TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Hyvinvointipalvelujen työryhmä (HYPA) MUISTIO 1/

Transkriptio

1 HYVINVOINTIPALVELUJEN TYÖRYHMÄN (HYPA) KOKOUS Aika: keskiviikko klo 13:00 14:55 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokouskeskus Pellava, kokoushuone Valimo Kelloportinkatu 1B, 2.krs, Tampere Osallistujat: Kuosmanen, Taru johtaja Tampere, pj Lehtinen, Nina sivistysjohtaja Lempäälä, vpj. Järvelä, Kristiina kasvatus- ja opetusjohtaja Tampere Aalto-Ropo, Anni varhaiskasvatuksen johtaja Kangasala Suonio, Jorma lukiokoulutuksen johtaja Tampere Savisaari, Lauri kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Tampere Pikka, Pauliina sivistysjohtaja Nokia Hursti, Matti sivistysjohtaja Ylöjärvi Pajukoski, Leena sivistystoimenjohtaja Kangasala Rönnholm, Harri hyvinvointijohtaja Pirkkala Silvennoinen, Silja kasvatus- ja opetusjohtaja Orivesi Saatsi, Tero vapaa-aikapäällikkö Pirkkala Kirmula, Toni kehityspäällikkö Tampere Seppänen, Mika sivistysjohtaja Vesilahti Tirronen, Anniina avopalvelujohtaja Tampere Paavilainen, Paula perusturvajohtaja Pirkkala Helimo, Matti henkilöstön edustaja Kangasala Kankkonen, Satu kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, siht. Muut osallistujat: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Koskela, Mikko talousjohtaja Nokia Loukaskorpi, Johanna apulaispormestari Tampere Mäkelä, Niila tietohallintokoordinaattori Tampere Kahila, Arto tietohallintojohtaja Ylöjärvi Häikiö, Liisa professori Tampereen yliopisto Malkamäki, Mikael harjoittelija TKS Tanskanen, Heikki henkilöstön edustaja Tampere Tiedoksi: Oksala, Jarkko tietohallintojohtaja Tampere 1/17

2 1 KOKOUKSEN AVAUS 3 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA AJANKOHTAISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN 3 3 DIGITAALISUUDEN EDISTÄMINEN YHTEISTYÖLLÄ 4 4 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KOULUJEN YHTEISET TYÖ- JA LOMAJAT LUKUVUOTENA HYPA-INFRA KEHITTÄMISOHJELMAN VALMISTELU 7 6 VARHAISKASVATUKSEN RYHMÄN PERUSTAMINEN 8 7 KAUPUNKISEUDUN PERUSOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN KUSTANNUSVERTAILUT VUODELTA VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMISEN TIEKARTTA VUOSILLE SEUTUMUSEOMALLIN KEHITTÄMISTYÖN KÄYNNISTYMINEN SEURAAVAT KOKOUKSET JA MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17 Liitteet: 2 Seutusivistyksen muistio; viherrakennetyön virkistysteemasta pidetyn tapaamisen muistio ; seudullisten asiantuntijaryhmien työjärjestys; ote kuntajohtajakokouksen pöytäkirjasta. 3 Digitalisaatio Tampereen kaupunkiseudulla. Loppuraportti 8/2017 Mikael Malkamäki. 5 HYPA-INFRA -kehittämisohjelma (luonnos). 7 Kaupunkiseudun perusopetuksen kustannusvertailu vuodelta Laatinut talous- ja hallintopäällikkö Tommi Ruokonen; Kaupunkiseudun varhaiskasvatuksen päiväkotihoidon kustannusvertailu Laatineet talous- ja hallintopäällikkö Tommi Ruokonen ja varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Kirsi Huhtala-Reinikka. 8 Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille Suuntaviivat varhaiskasvatukseen, osallistumisasteen nostamiseen sekä päiväkotien henkilöstön osaamisen, henkilöstörakenteen ja koulutuksen kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30. 2/17

3 1 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Kuosmanen avasi kokouksen 13:05. 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA AJANKOHTAISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN Edellisen seutusivistystyksen kokouksen muistio liitteenä (extranet). Ajankohtaiset ja keskeiset asiat ja niiden eteneminen: Asia Eurooppa-linjan projekti Viherrakenteen yleissuunnitelma Työjärjestys seudullisten asiantuntijaryhmien työskentelyyn Kuntajohtajakokous : varhaiskasvatuksen käytäntöjen yhtenäistäminen Asioiden eteneminen Työ- ja loma-aika -projekti Tampereen lyseon lukion kanssa käynnistyi yhteisellä tapaamisella opiskelijoiden kanssa Opiskelijoiden kanssa järjestettävä sparrauspäivä on klo Viherrakenteen yleissuunnitelmaa laativa seudullinen projektiryhmä on aloittanut kesäkuussa Virkistysteemasta pidetyn tapaamisen muistio on liitteenä. Seutuhallitus on hyväksynyt työjärjestyksen kokouksessaan Hyväksytty työjärjestys on liitteenä. Kuntajohtajakokous on käsitellyt varhaiskasvatuksen käytäntöjen yhtenäistämistä ja antanut uuden toimeksiannon varhaiskasvatuksen työryhmälle. Kuntajohtajakokouksen pöytäkirjan ote on liitteenä. Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää hyväksyä seutusivistyksen muistion ja merkitä ajankohtaiset asiat tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 3/17

4 3 DIGITAALISUUDEN EDISTÄMINEN YHTEISTYÖLLÄ Kaupunkiseudun sivistystyöryhmä on käsitellyt digitaalisuuden edistämistä kahdessa kevään 2017 kokouksessaan. Joista kokous keskittyi digitalisaation teemoihin ja sen yhteydessä järjestettiin digityöpaja yhteistyöehdotusten kartoittamiseksi sekä kuultiin alustajina tietohallintojohtajia kokouksessa seutusivistykselle esiteltiin työpajatyöskentelyn yhteenveto, jonka todettiin toimivan pohjana jatkokehitystyölle. Kaupunkiseudun työryhmärakenne uudistui seutuhallituksen päätöksellä ja sivistystyöryhmän aloittamaa kehittämistoimintaa jatkaa hyvinvointipalvelujen työryhmä. Digitalisaation edistämisen tavoite perustuu seutustrategian pääviestiin hyvinvoivasta yhteisöstä, jota konkretisoi tavoite älykkäästä ja helposta asioinnista. Nämä viestit kytkeytyvät sekä Smart Tampere -ohjelmaan että digitaalisten palvelujen visiotyöhön. Seutustrategian kanssa samaan aikaan on valmisteltu kaupunkiseudun tietohallinnon kehittämissuunnitelma Kuntajohtajat ja seutuhallitus ovat linjanneet, että seudullista tietohallintoyhteistyötä laajennetaan toimialaratkaisuihin siten, että seudulliset työryhmät valmistelevat suunnitelmat etenemisestä huomioitavaksi 2018 talousarviossa. Kehitystyö on tässä vaiheessa käynnistetty seudullisesti hyvinvointi- ja sivistystoimialalta, koska tällä sektorilla oli tunnistettavissa tarve digitaaliselle yhteiskehittämiselle. Työpajatyöskentelyn lisäksi kuntayhtymän harjoittelijana keväällä 2017 aloittanut harjoittelija Mikael Malkamäki on laatinut selvityksen Digitalisaatiosta Tampereen kaupunkiseudulla. Selvitystyön tarkoituksena on ollut pääosin sivistysjohtajien haastatteluita analysoimalla tunnistaa tarpeita, kehittämisen mahdollisuuksia ja kehittämisessä aiemmin ilmenneitä haasteita. Teemahaastattelujen aineisto kerättiin touko-kesäkuussa 2017, litteroitiin ja analysoitiin teemojen mukaan. Selvitykseen on lisäksi kerätty taustatietoa ja näkemyksiä julkisen sektorin digitalisaatiosta noin kolmeltakymmeneltä teeman parissa päivittäin työskentelevältä henkilöltä. Selvityksen perusteella voitiin havaita, että 1) tarve digitalisaation mukaiselle kehittämiselle on tunnistettu seudun kunnissa laajasti ja yhteistyöhön suhtauduttiin hyvin positiivisesti; 2) erityinen tarve on asiakaspalveluprosessien sujuvoittamiselle ja parantamiselle digitalisaation keinoin siten, että kuntalaisten tarpeet asetetaan kehittämistyön keskiöön; 3) tarve on myös selkeälle ja avoimelle koordinaatiolle ja kokonaisuuden johtamiselle, jonka onnistumisen edellytyksenä nähdään jatkuva ja monipuolinen keskustelu hyvinvointi- ja sivistystoimialojen substanssiasiantuntijoiden ja tietohallinnon välillä; 4/17

5 4) kokeilukulttuurin edistäminen palveluiden kehittämisessä nähdään tärkeänä, mutta samalla kokeilukulttuurin koetaan vaativan määrätietoista suunnitelmallisuutta 5) haasteena nähtiin useassa kunnassa kokonaisvaltaisen digitalisaatiovision ja sen pohjalta laaditun toimintasuunnitelman puuttuminen. Selvityksen perusteella ehdotetaan seuraavaksi valittavan konkreettinen yhteiskehittämisen kohde, jonka ympärille muodostettaisiin seudullisen digikokeilun ryhmä. Ryhmän tehtävänä olisi laatia syksyn 2017 aikana seudullisen koordinaation avulla kokeilukohteen rajaus, suunnitelma ja budjetti. Tämän jälkeen vuonna 2018 digikokeilu voitaisiin käynnistää ketterän kehittämisen hengessä kuntayhteistyönä. Kokeilun kohteeksi voitaisiin valita useissa haastatteluissa esille noussut kuntien tilojen ja alueiden nykyistä laajemman käytön edistäminen sekä hallinnoinnin ja varaamisen helpottaminen. Näin käynnistettävässä digikokeilussa tulisi huomio kiinnittää myös siihen, että seudullisesti tehtävä digikokeilu tukee kunnissa tehtävää työtä ja voisi samalla toimia hyvänä ja mallinnettavana käytäntönä kuntien omille pienemmille digiprojekteille. Liite. - Digitalisaatio Tampereen kaupunkiseudulla. Loppuraportti 8/2017 Mikael Malkamäki Mikael Malkamäki esittelee loppuraportin yhteenvedon kokouksessa. Seudun tietohallinnon johtoryhmältä on pyydetty lausunto loppuraportista ja hyvinvointipalvelujen työryhmän esittelystä. Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää käydä keskustelun loppuraportista ja merkitä sen omalta osaltaan tiedoksi päättää nimetä seudullisen digikokeilun käynnistämiseksi pientyöryhmän, jonka tehtävänä on laatia kokeilukohteen rajaus, suunnitelma ja budjetti hyvinvointipalvelujen työryhmän vuoden viimeiseen, pidettävään kokoukseen Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Mikael Malkamäki esitteli loppuraportin yhteenvedon kokouksessa ja Arto Kahila kertoi seudun tietohallinnon terveiset. Seudun tietohallinnon johtoryhmä pitää kokouksensa /17

6 Hyvinvointipalvelujen työryhmä nimesi seudulliseen digikokeiluryhmään seuraavat henkilöt: Lauri Savisaari (pj.) Tero Saatsi Toni Kirmula Riitta Hälli Laura Humppi Silja Silvennoinen Edustaja Satu Kankkonen Tampere Pirkkala Tampere Nokia Lempäälä Orivesi Seudun tietohallinto TKS Seutuyksikkö kutsuu ryhmän kokoon. Pienryhmä esittelee digikokeilun projektisuunnitelman hyvinvointipalvelujen työryhmälle TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KOULUJEN YHTEISET TYÖ- JA LOMAJAT LUKUVUOTENA Kehittämispäällikkö Kankkonen : Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat useiden vuosien ajan laatineet yhteistyössä esityksen koulujen työ- ja loma-ajoista. Edeltävinä vuosina on lisäksi laadittu kyselyjä vanhemmille, jotka ovat osoittaneet useamman vanhemman toivovan valmistelun pohjaksi vaihtoehtoa, joka sisältää viikon mittaisen syysloman. Perusopetuslain mukaan (23 ) lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Lukuvuodessa on 190 koulupäivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään kuitenkin muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä. Lukuvuoden päättymisajankohdasta säädetään asetuksella. Lukuvuonna itsenäisyyspäivä ja vapunpäivä osuvat arkipäiville, joten lukuvuoden työpäivien määrä on 188. Perusopetusasetuksen mukaan lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Jos perusopetuslain 23 :n 3 momentin perusteella joudutaan korvaamaan menetettyjä työpäiviä, koulutyö päätetään kuitenkin opetuksen järjestäjän päättämänä ajankohtana. Asetuksen mukaisesti koulutyö päättyy lukuvuonna lauantaina Päätösehdotus. Hyvinvointityöryhmä Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää 6/17

7 omalta osaltaan esittää kaupunkiseudun kuntien hyväksyttäväksi seuraavia yhteisiä koulujen työ- ja loma-aikoja lukuvuodelle : Syyskauden alku torstai Syysloma Syyslukukausi päättyy perjantaina Joululoma Kevätlukukauden alku maanantaina Hiihtoloma Kevätlukukauden päätöspäivä lauantai Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Todettiin, että jatkossa Tampereen kaupunkiseudun koulujen yhteiset työja loma-ajat voidaan valmistella päätöksentekoon useammalle lukuvuodelle. 5 HYPA-INFRA KEHITTÄMISOHJELMAN VALMISTELU Kuntien valtuustot ovat hyväksyneet uuden seutustrategian ja sen toteutusohjelman keväällä Lisäksi seutuhallitus on kokouksessaan päättänyt uudesta työryhmärakenteesta uudelle toimikaudelle Päätöksen mukaisesti työryhmärakenteita uudistetaan. Uusi toimintansa aloittanut hyvinvointipalvelujen ryhmä huolehtii jatkossa seutusivistyksen toimialan, vapaa-aikapalvelujen, yhdyspintatyön ja terveyden edistämisen kehittämisestä seututasolla. Hyvinvointiryhmän tehtävä on vastata seutustrategian Hyvinvoiva yhteisö -teeman edistämisestä, jotka ovat älykäs- ja helppo asiointi, hyvinvoivat kuntalaiset ja osallistava toimintaympäristö. Työryhmien tehtäviä määriteltäessä on päätetty lisäksi, että hyvinvointipalvelujen kehittämisen työvälineenä toimii kehittämisohjelma, jonka ryhmä valmistelee kuntajohtajakokouksen ja seutuhallituksen käsiteltäväksi syyskuun loppuun mennessä. Työryhmä huolehtii omalta osaltaan vuoropuhelusta MAL-työryhmien kanssa. Kaupunkiseudun INFRA-työryhmän tehtäväksi on määritelty osaltaan vastata seutustrategian Kasvulle kestävä rakenne -teemasta ja erityisesti sen osa-alueena toimivasta yhdyskuntarakenteesta. Myös strategian Hyvinvoiva yhteisö -teeman hyvinvoivat kuntalaiset osa-alue on INFRA-työryhmän tehtävänmäärittelyssä. Lisäksi INFRA-työryhmän tuli hyvinvointipalvelujen työryhmän (HYPA) tavoin valmistella kehittämisohjelma kuntajohtajakokouksen ja seutuhallituksen hyväksyttäväksi. Työryhmä huolehtii omalta osaltaan vuoropuhelusta MAL-työryhmien kanssa. 7/17

8 Erityisesti Hyvinvoiva yhteisö -teeman mukaisten strategisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimivaa monialaista yhteistyötä niin seutu- kuin kuntatasolla. Tästä johtuen seutuyksikössä päätettiin keväällä 2017 alkaa valmistaa HYPA- ja INFRA-työryhmien yhteistä kehittämisohjelmaa kahden erillisen ohjelman sijaan. Valitun suunnitelman mukaisesti järjestettiin kehittämispäälliköiden toimesta kahden seuturyhmän yhteinen työpaja, jossa käsiteltiin kehittämisteemoja ja koottiin seudun johtavien viranhaltijoiden näkemyksiä kehittämiskohteista. Työpajan tulokset on koottu yhteen neljän kehittämisteeman alle ja yhdistelty siten, että ne muodostavat uuden toimintakauden yhteiskehittämisen kohteet. HYPA- ja INFRA-työryhmissä käytävän keskustelun ja kehittämisohjelman viimeistelyn jälkeen seutuyksikkö laatii lopullisen ohjelman vietäväksi päätöksentekoon. Tämän lisäksi yhteistyötä uudistetaan MASTO- ja LJ-työryhmien kanssa seutustrategian toteuttamiseksi. Liite. - HYPA-INFRA -kehittämisohjelma (luonnos). Hyvinvointipalvelujen työryhmä : Päätösehdotus. Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää käydä keskustelun HYPA-INFRA -kehittämisohjelman luonnoksesta ja hyväksyä sen omalta osaltaan todeta että seutuyksikkö laatii lopullisen kehittämisohjelmaversion työryhmien käsittelyn jälkeen kaupunkiseudun kuntajohtajakokouksen ja seutuhallituksen hyväksyttäväksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 6 VARHAISKASVATUKSEN RYHMÄN PERUSTAMINEN Seutuhallitus on kokouksessaan asettanut seututyöryhmät kaudelle Kaupunkiseudun seututyöryhmät ovat yhteistyörakenteen keskeinen osa. Niiden tehtävänä on valmistella kuntajohtajakokouksen kautta seutuhallitukselle esityksiä ja ratkaisuehdotuksia yhteistyöstä. Työryhmien toiminta ohjautuu seutustrategiasta ja kuntayhtymän talousarviosta, jotka korostavat kaupunkiseudun elinvoimaa, kilpailukykyä ja yhteistyön edelläkävijyyttä. Työryhmät toimivat myös kollegaverkostoina. 8/17

9 Hyvinvointiryhmän tehtävänä on vastata seutustrategian Hyvinvoiva yhteisö -teeman edistämisestä ja työryhmä voi nimetä seutuhallituksen päätöksen mukaan pientyöryhmiä tukemaan yhteistyön vuositavoitteiden valmistelua. Päävastuu ja ohjaus työskentelystä ovat päätyöryhmällä, joista valitaan edustaja pientyöryhmään. Pientyöryhmissä ei tarvitse olla kaikkien kuntien edustusta. Kuntajäsenten lisäksi niissä voi olla myös yhteiskehittämisen hengessä sidosryhmiä ja muita osallistujia monialaisesti. Pienryhmän tarkoitus on olla dynaaminen yhteistyötapa asioiden edistämiseen. Seutustrategian toteuttamisohjelman ja älykäs ja helppo asiointi - tavoitteen mukaan tulee kuntien toimintatapoja ja palvelukäytäntöjä yhtenäistää hyvinvointipalveluissa. Varhaiskasvatuspalvelujen kehitystyötä on tehty seudullisesti jo usean vuoden ajan hyvillä tuloksilla. Merkittävimpiä yhteistyön tuloksina voidaan mainita muun muassa yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden kehittämistyö ja erityisesti yhtenäinen valvonta. Varhaiskasvatuksessa on käytössä myös seudullinen hakeutuminen, joka takaa perheille yhdenvertaisen aseman. Seudullista varhaiskasvatuksen kustannusvertailua on tehty jo vuodesta 2008 lähtien. Varhaiskasvatuksen kustannusvertailun kehittäminen ja erityisesti monituottajamallin mukaisten palveluvaihtoehtojen kustannusvaikutusten selvittäminen ovat nousseet esille pidetyssä kuntajohtajakokouksessa. Kuntajohtajakokous on antanut hyvinvointipalvelujen työryhmälle tehtäväksi käynnistää selvitystyön asiassa. Valtakunnallisesti on kesäkuussa 2017 valmistunut opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama selvitys, Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta Aiheeseen liittyen varhaiskasvatusjohtajat ovat esittäneet, että hyvinvointipalvelujen työryhmä nimeäisi pienryhmän valmistelemaan seudullista varhaiskasvatuksen tiekarttaa. Edellä esitettyyn perustuen hyvinvointipalvelujen työryhmä voi esittää varhaiskasvatuksen pienryhmän nimeämistä tukemaan yhteistyön vuositavoitteiden ja pyydettyjen selvitysten valmistelua sekä seudullisen varhaiskasvatuksen kehittämistä. Seutuhallituksen nimeämänä varhaiskasvatuksen edustajana hyvinvointipalvelujen työryhmässä on varhaiskasvatuksen johtaja Anni Aalto-Ropo. Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää perustaa varhaiskasvatuksen pienryhmän alkaen tukemaan yhteistyön tavoitteiden ja selvitysten valmistelua sekä varhaiskasvatuksen seudullista kehittämistä kauden loppuun asti että varhaiskasvatuksen pienryhmä toimii hyvinvointipalvelujen työryhmän ohjauksessa 9/17

10 että pienryhmän puheenjohtajana toimii hyvinvointipalvelujen työryhmän varhaiskasvatuksen edustaja nimetä pienryhmän muut jäsenet. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Hyvinvointipalvelujen työryhmä nimesi seudulliseen varhaiskasvatuksen ryhmään seuraavat henkilöt: Anni Aalto-Ropo (pj.) Edustaja Edustaja Marjo Vesa Anne Tasanen Jussi Lintunen Tarja Holttinen Anne Mäki Minna Sillanpää Satu Kankkonen Kangasala Tampere Tampere Ylöjärvi Pirkkala Orivesi Lempäälä Vesilahti Nokia TKS 7 KAUPUNKISEUDUN PERUSOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN KUSTANNUSVERTAILUT VUODELTA 2016 Tampereen kaupunkiseudun perusopetuksen seutuvertailun laadinnasta sovittiin ensimmäisen kerran seudun sivistystyöryhmän kokouksessa toukokuussa Vertailun tavoitteiksi asetettiin tuolloin helposti hyödynnettävän yhteenvedon laatiminen perusopetuksen keskeisistä tunnusluvuista. Vertailussa on mukana sekä toiminnallisia että taloudellisia tunnuslukuja. Varhaiskasvatuksen päiväkotihoidon seudullisen kustannuslaskennan tavoitteena on ollut selvittää yhteismitallista resurssien käyttöä ja kustannusten syntyä Tampereen kaupunkiseudun kuntien omissa organisaatioissa vuodesta 2009 saakka. Laskennalla kunnan järjestämälle ja tuottamalle päiväkotipaikalle pyritään saamaan vertailukelpoinen hinta. Nyt käsittelyssä oleva kaupunkiseudun perusopetuksen kustannusvertailu on järjestyksessään toinen. Vertailun tavoitteena on kehittää helposti hyödynnettävä yhteenveto perusopetuksen keskeisistä tunnusluvuista, jotka koostuvat toiminnallisista vertailutiedoista ja taloudellisista tunnusluvuista. Vertailu antaa kuvan seudun perusopetuksen järjestämistavoista ja toimii tietopankkina niin valmistelulle kuin päätöksenteolle. Vertailu käsittää perusopetuksen tiedot, mutta ei kata esiopetusta. Vertailussa käytettävät tiedot on kerätty suoraan kaupunkiseudun kunnista kesällä 2017 ja tiedonkeruussa hyödynnetään tietoa, joka kerätään kunnissa joka tapauksessa vuosittain. Toimintatietomäärittelyiden laadinnassa on 10/17

11 hyödynnetty Kuntaliiton laatiman Kouluikkunan tunnuslukujen määritelmiä, mutta seudullisesti kerättävät tiedot poikkeavat niistä kuitenkin joiltakin osin. Kustannustiedot perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin ja määrittämiin talous- ja toimintatilastoihin. Uusina tarkasteltavina asioina on otettu mukaan henkilöstön koulutusta ja tvt-laitteiden määrää kuvaavat tunnusluvut. Verrattaessa tuloksia vuoteen 2015, voidaan todeta perusopetuksen ryhmäkokojen kasvaneen seudulla, mikä johtuu pääosin opetusryhmien pienentämisavustuksen päättymisestä. Ryhmäkokojen kasvu on hillinnyt kustannuskehitystä. Useat muut tunnusluvut ovat säilyneet vuoden 2015 tasolla. Kaupunkiseudun varhaiskasvatuksenpalvelujen ja kustannusten vertailussa selvitettiin kunnan järjestämän päiväkotihoidon kustannuksia sekä lasten ja henkilöstön määriä vuonna Seudun kustannuslaskennan laajuus ja sisältö määriteltiin yhdessä kuntien varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden kanssa seututapaamisessa Määrittelyt ja mittarit ovat pääosin edellisen vuoden kaltaiset. Hinnoissa ei ole mukana varhais- ja eläkemenoperusteisia maksuja. Laskennan tulokset toimivat keskeisenä vertailutyökaluna seudun muihin kuntiin ja ne luovat pohjaa toimintojen kehittämiselle. Näiden ohella seudun kuntien välinen ostopalvelutoiminta on lisännyt tarvetta kehittää entistä läpinäkyvämpiä ja yksiselitteisiä järjestelmiä tuotteiden hinnoittelulle. Varhaiskasvatuksen kustannuslaskennan osalta kuntajohtajakokous on linjannut laskennan olevan vuosittaista operatiivista toimintaa, joten laskentaa on tarkoitus jatkaa ja kehittää vuosittain. Perusopetuksen ja päiväkotihoidon tunnuslukujen tarkempi analyysi ja niiden merkitysten arvottaminen tehdään kunnissa niiden omista lähtökohdista. Lähtökohtaisesti tiedot ovat vertailukelpoisia, mutta kuntien toisistaan poikkeava tapa järjestää toimintaansa vaikuttaa vertailukelpoisuuteen, mikä on hyvä muistaa tulkintoja tehtäessä. Luvuista ei siten voi tehdä johtopäätöksiä ilman, että niihin liittyvä viitekehys on tiedossa. Liite. - Kaupunkiseudun perusopetuksen kustannusvertailu vuodelta Laatinut talous- ja hallintopäällikkö Tommi Ruokonen. - Kaupunkiseudun varhaiskasvatuksen päiväkotihoidon kustannusvertailu vuodelta Laatineet talous- ja hallintopäällikkö Tommi Ruokonen ja varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Kirsi Huhtala-Reinikka Talous- ja hallintopäällikkö Tommi Ruokonen selostaa asiaa kokouksen alussa. Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. 11/17

12 Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää merkitä omalta osaltaan tiedoksi perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kustannusvertailut vuodelta 2016 todeta että kuntakohtaisesti laadittava perusopetuksen seutuvertailun analyysi valmistuu kuntajohtajakokoukseen mennessä että hyvinvointipalvelujen työryhmä käsittelee perusopetuksen seutuvertailun analyysin seuraavassa kokouksessaan antaa varhaiskasvatuksen ryhmälle tehtäväksi kehittää kustannuslaskelmaa kuntajohtajakokouksessa esille nousseiden ehdotusten osalta syksyn 2017 aikana. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 8 VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMISEN TIEKARTTA VUOSILLE Kehittämispäällikkö Kankkonen : Kesäkuussa 2017 on valmistunut opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama selvitys varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisesta, varhaiskasvatuksessa tarvittavasta osaamisesta, koulutuksen kehittämistarpeista ja päiväkodin henkilöstörakenteesta Suomessa. Selvitys on otsikoitu varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartaksi (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30). Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian hyvinvoiva yhteisö pääviestin keskeinen sisältö on laadukkaiden kasvatus- ja koulutuspalveluiden tarjoaminen perheille. Nyt käsittelyssä olevan selvityksen lähtökohtana on ollut niin sanottu varhaiskasvatuksen investointinäkökulma, jonka mukaan varhaisvuosien aikana lapsille muodostuu inhimillistä pääomaa. Tämä inhimillinen pääoma muuntuu myös yhteiskunnan pääomaksi ja auttaa lapsia myöhemmillä opinpoluilla ja työelämässä sekä tukee yhteiskunnan kehitystä tuottaen sekä taloudellista kehitystä että yhteiskunnan vakautta. Raportin mukaan varhaiskasvatukseen suunnatut investoinnit eivät ole merkityksellisiä vain varhaisvuosien palveluihin kohdistuvien investointien näkökulmasta, vaan niillä on kumulatiivinen vaikutus myös myöhempiin koulutusinvestointeihin. Huomioitavaa kuitenkin on, että varhaiskasvatukseen osallistumisen positiiviset vaikutukset voivat tutkimusten mukaan toteutua vain laadukkaassa varhaiskasvatuksessa. 12/17

13 Raportin johdanto-osan lopussa todetaan, että viimeaikaiset varhaiskasvatuksen osalla tehdyt ratkaisut antavat kunnille mahdollisuuden rajata palvelua ja siihen käytettyjä henkilöresursseja toisin kuin aiemmin. Uusi tilanne tuottaa eroja resurssien käytössä varhaiskasvatukseen ja Suomeen on rakentunut varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmä, jossa lasten, vanhempien ja työntekijöiden arjen edellytykset vaihtelevat kuntien välillä. Selvitystyön lopputulos on, että varhaiskasvatuksen kehittäminen on tarpeen nostaa Suomessa laajemman yhteiskunnallisen huomion kohteeksi ja että varhaiskasvatuksen kehittämisestä on tehtävä koko yhteiskunnan projekti. Raportti sisältää esityksen varhaiskasvatuksen taloudellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tutkimisesta. Tampereen kaupunkiseudulla on laadittu varhaiskasvatuksen kustannusvertailu, jonka yhteydessä on kartoitettu muun muassa varhaiskasvatukseen osallistumista sekä päivähoitokustannuksia. Jo tehtävää seurantaa voitaisiin kuitenkin edelleen kehittää nyt julkaistussa raportissa esitettyyn yhteiskunnallisen vaikuttavuuden suuntaan. Nyt käsillä olevaan selvitykseen on lisäksi koottu joukko esityksiä, joiden vaikutuksista seudulliseen varhaiskasvatusyhteistyöhön pidemmällä aikavälillä on hyvä keskustella sekä pohtia, nouseeko varhaiskasvatuksen tiekartta tiivistelmästä sellaisia lyhyen aikavälin suosituksia, joihin kaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehitysyhteistyössä voidaan tarttua. Varhaiskasvatuksen työryhmä on käynyt järjestetyssä kokouksessaan keskustelun aiheesta todeten, että professori Kirsti Karila on kutsuttuna klo esittelemään valtakunnallista tiekarttaa. Samassa varhaiskasvatuksen työryhmä päätti esittää, että hyvinvointipalvelujen työryhmä ottaisi asian käsiteltäväkseen syyskuun kokouksessa ja nimeäisi varhaiskasvatuksen pientyöryhmän valmistelemaan seudullista varhaiskasvatuksen tiekarttaa. Liite. Päätösehdotus. - Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille Suuntaviivat varhaiskasvatukseen, osallistumisasteen nostamiseen sekä päiväkotien henkilöstön osaamisen, henkilöstörakenteen ja koulutuksen kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30. Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää merkitä tiedoksi opetus- ja kulttuuriministeriön julkaiseman selvityksen todeta että professori Kirsti Karila on kutsuttuna klo esittelemään valtakunnallista tiekarttaa varhaiskasvatuksen ryhmälle 13/17

14 antaa varhaiskasvatuksen ryhmälle tehtäväksi koostaa esitys seudullisen varhaiskasvatuksen tiekartan laatimisesta hyvinvointipalvelujen työryhmän marraskuun kokoukseen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Todettiin, että seudullista tiekartan esitystä laadittaessa tulee paino asettaa varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamista koskevien suositusten arviointiin sekä esille tuotuihin varhaiskasvatuksen vaikuttavuuden seurantaan liittyviin ehdotuksiin. 9 SEUTUMUSEOMALLIN KEHITTÄMISTYÖN KÄYNNISTYMINEN Kehittämispäällikkö Satu Kankkonen : Tausta Tampereen kaupunkiseudulla on joukko kunnallisesti ja yhdistyspohjaisesti toimivia museoita, joiden hoitoon ei ole ollut osoittaa riittävästi voimavaroja. Museot saattavat olla kunnan ainoita ja tärkeitä paikallisen identiteetin kannalta. Museoita hoidetaan sivutoimisesti virkatyönä tai talkootyönä ja harvassa kunnassa on museoammatillista henkilökuntaa. Museotoiminnan jatkuvuus ja paikallisen kulttuuriperinnön säilyminen ovat usein vaakalaudalla. Museotoimintaa rasittavat lisäksi käytännön ongelmat: kokoelman hoitoon, näyttelyihin ja pedagogiseen toimintaan ei ole tarvittavaa resurssia, esineistön tallennuksessa on päällekkäisyyttä ja asianmukaisia säilytystiloja puuttuu. Kunnan ylläpitämä museo löytyy Nokialta, Pirkkalasta ja Ylöjärveltä. Lempäälässä Lempäälä-seura vastaa toiminnasta, mutta kunta omistaa rakennukset. Kangasalalla, Orivedellä, Vesilahdessa ja Tampereen Teiskossa museotoimintaa hoidetaan yhdistysten toimesta. Kaikilla kunnilla on myös taidekokoelma, jotka ovat moninaisuudessaan haastavia hallinnoida ja hoitaa. Kunnat päättivät keväällä 2016 osallistua Pirkanmaan maakuntamuseon hallinnoimaan seutukuntamuseoselvitykseen. Selvityksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa siitä, millä alueella yhteistyötä kannattaa tehdä, mitkä museot ovat osallisena, mikä on optimaalinen yhteistyötapa, työvoimatarve ja kustannukset. Lisäksi selvitettiin, oliko olemassa olevia tehtäviä yhdistettävissä seutukunnallisiksi resursseiksi tai voidaanko lisäpanostuksella saada ei-ammatillisesti hoidetuille museoille tai taidekokoelmille asiantunteva tutkija. Seutukuntamuseon selvityshanke eteni 2016 aikana suunnitelman mukaisesti. Paikallismuseoiden tarpeet ja odotukset seutumuseotyölle selvitet- 14/17

15 tiin museokäyntien sekä kuntien ja yhdistysten vastuuhenkilöiden tapaamisten, paikallismuseotoimijoille suunnatun kyselyn ja yhteisen suunnittelutyöpajan avulla. Kuntien edustajista koostuva työryhmä kokoontui kaksi kertaa. Saadun tiedon pohjalta voitiin todeta, että seudulliselle museotyölle oli tarve ja että seutukuntamuseo vastasi kuntien strategisia tavoitteita usealla sektorilla. Selvityksen perusteella oli myös nähtävissä, että seutumuseota tarvittaisiin kehittämään uusia ideoita ja yhteistoimintaa näyttelyihin ja kulttuuriperintöelämysten välittämiseen yleisölle. Seutumuseo voisi luoda yhteisiä teemoja ja tapahtumakonsepteja kuntien museoiden näkyvyyden ja merkityksen vahvistamiseksi, mikä palvelee sekä kuntalaisten hyvinvointia että matkailua. Toiseksi seutumuseota kaivattiin alueellisten museokokoelmien järjestämiseen, hoitoon ja digitalisointiin. Seutumuseon avulla hyvät toimintatavat pystytään monistamaan usean eri museon hyödyksi. Kolmas merkittävä seutumuseosta saatava hyöty liittyi kouluihin ja opetukseen. Seutumuseotyöllä voitaisiin lisäksi vastata perusopetuksen uuden opetussuunnitelman haasteeseen käyttää paikallista kulttuuriperintöä osana kulttuurikasvatusta. Selvitys suositti seutukuntamuseon toiminnan kaksivuotista kokeiluperiodia. Mikä tapahtuisi hakemalla kokeiluperiodille valtion harkinnanvaraista avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä alkuvuodesta Kokeiluperiodin kokonaiskustannukset kahdelle vuodelle arvioitiin olevan euroa, josta kuntien yhteinen omarahoitusosuus olisi 25 %. Tämä ehdotettiin jaettavaksi tasasuuruisiksi osuuksiksi osallistuvien kuntien kesken. Avustuksen hakeminen edellytti seutukuntamuseoon osallistuvien kuntien sitoutumista kokeiluperiodin omarahoitusosuuteen. Erilaisten vaiheiden jälkeen seutukuntamuseokokeiluun päättivät osallistua Tampere, Nokia, Ylöjärvi, Lempäälä, Pirkkala, Kangasala, Hämeenkyrö ja Pälkäne. Vesilahti ja Orivesi olivat päättäneet jäädä pois seutumuseomallin kehittämistyöstä ja kokeiluperiodilta. Avustushakemus Opetus- ja kulttuuriministeriöön valmisteltiin Pirkanmaan maakuntamuseon toimesta helmikuun 2017 aikana. Strategiayhteys ja hankkeen vaikutukset Vuonna 2017 valmistuneen ja jäsenkuntien hyväksymän seutustrategian yksi pääviesteistä on Hyvinvoiva yhteisö, jota konkretisoi tavoite Hyvinvoivat kuntalaiset. Asetetun tavoitteen mukaan kaupunkiseudulla edistetään asukkaiden hyvinvointia monipuolisilla vapaa-aikapalveluilla. Seutuhallituksen helmikuussa 2017 hyväksymässä toteutusohjelmassa on lisäksi ohjattu vapaa-aikapalveluiden seututyötä seudullisen yhteiskäytön ja yhteiskehittämisen suuntaan. Seutumuseomallin kehittäminen on strategian ja toteutusohjelman mukaista vapaa-aikapalveluiden yhteiskehittämistä. Onnistuessaan seudulli- 15/17

16 nen toimintamalli parantaisi kuntien kulttuuripalveluiden laatua: tarjonnan monipuolisuutta, asiakaslähtöisyyttä ja toiminnan jatkuvuutta. Aiempaa asiantuntevammin hyödynnetty, saavutettu, dokumentoitu ja hoidettu aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö luovat hyvinvointia. Museotilojen aktiivisempi ja monimuotoisempi käyttö edistää arvoympäristöjen ja maiseman säilymistä. Vapaaehtoistoiminnan kanavointi museotoimintaan edistää tasa-arvoista osallisuutta kulttuuriperintöön. Hanke perustuu selvitettyyn tarpeeseen ja sitoutuneiden kuntakumppaneiden tahtoon testata seutukuntamuseomallin toimivuutta. Mikäli museomalli osoittautuu toimivaksi, seutukuntamuseolla voi olla edellytyksiä jatkaa pysyvänä toimintana hankkeen päätyttyä. Hankkeella on myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta, kun se kohdistuu paikallisyhteisöjen kulttuuriseen rikastumiseen ja hyvinvointiin. Hanke myös edistää kokonaisvaltaisen oppimisen ja seutukunnan elinvoimaisuuden tavoitteita. Seutumuseomallin kokeiluhanke on myös kansallisesti kiinnostava, koska se on laatuaan ensimmäinen Suomessa ja tavoitteena on luoda malli, joka voisi tulevaisuudessa toimia esimerkkinä myös muille seutukunnille. Aikataulu Pirkanmaan maakuntamuseo on ilmoittanut, että seutumuseomallin kehittämishanke on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä euron suuruisen rahoituksen. Hankekausi on hakemuksen mukaan , mutta painopiste kehittämistyössä on vuonna Työ käynnistyy maakuntamuseossa rekrytoinnilla ja lokakuun 2017 aikana maakuntamuseo tulee kokoamaan kuntien edustajista koostuvan yhteistyöryhmän, mikä määrittelee suuntaviivat työn sisällölle. Hankekuntien kanssa käydään vuoden 2018 kesäkauden lopussa seurantakeskustelut ja hankkeen loppuraportti valmistuu opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeen mukaisesti vuoden 2019 aikana. Kaupunkiseudun uudistuneen työryhmärakenteen mukaan hankkeen edistymistä seuraa hyvinvointipalvelujen työryhmä. Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. Kehittämispäällikkö Kankkonen Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää merkitä tiedoksi seutumuseomallin kehittämishankkeen käynnistymisen todeta että kaupunkiseudun hyvinvointipalvelujen työryhmä seuraa hankkeen edistymistä ja tekee ennen rahoituskauden päättymistä vuonna 2019 arvion hankekauden aikana luotavan mallin jatkoedellytyksistä Tampereen kaupunkiseudun yhteistyömuotona. 16/17

17 Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 10 SEURAAVAT KOKOUKSET JA MUUT ASIAT Hyvinvointipalvelujen työryhmän kokoukset ovat vuonna 2017 seuraavasti: pe klo (KJK 6.10., SH ) to klo (KJK 3.11., SH ) to klo 9-12 (KJK 1.12., SH 20.12) Tavoitteet , lähetekeskustelu ja kehittämisohjelman toimenpideohjelma Kuntaesittelyiden käynnistyminen: Nokia ja Orivesi Kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteet Vuoden 2018 HYPA-kokousajat Kuntaesittelyt: Kangasala ja Vesilahti Esitys seudullisen varhaiskasvatuksen tiekartan laatimisesta Muut asiat Kuntaesittelyt: Ylöjärvi ja Pirkkala Digitaalisuuden edistäminen hyvinvointi- ja sivistyspalveluissa 11 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen 14:55. Muistion vakuudeksi Satu Kankkonen Kehittämispäällikkö 17/17