KIERTOKIRJEKOKO ELMA

Transkriptio

1 POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKO ELMA 1968 No 103 N :o 103 Kiertokirje työaikalain alaisten valtion virkamiesten työajoista postija lennätinhallinnossa. Työaikalain alaisten valtion virkamiesten työaikakysymyksiä koskevasta sopimusmenettelystä 9 päivänä syyskuuta 1966 annetun asetuksen (466/66) 3 :n nojalla ovat valtioneuvosto ja saman asetuksen 2 :n 3 momentissa mainitut keskusjärjestöt allekirjoittaneet 30 päivänä toukokuuta 1968 työaikalain alaisten valtion virkamiesten työajoista sopimuksen, jonka voimaan saattamisesta valtioneuvosto on 31 päivänä toukokuuta 1968 tehnyt päätöksen (Vvm :n yleiskirje No P 2645/ ). Mainitun sopimuksen nojalla ovat toisaalta postija lennätinhallitus ja toisaalta valtion virkamiehiä edustavat keskusjärjestöt Suomen Virkamiesjärjestöt SVJ r.y., Virkamiesliitto Tjänstemannaförbundet r.y. ja Virkamiesten Yhteisjärjestö (VY) r.y:n valtuuttamana Postiliitto r.y. tehneet sopimuksen työajan lyhentämisestä postija lennätinhallinnossa (Liite A ). Sitten kun valtiovarainministeriö on kirjelmällään No VM 18/14-29/68/ hyväksynyt viimeksimainitun sopimuksen, postija lennätinhallitus on päättänyt sopimuksen voimaansaattamisesta sopimukseen sisältyvien määräyksien lisäksi noudatettavaksi seuraavaa: I. Voimaantulo II. Soveltamisala 1. Näitä ja sopimuksen mukaisia määräyksiä sovelletaan niihin postija lennätinlaitoksen virkamiehiin, joiden työaika määräytyy työaikalain soveltamisesta julkisten yhteisöjen viran tai toimen haltijoihin annetun asetuksen (938/46) ja työaikalain soveltamisesta työnjohtaja-asemassa oleviin virkamiehiin annetun asetuksen (90/55) mukaan: Mikäli uusia virkamiesryhmiä saatetaan sopimuksen voimassa ollessa työaikalain alaisuuteen, sovelletaan myös heihin näitä ja ko. sopimuksen määräyksiä sen mukaan kuin asiasta 1.1 kohdassa mainitun sopimuksen 11 : n 2 kohdan mukaisesti erikseen sovitaan. 2. Siltä osin kuin sopimuksessa ei ole poikettu työaikalain muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta 1965 annetun lain (713/65) säännöksistä noudatetaan, mitä työaikalaissa (604/46), siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, on asiasta säädetty. 3. Jos käytännössä oleva työaika jo vastaa sopimuksessa tarkoitettua lyhennettyä työaikaa, ei työaikaa enää lyhennetä. 4. Sopimus ei koske työaikalain ulkopuolella olevia virkamiehiä. III. Työajan tehokas käyttö 1. Posti- ja lennätinhallinnossa palvelevien työaikalain alaisten virkamiesten työajoista 1. Työajan lyhentäminen on toteutettava 24 päivänä kesäkuuta 1968 tehty sopimus tulee voimaan 30 päivänä kesäkuuta Lyhennettyä työaikaa sovelletaan ensimmäisen kerran työaikalain 6 :n mukaisten töiden osalta 30 päivänä kesäkuuta 1968 alkavana työjaksona ja muiden töiden osalta samana päivänä alkavana työviikkona. postija lennätinlaitoksen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisimmin ja niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän lisämenoja. Lyhennetyn työajan käyttö on järjestettävä tehokkaaksi huomioon ottaen sopimuksen ja työaikalain säännökset sekä valtiovarainministeriön yleiskirjeissä No P 320/ /5

2 ja No P 4640/ annetut ohjeet. 2. Työtuntijärjestelmät (virantekotaulukot) on pyrittävä laatimaan siten, että säännöllinen työaika mahdollisimman tarkasti vastaa sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa. IV. Erinäisiä määräyksiä 1. Valtioneuvoston 9 päivänä helmikuuta 1961 antamaa päätöstä (VvM :n yleiskirje No 610) työaikalain alaisten valtion virkamiesten työajan lyhentämisestä ei sovelleta sen jälkeen kun tässä päätöksessä tarkoitettu työajan lyhentäminen on toimeenpantu. Lisätyökorvausta ei siten suoriteta näitä määräyksiä noudatettaessa. 2. Valtioneuvoston 12 päivänä heinäkuuta 1962 antamaa päätöstä (VvM :n yleiskirje No 3130) työaikalain alaisten virkamiesten yötyön aikahyvityksestä ei sovelleta sen jälkeen kun tässä päätöksessä tarkoitettu työajan lyhentäminen on toimeenpantu.. 3. Sunnuntaityökorvauksen suorittamisesta valtion virkamiehille 21 päivänä joulukuuta 1963 annetun valtioneuvoston päätöksen (V vm :n yleiskirje No 5710) estämättä lasketaan sanotun päätöksen 8 kohdassa mainittu tuntipalkka sen jälkeen kun tässä päätöksessä tarkoitettu työajan lyhentäminen on toimeenpantu siten, että vuosiperuspalkan tai vuosipalkkion, ikälisien, kalliinpaikanlisien ja syrjäseutulisien summa jaetaan luvulla Tuntipalkka lasketaan pennin tarkkuudella ja tasoitus suoritetaan säädetyllä tavalla. 4. Siltä osin kuin edelläolevasta tai oheisesta sopimuksesta ei muuta johdu, pysyvät postija lennätinhallituksen kiertokirjeellä No 94/1964 työaikalain soveltamisesta annetut määräykset soveltuvin osin edelleen toistaiseksi noudatettavina. osaan. Viivan yläpuolelle merkitään iltatyöja alapuolelle yötyötunnit. Maksettavat korvaukset merkitään iltatyöstä sarakkeeseen 11 ja yötyöstä sarakkeeseen 13, joiden ohjetekstiä muutetaan vastaavasti. Mikäli säännöllinen työaika on järjestetty ko. sopimuksen 3 :n 1 kohdan 2 kappaleessa mainitulla tavalla, merkitään korvausluettelon sarakkeeseen 1 jakson alkamis- ja päättymispäivää osoittavan kohdan yläpuolelle I tai II riippuen siitä kumpi jaksoista on kyseessä. Sarakkeeseen 4 merkitään ko. jakson säännöllinen työaika. Milloin jompi kumpi jaksoista keskeytyy ko. sopimuksen 5 :n 2 kohdassa mainitusta syystä, on jälkimmäistä jaksoa koskevassa korvausluettelossa varattava ao. virkamiestä varten kaksi riviä, joista ylemmälle riville merkitään tiedot edellisestä jaksosta. b) Työaikalain 5 :n alaisessa työssä: Ilta- ja yötyötunnit ja niistä maksettavat korvaukset merkitään korvausluetteloon kuten edellä. Ylityökorvaukseen oikeuttavat tunnit merkitään ao. sarakkeisiin siten, että sarakkeet jaetaan viivalla vaakasuorasti kahteen osaan ja viivan yläpuolelle merkitään päivittäiset ylityöt ja viivan alapuolelle viikottaiset ylityöt. 2. Ylityökorvausten tilittämisestä tili-ilmoituksessa on voimassa, mitä siitä aikaisemmin on määrätty. Vakinaisten virkamiesten ja ylimääräisten toimenhaltijoiden iltatyökorvaukset tilitetään tili-ilmoituksessa ei-lakisääteisten ylityökorvausten jälkeen merkittävän koodin 388 kohdalla, jonka ohjetekstiksi merkitään Iltatyökorvaukset. Vakinaisten virkamiesten ja ylimääräisten toimenhaltijoiden yötyökorvaukset tilitetään lakisääteisten ylityökorvausten jälkeen merkittävän koodin 398 kohdalla, jonka ohjetekstiksi merkitään Yötyökorvaukset. Tilapäisten toimihenkilöiden, viransijaisten, V. Korvausten tilitykset liikenneoppilaiden ja satunnaisten apulaisten 1. Työaikalain alaisten virkamiesten lyhen iltatyönettyä ja yötyökorvaukset tilitetään asianteella työaikaa koskevan sopimuksen perusomaisten palkkausmomenttien kohdalla. maksettavia ylityö-, ilta- ja yötyökorvauksia laskettaessa on korvausluetteloon työtunteja merkittäessä meneteltävä seuraavasti: a) Työaikalain 6 : n alaisessa työssä: Ilta- ja yötyökorvaukseen oikeuttavat tuntimäärät Tällä kiertokirjeellä kumotaan kiertokirje No 81/1961 työaikalain alaisten virkamiesten merkitään sarakkeeseen 2, joka sitä työajan lyhentämisestä (Säännöskokoelma varten jaetaan viivalla vaakasuorasti kahteen V II.7), kiertokirje No 131/1962 työaikalain

3 3 alaisten virkamiesten yötyön aikahyvityksestä (Säännöskokoelma VII.8) ja kiertokirje No 171/1962 työaikalain alaisten virkamiesten yötyön aikahyvitysjärjestelmän toteuttamisesta (Säännöskokoelma YII.9) sekä muut aikaisemmin annetut näiden uusien määräysten kanssa ristiriidassa olevat ohjeet ja määräykset. Edellä mainittuja entisiä määräyksiä sovelletaan kuitenkin yksityisoikeudellisessa työsopimussuhteessa olevien työntekijöiden työnjohtajina tai muutoin heidän kanssaan samoissa tehtävissä toimivien tämän kiertokirjeen liitteenä A olevan sopimuksen 3 :n 2 kohdassa ja 4 :n 3 kohdassa mainittujen virkamiesten osalta sinä aikana, jolloin heihin sovelletaan ns. pitkää työaikaa. Asianomaisia virkamiehiä kehoitetaan tarkoin perehtymään työajan lyhentämistä koskeviin sopimusmääräyksiin. Niiden noudattamisesta ovat vastuussa toimipaikkojen hoitajat ja muut työtä johtavat virkamiehet. Edellä olevan postija lennätinhallitus täten ilmoittaa asianomaisille tiedoksi ja noudatettavaksi. Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta Pääjohtaja Oiva Saloila. Vt. johtaja Esko Hiekliasalmi. Liite A Sopimus työaikalain alaisten valtion virkamiesten työajoista postija lennätinhallinnossa vuosina Liite No 1 Suhteelliset työtuntinormit tunteina ja minuutteina työaikalain 6 :n mukaisessa työssä. Sopimuksen liite. Liite B Edelliseen sopimukseen liittyvä pöytäkirja.

4 4 Liite A Sopimus työaikalain alaisten virkamiesten työajoista postija lennätinhallinnossa vuosina Viitaten työaikalain alaisten valtion virkamiesten työaikakysymyksiä koskevasta sopimusmenettelystä 9 päivänä syyskuuta 1966 annetun asetuksen (466/66) 3 :ään sekä valtioneuvoston ja saman asetuksen 2 :n 3 momentissa mainittujen keskusjärjestöjen toukokuun 30 päivänä 1968 allekirjoittaman sopimuksen työaikalain alaisten valtion virkamiesten työajoista 9 :ään sekä valtioneuvoston 31 päivänä toukokuuta antamaan päätökseen sanotun sopimuksen voimaan saattamisesta (VvM :n yleiskirje No P 2645/ ) ovat allekirjoittaneet neuvottelupuolet postija lennätinhallitus toisaalta ja toisaalta valtion virkamiehiä edustavat keskusjärjestöt Suomen Virkamiesjärjestöt SVJ r.y., Virkamiesliitto Tjänstemannaförbundet r.y. ja Virkamiesten Yhteisjärjestö (V Y ) r.y:n valtuuttamana Postiliitto r.y. sopineet työajan lyhentämisestä postija lennätinhallinnossa seuraavaa: 1 Posti- ja lennätinhallinnossa nykyisin noudatettavat työaikalain alaisten virkamiesten eri pituiset työajat muutetaan siten, että säännöllinen työaika on lukien keskimäärin 40 tuntia viikossa tai keskimäärin 120 tuntia kolmen viikon ajanjaksossa ( = työjaksossa). Lyhennetyn työajan tehokas käyttö hyväksytään. 3 Säännöllinen työaika työaikalain 6 :n mukaisessa työssä 1. Säännöllinen työaika työaikalain 6 :n mukaisessa työssä lyhennetään 120 tuntiin työjaksossa, kuitenkin siten, että säännöllinen työaika voi olla keskimäärin 120 tuntia työjaksossa edellyttäen, ettei säännöllinen työaika työjaksossa ylitä 126 tuntia ja että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika enintään kahden peräkkäisen työjakson aikana tasoittuu sanottuun keskimäärään. 2. Edellä tässä pykälässä mainittu työajan lyhentäminen saadaan toimeenpanna myös siten, että 120 tunnin säännöllistä työaikaa työjaksoa kohden noudatetaan vuonna viikkoa ja vuonna viikkoa. Näin menetellään lähinnä niiden työnjohtaja-asemassa olevien virkamiesten osalta, joiden johdettavat työntekijät sopimuksen tai muulla perusteella noudattavat tällaista työaikajärjestelyä. 4 Säännöllinen työaika työaikalain 5 :n mukaisessa työssä 1. Säännöllinen työaika työaikalain 5 :n mukaisessa työssä lyhennetään enintään 8 tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin viikossa, kuitenkin siten, että säännöllinen työaika voi olla keskimäärin 40 tuntia viikossa päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään 3 viikon pituisena ajanjaksona; keskeytyvässä kolmivuorotyössä enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona; sekä keskeytymättömässä vuorotyössä enintään vuoden pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikottainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. 2. Säännöllinen vuorokautinen työaika voidaan tilapäisesti pidentää 9 tuntiin edellyttäen, että viikkotuntien lukumäärä enintään 3 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin. Pidennettyä työaikaa ajanjaksossa ensi kertaa sovellettaessa on siitä ilmoitettava viimeistään edellisenä työpäivänä. 3. Edellä tässä pykälässä mainittu työajan lyhentäminen saadaan toimeenpanna myös siten, että 40 tunnin säännöllistä työaikaa viikkoa kohden noudatetaan vuonna viikkoa ja vuonna viikkoa. Näin menetellään lähinnä niiden työnjohtaja-asemassa

5 5 olevien virkamiesten osalta, joiden johdettavat työntekijät sopimuksen tai muulla perusteella noudattavat tällaista työaikajärjestelyä. 5 Ylityö- sekä ilta- ja yötyökorvcmkset 1. Työaikalain 6 :n mukaisessa työssä maksetaan edellä 3 : n 1 kohdassa mainittujen säännöllisten työaikojen yli tehdyltä 18 ensimmäiseltä ylityö- ja hätätunnilta ( = ylityötunnilta) 5 0 % :11a ja seuraavilta ylityötunneilta 100 % : 11a korotettu tuntipalkka. 2. Milloin työjakso on keskeytynyt sen johdosta, että virkasuhde on katkennut tai ettei virkamies ole voinut olla työssä loman, sairauden tahi muun hyväksyttävän syyn vuoksi, määräytyy ylityökorvaus keskeytyksen ulkopuolella olevien päivien ( = laskentapäivien) perusteella soveltaen tämän pöytäkirjan liitteenä olevaa taulukkoa suhteellisista työtuntinormeista. (Liite 1). 3. Milloin säännöllinen työaika on järjestetty tämän sopimuksen 3 :n 1 kohdan 2 kappaleessa tai työaikalain 6 : n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, lasketaan ylityökorvaus yhden työjakson osalta 126 työtunnin jälkeen ja kahden työjakson osalta 240 yhteenlasketun työtunnin jälkeen. Mainittujen 126 ja 240 työtunnin yli tehdyiltä 18 ensimmäisiltä ylityötunneilta maksetaan 5 0 % :11a ja seuraavilta ylityötunneilta 100 % : 11a korotettu tuntipalkka kuitenkin siten, että edelliseltä työjaksolta maksetut tai maksettavat ylityötunnit vähennetään työtuntien kokonaismäärästä kahden työjakson ylityökorvauksia laskettaessa. Jos tällainen kahden työjakson tasoituskausi on keskeytynyt edellä 2 kohdassa mainitusta syystä, lasketaan ylityökorvaus suhteellisten työtuntinormien perusteella liitteen 1 mukaisesti. 4. Työaikalain 5 :n mukaisessa työssä maksetaan säännöllisen vuorokautisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta 5 0 % :11a ja seuraavilta tunneilta 100 % : 11a korotettu tuntipalkka. Viikottaisen ylityön kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 5 0 % :11a ja seuraavilta tunneilta 100 % : 11a korotettu tuntipalkka. 5. Ilta- ja yötyö hyvitetään maksamalla niistä iltatyölisää kello väliseltä ajalta 10 % ja yötyölisää kello väliseltä ajalta 20 % asianomaisen virkamiehen tuntipalkasta, 6. Tämän sopimuksen mukaista lyhennettyä työaikaa noudatettaessa virkamiehen tuntipalkka (ylityökorvauksia, sunnuntaityökorvauksia. sekä ilta- ja yötyölisää varten) lasketaan vuosipalkasta siten, että vuosiperuspalkan tai vuosipalkkion, ikälisien, kalliinpaikanlisien ja syrjäseutulisien summa jaetaan luvulla Erityisjärjestelyt 1. Työaikalain 5 :n mukaisessa työssä saadaan yötyötä teettää milloin se työn laadun vuoksi on välttämätöntä. 2. Työaikalain 16 :n 1 momentissa säädetty päivittäinen 1 tunnin lepoaika voidaan tarvittaessa lain 5 :n mukaisesti järjestetyssä työssä lyhentää 30 minuuttiin, jona aikana virkamies saa esteettömästi poistua työpaikalta. Yöaikana ja kolmivuorotyössä voidaan ruokailu järjestää tapahtuvaksi työn lomassa. 3. Työaikalain 16 :n 2 momentissa tarkoitettua moottoriajoneuvon kuljettajaa älköön tieliikenteessä pidettäkö työssä enempää kuin 12 tuntia 24 perättäisen tunnin aikana, ellei kuljettajalla viimeksi mainittuna aikana ole ollut riittävän pituista, vähintään kuitenkin 7 tunnin yhtämittaista lepoaikaa. Milloin kuljettaja vain tilapäisesti joutuu tällaiseen työhön yhden kerran viikon aikana, pidetään kuitenkin 5 tunnin yhtämittaista lepoaikaa riittävänä. Erityisistä syistä saadaan moottoriajoneuvon kuljettajaa pitää työssä enemmän kuin 12 tuntia 24 perättäisen tunnin aikana edellyttäen, että siitä on erikseen sovittu asianomaista kuljettajaa edustavan yhdistyksen kanssa, 7 Vapaapäivät 1. Noudatettaessa tämän sopimuksen mukaisesti lyhennettyä työaikaa pidetään pääsääntönä sitä, että virkamiehellä on viikon aikana kaksi peräkkäistä vapaapäivää ja vapaapäivät mahdollisimman tasaisesti jokaista

6 6 viikkoa kohden. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista, olla lauantai. 2. Edellisessä kohdassa tarkoitettu toinen vapaapäivä työaikalain 5 :n mukaisessa työssä voidaan pimeänä vuoden aikana erityisissä olosuhteissa järjestää käytettäväksi työntekoon. Tällöin on muiden arkipäivien päivittäistä työaikaa vastaavasti lyhennettävä. 8 Arkipyhäviikot 1. Arkipyhät eivät vaikuta asianomaisen viikon tai työjakson työaikaan lyhentävästi. Pääsiäislauantai sekä juhannus- ja jouluaatto ovat vapaapäiviä, milloin se tehtävien luonteen huomioon ottaen on mahdollista. 2. Arkipyhällä tarkoitetaan muuksi kuin sunnuntaipäiväksi sattuvaa uudenvuodenpäivää, loppiaista, pitkääperjantaita, toista pääsiäispäivää, vapunpäivää, helatorstaita, toista helluntaipäivää, juhannuspäivää, pyhäinpäivää, itsenäisyyspäivää, joulupäivää ja tapaninpäivää. 9 Yhteisiä määräyksiä 1. Sanonnalla lukien ymmärretään työaikalain 6 :n mukaisten töiden osalta sanottuna päivänä tai sen jälkeen alkavan ensimmäisen täyden työjakson alkua ja muiden töiden osalta vastaavasti ensimmäisen täyden työviikon alkua. 2. Ylityöstä ja sunnuntaityöstä maksettavat korvaukset lasketaan täysiltä tunneilta palkanmaksukausittain tai työjaksoittain. Tasoitus täydeksi tunniksi tapahtuu siten, että puolta tuntia lyhyempi aika jätetään huomioon ottamatta sekä puoli tuntia ja sitä pitempi aika korotetaan lähimmäksi täydeksi tunniksi. 3. Työajan lyhentämisestä annettua valtioneuvoston' päätöstä (VvM :n yleiskirje No 610) ei noudateta sinä aikana, jolloin on noudatettavana toukokuun 31 päivänä 1968 tehdyssä työajan lyhentämissopimuksessa tarkoitettu osittainkin lyhennetty työaika. Lisätyökorvausta ei siten suoriteta noudatettaessa sanotussa sopimuksessa tarkoitettua osittainkin lyhennettyä työaikaa. 4. Työjakso ja työviikko alkaa sunnuntaina kello Erimielisyyksien selvittäminen 1. Jos syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällyksestä, on erimielisyys pyrittävä selvittämään neuvotteluilla sopimuspuolten kesken. Jommankumman sopimuspuolen esittäessä asiasta neuvotteluja, ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä tarpeettomia viivytyksiä välttäen. Elleivät sopimuspuolet ole voineet ratkaista syntynyttä erimielisyyttä, neuvottelevat asiasta valtiovarainministeriö ja kysymyksessä olevat keskusjärjestöt asetuksen (466/66) mukaisesti. Elleivät neuvottelupuolet näissäkään neuvotteluissa ole voineet ratkaista erimielisyyttä, voi valtiovarainministeriö tai jokin virkamiesten keskusjärjestö saattaa asian työaikaneuvottelukunnan ratkaistavaksi niinkuin alussa mainitun sopimuksen 10 :n 2 kohdassa on sanottu. H Sopimuksen voimassaolo 1. Tämä sopimus on voimassa vuoden 1969 loppuun saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolen kirjallisesti irtisanota vähintään kolme kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. Sopimus ei kuitenkaan ole voimassa kauemmin kuin valtioneuvoston ja valtion virkamiesten neljän keskusjärjestön 31 päivänä toukokuuta 1968 tekemä sopimus työaikalain alaisten valtion virkamiesten työajoista. 2. Mikäli uusia virkamiesryhmiä saatetaan tämän sopimuksen voimassa ollessa työaikalain alaisuuteen, sovitaan tarvittaessa näiden virkamiesryhmien osalta mahdollisesti kysymykseen tulevista uusista järjestelyistä tämän sopimuksen periaatteita noudattaen. 12. Työrauhavelvoite Tämä sopimus velvoittaa siihen osallisia

7 7 sekä niitä yhdistyksiä, jotka yhdessä tai useammassa asteessa ovat allekirjoittaneiden valtion virkamiehiä edustavien keskusjärjestöjen alayhdistyksiä, välttämään kaikkia tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai jo honkin sen yksityiseen määräykseen kohdistuvia joukkotoimenpiteitä. Allekirjoittaneet keskusjärjestöt sitoutuvat huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset sekä näiden jäsenet virkamiesasemassaan välttävät sano- Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta tunlaisia toimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko sopimuksen määräyksiä. 13 Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole poikettu työaikalain muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta 1965 annetun lain (713/65) säännöksistä, noudatetaan, mitä työaikalaissa (604/46), siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, on asiassa säädetty. Posti- ja lennätinhallituksen puolesta: Oiva Salolla. T. Roine. Virkamiesten Yhteisjärjestö (V Y ) r.y:n puolesta: Paavo Markkola. Pentti Hietanen. Virkamiesliitto Tjänstemannaförbundet r.y:n puolesta: Victor W. Heinström. Niilo Norilo. Suomen Virkamiesjärjestöt SVJ r.y:n puolesta: Toivo John. Pentti Helo.

8 Sopimuksen liite No 1. Katso sopimuksen 5 :n 2 ja 3 kohdat. Keskeytynyt työjakso Säännöllinen työaika keskimäärin 120 t/3 vk Suhteelliset työtuntinormit tunteina ja minuutteina työaikalain 6 :n mukaisessa työssä Laskentapäivien luku I Normit, joiden tultua ylitetyksi virkamies on oikeutettu ( ) ylityökorvaukseen SO % 100 % II t ja min III t ja min Tuntiluku jolta 50 % :n ylityökorvaus voidaan enintään maksaa IY l l

9 Liite B Pöytäkirja, joka laadittiin toisaalta postija lennätinhallituksen määräämien edustajien ja toisaalta valtion virkamiehiä edustavien keskusjärjestöjen Suomen Virkamiesjärjestöt SVJ r.y : n, Virkamiesliitto Tj änstemannaförbundet r.y:n ja Virkamiesten Y h teisjärjestö (VY) r.y:n valtuuttaman Postiliitto r.y:n edustajien välillä valtioneuvoston ja keskusjärjestöjen valtion työaikalain alaisten virkamiesten työajoista tekemän sopimuksen soveltamisesta käydyistä neuvotteluista, jotka pidettiin postija lennätinhallituksessa 12 päivänä kesäkuuta Hyväksyttiin luonnos sopimukseksi työaikalain alaisten virkamiesten työajoista postija lennätinhallinnossa vuosina Sovittiin, että sopimusluonnos lähetetään ennen allekirjoittamista valtiovarainministeriön hyväksyttäväksi. 2. Sovittiin, että mikäli uusia virkamiesryhmiä saatetaan tämän sopimuksen voimassa ollessa työaikalain alaisuuteen, sovitaan erikseen näiden virkamiesryhmien osalta mahdollisesti kysymykseen tulevista uusista järjestelyistä tämän sopimuksen periaatteita noudattaen. 3 Todettiin, että työaikalain tarkoittamaa vuorotyötä on postija lennätinlaitoksessa tällä hetkellä vain autovarikoilla. 4 Pöytäkirjan tarkistavat postija lennätinhallituksen edustajien puolesta neuvottelukunnan puheenjohtaja, johtaja Toivo Roine ja sihteeri, esittelijä V iljo Joensuu, Virkamiesten Yhteisjärjestö (V Y ) r.y:n edustajien puolesta sihteeri Y rjö Löytönen, Virkamiesliitto Tjänstemannaförbundet r.y:n edustajien puolesta järjestösihteeri Niilo Norilo, Suomen Virkamiesjärjestöt SVJ r.y:n edustajien puolesta sihteeri Toivo Jahn. Paikka ja aika alussa mainitut Pöytäkirjan vakuudeksi: V. Joensuu. Pöytäkirja tarkistettu: T. Roine. Yrjö Löytönen. Niilo Norilo. Toivo Jahn. H elsinki Valtion painatuskeskus