KIERTOKIRJE KOKO ELMA

Transkriptio

1 POSTI- 3A LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKO ELMA 1971 no106 No 106 Kiertokirje työaikalain ja työaikasopimuksen soveltamisesta posti-ja lennätinlaitoksessa Neuvoteltuaan posti-ja lennätinlaitoksen työaikalain alaisia virkamiehiä edustavien virkamiesyhdistysten Postiliitto r.y:n, Postivirkamiesliitto Posttjänstemannaförbundet PVL r.y:n, Puhelinvirkailijaliitto r.y:n, Suomen Radiosähköttäjäliitto r.y:n, Teleliitto r.y:n ja Teletekniset Hallintovirkailijat TEKLINTO r.y:n kanssa sekä saatuaan asiassa valtiovarainministeriön vahvistuksen (VvM:n kirjelmä no VM 18/14 29/71/ 6821/ ) posti-ja lennätinhallitus on, käsiteltyään asian tänään istunnossa tapahtuneessa esittelyssä, antanut seuraavat työaikalain ja työaikasopimuksen soveltamisohjeet posti- ja lennätinlaitoksessa. I Työaikalain ja työaikasopimuksen soveltamisohjeet posti- ja lennätinlaitoksessa 1 luku Soveltamisala ja määritelmä 1 S Näitä työaikalain ja työaikasopimuksen soveltamisohjeita sovelletaan niihin postija lennätinlaitoksen virkamiehiin, joiden työaika määräytyy työaikalain soveltamisesta valtion virkamiehiin annetun asetuksen ( /472, SäännöskokoelmaVII.3) mukaan. 2 $ Näissä ohjeissa tarkoitetaan a) virkamiehellä peruspalkkaisia viran tai toimen haltijoita, ylimääräisiä toim enhaltijoita, mainittuja virkoja tai toimia viransijaisina tai väliaikaisina hoitavia henkilöitä, tilapäisiä toimihenkilöitä sekä päätoimisia satunnaisia apulaisia ja liikenneoppilaita, b) työjaksolla kolmen viikon pituista ajanjaksoa, jonka kuluessa työaikalain 6 :n mukaisissa tehtävissä toimivien työaika lasketaan; työjaksot alkavat sunnuntaina kello ja päättyvät työjakson viimeisenä vuorokautena, lauantaina kello c) tasoituskaudella kahta peräkkäistä työjaksoa, joiden kuluessa työajan on tasoituttava työaikalain 6 :ssä säädettyyn kolmen viikon keskimääräiseen tuntimäärään. d) työvuorolla päivittäistä tai vuorokaudesta toiseen jatkuvaa työnsuoritusaikaa, jonka jälkeen asianomaisella on riittävän pituinen täydellinen vapaus työstä, e) virantekotaulukolla (työtuntijärjestelmä, vuorotaulu) työvuorojen ja lepoaikojen ennakkosuunnitelmaa määrätyksi ajanjaksoksi määrätyille virkamiehille, f) kotivarallaololla työaikalain 8 :n mukaista varallaoloa, jolloin virkamies on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, g) komennusmatkalla matkaa, joka suori /17

2 2 tetaan siirryttäessä virantoimituspaikalta toiselle, h) ylityöllä 1. vuorokautisella ylityöllä sitä työtä, joka työaikalain 5 :n mukaisessa työssä ylittää säädetyn päivittäisen säännöllisen työajan, 2. viikottaisella ylityöllä sitä työtä, joka työaikalain 5 :n mukaisessa työssä ylittää säädetyn viikoittaisen säännöllisen työajan, m utta joka ei ole vuorokautista ylityötä, 3. työjakson ylityöllä sitä työtä, joka työaikalain 6 :n mukaisessa työssä ylittää 120 tuntia tai tasoituskautta sovellettaessa 126 tuntia kolmen viikon työjaksossa ja 4. tasoituskauden ylityöllä sitä työtä, jo ka työaikalain 6 f:n mukaisessa työssä ylittää 240 tuntia tasoituskaudessa, mutta joka ei ole työjakson ylityötä, i) hätätyöllä sitä työaikalain 12 :ssä tarkoitettua työtä, jota saadaan teettää yli säädettyjen työaikojen, j) iltatyöllä kello välisenä aikana suoritettua työtä, k) yötyöllä kello välisenä aikana suoritettua työtä, l) sunnuntaityöllä sitä työtä, jo ta tehdään lauantaista, kirkollisten juhlapäivien ja itsenäisyyspäivän aattopäivästä sekä vapunpäivän edellisestä päivästä kello lähtien välittömästi seuraavien sunnuntain, kirkollisten juhlapäivien, itsenäisyyspäivän ja vapunpäivän loppuun kello saakka laskettuna aikana, m) keskeytyspäivillä 23 :ssä mainittuja päiviä, joita ei työaikalaskennassa oteta huomioon, n) laskentapäivillä 23 :ssä mainittuja päiviä, jotka otetaan huomioon suhteellisia työtuntinorm eja laskettaessa, o) pääluottamusmiehellä ja luottamusmiehellä henkilökunnan keskuudesta sovitussa järjestyksessä valittua edustajaa, jonka asiana on hoitaa valtion virkamiesten luottamusmiessopimuksessa tarkoitettuja tehtäviä, p) pakettina kuljetulla matkalla asemapaikan ulkopuolelle matkustajana tehtyä matkaa auton noutamista tai viemistä tai toisella paikkakunnalla alkavaa virkamatkaa varten taikka paluumatkaa asemapaikkakunnalle toisella paikkakunnalla päättyneen virkamatkan jälkeen. 2 luku Työaikalain 5 ja 6 :ien sekä tasoituskausien soveltaminen 3 Postivirkamiehiin, lennätinvirkamiehiin ja viestiasemilla palveleviin ns. teknisiin apulaisiin sovelletaan työaikalain 5 :n mukaista vuorokautista ja viikottaista työaikaa. Heidän työaikansa määräytyy kuitenkin työaikalain 6 :n mukaan, jos heidän työvuoronsa on järjestetty ympärivuorokautisiksi, jos he tekevät työaikalaissa tarkoitettua yötyötä (kello ), jos he kuuluvat matkustavaan henkilökuntaan taikka jos heidän työvuorojaan muusta syystä ei voida tai niitä ei ole tarkoituksenmukaista järjestää vuorokautisen ja viikoittaisen työajan mukaisesti. Puhelinvirkailijoihin ja radiosähköttäjiin sovelletaan työaikalain 5 :n edellyttämää työaikaa, jos heidän työvuorojaan ei ole järjestetty ympärivuorokautisiksi. Työaika määräytyy työaikalain 5 :n mukaisesti asennus-ja rakennustöissä, autovarikoissa korjaustöissä (lukuunottamatta huoltotehtäviä), korjauspajoissa ja varastoissa (lukuunottamatta päävaraston kaukokuljetustehtäviä). Puhelinpiireissä, puhelinrakennuspiirissä ja radio-osaston töissä palvelevien autonkuljettajien työaika määräytyy työaikalain 5 :n mukaisesti. Muissa tapauksissa posti- ja lennätinlaitoksen virkamiesten työaika määräytyy työaikalain 6 :n mukaan.

3 3 4 Tasoituskautta ei saa soveltaa, ellei se työn järjestelyn takia tai virkamiehelle epätarkoituksenmukaisten työvuorojen estämiseksi ole välttäm ätöntä. 3 luku Työaika ja sen laskeminen 5 $ Säännöllinen työaika on työaikalain 5 :n mukaisessa työssä enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, kuitenkin siten, että säännöllinen työaika voi olla keskimäärin 40 tuntia viikossa päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään 3 viikon pituisena ajanjaksona ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu virantekotaulukko ajaksi, jo n ka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Työaikalain 5 :n alaisten puhelin virkailijoiden säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 40 tuntia viikossa 2 viikon pituisena ajanjaksona. Edellä tässä pykälässä tarkoitettu säännöllinen vuorokautinen työaika voidaan tilapäisesti pidentää 9 tuntiin edellyttäen, että viikkotuntien lukumäärä enintään 3 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin. Pidennettyä työaikaa ajanjaksossa ensi kertaa sovellettaessa on siitä ilmoitettava viimeistään edellisenä työpäivänä. 6 S Työaikalain 6 :n mukaisissa töissä on säännöllinen työaika enintään 120 tuntia työjaksossa, jos tasoituskautta ei sovelleta. Tasoituskautta sovellettaessa on säännöllinen työaika enintään 126 tuntia työjaksossa ja 240 tuntia tasoituskaudessa. Työtä varten on ennakolta laadittava virantekotaulukko vähintään tasoituskauden ajaksi. 7 Työajaksi lasketaan työhön käytetty aika kokonaan ja esimiehen määräyksestä valmiina työntekoa varten työpaikalla oloon käytetty aika. Työnteon aloittamisen valmisteluihin ja työnteon lopettamiseen kulunut aika on työaikaa. Työajaksi lasketaan myös kulkeminen tai kuljetus työnantajan edustajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaaminen. Muussa tapauksessa ei matkaan käytetty ä aikaa lasketa työajaksi. Työajaksi lasketaan työvälineiden noutamiseen työnantajan edustajan määräämästä paikasta tai sinne takaisin viemiseen kulunut aika. 8 Virkamatkaan, johon matkan aikana ei sisälly virkatehtäviä, kuten vartiointia tai laitteiden tarkkailua, käytettyä aikaa ei ole luettava työajaksi. Myöskään ns. komennusmatkaa, joka suoritetaan siirryttäessä virantoimituspaikalta toiselle, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi. Kuitenkin on tällaisiin m atkoihin käytetty aika enintään 5 t 43 min. matkavuorokautta kohti merkittävä työaikakirjanpitoon (työaikakortti) työajan lisäykseksi. Näin m erkitystä työajan lisäyksestä ei makseta ilta-ja yötyölisää eikä sunnuntaityökorvausta eikä siitä anneta 24 :ssä tarkoitettua yötyön aikahyvitystä. Edellä olevat määräykset eivät koske pakettina kuljettua matkaa, joka on kokonaisuudessaan työaikaa. 9 Esimiehen määräyksestä tapahtuva välttäm ätön kotivarallaolo on pyrittävä jakamaan asianomaisten kesken mahdollisiin-

4 4 man tasan siten, ettei ketään virkamiestä kohtuuttom asti rasiteta. Puolesta kotivarallaoloon kuluneesta ajasta maksetaan korottamaton tuntipalkka. Posti- ja lennätinhallitus voi, neuvoteltuaan asiasta asianomaisen henkilökuntajärjestön kanssa, kuitenkin määrätä, että jollakin alalla luetaan puolet kotivarallaoloon käytetystä ajasta työajaksi. Kotivarallaoloa ei saa sijoittaa 20 :ssä tarkoitetuksi viikkolepopäiväksi. Sen sijoittamista 21 :ssä tarkoitetuksi toiseksi viikoittaiseksi vapaapäiväksi on vältettävä. Virkamiehelle, joka paikallisten olosuhteiden vuoksi on määrätty käymään vapaaaikanaan työnantajan edustajan määräämässä paikassa katsomassa työmääräyksiä, on jokaisesta tällaisesta käynnistä laskettava 20 minuuttia työajaksi. 10 Virkamiehelle, joka on määrätty posti-ja lennätinlaitoksen toimesta pidettävään kuulusteluun, tulee täksi ajaksi järjestää vapaus työstä ja luetaan kuulusteluun kulunut aika työajaksi, samoin myös silloin kun mainittu kuulustelu tapahtuu virkamiehen vapaaaikana. Jos virkamies on syyttäjän tai postija lennätinhallituksen puolesta kutsuttu tuomioistuimeen todistajana kuultavaksi, saa hän lukea siihen kuluneen ajan työajakseen, mikäli hän tällöin olisi ollut työvuorossa. Mikäli virkamies asiassa, jossa postija lennätinlaitos on yhtenä asianosaisena, esiintyy oikeudessa tai poliisin toim ittamassa kuulustelussa todistajana, on siihen kuluneen työajan takaisin teettäm istä vältettävä, samoin myös silloin kun virkamies virkatehtäviä hoitaessaan on jo utunut sellaiseen asemaan, että hänet sen vuoksi on kutsuttu asianomistajana kuultavaksi poliisiviranomaisen luo tai oikeuteen. Jos virkamies on haastettu vastaajaksi tai muussa kuin posti- ja lennätinhallituksen vireillepanemassa asiassa todistajaksi tai asianomistajaksi, voidaan siihen käytetty aika teettää takaisin. 11 $ Osallistuminen valtiovallan puolesta asetettujen komiteain sekä neuvottelu-, lautatai toim ikuntien kokouksiin luetaan asianomaisille työajaksi, samoin myös silloin kun kokoukset pidetään virkamiehen vapaa-aikana, ei kuitenkaan, jos kokouksesta on suoritettu eri korvaus. Tällaiseen kokoukseen käytetyn työajan takaisin teettämistä on vältettävä. Kunnallisiin luottam ustehtäviin osallistumiseen on virkamiehelle mahdollisuuksien mukaan varattava tilaisuus. 12 Pääluottamusmies ja luottamusmies, joka jo u tu u työvuoronsa aikana käyttäm ään jo ko koko aikansa tai osan siitä paikallisiin neuvotteluihin esimiestensä kanssa tai näiden kanssa sovittujen muiden luottamusmiestoimeen kuuluvien tehtävien suorittamiseen, saa lukea siihen käytetyn ajan työajakseen. Jos pääluottamusmies tai luottamusmies suorittaa esimiestensä antamia luottamusmiestoimeen kuuluvia tehtäviä vapaa-aikanaan, luetaan tämä aika hänelle työajaksi. 13 $ Posti- ja lennätinlaitoksen puolesta määrättyihin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin osallistuville virkamiehille on tarkastuksia varten järjestettävä vapaus työstä ja on niihin kulunut aika laskettava heille työajaksi, samoin myös silloin kun tarkastus tapahtuu virkamiehen vapaa-aikana. Lääkärissäkäyntiä varten on virkamiehelle järjestettävä vapaus työstä ja on sen takaisin teettämistä olosuhteet huomioon ottaen pyrittävä välttämään.

5 14 $ toimiva virkamies hoitaa postipankkitehtä- Asevelvollisuuskutsuntoihin osallistuville viä, voidaan samoilla edellytyksillä noudattaa edellisessä kappaleessa mainittuja ohje- on niiden ajaksi järjestettävä vapaus työstä ja on niihin käytetyn työajan takaisin teettämistä aikoja. vältettävä Posti- ja lennätinlaitoksen toimesta järjestettävien oppikurssien sisäänpääsytutkintoihin osallistuville on niiden ajaksi järjestettävä vapaus työstä ja on sen takaisin teettäm istä vältettävä. Toimipaikan tai piirin toimesta järjestettyihin työnopetus- ja koulutustilaisuuksiin käytetty aika luetaan työajaksi. Toiminta on pyrittävä järjestämään asianomaisten ty ö vuorojen aikana ja muussakin tapauksessa niin, että ylityön tekemiseltä vältytään. Koulutus- tai koetilaisuuksista aiheutuvaa matkustamiseen käytettävää aikaa ei lueta työajaksi. 16 $ Kassatehtävissä toimiville postivirkamiehille merkitään virantekotaulukkoon valmisteluajaksi 15 m inuuttia päivittäin. Merkittäessä kassanlaskemiseen ja tilitykseen tarvittavat ajat virantekotaulukkoon ao. virkamiesten työaikoina, on noudatettava sekakassojen osalta minuutin ja muiden kassojen osalta enintään 30 minuutin ohjeaikoja. Mikäli jokin viikon päivä on säännöllisesti normaalia liikenteellisesti vilkkaampi, voidaan tällaisen päivän kassanlaskemis-ja tilitysajaksi merkitä enintään 60 minuuttia. Jos edellä tarkoitetut ohjeajat ovat osoittautuneet soveltumattomiksi, sovitaan niiden tarkistamisesta puoleen tai toiseen yksittäistapauksissa. Kassatehtävissä toimiville lennätinvirkamiehille ja puhelinvirkailijoille merkitään kassan suuruuden tai muiden olosuhteiden niin vaatiessa virantekotaulukkoon kassanlaskemis- ja tilitysajaksi enintään 15 minuuttia päivittäin. Jos lennätintehtävissä 17 Arkipyhät eivät vaikuta asianomaisen viikon tai työjakson työaikaan lyhentävästi. Pääsiäislauantai sekä juhannus- ja jouluaatto ovat vapaapäiviä, milloin se tehtävien luonteen huomioon ottaen on mahdollista. Arkipyhällä tarkoitetaan muuksi kuin sunnuntaipäiväksi sattuvaa uudenvuodenpäivää, loppiaista, pitkäperjantaita, toista pääsiäispäivää, vapunpäivää, helatorstaita, toista helluntaipäivää, juhannuspäivää, pyhäinpäivää, itsenäisyyspäivää, joulupäivää ja tapaninpäivää. Itsenäisyyspäivän, pääsiäislauantain sekä juhannus- ja jouluaaton johdosta peruutetut työvuorot saadaan teettää takaisin vain pakottavasta syystä. 4 luku Säännöllinen työajan ylittäm inen 18 $ Työaikalain 5 :n alaista virkamiestä saa hänen suostumuksellaan pitää vuorokautisessa ylityössä enintään 20 tuntia ja viikoittaisessa ylityössä enintään 16 tuntia kahden viikon pituisena ajanjaksoma. Työaikalain 6 :n alaista virkamiestä saa hänen suostumuksellaan pitää työjakson ylityössä enintään 36 tuntia työjaksossa. Tasoituskautta sovellettaessa on työjakson ja tasoituskauden ylityö lisäksi rajoitettu enintään 72 tuntiin tasoituskaudessa. Kalenterivuoden aikana saa työaikalain 5 :n alaisella virkamiehellä teettää vuorokautista ylityötä enintään 200 tuntia ja viikoittaista ylityötä enintään 120 tuntia sekä työaikalain 6 :n alaisella virkamiehellä ylityötä enintään 320 tuntia. Työneuvoston luvalla saa, milloin erityiset syyt 5

6 6 sitä vaativat, edellä mainittujen vuotuisten ylityötuntimäärien lisäksi pitää virkamiestä hänen suostumuksellaan ylityössä enintään puolet niiden määrästä. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on sanottu, saa mainittujen ylityötuntimäärien lisäksi virkamiestä pitää ylityössä enintään 3 tuntia viikossa niissä aloittamisja lopettamistöissä, 1. jotka ovat välttäm ättömiä, jo tta laitoksen muut virkamiehet tai työntekijät voivat suorittaa työtä koko säännöllisen työaikansa; taikka 2. jotka työaikalain 3 :n 2 momentissa tarkoitettu henkilö tekee välittöm ästi ennen kuin hänen johdettaviensa virkamiesten tai työntekijäin työaika alkaa tai sen päätyttyä. Jos erimielisyyttä ilmaantuu siitä, onko työ edellä tarkoitettua aloittamis- ja lopettam istyötä, voidaan kysymys saattaa ty ö neuvoston ratkaistavaksi. Jos ylityön suorittaminen työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi on välttämätöntä, virkamiehellä ei ole oikeutta kieltäytyä sitä tekemästä. 19 S Kun luonnontapahtuma, tapaturma tai muu seikka, jota ei ole voitu ennakolta tietää, on aiheuttanut keskeytyksen laitoksen säännöllisessä toiminnassa tahi vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen taikka hengen, terveyden tai omaisuuden jo u tumiseen vaaranalaiseksi, saa, siinä määrin kuin mainitut syyt vaativat, pidentää työaikalain 5 ja 6 :n mukaan määräytyviä säännöllisiä työaikoja, ei kuitenkaan kauemmin kuin neljän viikon aikana. Tällaisesta työajan pidennyksestä sekä sen syystä, laajuudesta ja todennäköisestä kestävyydestä on työnantajan viivytyksettä tehtävä kirjallinen ilmoitus asianomaiselle valtion ammattientarkastajalle. H ätätyöhön määräämisen on tapahduttava kirjallisesti, tai jollei se ole mahdollista, on suullisesti annettu määräys ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa vahvistettava kirjallisesti. Tässä pykälässä mainitusta hätätyöstä ei ole lupa kieltäytyä eikä sitä lueta 18 :ssä mainittuihin ylityöaikoihin. 5 luku Lepoajat 20 Virkamiehelle on viikkolepona annettava kalenteriviikoittain sunnuntain ajaksi tai, jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana vähintään 30 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Ellei viikkolepoon sisälly kokonaista kalenterivuorokautta, on sen vähimmäispituus 36 tuntia. Viikkolevon antamista koskevista määräyksistä voidaan poiketa: 1. hätätyössä, 2. milloin työn teknillinen laatu ei salli joidenkin virkamiesten täydellisestä työs vapauttamista sekä 3. milloin virkamiestä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa aikana laitoksessa suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi. Viikkolevosta on virkamiehelle annettava tieto viimeistään vuorokautta ennen sen alkamista. Pätevästä, ennalta arvaamattomasta syystä saadaan jo määrätty viikkolepo siirtää tai vapaana oleva virkamies kutsua työhön, jos viikkolepo voidaan hänelle järjestää muuna aikana samalla kalenteriviikolla. 21 Pääsääntönä pidetään sitä, että edellä 20 :ssä määrätyn viikkolevon lisäksi virkamiehelle annetaan kalenteriviikkoa kohden yksi vapaapäivä, ja että hänellä tällöin viikon aikana on kaksi peräkkäistä vapaapäi

7 7 vää ja vapaapäivät mahdollisimman tasaisesti jokaista viikkoa kohden. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista, olla lauantai. Mikäli se ei ole mahdollista, annetaan toiseksi vapaapäiväksi maanantai tai poikkeustapauksissa kaksi muuta peräkkäistä viikonpäivää. Jos viikkolevon yhteyteen järjestettyyn yhdenjaksoiseen vapaa-aikaan ei sisälly kahta kokonaista kalenterivuorokautta, tulee sen pituuden olla vähintään 54 tuntia. Mikäli kirjeenkannossa toimivien postimiesten ja postinkantajien vapaapäiviä ei voida järjestää edellä selostetulla tai muuten tarkoituksenmukaisella tavalla, voidaan vapaapäiväjärjestely suorittaa pitäen päämääränä sitä, että sunnuntain lisäksi ja sen yhteydessä annetaan kerran työjaksossa kolme peräkkäistä muuta vapaapäivää. Puhelinvirkailijoiden vapaapäivät annetaan pääsäännöstä poiketen siten, että joka toinen viikko on kaksi peräkkäistä vapaapäivää, joista toinen on sunnuntai ja toinen ensisijaisesti lauantai ja joka toinen viikko on yksi liikkuva vapaapäivä. Liikkuva vapaapäivä voidaan korvata kahdella liikkuvalla vapaapäivällä, mikäli toimipaikan henkilökunta niin haluaa ja se toimipaikan henkilökuntaa lisäämättä on mahdollista. Edellä mainituista vapaa-ajoista on ilmoitettava viimeistään vuorokautta ennen niiden alkamista. Jo ilmoitettua vapaa-aikaa ei voida siirtää eikä vapaana olevaa virkamiestä kutsua työhön muusta kuin pätevästä, ennalta arvaamattomasta syystä. Tällöin on vastaava vapaa-aika järjestettävä saman ty ö jakson aikana. Tässä pykälässä tarkoitettu vapaapäivä voidaan työaikalain 5 :n mukaisessa työssä pimeänä vuodenaikana erityisissä olosuhteissa järjestää käytettäväksi työntekoon. Tällöin on muiden arkipäivien päivittäistä työaikaa vastaavasti lyhennettävä. 22 $ Virkamiehelle on annettava, jos työvuoro on yli 7 tunnin pituinen, mahdollisuuksien mukaan vuoron keskivaiheilla vähintään puoli tuntia sekä matka-, auto- ja muissa niihin verrattavissa vuoroissa asemapaikkakunnan ulkopuolella vähintään tu n nin kestävä lepoaika (ruokailutauko) tai tosiasiallinen tilaisuus aterioida työaikana, kuitenkin niin, että jos työvuoro jatkuu yli 12 tunnin, on virkamiehelle uudelleen annettava vähintään sama lepoaika tai tilaisuus aterioida työaikana. Linjaliikenteessä luetaan autohenkilökunnalle ja postivaunupiirissä sen henkilökunnalle kotipaikkakunnallaan alle tunnin kestävä autojen tai junien väliaika työaikaan sekä vieraalla paikkakunnalla alle kaksi tuntia kestävä autojen ja junien väliaika työaikaan. Jos autohenkilökunnalla tai postivaunupiirin henkilökunnalla ei ole vieraalla paikkakunnalla lepohuonetta käytettävänään, luetaan sille työajaksi autojen tai ju nien välisestä ajasta myös puolet kaksi tuntia tai sen ylittävältä ajalta, joka sattuu kello välille. Muulloin lepoaikaa ei ole luettava ty ö ajaksi, jos virkamiehellä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus poistua esteettömästi työpaikalta. Lepoajat on pyrittävä järjestämään mahdollisimman lyhyiksi kulloinkin yksittäistapauksesta riippuen ja edellä olevat määräykset huomioon ottaen. Jos virkamies kuitenkin haluaa pitkän lepoajan ja se on työn puolesta tarkoituksenmukaista, voidaan lepoaika tällaisena järjestää. 6 luku Korotettu palkka 23 S Työaikalain 5 :n alaisissa tehtävissä maksetaan vuorokautisen ylityön kahdelta ensim

8 8 mäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka sekä viikoittaisen ylityön kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka. Työaikalain 5 :n alaisille puhelinvirkailijoille korvataan viikoittaisena ylityönä 40 tuntia viikossa ylittävä aika, jota ei ole korvattu vuorokautisena ylityönä, vain siltä osin kuin se ylittää 80 tuntia kahden viikon jaksossa. Korvalxs lasketaan edellä esitetyllä tavalla. Työaikalain 6 :n alaisissa tehtävissä maksetaan, jos tasoituskautta ei sovelleta, työjakson ylityöstä 18 ensimmäiseltä tu n nilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka. Tasoituskautta sovellettaessa lasketaan ylityökorvaus yhden työjakson osalta 126 työtunnin jälkeen ja kahden työjakson osalta 240 yhteenlasketun työtunnin jälkeen. Mainittujen 126 ja 240 työtunnin yli tehdyiltä 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan 50 %:lla ja seuraavilta ylityötunneilla 100 %:lla korotettu tuntipalkka kuitenkin siten, että työjakson ylityönä korvattuja tai korvattavia tunteja ei korvata tasoituskauden ylityönä. Jos työaikalain 6 :n alainen virkamies ei ole ollut työssä koko työjaksoa tai tasoituskautta sovellettaessa koko tasoituskautta sen johdosta, että virkasuhde on katkennut tai ettei virkamies ole voinut olla työssä loman, sairauden tahi muun hyväksyttävän syyn vuoksi taikka virkamies on tullut työhön kesken tasoituskauden, määräytyy ylityökorvaus keskeytyksen ulkopuolella olevien päivien (= laskentapäivien) perusteella soveltaen liitteenä olevaa taulukkoa suhteellisista työtuntinorm eista. Näissäkin tapauksissa suoritetaan kuitenkin ylityökorvaukset ensimmäisen työjakson osalta siltä osin kuin työaika ylittää taulukon mukaiset suhteelliset työtuntinormit lisättynä kuudella tunnilla. Tasoituskauden päätyttyä lasketaan ylityökorvaukset koko tasoituskaudelta suhteellisten työtuntinorm ien perusteella, jolloin jo maksettuja tai maksettavia ensimmäisen työjakson ylityötunteja ei oteta laskelmassa huomioon. Keskeytyspäiviä ovat mm. vuosiloma- ja virkavapauspäivät sekä ne sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, juhannusaatto ja vapunpäivä, jotka jäävät vuosilomaan, ja ne päivät, jolloin virkamies suorittaa muita kuin työaikalain alaisia tehtäviä (esim. kansliatyö ja kurssit). Laskentapäiviä ovat mm. viikkolepopäivät, muut virantekotaulukon mukaiset vapaapäivät sekä sairastumis- ja työtapaturm an sattumispäivä, jos virkamies kahdessa viimeksi mainitussa tapauksessa on ollut ainakin osan päivästä työssä. Jos virkamies on saman työjakson aikana sekä työaikalain 5 että työaikalain 6 :n alaisessa työssä, katsotaan 5 :n alaiseen työhön käytetty aika keskeytyspäiviksi laskettaessa ylityökorvauksia työaikalain 6 :n alaisesta työstä. Hätätyöstä, joka ylittää säännöllisen työajan, suoritetaan hätätyökorvaus samojen perusteiden mukaan kuin edellä on ylityöstä määrätty. 24 Iltatyö hyvitetään maksamalla iltatyölisää 10 % ja yötyö maksamalla yötyölisää 25 % virkamiehen yksinkertaisesta tu n tipalkasta. Yötyölisää ei kuitenkaan makseta virkamiehille, jotka ovat autonkuljettajia tai posti- ja lennätinautonkuljettajia taikka toimivat muutoin autonkuljettajatehtävissä, pääasiallisesti postin purkaus- ja kuormaustehtävissä, linjaliikenteessä autopostimiestehtävissä tai postivaunupiirissä, lukuunottam atta postivaunupiirin piirikonttoria. Virkamiehen katsotaan olevan autonkuljettajatehtävissä, linjaliikenteessä autopostimiestehtävissä tai edellä tarkoitetuissa postin

9 9 purkaus- ja kuormaustehtävissä, jos hän käyttää niihin vähintään puolet työjakson työajasta. Yötyölisän sijasta he saavat yötyön aikahyvitystä 15 minuuttia tuntia kohden työstä, joka on tehty kello ja välisenä aikana. Jos kuiteknin viimeistään kello aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, pidetään jatkoaikana suoritettua työtä yötyön aikahyvitystä lasketaessa myös yötyön veroisena ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello saakka. Työvuoroja laadittaessa on yötyön aikahyvitys otettava huomioon ja sisällytettävä työjakson enimmäisaikaan. Y ötyön aikahyvitystä ei anneta varallaolosta, joka on suoritettu muualla kuin työpaikalla, eikä yötyön aikahyvityksestä makseta sunnuntaityökorvausta. Yötyön aikahyvitystä ei oteta huomioon laskettaessa ylityön enimmäisaikoja eikä määrättäessä pisintä työvuoroa. Työaikalain 5 :n alaisille autonkuljettajille otetaan yötyön aikahyvitys viikoittaisena työaikana huomioon siten, että vuorokautisena ylityönä korvataan vain se to dellinen työaika, joka ylittää työaikalain 5 :n mukaisen säännöllisen vuorokautisen työajan enimmäismäärän. Jos muu työaika yhdessä yötyön aikahyvityksen kanssa ylittää säännöllisen viikoittaisen työajan enimmäismäärän, on mainitun rajan ylittävä aika viikoittaista ylityötä. 25 Sunnuntaityökorvauksena maksetaan säädetyn kuukausipalkkauksen lisäksi sunnuntaityöstä yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus. Virkamiehellä, joka tekee työtä, jota sen laadun vuoksi tehdään säännöllisesti kaikkina viikonpäivinä, ei ole lupa kieltäytyä sunnuntaityöstä. 26 Jouluylityön korvaamista koskevat määräykset sisältyvät Säännöskokoelman kohtaan IV Ylityö- ja sunnuntaityökorvaukseen sekä ilta- ja yötyölisään oikeuttavia tunteja laskettaessa tasoitetaan työajan loppusumma työjaksoa tai työviikkoa kohden lähimmäksi kokonaiseksi tunniksi siten, että puolta tuntia lyhyempi aika jätetään huomioon o t tamatta sekä puoli tuntia ja sitä pitempi aika korotetaan lähimmäksi täydeksi tunniksi. Tuntipalkka lasketaan vuosipalkasta siten, että vuosiperuspalkan tai vuosipalkkion sekä ikälisien, kalliinpaikanlisien ja syrjäseutulisien summa jaetaan luvulla Siinä tapauksessa, että on vahvistettu vain kuukausipalkka, m utta ei vuosipalkkaa, lasketaan vuosipalkka siten, että kuukausipalkka kerrotaan luvulla 12. Tuntipalkka lasketaan pennin tarkkuudella ja pyöristetään lainmukaisella tavalla. Sille, joka hoitaa omaa virkaansa tai tointansa korkeampaa virkaa, tointa, ylimääräistä tointa tai tilapäistä tehtävää, lasketaan vuosipalkka hänen hoitamastaan korkeammasta virasta, toimesta tai tehtävästä. Jos palkka ei ole sama koko työjakson aikana, lasketaan vuosipalkka siten, että tällaisen työjakson ajalta suoritettu yhteenlaskettu palkka jaetaan työjakson päivien luvulla eli 21 :llä ja näin saatu työjakson keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan vuoden päivien luvulla eli 365 :llä. 28 Toimipaikan hoitajan tai hänen määräämänsä virkamiehen on pidettävä työaikakirjanpitoa. Siitä tulee jokaisen virkamiehen osalta käydä vuorokausittain ilmi hänen työaikansa alkaminen ja päättyminen sekä lepoajat. Työaikakirjanpitoon on lisäksi

10 10 merkittävä vuorokausittain ylityökorvaukseen erikseen 50 ja 100 %:lla korotetun tuntipalkan osalta, sunnuntaityökorvaukseen, ilta- ja yötyölisään, yksinajopalkkioon 1) sekä yötyön aikahyvitykseen oikeuttavat ajat. Viikon tai työjakson päätyttyä on lisäksi merkittävä viikoittaisen tai työjakson ylityön ajat erikseen 50 ja 100 %:lla korotetun tuntipalkan osalta, jouluylityökorvaukseen oikeuttava aika sekä yötyön aikahyvitys. 29 Yli-, sunnuntai- ja hätätyöstä sekä niiden korvaamisesta tulee pitää työaikalaissa määrättyä luetteloa. Tällaista luetteloa on pidettävä myös ilta-ja yötyötunneista. Luettelo on vaadittaessa näytettävä tarkastusviranomaiselle ja virkamiesten luottamusmiehelle sekä pyynnöstä on siinä olevista asianomaista koskevista merkinnöistä annettava tieto virkamiehelle tai hänen valtuuttamalleen. 7 luku Erinäisiä säännöksiä 30 $ Jokaista työpaikkaa varten on vahvistettava virantekotaulukko, jossa mainitaan aika, milloin työ alkaa ja päättyy, sekä ruokailu-ja lepoajat. 31 S Virantekotaulukkoja laadittaessa on ty ö vuorot järjestettävä niin, ettei vuorojen vaihtuessa työn jatkuvuus kärsi. Työvuoroa ei virantekotaulukkoa laadittaessa saa tarpeettom asti jakaa osiin, eikä missään tapauksessa alle yhden tunnin käsittäviin osiin. Erityisesti yövuorojen jakamista on vältettävä. 1 1) Posti- ja lennätinhallituksen kiertokirje no 69/ 1970 (Säännöskokoelm a IV. 27). Yövuorojärjestelyt on hoidettava siten, ettei yötyötä pääasiallisena työnä jatkuvasti teetetä samoilla virkamiehillä, ellei heidän työnsä ole sen laatuista, että sitä tehdään yksinomaan tai pääasiallisesti yöaikana. Milloin työvuoron jakamista ei voida välttää, on se sallittua enintään kahteen, erityisistä syistä kuitenkin enintään kolmeen osaan. Puolta tuntia lyhyempiä vapaaaikoja ei virantekotaulukossa saa esiintyä, jollei se työaikalain vaatimusten täyttäm i seksi ole aivan välttäm ätöntä. Jos virantekotaulukkoon o tettu tai erikseen ilm oitettu työvuoro joudutaan kokonaan peruuttamaan, alusta lyhentämään tai myöhemmäksi siirtämään, on siitä asianomaiselle ilmoitettava työvuoroa lähinnä edellisenä päivänä taikka poikkeustapauksessa viimeistään ennen hänen lähtöään työvuorolleen. Jos ilmoitus annetaan vasta hänen työpaikalle saavuttuaan, on hänelle tästä annettava kohtuullinen, kotimatkan pituudesta, vuorokauden ajasta ym. seikoista riippuva työaikahyvitys, kuitenkin vähintään yksi tunti. 32 Luottamusmiehelle on ennen virantekotaulukon suunniteltua voimaantuloa varattava tilaisuus tutustua virantekotaulukkoa koskevaan ehdotukseen kymmenen päivän aikana ja sinä aikana antaa siitä lausuntonsa. V irantekotaulukosta on toimipaikan hoitajan pyydettäessä toimitettava jäljennös tarkastusviranomaiselle ja luottam usm iehelle. 33 Työaikalain 6 :n alaista virkamiestä älköön pidettäkö työvuorossa kauemmin kuin 10 tuntia työskentelyn tapahtuessa asemapaikkakunnalla ja 12 tuntia matkavuorossa. Tässä m ainittu pisin työvuoro saadaan ylittää vain, kun työvuorojen muunlainen jär

11 jestely aiheuttaa kohtuuttom ia kustannuksia tai huomattavia järjestelyvaikeuksia taikka kun työtä ennakolta arvaamattomasta syystä on jatkettava yli enimmäisajan tahi siitä on virkamiesten tai heidän luottamusmiehensä kanssa etukäteen sovittu. Kotipaikkakunnalla (asemapaikkakunnalla) kokonaan suoritetun tai siellä päättyneen työvuoron jälkeen on virkamiehelle annettava vähintään 8 tunnin täydellinen vapaus työstä. Milloin työvuoron yhdenjaksoinen työaika on ollut yli 12 tunnin pituinen, on tämän vapauden kotipaikkakunnalla oltava vähintään 10 tuntia. Ellei kahden peräkkäisen yli 10 tuntia yhdenjaksoista työaikaa sisältävän työvuoron välinen vapaus kotipaikkakunnalla ole ollut vähintään 12 tuntia, on virkamiehelle annettava jälkimmäisen vuoron päätyttyä vähintään 24 tunnin täydellinen vapaus työstä. Edellä mainituista lepoaikoja koskevista määräyksistä saadaan poiketa vain edellä 1 kappaleessa mainitusta syystä. Postivaunupiirin virkamiesten työvuoron enimmäispituuden määrää erikseen postivaunupiirin päällikkö neuvoteltuaan asiasta asianomaisen lu ottamusmiehen kanssa. Neuvottelut on käytävä aina silloin kun junien aikataulumuutokset antavat siihen aihetta. Jos matkustavalla henkilökunnalla yhdenjaksoinen työaika menovuorossa ylittää 9 tuntia, on menon ja paluun välille järjestettävä vähintään 6 tunnin lepoaika, elleivät erittäin pakottavat syyt ole tähän esteenä. Moottoriajoneuvon kuljettajaa älköön tieliikenteessä pidettäkö työssä enempää kuin 12 tuntia 24 perättäisen tunnin aikana, ellei kuljettajalla viimeksi mainittuna aikana ole ollut riittävän pituista, vähintään kuitenkin 7 tunnin yhtämittaista lepoaikaa. Milloin kuljettaja vain tilapäisesti joutuu tällaiseen työhön yhden kerran viikon aikana, pidetään kuitenkin 5 tunnin yhtäm ittaista lepoaikaa riittävänä. Erityisistä syistä 11 saadaan m oottoriajoneuvon kuljettajaa pitää työssä enemmän kuin 12 tuntia 24 perättäisen tunnin aikana edellyttäen, että siitä on erikseen sovittu asianomaista kuljettajaa edustavan luottamusmiehen kanssa. 34 S Työt, on mikäli mahdollista, järjestettävä siten, ettei säännöllistä työaikaa ylitetä. Sen vuoksi on asianomaisten esimiesten tarkkailtava työtuntilukuja sekä kunkin työviikon ja työjakson aikana vertailtava niitä sekä järjestettävä työjakson työt siten, että ylityö saadaan mahdollisuuksien mukaan vältetyksi. 35 $ Työaikalaki ja työaikasopimus soveltamisohjeineen sekä viranomaisen antamat toimeenpanomääräykset ja kulloinkin noudatettavana oleva virantekotaulukko on asianomaisten esimiesten toimesta pidettävä sopivassa paikassa nähtävänä. 36 Näitä ohjeita sovelletaan 21 päivästä marraskuuta 1971 alkaen. Samasta ajankohdasta lukien kumotaan posti- ja lennätinhallituksen kirjelmän no IV het. 4406/ liitteenä olevat työaikalain soveltamismääräykset. II Posti- ja lennätinhallitus kiinnittää lisäksi huom iota seuraavaan: 1. Työaikoja ei pidennetä työaikalain ja työaikasopimuksen soveltamisohjeiden voimaantulon johdosta. Postivirkamiesten ja viestiasemilla palvelevien ns. teknisten apulaisten työajan on to dettu olevan 37,5 tuntia viikossa. 2. Korvausten ja lisien laskemisessa ja tilittämisessä on noudatettava tiliohjesään-

12 12 nön ja kiertokirjeen no 205/1970 määräyksiä. Korvausluettelot (lom ) laaditaan työaikalain 6 :n alaisessa työssä olevien virkamiesten osalta työjaksoittain (3-viikkoisjaksoittain) ja työaikalain 5 f:n alaisessa työssä olevien osalta samoin työjaksoittain tai palkanmaksukausittain, jolloin viimeksi mainitussa tapauksessa maksetaan samalla kertaa ja yhtenä summana kuukauden aikana päättyneiltä työviikoilta suoritettavat korvaukset ja lisät. Korvauksiin ja lisiin oikeuttavien työtuntien erittelylomakkeena käytetään työaikakorttia (lom ), joka täytetään ohjetekstin mukaisesti. Työaikalain 6 :n alaisessa työssä tasoitetaan korvauksiin ja lisiin oikeuttavat tunnit työjaksoittain täysiksi tunneiksi. Työaikalain 5 :n alaisessa työssä olevien virkamiesten vastaavat työtunnit tasoitetaan viikoittain. Tasoitus täysiksi tu n neiksi suoritetaan erikseen vuorokautisten ja erikseen viikoittaisten ylityötuntien osalta. Korvattavat työtunnit merkitään työaikakortin mukaisina korvausluettelon asianomaisiin sarakkeisiin. Työtuntien määrän ja asianomaisen virkamiehen tuntipalkan perusteella lasketut korvaukset ja lisät merkitään korvausluetteloon ohjetekstin mukaisesti. Jäljennös työaikakortista liitetään korvausluettelon oheen. Eripainos kiertokirjeestä lähetetään toimipaikoille myöhemmin liitettäväksi Säännöskokoelman kohtaan V II.10. Helsingissä 21 päivänä lokakuuta Pääjohtaja Oiva Salolla Toimistopäällikkö Martti Lehmuskallio Liite Suhteelliset työtuntinorm it tunteina ja minuutteina työaikalain 6 :n mukaisessa työssä.

13 Liite KESKEYTYNYT TYÖJAKSO Säännöllinen työaika keskimäärin 120 t/3 vk Suhteelliset työtuntinorm it tunteina ja m inuutteina työaikalain 6 :n mukaisessa työssä Normit, joiden tultua ylitetyksi virkamies on oikeutettu (120+18) Laskentapäivien ylityökorvaukseen luku 50% 100% Tuntiluku, jolta 50 %:n ylityökorvaus voidaan enintään maksaa IV I II lii t ja min t ja min

14 Huom. Kaikelta siltä työajalta, joka ylittää III sarakkeessa olevan ajan, maksetaan 100 %:lla korotettu tuntipalkka.