Marinkallio Asemakaavan muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Osa korttelia sekä ET- ja katualueita

Transkriptio

1 1 (6) Asianumero 1543/2016 Aluenumero Marinkallio Asemakaavan muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Osa korttelia sekä ET- ja katualueita Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet Liitty kaupunkisuunnittelulautakunnan MRA 27 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään asemakaavan muutoksen, piirustusnumero Nähtävillä MRA 65 :n mukaisesti Lausunnonantajat: 1. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 2. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3. Fortum Power and Heat Oy 4. Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) 5. Caruna Oy Espoo 6. Espoon kaupunki, Tilat ja alueet -yksikkö Lausunnonantaja nro 5 Caruna Oy Espoo on pyytänyt tiedonantoa kaavan hyväksymispäätöksestä. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Aija Aunio etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 2 (6) 1. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Raimo Hakonen, palotarkastaja raimo.hakonen@espoo.fi 1.1 Asuinrakennukset on sijoitettava tontille siten, että pelastusteiden rakentaminen on mahdollista kaikkiin yli 3 kerroksisiin rakennuksiin tai mikäli varatie sijaitsee yli 10 metrin korkeudessa. Asuinrakennusten varateiden suunnittelussa on huomioitava pelastustien rakentamisen mahdollistaminen siten, että lähtökohtaisesti nostopaikoilta on mahdollista tavoittaa kaikki edellä mainittua korkeammalle sijoitettavien asuntojen varatiet. Pelastusteiden ja nostopaikkojen suunnittelussa on huomioitava myös mahdolliset istutettavat ja säilytettävät puut. Rakennukset on sijoitettava tontille siten, että pelastuslaitoksen raskaalla ajoneuvokalustolla on mahdollista operoida vähintään rakennusten kahdelta sivulta. Länsiväylän puoleisissa 7-8 kerroksissa asuintaloissa pohjoiseen aukeavat asunnot on määrätty myös hiljaisempaan eli etelän suuntaan aukeaviksi. Tällöin kaikista asunnoista henkilöpelastus voidaan hoitaa rakennuksen eteläsivulta. Marinkallion rakenteilla olevat tontit yhdessä nyt käsittelyssä olevan kaavamuutoksen kassa muodostavat pitkän yhtenäisen rakennusrivistön. Asemakaavassa on määrätty kulkuaukko jätettäväksi rakennusrivistön keskelle Marinkallio-kadun päähän kaavamuutosalueen länsiosassa. Sammutusletku voidaan johtaa rakennusryhmän pohjoispuolelle kulkuaukon kautta. Pisimmäksi matkaksi kulkuaukolta rakennusrivistön itäisimpään osaan muodostuu noin 50 m. 1.2 Kevyenliikenteenväylät ja ulkoilureitit eivät lähtökohtaisesti sovellu sellaisenaan pelastustiekäyttöön. Mikäli kevyen liikenteen väylää on tarkoitus käyttää tonttiliikenteeseen, on se rakennettava pelastuslaitoksen raskaalla ajoneuvokalustolla liikennöitäväksi. Katujen ja tonttiliittymien suunnittelun yhteydessä on huomioitava osoitteiden selkeys ja loogisuus. 2. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristömelu 2.1 Meluselvitysten tulosten perusteella melun ohjearvot ylittyvät kaikilla rakennuksilla toisella ja pääosassa asuinrakennuksia molemmilla julkisivuilla ainakin osassa niiden kerroksista. Lisäksi lähimmäksi Länsiväylää sijoittuvien rakennusten tai niiden osien kohdalla melutaso ylittää 70 db. Mikäli melu meluisimman julkisivun puolella ylittää ohjearvot, pitää melutason hiljaisemman julkisivun puolella olla selvästi hiljaisempi ja ohjearvojen 993/1992 mukainen tai alempi, jotta asumisterveys- ja asumisviihtyisyysvaatimukset täyttyvät. Kaavan meluselvityksestä voidaan päätellä, että osassa rakennusten kerroksia päästään

3 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 3 (6) todennäköisesti ohjearvojen mukaisiin tasoihin, ainakin toisella puolella rakennusta, joissakin tapauksissa jopa molemmilla puolin. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että asian selvittämiseksi melut tulee selvittää kerroksittain kaikkien julkisivujen osalta. Meluselvitystä on täydennetty siten, että siihen on lisätty otteet melumallista, joista näkee äänitasoja julkisivuilla eri korkeuksilla. 2.2 Yli 70 db melualueella olevissa rakennuksissa meluntorjunta vaatii erityisratkaisuja. Meluisimmille julkisivulle on annettu määräykset ääneneristävyydestä, jotka meluselvityksen perusteella ovat pääosin riittävät. Vaikka laskennallisesti osa Länsiväylänpuoleisista julkisivuista ei näyttäisi tarvitsevan määräystä ääneneristävyydestä, on näillekin julkisivuille syytä antaa vähintään 30 db määräys. Kaavakarttaa on täydennetty siten, että Länsiväylänpuoleisille julkisivuille, jotka eivät meluselvityksen mukaan tarvitse määräystä ääneneristävyydestä, on annettu 30 db ääneneristävyysmääräys. 2.3 Koska asuinrakennukset sijaitsevat melualueella tulee niihin suunniteltujen huoneistojen avautua hiljaisen julkisivun puolelle (melutaso on ohjearvojen 993/1992 mukaisesti yöllä LAeq 22-7 alle 45 db). Makuuhuoneet on suositeltavaa sijoittaa hiljaisen julkisivun puolelle. On myös huomioitava, että asunnot tulee voida tuuletta ikkunasta tms., jonka kohdalla 993/1992 mukaiset ohjearvot toteutuvat. Ääneneristys ja koneellinen ilmanvaihto eivät korvaa mahdollisuutta tuulettaa (KHO ). Mikäli asunto avautuu hiljaisen julkisivun lisäksi Länsiväylän suuntaan, tulee Länsiväylän puoleiset tuuletusikkunat määrätä erikoisrakenteisiksi. Julkisivujen ääneneristävyydessä on huomioitava myös se, ettei ympäristömelulähteiden aiheuttama enimmäistaso saa ylittää yöaikana asuinhuoneissa hetkellistä enimmäismelutasoa 45 db LAFmax. Koska asuinrakennukset sijaitsevat voimakkaan ympäristömelun melualueella ja ne sijoittuvat vilkkaiden liikenneväylien välisellä alueella, tulee kiinnittää erityistä huomiota leikki- ja piha-alueiden sekä parvekkeiden melutasoihin ja melulta suojattujen alueiden riittävyyteen. Meluselvityksen perusteella kaikilla leikki- ja oleskelualueilla ei saavuteta ohjearvon mukaista melutasoa meluesteistä huolimatta. ELY esittää seuraavaa muutosta kaavamääräyksiin: Mikäli julkisivuun kohdistuva päivämelutaso on db(a) tai enemmän, tulee huoneiston avautua myös talon sellaiselle julkisivulle, jossa piha-alueen VNp:n 993/1992 mukaiset melun ohjearvot täyttyvät. Vaihtoehtoisesti parvekkeiden määräystä tulee tarkentaa aiemmin sanotun mukaisesti. Korttelin yhteispihoja sekä parvekkeita ja terasseja koskevien kaavamääräysten sanamuotoja on muutettu siten, että Valtioneuvoston asetukseen viittaamisen sijaan vaaditaan, että ne täyttävät niille sovellettavat melutason ohjearvot. Rakennusten ääniympäristöä koskeva Ympäristöministeriön asetus, joka tullaan antamaan syksyllä 2017 ja joka tulee korvaamaan Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot, on tällä hetkellä lausuntokierroksella. Kaavamääräyksissä on näin ollen

4 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 4 (6) tarkoituksenmukaista pyrkiä sanamuotoihin, jotka mahdollistavat rakennushetkellä voimassa olevien ohjearvojen noudattamisen. Muilta osin: merkitään tiedoksi. 2.4 Kaavamääräyksissä oleskeluun tarkoitetut parvekkeet ja terassit on määrätty suojattavaksi niin, että niillä saavutetaan oleskelualueiden ohjearvot. Niiden sijoittamista ei kuitenkaan ole kielletty edes meluisimmilta julkisivuilta. Osalle parvekkeista parvekelasituksen tms. ääneneristävyysvaatimus on jopa 15 db. Yleisesti ottaen yli 10 db ääneneristävyys on vaikea saavuttaa normaaleilla ratkaisuilla. Meluselvityksen liitteeksi on lisätty esimerkkilaskelma parvekkeen äänitasoerosta rakenneratkaisulla, jolla vaaditut ääneneristävyysominaisuudet täytyvät. 2.5 Kaavamääräyksissä mahdollistetaan myös viherhuoneiden rakentaminen liikenteen melualueella. Kaavamääräyksiä on syytä tarkentaa niin, että viherhuoneiksi on määritettävä parvekkeet, joihin kohdistuu päivällä yli 65 db keskiäänitaso. Määräyksin on varmistettava, että viherhuoneissa saavutetaan päiväaikainen (klo 7-22) 45 db keskiäänitaso. ELY esittää seuraavaa tarkennusta kaavamääräyksiin: 2 : Viherhuoneiden sijoittamisesta ja sallitusta melutasosta tulee antaa määräys. Viherhuoneissa tulee saavuttaa 45 db keskiäänitaso LAeq päivällä klo Kaavamääräyksiä on täydennetty esitetyllä tavalla. Ilmanlaatu 2.6 Vaikka ilmanlaadun kannalta saavutetaan ohjeelliset (HSY 2015) minimietäisyydet ja osin suositusetäisyydetkin, ei ilmanlaatua alueella voida pitää sen perusteella hyvänä. Karkeassa tarkastelussa on huomioitu vain yksittäiset tiet päästölähteinä, lähinnä Länsiväylä. Kaavoitettava alue on kolmen päästölähteen välissä, jolloin yksinkertaistettu tarkastelu ei enää tuota luotettavaa tietoa alueen ilmanlaadusta. Aiemmassa kaavatyössä tehdyt päästöselvitykset ovat niin vanhoja, että ne olisi syytä uudistaa luotettavan tiedon saamiseksi. Ilmanottopaikan oikealla sijoittamisella ja tuulettamisella voidaan sisätilojen ilmanlaatuvaatimukset saavuttaa. Ongelmaksi jää ilmanlaatu rakennusten ympäristössä leikki- ja piha-alueilla. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on käynyt asiantuntijakeskusteluja ilmalaatuselvitysten tarpeellisuudesta eri tilanteissa. Tämän hankkeen osalta sellaiseen ei ole nähty tarvetta. Vanhalla Jorvaksentiellä liikennemäärät ovat varsin pienet ja etäisyydet asuinrakennuksiin kohtuulliset. Korttelin pohjoispuolella vallitseva tuulensuunta on Länsiväylän päästöihin nähden suotuisa.

5 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 5 (6) Havainnekuva ilmanlaadun minimi- ja suositusetäisyyksistä on liitetty kaavaselostuksen sivulle 28. Suositusetäisyydet kaikille leikki- ja oleskelualueille täyttyvät. Liikenne 2.7 Asemakaava-alue rajautuu pohjoisessa Länsiväylään (kantatie 51) ja etelässä Vanhaan Jorvaksentiehen. Asemakaavan muutoksen edullisena vaikutuksena on, että se mahdollistaa liikenneturvallisuuden parantamisen kaava-alueella: Vanhan Jorvaksentien pohjoisreunaan on mahdollista rakentaa jalankulku- ja pyörätie ja huoltoaseman liikenne sekä asukasliikenne mahdollista kanavoida erilleen. Asemakaava-alueen pohjoisosassa on varauduttu mahdolliseen uuteen eritasoliittymän ramppiin osoittamalla kaavakartalla alue, jonka metsäinen/luonnontilainen luonne maisemakuvassa tulee säilyttää. Vaikuttaa siltä, että ramppi tulisi toteutuessaan kulkemaan myös pysäköintilaitokselle varatun rakennusalan yli, mikä tulee ottaa huomioon pysäköintilaitosta suunniteltaessa. Tilavaraussuunnitelmaa laadittaessa lähtökohtana suunnittelulle on ollut, että pitäydytään nykyisellä tiealueella. Suunnitelmakartoissa itse ramppi sijoittuu nykyiselle tiealueelle, mutta esitetty tiealueen laajennus ulottuu pysäköintilaitoksen rakennusalalle. Ramppi toimii nyt jatkosuunnitteluun valitulla vaihtoehdolla (VE1, alavaihtoehto 2) vuoteen 2040 asti. Kaupunkisuunnittelukeskus katsoo, että tilavaraussuunnitelman VE 2:n mukainen ratkaisu ei ole ainoa vaihtoehto, vaan jatkosuunnittelussa, kun parantaminen tulee ajankohtaiseksi, voidaan lähellä sijaitseva asutus ottaa kyseistä tilavaraussuunnitelmaa paremmin huomioon. 3. Fortum Power and Heat Oy City Solutions Raimo Leino PL 100, FI FORTUM Raimo.leino@fortum.com 3.1 Fortumilla on kaukolämmön runkojohto Vanhan Jorvaksentien varrella suunnittelualueen vieressä. Fortum tulee tarjoamaan kaukolämpöä kaikille alueen rakennettaville kiinteistöille. 4. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) 4.1 Kaavoituksen yhteydessä tulee huomioida riittävät tilavaraukset ja suojaetäisyydet nykyisille vesihuollon putkille ja laitteille. DN 1000 mm jätevesiviemärin nykyinen johtokujan leveys on 6 metriä. Nämä suojaetäisyydet tulee säilyttää, kuten on kaavamuutoksessa esitetty. Asuntokorttelin jakamisessa esitettyyn 12 tonttiin tulee huomioida että jokaisella tontilla on mahdollisuus liittyä yleisellä alueella olevaan vesihuoltoon. Tonttijohdoille tulee varata maanalaista johtoa varten varattu alue tonteilla.

6 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 6 (6) 5. Caruna Espoo Oy c/o Mikko Vainikka Rejlers Finland Oy mikko.vainikka@rejlers.fi 6. Espoon kaupunki Tilat ja alueet-yksikkö Kaavan yleismääräyksiin on lisätty määräys, jonka mukaan tontinmuodostuksessa tulee ottaa huomioon vesihuollon järjestämiseksi tarvittavat rasitteet. Lisäksi kaavaselostukseen on lisätty suuntaa antava kaavio tarvittavista rasitteista. Ratkaisusta on neuvoteltu HSY:n kanssa. 4.2 Aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi Kaava-alueella on Caruna Espoo Oy:n sähkönjakeluverkkoa (lausunnon liitteen mukaisesti huoltoasematontilla LH ja osin Vanhan Jorvaksentien katualueella). Kaavamuutoksen myötä sähkönkäyttö alueella kasvaa ja tarvitaan uusia maakaapelointeja sekä puistomuuntamo. Kaavaan on merkitty varaus puistomuuntamolle. Caruna Oy on parantamassa Espoon ja Kirkkonummen alueen sähkönjakelua ja yhtenä vaihtoehtona on tutkittu uuden voimajohdon rakentamista Soukkaan sijoittuvalta mahdolliselta uudelta sähköasemalta Kirkkonummen puolella sijaitsevalle Masalan sähköasemalle. Yksi mahdollisuus uuden maakaapelina toteutettavan voimajohdon reitille olisi Vanhan Jorvaksentien eteläpuolella sijaitsevan kevyen liikenteen väylän alla. Kaavaan on merkitty varaus puistomuuntamolle. Vanhan Jorvaksentien eteläpuolinen kevytliikenneväylä ei kuulu kaava-alueeseen. 5.2 Mahdolliset tarvittavat johto- ja muuntamosiirrot tehdään Caruna Espoon toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Caruna Oy Espoo toivoo saavansa tiedon kaavan hyväksymispäätöksestä. 6.1 Marinkallion asemakaava-alueella ei ole sivistystoimen palveluihin liittyviä tilavaraus- tm. suunnittelutarpeita ja että aluetta tullaan tarkastelemaan myöhemmin osana Kivenlahden metrokeskuksen asemakaavan suunnittelutavoitteita.