Asia Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi uusista psykoaktiivisista aineista

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriö, Oikeusministeriö, Sisäministeriö PERUSMUISTIO STM HTO Kotovirta Elina(STM), Matikkala Jussi(OM), Nevala Minna(SM) JULKINEN Asia Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi uusista psykoaktiivisista aineista Kokous U/E/UTP-tunnus U 78/2013 vp, U 77/2013 vp, UJ 6/2015 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Neuvoston horisontaalisessa huumausainetyöryhmässä (HDG) alkoi syksyllä 2013 neuvotteluprosessi, jossa on etsitty uutta tapaa kieltää EU:n tasolla uusia psykoaktiivisia aineita eli ns. muuntohuumeita. Neuvottelut alkoivat komission annettua ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi uusista psykoaktiivisista aineista (COM(2013) 619 final) Asetusehdotuksen ohella annettiin ehdotus direktiiviksi laittoman huumausainekaupan rikostunnusmerkistöjä ja seuraamuksia koskevien vähimmäissääntöjen vahvistamisesta 25. päivänä lokakuuta 2004 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2004/757/YOS muuttamisesta huumausaineiden määritelmän osalta (COM(2013) 618 final). Asetuksen käsittely törmäsi lopulta sen oikeusperustaan SEUT 114, joka ei kelvannut enemmistölle jäsenmaista. Latvia ryhtyi puheenjohtajuuskaudellaan 2015 keväällä selvittämään mahdollisuutta asetuksen oikeusperustan vaihtamiseksi ja vei asian pysyvien edustajien komitean (Coreper) käsiteltäväksi. Coreper-keskustelun lopputuloksena työryhmässä päätettiin jatkaa vaihtoehtoisen oikeusperustan SEUT 83(1) artiklan pohjalta. Seuraava puheenjohtaja Luxemburg laati neuvoston oikeusyksikön avustuksella direktiiviesityksen korvaamaan komission asetusehdotusta, joka sisälsi samat elementit kuin komission asetusesitys. Neuvotteluissa kävi kuitenkin ilmi, että yhteen SEUT 83(1) artiklaan perustuvaan direktiiviin ei voida ottaa mukaan kaikkia tarvittavia elementtejä. Useat jäsenvaltiot näkivät, että ratkaisu voisi olla tehtävien jakaminen kahteen eri instrumenttiin. Alankomainen puheenjohtajuuskaudella Coreper hyväksyi 6. huhtikuuta 2016 puheenjohtajan ehdottaman lähestymistavan, jossa puheenjohtajan SEUT 83(1) artiklaan perustuvaan direktiiviluonnokseen jätetään uusien psykoaktiivisten aineiden määritelmä ja säännöksiä nopeasta unionin tason päätöksenteosta haitallisten uusien psykoaktiivisten aineiden kriminalisoimiseksi kaikissa jäsenvaltioissa. Samalla Coreper pyysi komissiota esittämään ehdotuksen Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) perustamisasetuksen (asetus (EY) N:o 1920/2006) muuttamisesta. Tämän johdosta Komissio antoi ehdotuksen Euroopan

2 2(7) parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 1920/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tiedonvaihdosta, varhaisvaroitusjärjestelmästä ja riskinarviointimenettelystä (COM(2016) 547 final). Tässä uudessa esityksessä luovuttiin aineiden luokittelusta kuluttajamarkkinoilta kiellettyihin aineisiin ja huumausaineisiin ja nyt esitetyssä mallissa aineita luokitellaan vain huumausaineiksi. Puheenjohtajan direktiiviluonnos ja Komission asetusehdotus muodostavat kokonaisuuden, joita käsitellään rinnakkain. Neuvottelut jatkuvat HDG-työryhmässä. Tässä U-jatkokirjeessä kuvataan komission uutta asetusehdotusta ja puheenjohtajan direktiiviesitystä sekä neuvottelujen etenemistä neuvostossa. U-jatkokirje liittyy U-asiaan U 78/2013 vp koskien ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi uusista psykoaktiivisista aineista ja U 77/2013 vp, joka koskee komission direktiiviehdotusta laitonta huumausainekauppaa koskevan neuvoston puitepäätöksen muuttamisesta. U- jatkokirje UJ 6/2015 vp on annettu Suomen kanta Suomi katsoo, että uusiin psykoaktiivisiin aineisiin puututaan parhaiten EU-tasolla, koska huumekauppa on rajoja ylittävää. Näin ollen Suomi on pitänyt tervetulleina aloitteita, joiden tavoitteena on vähentää vaarallisten aineiden saatavuutta, tehostaa ja nopeuttaa nykyisen EU-järjestelmän uusia psykoaktiivisia aineita koskevaa valvontaa ja niihin liittyviä seuraamuksia. Suomi on ollut valmis tutkimaan eri oikeusperustojen käyttämistä sääntelyn perustana. Oikeusperustan muutosta suunniteltaessa Suomi on tuonut useasti esiin, että rikosoikeudellista yhteistyötä koskevaa SEUT 83(1) artiklaa käytettäessä oikeusperustana on oltava tarkka, koska valitulla sääntelyratkaisulla voi olla horisontaalista merkitystä rikosoikeuden alalla. Suomi ei pidä nykyistä, päätökseen 2005/387/YOS ja puitepäätökseen 2004/757/YOS perustuvaa mekanismia riittävänä keinona hallita uusia psykoaktiivisia aineita, joten Suomi kannattaa uuden järjestelmän luomista ja pitää nyt esitettyä jakoa kahteen eri instrumenttiin hyvänä ratkaisuna. Asetusesitys COM(2016) 547 final Komission antama asetusehdotus EMCDDA-asetuksen muutoksesta (COM(2016) 547 final) täyttää tavoitteen siitä, että luodaan uusia psykoaktiivisia aineita koskevat riittävät tiedonvaihto ja riskinarviointimenettelyt sekä varhaisen varoituksen järjestelmä. Tehokas tietojenvaihto on keskeistä uusien psykoaktiivisten aineiden torjumiseksi. Suomi pitää tärkeänä, että prosessissa varmistetaan oleellisten EU-virastojen (EMCDDA, Europol, Euroopan lääkevirasto, Euroopan kemikaalivirasto, Euroopan elintarvikevirasto) välinen yhteistyö. Europolin ja sen kansallisten yksiköiden rooli tiedonvaihdossa on myös merkittävä. On myös hyvä tarkastella eri instituutioiden roolien tasapainoa riskinarviointimenettelyn käsittelyssä. Jotta EMCDDA pystyy hoitamaan asetuksessa esitetyt velvoitteet, esitetään sille määrärahojen lisäystä. Suomen näkemyksen mukaan määrärahojen lisäys tulee tapahtua ensisijaisesti tai mahdollisimman pitkälle uudelleen kohdentamalla olemassa olevia

3 3(7) varoja. Rahoituksen tulee tapahtua voimassa olevan rahoituskehyksen puitteissa kasvattamatta budjetin kokoa. Vuosittainen määrärahojen tarve varainhoitovuosina tulee päättää kunakin vuonna osana vuotuista talousarviomenettelyä perustuen realistille arvioille todellisista tarpeista. Suomi odottaa komissiolta lisätietoa miten ehdotettu määrärahojen lisäys on tarkoitus toteuttaa. Direktiiviesitys WK 458/2016 Puheenjohtajan antama päivitetty direktiiviesitys (WK 458/2016) on pääosin sisällöltään ongelmaton. Suomen näkemyksen mukaan SEUT 83(1) artikla mahdollistaa ainoastaan direktiivien käyttämisen vähimmäisharmonisoinnin instrumenttina, jolloin velvoitteen täytäntöönpano edellyttää kansallisia toimia. Suomi ei pidä toivottavana, että tämän oikeusperustan mukaisen rajauksen merkitystä vähennettäisiin antamalla perussäädöksessä tehdyn toimivallan delegoinnin perusteella delegoituja säädöksiä tai täytäntöönpanosäädöksiä, jotka olisivat jäsenvaltioissa suoraan sovellettavia rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevia sääntöjä. Suomi katsoo, että haittojen osalta tulee tarkastella kansanterveyden ohella vaikutuksia ja puuttumismahdollisuuksia niin yhteiskunnallisesti ja yleiseen järjestykseen tai rikollisen toimintaan. Suomi kannattaa uudistuksen tavoitetta kieltoprosessin nopeuttamista nykyisestä. Suomelle sopii kieltopäätöksen ehdotettu toimeenpano 3 kuukaudessa. Suomi voi hyväksyä myös pidemmän toimeenpanoaikataulun. Pääasiallinen sisältö Asetusesitys COM(2016) 547 final Komissio antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 1920/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tiedonvaihdosta, varhaisvaroitusjärjestelmästä ja riskinarviointimenettelystä (COM(2016) 547 final). Komissio ehdottaa asetukseen (EY) N:o 1920/2006 kohdennettuja muutoksia, joilla varhaisvaroitusjärjestelmää ja riskinarviointimenettelyä koskevat luonnossäännökset uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta komission asetusehdotuksesta vuodelta 2013 integroidaan EMCDDA:n perustamisasetukseen. Esitystä on luettava yhdessä laittoman huumausainekaupan rikostunnusmerkistöjä ja seuraamuksia koskevien vähimmäissääntöjen vahvistamisesta 25 päivänä lokakuuta 2004 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2004/757/YOS9 muuttamisesta annetun direktiivin (EU).../... kanssa. Molempien säädösten tarkoituksena on korvata neuvoston päätöksellä 2005/387/YOS perustettu mekanismi. Komission uudella ehdotuksella pyritään aiemman ehdotuksen tavoin lujittamaan EU:n varhaisvaroitusjärjestelmää ja riskinarviointia sekä keventämään menettelyjä toimien tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi. Menettelyn nopeuttamiseksi määräaikoja lyhennetään verrattuna nykyiseen, neuvoston päätökseen 2005/387/YOS perustuvaan järjestelmään. Jotta uusia psykoaktiivisia aineita koskevien tietojen kerääminen olisi nopeaa ja

4 4(7) tehokasta, EMCDDA:n on sovittava työjärjestelyistä Europolin, Euroopan lääkeviraston, Euroopan kemikaaliviraston ja Euroopan elintarvikeviraston kanssa. Ehdotuksessa otetaan huomioon painopisteet, jotka on esitetty 28. huhtikuuta 2015 hyväksytyssä Euroopan turvallisuusagendassa. Turvallisuusagendassa korostetaan, että kaikista rikollisista markkinoista laittomien huumausaineiden markkinat ovat edelleen dynaamisimmat ja että uusien psykoaktiivisten aineiden leviäminen on trendi. Siinä myös todetaan, että uusia psykoaktiivisia aineita tuotetaan yhä useammin EU:ssa, minkä vuoksi on kiire hyväksyä uutta EU:n lainsäädäntöä. Uusia psykoaktiivisia aineita voidaan pitää kasvavana uhkana. Asetusesityksessä täsmennetään EMCDDA:n tehtäviksi uusia psykoaktiivisia aineita koskeva tiedonvaihto ja varhainen varoittaminen sekä riskinarviointi. Lisäksi keskus seuraa kaikkia uusia psykoaktiivisia aineita, joista jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet. Esityksessä vahvistetaan jäsenvaltioiden, EMCDDA:n ja Europolin toimenpiteitä ja yhteistyötä uusia psykoaktiivisia aineita koskevassa tiedonvaihdossa ja varhaisessa varoittamisessa. Esityksessä kuvataan EMCDDA:n uusia psykoaktiivisia aineita koskevan alustavan raportin sisältö sekä menettelyt sen laatimista ja esittämistä varten ja miten Europol, Euroopan lääkevirasto, Euroopan kemikaalivirasto ja Euroopan elintarvikevirasto osallistuvat alustavaa raporttia varten tarvittavien tietojen keruuseen. Asetusesityksessä esitetään komissiolle toimivaltaa pyytää EMCDDA:ta tekemään riskinarviointi sellaisesta uudesta psykoaktiivisesta aineesta, josta on laadittu alustava raportti. Vahvistetaan menettelyt, joiden mukaan EMCDDA:n tiedekomitea laatii riskinarvioinnin, sekä menettelyt riskinarviointiraportin laatimista ja esittämistä varten ja täsmennetään missä tilanteessa uudesta psykoaktiivisesta aineesta ei tehdä riskinarviointia. Komissio harkitsee vuoden 2017 työohjelmaansa laatiessaan uusista psykoaktiivisista aineista vuonna 2013 annetun asetusehdotuksensa vetämistä pois. Direktiiviesitys WK 458/2016 Puheenjohtajan direktiiviesityksessä esitetään muutettavaksi huumausaineen määritelmää niin, että se kattaisi myös uudet psykoaktiiviset aineet. Direktiiviin lisättäisiin uusien psykoaktiivisten aineiden määritelmä ja säännöksiä nopeasta unionin tason päätöksenteosta haitallisten uusien aineiden kriminalisoimiseksi kaikissa jäsenvaltioissa. Päätös uuden aineen valvontaan ottamisesta tehtäisiin esityksen mukaan toimeenpanopäätöksellä, mikäli uuden psykoaktiivisen aineen voidaan riskinarvioinnin perusteella katsoa aiheuttavan vakavaa vaaraa kansanterveydelle Unionin tasolla. Jäsenmailla olisi 3 kuukautta aikaa päätöksen toimeenpanoon. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 168(5) ja SEUT 83(1) artikla, tavallinen lainsäätämisjärjestys. Käsittely Euroopan parlamentissa Esittelijät ja varjoesittelijät ilmoittivat Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan (LIBE) kokouksessa 15. kesäkuuta 2016, että ne ovat päättäneet noudattaa tätä uutta lähestymistapaa kokonaisratkaisuna ja tehdä yhteistyötä neuvoston ja komission kanssa sopimukseen pääsemiseksi. Koska ehdotuksen sisältö on

5 tämän yhteisymmärryksen mukainen, uusi ehdotus ei edellytä uusia sidosryhmien kuulemisia. 5(7) Kansallinen valmistelu U-kirjelmät U 78/2013 vp ja U 77/2013 vp U-jatkokirje UJ 6/2015 vp Huumausainejaosto (EU 39) kirjallisena menettelynä viikolla 40. Oikeus- ja sisäasiat -jaosto (EU 7) kirjallisena menettelynä viikolla 40. Eduskuntakäsittely U-kirjelmät U 78/2013 vp ja U 77/2013 vp LaV , StV U-jatkokirje StV , LaV Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Huumausaineista ja kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisista aineista säädetään huumausainelaissa ja -asetuksissa (373/2008; 543/2008; 548/2008; 1130/2014). Huumausainerikoksista säädetään rikoslain (39/1889) 50 luvussa ja terveyttä ja turvallisuutta vaarantavista rikoksista rikoslain 44 luvussa. Nykyisen lainsäädännön puitteissa neuvosto tekee päätöksen 2005/387/YOS perusteella päätökset tietyn psykoaktiivisen aineen ottamisesta EU:n valvontaan. Tämän jälkeen nämä aineet säädetään kansallisesti huumausaineiksi valtioneuvoston asetuksella, jolloin niihin sovelletaan myös rikoslain huumausainerikoksia koskevia säännöksiä. Valtioneuvoston asetuksella annetaan myös tarkempia säännöksiä siitä, mitä aineita on pidettävä kuluttajamarkkinoilta kiellettyinä psykoaktiivisina aineina. Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan huumausaineita koskeva lainsäädäntö ei kuulu maakunnan lainsäädäntövaltaan. Alkuperäisestä esityksestä pyydettiin kuitenkin lausunto asiasta syksyllä Maakuntahallituksen lausunnon mukaan Ahvenanmaalla ei ollut erityistä lausuttavaa asiassa. Taloudelliset vaikutukset EU:n huumausaineseurantakeskus EMCDDA vastaa uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tiedonvaihdosta, varhaisvaroitusjärjestelmästä ja riskinarviointimenettelystä. EMCDDA:lle annetaan jo tukea unionin talousarviosta. Jotta EMCDDA pystyisi käsittelemään kasvavaa määrää uusia psykoaktiivisia aineita koskevia tiedonvaihtopyyntöjä sekä huolehtimaan kevennetystä EU:n varhaisvaroitusjärjestelmästä ja riskinarviointimenettelystä, sen talousarvioon esitetään lisättäväksi yhteensä euroa kaudella järjestelmän kehittämistä varten ja euroa vuodessa kolmen uuden sopimussuhteisen toimihenkilön rahoittamista varten. Komission mukaan ehdotus olisi EU:n nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen. Komission ehdotuksessa esitetyt vaikutukset EU-budjettiin ovat epäselvästi esitetyt. Lisäksi tulee huomioida mahdolliset muihin virastoihin, erityisesti Europoliin, liittyvät käytännön vaikutukset. Asian jatkovalmistelussa on tarpeen selvittää ehdotuksen vaikutuksia.

6 Suomessa on tällä hetkellä oma kansallinen haittojen arviointijärjestelmä, joten valmiudet tietojen keräämiseen ja toimittamiseen ovat hyvät. Tietopyyntöjen lisääntyminen ja uudet mahdolliset lupamenettelyt lisäävät kuitenkin valvontaviranomaisten, lupaviranomaisten ja kansallisen yhteyspisteen tehtäviä. Kansallisia taloudellisia ja muita vaikutuksia arvioidaan jatkotyössä ja muutokset toteutetaan valtiontalouden kehyspäätösten (JTS) mukaisten määrärahojen puitteissa. 6(7) Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Oikeusperustalla on merkitystä säädöksen alueellisen soveltamisen kannalta. Käytettäessä perussopimuksen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen kuuluvaan yhteistyötä rikosoikeuden alalla koskevaa SEUT 83(1) artiklaa, tulevat Yhdistyneen Kuningaskunnan, Irlannin ja Tanskan erityisjärjestelyt pöytäkirjan 21 ja 22 mukaisesti sovellettaviksi. COM(2016) 547 final WK 458/2016 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot STM/Elina Kotovirta OM/ Jussi Matikkala SM/ Minna Nevala EUTORI-tunnus EU/2013/1522 Liitteet Viite

7 7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi huumeet, oikeus- ja sisäasiat OM, SM, STM, UM EUE, OKM, TEM, TPK, TULLI, VM, VNK