannuksista, koulutusmateriaaleista ja -tiloista, matka- ja päivärahakustannuksista, kurssimaksuista jne. Vuorotyötä tekevän pelastuksen henkilöstön alkanut työaikakokeilu on vähentänyt jonkin verran koulutusylitöiden määrään. - Sivutoimiselle henkilöstölle järjestetään harjoituksia enintään 100 tuntia vuodessa. Lisäksi sivutoimiselle henkilöstölle järjestetään perus- ja täydennyskursseja tarpeen mukaan noin kurssia vuodessa. - Vakinaisten paloasemien työvuoroille järjestetään kuukausiharjoitusohjelman mukaista harjoittelua/koulutusta vähintään 4 tuntia/ kuukausi. Henkilöstöä osallistuu lisäksi eri aiheisiin täydennyskoulutuksiin ja erillisharjoituksiin. 4.6 Suuronnettomuusharjoitukset Pelastustoimella on oltava valmius kohdata erilaisia suuronnettomuuksia ja toimia hyvinkin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tämä on huomioitu mm. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa, jonka ( ) mukaan pelastustoimella tulee olla valmius kansallisten kriisien ja suuronnettomuuksien tehokkaaseen ja laaja-alaiseen johtovastuuseen ja hoitoon. Suuronnettomuusvalmius on esillä myös yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (yts 2010), jonka mukaan eri hallinnonalojen harjoituksissa viitekehyksenä tulisi olla YTS 2010:n mukaiset uhkamallit ottaen huomioon mahdolliset turvallisuusympäristön muutokset. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen suuronnettomuusvalmius on määritetty kohdassa 4.2. Pelastustoimialueen suuronnettomuusuhkia on käsitelty myös palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa. Tarkastelun mukaan valmius- ja suuronnettomuusharjoituksia on kohdistettava erityisesti liikenteeseen, sähkö-, energia- ja viestiliikenteen häiriötilanteisiin, poikkeuksellisiin sääilmiöihin 39 (57) Liite 5 8:,

50 Sivu 50 (myrskyt, rankkasateet, tulvat, kuivuus) sekä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden valmistamiseen, käsittelyyn ja varastointiin (CBRNE-valmius). Pelastustoimialueen erityispiirteenä harjoituksiin on sisällyttävä myös metsä- ja turvetuotantoalueisiin liittyvät suurpalot. Valmius toimia suuronnettomuustilanteissa perustuu mm. koulutukseen, harjoitteluun, uhkakuvien osoittamiin kalustohankintoihin sekä huolellisesti laadittuihin hälytysohjeisiin, hälytysjärjestelmiin ja johtamissuunnitelmiin. Näissä huomioidaan myös viestiyhteyksien, viranomaisyhteistyön ja huollon vaatimat järjestelyt. Päätös valmius- ja suuronnettomuusharjoituksista - Pelastuslaitos järjestää vuosittain 1-2 suuronnettomuusharjoitusta. Harjoitukset kohdistetaan alueella esiintyviin suuronnettomuusriskeihin. Harjoituksiin ja niiden suunnitteluun pyritään saamaan mukaan PSAVI, harjoituskohteeseen liittyvät toiminnanharjoittajat sekä onnettomuustyyppikohtaiset yhteistoimintaviranomaiset ja muut yhteistyötahot. - Edellä mainittujen suuronnettomuusharjoitusten lisäksi pelastuslaitos järjestää teollisuuskemikaaliasetuksen (59/1999) ja erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta annetun SM:n asetuksen (406/2011) mukaisia onnettomuusharjoituksia, jotka kohdistetaan kyseessä olevien kohteiden suuronnettomuusriskeihin. Harjoitukset järjestetään yhteistyössä harjoituskohteen toiminnanharjoittajien sekä onnettomuustyyppikohtaisten yhteistyöviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. 4.7 Yhteistyö pelastustoiminnassa Pelastuslain 46 :n mukaan valtion ja kunnan viranomaiset, laitokset ja liikelaitokset ovat velvollisia osallistumaan pelastustoiminnan suunnitteluun ja pelastustoimintaan siten kuin siitä pelastuslain 47 :ssä ja eri hallinnonalojen säädöksissä säädetään. Lakisääteisen osallistumisvelvollisuuden lisäksi pelastustoiminnan johtaja voi määrätä muitakin henkilöitä osallistumaan pelastustoimintaan (PeL 37 ) sekä määrätä antamaan käytettäväksi pelastustoimintaan soveltuvia kalustoa, välineitä, rakennuksia, viesti- ja tietoliikenneyhteyksiä ja välineitä sekä pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, välineitä ja tarvikkeita, jne. (PeL 36 ) Pelastuslaitos on huomioinut edellä mainittujen säädösten antamat mahdollisuudet pelastustoimintaa varten tehtävässä suunnittelussa. Suuronnettomuus Suuronnettomuudella tarkoitetaan onnettomuutta, jota on onnettomuudessa loukkaantuneiden tai menehtyneiden määrän tai onnettomuudesta aiheutuneiden omaisuus- ja ympäristövahinkojen määrän perusteella pidettävä erityisen vakavana. Suuronnettomuusharjoitukset Viimeisimpien Oulu-Koillismaan alueen suuronnettomuusharjoitusten aiheita ovat olleet: Kemikaalionnettomuus (vuonna 2014 kolme harjoitusta, joissa kohteena Laanilan teollisuusalue, Vihreäsaaren öljyterminaalit ja Oritkarin satama), lentoliikenneonnettomuus (Kuusamon lentoasema syksyllä 2013, Oulunsalon lentoasema syksyllä 2012), tieliikenneonnettomuus (Taivalkoski, VT20, syksyllä 2010), raideliikenneonnettomuus, (Utajärven keskusta, kevät 2008), jne. Lisäksi on järjestetty useita pienempiä onnettomuusharjoituksia, kuten kemikaalionnettomuusharjoituksia vaarallisia kemikaaleja käyttävien tuotantolaitosten kanssa. Suuronnettomuusharjoitusten kustannusvaikutus on noin yleensä noin /harjoitus. Suurimmat harjoitukset ovat moninkertaisesti kalliimpia. Suuronnettomuusharjoitukset yhteistyössä PSAVI:n kanssa Pelastustoimesta annetun VN:n asetuksen 5 :n mukaan AVI:n tehtävänä on osallistua pelastuslaitosten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen yhteistoimintaa edistävien suuronnettomuusharjoitusten suunnitteluun ja järjestämiseen. Erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta annetun SM:n asetuksen (406/2011) mukaan AVI:n tulee valvoa ja seurata suuronnettomuusharjoitusten valmistelua, toteutusta ja tasoa sekä tarpeen mukaan osallistua niihin. Pelastuslaitos toimii suuronnettomuusharjoitusten järjestämisessä yhteistyössä PSAVI:n kanssa. Päätös yhteistyöstä pelastustoiminnassa - Pelastuslaitos huomioi pelastuslain mukaisen viranomaisyhteistyön ja pelastuslain 36 :ssä tarkoitettujen oikeuksien antamat mahdollisuudet pelastustoiminnassa tarvittavien voimavarojen mitoituksessa. 40 (57) Liite 5 8:,

51 Sivu 51 - Pelastuslaitos ylläpitää edellä mainituista yhteistyötahoista pelastuslain 92 :n mukaista varautumisrekisteriä. Keskeisten viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa laaditaan yhteistoimintasopimuksia. - Pelastuslaitos osallistuu Venäjän ja Suomen välillä tapahtuvaa kiireellistä pelastustoimintaa, avunantoa tai yhteydenpitoa kehittäviin koulutustilaisuuksiin, harjoituksiin tai muihin tapahtumiin tarvittaessa. 41 (57) Liite 5 8:,

52 Sivu 52 5 VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Viranomaisten yleisestä varautumisvelvoitteesta säädetään valmiuslain (1552/2011) 12 :ssä. Säädöksen mukaan mm. kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. Pelastustoimea koskevasta valmiussuunnitteluvelvoitteesta säädetään myös pelastuslain (379/2011) 64 :ssä. Pelastustoimen viranomaisten on varauduttava toimintansa hoitamiseen poikkeusoloissa riittävin suunnitelmin ja etukäteen tapahtuvin valmisteluin. Varautumisesta on huolehdittava mm. varaamalla henkilöstöä poikkeusolojen tehtäviin, kouluttamalla väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstöä, huolehtimalla johtamis-, valvonta- ja hälytysjärjestelmien perustamisesta ja ylläpidosta, varautumalla evakuointeihin sekä huolehtimalla muistakin näitä vastaavista toimenpiteistä. Pelastuslain 2 mukaan pelastustoimen viranomaisten on huolehdittava myös toimialaansa kuuluvista Geneven yleissopimuksissa (SopS 8/1955) sekä Geneven sopimusten lisäpöytäkirjoissa (SopS 82/1980) määritellyistä väestönsuojelutehtävistä. Pelastustoimen varautumisen ja valmiussuunnittelun uhkakuvina käytetään normaaliolojen uhkamallia täydennettynä poikkeusoloihin liittyvillä uhkakuvilla (valmiuslaki 3 ). Poikkeusolojen onnettomuusuhat esitetään osin palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa ja osin pelastustoimen valmiussuunnitelmassa. Varautumisessa ja valmiussuunnittelussa tulee ottaa huomioon lisäksi keskeiset periaatepäätökset ja strategia-asiakirjat kuten hallitusohjelma, yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS 2010), pelastustoimen strategia, väestön suojaamisen strategia 2007, Kuntaliiton linjaus kuntien varautumisen ja pelastustoimen kehittämiseksi (Kuntaliiton hallitus ), ym. suunnittelua ohjaavat asiakirjat. 5.1 Varautumisen ja valmiussuunnittelun organisointi ja tavoite Pelastustoimelle kuuluvasta valmiussuunnittelusta sekä valmiussuunnittelun koordinoimisesta ja ohjauksesta vastaa pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö apunaan varautumisen työryhmä. Käytännön tehtävien suorittamiseen tarvittava työpanos otetaan pelastustoiminnan ja riskienhallinnan henkilöstöstä. Valmiussuunnittelutehtävien suorittaminen painottuu pelastuslaitoksen päällystön toimenkuviin. Päätös varautumisen ja valmiussuunnittelun organisoinnista ja tavoitteesta - Pelastuslaitoksella on varautumis- ja valmiussuunnittelutehtäviä varten päätoiminen valmiuspäällikkö apunaan pelastuslaitoksen muusta henkilöstöstä muodostettu varautumisen työryhmä. Varautumisen ja väestönsuojelun resurssit Varautumisessa korostuu yhteiskunnan voimavarojen tehokas käyttö sekä eri viranomaisten ja yhteistyötahojen yhteistoiminta. Pelastuslaitoksen aktiivinen varautuminen häiriö- ja kriisitilanteisiin on tärkeää. Tämän hetken valmiussuunnittelun henkilöstöresursseilla syntyneisiin haasteisiin ei pystytä kattavasti vastaamaan. 42 (57) Liite 5 8:,

53 Sivu 53 - Varautumisen ja valmiussuunnittelun tavoitteena on luoda edellytykset pelastuslaitoksen palvelutuotannon jatkuvuudelle ja valmiuden kohottamiselle myös normaaliajan vakavissa häiriötilanteissa ja valmiuslain 3 :n tarkoittamissa poikkeusoloissa. Tavoitteena on lisäksi tuottaa riittävä valmius valmiuslain 17 luvun mukaiseen väestön varoittamiseen, evakuointiin ja suojaamiseen sekä omatoimisen varautumisen tukemiseen kaikissa olosuhteissa. Varautumisessa tukeudutaan mahdollisimman pitkälti normaaliolojen järjestelyihin. 5.2 Kuntien valmiussuunnittelun ohjaus ja yhteistoiminta eri turvallisuustilanteissa Pelastuslain 27 mukaan pelastuslaitos tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu. Pelastuslain 47 velvoittaa kunnat osallistumaan pelastustoiminnan suunnitteluun ja tarvittaessa myös pelastustoimintaan. Pelastuslaitoksella on velvollisuus ohjata ja yhteen sovittaa tätä suunnittelua (PeL 64 ). Päätös yhteistoiminnasta kuntien kanssa - Pelastuslaitos ei tee erillisiä sopimuksia kuntien valmiussuunnittelun tukemisesta. Pelastuslaitos neuvoo ja opastaa kuntia kunnalle kuuluvassa valmiussuunnittelussa käytettävissä olevan henkilöstöresurssin puitteissa. Pelastuslaitos varautuu tukemaan kuntia erityisen vakavien häiriötilanteiden, kuten myrskyjen, tulvien, vesikriisien, sähkön- ja energianjakelun katkosten jne. hoidossa. Kuntien tukemisen menettelytavoista ja palvelun sisällöstä tehdään ohje vuoden 2013 aikana (onnettomuus- ja häiriötilanteet sekä niihin varautuinen). Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen Valmiussuunnittelun tukemisesta sovittaessa on hyvä huomioida aluehallintovirastoista (AVI) annettu laki (896/2009), jonka mukaan AVI:n yhtenä tehtävä on kuntien valmiussuunnittelun tukeminen ja varautumisen yhteensovittaminen alueellaan. - Pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö ja pelastuslaitoksen nimeämät päällystöviranhaltijat toimivat pelastuslaitoksen yhdyshenkilöinä ja asiantuntijoina kuntien vastuulle kuuluvassa valmiussuunnittelussa ja väestönsuojelussa. - Pelastuslaitos nimeää henkilöstöstään yhdyshenkilöt kuntien poikkeusolojen johtokeskuksiin (pelastuslaitoksen päällystöstä). 5.3 Koulutus Väestönsuojeluorganisaation koulutus Valmius väestönsuojeluun hyvinkin poikkeuksellisissa olosuhteissa vaatii kyseisiin olosuhteisiin soveltuvaa kalustoa ja välineistöä, mutta myös henkilöstön kouluttamista. Pelastuslain 64 mukaan kukin viranomainen huolehtii poikkeusolojen väestönsuojelutehtäviin tarvitsemansa henkilöstön varaamisesta ja kouluttamisesta. Koulutuksen järjestämisessä tukee mm. Pelastusopisto, jonka on pelastusopistosta annetun lain mukaan annettava väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstön koulutusta sekä varautumista edistävää koulutusta. Väestönsuojelukoulutukseen määrääminen Pelastuslain 67 :n nojalla sisäasiainministeriö ja aluehallintovirasto voivat määrätä väestönsuojelun johto- ja muun erityishenkilöstön osallistumaan pelastusopiston järjestämään väestönsuojelukoulutukseen enintään kymmeneksi vuorokaudeksi vuodessa. 43 (57) Liite 5 8:,

54 Sivu 54 Päätös väestönsuojeluorganisaatioiden koulutuksesta - Pelastuslaitos huolehtii pelastuslaitoksen omaan väestönsuojeluorganisaatioon varatun johto- ja erityishenkilöstön sekä muun henkilöstön koulutuksesta omana työnään sekä yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Koulutustavoite johto- ja erityishenkilöstön osalta 100 % ja muun henkilöstön osalta % (PTP-kauden aikana) - Pelastuslaitos varautuu neuvomaan ja tukemaan muiden viranomaisten väestönsuojeluhenkilöstön koulutusta erityisesti silloin, kun koulutus koskee väestönsuojelun yhteensovittamista. - Yksityiskohtaisempi väestönsuojeluorganisaation koulutussuunnitelma käydään läpi pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. Kehittämistä - Pelastuskoirien koulutukseen tarvittava rauniorata Pelastuskoirien koulutusta selvittänyt työryhmä luovutti raporttinsa talvella Raportin jatkotyönä on tarkoitus valmistella esitys pelastuskoirin raunioradan rakentamisesta pelastuslaitoksen alueelle. Esitys sisältää hankkeen tarveselvityksen, osapuolet, rahoittajat, kustannuslaskelman, sijoitusvaihtoehdot, jne. Päätös raunioradan rakentamisesta on tarkoitus tehdä palvelutasopäätöskauden aikana. Hankkeeseen tarvittava pelastuslaitoksen rahoitus sovitetaan talousarvion laatimisen yhteyteen Omatoimista varautumista edistävä neuvonta ja opastus Omatoimisesta varautumisesta on säädetty pelastuslain 14 :ssä. Lain mukaan rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan mm. ehkäistävä onnettomuuksia sekä varauduttava onnettomuuksiin ja toimintaan onnettomuuden sattuessa. Edellä mainittu omatoiminen varautuminen on kirjattava suunnitelmaksi (pelastussuunnitelma) pelastuslain 15 :ssä ja pelastusasetuksen 1 :ssä määritetyissä kohteissa. Kyseisessä suunnitelmassa on huomioitava myös toiminta poikkeusoloissa. Väestönsuojelukoulutukseen määrääminen Pelastuslain 67 :n nojalla sisäasiainministeriö ja aluehallintovirasto voivat määrätä väestönsuojelun johto- ja muun erityishenkilöstön osallistumaan pelastusopiston järjestämään väestönsuojelukoulutukseen enintään kymmeneksi vuorokaudeksi vuodessa. Pelastusopiston varautumiskoulutus Pelastusopiston säädöspohjaiseen varautumiskoulutukseen kuuluu mm.: kunnan valmiussuunnittelun peruskurssi kunnan kriisijohtamiskoulutus kunnan toimialakohtainen varautumiskoulutus suojelupiirin ja -lohkon päällikön peruskurssi Koulutussopimus Pelastuslaitos on laatinut varautumiskoulutuksen yhteistoimintasopimuksen MPK:n Pohjois-Pohjanmaan piirin ja Oulun läänin pelastusliitto ry:n kanssa Varautumiskoulutuksesta on laadittu myös valtakunnallinen kumppanuussopimus, jossa osapuolina ovat Pelastusopisto, maanpuolustuskoulutusyhdistys, SPEK ja Suomen Punainen Risti. Tämä sopimus, jolla on joitain vaikutuksia myös pelastustoimeen, on hyväksytty em. tahojen kesken Pelastuskoirien raunioratahanke Pelastuskoirien kouluttamista varten suunniteltu raunioratahanke on keskeytetty toistaiseksi. Hankkeen toteutusta selvitetään pelastuslaitoksen harjoitusalueen suunnittelun yhteydessä. Pelastuslain 2 velvoittaa pelastuslaitokset antamaan neuvontaa pelastussuunnitelman laatimisessa. Kyseinen pelastussuunnitelmien laatimiseen valmentava neuvonta ja opastus on käsitelty palvelutasopäätöksen kohdassa Valmiusharjoitukset Pelastustoimella on oltava valmius kansallisten kriisien ja suuronnettomuuksien tehokkaaseen ja laaja-alaiseen johtovastuuseen ja hoitoon. Pelastuslaitoksella on lisäksi valmiuslakiin perustuva velvollisuus huolehtia palvelutuotantonsa jatkuvuudesta hyvinkin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Normaaliolojen vakavien häiriötilanteiden tai poikkeusolojen taustalla voi olla esimer- 44 (57) Liite 5 8:,

55 Sivu 55 kiksi Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS 2010) mukaisten uhkamallien toteutuminen. Pelastuslaitoksen ja pelastustoimintaan osallistuvien muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen kriisivalmiutta voidaan testataan palvelutasopäätöksen kohdassa 4.6 mainituilla suuronnettomuusharjoituksilla sekä suuronnettomuuksia pitkäkestoisimmilla ja laaja-alaisemmilla valmiusharjoituksilla. Päätös valmiusharjoituksista - Pelastuslaitos osallistuu valtionhallinnon järjestämiin valmiusharjoituksiin sekä järjestää tarvittaessa omia valmius- ja väestönsuojeluharjoituksia. Tavoitteena on järjestää pelastustoimen valmiutta koetteleva valmiusharjoitus vähintään neljän vuoden välein. Harjoitukset kohdennetaan alueella esiintyvien onnettomuusuhkien mukaisesti. Harjoitustoiminta suunnitellaan ja järjestetään tarvittaessa yhdessä aluehallintoviraston kanssa. (VN:n asetus pelastustoimesta, 5 ) - Osa kohdassa 4.7 esitetyistä suuronnettomuusharjoituksista järjestetään siten, että harjoitukseen sisältyy normaaliajan vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin liittyviä elementtejä. 5.5 Väestön suojaaminen Valmiusharjoitukset Yhteiskunnan kykyä turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot testataan valmiusharjoituksilla, joita järjestetään hallinnonaloittain, suppeina erityistilanneharjoituksina ja laaja-alaisina alueellisina tai valtakunnallisina valmiusharjoituksina. Oulu-Koillismaan pelastustoimen alueen edellinen valmiusharjoitus (OUKO14) järjestettiin Harjoitukseen osallistuivat pelastuslaitoksen lisäksi mm. PSAVI ja muu aluehallinto, Rakennuspooli sekä kaikki pelastustoimialueen kunnat. Seuraava valmiusharjoitus on suunniteltu vuodelle 2015 (kyber-uhat). Pelastuslain 32 :n mukaan väestön varoittaminen ja suojaaminen on yksi osa pelastuslaitoksen vastuulla olevaa pelastustoimintaa. Tärkeimpiä tehtäviä ovat väestön varoittamiseen tarkoitettujen järjestelmien ylläpito, rakenteellisen väestönsuojelun valvonta ja ohjaus sekä evakuointien suunnittelu. Pelastuslain ohella väestön suojaamista ohjaa SM:n laatima väestön suojaamisen strategia (hyväksytty ). Strategian ja myös pelastuslaitoksen tavoitteena on, että väestö kyetään suojaamaan normaaliolojen onnettomuus- ja häiriötilanteissa siten, että ihmishenkiä ei menetetä puutteellisten varoittamis-, suojautumis- ja evakuointimahdollisuuksien vuoksi. Poikkeusoloissa tavoitteena on suojata väestö niin hyvin kuin se on mahdollista realistisesti toteutettavissa olevin järjestelyin ja kustannuksin Väestönvaroitusjärjestelmät Pelastuslain 27 :n mukaan pelastuslaitoksen on huolehdittava alueellaan väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteissa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä. Väestön varoittamiseen tarvittavien laitteistojen sijoittaminen määräytyy ensisijaisesti siten, että asutuskeskukset saadaan hälyttimien kuuluvuusalueen piiriin. Tämän lisäksi hälyttimien sijoitteluun vaikuttaa normaaliajan riskitekijät, kuten vaarallisten aineiden kuljetukset sekä vaarallisten aineiden teolliseen käyttöön ja varastointiin liittyvät riskit. 45 (57) Liite 5 8:,

56 Sivu 56 Päätös väestönvaroitusjärjestelmistä - Pelastuslaitos huolehtii osaltaan siitä, että väestöä voidaan varoittaa yleisellä vaaranmerkillä ja tilanteen edellyttämillä vaaratiedotteilla. - Pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän yhtenä aihealueena on väestön varoittaminen vaaratilanteissa. Turvallisuusviestinnällä varmistetaan, että väestön varoittamiseen käytettävät menetelmät sekä vaaramerkkeihin ja -tiedotteisiin liittyvät toimintaohjeet ovat tunnettuja. - Väestön varoittaminen toteutetaan taajamissa ja erityisten riskikohteiden läheisyydessä kiinteiden väestöhälyttimien kautta. Muilla alueilla varoittaminen toteutetaan liikuteltavien hälyttimien avulla. - Vanhoja sireenityyppisiä väestöhälyttimiä uusittaessa tai uusia hälyttimiä hankittaessa siirrytään nykyaikaisten elektronisten hälyttimien käyttöön, jotka mahdollistavat sekä yleisen vaaranmerkin että puheviestien antamisen. - Uusia väestöhälyttimiä hankintaan vuosittain 1-2 kpl. Hälyttimien sijoitus määräytyy pelastuslaitoksen riskikartoituksen perusteella. Väestöhälyttimien hankinnassa huomioidaan liikuteltavien hälyttimien käyttömahdollisuudet. Hälyttimien hankinta liitetään investointisuunnittelun yhteyteen. Väestöhälyttimet Pelastuslaitoksen jokaisessa kunnassa on yksi tai useampia väestöhälyttimiä (toimintakuntoisia hätäkeskuksesta käynnistettäviä kiinteitä hälyttimiä on yhteensä 45 kpl). Hälyttimien kuuluvuusalueella asuu noin asukasta eli lähes 70 % alueen väestöstä. Kustannusvaikutus Väestöhälyttimien hankintaan on budjetoitu vuosittain Hankinta sisältyy investointisuunnitelmaan. Hälyttimien hankintaehtona on ollut palosuojelurahaston avustuksen saaminen. Väestöhälyttimien ylläpitokulut sisältyvät johtamis- ja viestijärjestelmien kustannuksiin (ks. kohta 4.5). Väestöhälytinhankinnoissa huomioidaan yhteistyömahdollisuudet vaarallisia aineita valmistavien, käyttävien, varastoivien tai niitä kuljettavien yritysten kanssa Säteilynvalvonta Pelastustoimialueen kunnissa on 12 Säteilyturvakeskuksen säteilynvalvontajärjestelmään (USVA) kuuluvaa säteilynvalvonta-asemaa. Valvonta-asemat kattavat koko pelastuslaitoksen alueen. Kiinteiden mittausasemien lisäksi pelastuslaitoksen normaaliolojen kalustoon sekä väestönsuojelumateriaaliin sisältyy mukana kuljetettavaa säteilymittauskalustoa. Ulkoisen säteilyn valvonnassa noudatetaan SM:n ja Säteilyturvakeskuksen (STUK) antamia ohjeita. Säteilyvalvonnan toteutus on esitetty tarkemmin pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. Päätös säteilynvalvonnasta - Pelastuslaitos hankkii omaa säteilymittauskalustoa siten, että väestönsuojelun aluejaon mukaisilla johtopaikoilla (piirit/lohkot) ja pelastusmuodostelmilla on mahdollista seurata säteilyannoksia ja annosnopeuksia. - Pelastuslaitos vastaa omaan toimintaan tarvittavien säteilymittareiden tarkastuksesta, huollosta ja ylläpidosta. - Pelastuslaitos tuottaa maksullista säteilymittareiden tarkastuspalvelua ja tarjoaa vastaavat tarkastus- ja huoltopalvelut alueensa kunnille maksullisena. Maksuperusteet päättää johtokunta ja maksun suuruuden pelastuslaitoksen talouspäällikkö. Säteilyvalvonnan kustannukset STUK maksaa kiinteistä säteilyvalvonta-asemista ja niiden tietoliikenneyhteyksistä aiheutuvat kustannukset. Pelastuslaitos tarjoaa tilat valvonta-asemia varten. Pelastuslaitoksen omien säteilymittareiden hankintakustannukset sisältyvät väestönsuojelumateriaalien hankintoihin. Säteilymittareiden tarkastustoimintaan ja omien mittareiden ylläpitoon kohdistuvat kustannukset ovat vuosittain muutamia satoja euroja. Uusien henkilöiden kurssitus mittaritarkastajaksi maksaa noin /henkilö (tarve ylläpitää koulutusta 2 henkilölle). Säteilymittari -ohjelma Pelastuslaitos on tehnyt säteilymittareiden tarkastustoimintaa varten oman Access-pohjaisen ohjelman, joka mahdollistaa rekisteriominaisuuksien ohella mm. maksullisen tarkastustoiminnan aloittamisen (tarkastustodistukset ja laskutuslomakkeet). 46 (57) Liite 5 8:,

57 Sivu Väestönsuojat Väestönsuojien tarkoituksena on antaa suojaa ionisoivalta säteilyltä, myrkyllisiltä aineilta, rakennussortumilta sekä asevaikutuksilta. Suojien rakentamista ja tarkastamista koskevat säädökset sisältyvät pelastuslakiin sekä väestönsuojia koskeviin asetuksiin. Rakenteelliseen väestönsuojeluun vaikuttaa myös SM:n hyväksymä väestön suojaamisen strategia. Pelastuslaitoksen alueella on hieman yli 2700 väestönsuojaa, joissa on yhteensä noin suojapaikkaa. Suojista valtaosa eli noin on rakennettu asuinrakennusten ja noin 1000 työpaikka- tai liikerakennusten yhteyteen. Loput suojista ovat johtokeskuksia ja yleisiä väestönsuojia. Pelastuslaitos huomioi alueen väestönsuojat väestönsuojelun suunnittelussa. Lähtökohtana on yleensä, malli, jossa erityisillä vaara-alueilla oleva väestö evakuoidaan. Vaara-alueet, joille väestö voi jäädä, on oltava suojautumismahdollisuus väestönsuojiin. Se väestön osa, jolle ei ole riittävästi suojatiloja, evakuoidaan. Väestönsuojien käyttötarve esiintyy yleensä vain sotatilaan, sodan uhkaan tai sen jälkitilaan liittyvissä olosuhteissa (YTS 2010). Väestönsuojien ylläpidon valvonta on esitetty kohdassa Suojien ylläpitoon ja käyttökuntoon laittamiseen liittyvä opastus ja neuvonta on esitetty kohdassa Väestön evakuointi Evakuointien suunnittelu- ja varautumisvelvoitteet on sisältyvät pelastuslain 64 :ään. Pelastuslain ohella poikkeusolojen evakuointeihin liittyviä järjestelyitä käsitellään myös valmiuslain 17 luvussa. Myös pelastuslain 48 :ssä mainittujen erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisissa pelastussuunnitelmissa tulee tarvittaessa ottaa huomioon väestön evakuoimiseen liittyvät järjestelyt. Evakuointisuunnittelua ohjeistaa myös sisäasiainministeriön ohje väestön evakuointien suunnittelusta ja toimeenpanosta ( ). Tämä ohje on annettu vanhan pelastuslain nojalla ja SM:stä saadun tiedon mukaan uusi ohje olisi valmisteilla. Evakuointisuunnitelma Pelastuslaitos on tehnyt aluettaan koskevan evakuointisuunnitelman ja luovuttanut sen ohjeiden mukaisesti lääninhallitukselle vuonna Suunnitelma on päivitetty keskeisten hälytysyhteystietojen ja muiden yhteystietojen osalta vuosittain. Suunnitelman kokonaispäivitys aloitetaan viimeistään uuden evakuointeja koskevan ohjeistuksen valmistuttua. Evakuointisuunnittelun perusteena ovat onnettomuusriskien kartoitus ja eri viranomaisilta saatavat uhka-arviot. Normaaliolojen toimivaltuus evakuointien määräämiseen perustuu pelastuslain 36 :n mukaisiin pelastustoiminnan johtajan toimivaltuuksiin. Poikkeusolojen laajamittaisten evakuointien toimivalta on valmiuslain 121 :n nojalla valtioneuvostolla ja vastuu evakuointien yleisjohdosta sisäasiainministeriöllä. Päätös varautumisesta evakuointeihin - Pelastuslaitos ylläpitää evakuointia edellyttävää uhka-analyysiä sekä suunnitelmaa ja valmiutta vaarassa olevan väestön siirtämiseksi pois vaara-alueelta. Evakuointisuunnitelma integroidaan kunnissa laadittuihin 47 (57) Liite 5 8:,

58 Sivu 58 tai laadittaviin evakuoidun väestön huoltosuunnitelmiin. Evakuointisuunnittelu kattaa kaikki uhkamallit sekä turvallisuustilanteet: normaaliolot, häiriötilanteet ja poikkeusolot (YTS 2010, kohta 1.3). - Erityisesti normaaliolojen uhkamallien ja häiriötilanteiden vaatimaa evakuointisuunnittelua kehitetään yhteistyössä alueen kuntien kanssa. - Pelastuslaitos osallistuu omalta osaltaan evakuointiin tarvittavan henkilöstön koulutukseen. 5.6 Pelastustoiminnan johtaminen eri uhkamallien aikana (häiriötilanteet ja poikkeusolot) Yhteiskunnan turvallisuutta vaarantavia uhkamalleja ja riskitekijöitä on kuvattu mm. yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS 2010). Turvallisuusstrategissa on tunnistettu häiriötilanteita, joilla tarkoitetaan uhkaa tai tapahtumaa, joka vaarantaa yhteiskunnan turvallisuutta, toimintakykyä tai väestön elinmahdollisuuksia. Näiden tilanteiden hallinta edellyttää tavallisesti viranomaisten ja muiden toimijoiden laajempaa tai tiiviimpää yhteistoimintaa ja viestintää. YTS 2010:n mukaisesti häiriötilanteen hallinnassa noudatetaan samoja periaatteita sekä normaali- että poikkeusoloissa. Myös pelastuslaitoksen johtamisjärjestelyt perustuvat kaikissa tilanteissa normaaliolojen johtamisjärjestelyihin (ks. kohta 4.4). Laajennettujen johtamisjärjestelyt voivat tulla kyseeseen esim. valmiuslain 3 :n kohtien 1 ja 2 mukaisissa poikkeusoloissa (sota, sen välitön uhka tai jälkitila), jotka vaativat väestönsuojelumuodostelmien käyttöön ottamisen Johtamistoiminta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Yhteiskunnan häiriötilanteiden laatu ja laajuus sanelevat osaltaan johtamistoiminnan tehostamisen tarpeet. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi tilannekuvatoiminnan tehostamista, lomien siirtämistä, päivystys- ja varallaolovahvuuden kasvattamista, pelastuslaitoksen johtokeskuksen, johtokeskusyksikön ja asemapaikkojen miehittämistä sekä johtamis- ja viestisuunnitelmien tarkastamista ja viranomaisyhteistyön lisäämistä. Lähtökohtana ovat normaaliolojen johtamisjärjestelyt. Poikkeusolojen johtamisorganisaatiota laajentaa perustettavien väestönsuojelumuodostelmien (suojelupiirit, -lohkot ja -yksiköt) johtaminen. Eri turvallisuustilanteisiin liittyvän johtamisvalmiuden kehittämisessä noudatetaan SM:n antamia yhtenäisiä ohjeita. Päätös pelastustoiminnan johtamisesta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa - Pelastustoimen normaaliajan muodostelmien (pelastusryhmät, - joukkueet ja komppaniat) sekä poikkeusoloissa erikseen perustettavien 48 (57) Liite 5 8:,

59 Sivu 59 muodostelmien (tiedustelu-, huolto-, kalusto- ja pelastuskoiraryhmät) hälyttäminen ja johtaminen perustuvat kaikissa turvallisuustilanteissa normaaliolojen järjestelyihin (ks. kohta 4.5). Erikseen perustettavat muodostelmat alistetaan tilanteen mukaan pelastusmuodostelmien johdettavaksi. - Poikkeusolojen pelastus- ja väestönsuojelutoimia koordinoidaan ja johdetaan pelastuslaitoksen johtokeskuksesta. - Omatoimiseen varautumiseen liittyvien yritysten, laitosten ja asuinyhteisöjen johtamisesta ja ohjaamisesta vastaavat häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa samat viranhaltijat kuin normaalioloissakin. Poikkeusoloissa toimintaa tukevat erikseen perustettavat suojelupiirien-, lohkojen- ja yksiköiden johtokeskukset/ -paikat. - Muodostetuille suojelupiireille, -lohkoille ja -yksiköille määritetään johtokeskukset tai -paikat sekä näille henkilöstö. Johtopaikkojen tilavarauksista sekä niiden miehityksestä päättää pelastuslaitos. Järjestelyt esitetään pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. Kunnan ja kunnan eri toimialojen perustamisvastuulla olevien väestönsuojelumuodostelmien johtamisesta vastaa kunta ja kunnan ne toimialat, joille muodostelman perustaminen kuuluu. Pelastustoiminnan johtamista ja muiden väestönsuojelumuodostelmien johtamista yhteen sovittaa kunnan johtokeskukseen nimetty pelastuslaitoksen yhdyshenkilö (ks. kohta 5.2) Pelastuslaitoksen johtokeskus Pelastuslain 77 :n mukaan pelastuslaitoksen tulee järjestää pelastustoiminnan johtamistilat ja muut edellytykset siten, että johtaminen on mahdollista myös poikkeusoloissa. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen johtokeskus sijaitsee Oulun paloasemalla suojatilassa. Johtokeskustoimintaa varten on laadittu työjärjestys ja johtokeskuksen toimintaohje. Muut pelastustoiminnan johtamiseen liittyvät tilat ja ajoneuvot on esitetty kohdassa ja 4.4. Päätös pelastuslaitoksen johtokeskuksesta - Pelastuslaitoksen johtokeskus on rakenteiden, tekniikan ja materiaalien osalta välittömässä käyttöönottovalmiudessa mahdollisten suuronnettomuuksien, häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta. - Johtokeskuksen miehittämistä varten ylläpidetään päällikköpäivystysjärjestelmää. Johtamistoimintaan tarvittava henkilöstö hälytetään pelastuslaitoksen päällystöstä ja osin myös miehistöstä muodostetuilla ryhmähälytyksillä. Johtamisvalmiutta kohotetaan turvallisuustilanteen muuttuessa tarpeen mukaan. 49 (57) Liite 5 8:,

60 Sivu Yhteydet kuntien ylläpitämiin väestönsuojelumuodostelmiin Pelastustoimen ja hätäkeskusten organisaatiomuutokset sekä tietoliikennetekniikan nopea kehitys edellyttävät pelastustoimen johtamisjärjestelmän osittaista uusimista. Kaikille hallinnon tasoille luodaan kyky muodostaa tilannekuvaa sekä jakaa sitä muille tarvitsijoille. Yhteensopivuus muiden keskeisten yhteistyötahojen kanssa otetaan huomioon järjestelmää kehitettäessä. Päätös poikkeusolojen viesti- ja tietoliikenneyhteyksistä - Pelastuslaitos vastaa tilannekuvan ylläpitämisessä tarvittavien tietoliikenneyhteyksien ja viestijärjestelmien yhteensopivuudesta ja rakentamisesta kuntien johtokeskusten sekä pelastuslaitoksen johtokeskuksen välillä olemassa olevia tieto- ja viestiliikenneyhteyksiä hyödyntäen. - Pelastuslaitoksen poikkeusolojen viesti- ja tietoliikenneyhteytenä käytetään normaaliolojen viestiverkkoja niin pitkään kuin mahdollista. Poikkeusoloissa korostuu viranomaisradioverkon (VIRVE) käyttö. - Pelastuslaitoksen johtokeskuksen ja kunnan johtokeskuksen väliseen puheensiirtoon käytetään viranomaisradioverkkoa (VIRVE), matkapuhelinverkkoja sekä kiinteää puhelinverkkoa. Pelastuslaitoksen ja kuntien johtokeskuksista suojelupiirien-, lohkojen- ja yksiköiden johtokeskuksiin ja -paikoille järjestettävistä yhteyksistä puuttuu SM:n tarkempi ohjeistus (toistaiseksi toteuttamatta). - Datasiirron samoin kuin puhesiirron suunnittelussa pyritään huomioimaan markkinoille tulevat uudet järjestelmät ja tekniikat. - Pelastuslaitos ei järjestä puhe- tai tietoliikenneyhteyksiä kunnan johtokeskuksen ja kunnan oman väestönsuojeluorganisaation välille. Näiden yhteyksien suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa kunta. - Kunnat hankkivat ja ylläpitävät poikkeusolojen väestönsuojeluorganisaation vaatimat VIRVE -radiot omille muodostelmilleen. 5.7 Väestönsuojelumateriaali Väestönsuojelumateriaalin hankinta perustuu pelastuslain 64 :ään väestönsuojeluun varautumisesta. Materiaalihankinnat suoritetaan ennakolta pelastuslaitoksen valmiussuunnitelman ja Oulun kaupungin hankintaohjeiden mukaisesti. Päätös yleiseen väestönsuojeluun varattavasta materiaalista Väestönsuojelumateriaalien hankinta Normaaliajan tavoitevahvuisen väestönsuojeluorganisaation materiaalihankintoja ja materiaalin ylläpitoa varten on budjetoitu vuosittain Pelastuslaitos hankkii ja varaa oman toimintansa edellyttämät väestönsuojelumateriaalit. Normaaliolojen tavoitteena on ylläpitää henkilökohtaisia suojavälineitä noin 700 henkilölle. Lisäksi hankitaan tai varataan 50 (57) Liite 5 8:,

61 Sivu 61 pelastuslaitoksen muodostelmien tarvitsemat ryhmäkohtaiset kalustot ja materiaalit. - Materiaalihankinnat toteutetaan keskitetysti valmiussuunnitelmaan sisältyvän hankintasuunnitelman mukaisesti. Hankinnat on porrastettu siten, että osa materiaaleista hankitaan vasta turvallisuustilanteen kiristyessä normaalioloista häiriötilanteeseen tai poikkeusoloihin. - Hankittavan väestönsuojelumateriaalit valitaan ja varastoidaan siten, että materiaalia voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti normaaliolojen valmiuden ylläpitämisessä (suuronnettomuusvalmius). 5.8 Henkilöstö-, kalusto- ja tilavaraukset Varauksilla tarkoitetaan pelastustoimen osalta pelastus- ja väestönsuojelutehtävissä tarvittavan henkilöstön, kaluston ja tilojen varaamista pelastustoimen käyttöön myös poikkeusoloissa. Varauksien suunnittelu ja toteutus on olennainen osa normaaliolojen varautumistoimenpiteitä. Pelastuslain 64 mukaan kukin viranomainen huolehtii poikkeusolojen väestönsuojelutehtäviin tarvitsemansa henkilöstön varaamisesta. Varautumistehtävien rekisteristeristä säädetään pelastuslain 92 :ssä. Pelastuslaitos toteuttaa varaukset yhteistyössä Puolustusvoimien Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston kanssa. Päätös henkilö-, kalusto- ja tilavarauksista - Pelastuslaitoksen väestönsuojelumuodostelmien (suojelupiirit, -lohkot ja -yksiköt) sekä evakuoinnin (järjestelykeskukset, jakopaikat, vastaanottokeskukset, -paikat ja kokoontumiskeskukset, -paikat) perustamiseen tarvittavan henkilöstön varaamista koskevat esitykset toimitetaan Pohjois-Suomen sotilasläänin esikuntaan keskitetysti noin kolmen vuoden välein. Varautumistehtävien henkilörekisterissä olevat tiedot tarkistetaan pelastuslain 92 :n mukaisesti vähintään viiden vuoden välein. Varaukset Asevelvollisuuslain 89 :ssä (1438/2007) on määritelty palvelukseen kutsumatta jättäminen yleisen tai sotilaallisen edun vuoksi. Toimenpidettä, jolla tämä toteutetaan, kutsutaan henkilövaraamiseksi (VAP). Puolustusvoimien aluetoimistot ratkaisevat asevelvollisia koskevat varaushakemukset. Kuljetusvälineiden, työkoneiden ja tilojen varaamisen ohjeistavat elinkeinoliikenne- ja ympäristökeskukset (ELY). Pelastuslain 92 :n mukaan varautumistehtävien henkilörekisterissä olevat tiedot on tarkistettava vähintään viiden vuoden väliajoin merkinnän tekemisestä tai tarkistuksesta tai poistettava. Puolustusvoimien ohjeistuksen mukaan varaajan tulee tarkistaa varauksensa yhden - kolmen vuoden välein ja aina, mikäli varaajan toimintamenetelmissä, organisaatiossa tai henkilöstössä tapahtuu huomattavia muutoksia. Päivitysvaraus jatkaa perusvarauksen viiden vuoden määräaikaa koko toimipaikan varatun henkilöstön osalta. Henkilöstövarausten tilanne Pelastuslaitoksen poikkeusolojen varautumistehtävien pelastus- ja suojelumuodostelmia on tarkasteltu uudelleen kuntaliitosten aluejakoon vaikuttaneiden muutosten perusteella vuonna Pelastuslaitoksen poikkeusolojen varautumistehtäviä varten tarvittava henkilömäärä on noin 1500 henkilöä. Pelastuslaitoksen henkilövarauksien päivityksiä tehdään vuosittain 2-6 kunnan alueella. - Kuntien väestönsuojeluorganisaatioiden henkilöstövarauksista vastaavat kunnat yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Ajoneuvokaluston varaaminen toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Pelastuslaitoksen omistamat moottoriajoneuvot ovat pelastuslaitoksen käytössä myös poikkeusoloissa. - Pelastuslaitoksen oman toiminnan, omatoimisen varautumisen ohjauksen sekä evakuointien vaatimat huoneisto- ja tilavaraukset tarkistetaan viranomaisyhteistyönä joka toinen vuosi. 51 (57) Liite 5 8:,

62 Sivu Varautumisen ja väestönsuojelun suunnitelmat Valmiuslain 12 :n mukaan mm. kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. Pelastuslain 64 :n mukaan pelastustoimen viranomaisten on varauduttava toimintansa hoitamiseen poikkeusoloissa mm. riittävin suunnitelmin. Eri turvallisuustilanteita koskevat pelastuslaitoksen hälytys-, pelastustoiminta- ja väestönsuojelusuunnitelmat sisältyvät pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmaan. Päätös varautumis- ja väestönsuojelusuunnitelmista - Eri turvallisuustilanteita koskevat hälytys-, pelastustoiminta- ja väestönsuojelusuunnitelmat sisällytetään pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmaan, jonka hyväksyy pelastuslaitoksen johtokunta. - Suunnitelma tarkistetaan ja vahvistetaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen ensimmäisen voimassaolovuoden aikana. - Kunnat vastaavat kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan ja toimialakohtaisten valmiussuunnitelmien laatimisesta. Pelastuslaitoksen nimeämät kuntakohtaiset yhdyshenkilöt toimivat asiantuntijoina kuntien valmius- ja väestönsuojelusuunnittelussa. 52 (57) Liite 5 8:,

63 Sivu 63 6 ALUEEN PELASTUSTOIMEN TUOTTAMAT MUUT PALVE- LUT Alueen pelastustoimelle ja pelastuslaitokselle kuuluvista lakisääteisistä tehtävistä säädetään mm. pelastuslaissa. Pelastuslaitos voi tuottaa myös muita palveluita, kuten ensihoitopalveluita, jos siitä on palvelun järjestämisvastuussa olevien kanssa sovittu (PeL 27 ). Muiden palveluiden tuottamisella ei kuitenkaan saa vaarantaa pelastustoimen lakisääteisten palveluiden tuottamista. 6.1 Ensihoitopalvelu Terveydenhuoltolain (1326/2010) 40 mukaan ensihoitopalvelulla tarkoitetaan mm. äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellistä hoitoa kohteessa ja tarvittaessa potilaan kuljettamista lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön. Ensihoitopalvelun järjestämisestä vastaa Terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 :n sekä ensihoitopalvelusta annetun Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (340/2011) mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun omana toimintanaan, yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) valtuusto päätti ensihoidon palvelutasosta vuosille PPSHP päätti mm. tuottaa ensihoitopalvelut yhteistoiminnassa alueen pelastuslaitosten kanssa. Samalla PPSHP päätti nostaa alueen valmiudessa olevat ensihoitoyksiköt välittömään lähtövalmiuteen (varallaolo jäi pois). Päätös pelastuslaitoksen tuottamasta ensihoidosta - Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palvelutarjontaan sisällytetään Terveydenhuoltolain (1326/2010) 40 :n mukaisen kiireellisen ensihoitopalvelun tuottaminen, jos palvelulle on palvelun järjestämisvastuussa olevan sairaanhoitopiirin (PPSHP) puolesta kysyntää. - Pelastuslaitos tuottaa kiireellistä ensihoitopalvelua siten kuin siitä sairaanhoitopiirin (PPSHP) ja pelastuslaitoksen välisessä ensihoitopalvelun yhteistoimintasopimuksessa sovitaan. Ensihoitopalvelu tuotetaan nettokustannusperiaatteiden mukaisesti. Pelastuslaitos ensihoitopalvelun tuottajana Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella, kuten myös useimmilla muilla pelastuslaitoksilla, on pitkät perinteet ja vahva osaaminen ensihoitopalvelun järjestämisestä. Oulun palolaitos aloitti Oulun kaupungin ensihoitopalveluiden tuottamisen jo 1920-luvulla jolloin palolaitos perustettiin. Tehtävä siirtyi pelastustoimen alueellistumisen yhteydessä vuonna 2004 Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselle. Uusi aluelaitos tuotti aluksi Oulun ja Hailuodon ensihoitopalvelun. Palvelutuotantoalue laajeni alkaen Oulunsalon ja Kempeleen alueelle ja alkaen koko uuden Oulun ja Iin kuntien alueelle. Vuoden 2015 alkaessa ensihoitopalveluiden tuotantoalueena on koko pelastustoimialue sekä Vaalan kunta. Kuusamon ja Haukiputaan palolaitosten tuottama ensihoitopalvelu päättyi alueellisen pelastustoimen perustamisen yhteydessä vuoden 2003 lopulla. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen roolia ensihoitopalvelun tuottajana on korostettu myös Oulun kaupungin liikelaitoksia koskevissa omistajapoliittisissa linjauksissa. (Oulun KV ) - Pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköt, ensihoitohenkilöstö sekä toiminnassa tarvittavat varusteet sijoitetaan ensisijaisesti pelastuslaitoksen paloasemille. Paloasematilojen käyttöön liittyvät kustannukset jyvitetään erikseen ensihoidon ja pelastustoimen kesken. - Pelastuslaitos huolehtii, että ensihoitopalvelun tuottaminen ei vaaranna pelastustoimen lakisääteisten tehtävien suorittamista. 53 (57) Liite 5 8:,

64 Sivu 64 PPSHP:n ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen välinen ensihoidon yhteistoimintasopimus allekirjoitettiin Sopimuksen mukaan Oulu- Koillismaan pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelun koko pelastustoimialueelle sekä Vaalan kuntaan. Sopimus on voimassa vuodet , josta vuosi 2018 on ns. optiovuosi. Ensihoitopalvelun lääketieteellisestä ja operatiivisesta kehittämisestä, ohjauksesta ja johtamisesta vastaa PPSHP:n ensihoitokeskuksen henkilöstö (ensihoidon vastuulääkärit, ensihoitopäällikkö ja ensihoidon kenttäjohtajat). Pelastuslaitokset toimivat operatiivisen ensihoitopalvelun vastuullisena tuottajana. Pelastuslaitosten vastuulla on mm. yhteistoimintasopimuksen mukaisen ensihoitovalmiuden ylläpitäminen ja hätäkeskuksen välittämien kiireellisyysluokan A-D ensihoitotehtävien suorittaminen. Ensihoitopalveluun kuuluvasta ensihoitoyksiköiden kokonaismäärästä, tasosta (hoito-/perustaso), valmiudesta ja sijoituksesta on vaatimukset PPSHP:n ensihoidon palvelutasopäätöksessä, jonka noudattamista edellytetään PPSHP:n ja pelastuslaitoksen välisessä ensihoitopalvelun yhteistoimintasopimuksessa. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen osalta ensihoitoyksiköiden sijoittelu ja valmius on seuraava: Ensihoito (sairaankuljetus) Ensihoidon liikevaihto vuoden 2014 tilinpäätöksessä on noin , josta henkilöstökulujen osuus on noin Ensihoidon vuoden 2014 nettoinvestoinnit olivat , johtuen ensihoidon palvelutuotantoalueen laajentumisesta alkaen. Investointien kattamiseen lainosuus oli Ensihoitohenkilöstö Pelastuslaitoksen ensihoitohenkilöstön ammatillisia pätevyysvaatimuksia ohjaa STM:n asetus ensihoitopalvelusta (340/2011). Yleisimpiä ammattitutkintoja ovat ensihoitaja AMK, sairaanhoitaja AMK, lähihoitaja (suuntautumisvaihtoehtona ensihoito) sekä Pelastaja. Ammatillista osaamista tuetaan täydennyskoulutuksella. Yksikkö Sijoitus Valmius Henkilöstö EPP121 Oulu (Raksila) 24/7 H+H EPP122 Oulu (Raksila) 24/7 H+P EPP123 Oulu (Haukipudas) 24/7 H+P EPP125 Oulu (Kiiminki) 24/7 H+P EPP131 Oulu (Raksila) 24/7 P+P EPP133 Oulu (Raksila) 24/7 P+P EPP134 Oulu (Ruskonselkä) 24/7 P+P EPP132 Oulu (Raksila) klo 8-20 P+P EPP127 Oulu (Raksila) lisäyksikkö EPP136 Oulu (Raksila) lisäyksikkö EPP124 Ii 24/7 H+P EPP126 Kempele 24/7 H+P EPP135 Liminka 24/7 P+P EPP221 Pudasjärvi 24/7 H+P EPP231 Pudasjärvi klo 8-20 P+P EPP222 Taivalkoski 24/7 H+P EPP223 Kuusamo 24/7 H+P EPP224 Kuusamo 24/7 H+P EPP232 Kuusamo klo 8-20 P+P EPP233 Kuusamo lisäyksikkö EPP321 Muhos 24/7 H+P EPP331 Utajärvi 24/7 P+P EPP332 Vaala 24/7 P+P Pelastuslaitoksen ensihoitopalveluissa työskentelee lähes 180 henkilöä; sijaisineen lähes 200. Ensihoidon tulosaluetta johtaa pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö apunaan ensihoitomestarit (3) ja työvuorojen ensihoitoesimiehet, jotka osallistuvat myös operatiiviseen ensihoitotoimintaan. Ensihoitoyksiköiden työparit muodostuvat hoitotason ja/tai perustason ensihoitajista. 54 (57) Liite 5 8:,

65 Sivu 65 Ensihoitopalvelut Oheisessa karttakuvassa on havainnollistettu pelastuslaitoksen ensihoitopalvelun palvelutuotantoalue ja ensihoitoyksiköiden sijoittuminen alueella alkaen. Kehityssuunnitelma Tulosalueen kehittämistyö tärkeimmät päämäärät ovat: - toiminnan vakiinnuttaminen, - työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden parantaminen - ensihoitajien osaamisen kehittäminen - kustannustehokkuus ja - korkea asiakastyytyväisyys. Kehittämishankkeet Ensihoidon kehittämishankeena ollut Asiakaspalautteen käsittely- ja seurantaprotokolla pelastuslaitoksella -hanke valmistui vuonna Ensivastetoiminta Terveydenhuoltolain (1326/2010) 40 :n mukaan ensivastetoiminnalla tarkoitetaan hätäkeskuksen kautta hälytettävissä olevan muun yksikön kuin ambulanssin hälyttämistä äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan luokse. Ensivastetoiminta tukee potilaan hätäensiavun käynnistymistä ja luo paremmat lähtökohdat potilaan hoidolle. Ensivastetoiminnan tuottajana voi toimia pelastuslaitos, poliisi, rajavartiolaitos tms. toimija, jolla on henkilöstön, kaluston ja toimintavalmiuden puolesta riittävät edellytykset palvelun tuottamiseen. Sopimus ensivastetoiminnasta PPSHP:n ja pelastuslaitoksen nykyinen ensivastesopimus on allekirjoitettu Ensivastesopimuksessa on sovittu mm. ensivastetoiminnan hoidollisesta tasosta, toiminnan alueellisesta laajuudesta sekä koulutus-, vastuu- ja kalustokysymyksistä. PPSHP on sisällyttänyt ensihoitoa tukevan ensivastetoiminnan osaksi ensihoitopalvelua. Ensihoidon yhteistoimintasopimusta vastaava sopimus ensivastetoiminnasta on allekirjoitettu PPSHP:n ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen kesken (57) Liite 5 8:,

66 Sivu 66 Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen tuottaman ensivastetoiminnan piirissä on vuoden 2015 alkaessa 10 alueen 12 kunnasta (Hailuoto, Ii, Kempele, Kuusamo, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Tyrnävä ja Utajärvi). Ensivasteyksikkö on hälytettävissä 17 paloasemalta. Määrä laskee vuoden 2016 aikana yhdellä, kun Oulunsalon ja Kempeleen paloasemat yhdistetään. Pelastuslaitoksen ensivastepalvelut järjestää pelastuksen tulosalue. Osalla pelastuslaitoksen asemapaikoista ei ole tällä hetkellä valmiuksia ensivastetoiminnan aloittamiseen. Hailuodossa ensivastetoimintaan osallistuu myös SPR:n Hailuodon osasto. Säästötoimenpiteet Päätös pelastuslaitoksen tuottamasta ensivastetoiminnasta - Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palveluihin kuuluu Terveydenhuoltolain (1326/2010) 40 :n mukaisen ensivastetoiminnan tuottaminen. Ensivastetoiminta sisällytetään niiden paloasemien palveluihin, joissa palvelulle on PPSHP:n puolesta kysyntää ja joissa siihen on aseman henkilöstön puolesta riittävä valmius. - Pelastuslaitos tuottaa ensivastetoimintaa siten kuin siitä palvelun järjestämisvastuussa olevan sairaanhoitopiirin (PPSHP) ja pelastuslaitoksen välisessä ensivastetoiminnan yhteistoimintasopimuksessa sovitaan. - Ensivastetoiminnan yhteistoimintasopimukset laaditaan ja toiminta järjestetään siten, ettei ensivastetoiminta vaaranna pelastustoimen lakisääteisten tehtävien suorittamista. Tämän vuoksi ensivasteyksiköiden toiminta-alue rajoitetaan noin kymmeneen kilometriin yksikön paloasemasta. Ensivastetoiminta Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on suorittanut viime vuosina noin 950 ensivastetehtävää/vuosi. Ensivasteyksikkönä käytetään yleisimmin paloaseman sammutusautoa 2-4 henkilön vahvuudella. Ensivastetehtävien tehtäväkohtaiset kustannukset ovat olleet noin euroa asemapaikasta riippuen. Muina kustannuksina on huomioitava henkilöstön koulutuskustannuksen sekä investointiluontoiset kulut, kuten kalustoja varustehankinnat. Ensivastesopimuksessa määritetty ensivastetoiminnan yksikkökohtainen (ensivasteyksikkö) perusmaksu on /vuosi ja tehtäväkohtainen hinta 170 /tehtävä. Ensivastekoulutus Ensivasteyksikön henkilöstön peruskoulutuksen muodostaa pelastusalan miehistön ammattitutkinto tai sivutoimisen henkilöstön ensivastekurssi. Lisäksi järjestetään erilaista täydennyskoulutusta. Ensivastetoiminta Oheisessa karttakuvassa on havainnollistettu pelastuslaitoksen ensivasteyksiköiden sijoittuminen ja yksiköiden toiminta-alue pelastustoimialueella. Karttakuvasta on poistettu vuoden 2016 aikana Kempeleen paloasemaan yhdistettävän Oulunsalon paloaseman ensivasteyksikkö ja sen toiminta-alue. Kuvasta on poistettu myös Oijärven ja Käylän paloasemat, joiden toiminta lopetetaan vuoden 2016 aikana. Oijärven ja Käylän paloasemilta ei ole järjestetty ensivastetoimintaa. Säästötoimenpiteet 56 (57) Liite 5 8:,

67 Sivu Muut palvelut Pelastuslaitoksen muihin palveluihin on kuulunut lähinnä sammutinhuoltoon liittyvät palvelut. Säiliöautoja on käytetty veden kuljettamiseen (muuhun kuin hälytystoimintaan liittyen) satunnaisesti. Pelastuslaitoksen kaluston vuokraus samoin kuin sukeltajien toimesta järjestetty veteen pudonneiden tai heitettyjen esineiden (polkupyörät, perämoottorit, silmälasit ) etsintä on pääosin lopetettu. Keväällä 2008 aloitettiin uutena palveluna säteilymittareiden tarkastustoiminta. Muut palvelut Käsisammutiimien tarkastus- ja huoltotoiminta on lopetettu pelastuslaitoksen toimintana. Päätös muista palveluista - Pelastuslaitos tuottaa maksullista kannettavien säteilymittareiden tarkastuspalvelua. 57 (57) Liite 5 8:,

68 Sivu 68 Pelastuslain (379/2011) 28 :n mukainen PALVELUTASOPÄÄTÖS OSA 2 PERUSTELUMUISTIO Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos Liite 6 8:, perustelumuistio, hyv ,

69 Sivu 69 OSA 2, Perustelumuistio SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO PELASTUSTOIMIALUEEN YLEISKUVAUS PELASTUSTOIMIALUEEN ONNETTOMUUSUHAT Onnettomuusuhkien tarkastelu pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen (SM 21/2012) perusteella Riskialueiden muodostaminen Riskialuejaon tarkistaminen tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella Riskialuejaon tarkastelu Uudet riskiaineistot Erityisten riskikohteiden tarkastelu Riskialuejaon käyttäminen MUUT RISKITEKIJÄT Tulipalot Liikenneonnettomuudet Vaarallisten aineiden onnettomuudet ja öljyvahingot Vesipelastustehtävät Luonnononnettomuudet Muut pelastustoimen tehtävät NORMAALIAJAN HÄIRIÖTILANTEISIIN JA POIKKEUSOLOIHIN VARAUTUMINEN..23 Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx 2 (24) Liite 6 8:, perustelumuistio, hyv ,

70 Sivu 70 OSA 2, Perustelumuistio 1 JOHDANTO Alueen pelastustoimi ja sen pelastuslaitos ovat yksi keskeisistä yhteiskunnan turvallisuuspalvelujen tuottajista. Pelastustoimelle kuuluvista lakisääteisistä tehtävistä säädetään pelastuslaissa, mutta tehtäviä tulee myös muun lainsäädännön, kuten kemikaalilainsäädännön perusteella. Pelastustoimi voi tuottaa myös muita kuin lakisääteisiä palveluita. Tällaisia ovat esimerkiksi ensihoitopalvelut tai kuntien valmiussuunnittelua tukevat palvelut. Pelastustoimen lakisääteisten palvelujen palvelutasosta on säädetty pelastuslain :ssä. Säädösten mukaan pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutason mitoittamiseksi pelastustoimen on mm. selvitettävä alueella esiintyvät onnettomuusuhat ja niistä aiheutuvat riskit sekä määritettävä niiden perusteella toiminnan tavoitteet, käytettävät voimavarat ja palvelujen taso. Palvelutason määrittämistä koskevat velvoitteet koskevat ensisijaisesti lakisääteisiä palveluja, mutta on luontevaa, että palvelutasopäätöksessä päätetään myös siitä, mitä pelastustoimelle vapaaehtoisia palveluja pelastuslaitos tuottaa. Tässä perustelumuistiossa käsitellään palvelutasopäätöksen perustana olevia onnettomuusuhkia, niistä aiheutuvia riskitekijöitä ja riskienhallintaa. Varsinaiset päätökset pelastustoimen palveluista ja niiden laadusta ja määrästä kirjataan palvelutasopäätökseen. Onnettomuusuhkien määrittämistä ohjeistaa pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje (SM:n julkaisuja 21/2012). Ohje päivitettiin vanhasta toimintavalmiusohjeesta keväällä Uudessa ohjeessa on uudistettu mm. riskialueiden määräytymisperusteita, pelastustoimen toimintavalmiuden käsitteitä ja pelastustoiminnan johtamiselle asetettuja vaatimuksia. Onnettomuusuhkien ja toimintavalmiuden tarkastelussa huomioidaan PTSohjeen (pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje) lisäksi mm. pelastuslain ja valmiuslain säädökset, joiden mukaan pelastuslaitosten tulee varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen sekä normaaliajan häiriötilanteissa että poikkeusoloissa. Onnettomuusuhkia ja niihin varautumista käsitellään lisäksi useissa valtakunnallisissa strategioissa ja periaatepäätöksissä, kuten sisäisen turvallisuuden ohjelmassa, Suomen turvallisuusja puolustuspolitiikassa, yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa ja pelastustoimen strategiassa. Myös nämä pyritään huomioimaan palvelutasopäätöstä ja sen perustelumuistiota laadittaessa. Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx 3 (24) Liite 6 8:, perustelumuistio, hyv ,

71 Sivu 71 OSA 2, Perustelumuistio 2 PELASTUSTOIMIALUEEN YLEISKUVAUS Maa-alue Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueeseen kuuluu 12 kuntaa. Alue koostuu Jokilaaksoja lukuun ottamatta Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pelastustoimialueen pinta-ala on ilman merialueita noin km 2. Alue rajoittuu länsireunastaan Perämereen ja itäreunastaan noin 140 km pituiseen rajalinjaan Venäjän kanssa. Perämereen rajoittuvaa rantaviivaa alueella on noin 250 km, kun ei huomioida rantaviivan rosoisuutta. Pohjoisessa aluetta rajoittaa Lapin lääni ja samalla Lapin pelastustoimialue. Etelässä rajalinjana ovat Jokilaaksojen ja Kainuun pelastustoimialueet. Alueen pituus ilman merialuetta on Länsi-Itä -suunnassa noin 230 km ja Etelä-Pohjoissuun-nassa noin 150 km. Alueen halkaisijan pituus on noin 280 km. Kuva 1. Pelastustoimialueen kunnat ja niiden pinta-alat vuodesta 2013 alkaen. Pelastustoimialueen pinta-ala ei juuri poikkea muista pelastustoimialueista. Sen sijaan alueen kuntien pinta-aloissa on havaittavissa Pohjois-Suomelle tyypillinen suuri koko. Alueen kuntien keskimääräinen pinta-ala on noin 1918 km 2, kun se koko Suomessa on noin 1007 km 2 (Tilastokeskus). Kuntien suuri pinta-ala näkyy pelastustoiminnan suunnittelussa harvahkona paloasemaverkkona ja sitä kautta eri alueiden saavutettavuuteen kuluvan ajan kasvamisena. VÄESTÖ Alueen asukasmäärä on noin (vrk 12/20141), josta yli noin eli noin 69,4 98 % asuu Oulussa (Oulu ennen kuntaliitosta noin ). Väestötiheys 12,3 11,8 as/ km 2 jää muun Pohjois-Suomen tavoin valtakunnallisen keskiarvon alapuolelle. Aikavälillä neljän viiden kunnan asukasluvun muutos on ollut laskeva, mutta samalla koko alueen asukasluku on kasvanut yli asukkaalla. Päivitetty vuoden 2014 tiedoilla Väestömäärän muutos alueen kunnissa : Hailuoto Haukipudas Ii Kempele Kiiminki Kuusamo Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Pudasjärvi Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Yli-Ii Muutos yht kunnat yht kunnat yht Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx 4 (24) Liite 6 8:, perustelumuistio, hyv ,

72 Sivu 72 OSA 2, Perustelumuistio Samalla, kun väestön määrä kasvaa, väestö ikääntyy. Tilastokeskuksen (v. 2009) laskelmien mukaan yli 65-vuotiaiden osuus Oulu-Koillismaan väestöstä oli vuonna 2010 noin 12,3 %, kun sen ennustetaan olevan vuonna 2040 jopa noin 22 %. Väestön ikääntymisellä on erityinen vaikutus pelastustoimeen väestötappiokunnissa, joissa operatiivinen pelastustoiminta tukeutuu sivutoimiseen henkilöstöön. Työikäisen väestön väheneminen tulee asettamaan haasteita alueellisesti kattavan paloasemaverkoston ylläpitämiselle. Väestön ikääntyminen asettaa haasteita myös pelastuslaitoksen riskienhallinnalle. Ikääntyminen itsessään sekä ikääntymisen mukanaan tuomat vaivat heikentävät kykyä omatoimiseen pelastautumiseen tulipalotilanteissa. Tilanne ei ole pelastuslaitoksen näkökulmasta ongelmallinen, jos ikääntyville on tarjolla riittävästi korotetulla suojaustasolla (esim. paloilmoitin, sammutuslaitteisto, henkilökunta) varustettuja asumispalveluita. Päinvastaisessa tilanteessa yhä suurempi osuus ikäihmisistä asuu tavanomaisissa asunnoissa, joissa pelastautuminen tulipalotilanteessa on lähes aina oman toimintakyvyn varassa. Tämä näkyy pahimmillaan tulipaloista aiheutuvien henkilövahinkojen määrän kasvamisena. Kuva 2 Vuoden 2012 kuntajaon mukainen väestöennuste. Kaavio kertoo vuotiaiden miesten määrän muutoksen prosentteina vuodesta 2010 vuoteen 2040 (Tilastokeskus, 2009) RAKENNUSKANTA Samoin kuin alueen väestö, painottuu myös merkittävä osa alueen rakennetusta kerrosalasta Oulun ympäristöön. Riskialuejaotuksessa käytettävän tilastoaineiston mukaan alueen 20,4 miljoonasta kerrosneliömetristä 13,99 miljoonaa sijaitsee uuden Oulun alueella (Oulu vuonna ,1 milj. k-m 2 ). Toisaalta Oulun seudulla sijaitsee vain murto-osa alueen vapaa-ajan asunnoista ja siten viikonloppuliikenne vakituisen asutuksen ja vapaa-ajan asutuksen välillä on hyvin vilkasta. Merkittävimmät matkailualueet ja niihin liittyvät palvelukeskittymät sijaitsevat Kuusamon Rukalla ja Pudasjärven Syötteellä. Kuva 3 Pelastustoimialueen rakennusmassan sijoittuminen (tilastokeskuksen aineisto 2010). Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx 5 (24) Liite 6 8:, perustelumuistio, hyv ,

73 Sivu 73 OSA 2, Perustelumuistio LIIKENNE Tieliikenne Pelastustoimialueen tieliikenne painottuu alueen länsiosiin. Erityisen vilkasliikenteisiä tieosuuksia löytyy Oulun paikallisliikenteestä ja Oulun läpi kulkevalta valtatie E4:lta (E75), jonka suurimmat ajoneuvomäärät ovat yli ajoneuvoa vuorokaudessa. Tieosuuksia, joiden keskivuorokausiliikenne on yli ajoneuvoa, löytyy Oulun lisäksi Haukiputaalta, Iistä, Kempeleestä, Kiimingistä, Kuusamosta ja Limingasta (Tiehallinto ELYkeskus 2013). Oulun ja Oulun lähialueiden välisestä liikenteestä merkittävän osan muodostaa aamuun ja iltapäivään ajoittuva työpaikkaliikenne. Muualla pelastustoimialueella liikenne painottuu taajamiin sekä alueen pääteille (valtatiet 4, 5, 8, 20 ja 22). Kuusamossa VT 5:n keskivuorokausiliikennettä nostaa mm. Rukan alueen matkailu. Lomaliikenne painottuu sesonkiaikoihin, mutta jatkuu vilkkaana ympäri vuoden. Ajantasaistava päivitys Raideliikenne Alueen rautatieliikenne on vilkkainta etelä-pohjoissuuntaisella pääradalla. Oulusta lähtee tai Oulun kautta kulkee vuosittain noin matkustajajunaa ja noin tavarajunaa. Matkustajia näissä junissa on vuosittain yli lähes 1,5 miljoonaa. Kainuun radan liikenne on päärataan verrattuna vähäisempää. Kontiomäen ja Taivalkosken välinen raideliikenne loppui vuosituhannen vaihteessa. Pelastuslaitoksen alueella kulkevat rautatiet on sähköistetty. Ajantasaistava päivitys Kuva 4 Raideliikenteen kuljetusmääriä vuodelta Vasemmalla tavaraliikenteen nettotonnit (1000 tn) ja oikealla henkilöliikenne (1000 hlö). Karttakuvat päivitetty Vesiliikenne Pelastustoimialueen varsinaiset satamat sijaitsevat Oulussa. Satamissa käy vuosittain laivaa. Oulun sataman vuoden kokonaisliikennemäärä 3,42 miljoonaa tonnia oli hieman pienempi kuin huippuvuonna 2011 (3,55 Mtn) 2011 Oulun Sataman historian suurin, noin 3,55 miljoonaa tonnia, jossa oli kasvua edellisvuodesta noin 13,7 %. Satamien tuonnissa määrällisesti suurimmat tavararyhmät olivat karbonaatti, nestemäiset polttoaineet ja selluloosa. Viennissä suurimmat tavararyhmät olivat metsäteollisuuden tuotteet sekä nestemäiset kemikaalit. Ajantasaistava päivitys Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx 6 (24) Liite 6 8:, perustelumuistio, hyv ,

74 Sivu 74 OSA 2, Perustelumuistio Alueella ei ole matkustajalaivaliikennettä. Pienemmistä matkustaja-aluksista merkittävimpiä ovat Hailuodon ja Oulunsalon välillä kulkevat lautat sekä Oulun seudun rannikkoalueella saaristokierrosta ajava M/S Aleksandra. Laivaliikenteen satamien ohella pelastustoimialueen länsirannikolla on useita vene-/ kalastajasatamia. Alueen sisävesiliikenne on pienveneilyä ja erilaisia soutu- ja melontatapahtumia lukuun ottamatta vähäistä. Alueen ainoa sisävesialus on 140-paikkainen M/S Angelina, joka risteilee kesäaikaan Oulun ja Muhoksen välillä. Lentoliikenne Alueen lentoliikenne painottuu Ouluun, Kuusamoon ja Pudasjärvelle. Oulun lentokenttä on matkustajamäärältään Helsinki-Vantaan jälkeen Suomen toiseksi vilkkain. Oulun lentokentän vuoden matkustajamäärä oli noin henkilöä ja Kuusamon noin henkilöä. Pudasjärven lentokenttä on etenkin kesäisin vilkas pienkonekenttä. Ajantasaistava päivitys Kuva 5. Yleiskuva Oulu-Koillismaan pelastustoimialueen merkittävistä riskitekijöistä Vastaava kuva kuin aiemmin, mutta lisänä kaivokset, ydinvoimala ja karttaleikkeet riskialuejaosta. Lisätty kuvateksti MUITA ERITYISPIIRTEITÄ Matkailu on merkittävä elinkeino erityisesti Kuusamossa (Ruka) ja Pudasjärvellä (Syöte). Matkailukeskukset nostavat sesonkiaikoina kyseisen alueen väestömäärän moninkertaiseksi normaaliin verrattuna. Matkailukeskuksien toiminta painottuu talviaikaan, jolloin vetonaulana voidaan pitää laskettelua, mutta toimintaan liittyy myös muuta tarjontaa, kuten hiihtoa ja moottorikelkkailua. Matkailun sesonkiajan laajentaminen on yksi keskeisistä matkailun kehittämiskohteista. Tämän havaitsee hyvin mm. Oulangan kansallispuistossa, jonka vuosittainen kävijämäärä on lähes henkilöä. Oulu-Koillismaan alueella sijaitsee noin 110 turvetuotantoaluetta eli noin neljännes koko Suomen turvetuotannon määrästä. Yhteenlaskettu tuotantoala on tuhansia hehtaareita. Turvesoita on eniten Pudasjärven länsiosissa sekä Yli-Iin ja Kuivaniemen alueilla. Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx 7 (24) Liite 6 8:, perustelumuistio, hyv ,

75 Sivu 75 OSA 2, Perustelumuistio Vaarallisia kemikaaleja valmistava, käsittelevä tai varastoiva suurteollisuus sijoittuu lähes täysin Ouluun. Merkittävimpiä kohteita ovat Nuottasaaren, Takalaanilan ja Vihreäsaaren alueet. Oulu-Koillismaan alueella on 10 kahdeksan turvallisuusselvitystä edellyttävää tuotantolaitosta (ml. järjestelyratapiha ja Oritkarin satama) ja noin 20 muuta merkittävää kemikaalikohdetta (toiminta vaatii TUKES:n luvan). Ajantasaistava päivitys Oulu-Koillismaan alueella on noin 30 patoturvallisuuslain piiriin kuuluvaa vesistöpatoa, joista kolme on patoturvallisuuslain määrittelemää 1-luokan vesistöpatoa (Pyhäkoski, Raasakka ja Pahkakoski). 1-luokan padoista voi murtumatilanteessa aiheutua vaaraa ihmishengelle tai terveydelle sekä huomattavaa vaaraa ympäristölle ja omaisuudelle. Pelastustoimialueella sijaitsee yksi MMM:n vuonna 2011 määrittämistä tulvariskialueista (Iijoki Pudasjärven keskustan kohdalla). Pohjois-Suomen ainoa yliopistollinen sairaala sijaitsee Oulussa. Julkisten sairaalapalvelujen lisäksi Ouluun on keskittynyt myös lääkäripalveluja tarjoavaa yritystoimintaa. Merkittäviä alan toimijoita ovat mm. ODL, Terveystalo, Mehiläinen ja Oulun lääkärikeskus. Koko Pohjois-Suomessa voimakkaasti kasvanut kaivostoiminta vaikuttaa myös Oulu-Koillismaan alueeseen. Kuusamossa ja Taivalkoskella käynnissä olevien kaivoshankkeiden lisäksi mm. Talvivaaran kaivoksen kuljetuksia tehdään myös Oulu-Koillismaan pelastustoimialueen kautta. Oman lisän toimintaympäristöön tuo myös Pyhäjoen Hanhikivelle suunniteltu Fennovoiman ydinvoimala. Hanhikiven etäisyys Oulu-Koillismaan pelastustoimialueen rajasta on noin 45 km ja Oulusta noin 78 km. Voimalan rakentaminen tulee näkymään mm. liikennemäärien kasvamisena, ulkomaisen työvoiman määrän lisääntymisenä, majoituslaitosten käyttöasteiden kasvamisena, ym. Osa väestöstä kokee ydinvoiman turvallisuusuhkana, mikä voi ilmetä mm. ydinvoimaan, radioaktiiviseen säteilyyn, säteilyltä suojautumiseen, jne. liittyvinä kysymyksinä ja koulutuspyyntöinä. Ydinvoiman vastustus saattaa ilmetä myös erilaisena radikalisoitumisena tai sen lieveilmiöinä. Kuva 6 Pyhäjoelle suunnitellun ydinvoimalan etäisyys Oulu-Koillismaan pelastustoimialueen rajasta on noin 45 km ja Oulun keskustasta noin 75 km Lisätty kuvateksti Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx 8 (24) Liite 6 8:, perustelumuistio, hyv ,

76 Sivu 76 OSA 2, Perustelumuistio 3 PELASTUSTOIMIALUEEN ONNETTOMUUSUHAT Pelastustoimen palvelutason on vastattava alueella esiintyviin onnettomuusuhkiin. Palvelutason määrittämiseksi pelastuslaitoksen on selvitettävä alueensa onnettomuusuhat ja niistä aiheutuvat riskit (pelastuslaki 29 ). Onnettomuusuhkien kartoittamista sekä pelastustoimelle kuuluvaa riskienhallintaa ohjeistaa pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje (SM:n julkaisuja 21/2012), joka kumosi aikaisemman toimintavalmiusohjeen vuodelta 2003 (SM A:71). Seuraavissa teksteissä käsitellään pelastustoimialueen onnettomuusuhkia uuden pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen (SM, 2012) pohjalta. 3.1 Onnettomuusuhkien tarkastelu pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen (SM 21/2012) perusteella Uuden pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen (jatkossa PTSohje) mukaisessa onnettomuusuhkien määrittämisessä on lähes samat lähtökohdat kuin vuoden 2003 toimintavalmiusohjeessa. Perusoletus on tieto, jonka mukaan väestön ja rakennetun kerrosalan määrän sekä onnettomuuksien määrän välillä on selvä korrelaatio. Merkittävin ero uuden ja vanhan ohjeen välillä on onnettomuusriskin tarkastelutavassa. PTS-ohjeessa pelastustoimialueet jaetaan riskiluokkiin käyttäen tapahtuneista rakennuspaloista johdettua regressiomallia sekä riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia. Ohjeen mukainen regressiomalli perustuu VTT:n, Pelastusopiston ja Helsingin pelastuslaitoksen vuosina toteuttamaan hankkeeseen, jonka loppuraportti on julkaistu nimellä: Pelastustoimen riskianalyysimallien kehittäminen (VTT:n tiedotteita 2530) Riskialueiden muodostaminen Regressiomalliin perustuva riskialuejako on toimitettu pelastuslaitoksille keskitetysti SM:stä (11/2011). Mallin selittäjinä ovat asukasluku, rakennetun kerrosalan määrä ja niiden yhteisvaikutus. Aineisto on vuodelta Mallissa käytetään hilaruudukkoa, jossa ruudut ovat yhden neliökilometrin suuruisia eli 16 kertaa suurempia kuin vuoden 2003 mallissa. Ruudun saama riskiluku määrittää suoraan riskialuejaon, johon pelastuslaitoksen toimintavalmiusaikoja verrataan. Aikaisemmassa mallissa tarkasteltiin noin 2 km 2 suuruisen alueen riskiruutuja. Jos alueelle sijoittui esim. vähintään 10 tietyn luokan riskiruutua, muodostui alueelle ruutujen arvon mukainen riskialue. Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx 9 (24) Liite 6 8:, perustelumuistio, hyv ,

77 Sivu 77 OSA 2, Perustelumuistio Riskialueiden muodostaminen on tehty seuraavasti (kuvat 7 ja 8): 1. Pelastustoimialueen asukasluku ja rakennuskanta (vuodelta 2010) on sidottu paikkatietoina ruudukkoon, jossa ruudun koko on 1 km x 1 km. 2. Ruuduille on määritetty riskiluokat 1-4 regressiomallin avulla. Luokille on annettu riskiluokkaa vastaavat värit. PTS-ohjeessa esitetyt raja-arvot ovat seuraavat: Riskiluokka Riskitaso I Riskitaso 1 II 0,25 Riskitaso < 1 III 0,1 Riskitaso < 0,25 IV Riskitaso < 0, Riskialuejaon tarkistaminen tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella Regressiomallin avulla luotua riskialuejakoa voidaan tarkentaa riskiluokan määrittävillä onnettomuuksilla. Tällaisia onnettomuuksia ovat rakennuspalot, rakennuspalovaarat, liikennevälinepalot, muut tulipalot, liikenneonnettomuudet, sortumat/sortumavaarat, räjähdykset/räjähdysvaarat, vaarallisten aineiden onnettomuudet ja kiireelliseksi luokitellut ihmisen pelastamistehtävät. Tarkastelu toteutetaan siten, että pelastuslaitos arvioi ne riskiruudut, joissa on tapahtunut riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia viiden vuoden seurantajaksolla keskimäärin vähintään kaksi vuosittain. Arvioinnin perusteella voidaan korottaa riskiruudun riskiluokkaa seuraavasti: - Riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään 10 riskiluokan määrittävää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan I. Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx 10 (24) Liite 6 8:, perustelumuistio, hyv ,

78 Sivu 78 OSA 2, Perustelumuistio - Riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään kaksi mutta vähemmän kuin 10 riskiluokan määrittävää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan II. Edellä mainittu arviointi tehtiin Mapinfon avulla. Tarkastelua varten haettiin Prontosta vuosien riskiluokan määrittävät onnettomuudet. Onnettomuudet vietiin hilaruudukkoon siten, että jokaisen vuoden onnettomuudet muodostivat hilaruudukon taulukkoaineistoon oman sarakkeen. Tämän jälkeen tietokantaan tehtiin kyselyt, jossa haettiin ruutuja, joiden onnettomuustaajuus on ollut viiden vuoden aikana vähintään 10/vuosi tai 2-9/vuosi. Lopuksi ehdon täyttäviä ruutuja verrattiin regressiomallin mukaiseen riskialuejakoon Riskialuejaon tarkastelu PTS-ohjeen mukaisesti tehty onnettomuuksien tarkastelu ei anna tarvetta muuttaa regressiomalliin perustuvaa riskialuejakoa. Riskiruutuja, joiden onnettomuustaajuus on ollut vähintään 10/vuosi, on kuusi ja ne kaikki sijaitsevat Oulun keskustan alueella. Yksi onnettomuuksiin perustuva I-luokan riskiruutu sijoittui regressiomallin mukaisen II-luokan riskiruudun kohdalla. Tämän ruudun riskiluokka voidaan korottaa luokkaan I, mutta sillä ei ole käytännön merkitystä. Riskiruutuja, joiden onnettomuustaajuus on vähintään 2/vuosi, on 60. Näitä ruutuja on Kempeleessä, Kuusamossa (myös Rukalla), Muhoksella, Oulussa (Haukipudas, Kiiminki, Oulu) ja Tyrnävällä. Ruudut sijoittuvat regressiomallin mukaisten I ja II-luokan riskiruutujen kohdalle, joten riskialuejaon muuttamiselle ei ole tarvetta. Kuva 9 Vuosien aikana on sattunut tuhansia riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia. Oheisessa kuvassa tulipalot on esitetty punaisella symbolilla, liikenneonnettomuudet harmaalla, ihmisen pelastus tehtävät vihreällä ja vaarallisten aineiden onnettomuudet, räjähdykset ja sortumat violetilla. Kuva 10 Aikavälin onnettomuuksien vaikutus regressiomallin mukaiseen riskialuejakoon on vähäinen. Onnettomuuksien perusteella muodostuvien riskiruutujen sijainti on korostettu kuvassa 12. Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx 11 (24) Liite 6 8:, perustelumuistio, hyv ,

79 Hailuoto Ii Ii (Kuivaniemi) Kempele Kuusamo Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulu (Haukipudas) Oulu (Kiiminki) Oulu (Oulunsalo) Oulu (Yli-Ii) Oulu (Ylikiiminki) Pudasjärvi Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Sivu 79 OSA 2, Perustelumuistio PTS-ohjeen mukainen regressiomallin ja tapahtuneiden onnettomuuksien tarkastelu muodostaa riskialueita seuraavasti: Pinta-ala (1 Väestö (2 Kerrosala (2 Riskiluokka km 2 % lkm % k-m 2 % I (14 ruutua) 14 0, , ,00 II (146 ruutua) 146 0, , ,81 III (165 ruutua) 165 0, , ,61 IV ( ruutua) > 100,00 ( , , > 100 ( (1 Ruudukkoaineistoon on valittu ruudut, jotka leikkaavat pelastustoimialueen alueobjektin kanssa. Ruudukkoaineiston pinta-ala on hieman suurempi kuin pelastustoimialueen pinta-ala ilman merialuetta. (2 Väestön ja kerrosalan määrä on otettu hilaruudukosta. Määrät ovat hieman pienemmät kuin esim. väestörekisterikeskuksen väestömäärätiedot. Riskialueet (regressiomalli ja riskiluokan määrittävät onnettomuudet) 1. -luokan riskialueita x 2. -luokan riskialueita x x x x x x x x x x x x x 3. -luokanriskialueita x x x x x x x x x x x x x x x x x x Uudet riskiaineistot Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen julkaisun jälkeen on valmistunut muutamia uusia riskiaineistoja. Näitä ovat mm. - Asuinalueiden paloriskien arviointi -aineisto, - Henkilövahinkoriskin odotusarvo asuinrakennuspaloissa - Omaisuusvahinkoriskien odotusarvo rakennuspaloissa ja - Henkilövahinkoriskien odotusarvo tieliikenteessä Aineistojen laatimiseen on osallistunut VTT ja useat pelastuslaitokset. Uudet aineistot on sisällytetty pelastuslaitoksen riskiaineistoihin, mutta niitä ei vielä käytetä toimintavalmiuden määrittämisen perustana (koska eivät ole PTS-ohjeen tarkoittamia riskiaineistoja). Maininta uusista aineistoista, joilla ei ole tässä yhteydessä vaikutusta käytettävään riskialuejakoon Kuva 11 Oheisessa kuvassa riskiluokkien 1 ja 2 riskiruutuja, joissa aineistona on omaisuusvahinkoriskin odotusarvo rakennuspaloissa. Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx 12 (24) Liite 6 8:, perustelumuistio, hyv ,

80 Sivu 80 OSA 2, Perustelumuistio 3.2 Erityisten riskikohteiden tarkastelu Toimintavalmiusohjeen (2003) ja PTS-ohjeen (2012) mukaisesti laadittu riskialuejako antaa kohtalaisen hyvän vastauksen siihen, missä onnettomuudet todennäköisimmin tapahtuvat. Riskialuejako ei kuitenkaan kykene huomioimaan onnettomuuden seurauksia eikä kohteita, joissa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat tavanomaista suuremman vaaran. Tällaisia riskikohteita ovat mm. hoito- ja huoltolaitokset, teollisuuslaitokset, majoitusliikkeet, oppilaitokset, teatterit, kirkot, tavaratalot, näyttelyhallit, suuret yleisötapahtumat, lentokentät, vaarallisten kemikaalien valmistus-, varastointi- ja käyttölaitokset, turvetuotantoalueet, jne. Koska riskikohteet eivät sisälly täysimääräisesti riskialuejakoon, on niiden onnettomuusuhat ja riskienhallinnan keinot arvioitava erikseen. Ensisijaisena tavoitteena on lisätä kohteen omia valmiuksia ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja toimia oikein onnettomuuden sattuessa. Pelastuslaitos voi vaikuttaa tähän mm: - suorittamalla kohteissa tehostettua valvontaa (palotarkastukset) - tarjoamalla kohteille onnettomuuksien ehkäisyyn, omatoimiseen varautumiseen ja hätätilannevalmiuksiin kohdistuvaa neuvontaa ja koulutusta. Riskikohteissa sattuvien onnettomuuksien todennäköisyyttä ja seurauksia pienentää myös useat toimintaan kohdistuvat säädösvaatimukset. Rakennus/ tapahtuma/ toiminta voi vaatia esimerkiksi: - pelastussuunnitelman tai poistumisturvallisuusselvityksen - alkusammutusvälineistöä - palonilmaisu-, sammutus- ja savunpoistolaitteistoja - jne Erityisiä riskikohteita varten laaditaan lisäksi pelastustoimen suunnitelmia, joita ovat mm: - operatiiviset kohdekortit - kemikaalilaitosten ulkoiset pelastussuunnitelmat - toimintaohjeet ilmaliikenneonnettomuuksissa - toimintaohjeet raideliikenneonnettomuuksissa - öljyntorjuntasuunnitelma - pelastustoiminnan johtamisen ja huollon suunnitelmat - jne. 3.3 Riskialuejaon käyttäminen Ilman omatoimisia sammutus- ja pelastustoimenpiteitä on tulipalossa muodostuvien vahinkojen määrä suoraan verrannollinen kohteen saavuttamiseen kuluvan ajan kanssa. Vastaavasti liikenneonnettomuudessa vakavasti loukkaantuneen henkilön selviytymismahdollisuudet vähenevät sitä mukaan, mitä kauemmin avun saapuminen onnettomuuskohteeseen kestää. PTS-ohjeessa on annettu tavoitteelliset aikarajat riskialueiden saavuttamiselle. Aikarajat koskevat A- ja B-kiireellisyysluokan tehtäviä, joihin liittyy tai voi liittyä välitöntä ihmisen, ympäristön tai suurien omaisuusarvojen pelastamista. Toimintavalmiusaikoja tarkasteltaessa on huomioitava yksiköiden lähtöön ja hälytysajoon kuluva aika. Uusi PTS-ohje antaa tavoiteajat myös ensitoimenpiteisiin (tiedustelu, tehtäväkäskyt, kalustoselvitykset ym.) käytettävälle Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx 13 (24) Liite 6 8:, perustelumuistio, hyv ,

81 Sivu 81 OSA 2, Perustelumuistio ajalle. Toimintavalmiuden käsitteitä on havainnollistettu seuraavassa kaaviossa (kuva 12). Toimintavalmiusohjeen määrittelemien pelastusmuodostelmien osalta tarkastellaan yhden sammutusauton ja sen henkilöstön muodostamaa pelastusyksikköä sekä 2-5 pelastusyksikön muodostamaa pelastusjoukkuetta. Eri riskialueiden tavoittamiselle asetetut vaatimukset ovat seuraavat: Riskialue Muodostelma ja tavoitteelliset toimintavalmiusajat 1. pelastusyksikkö kohteessa Pelastusjoukkue kohteessa Tehokas pelastustoiminta alkaa 1 6 min 20 min 11 min 2 10 min 30 min 14 min 3 20 min 30 min 22 min 4 voi olla yli 20 min voi olla yli 30 min voi olla yli 30 min Riskialueen 4 osalta on maininta, jonka mukaan alueilla, joissa pelastustoiminnan aloittamiseen kuluva aika on vähintään 40 minuuttia, on kiinnitettävä erityistä huomiota ihmisten omatoimiseen varautumiseen. Mainittu aikaraja on todella pitkä. Esimerkiksi tulipalo aiheuttaa syttymistilaan hengenvaaralliset olosuhteet noin 3 minuutissa, tuhoaa huoneiston noin minuutissa ja rakennuksen (pientalo) noin minuutissa. Omatoimiseen varautumiseen on kiinnitettävä huomiota aina, mutta erityisesti silloin, kun tarkasteltavan alueen avunsaantiaika on yli (noin) 15 minuuttia. Avunsaantiaika 30 minuutin avunsaantiaika kattaa yli 99 % pelastustoimialueen väestöstä ja kerrosalasta. 40 min avunsaantiajan ulkopuolella asuvien määrä on erittäin pieni. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen selvittäminen aloitettiin sijoittamalla asemapaikat paikkatietoina kartalle ja määrittämällä jokaiselle asemapaikalle lähtöaika, jonka kuluessa ensimmäisen yksikön pitäisi olla matkalla kohteeseen. Jatkuvassa päivystysvalmiudessa olevilla asemapaikoilla lähtöaikatavoite on yksi minuutti hälytyksestä. Muilla asemapaikoilla tavoite on yleensä viisi minuuttia. Kohteen saavuttamiseen kuluvan ajan selvitettäessä käytettiin apuna MapInfo -ohjelman G-Router -sovellutusta sekä Suomen Tiestö -tietokantaa. Toimintavalmiuskehien eli Isokronien piirtäminen aloitettiin määrittämällä Suomen Tiestö -tietokannan eri tietyypeille nopeusarvot. Isokronien piirtämiselle annettiin arvot siten, että halutusta toimintavalmiuskehästä vähennettiin tarkasteltavan asemapaikan tavoitteellinen lähtöaika. Tämän jälkeen Isokronille määritettiin aloituspiste, jolloin ohjelma piirsi kartalle halutun saavutettavuuskehän, jossa on huomioitu asemapaikan tavoitteellinen lähtöaika ja hälytysajoon kuluva aika. Lopuksi Isokroni värjättiin siten, että sen tarkastelu olisi mahdollisimman selkeää. Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx 14 (24) Liite 6 8:, perustelumuistio, hyv ,

82 Sivu 82 OSA 2, Perustelumuistio Kuva 13 Oheisesta kuvasta nähdään, että Oulun seudun paloasemilla on hyvät edellytykset saavuttaa 2-luokan riskialueet 10 minuutin tavoiteajassa. 10 minuutin Isokroni on kuvassa sinisellä. Paloasemaverkostosta poistuu vuoden 2016 aikana Oijärven ja Käylän paloasemat sekä myös Oulunsalon paloasema, jonka toiminnot yhdistetään Kempeleen paloasemalle (Oulunsalo ja sen isokroni on poistettu oheisesta karttakuvasta). Rakennemuutoksen edellyttämät säästöt Toimintavalmiusajat eivät kuitenkaan kerro kaikkea siitä, kykeneekö hälytetyt yksiköt suorittamaan sammutus- tai pelastustehtävää. Tavoiteaikojen lisäksi on tarkasteltava myös yksiköiden henkilöstön ja kaluston määrää. Jokaiselle pelastustoimialueen asemapaikalle määritettiin edellä mainittuja periaatteita noudattaen 6, 10, 20, 30 ja 45 minuutin toimintavalmiusalueet. Näiden Isokronien avulla selvitettiin, tavoitetaanko eri riskialueet toimintavalmiusohjeen määrittämissä rajoissa. Seuraavassa taulukossa on esitetty paloasemilta tavoitettavan väestön ja kerrosalan määrä toimintavalmiusohjeen määrittämissä aikarajoissa. Tietokantana on käytetty vuoden 2010 hilaruudukkoa. Aika Väestö Kerrosala (min) Henkilöä % k-m 2 % , , , , , , , ,09 Yht , ,00 PTS-ohjeen mukaisen riskialuejaon ja saavutettavuuskehien tarkastelu osoittaa seuraavaa: - Asemapaikkojen sijainti eri riskialueisiin nähden on kohtalaisen hyvä. - Kuusamon Rukalle muodostuvaa 2-luokan riskialuetta ei tavoiteta Kuusamon keskustasta tavoiteajassa. Tämä edellyttää Rukan oman yksikön lähtövalmiuden kehittämistä. - Kuusamon keskustaan ei enää muodostu ensimmäisen luokan riskialuetta. Tämä parantaa ensimmäisen yksikön tavoiteajan toteutumista Kuusamon keskustan 2-luokan riskialueilla (sivutoimiset ehtivät mukaan hälytykseen) - Jäälin ja Laivakankaan 2-luokan riskialueet Oulussa olivat ovat ensimmäisen yksikön osalta tavoiteaikojen rajamailla, mutta tilanne korjaantui Ruskonselän paloaseman käyttöönoton jälkeen. Tilanne korjaantuu Ruskonselän paloaseman valmistuttua. Tuiran paloaseman siirtyminen Ruskonselkään heikensi vaikeuttaa Toppilaan ja Linnanmaalle muodostuvien 1-luokan riskialueiden tavoittamista. Tilanne vaatii seurantaa ja Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx 15 (24) Liite 6 8:, perustelumuistio, hyv ,

83 Sivu 83 OSA 2, Perustelumuistio tarvittaessa toimintavalmiuden kehittämistä Oulun keskustan ja Haukiputaan välillä. Kirjattu nykyinen tilanne - Taivalkosken 2- ja 3-luokan riskialueille ei saada pelastusjoukkueen kokoista muodostelmaa tavoiteajassa (ellei säiliöautoa katsota toiseksi pelastusyksiköksi). - Pelastusjoukkueen johtaja (OK30, OK32) ei tavoita kaikkia 2- ja 3- luokan riskialueita 30 minuutin tavoiteajassa. Tämä on huomioitava kyseessä olevan alueen asemapaikkojen yksikönjohtajakoulutuksessa. - Riskialuejaon ja toimintavalmiusaikojen tarkastelu mahdollistaa staisi Käylän, Syötteen, Oijärven ja Oulunsalon paloasemien lakkauttamisen., mutta tähän ei pidä ryhtyä. Jos lakkauttamiseen päädytään, on muutos huomioitava huolellisesti mm. hälytysvastesuunnittelussa ja lähimpien muiden paloasemien kuormittumisen kasvamisessa. Samalla on arvioitava erityisesti sivutoimisen henkilöstön mahdollisuutta jatkaa palokuntatoimintaa muilla paloasemilla. Sivutoimisen henkilöstön saatavuus on erityisen tärkeää mm. itäisellä toimialueella, jossa päätoimisen henkilöstön määrä on pieni ja etäisyys alueen toimintavalmiutta tukeville paloasemille on pitkä. Kuusamon päällekkäiset ja suurikokoiset tilanteet edellyttävät, että kaikki käytettävissä oleva henkilöstö voidaan hälyttää. Syötteen paloasema turvaa matkailualuetta (lähin muu paloasema on yli 30 km etäisyydellä). Oijärven paloaseman lähialueilla on lukuisia turvetuotantoalueita. Oulunsalon paloasema on lähimpänä Oulun lentokenttää sijaitseva pelastuslaitoksen paloasema. Ilmaliikenneonnettomuuksiin liittyvä toimintavalmius nojaa kuitenkin lentokentän oman paloaseman sekä koko Oulun toimialueen ja osin myös läntisen toimialueen paloasemien toimintavalmiuteen. Oulunsalon paloasemakiinteistöstä luopuminen ei aiheuta merkittävää heikennystä pelastuslaitoksen toimintavalmiuteen lentokenttäalueelle. lähin apu lähes asukkaan taajamalle sekä Oulun lentokentälle. Säästötavoitteet Kuva 14 OK30:n ja OK32:n Isokronit. Joukkueenjohtaja ei tavoita Kuivaniemen, Yli- Iin, Utajärven, Pudasjärven ja Taivalkosken 2- ja 3-luokan riskialueita tavoiteajassa. Paloasemat Paloasemien lakkauttaminen on otettu tarkasteluun osana pelastustoimen vuosien rakennemuutoksen säästötavoitteita. Lakkauttaminen koskisi kuluvan palvelutasopäätöskauden aikana Oijärven ja Käylän paloasemia. Lisäksi Oulunsalon paloasema on tarkoitus yhdistää Kempeleen paloaseman kanssa (Oulunsalon paloasemakiinteistöstä luovutaan). Säästötavoitteet - Rukan ja Syötteen matkailukeskukset ovat toimintavalmiuden kannalta ongelmallisia. Keskukset sijaitsevat etäällä kuntakeskuksesta ja niiden väestömäärä moninkertaistuu sesonkiaikoina jopa ensimmäistä riskialuetta vastaavaksi. Rukan ja Syötteen paloasemien osalta on erittäin tärkeää, että niiden ensilähdön pelastusyksiköt saadaan miehitettyä ja niiden kalusto on laadultaan ja määrältään riittävää. Asemapaikkojen merkitystä lisää myös se, että ajoaika lähimmältä muulta asemapaikalta Rukalle on noin 18 minuuttia ja Syötteelle noin 25 minuuttia hälytyksestä. - Henkilöstön määrään ja koulutukseen sekä kaluston määrään ja laatuun on kiinnitettävä erityistä huomiota Hailuodossa, Kuusamossa, Pudasjärvellä ja Taivalkoskella. Tämä johtuu pitkästä etäisyydestä lähimmälle muulle pelastustoimen asemapaikalle. - Asemapaikkojen toimintavalmiudessa esiintyvät puutteet on huomioitava rakenteellisen palonehkäisyn, palotarkastuksen sekä valistuksen ja neuvonnan järjestelyissä. - Toimintavalmiusaikoja tarkastelussa on hyvä huomata, että toimintavalmiusajat eivät kerro mitään siitä, kykeneekö tehtävään lähtenyt yksikkö suoriutumaan annetusta sammutus- tai pelastustehtävästä. Erilaisista tehtävistä selviytyäkseen on yksikössä oltava sammutus- ja pelastustehtävät hallitseva henkilöstö ja asianmukainen kalusto. Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx 16 (24) Liite 6 8:, perustelumuistio, hyv ,

84 Sivu 84 OSA 2, Perustelumuistio Kuva 15 Pelastustoimen toimintavalmiuden seurannassa on kiinnitettävä huomiota myös siihen, mikä on kaavoituksen vaikutus riskialuejakoon 4 MUUT RISKITEKIJÄT Pelastustoimen tehtäväkenttään liittyy paljon riskitekijöitä, joiden toteutumiseen on varauduttava. Riskitekijät liittyvät pääasiassa toimintaympäristöön, mutta myös oman palvelutuotannon ylläpitämiseen. 4.1 Tulipalot Pelastuslaitoksen asemapaikat suorittavat vuosittain sammutustehtävää, joista osaan liittyy myös pelastaminen. Sammutustehtävät lukeutuvat pelastustoimen perustehtäviin, joihin on yleisesti varauduttu hyvin. Ajantasaistava päivitys Väestön ikääntyessä kasvaa niiden ihmisten joukko, joiden kyky pelastautua tulipalosta omatoimisesti on heikentynyt. Tämä on ollut havaittavissa mm. siitä, että palossa menehtynyt tai loukkaantunut on aiempaa useammin vanhus (O-KPelan tilastot). Tulipalo on sattunut asunnossa, jossa ainut tulipaloihin liittyvä turvalaite on palovaroitin. Asukas ei ole kyennyt reagoimaan palovaroittimen ääneen tai asukkaalla ei ole ollut kykyä pelastautua vaaratilanteesta. Väestön ikääntyminen on huomioitava myös pelastuslaitoksen toiminnassa. Pelastuslaitoksen on osaltaan vaikutettava siihen, että vanhusväestölle olisi entistä enemmän tarjolla kohotetulla suojaustasolla varustettuja asuntoja. Pelastuslaitoksen on huolehdittava, että erityisryhmien asumiseen sekä erityisryhmille tarjottaviin hoivapalveluihin liittyvät poistumisturvallisuusselvitykset on tehty. Pelastuslaitoksen on tarjottava aktiivisesti neuvontaa ja koulutusta erityisryhmien asumiseen liittyvälle henkilökunnalle, kuten myös omissa asunnoissaan asuville ikäihmiselle. Tulipaloihin varautumisessa on huomioitava keväällä 2011 voimaan tullut uusi E1 (YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta), joka mahdollistaa jopa 8-kerroksisten puukerrostalojen rakentamisen. Tulipalojen osalta on Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx 17 (24) Liite 6 8:, perustelumuistio, hyv ,

85 Sivu 85 OSA 2, Perustelumuistio syytä huomioida myös ennakoitu ilmastonmuutos, jonka arvioidaan lisäävän maastopalojen määrää ja kasvattavan niiden kokoa. Tähän on antanut viitteitä mm. vuosien 2006 suuret maasto- ja turvetuotantoaluepalot. Maastopalojen määrän ja pinta-alan kasvamiseen on syytä varautua sekä pelastuslaitoksen omin toimenpitein että viranomaisyhteistyön menetelmin. Tulipaloihin liittyviin riskitekijöihin nähden on pelastustoimen operatiivisessa suunnittelussa varauduttava seuraavaan: - Jokaisella asemapaikalla on oltava tulipaloissa tarvittava peruskalusto ja koulutus. - Jokaisen asemapaikan (pieniä sivupaloasemia lukuun ottamatta) on kyettävä kaluston määrän ja laadun sekä henkilöstön koulutuksen puolesta rakennuspalojen edellyttämään henkeä pelastavaan savusukellukseen. Tämä on huomioitava myös henkilöstön varallaolossa ja hälytysohjeissa. - Suurien rakennuspalojen tai laajojen metsä-, maasto- tai turvetuotantoaluepalojen edellyttämä sammutusvalmius on huomioitava kalusto- ja varustehankinnoissa, hälytysohjeissa, henkilöstön koulutuksessa sekä pelastustoimen ja huoltotoiminnan suunnittelussa. - Jokaisella asemapaikalla on oltava valmius toimia tulipaloissa tai muissa onnettomuuksissa, joissa on mukana palavia nesteitä (perusvalmius sammutusvaahdotteiden käyttöön). - Asemapaikkojen toimintavalmiusaikoihin liittyvät ongelmat (riskialueiden tai -kohteiden tai haja-asutusalueiden saavutettavuus) on huomioitava palonehkäisyn sekä valistuksen ja neuvonnan järjestelyissä. - Pelastuslaitoksen on kohdistettava valvontaa sekä valistusta, neuvontaa ja koulutusta erityisryhmin asumis- ja hoivapalveluiden turvallisuuden kehittämiseen. 4.2 Liikenneonnettomuudet Pelastustoimialueen pelastusyksiköitä hälytetään vuosittain lähes liikenneonnettomuuteen, jotka tapahtuvat pääsääntöisesti aina tieliikenteessä. Rautatie-, lento- ja vesiliikenneonnettomuudet ovat harvinaisia, mutta mahdollisen onnettomuuden varalta on kuitenkin tehty operatiivisia suunnitelmia (toimintaohje raideliikenneonnettomuustilanteessa, toimintaohje ilmaliikenneonnettomuustilanteessa, vesipelastusohje). Tieliikenneonnettomuuden todennäköisyys on suurin Oulun seudulla, missä on suurimmat liikennetiheydet, mutta onnettomuuden todennäköisyys on suuri myös muualla alueella. Voidaan tilastollisesti sanoa, että jokaisessa alueen kunnassa tapahtuu vuosittain vähintään yksi pelastustoimen valmiutta edellyttävä liikenneonnettomuus. Liikenneonnettomuuksiin liittyviin riskitekijöihin nähden on pelastustoimen suunnittelussa varauduttava seuraavaan: - Jokaisella asemapaikalla on oltava nykyaikaiset hydrauliset pelastusvälineet, voimatyynysarja ja muu liikenneonnettomuuksissa tarvittava peruskalusto sekä välineiden käyttämisessä tarvittava koulutus. - Jokaisen asemapaikan on kyettävä onnettomuuspaikan suojavaahdotukseen. Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx 18 (24) Liite 6 8:, perustelumuistio, hyv ,

86 Sivu 86 OSA 2, Perustelumuistio - Jokaisen asemapaikan, jonka alueella on sähköistetty rautatie, on kyettävä kaluston sekä henkilöstön koulutuksen puolesta onnettomuuspaikan hätämaadoitukseen. - Lento-, meri- ja raideliikenneonnettomuuksista laaditut operatiiviset suunnitelmat on laajennettava kattamaan koko pelastustoimialuetta. 4.3 Vaarallisten aineiden onnettomuudet ja öljyvahingot Pelastustoimialueella sattuvat vaarallisten aineiden onnettomuudet ovat aineiden käsittely-, varastointi- ja kuljetusmääriin nähden harvinaisia. Alueella on tapahtunut vuosien aikana 4 6 räjähdysonnettomuutta, vaarallisten aineiden onnettomuutta ja öljyvahinkoa (yleensä pieniä liikennevälineeseen liittyviä öljyvahinkoja). Ajantasaistava päivitys Vaarallisiin aineisiin liittyvä onnettomuusriski vaihtelee pelastustoimialueella hyvin paljon. Vaarallisien aineiden kuljetuksista varsinaiset kemikaalikuljetukset sijoittuvat lähes täysin alueen länsiosiin. Riskikohteita ovat tiekuljetusten osalta VT4, VT8, VT22. Alueen muilla pääteillä tapahtuvat vaarallisten aineiden kuljetukset ovat lähes täysin palavien nesteiden tai kaasujen kuljetuksia. Muut kemikaalikuljetukset ovat satunnaisia. Vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia tehdään alueen kaikilla rautateillä. Merkittävä osa kuljetettavista aineista on sellaisia, että onnettomuustilanteessa niistä aiheutuu lähinnä paikallinen vaaratilanne (palavat nesteet, hapot, peroksidit). Osalla aineista vaara-alue voi kuitenkin olla hyvinkin suuri (nestekaasut, ammoniakki, butadieeni), mikä kasvattaa kuljetuksiin liittyvää riskiä etenkin taajamien kohdalla. Oulussa riskitekijöitä lisää myös varastosekä järjestelyraiteet, joilla tehdään junien hajottamista ja kokoamista. Kuva 16 Vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvät riskitekijät ovat suurimmillaan silloin, kun rautatie tai maantie kulkee taajaman tai pohjavesialueen läpi (Oulu, Muhos, Liminka, Kempele, Utajärvi, Kuivaniemi). Oulun satamien vuoden 2007 kemikaalikuljetuksista suurimman osan muodostivat nestemäiset polttoaineet, joita tuotiin noin tonnia. Muita vaarallisiksi aineiksi luokiteltavia kemikaaleja kuljetettiin noin tonnia. Kemikaalimäärät jakautuivat YK-vaaraluokan mukaan seuraavasti: syövyttävät aineet noin tn, palavat nesteet n tn, hapettavat aineet noin tn, myrkylliset aineet noin 110 tn ja muut vaaralliseksi luokitellut aineet noin tn. Vaikka vaarallisia aineita kuljetetaan meriteitse paljon, kuljetuksiin liittyvät onnettomuudet ovat olleet harvinaisia. Viimeisimmät onnettomuustilanteet ovat olleet pieniä öljyvuotoja satama-alueella tai pilssivesien laittomasta pumppauksesta aiheutuneita öljyvahinkoja (vuosina aikana yhteensä 8 kpl). Vaarallisien aineiden käyttö- ja varastointilaitoksista aiheutuvat riskitekijät painottuvat muiden kemikaalionnettomuusriskien tavoin Ouluun. Lähes alueen kaikki kemikaalilaitokset, jotka vaativat toiminnalleen TUKES:n luvan, Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx 19 (24) Liite 6 8:, perustelumuistio, hyv ,

87 Sivu 87 OSA 2, Perustelumuistio sijaitsevat Oulussa (yhteensä kpl). Näistä turvallisuusselvityksen edellyttäviä kohteita on kahdeksan seitsemän: StoraEnso Oyj, Kemira Chemicals Oy, Eastman/Taminco Finland Oy, Arizona Chemical Oy, Akzo Nobel Finland Oy Eka Chemicals, Synthomer Finland Oy Eka Synthomer, NEOT Oy, Teboil Oy. Turvallisuusselvityksen vaatii myös Oulun satama ja järjestelyratapiha. Pienempiä kemikaalien valmistus-, käyttö- tai varastointilaitoksia sijaitsee myös muualla pelastustoimialueella. Ajantasaistava päivitys, päivitetty yritysten muuttuneita nimiä Vaarallisista aineista aiheutuviin riskitekijöihin nähden on pelastustoimen suunnittelussa varauduttava seuraavaan: - Jokaisella asemapaikalla (pieniä sivupaloasemia lukuun ottamatta) on oltava valmiudet toimia tavanomaisissa ns. päivittäisissä palavien nesteiden onnettomuuksissa sekä pienissä kemikaalionnettomuuksissa. - Jokaisella asemapaikalla on oltava vaarallisten aineiden onnettomuuksissa tarvittavat keskeiset tietolähteet (Tokeva-ohjeet 2012, Opas vaarallisten aineiden onnettomuustilanteiden pelastustoimintaan eli ns. oranssikirja). - Alueen länsiosien asemapaikoilla, joiden alueella kulkee valtakunnan Etelä-pohjoissuuntainen päärata tai valtatie 4, 8 tai 22, on oltava valmius henkeä pelastavaan toimintaan kemikaalionnettomuustilanteissa. Lisäksi asemapaikoilla on oltava valmius onnettomuuden tiedusteluun, vuodon välittömään rajoittamiseen (mm. laimennus), vaara-alueen väestön varoittamiseen ja vaara-alueen eristämiseen. - Varsinainen vaarallisten aineiden torjuntavalmius ja siihen tarvittava kalusto keskitetään Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen tehdyn päätöksen mukaisesti (päätös paloasemakohtaisista VAK-tasoista). Kaluston keskittämisessä on huomioitava vaarallisista aineiden kuljetusten aiheuttamat riskit pohjavesialueille (öljyntorjuntavalmius). - Suurempien kemikaalionnettomuuksien varalta on laadittava oma operatiivinen suunnitelma. - Kemikaalionnettomuuksiin liittyvää koulutusta on lisättävä. CBRNEvalmiuden tilanne on tarkistettava erityisesti biologisten onnettomuuksien osalta. - Pelastustoimialueen kemikaalikuljetuksia koskeva riskikartoitus on päivitettävä. - Merialueella sattuvien öljyvahinkojen varalta on huolehdittava, että pelastuslaitoksella on riittävä määrä henkilöstöä öljyntorjunta-aluksia/- veneitä varten. 4.4 Vesipelastustehtävät Oulu-Koillismaan pelastustoimen alue on hukkumistilastoissa hieman keskitasoa heikommalla paremmalla puolella. Pohjois-Pohjanmaalla hukkui vuosien aikana ihmistä (2,71 2,56 henkilöä/ asukasta/vuosi) valtakunnallisen kokonaismäärän ollessa (2,49 2,32 henkilöä/ asukasta/vuosi). Hukkumisista % tapahtuu kesä-, heinä- ja elokuun aikana. Hukkuneista noin % on naisia miehiä. (SUH:n tilastot) Ajantasaistava päivitys ja virheen korjaus Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx 20 (24) Liite 6 8:, perustelumuistio, hyv ,

88 Sivu 88 OSA 2, Perustelumuistio Vesipinta-ala ja vesiliikenteen määrä on Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella muuhun Suomeen verrattuna vähäinen, minkä pitäisi yhdessä alueen valtakunnallisesti pohjoisen sijainnin (vesien lämpötila) kanssa vähentää hukkuneiden määrää. Pelastustoimen vesipelastustehtävistä suurin osa kohdistuu Oulun alueelle (vuosien aikana tehtävää 56 35:stä Oulussa). Vesipelastustehtävien määrä näyttäisikin painottuvan väestökeskittymien mukaisesti. Alueella ei ole varsinaista matkustajalaivaliikennettä. Suurimpia aluksia ovat merialueella risteilevä M/S Aleksandra ja Oulujoella risteilevä M/S Angelina. Merkittävin vesiliikennereitti on Hailuodon lautta (n. 7,5 km/ n. 60 henkilöautoa). Ajantasaistava päivitys Vesistöistä aiheutuviin riskitekijöihin nähden on pelastustoimen suunnittelussa varauduttava seuraavaan: - Jokaisella alueen asemapaikalla (pieniä sivupaloasemia lukuun ottamatta) on oltava henkilöstön koulutuksen ja varusteiden puolesta valmius pintapelastustehtävien suorittamiseen, mikä tarkoittaa vesipelastustoiminnan tasoa 3 (Pelastussukellusohje, SM, ). - Oulussa, missä suoritettiin noin 65 % vuosien vesipelastustehtävistä, on pintapelastusvalmiuden lisäksi pyrittävä ylläpitämään välitöntä vesisukellusvalmiutta (taso 1). Ajantasaistava päivitys - Oulun vesisukellusvalmiutta on hyödynnettävä muun pelastustoimialueen vesipelastustoiminnassa. Samalla on kartoitettava sopimusperusteisen vesisukellustoiminnan kehittämismahdollisuudet yhdessä niiden ulkopuolisten henkilöiden/ organisaatioiden kanssa, joilla on riittävä valmius kiireellisten vesisukellustehtävien suorittamiseen. - Vesipelastusvalmiutta arvioitaessa on syytä huomata, että ongelmat pintapelastuksessa johtavat helposti vesisukellukseen, johon useimpien asemapaikkojen valmius on erittäin huono. - Hailuodon lauttoja, M/S Alexandraa sekä M/S Angelinaa varten on laadittava kohdevasteet (hälytysvastesuunnittelu). 4.5 Luonnononnettomuudet Pelastustoimialueella sattui vuosien aikana noin pelastustoimen valmiutta edellyttänyttä luonnononnettomuutta. Tapahtumat liittyvät yleisimmin myrskyihin, kevättulviin tai rankkasadetulviin. liittyivät etenkin vuonna 2011 myrskyihin. Vuoden 2010 aikana merkittäviä luonnononnettomuuksien aiheuttajia olivat myös kevättulvat ja rankkasateet. Luonnonilmiöihin liittyviä pelastustehtäviä aiheuttaa myös salamointi, jääpadot, lumisateet (tykkylumi, kinostuminen, lumivyöryt). Vuoden 2000 jälkeen on sattunut muutamia luonnononnettomuutta, joista on aiheutunut vakavia henkilövahinkoja. Ajantasaistava päivitys Etelä- ja Keski-Suomessa riehui vuosien 2010 ja 2011 erittäin voimakkaita myrskyjä, jotka aiheuttivat kymmenien miljoonien eurojen vahingot ja tuhansia tehtäviä pelastustoimelle. Myrskyt katkoivat sähköjä ja tietoliikenneyhteyksiä, aiheuttivat haittaa vesi- ja viemärilaitoksille, katkoivat liikenneyhteyksiä ja vaikuttivat pahimmillaan useiden viikkojen ajan yhteiskunnan perusrakenteisiin. Erittäin vakavat myrskyvahingot aiheutuivat paikoin vain muutamien minuuttien aikana. Ilmiöistä käytettiin nimitystä syöksyvirtaus. Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx 21 (24) Liite 6 8:, perustelumuistio, hyv ,

89 Sivu 89 OSA 2, Perustelumuistio Maailmalla koetut äärimmäisen vakavat luonnononnettomuudet, kuten maanjäristykset ovat Suomessa erittäin harvinaisia. Suomessa sattuu vuosittain voimakkuudeltaan 1-4 magnitudin maanjäristystä. Näistä ei ole tiettävästi aiheutuvat vahinkoja, sillä vahinkoja aiheuttavien maanjäristysten voimakkuus on yleensä vähintään 5 magnitudia. Lähes puolet Suomessa vuosien aikana havaituista maanjäristyksistä sattui Kuusamon alueella, mikä lisää maanjäristyksen todennäköisyyttä Oulu-Koillismaan pelastustoimialueella. Vuosien aikana maanjäristyksiä on ollut erityisesti Kouvolan seudulla. Vuoden 1965 jälkeen voimakkain Suomessa rekisteröity maanjäristys sattui Alajärvellä 17. helmikuuta Sen magnitudiksi määritettiin noin 3.8. Kuva 17 Suomessa vuosien aikana sattuneet maanjäristykset. (Seismologian laitos, Internet-sivut) Pelastustoimi kykenee suoriutumaan luonnononnettomuuksista kohtalaisen hyvin. Ongelmia voi aiheuttaa mm. hälytysten määrä raivonnut myrsky aiheutti pelastustoimialueen asemapaikoille lyhyessä ajassa lähes 150 tehtävää. Myrsky ei kuitenkaan aiheuttanut henkilövahinkoja. Kiiminkijoen jääpatotulvat keväällä 2013 sitoi pelastuslaitoksen henkilöstöä yhtäjaksoisesti lähes viikon ajaksi. Tulvissa menehtyi yksi henkilö. Ajantasaistava päivitys Luonnonvoimista aiheutuviin riskitekijöihin liittyen on pelastustoimen suunnittelussa varauduttava seuraavaan: - Pelastuslaitoksella on oltava jatkuva valmius pelastustoiminnan johtamisen ja hätäkeskuksen toiminnan tukemiseen myrskytilanteissa. Tämä tarkoittaa mm. valmiutta perustaa pelastustoimen johtokeskus. Valmiuden nostamista on harkittava jo myrskyistä saatavien ennakkovaroitusten perusteella (tilanneseurannan aloittaminen). - Myrskytilanteisiin ja muihinkin onnettomuuksiin liittyvän tilannekuvan kokoamista ja jakamista on kehitettävä. - Pelastuslaitoksen on kehitettävä valmiuttaan tukea muuta yhteiskuntaa myrskyjen ja muiden luonnononnettomuuksien edellyttämissä toimissa. - Pelastustoimen asemapaikkojen valmiuden ylläpitämisessä on varauduttava pitkien sähkö- ja viestiliikennekatkosten aiheuttamiin ongelmiin (vaikutukset omaan toimintaan). - Mahdolliset myrskytilanteet on huomioitava yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmissa (valvonta). - Nykyistä järjestelyä varautumisesta jääpatoihin sekä kevät- ja syystulviin on jatkettava myös alueellisessa pelastustoimessa. - Lumivyöryriski on huomioitava pelastustoimen suunnittelussa ja kalustohankinnoissa ainakin Rukan alueella. - Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyviin ilmaston ääri-ilmiöihin on varauduttava. Erityisesti on huomioitava rankkasateet, tulvat, pitkät kuivuusjaksot. 4.6 Muut pelastustoimen tehtävät Pelastustoimen valmiutta edellyttävät tehtävät voivat liittyä lähes mihin tahansa onnettomuus- tai vahinkotapahtumaan. Oulu-Koillismaan pelastustoimen asemapaikat suorittavat vuosittain noin tehtävää. Eniten työllistää erilaiset tarkistus- ja varmistustehtävät, joista suuri osa liittyy auto- Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx 22 (24) Liite 6 8:, perustelumuistio, hyv ,

90 Sivu 90 OSA 2, Perustelumuistio maattisten paloilmoitus- ja sammutuslaitteistojen aiheuttamiin erheellisiin hälytyksiin. Muihin onnettomuuksiin liittyen on pelastustoimen suunnittelussa varauduttava seuraavaan: - Rakennussortumissa tarvittavan erityiskaluston ja asiantuntemuksen saaminen onnettomuuspaikalle on suunniteltava hälytysohjein ja sopimuksin etukäteen. - 1-luokan vesistöpatoja varten on laadittava patoturvallisuusohjeiden edellyttämät pelastussuunnitelmat. Pato-onnettomuuksiin liittyvä suunnitteluvastuu on keskitettävä. Toimintavalmiutta on ylläpidettävä sisäisin koulutuksin ja yhteistoimintaharjoituksin patojen omistajien ja yhteistoimintaviranomaisten kanssa. 5. NORMAALIAJAN HÄIRIÖTILANTEISIIN JA POIKKEUS- OLOIHIN VARAUTUMINEN Pelastuslaitoksen varautuminen normaaliajan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin perustuu normaaliajan uhkamalliin täydennettynä erilaisilla poikkeusolojen uhkamalleilla. Merkittävimmät uhkamallit on esitetty Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (VN:n periaatepäätös), jonka viimeisin päivitys on julkaistu Strategian mukaisia uhkamalleja ovat: - voimahuollon vakavat häiriöt - tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt - kyberuhkat - kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt - yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt - elintarvikehuollon vakavat häiriöt - rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt - julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen - väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt - suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat - terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus - rajaturvallisuuden vakavat häiriöt - poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus - sotilaallisen voiman käyttö Edellä mainitut uhkamallit kohdistuvat myös pelastustoimeen siinä missä muuhunkin yhteiskuntaan. Uhat voivat esiintyä samanaikaisesti tai yksittäisinä. Normaaliolojen häiriötilanteissa uhkamallit esiintyvät todennäköisimmin yksittäisinä, mutta niiden seuraukset voivat ketjuuntua ja laajeta. Esimerkiksi laaja-alaiset ja pitkäkestoiset sähkökatkokset voivat aiheuttaa vakavaa haittaa energianjakelulle, vedenjakelulle, viestiliikenteelle, päivittäistavarakaupalle, rahahuollolle, katkosalueen väestön toimeentulolle, jne. Valmiuslain (1552/2011) 12 :n mukaan pelastuslaitos on muiden julkishallinnon laitosten tavoin velvollinen varautumaan tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitamiseen myös poikkeusoloissa. Oman toimintansa jatkuvuuden lisäksi pelastusviranomaisten odotetaan tukevan muuta yhteiskuntaa kriiseistä selviämisessä. Tämä on havaittu mm. myrskytilanteista, vesikriiseistä ja kouluampumistapauksista tehdyissä tutkimusraporteissa. Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx 23 (24) Liite 6 8:, perustelumuistio, hyv ,

91 Sivu 91 OSA 2, Perustelumuistio Poikkeusoloista ja normaaliajan häiriötilanteista aiheutuviin riskitekijöihin liittyen on pelastustoimen suunnittelussa varauduttava seuraavaan: - Pelastuslaitoksen on oltava selvillä oman palvelutuotannon jatkuvuutta uhkaavista riskitekijöistä. Riskikartoituksissa on huomioitava keskeisien sidosryhmien palvelutuotannon häiriötilanteet (hätäkeskus, puhelinoperaattorit, jne.). - Pelastuslaitoksen on huolehdittava erilaisten riskienhallinnan menetelmien, jatkuvuussuunnitelmien ja kalustohankintojen avulla oman palvelutuotannon turvaamisesta kaikissa olosuhteissa. Erityinen huomio on kohdistettava useita päiviä/viikkoja jatkuviin sähkökatkoksiin. - Pelastuslaitoksen on ylläpidettävä omaan toimintaan liittyviä johtamisja valmiussuunnitelmia sekä huolehdittava palvelutuotannon jatkuvuuden edellyttämistä varauksista. - Pelastuslaitoksen on kehitettävä tilannekuvan kokoamiseen ja jakamiseen liittyviä järjestelmiään sekä tarkistettava onnettomuustiedotukseen ja kriisiviestintään liittyvät suunnitelmat. - Pelastuslaitoksen on varauduttava tukemaan muuta yhteiskuntaa myös sellaisten kriisitilanteiden hallinnassa, joihin ei liity varsinaisia pelastustoimia. Tukea on tarvittaessa tarjottava. - Pelastuslaitoksen on lisättävä omatoimisen varautumisen tukemiseen (koulutus ja valvonta) kohdistettavaa työpanosta. - Pelastuslaitoksen on varauduttava pelastuslain 28 :n mukaisesti toimintojen priorisoimiseen. Priorisointi tulee yleisimmin kyseeseen hälytystehtävien ruuhkautuessa (myrskyt, kevättulvat, metsäpalokaudet, jne.), mutta myös esim. pelastuslaitoksen henkilöstöön kohdistuvissa pandemiatilanteissa. Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa xx.xx.xxxx, xx 24 (24) Liite 6 8:, perustelumuistio, hyv ,