KIERTO KIRJE KOKOELMA No 67

Transkriptio

1 POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN 1970 KIERTO KIRJE KOKOELMA No 67 No 67 Kiertokirje työaikalain alaisten posti-ja lennätinlaitoksen virkamiesten työajoista. Työaikalain muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta 1965 annetun lain (713/65) 19 a :n 2 momentin nojalla ovat valtioneuvosto ja valtion virkamiehiä edustavat keskusjärjestöt työaikalain alaisten valtion virkamiesten työaikakysymyksiä koskevasta sopimusmenettelystä 9 päivänä syyskuuta 1966 annetun asetuksen 1 :n mukaisesti tehneet 4 päivänä maaliskuuta 1970 työaikalain alaisten valtion virkamiesten työajoista sopimuksen, jonka voimaan saattamisesta valtioneuvosto on samana päivänä antanut päätöksen (VvM:n yleiskirje No P 676/ ). Mainitun sopimuksen nojalla ovat toisaalta posti- ja lennätinhallitus ja toisaalta Virkamiesliitto r.y. sekä Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestön VTY:n valtuuttamana Postiliitto r.y. tehneet sopimuksen työaikalain alaisten virkamiesten työajoista posti- ja lennätinhallinnossa (Pll:n työaikasopimus). Sitten kun valtiovarainministeriö on kirjelmällään No 2074/ hyväksynyt viimeksimainitun sopimuksen, posti- ja lennätinhallitus on päättänyt sopimuksen voimaansaattamisesta sopimukseen sisältyvien määräyksien lisäksi noudatettavaksi seuraavaa: I. Voimaantulo Posti- ja lennätinlaitoksen työaikasopimusta sovelletaan lukien. Työaikoja ei pitennetä sopimuksen voimaantulon johdosta, joten ne pysyvät samoina kuin aikaisemman sopimuksen voimassaoloaikana. II. Soveltamisala 1. Tähän kiertokirjeeseen sisältyviä määräyksiä sovelletaan työaikalain soveltamisesta valtion virkamiehiin annetun asetuksen (Säännöskokoelma VII.3) mukaan työaikalain alaisiin posti- ja lennätinlaitoksen virkamiehiin. Sopimus ei koske työaikalain ulkopuolella olevia virkamiehiä. 2. Sopimuksen mukaan sovelletaan työaikalain 5 :n säännöksiä rakennustöissä sekä kone- ja korjauspajoissa työaikalain soveltamismääräyksien edellyttämällä tavalla. Tästä johtuen työaika määräytyy työaikalain 5 :n mukaisesti asennus- ja rakennustöissä, autokorjaamoissa, autovarikoissa korjaustöissä (lukuunottamatta huoltotehtäviä), korjauspajoissa ja varastoissa (lukuunottamatta päävaraston kaukokuljetustehtäviä). 3. Siltä osin kuin tämän kiertokirjeen määräyksistä ei muuta johdu, pysyvät posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeellä No 94/1964 työaikalain soveltamisesta annetut määräykset (Säännöskokoelma VII. 10) soveltuvin osin edelleen toistaiseksi noudatettavina. III. Työajan tehokas käyttö 1. Työajan käyttö on järjestettävä viraston tai laitoksen toiminnan kannalta tarkoi /17

2 2 tuksenmukaisimmin ja mahdollisimman tehokkaaksi. 2. Työtuntijärjestelmät (virantekotaulukot) on pyrittävä laatimaan siten, että säännöllinen työaika mahdollisimman tarkasti vastaa sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa. IV. Korvauksien laskemisessa tapahtuneet muutokset 1. Muutoksena aikaisemmin noudatettuun menettelyyn tapahtuu työaikalain 5 :n alaisilla eri korvauksiin oikeuttavien aikojen pyöristäminen täysiksi tunneiksi viikoittain. Jo maksettuja korvauksia ei tämän muutoksen johdosta tarkisteta. 2. Kahden työjakson tasoituskautta sovellettaessa lasketaan tasoituskauden keskeytyessä korvaukset jaksoparin ensimmäisen työjakson osalta sopimuksen 6 :n 3 kohdan 3 kappaleessa säädetyllä tavalla. Ylityökorvauksena maksetaan 100 %:Ila korotettu tuntipalkka tällöinkin ajalta, joka ylittää suhteellisten työtuntinormien taulukon mukaisen 50 %:lla korotettuun tuntipalkkaan oikeuttavien tuntien enimmäismäärän. V. Korvausten tilitykset 1. Korvausluettelot (lom ) laaditaan työaikalain 6 :n alaisessa työssä olevien osalta työjaksoittain (3-viikkoisjaksoittain) ja työaikalain 5 :n alaisessa työssä samoin työjaksoittain tai palkanmaksukausitta^, jolloin viimeksi mainitussa tapauksessa maksetaan samalla kertaa ja yhtenä summana kuukauden aikana päättyneiltä työviikoilta suoritettavat korvaukset. 2. Ylityökorvauksia sekä ilta- ja yötyölisiä laskettaessa on korvausluetteloon työtunteja merkittäessä meneteltävä seuraavasti: a) Työaikalain 6 :n alaisessa työssä: Päivittäiset tehdyt työtunnit merkitään korvausluettelon sarakkeeseen 1. Ilta- ja yötyölisään sekä ylityökorvaukseen oikeuttavat työtunnit merkitään niitä varten varattuihin korvausluettelon sarakkeisiin. Tasoitus täydeksi tunniksi tapahtuu työjaksoittain. Mikäli säännöllinen työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 120 tuntia työjaksossa (6 viikon tasoituskausi), merkitään korvausluettelon sarakkeen 1 työjakson alkamis- ja päättymispäivää osoittavan kohdan yläpuolelle I tai II riippuen siitä kumpi tasoituskauden työjaksoista on kyseessä. Jos molemmat tai jompikumpi tasoituskauden työjaksoista on keskeytynyt ko. sopimuksen 6 :n 2 kohdassa mainitusta syystä ja olipa ensimmäisen työjakson päätyttyä suoritettu ylityökorvausta taikka ei, on jälkimmäistä jaksoa koskevassa korvausluettelossa varattava asianomaista virkamiestä varten kaksi riviä, joista ylemmälle merkitään tiedot edellisestä työjaksosta. b) Työaikalain 5 :n alaisessa työssä: Päivittäiset tehdyt työtunnit merkitään viikoittain korvausluettelon sarakkeeseen 1 jokainen viikko eri riville aloittaen korvausluettelon vasemmasta laidasta. Sarakkeen otsikosta voidaan yliviivata käyttämättä jääviä viikonpäiviä vastaavat ruudut, mikäli korvausluettelolla samalla kertaa maksetaan korvauksia ja lisiä vain työaikalain 5 :n alaisille. Iltatyölisään oikeuttavien työtuntien yhteismäärä ja yötyölisään oikeuttavien työtuntien yhteismäärä merkitään niitä varten varattuihin korvausluettelon sarakkeisiin viikoittain. Ylityökorvaukseen oikeuttavien työtuntien yhteismäärät merkitään samoin viikoittain asianomaisiin sarakkeisiin siten, että sarakkeet jaetaan viivalla vaakasuorasti kahteen osaan ja viivan yläpuolelle merkitään vuorokautiset ylityötunnit ja viivan alapuolelle viikoittaiset ylityötunnit.

3 Tasoitus täydeksi tunniksi tapahtuu työaikalain 5 :n alaisuuteen kuuluvilla viikoittain erikseen vuorokautisten ja erikseen viikoittaisten ylityötuntien sekä samoin iltaja yötyölisään oikeuttavien työtuntien kohdalla. Lisäksi tulee korvausluettelon asianomaisesta sarakkeesta näkyä samalla kertaa korvattavien (= 3-viikkoisjaksoon sisältyneiltä tai kalenterikuukauden aikana päättyneiltä työviikoilta kertyneiden) edellä mainituin tavoin korvausluetteloon merkittyjen korvauslajeittain laskettujen työtuntien yhteismäärät, joiden yhteismäärien perusteella kukin korvaus tai lisä on laskettu. 3. Sunnuntaityökorvaukseen oikeuttavien työtuntien korvausluetteloon merkitsemisen kohdalla pitää soveltuvin osin paikkansa mitä edellä ylityökorvaukseen ja iltaja yötyölisään oikeuttavien työtuntien merkitsemisestä on määrätty. Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta Tasoitus täydeksi tunniksi tapahtuu työaikalain 6 :n alaisessa työssä työjaksoittain ja työaikalain 5 :n alaisessa työssä viikoittain. 4. Vakinaisten virkamiesten, ylimääräisten toimenhaltijoiden, tilapäisten toimihenkilöiden ja liikenneoppilaiden ylityökorvaukset sekä ilta-ja yötyölisät tilitetään tiliilmoituksessa niitä varten varattujen koodien kohdalla. Viransijaisten ja satunnaisten apulaisten ylityökorvaukset ja ilta- ja yötyölisät tilitetään saman koodin kohdalla kuin varsinainen palkkaus. Nämä määräykset tulevat voimaan lukien. Samasta ajankohdasta lukien kumotaan kiertokirje No 103/1968 työaikalain alaisten valtion virkamiesten työajoista posti-ja lennätinhallinnossa. 3 Pääjohtaja Oiva Salolla Johtaja T. Roine Liite 1 Sopimus työaikalain alaisten virkamiesten työajoista posti- ja lennätinhallinnossa (Pll:n työaikasopimus). Liite 2 Suhteelliset työtuntinormit tunteina ja minuutteina työaikalain 6 :n mukaisessa työssä. Liite 3 Edelliseen sopimukseen liittyvä pöytäkirja.

4 4 Liite 1 Sopimus työaikalain alaisten virkamiesten työajoista posti-ja lennätinhallinnossa (Pll:n työaikasopimus) Viitaten työaikalain alaisten valtion virkamiesten työaikakysymyksiä koskevasta sopimusmenettelystä 9 päivänä syyskuuta 1966 annetun asetuksen (466/66) 3 :ään sekä valtioneuvoston ja saman asetuksen 2 :n 3 momentissa mainittujen keskusjärjestöjen 4 päivänä maaliskuuta 1970 allekirjoittaman työaikalain alaisten valtion virkamiesten työajoista tehdyn sopimuksen 9 :ään sekä valtioneuvoston samana päivänä antamaan päätökseen sanotun sopimuksen voimaan saattamisesta (VvM:n yleiskirje No P 676/ ) ovat allekirjoittaneet neuvottelupuolet posti- ja lennätinhallitus toisaalta ja toisaalta valtion virkamiehiä edustavat keskusjärjestöt Virkamiesliitto Tjänstemannaförbundet r.y. ja Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestö VTY r.y:n valtuuttamana Postiliitto r.y. sopineet työaikalain alaisten virkamiesten työajoista posti- ja lennätinhallinnossa seuraavaa: 1 S Työaikalain alaisten posti- ja lennätinlaitoksen virkamiesten (472/68) säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa tai keskimäärin 120 tuntia kolmen viikon työjaksossa. Viikoittain tai työjaksoittain laskettuja keskimääräisiä kokonaistyöaikoja ei pitennetä sopimuksen voimaantulon johdosta. 2 Työajan tehokas käyttö hyväksytään. 3 Työaikalain 5 ja 6 :ien soveltaminen Postivirkamiehiin, lennätin virkamiehiin ja viestiasemilla palveleviin ns. teknillisiin apulaisiin sovelletaan työaikalain 5 :n mukaista vuorokautista ja viikoittaista työaikaa, jos heidän työvuorojaan ei ole järjestetty ympärivuorokautisiksi tai jos he eivät tee yötyötä taikka kuulu matkustavaan henkilökuntaan, ellei se ole mahdotonta tai epätarkoituksenmukaista. Puhelinvirkailijoihin ja radiosähköttäjiin sovelletaan työaikalain 5 :n edellyttämää työaikaa, jos heidän työvuorojaan ei ole järjestetty ympärivuorokautisiksi. Rakennustöissä sekä kone- ja korjauspajoissa sovelletaan työaikalain 5 :n säännöksiä sen mukaan kuin työaikalain soveltamismääräyksissä on määrätty. Muissa tapauksissa posti- ja lennätinlaitoksen virkamiesten työaika määräytyy työaikalain 6 :n mukaan. 4 Säännöllinen työaika työaikalain 6 rn mukaisissa töissä Työaikalain 6 :n mukaisissa töissä on säännöllinen työaika keskimäärin 120 tuntia kolmen viikon työjaksossa. Säännöllinen työaika ei työjaksoa kohden saa ylittää 126 tuntia ja työtä varten on ennakolta laadittava työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika enintään kahden peräkkäisen työjakson aikana tasoittuu sanottuun keskimäärään. Milloin

5 työaika tasoitetaan vain yhden työjakson kuluessa, on työjakson säännöllinen työaika 120 tuntia. 5 S Säännöllinen työaika työaikalain 5 m mukaisissa töissä 1. Säännöllinen työaika työaikalain 5 :n mukaisessa työssä on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, kuitenkin siten, että säännöllinen työaika voi olla keskimäärin 40 tuntia viikossa päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään 3 viikon pituisena ajanjaksona sekä keskeytyvässä kolmivuorotyössä enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. 2. Säännöllinen vuorokautinen työaika voidaan tilapäisesti pitentää 9 tuntiin edellyttäen, että viikkotuntien lukumäärä enintään 3 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin. Pitennettyä työaikaa ajanjaksossa ensi kertaa sovellettaessa on siitä ilmoitettava viimeistään edellisenä työpäivänä. 6 S Ylityö- sekä ilta- ja yötyökorvaukset 1. Työaikalain 5 :n mukaisessa työssä maksetaan mainitun pykälän mukaisen säännöllisen vuorokautisen työajan ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka. Viikoittaisen ylityön kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka. 2. Kun säännöllinen työaika on työaikalain 6 f:n mukaisesti enintään 120 tuntia 3 viikon työjaksossa, maksetaan mainitun säännöllisen työajan yli tehdyiltä 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 %dla ja seuraavilta ylityötunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka. Milloin työjakso on keskeytynyt sen johdosta, että virkasuhde on katkennut tai ettei virkamies ole voinut olla työssä loman, sairauden tahi muun hyväksyttävän syyn vuoksi, taikka milloin virkamies on tullut työhön kesken työjakson, määräytyy ylityökorvaus keskeytyksen ulkopuolella olevien päivien (= laskentapäivien) perusteella soveltaen liitteenä olevaa taulukkoa suhteellisista työtuntinormeista (Liite 2). 3. Milloin säännöllinen työaika tasoitetaan 4 :n mukaisesti kahden työjakson kuluessa 120 tuntiin työjaksoa kohden, lasketaan ylityökorvaus yhden työjakson osalta 126 työtunnin jälkeen ja kahden työjakson osalta 240 yhteenlasketun työtunnin jälkeen. Mainittujen 126 ja 240 työtunnin yli tehdyiltä 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan 50 %:lla ja seuraavilta ylityötunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka kuitenkin siten, että edellisen työjakson maksettuja tai maksettavia ylityötunteja ei oteta huomioon kahden työjakson ylityökorvauksia laskettaessa. Jos virkamies ei ole ollut työssä koko kahden työjakson tasoituskautta edellä 2 kohdassa mainitusta syystä, määräytyy ylityökorvaus keskeytyksen ulkopuolella olevien päivien (= laskentapäivien) perusteella soveltaen liitteenä olevaa taulukkoa suhteellisista työtuntinormeista (Liite 2). Näissäkin tapauksissa suoritetaan kuitenkin ylityökorvaukset ensimmäisen työjakson osalta siltä osin kuin työaika ylittää taulukon mukaiset suhteelliset työtuntinor- 5

6 6 mit lisättynä kuudella tunnilla. Tasoituskauden päätyttyä lasketaan ylityökorvaukset koko tasoituskaudelta suhteellisten työtuntinormien perusteella, jolloin jo maksettuja tai maksettavia ensimmäisen työjakson ylityötunteja ei oteta laskelmassa huomioon. 4. Ilta- ja yötyö hyvitetään maksamalla niistä iltatyölisää kello väliseltä ajalta 10 % ja yötyölisää kello väliseltä ajalta 25 % asianomaisen virkamiehen tuntipalkasta. Ilta- ja yötyön hyvittämisestä noudatetaan kuitenkin virkasuhteessa palvelevien autonkuljettajien ja linjaliikenteessä toimivien autopostimiesten sekä postivaunupiirin virkamiesten osalta, lukuun ottamatta piirikonttorissa palvelevia virkamiehiä, valtioneuvoston antamaa päätöstä (VvM:n yleiskirje No P 675/ , plh:n kiertokirje No 53/1970). 5. Virkamiehen tuntipalkka lasketaan vuosipalkasta siten, että vuosiperuspalkan tai vuosipalkkion, ikälisien, kalliinpaikanlisien ia syrjäseutulisien summa jaetaan luvulla Ylityöstä ja sunnuntaityöstä maksettavat korvaukset lasketaan täysiltä tunneilta palkanmaksukausittain tai työjaksoittain. Tasoitus täydeksi tunniksi tapahtuu viikoittain tai työjaksoittain siten, että puolta tuntia lyhyempi aika jätetään huomioon ottamatta sekä puoli tuntia ja sitä pitempi aika korotetaan lähimmäksi täydeksi tunniksi. 7 Yötyön teettäminen 1. Työaikalain 5 :n mukaisessa työssä saadaan yötyötä teettää, milloin se työn laadun vuoksi on välttämätöntä. Työaikalain 6 :n alaisessa työssä voidaan yötyötä teettää työaikalain 13 :n nojalla. 2. Yövuorojärjestelyt on hoidettava siten, ettei yötyötä pääasiallisena työnä jatkuvasti teetetä samoilla virkamiehillä, ellei heidän työnsä ole sen laatuista, että sitä tehdään yksinomaan tai pääasiallisesti yöaikana. 8 Lepoajat 1. Työaikalain 16 :n 1 momentissa säädetty päivittäinen 1 tunnin lepoaika voidaan tarvittaessa lain 5 :n mukaisesti järjestetyssä työssä lyhentää 30 minuuttiin. Jos virkamiehellä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työpaikalta, ei lepoaikaa lueta työajaksi. Yöaikana voidaan ruokailu järjestää tapahtuvaksi työn lomassa. 2. Lepoajat (ruokailutauot) pyritään järjestämään mahdollisimman lyhyiksi kulloinkin yksittäistapauksesta riippuen ja työaikalain määräykset huomioon ottaen. Jos virkamies kuitenkin haluaa pitkän lepoajan ja se on työn puolesta tarkoituksenmukaista, voidaan lepoaika tällaisena järjestää. 3. Huomioon ottaen edellä tarkoitetut työajan tasoitusmahdollisuudet on työvuorot pyrittävä järjestämään töiden asianmukaisen suorittamisen kannalta siten, että virkamiehelle tulee mahdollisuuksien mukaan yhtenäisiä vapaa-aikoja. 9 Vapaapäivät 1. Pääsääntönä pidetään sitä, että virkamiehellä on viikon aikana kaksi peräkkäistä vapaapäivää ja vapaapäivät mahdollisimman tasaisesti jokaista viikkoa kohden. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen ensisijaisesti olla lauan

7 tai. Mikäli se ei ole mahdollista, annetaan toiseksi vapaapäiväksi maanantai tai poikkeustapauksissa kaksi muuta peräkkäistä viikonpäivää. 2. Edellisessä kohdassa tarkoitettu toinen vapaapäivä työaikalain 5 :n mukaisessa työssä voidaan pimeänä vuoden aikana erityisissä olosuhteissa järjestää käytettäväksi työntekoon. Tällöin on muiden arkipäivien päivittäistä työaikaa vastaavasti lyhennettävä. 3. Jos peräkkäiset vapaapäivät eivät yhdy kalenterivuorokausiin, on virkamiehelle järjestettävä edellisen työvuoron päättymisestä vähintään 54 tunnin yhtämittainen lepoaika, mikä tällöin vastaa kahta peräkkäistä vapaapäivää. 4. Kirjeenkantotehtävissä toimivien postimiesten ja postinkantajien sekä puhelinvirkailijoiden vapaapäiväjärjestelyissä noudatetaan 1 kohdan pääsäännöstä poiketen 12 :n mukaista menettelyä. 10 Arkipyhäviikot 1. Arkipyhät eivät vaikuta asianomaisen viikon tai työjakson työaikaan lyhentävästi. Pääsiäislauantai sekä juhannus- ja jouluaatto ovat vapaapäiviä, milloin se tehtävien luonteen huomioon ottaen on mahdollista. 2. Arkipyhällä tarkoitetaan muuksi kuin sunnuntaipäiväksi sattuvaa uudenvuodenpäivää, loppiaista, pitkäperjantaita, toista pääsiäispäivää, vapunpäivää, helatorstaita, toista helluntaipäivää, juhannuspäivää, pyhäinpäivää, itsenäisyyspäivää, joulupäivää ja tapaninpäivää. 11 S Yhteydenpito työaikakysymyksissä Tässä sopimuksessa tarkoitetut virkamiesryhmät voivat kussakin toimipaikassa valita keskuudestaan edustajan (luottamusmiehen tai yhdysmiehen) pitämään yhteyttä toimipaikan hoitajaan työaikalain soveltamista koskevissa asioissa. 12 Määrättyjä virkamiesryhmiä koskevat eri tyisjärjes te ly t a) Postimiehet ja autonkuljettajat 1. Kirjeenkannossa toimivien postimiesten ja postinkantajien vapaapäivät järjestetään pitäen päämääränä sitä, että sunnuntain lisäksi ja sen yhteydessä annetaan kerran 3 viikon työjaksossa yhden viikon aikana kolme muuta vapaapäivää niissä toimipaikoissa, joissa se on toteutettavissa. Mikäli tämä ei jossakin toimipaikassa ole mahdollista, pyritään vapaapäivä mahdollisuuksien mukaan järjestämään sunnuntain yhteydessä. 2. Työaikalain 16 :n 2 momentissa tarkoitettua moottoriajoneuvon kuljettajaa älköön tieliikenteessä pidettäkö työssä enempää kuin 12 tuntia 24 perättäisen tunnin aikana, ellei kuljettajalla viimeksi mainittuna aikana ole ollut riittävän pituista, vähintään kuitenkin 7 tunnin yhtämittaista lepoaikaa. Milloin kuljettaja vain tilapäisesti joutuu tällaiseen työhön yhden kerran viikon aikana, pidetään kuitenkin 5 tunnin yhtämittaista lepoaikaa riittävänä. Erityisistä syistä saadaan moottoriajoneuvon kuljettajaa pitää työssä enemmän kuin 12 tuntia 24 perättäisen tunnin aikana edellyttäen, että siitä on erikseen sovittu asianomaista kuljettajaa edustavan yhdistyksen kanssa. 7

8 8 b) Postivirkamiehet 1. Kassatehtävissä toimiville postivirkamiehille merkitään virantekotaulukkoon valmisteluajaksi 15 minuuttia päivittäin. 2. Merkittäessä kassanlaskemiseen ja tilitykseen tarvittavat ajat virantekotaulukkoon ao. virkamiesten työaikoina, on noudatettava sekakassojen osalta minuutin ja muiden kassojen osalta enintään 30 minuutin ohjeaikoja. Mikäli jokin viikon päivä on säännöllisesti normaalia liikenteellisesti vilkkaampi, voidaan tällaisen päivän kassanlaskemis- ja tilitysajaksi merkitä enintään 60 minuuttia. Jos edellä tarkoitetut ohjeajat ovat osoittautuneet soveltumattomiksi, sovitaan niiden tarkistamisesta puoleen tai toiseen yksittäistapauksissa. c) Lennätinvirkamiehet Kassatehtävissä toimiville lennätinvirkamiehille merkitään kassan suuruuden tai muiden olosuhteiden niin vaatiessa virantekotaulukkoon kassanlaskemis- ja tilitysajaksi enintään 15 minuuttia päivittäin. d) Puhelinvirkailijat 1. Kassatehtävissä toimiville piihelinvirkailijoille merkitään kassan suuruuden tai muiden olosuhteiden niin vaatiessa virantekotaulukkoon kassanlaskemis- ja tilitysajaksi enintään 15 minuuttia päivittäin. 2. Työaikalain 5 :n alaisten puhelinvirkailijoiden työaika järjestetään kahden viikon jaksoina ja lain 6 :n alaisten puhelinvirkailijoiden kolmen viikon jaksoina. 3. Vapaapäivät annetaan siten, että joka toinen viikko on kaksi peräkkäistä vapaapäivää, joista toinen on sunnuntai ja toinen ensisijaisesti lauantai ja joka toinen viikko on yksi liikkuva vapaapäivä. Liikkuva vapaapäivä voidaan korvata kahdella liikkuvalla vapaapäivällä, mikäli toimipaikan henkilökunta niin haluaa ja se toimipaikan henkilökuntaa lisäämättä on mahdollista. e) Teknilliset apulaiset Kansliatehtävissä toimivat teknilliset apulaiset, joihin sovelletaan virastotyöaika-asetusta, voivat ajoittain suorittaa myös laitteiden tarkkailua laitetilassa ilman, että heihin tällöin sovelletaan työaikalain säännöksiä. 13 Erimielisyyksien selvittäminen 1. Jos syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällyksestä, on erimielisyys pyrittävä selvittämään neuvotteluilla sopimuspuolten kesken. Jommankumman sopimuspuolen esittäessä asiasta neuvotteluja, ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä tarpeettomia viivytyksiä välttäen. 2. Elleivät sopimuspuolet ole voineet ratkaista syntynyttä erimielisyyttä, voi valtiovarainministeriö tai jokin virkamiesten keskusjärjestö saattaa asian työaikaneuvottelukunnan ratkaistavaksi. 3. Tätä sopimusta koskeva asia on ennen sen saattamista työaikaneuvottelukunnan ratkaistavaksi pyrittävä selvittämään valtiovarainministeriön ja virkamiesten keskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa. 14 Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus on voimassa alkaen vuoden 1970 loppuun saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolen kirjallisesti irtisanota vähintään kolme kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.

9 15 Työrauhavelvoite Tämä sopimus velvoittaa siihen osallisia sekä niitä yhdistyksiä, jotka yhdessä tai useammassa asteessa ovat allekirjoittaneiden valtion virkamiehiä edustavien keskusjärjestöjen alayhdistyksiä, välttämään kaikkia tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen kohdistuvia joukkotoimenpiteitä. Allekirjoittaneet keskusjärjestöt sitoutuvat huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistyk- set sekä näiden jäsenet virkamiesasemassaan välttävät sanotunlaisia toimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko sopimuksen määräyksiä. 16 Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole poikettu työaikalain muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta 1965 annetun lain (713/65) säännöksistä, noudatetaan, mitä työaikalaissa (604/46) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen on säädetty. 9 Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta Posti-ja lennätinhallituksen puolesta Oiva Saloila Martti Lehmuskallio Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestö VTY r.y:n puolesta Ensio Rantanen Y. Löytönen Virkamiesliitto Tjänstemannaförbundet r.y:n puolesta Victor W. Heinström Niilo Norilo

10 10 Liite 2 Keskeytynyt työjakso Säännöllinen työaika keskimäärin 120 t/3 vk Suhteelliset työtuntinormit tunteina ja minuutteina työaikalain 6 :n mukaisessa työssä Norm it, joiden tultua ylitetyksi virkamies on oikeutettu Laskenta Tuntiluku, jo lta päivien ( ) 50 %:n ylityökorluku ylityökorvaukseen vaus voidaan enin 50% 100% tään maksaa I II III IV t j a m in t ja m in Huom. Kaikelta siltä työajalta, joka ylittää III sarakkeessa olevan ajan, maksetaan 100 %lla korotettu tuntipalkka.

11 Liite Pöytäkirja, joka laadittiin toisaalta posti- ja lennätinhallituksen määräämien edustajien ja toisaalta valtion virkamiehiä edustavan keskusjärjestön Virkamiesliitto Tjänstemannaförbundet r.y:n ja Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestö VTY r.y:n valtuuttaman Postiliitto r.y:n edustajien välillä valtioneuvoston ja keskusjärjestöjen valtion työaikalain alaisten virkamiesten työajoista tekemän sopimuksen (Työaikasopimus) soveltamisesta käydyistä neuvotteluista, jotka pidettiin posti-ja lennätinhallituksessa 25 päivänä maaliskuuta Hyväksyttiin luonnos sopimukseksi työaikalain alaisten virkamiesten työajoista posti-ja lennätinhallinnossa (Pll:n työaikasopimus). 2 5 Sovittiin, että sopimuksen 12 :ssä tarkoitettujen kassanlaskemis-ja tilitysaikojen suhteen suoritetaan tarkkailuja. 3 Sovittiin kiinnitettäväksi huomiota siihen, että työaikalain soveltamismääräysten mukaan työvälineiden noutamiseen työnantajan edustajan määräämästä paikasta tai niiden sinne takaisin viemiseen samoin kuin muiden työnteon aloittamiseen ja lopettamiseen liittyvien tehtävien suorittamiseen kuluva aika on kussakin tapauksessa laskettava riittävän pitkänä työajaksi. Edellä mainittu järjestely toteutetaan alkavan työjakson alusta. 4 $ Todettiin seuraavaa: 1. postivirkamiesten ja viestiasemilla palvelevien ns. teknillisten apulaisten työaika on nykyisin 37,5 tuntia viikossa, 2. työaikalain 5 :n alaisilla postivirkamiehillä tarkoitetaan ainakin kassatehtävissä toimivia postimirkamiehiä, 3. posti- ja lennätinlaitoksen virkamiesten suorittamaa työaikalaissa tarkoitettua vuorotyötä on nykyisin vain autovarikoilla.

12 Sovittiin, että pöytäkirjan tarkistavat puheenjohtajan lisäksi posti- ja lennätinhallituksen edustajien puolesta esittelijä Matti Korhonen, Virkamiesliitto Tjänstemannaförbundet r.y:n puolesta järjestösihteeri Niilo Norilo sekä Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestö VTY r.y:n puolesta toimitsija Ensio Rantanen. Paikka ja aika alussa mainitut. Pöytäkirjan vakuudeksi: Pöytäkirja tarkistettu: V. Joensuu Martti Lehmuskallio Matti Korhonen Niilo Norilo Ensio Rantanen Helsinki Valtion painatuskeskus