TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 11/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Osallistujat: Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, 1. vpj. Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Nurminen Mikko johtaja Tampere, poissa 104 Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti tilalla: Hutko Minna hallintojohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia 2. vpj. Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Juhani Pohjonen seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut: Lyly Lauri seutuhallituksen pj Tampere Alkio Kimmo toimitusjohtaja Tieto Oy, 103 Ekström Patrick johtaja, teknologiapalvelut Tieto Oy, 103 Karimaa Pekka asiakkuusjohtaja Tieto Oy 103 Oksala Jarkko tietohallintojohtaja Tampere, 103 Kahila Arto tietohallintojohtaja Ylöjärvi/kehyskunnat, 103 1/27

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 102 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO KAUPUNKISEUDUN KUNTIEN JA TIETO OYJ:N SOPIMUKSEN TOTEUTUMINEN PERUSTIETOTEKNIIKKAPALVELUISSA TAMPERE-PIRKKALA -LENTOKENTÄN INVESTOINTIEN EDISTÄMINEN SEUTUMUSEOMALLIN KEHITTÄMISTYÖN KÄYNNISTYMINEN JÄSENTEN EHDOTTAMINEN VEROTUKSEN OIKAISULAUTAKUNTAAN TOIMIKAUDELLE KUNTAYHTYMÄN HANKINTA- JA TILAUSVALTUUDET SEUTUTYÖRYHMIEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN SEUTUPEREHDYTYS SEUTUHALLITUKSELLE JA KUNNANHALLITUKSILLE KUHMOISTEN KUNNAN YHTEISTYÖALOITE TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI MAANTIELAIN MUUTTAMISESTA (LVM/1770/03/2016) LEMPÄÄLÄN ELINKEINOPOLIITTINEN KATSAUS TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 27 2/27

3 102 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 5 min Muistio , liitteenä. Kokouksen keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden päivittäminen Lähetekeskustelu seutuhallituksessa PN Kuntien Tiera oy:n osakkeiden merkitseminen Tampereen elinkeinopolitiikan esittely Kehyskuntien käsittelyssä. Tilannekatsaus tässä kokouksessa. Tässä kokouksessa on Lempäälän esittely KJ:t, Kahila työryhmänostot: 3/27

4 103 KAUPUNKISEUDUN KUNTIEN JA TIETO OYJ:N SOPIMUKSEN TOTEUTUMINEN PERUSTIETO- TEKNIIKKAPALVELUISSA Seutujohtaja Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun kuntien perustietotekniikka- ja integraatiopalvelujen sopimustoimittajana on 2016 alkaen ollut Tieto Oy. Sopimus koskee vuosia ja on arvoltaan noin 30 milj.euroa. Kaupunkiseudun kuntien ja Tieto Oy:n välisessä palvelusopimuksessa on keskeisenä osana määritelty palvelun laatutavoitteet. Palveluntoimittaja ei ole yltänyt kaikilta osin tavoitteisiin. Seudullinen tietohallinto on ilmoittanut tyytymättömyytensä ja reklamoinut asiasta sopimuksessa kuvatuin menetelmin yhtiölle. Asian korjaamiseksi Tieto Oy on laatinut laadunparantamisohjelman, jonka tarkoituksena on saattaa palvelun laatu sopimuksessa sovitun mukaiseksi. Tietohallintojohtaja Jarkko Oksala on selostanut tilannetta kaupunkiseudun kuntajohtajille jo aikaisemmin. Nyt tiedon toimitusjohtaja Kimmo Alkio saapuu kuntajohtajakokoukseen antamaan tilannekatsauksen sekä kertomaan millä aikataululla laadunparantamisohjelma toteutetaan ja laatu saatetaan sopimuksen mukaiseksi. Tietohallintojohtajat Jarkko Oksala ja Arto Kahila on kutsuttu kokoukseen. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää merkitä käydyn keskustelun tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Todettiin, että vastaava keskustelu järjestetään DNA:n toimitusjohtajan kanssa. 4/27

5 104 TAMPERE-PIRKKALA -LENTOKENTÄN INVESTOINTIEN EDISTÄMINEN Seutujohtaja Nurminen Tampere-Pirkkala lentokentän kehittäminen on kaupunkiseudun kärkihankkeita. Se on mukana kaupunkiseudun strategiassa ja alueen toimijoiden yhteisellä edunvalvontalistalla. Kaupunkiseudun kunnat rahoittavat parhaillaan lentoliikenteen kehittämistä ja ovat aikoinaan olleet osarahoittajina kentän kakkosterminaalin uudistamisessa. Pirkkalan kunta, Patria ja seudullinen ammattioppilaitos Tredu ovat panostaneet lentokentän läheisyyteen rakentuneeseen koulutuskokonaisuuteen. Myös Finavia on myös panostanut Patria/Tredun toimintaan täydentämällä infraansa toimijoiden tarpeisiin. Matkustajien ja lentokoulutuksen lisäksi kentän käyttäjänä toimii myös Puolustusvoimat. Tampere-Pirkkala onkin tällä hetkellä Suomen toiseksi vilkkain kenttä operaatioiden määrällä laskettuna. Aluejohtaja Mari Nurminen on esitellyt kentän investointitarpeita keväällä seutuhallitukselle. Investointitarpeet liittyvät kentän kiitoradan päällystämiseen, kääntöpaikkojen rakentamiseen sekä koneiden parkkialueen laajentamiseen. Investointien yhteydessä on tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksia ajatellen esitetty myös rullausteiden rakentamista. Vastaava kenttäinfra on pitkään ollut kunnossa jo mm. Turun kentällä. Rullausteiden osalta kyse on noin 8 miljoonan euron investoinnista. Investointitarpeet ovat tiedossa Finavialla. Alustavissa investointisuunnitelmissa Tampereen kentän tarpeet näkyvät vuodella 2018 lukuunottamatta rullausteitä. Lopulliset esitykset ja päätökset ovat vielä tekemättä. Ilmavoimien operaatiopäällikkö ev. Keränen on tiedustellut sähköpostilla kaupunkiseudulta, ketkä tahot olisivat osallistumassa rullaustiehankkeen läpivientiin. Rullausteiden osalta tarve on perusteltua mm. kentän tulevaisuuden kasvupotentiaalin, suuremman konekoon, rahtiliikenteen kehittymisen sekä Puolustusvoimille tärkeän kansallisen varautumisen ja huoltovarmuuden kannalta. Ilmavoimat käy asiasta neuvotteluja Finavian kanssa. Myös Tampereen pormestari ja Finavia ovat neuvotelleet kentän kehittämistarpeista. Em. lisäksi investoinnista on tarkoitus keskustella Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Mikko Nurminen poistui kokouksesta. 5/27

6 Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtaja kokous päättää omalta osaltaan, merkitä asian tiedoksi ja käydä periaatekeskustelun kaupunkiseudun tuen muodosta Tampere- Pirkkala -lentokentän investointien edistämiseksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Todettiin, että lentoaseman ja lentoliikenteen kehittämine ovat mukana kaupunkiseudun edunvalvontaohjelmassa. Mikko Nurminen palasi kokoukseen 6/27

7 105 SEUTUMUSEOMALLIN KEHITTÄMISTYÖN KÄYNNISTYMINEN Kehittämispäällikkö Satu Kankkonen : Tausta Tampereen kaupunkiseudulla on joukko kunnallisesti ja yhdistyspohjaisesti toimivia museoita, joiden hoitoon ei ole ollut osoittaa riittävästi voimavaroja. Museot ovat kuitenkin tärkeitä paikallisen identiteetin kannalta. Museoita hoidetaan sivutoimisesti virkatyönä tai talkootyönä ja harvassa kunnassa on museoammatillista henkilökuntaa. Museotoiminnan jatkuvuus ja paikallisen kulttuuriperinnön säilyminen ovat usein vaakalaudalla. Museotoimintaa rasittavat lisäksi käytännön ongelmat: kokoelman hoitoon, näyttelyihin ja pedagogiseen toimintaan ei ole tarvittavaa resurssia, esineistön tallennuksessa on päällekkäisyyttä ja asianmukaisia säilytystiloja puuttuu. Kunnan ylläpitämä museo löytyy Nokialta, Pirkkalasta ja Ylöjärveltä. Lempäälässä Lempäälä-seura vastaa toiminnasta, mutta kunta omistaa rakennukset. Kangasalalla, Orivedellä, Vesilahdessa ja Tampereen Teiskossa museotoimintaa hoidetaan yhdistysten toimesta. Kaikilla kunnilla on myös taidekokoelma, jotka ovat moninaisuudessaan haastavia hallinnoida ja hoitaa. Kunnat päättivät keväällä 2016 osallistua Pirkanmaan maakuntamuseon hallinnoimaan seutukuntamuseoselvitykseen. Selvityksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa siitä, millä alueella yhteistyötä kannattaa tehdä, mitkä museot ovat osallisena, mikä on optimaalinen yhteistyötapa, työvoimatarve ja kustannukset. Lisäksi selvitettiin, onko olemassa olevia tehtäviä yhdistettävissä seudulliseksi resursseiksi tai voidaanko lisäpanostuksella saada ei-ammatillisesti hoidetuille museoille tai taidekokoelmille asiantunteva tutkija. Selvityksen pohjalta todettiin, että seudulliselle museotyölle oli tarve ja että seutumuseo vastasi kuntien strategisia tavoitteita usealla sektorilla. Selvityksen perusteella oli myös nähtävissä, että seutumuseota tarvittaisiin kehittämään uusia ideoita ja yhteistoimintaa näyttelyihin ja kulttuuriperintöelämysten välittämiseen yleisölle. Seutumuseo voisi luoda yhteisiä teemoja ja tapahtumakonsepteja kuntien museoiden näkyvyyden ja merkityksen vahvistamiseksi. Toiseksi seutumuseota kaivattiin alueellisten museokokoelmien järjestämiseen, hoitoon ja digitalisointiin. Seutumuseon avulla hyvät toimintatavat pystytään monistamaan usean eri museon hyödyksi. Kolmas merkittävä seutumuseosta saatava hyöty liittyi kouluihin ja opetukseen. Seutumuseotyöllä voitaisiin lisäksi vastata perusopetuksen uuden opetussuunnitelman haasteeseen käyttää paikallista kulttuuriperintöä osana kulttuurikasvatusta. 7/27

8 Selvitys käynnisti seutukuntamuseon kaksivuotisen kokeilun opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen turvin. Kokeiluun ja hankkeen omarahoitukseen (25 %) päättivät osallistua Tampere, Nokia, Ylöjärvi, Lempäälä, Pirkkala, Kangasala, Hämeenkyrö ja Pälkäne. Strategiayhteys ja hankkeen vaikutukset Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian an yksi pääviesteistä on Hyvinvoiva yhteisö, jota konkretisoi tavoite Hyvinvoivat kuntalaiset. Asetetun tavoitteen mukaan kaupunkiseudulla edistetään asukkaiden hyvinvointia monipuolisilla vapaa-aikapalveluilla. Seutuhallituksen helmikuussa 2017 hyväksymässä toteutusohjelmassa on lisäksi ohjattu vapaa-aikapalveluiden seututyötä seudullisen yhteiskäytön ja yhteiskehittämisen suuntaan. Seutumuseomallin kehittäminen on strategian ja toteutusohjelman mukaista vapaa-aikapalveluiden yhteiskehittämistä. Onnistuessaan seudullinen toimintamalli parantaisi kuntien kulttuuripalveluiden laatua: tarjonnan monipuolisuutta, asiakaslähtöisyyttä ja toiminnan jatkuvuutta. Aiempaa asiantuntevammin hyödynnetty, saavutettu, dokumentoitu ja hoidettu aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö luovat hyvinvointia. Museotilojen aktiivisempi ja monimuotoisempi käyttö edistää arvoympäristöjen ja maiseman säilymistä. Vapaaehtoistoiminnan kanavointi museotoimintaan edistää tasa-arvoista osallisuutta kulttuuriperintöön. Mikäli museomalli osoittautuu toimivaksi, seutukuntamuseolla voi olla edellytyksiä jatkaa pysyvänä toimintana hankkeen päätyttyä. Hankkeella on myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta, kun se kohdistuu paikallisyhteisöjen kulttuuriseen rikastumiseen ja hyvinvointiin. Hanke myös edistää kokonaisvaltaisen oppimisen ja seutukunnan elinvoimaisuuden tavoitteita. Seutumuseomallin kokeiluhanke on myös kansallisesti kiinnostava, koska se on laatuaan ensimmäinen Suomessa ja tavoitteena on luoda malli, joka voisi tulevaisuudessa toimia esimerkkinä myös muille seutukunnille. Aikataulu Seutumuseomallin kehittämishanke on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä euron suuruisen rahoituksen. Hankekausi on hakemuksen mukaan , mutta painopiste kehittämistyössä on vuonna Työ käynnistyy maakuntamuseossa rekrytoinnilla ja suuntaviivat työn sisällölle määrittävän työryhmän kokoamisella. Hankekuntien kanssa käydään vuoden 2018 kesäkauden lopussa seurantakeskustelut ja hankkeen loppuraportti valmistuu vuoden 2019 aikana. 8/27

9 Kaupunkiseudun uudistuneen työryhmärakenteen mukaan hankkeen edistymistä seuraa hyvinvointipalvelujen työryhmä. Asia viedään tiedoksi seutuhallitukselle. Liite - Seutukuntamuseoselvitys 2016 on luettavissa: - Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä tiedoksi seutumuseomallin kehittämishankkeen käynnistymisen, todeta, että kaupunkiseudun hyvinvointipalvelujen työryhmä seuraa hankkeen toteutusta ja arvioi keväällä 2019 seutukuntamuseotoiminnan jatkoedellytyksiä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 9/27

10 106 JÄSENTEN EHDOTTAMINEN VEROTUKSEN OIKAISULAUTAKUNTAAN TOIMIKAUDELLE Seutusihteeri Pohjonen Yleistä (Verohallinnon kirje ) Verotuksen oikaisulautakunta on Verohallinnon yhteydessä toimiva valtakunnallinen toimielin, jonka tehtävänä on käsitellä oikaisuvaatimuksia. Oikaisulautakunnasta säädetään laissa Verohallinnosta (503/2010). Verotuksen muutoksenhakua on uudistettu voimaantulleilla säännöksillä (HE 29/2016). Oikaisulautakuntamenettely koskee alkaen yleisesti Verohallinnon verotusta koskevia päätöksiä ennakkoratkaisuja lukuun ottamatta. Uusia asiaryhmiä, joissa muutosta haetaan oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta, ovat muun ohessa arvonlisäverotusta, ennakkoperintää, varainsiirtoverotusta ja veronkantoa koskevat asiat. Verotuksen oikaisulautakunta toimii siten yleisenä ensimmäisenä muutoksenhakuasteena verotuksessa. Verotuksen oikaisulautakunta toimii jaostoihin jakautuneena. Oikaisulautakunnan jaostossa on puheenjohtajan lisäksi neljä jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Verohallinto määrää jäsenet, joista yksi on Verohallinnon, yksi kuntien sekä kaksi eri veronmaksajia edustavien järjestöjen ehdottamaa. Ahvenanmaalaisia verovelvollisia käsittelevän oikaisulautakunnan jaoston jäsenten ja heidän varajäsentensä kotikunnan tulee olla Ahvenanmaalla. Konserniverokeskuksessa verotettavia verovelvollisia käsittelevän oikaisulautakunnan jaoston jäsenet ehdottaa Suomen Kuntaliitto. Kun jaoston tehtävänä on käsitellä asioita, joissa veronsaajana on yksinomaan valtio, jaostossa voi kuitenkin olla puheenjohtaja ja kaksi jäsentä, jolloin jäsenistä toinen on Verohallinnon ehdottama ja toinen veronmaksajia edustavien järjestöjen ehdottama. Jaostojen tehtäväjako, kokoonpanot ja sijainti Verotuksen oikaisulautakunnassa on 2018 alkaen yhteensä 16 jaostoa, jotka toimivat 7 paikkakunnalla (liite 1). Jaostot ovat pääosin erikoistuneet siten, että oikaisulautakunnassa on erikseen henkilöverotukseen ja yritysverotukseen erikoistuneita jaostoja. Yritysverotusjaostoissa käsitellään elinkeinoverolain mukaan verotettavien verovelvollisten eli yhteisöjen, henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verotusta koskevat oikaisuvaatimukset. Henkilöverotusjaostoissa käsitellään puolestaan luonnollisten henkilöiden verotusta sekä kaikkien verovelvollisten kiinteistöverotusta koskevat oikaisuvaatimukset. Jaostot toimivat joko täydessä tai suppeassa kokoonpanossa. Jaosto voi toimia puheenjohtajan ja yhden veronmaksajajärjestöjä edustavan jä- 10/27

11 senen kokoonpanossa, jos veron määrä voi oikaisuvaatimuksen johdosta muuttua enintään euroa. Jäsenten kelpoisuusvaatimukset sekä kokouspalkkiot ja matkakustannusten korvaukset Oikaisulautakunnan jäsenen tulee olla perehtynyt verotukseen. Tällä tarkoitetaan erityistä verotuksen asiantuntemusta. Ennen ehdotuksen tekemistä on syytä sopivalla tavalla varmistua siitä, että ehdotettavaa henkilöä voidaan pitää siten verotukseen perehtyneenä, että hänen voidaan katsoa omaavan erityistä verotuksen asiantuntemusta. Oikaisulautakunnan jäseniin sovelletaan hallintolain 28 :ssä säädettyjä esteellisyysperusteita. Oikaisulautakunnan jäsenille maksetaan kokouspalkkiota ja matkakustannusten korvausta (Liite 2: Verohallinnon päätös verotuksen oikaisulautakunnan jäsenten ja asiantuntijoiden palkkioista sekä matkakustannusten korvaamisesta). Ehdotuspyyntö Kuntaa pyydetään tekemään ehdotus lähimpänä sijaitsevien verotuksen oikaisulautakunnan jaostojen jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen. Oikaisulautakunnan toimikausi alkaa ja päättyy Ehdotuksessa pyydetään mainitsemaan: Jaoston numero ja sijaintipaikka Jäsenen nimi, osoite ja sähköpostiosoite Varajäsenen nimi, osoite ja sähköpostiosoite Koska oikaisulautakunnan jaostojen määrä on vähäinen verrattuna kuntien lukumäärään, on suositeltavaa, että kaksi tai useampi kunta tekee yhteisen ehdotuksen. Ehdotuksen mukaan tulee liittää tarvittava selvitys jäsenen ja varajäsenen perehtyneisyydestä verotukseen sekä molempien kirjallinen suostumus tehtävään. Ehdotus sekä siihen liitetyt suostumukset ja selvitykset perehtyneisyydestä verotukseen pyydetään lähettämään Verohallinnolle mennessä mielellään sähköpostitse osoitteella verohallinto@vero.fi (aihekenttään: Jäsenten ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan) tai postitse osoitteella Verohallinto, PL 325, VERO. Kuntajohtajakokous ja seutuhallitus käsittelivät asiaa edellisellä nimeämiskierroksella ja päättivät tuolloin esittää, että kaupunkiseudun kuntien yhteiseksi varsinaisiksi jäseniksi ehdotetaan 11/27

12 TTM, HTM-tilintarkastaja Pekka Uusitaloa ja hallintonotaari, yomerkonomi Reima Lampista ja varajäseniksi ehdotettiin hallintojohtaja Timo Saari Ylöjärveltä ja talousjohtaja Seppo Saarinen Kangasalta. Päättyvällä kaudella jaostoja on ollut kaksi ja niissä on ollut kuntaedustajat seuraavasti: Yritysverotusjaosto: varsinainen jäsen on ollut Jukka Sorjonen Jyväskylästä ja varajäsen on ollut Pekka Uusitalo Tampereelta. Henkilöverotusjaosto: varsinainen jäsen on ollut Irma Kiviranta Sastamalasta ja varajäsen on ollut Reima Lampinen Tampereelta. Sisä-Suomen verovirastolla on kolme jaostoa kaudella : jaosto 11/yritysverotus Tampere; jaosto 12/henkilöverotus Tampere; jaosto 13/henkilöverotus Tampere Asia viedään tiedoksi seutuhallitukselle. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan esittää yritysverotusjaostoon TTM, HTM-tilintarkastajaa Pekka Uusitaloa ja henkilöverotusjaostoihin hallintonotaari, yo-merkonomi Reima Lampista ja talousjohtaja Seppo Saarista. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. 12/27

13 107 KUNTAYHTYMÄN HANKINTA- JA TILAUSVALTUUDET Seutusihteeri Pohjonen Kuntayhtymän hallintosäännön 21 mukaan seutuhallitus päättää hankinta- ja tilausvaltuuksien periaatteet. Hankinta- ja tilausvaltuuksien periaatteita päätettäessä on harkittava seutuyksikön joustavan arkitoiminnan edellytykset, lainsäädäntö julkisista hankinnoista, hyvät julkisen hallinnon käytännöt ja hankkeiden rahoittamiseen liittyvät erityispiirteet. Hankintalaki muuttui jolloin kansallinen hankintakynnys nousi euroon. Kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa toteutuu hankintalain mukainen kilpailutus. Yli euron, mutta alle euron hankinnoista on pyydettävä vähintään kaksi kirjallista tarjousta tai hankinnan taloudellisuus ja laatu tulee muulla tavalla olla näytettävissä. Tarjouksia pyydettäessä ja käsiteltäessä noudatetaan hyvää julkista hallintotapaa. Tarjouksista laaditaan vertailu ja hankintapäätös perustellaan. Hankintapäätöksen tekee seutujohtaja. Alle euron tilaukset voidaan tehdä suorahankintana ottaen huomioon, että tilaus on tarpeellinen, noudatetaan taloudellisuuden periaatetta ja hyvää hallintotapaa. Tilausten ja hankintojen tulee perustua talousarvioon. Kuntayhtymässä hankinta- ja tilausvaltuudet ovat noudattaneet hankintalain kynnysarvoa ja määriteltyä suorahankinnan raja-arvoa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan, että seutusihteeri voi tehdä 5000 euron tilauksia, että seutujohtaja voi tehdä enintään euron tilauksia ja hankintoja, että yli euron hankinnat päättää seutuhallitus, 13/27

14 että alle euron tilaukset voidaan tehdä myös suorahankintana ottaen huomioon, että tilaus on tarpeellinen, noudatetaan taloudellisuuden periaatetta ja hyvää hallintotapaa ja että hankkeissa noudatetaan lisäksi rahoittajan antamia hankintaohjeita. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 14/27

15 108 SEUTUTYÖRYHMIEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Seutusihteeri Pohjonen Seutustrategian toteuttamiseen asetettiin seutuhallituksen kokouksessa 31.5 uudet seututyöryhmät, joissa työskentelevät kuntien johtavat viranhaltijat ja sidosryhmien edustajat. Työryhmät ovat merkittävä voimavara seutuyhteistyölle. Työryhmien työskentelyä ohjaavat strategiasta, toteutusohjelmasta ja talousarviosta johdettavat tavoitteet. Työryhmille voidaan antaa myös muita toimeksiantoja. Työskentelyn päämuoto ovat kokoukset, joiden hyvät käytännöt on kuvattu työjärjestyksessä. Työjärjestyksellä luodaan yhdenmukaisuutta ja tuloksellisuutta tukevia elementtejä työryhmien toimintakäytäntöihin sekä puheenjohtajan ja esittelijän avainroolien hoitamiseen. Lisäksi huomiota kiinnitetään viestintään työryhmäkokousten ja kunnan oman toiminnan välillä. Työjärjestyksen ohjeilla varmistetaan, että asiat valmistellaan asiantuntevasti ja kattavasti, kokoukset järjestetään tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti ja että päätettyjen toimenpiteiden toteutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Työryhmien työskentelyä arvioidaan ajoittain. Viimeisin arviointi on vuodelta 2016, jolloin kuntayhtymän työelämäharjoittelija seurasi kokouksia ja laati mm. työryhmien kokouskäsikirja ja hyvät käytännöt - raportin. Seudun työryhmäkokouksista voidaan yleisesti todeta, että ne on hyvin valmisteltu, keskustelu on aktiivista sekä yhteiseen ratkaisuun tähtäävää. Myös toimeenpano on aiempaa paremmin huomioitu. Raportin sisältö on huomioitu työjärjestyksessä. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - Työjärjestysehdotus Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan, hyväksyä liitteen mukaisen työryhmien työjärjestyksen ja että uudet työryhmät käsittelevät työjärjestyksen kokouskauden alussa. 15/27

16 Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 16/27

17 109 SEUTUPEREHDYTYS SEUTUHALLITUKSELLE JA KUNNANHALLITUKSILLE 4.9. Seutujohtaja Nurminen Uuden seutuhallituksen perehdytys pidetään Ahlmanilla 30.8 klo , minkä päälle on seutuhallituksen kokous. Perehdytyksessä käydään läpi kaupunkiseudun strategia, seutuyhteistyön toimintamalli, aikaisempien kausien tulokset sekä yhteistyön eri teemat. Verkostojohtamisesta pitää esityksen vuorineuvos Kari Neilimo. Perehdytykseen osallistuu seutuhallituksen kokouspiiri sekä tilaisuuteen mukaan kutsutut tarkastuslautakunnan jäsenet. Kunnanhallitusten yhteinen seutuperehdytys järjestetään Tamperetalossa 4.9. klo Tilaisuuteen on kutsuttu rakennusneuvos Matti Vatilo puhumaan MAL-sopimuksesta. Lisäksi esitellään seutustrategiaa, toimintamallia sekä ajankohtaisia seututeemoja. Tilaisuuteen järjestetään myös vuorovaikutteinen osio. Tilaisuuteen osallistuvat kunnanhallitusten kokouspiirit. Em. lisäksi valtuustoille järjestetään yhdessä Kuntaliiton kanssa yhdistetty kutsuseminaari ja seutufoorumi iltapäivällä 26.10, paikka avoin. Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan, merkitä asian tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 17/27

18 110 KUHMOISTEN KUNNAN YHTEISTYÖALOITE Seutujohtaja Nurminen Kuhmoisten kunnanjohtaja Anne Heusala on lähettänyt seutujohtajalle seuraavan tiedustelun: Kuhmoisten kunta valmistautuu siirtymään osaksi Pirkanmaan maakuntaa. Yhtenä merkittävänä maakunnan kuntien yhteistoimintaan liittyvänä asiana olemme pohtineet tulevaa seudullista yhteistyökumppania. Tähän kysymykseen liittyen olemme kartoittamassa mahdollisia kuntakumppaneita ja luonnollisesti yhteyksiä haetaan Pirkanmaan rajanaapurien kanssa. Yhtenä merkittävänä vaihtoehtona olemme Kuhmoisten kunnanhallituksessa keskustelleet liittymisestä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymään. Meillä on jo etukäteen tiedossa, että liittyminen kuntayhtymään edellyttää toiminnassa mukana olevien kuntien hyväksymisen ja sen, että olemme valmiit rahoittamaan yhtymän toimintaa. Nyt kysymme, olisiko mahdollista järjestää yhteinen tapaaminen lomakauden jälkeen asian tiimoilta? Vastattaessa vastaavaan tiedusteluun Hämeenkyrön kunnalle korostetiin yhteistyön pääkriteerinä ja perustana kunnat toisiinsa kytkevää tiivistä yhdyskuntarakennetta, jonka päälle muu yhteistyö on rakennettavissa. Perusteena nähtiin myös maakuntauudistuksen keskeneräisyys. Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan linjata Kuhmoisten kunnalle annettavaa vastausta. Päätös. Kuntajohtaja totesi, että Kuhmoisten aloitteeseen valmistellaan vastaus samoin perustein kuin annettiin Hämeenkyrölle. Vastaus annetaan seuraavassa kokouksessa. 18/27

19 111 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI MAANTIELAIN MUUTTAMISESTA (LVM/1770/03/2016) Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta maantielain (503/2005) muuttamiseksi. Lausunnot pyydetään mennessä. Esityksellä toteutettaisiin maakuntalain 6 :n 1 momentin 14 kohdassa tarkoitettujen liikennettä ja tienpitoa koskevien tehtävien siirto valtiolta maakunnille. Esityksellä selkeytettäisiin valtion ja maakunnan välistä toimivaltajakoa liikenne- ja tienpitotehtävissä. Esityksessä siirrettäisiin lisäksi eräitä tehtäviä maakuntauudistuksen yhteydessä lakkaavista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista Liikennevirastoon. Valtio toimisi edelleen maanteiden omistajana, ja tienpidon rahoitus toteutettaisiin erillisrajoituksena. Lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi valtakunnallista ja maakunnissa tapahtuvaa liikennejärjestelmäsuunnittelua koskevat uudet säännökset ja maanteiden luokitteluun pohjautuvat palvelutasoa koskevat nykyistä täsmällisemmät säännökset Kuntayhtymän lausunnossa kiinnitetään huomiota: Suurten kaupunkiseutujen (ns. MAL-sopimusseudut) rooli liikennejärjestelmän kehittämisessä alueellaan on jätetty täysin huomioimatta sekä itse lakiesityksessä mutta myös perusteluteksteissä. Suurten kaupunkiseutujen kasvu edellyttää pitkäjänteistä ja jatkuvaa liikennejärjestelmäsuunnittelua. Tämän vuoksi Tampereen kaupunkiseutu esittää, että ns. MAL-kaupunkiseutujen rooli liikennejärjestelmätyössä on tunnistettava valmisteilla olevassa laissa ja mainittava lain yksityiskohtaisissa perusteluissa. Tampereen kaupunkiseutu pitää MAL-sopimusmenettelyä toimivana ja kannattaa menettelyn jatkamista tulevaisuudessakin. Tulisikin harkita MAL-sopimusmenettelyn kirjaamista lain yksityiskohtaisiin perusteluihin ja muuttuvilla sopimusmenettelyillä ei pidä sekoittaa toimivaa MALsopimusmenettelyä. Tampereen kaupunkiseudun näkemyksen mukaan tulisi tunnistaa suurten kaupunkien ja ns. MAL-kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmien sekä MAL-sopimusten rooli maakunnallisten ja valtakunnallisen suunnitelman lähtöaineistona. Kuntayhtymä antaa seuraavan lausunnon: Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta maantielain (503/2005) muuttamiseksi. Esityksellä toteutettaisiin maakuntalain 6 :n 1 momentin 14 kohdassa tarkoitettujen liikennettä ja tienpitoa koskevien tehtävien siirto valtiolta maakunnille. 19/27

20 Esityksessä siirrettäisiin lisäksi eräitä tehtäviä maakuntauudistuksen yhteydessä lakkaavista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista Liikennevirastoon. Valtio toimisi edelleen maanteiden omistajana, ja tienpidon rahoitus toteutettaisiin erillisrajoituksena. Esityksessä maantielain nimikettä ehdotetaan muutettavaksi laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä sekä soveltamisalaa vastaavasti laajennettavaksi. Lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi valtakunnallista ja maakunnissa tapahtuvaa liikennejärjestelmäsuunnittelua koskevat uudet säännökset ja maanteiden luokitteluun pohjautuvat palvelutasoa koskevat nykyistä täsmällisemmät säännökset. Esitykseen sisältyvät myös ehdotukset maakuntauudistuksen edellyttämäksi uudeksi sääntelyksi koskien maanteiden tienpidon järjestämistä maakuntien ja valtion yhteistyönä sekä tähän liittyvistä ohjaus-, sopimus- ja muista järjestelyistä. Esityksen tavoitteena on maakuntauudistuksen täytäntöön paneminen liikennettä ja tienpitoa koskevien tehtäväalojen osalta. Tämän lisäksi esityksen keskeisenä tavoitteena on lisäksi varmistaa maantieverkon valtakunnallinen yhtenäisyys sekä maanteiden riittävä palvelutaso joka puolella maata. Esityksellä selkeytettäisiin valtion ja maakunnan välistä toimivaltajakoa liikenne- ja tienpitotehtävissä. Yleiset huomiot esityksestä Esityksen mukaan maantielaki muutettaisiin laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä. Tampereen kaupunkiseutu pitää hyvänä, että liikennejärjestelmää ja maankäyttöä yhteensovittavaa kaikki liikennemuodot ja kulkutavat kattavaa liikennejärjestelmäsuunnittelua säädellään kokonaisuutena. Esityksessä on tunnistettu hyvin toimivan, turvallisen ja kestävän liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteet, toteutuksessa tarpeellinen keinovalikoima rahoituskehyksineen sekä yhteistyöntarve. Kaupunkiseutu huomauttaa kuitenkin, että suurten kaupunkiseutujen (ns. MAL-sopimusseudut) rooli liikennejärjestelmän kehittämisessä alueellaan on jätetty täysin huomioimatta sekä itse lakiesityksessä mutta myös perusteluteksteissä. Huomionne lain 1 lukuun Yleiset säännökset 2 Soveltamisala: Esityksen mukaisesti laissa säädetään kaikki liikennemuodot ja kulkutavat kattavasta valtakunnallisesta ja maakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnittelusta. Kuntien, kaupunkien ja kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnittelu on tarkoituksella jätetty pois laista. Kasvavilla kaupunkiseuduilla väestökasvun myötä maankäytön aktiivinen kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä ja jatkuvaa liikennejärjestel- 20/27

21 mäsuunnittelua. Tämän vuoksi Tampereen kaupunkiseutu esittää, että ns. MAL-kaupunkiseutujen rooli liikennejärjestelmätyössä on tunnistettava valmisteilla olevassa laissa ja mainittava lain yksityiskohtaisissa perusteluissa. Tämä on perusteltavissa lisäksi volyymeillä ja panostuksilla. Esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun alueella tehdään maakunnan liikennesuoritteista/matkoista xx %, ja osuuden arvioidaan kasvavan kaupungistumisen myötä. Myös liikennejärjestelmän uudistaminen tapahtuu suurilla kaupunkiseuduilla, jotka panostavat kestäviin kulkumuotoihin, joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn ja liikenteen palveluihin. Tampereen kaupunkiseudulla on viimeisen kymmenen vuoden aikana laadittu kuntien ja valtion yhteistyönä liikennejärjestelmän kehittämisestä linjaamaan TASE kehittämisohjelma, Rakennesuunnitelma 2030 ja Rakennesuunnitelma 2040 sekä kolme MAL-(aie)sopimusta. Lisäksi kaupunkiseudulla on laadittu kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma, lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma ja käynnstymässä on raitiotien seudullisten suuntien tarkastelu. Kaupunkiseudut tulevat jatkossakin laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelmia tai liikennejärjestelmän kehittämislinjauksia sisältäviä suunnitelmia kuten rakennesuunnitelmia. Näiden suunnitelmien rooli maakunnallisen ja valtakunnallisen liikennejärjesetmäsuunnittelun lähtökohtina tulisi kirjata lain yksityiskohtaisiin perusteluihin. Huomionne lain uuteen 1 a lukuun Liikennejärjestelmäsuunnittelu 15 d Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma: Esityksen mukaan Liikenne- ja viestintäministeriön on valmisteltava valtioneuvoston hyväksyttäväksi valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään liikennejärjestelmän nykytilaa ja tulevaa toimintaympäristöä koskeva arvio, tavoitteet, toimenpide-ehdotukset tavoitteiden ja palvelutason toteuttamiseksi sekä rahoituskehykset. Suunnitelmaan on sisällytettävä liikennejärjestelmän rahoitus- ja toimenpideohjelma vuodeksi. Tampereen kaupunkiseutu pitää valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa tarpeellisena. Erityisen hyvänä pidämme, että liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden rahoitukseen saadaan pitkäjänteisyyttä. Ennustettavuuden vastapainona rahoituskehyksen tulisi mahdollistaa myös nopea reagointi esimerkiksi elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin. 15 e Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma: Esityksen mukaan maakunnan on valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja siinä esitettyjen toimien täytäntöönpanon edistämiseksi laadittava toimialueelleen monivuotinen maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma. Esityksessä maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman sisältövaatimukset ovat yleisemmällä ta- 21/27

22 solla kuin 15 d :ssä kuvaus valtakunnallisen suunnitelman sisällöstä. Esityksen mukaan (15 h ) valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä liikennejärjestelmäsuunnitelmien sisällöstä. Tampereen kaupunkiseutu katsoo, että maakunnalliselta liikennejärjestelmäsuunnitelmalta vaadittava minimisisältö tulisi määritellä laissa. Maakunnan harkinnan mukaisesti suunnitelman sisältöä voitaisiin paikallisten tarpeiden mukaisesti laajentaa ja toteuttaa esim. jonkun muun strategisen suunnitelman yhteydessä. Esityksessä todetaan, että maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma on otettava huomioon maakunnan alueella toimivien viranomaisten toiminnassa. Tampereen kaupunkiseutu pitää kirjausta epäselvänä ja esittää, että maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman oikeudellista ohjausvaikutusta kuntien, kaupunkien ja kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitteluun sekä yleiskaavoitukseen tulisi täsmentää. Pidämme tärkeänä, että kunnilla säilyy jatkossakin itsenäinen kaavajärjestelmän mukaisesti ohjattu kaavoitusoikeus. Perusteluteksteissä todetaan että liikennejärjestelmäsuunnitelman pohjalta olisi mahdollista tehdä aiesopimuksia ja muita sopimuksia valtion tai toisten maakuntien välillä. Näitä ei pidä sekoittaa suurilla kaupunkiseutujen ja valtion MAL-sopimusmenettelyyn, jolla sovitaan valtion ja kuntien välillä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisesta ja tarvittavista toimenpiteistä. Tampereen kaupunkiseutu pitää MALsopimusmenettelyä toimivana ja kannattaa menettelyn jatkamista tulevaisuudessakin. Tulisikin harkita MAL-sopimusmenettelyn kirjaamista lain yksityiskohtaisiin perusteluihin. Tämä lisäisi kaupunkiseutujen suunnittelun pitkäjänteisyyttä yli hallituskausien. Maakuntauudistuksen jälkeen tulee pohtia maakunnan rooli allekirjoittajatahona nykyisen ELYkeskuksen korvaajana. Perustelutekstin kirjauksesta ei ilmene uusien aiesopimusten tai muiden sopimusten suhdetta MAL-sopimuksiin eikä kuntien ja kaupunkien roolia näissä uusissa sopimuksissa. Tampereen kaupunkiseutu katsoo, että sopimusmenettelyn avulla yhteiskehittämishankkeiden toteutus on ketterää ja toimivaa, mutta erilaisten sopimusmenettelyjen roolit tulisi selvästi määritellä. 15f Menettely suunnitelmia valmisteltaessa: Perusteluteksteissä todetaan, että sekä valtakunnallinen että maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma olisi valmisteltava laajassa vuorovaikutuksessa liikennejärjestelmään liittyvien toimijoiden kanssa. Tampereen kaupunkiseutu pitää tavoitetta hyvänä. Toimijat on kuvattu lakiesityksessä erittäin yleisellä tasolla. Tampereen kaupunkiseutu katsoo, että suuret kaupungit ja kaupunkiseudut ovat merkittäviä toimijoita, jotka tulee lakitekstissä/lain yksityiskohtaisissa perusteluissa mainita ja näin vahvistaa niiden roolia suunnitelmien laatimisessa. 22/27

23 Perusteluteksteissä on kuvattu maakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien rooli keskeisenä lähtöaineistona valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun valmistelussa. Tampereen kaupunkiseudun näkemyksen mukaan vastaavasti tulisi tunnistaa suurten kaupunkien ja ns. MAL-kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmien sekä MALsopimusten rooli maakunnallisten ja valtakunnallisen suunnitelman lähtöaineistona. Kohtiin Huomionne lain uuteen 1 b lukuun Valtion ja maakunnan välinen suhde, Huomionne lain 2 lukuun Maantien suunnittelu, Huomionne lain uuteen 9 lukuun Maakuntauudistuksen voimaanpanoon liittyvät siirtymäsäännökset, Huomionne lain muihin lukuihin (luvut 3-7) ja Muut huomiot ei ole lausuttavaa. Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä selostuksen mukaisen lausunnon ja että seutujohtaja voi hyväksyä lopullisen lausunnon. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 23/27

24 112 LEMPÄÄLÄN ELINKEINOPOLIITTINEN KATSAUS Seutujohtaja Nurminen Kaupunkiseudun uudessa strategiassa kunnat suuntautuvat elinvoimakunnan rooliin. Kunnat korostavat maankäytön merkitystä elinkeinojen kasvun ja kehityksen edistäjinä. Seutustrategian mukaisesti kaupunkiseudun elinkeinoja kehitetään rajattoman sijoittumisalueen periaatteella. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 tunnistaa yritysalueet ja kuntien keskustat elinkeinojen kasvualustana. Seudullisen elinkeinojen vetovoimaprofiilityön tarkoituksena on löytää yhdyskuntarakenteesta myös muita elinkeinojen kasvutekijöitä ja vahvistaa yritysten kiinnostusta ja kuntien vastaanottokykyä. Työ käynnistyy keväämmällä. Elinkeinopoliittisessa katsauksessa toivotaan kunnan pohtivan myös näitä piileviä toimiala/työpaikkakeskittymiä, joiden kasvua on hyödyllistä tukea. Katsauksen toivotaan sisältävän lisäksi kuvauksen kunnan elinkeinopoliittisista vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Kevät kaudella esittelyn ehtivät pitää Kangasala, Nokia, Orivesi, Pirkkala ja Tampere. Jäljellä olevat esittelyt tehdään seuraavassa aikataulussa: Lempäälä Vesilahti 8.9. Ylöjärvi Kunnanjohtaja Heidi Rämö selostaa kokouksessa Lempäälän elinkeinopolitiikkaa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 24/27

25 113 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: PSHP:n taseen ylijäämän palautusmenettely. Pasi Virtanen saapuu kuntajohtajakokoukseen 8.9. Seutujohtajan infoasiat: Ennakkotiedot kesäkuun 2017 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Väkiluku, Muutos, tammi-kesä 2017 Muutos%, tammi-kesä 2017 Muutos%, tammi-kesä 2016 Työttömyys%, kesäkuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala ,4 % 0,9 % 10,1 12,4 Lempäälä ,4 % 0,4 % 9,1 11,6 Nokia ,2 % 0,1 % 11,5 14,1 Orivesi ,1 % -0,7 % 11,3 13,4 Pirkkala ,0 % 1,0 % 8,6 10,1 Tampere ,3 % 0,2 % 14,8 16,9 Vesilahti ,4 % 0,1 % 9,9 11,3 Ylöjärvi ,4 % 0,3 % 10,5 10,9 Kaupunkiseutu ,3 % 0,3 % 13,0 15,0 Kehyskunnat ,3 % 0,4 % 10,2 12,1 Turun seutu ,1 % 0,0 % 12,4 12,9 Helsingin seutu ,7 % 0,7 % 10,9 11,1 Oulun seutu ,1 % 15,6 15,7 Pirkanmaa ,1 % 0,2 % 12,5 14,6 Suomi ,1 % 0,1 % 8,9 9,2 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 25/27

26 114 SEURAAVAT KOKOUKSET 25.8., Tietohallinto/Tiedon johto Hallintosäännön delegointipykälät Työjärjestys Kuhmoisen kunnan yhteistyöaloite Lempäälän elinkeinopolitiikan katsaus Seutuperehdytysohjelma 8.9., Keskustelu PSHP:n ylijäämän palautuksesta Keskustelu Tampereen tukipalveluselvityksestä Seudullinen satamaverkko-selvitys Sisäisten vuokrien toimeksianto Elinkeinojen vetovoimatekijät Varhaiskasvatuksen seudulliset käytännöt (ryhmäkoko ja subj.oik) Tiedoksi: rekrytilanne Vesilahden elinkeinopolitiikan katsaus 22.9., Seudullisen viherverkkotyön työsuunnitelma Ylöjärven elinkeinopolitiikan katsaus 6.10., Hyvinvointiympäristön (HYPA ja INFRA) kehittämisohjelma Hyvinvointipalvelujen digitalisaatio TA-lousarvio2018/keskustelu (SH ) Toiminnan ja talouden raportointi 1-8/ , peruttu 3.11., Ilmasto- ja energiatavoitteiden päivitys, luonnos lausunnoille Talousarvio/päätös (SH ) , 1.12., /27

27 115 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo /27