POIKKEUKSELLISEN HARVAN ASUTUKSEN JA SAAMELAISUUDEN HUOMIOON- OTTAMINEN UUDESSA VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POIKKEUKSELLISEN HARVAN ASUTUKSEN JA SAAMELAISUUDEN HUOMIOON- OTTAMINEN UUDESSA VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄSSÄ"

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (12) Dnro:174/D.a.2/08 Lausunto kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamistyöryhmälle Helsingissä tiistaina klo POIKKEUKSELLISEN HARVAN ASUTUKSEN JA SAAMELAISUUDEN HUOMIOON- OTTAMINEN UUDESSA VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄSSÄ Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, jolla oma historia, kieli, kulttuuri, elämäntapa ja identiteetti. Saamelaisia on Suomessa Saamelaiskäräjien keräämien tuoreimpien tietojen (2007) mukaan henkeä, joista noin 38,3 % (3 577) asuu saamelaisten kotiseutualueella Utsjoella, Inarissa, Enontekiöllä ja Sodankylän kunnan pohjoisosassa. Loput asuvat kotiseutualueen ulkopuolella muualla Suomessa (5 129) ja ulkomailla (644). Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan puitelaissa ja hallitusohjelmassa mainittujen linjausten mukaisesti vuoden 2010 alusta. Saamelaiskäräjät korostaa, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaisia järjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon muun ohessa perusoikeudet ja yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa, saamelaisten kielelliset oikeudet samoin kuin saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto heidän kotiseutualueellaan (1.3 6 kohta). Saamelaiskäräjien esitykset lyhyesti: 1. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävä saatavuus ja kehittämisedellytykset turvataan erillisellä korvamerkityllä valtionavustuksella saamelaisten kulttuuriitsehallinnon perustalta. 2. Valtion talousarviossa myönnettävä erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaiskäräjien myönnettäväksi tulee tuoda lailla määrättäväksi; esimerkiksi lisäämällä saamelaiskäräjälain 8.1 :ään maininta siitä, että saamelaiskäräjät päättää saamelaisten yhteiseen käyttöön sekä saamelaiskäräjille että sen kautta kunnille osoitettujen varojen jaosta. 3. Uudessa valtionosuusjärjestelmässä tulee erityistoimin turvata saamelaisten kotiseutualueella väestölle yhdenvertaiset mahdollisuudet peruspalveluihin huomioiden alueen erityisolosuhteet poikkeuksellisen harvaan asuttuna alueena sekä alueen taloudelliset toimintaedellytykset. 4. Saamelaisopetuksen toimintaedellytykset turvataan samoin periaattein koko maassa. 5. S aamelaisten kotiseutualueen kunnille yleisessä valtionosuudessa osoitettu kielilisä ohjataan valtionosuusuudistuksessa Saamelaiskäräjien hallinnoitavaksi ja tähän osoitetaan riittävä rahoitus. Kielilisää ei tule sitoa koko kunnan asukaslukuun, kuten nykyisessä mallissa, koska järjestelmä on epätasa-arvoinen muuttotappioalueella. Kielilisän myöntämisessä tulee huomioida Inarin kunta nelikielisenä alueena. 6. S aamelaisten kielellisten oikeuksien edistämiseksi saamen kielilain mukainen valtionavustus tulee turvata ja lain soveltamisalaa palvelujen tuottajien osalta tulee laajentaa myös julkisia palveluja tuottaviin kuntayhtymiin, liikelaitoksiin ja yksityisiin yrityksiin. 7. Saamenkielinen perusopetus ja päivähoito on erityiskorvattava myös saamelaisalueen ulkopuolisella alueella valtion varoista kunnille. Saarikoskentie 4 Tel (0) FIN Inari Fax (0)

2 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 2 (12) 8. Valtion on huomioitava toiminnassaan, että valtionhallinnon tuottavuusohjelma estää saamelaisten kotiseutualueella saamenkielisen henkilökunnan palkkaamisen ja hankaloittaa saamen kielilain toteutumista. Tuottavuusohjelmaa tulee toteuttaa huomioiden saamen kielilaki. Myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on huomioitava, että uudistus ei saa vähentää saamenkielisiä palveluja. Mahdolliset kuntaliitokset eivät saa heikentää saamenkielisiä palveluja, vaikka kunnan väkimäärä muuttuisi suomalaisenemmistöiseksi. 9. Valtion on osoitettava saamelaiskäräjien kautta jaettavaksi säännöllinen määräraha saamenkielisen lasten ja nuorten kerhotoiminnan rahoittamiseksi. 10. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812 tulee muuttaa vastaamaan saamen kielilain 1086/2003 vaatimuksia. 11. Yhdenvertaisuuslain uudistamisessa tulee huomioida saamelaisten kielelliset oikeudet saamelaisalueen ulkopuolella. Edellä esitettyyn liittyen Saamelaiskäräjät esittää otettavaksi huomioon seuraavaa; 1. Lainsäädännöllinen lähtökohta Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan (PL 17.3 ). Julkisen vallan velvollisuutena on perustuslain 22 :n mukaan turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Saamelaisten perusoikeussäännös yhdessä 22 :n kanssa velvoittaa julkista valtaa tukemaan saamelaisen alkuperäiskansan oman kielen ja kulttuurin kehittämistä. Perustuslaki turvaa saamelaisille heidän kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon sen mukaan kuin lailla säädetään (PL ). Itsehallinnon tavoitteena on luoda saamelaisille perustuslain turvaama hallinnollis-poliittinen asema, jonka avulla he voisivat aikaisempaa paremmin vaikuttaa ja osallistua heitä erityisesti koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Itsehallintoa koskevasta hallituksen esityksestä (HE 248/1995 vp ja 190/1995 vp) ilmenee, että Saamelaiskäräjille on tarkoitettu antaa saamen kieltä ja kulttuuria koskevissa asioissa kunnalliseen itsehallintoon rinnastettava asema. Lainsäätäjän tarkoituksena on ollut tehdä kyseisellä lailla mahdolliseksi se, että saamelaisten kielelliseen ja kulttuuriseen itsehallintoon kuuluvia asioita otetaan kuntien tai valtion hallintoa koskevaan lainsäädäntöön saamelaisalueella tai että näitä tehtäviä siirretään kuntien tai valtion hallinnosta erityiselle saamelaishallinnolle. Tässä tarkoituksessa saamelaiskäräjien toimivaltaa koskevan saamelaiskäräjälain (974/95) 5 sisältää säännöksen siitä, että Saamelaiskäräjät käyttää tehtäviinsä kuuluvissa asioissa päätösvaltaa siten kuin käräjälaissa tai muualla laissa säädetään. Saamelaiskäräjät päättää lisäksi siitä annetun lain 8 :n mukaan saamelaisten yhteiseen käyttöön osoitettujen varojen jaosta osana itsehallinnon toimeenpanemista. Saamelaisten itsehallintosäännös perustuslaissa luo valtiolle velvollisuuden toimia lainsäädännössä saamelaisten itsehallinnon toteutumiseksi. Itsehallintoa koskevien säännösten tultua hyväksytyiksi tämä itsehallinto on tullut kansainvälisten ihmisoikeussopimusten piiriin. Uutta lakia, joka heikentäisi saamelaisten asemaa alkuperäiskansana ei saa säätää edes perustuslain säätämisjärjestyksessä (vrt. PeVL 30/1993 vp s.2). Saamelaisten itsehallinnon heikentäminen esimerkiksi saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestelyn osalta voisi olla kansainvälisen sopimuksen sopimusrikkomus (ks. HE 248/1994 s.21). Perustuslain kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia koskeva perusoikeussäännös tarjoaa alkuperäisten perustelujensa mukaan valtiosääntöoikeudellisen perustan saamelaisten alkuperäiskansan elin-

3 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 3 (12) olosuhteiden kehittämiselle kansan omaa kulttuuriperinnettä kunnioittaen. Tosiasialliseen tasaarvon turvaamiksi voidaan säännöksen toteutumiseksi käyttää myös positiivista erityiskohtelua. (HE 309/1993 vp s.65 ja 44) Saamelaisten kielellisten oikeuksien asemaa on vahvistettu saamen kielilailla (1086/2003), jonka tavoitteena on yhdessä Suomen perustuslain 17 3 momentin kanssa turvata saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamen kielilaissa säädetään toisaalta saamelaisen oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisessa ja toisaalta julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia (1 ). Saamelaiskäräjät voi toteuttaa omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevaa itsehallintoa vain, jos sillä on riittävästi toimivaltaa, resursseja ja vahva osallistumisoikeus. Saamelaisten kuuleminen toteutuu nykyisin usein vasta lainsäädäntöprosessin viimeisessä vaiheessa, jolloin todellisia vaikutusmahdollisuuksia asioihin ei enää ole. Perustusvaliokunta on kiinnittänyt tähän huomiota lausunnossaan 21/2007 vp. Perutuslakivaliokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvoston piirissä ryhdytään kokonaisuudistukseen, jossa saamelaisten kulttuurinen ja oikeudellinen erityisasema otetaan asianmukaisesti huomioon ja että saamelaiskäräjien edustus lainvalmistelussa varmistetaan alusta lähtien. 2. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaaminen Valtion talousarviossa vuodesta 2002 lähtien myönnetty vuodeksi kerrallaan erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella. Määrärahaa käytetään valtionavustuksen maksamiseksi saamelaisten kotiseutualueen kunnille. Avustus on vuodesta 2004 lähtien ollut euroa (momentti ). M äärärahasta noin puolet kuluu yksinomaan saamenkielisen päivähoidon kustannuksiin. Jäljelle jäävällä osuudella tuetaan saamenkielisten vanhustenhuollon palveluiden, perhetyön, sosiaalityön ja terveydenhoidon palveluiden järjestämistä. Saamelaisalueen saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi rahoitustarve vuodelle 2008 oli Nykyinen valtionavustuksen taso ei riittävästi turvaa saamelaisille heidän tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Erityisesti tämä vaikuttaa heikentävästi syrjäkylissä asuvien saamenkielisten ikäihmisten, omaishoitajien ja mielenterveyskuntoutujien palvelujen saantiin. Euroopan vähemmistökielten peruskirjan toteuttamista arvioinut asiantuntijaryhmä näkee, että saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen suurimpina ongelmina ovat rahoituksen riittämättömyys ja lyhytjänteisyys (Suomen kolmas raportti alueellisia kieliä tai vähemmistkieliä koskevan Eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanosta. Helmikuu 2006). Saamelaislasten kielelliset ja kulttuuriset tarpeet sosiaali- ja terveydenhuollossa liittyvät ennen kaikkea saamenkielisen varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Saamelaisten kotiseutualueella saamenkielisen päivähoidon jatkuvuus on kunta- palvelurakenneuudistuksen pyörityksessä uhattuna. Saamelaisalueen kunnat pitävät saamenkielisten päivähoitoryhmien (erillisinä omina ryhminään) säilymisen edellytyksenä täysimääräistä valtion rahoitusta. Tämä koskee tällä hetkellä saamelaisten kotiseutualueella saamenkielisen päivähoidon piirissä olevaa lasta. Saamelaislasten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien turvaamiseksi Saamelaiskäräjät on esittänyt, että saamenkielisen päivähoidon turvaamiseksi tulisi lasten päivähoidosta annettuun lakiin (36/1973) sisällyttää seuraavat periaatteet. Saamenkielisen päivähoidon kehittämiseksi palvelunjärjestäjille myönnetään täysimääräistä valtionavustusta saamelaiskäräjien kautta. Valtionavustuksen myöntäminen ei ole sidottu lapsiryhmän kokoon. Mikäli varhaiskasvatus siirtyy tulevaisuudessa opetusministeriön vastuulle, tulee saamenkielinen varhaiskasvatus turvata samoin periaattein kuin saamelaisopetus. Tuolloin saamenkielisen varhaiskasvatuksen yhdenvertainen saatavuus tulee turvata koko Suomessa niin, ettei se ole sidottu lapsiryhmän kokoon.

4 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 4 (12) Nykyinen rahoitusmenettely saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi on muotoutunut tärkeäksi osaksi saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa, jonka kautta saamelaiset voivat saamelaisten kotiseutualueella keskeisesti vaikuttaa heille suunnattujen palvelujen toteuttamiseen. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon kehittämiseksi tulisi tämä järjestely turvata lainsäädännöllä. Nykyinen määräaikaisuuteen perustuva rahoitus on ristiriidassa myös valtioneuvoston linjauksen kanssa luoda kuntiin pysyvä sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon kehittämisrakenne. Ainoastaan Saamelaiskäräjille osoitettu käyttötarkoitussidonnainen erillisrahoitus turvaa saamelaisen alkuperäiskansan kielellisten ja kulttuuristen perusoikeuksien toteutumisen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 2002 perusteluissaan todennut saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen osalta, että Saamelaiskäräjät tuntee parhaiten väestönsä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen ja menettelytavat saamenkielisten palvelujen aikaansaamiseksi. ILO-169:n 25 artiklan 2 momentin mukaan alkuperäiskansojen terveyspalvelujen tulee mahdollisuuksien mukaan olla saatavilla paikallisympäristössä ja palveluissa on otettava huomioon alkuperäiskansojen taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriolot. Alkuperäiskansojen mahdollisimman hyvää terveydellistä tasoa on vaikea varmistaa, ellei palveluja ole mukautettu heidän erityisoloihinsa ja elämäntilanteeseensa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa vuosille todetaan mm. uudistuksiin liittyen, että on erikseen huomioitava ruotsinkielisten ja saamenkielisten palvelujen kehittäminen (s. 12). Saamelaiskäräjät on esittänyt, että saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä ja toteuttamista varten laaditaan hallituskaudeksi erillinen saamelaisten sosiaali- ja terveysalan ohjelma saamelaisten tarpeiden pohjalta, jonka toteuttamiseen palvelujen järjestäjät sitoutuvat. Ohjelman laatimista ja toteuttamista varten varataan pysyvä ja riittävä rahoitus. Saamelaiskäräjillä on ohjelman suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa merkittävä rooli. Erityisesti on tarvetta kehittää saamenkielisiä varhaiskasvatuspalveluita, ikääntyneiden koti- ja laitoshoitoa, toimenpiteitä ja palveluja nuorten ja lapsiperheiden syrjäytymisen ehkäisemiseksi, mielenterveys- ja päihdehuollon palveluita sekä saamelaisten perinteisissä elinkeinoissa ja yhdistelmäelinkeinoissa työskentelevien ammatinharjoittajien toimeentulomahdollisuuksia ja sosiaaliturvaa. Saamelaisen alkuperäiskansan itsemääräämisoikeus ei toteudu kuntaperustaisesti johdettujen palvelujen toteuttamisessa (vrt. Hyvinvointivaltion rajat - riittävät palvelut jokaiselle, Stakes). Tästä johtuen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksessa saamelaisten kulttuurinen ja oikeudellinen erityisasema tulee huomioida nykyistä paremmin niin rahoitusta, lainsäädäntöä kuin palvelujärjestelmää koskien. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan säädöksiin tulisi sisällyttää maininta saamelaisten oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan perustuslaissa säädetyn kulttuuri-itsehallinnon pohjalta. Saamelaiskäräjillä ei ole tähän mennessä ollut mahdollisuutta kuntien/kuntayhtymien tavoin saada sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrahoitusta. Saamelaiskäräjien tulisi kulttuuri-itsehallintoelimenä olla kuntien tavoin yhdenvertaisessa asemassa rahoituksen saajana. Kansallisen kehittämisohjelman mukaisten saamenkielisten palvelujen kehittämiseen tulee valtion talousarviossa varata riittävät resurssit. Saamelaisten kotiseutualue toimintaympäristönä Saamelaisalueen kunnat (Enontekiö, Inari, Sodankylä, Utsjoki) ovat lähtökohdiltaan, olosuhteiltaan ja palvelutarpeiltaan erilaisia. Enontekiön ja Utsjoen kunnat kuuluvat ns. kriisikuntiin, joiden korkean kulurakenteen pysyviksi syiksi nähdään erittäin laajan pinta-alan ja harvan asutuksen sekä saamenkielisen väestön erityistarpeet (sisäasiainministeriön asettama arviointiryhmä). Inarin kunnassa saamenkielisiä palveluita tarvitaan kolmella eri saamen kielellä. Inarin- ja koltansaamenkielisten palvelujen turvaaminen ja edistäminen erityisen uhanalaisina kielinä vaatii viranomaisilta

5 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 5 (12) erillisiä positiivisia tukitoimia. Valtionosuuksilla ja korvamerkityillä erillismäärärahoilla on keskeinen ja elintärkeä merkitys yhdenvertaisten palvelujen turvaamisessa saamelaisten kotiseutualueella. Palvelujen tuottaminen eri saamen kielillä on kunnille taloudellisesti haastavaa poikkeuksellisen harvan asutuksen ja erittäin laajan pinta-alan vuoksi. Tämä ilmenee muun muassa epävarmuutena palvelutarjonnan jatkuvuudessa ja niiden riittämättömyytenä. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä ei riittävästi huomioi syrjäisyydestä, kuntien laaja-alaisuudesta sekä pitkistä sisäisistä ja ulkoisista etäisyyksistä palvelutuotantoon aiheutuvia lisäkustannuksia. Kunnat sijaitsevat kaukana keskussairaalasta ja erityislaitoksista. Tästä johtuen mm. Inarin kunnassa joudutaan ylläpitämään osin erikoissairaanhoitotasoisia palveluita ja hajautettua palvelujärjestelmää. Yksityisiä palveluntuottajia ei alueella juurikaan ole, vaan kunnat pääsääntöisesti itse tuottavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi yllättävät muutokset, kuten erikoissairaanhoidon ennakoitua suuremmat menot, voivat vaarantaa ja heikentää palvelujen saatavuutta. Saamenkielisten palvelujen saatavuus ja laatu voidaan turvata vain, jos kunnissa on riittävästi pätevää henkilöstöä. Koulutettujen saamenkielentaitoisten työntekijöiden rekrytoinnissa joudutaan käyttämään erilaisia kannustimia (mm. syrjäisyyskorotuksia), jotta voitaisiin kilpailla Norjan paremmin palkattujen työpaikkojen kanssa. Henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi on saamelaisalueelle kehitettävä kilpailukyinen kannustinjärjestelmä. Saamenkielisen henkilöstön sitoutumista saamelaisalueelle heikentää myös saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen osoitetun rahoituksen epävarmuus. Nykyinen kaavamaiseen tiukasti normitettuun palvelujärjestelmään tähtääminen vaikeuttaa paikallisten ja alueellisten, tehokkaampien ja taloudellisempien toimintavaihtoehtojen kehittämisen. Eri rahoituslähteiden hankerahoitukset kohdetuvat pääsääntöisesti keskusalueille ja suuriin hankkeisiin, joista harvoin on hyötyä saamelaisalueelle. Pitkien etäisyyksien ja kuntien vähäisten resurssien takia seutuyhteistyökään ei ole aina kannattavaa. Raja-alueilla (Enontekiö ja Utsjoki) yhtenä vaihtoehtona ovat rajayhteistyön mahdollisuudet. Utsjoen kunnan ja Norjan lähialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishanke ( ) osoitti yhteistyön parantavan palvelujen toimivuutta, mutta vaativan myös resurssointia, joka tulisi huomioida kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien perusteena. Saamelaisten osalta tyydyttävien hyvinvointipalvelujen saaminen rajaalueilla edellyttää yhteistyötä yli valtionrajojen. Omat ongelmansa saamelaisalueen kunnissa palvelujen järjestämiseen tuovat väestömäärän väheneminen poismuuton seurauksena. Väestön väheneminen ei kuitenkaan johda palvelutarpeen katoamiseen. Saamelaisen alkuperäiskansan oikeuksiin liittyvät asiat eivät ole alueellisia tai paikallisia vaan ne ovat valtakunnallisia asioita ja positiivisena erityistoimena saamelaisten mahdollisimman hyvän hyvinvoinnin tason varmistamiseksi tulisi palvelut suunnitella ja organisoida yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa. Saamen kielilain toteutumisesta vv tehdyn selvityksen mukaan saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ei ole tapahtunut todellista muutosta saamen kielen taitoisen henkilöstön määrässä, vaan saamenkielen taitoisen henkilökunnan määrä on vähentynyt. Saamelaisalueen kunnista ainoastaan Utsjoen kunnassa saamen kieli nähdään viranhoidon edellytyksenä tai ansiona. Kuntien asenneilmapiiri saamen kielilain toteuttamiseksi ei ollut myönteinen. Jossain kunnassa saamenkieliset palvelut nähtiin turhana rahanmenona. Saamenkieliset palvelut eivät olisi resurssikysymys, mikäli viranomaisissa olisi tehty pitkäaikaista työtä palvelujen parantamiseksi. On myös huomioitava, että saamenkielisten palvelujen rahoitus tuo myös suomenkielisten palvelujen tuottamiseen rahoitusta, koska harvoin saamenkielentaitoiset henkilöt työskentelevät vain saamenkielisten asiakkaiden keskuudessa. Saamelaisten kielellisten oikeuksien varmistamiseksi saamen kielilain rikkomuksien

6 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 6 (12) tuominen oikeusjärjestelmän piiriin on ensiarvoisen tärkeää saamen kielilain toteutumisenkin kannalta. Rikkomuksien selvittämiseksi ja ehkäisemiseksi on luotava selkeä kantelu- ja sanktiojärjestelmä. Saamelaisten perusoikeuksien turvaaminen yhdenvertaisuuslain mukaisesti Saamen kielilain edellytysten ja vaatimusten huomiotta jättäminen on yhdenvertaisuuslain (21/2004) vastaista. Syrjinnän käsite on määritelty yhdenvertaisuuslaissa.yhdenvertaisuuslain 6 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä muun muassa etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden tai kielen perusteella. Saamelaisten alkuperäiskansan oikeudet omaan kieleen ja kulttuuriin eivät toteudu saamelaisten kotiseutualueen kaikissa kunnissa perustuslain ja saamen kielilain mukaisesti, vaan saamelaiset kohtaavat vähemmistövaltuutetun 1 arvion mukaan etnisen taustansa perusteella yhdenvertaisuuslain kieltämää eriasteista syrjintää. Syrjintää ilmenee lasten päivähoidossa, vanhuspalveluissa, terveyspalveluissa ja perusopetuksessa. Syrjinnän taustalla on eräiltä osin kuntien toimivaltakiista saamelaiskäräjien kanssa siitä, kuka viime kädessä määrää valtion talousarvioon vuosittain otetun määrärahan käytöstä, joka osoitetaan maksettavaksi saamelaiskäräjien kautta kunnille saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Saamelaiskäräjälain 8.1 verrattuna valtionavustuslain 7.2 :ään ei tyhjentävästi sääntele asiaa. Tilanne selkiytyisi lisäämällä saamelaiskäräjälain 8.1 :ään maininta siitä, että saamelaiskäräjät päättää saamelaisten yhteiseen käyttöön sekä saamelaiskäräjille että sen kautta kunnille osoitettujen varojen jaosta. Lainmuutos olisi omiaan tehostamaan yhdenvertaisuuslain 6.1 :ään sisältyvän etnisen ja kielellisen syrjinnän kiellon toteutumista saamelaisten yhteiseen käyttöön osoitettujen varojen jakajan ja jaon osalta. Saamelaiskäräjien ja kunnan välisen suhteen tulisi näissä asioissa olla julkisoikeudellinen lähtökohtanaan perustuslain hallintoa ja itsehallintoa koskevan 11 luvun 121, jossa säädetään sekä kunnallisesta itsehallinnosta että saamelaisten itsehallinnosta saamelaisten kotiseutualueella. Samalla lainmuutos olisi yhdenvertaisuuslain 7.2 :ssä mainittu positiivinen erityiskohtelu, joka olisi saamelaisten osalta tarkoitettu pysyväksi lain 6.1 :ssä tarkoitetun syrjinnän ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi. Tämä syrjintä on saamelaisten vähemmistöaseman vuoksi kunnissa rakenteellista. Saamelaisten kulttuurista itsehallintoa koskevan hallituksen esityksen tavoitteissa jo todettiin, että kokemukset alueen kunnallishallinnosta osoittavat, että alueellinen enemmistöpäätöksiin nojautuva itsehallintoratkaisu ei turvaa saamelaisten asemaa. (HE 248/1994 s. 16/I) Perustuslakiin ja EU:n direktiiveihin nojautuva yhdenvertaisuuslain syrjintäkielto puolestaan on tarkoitettu julkisen vallan toteutettavaksi perustuslain mukaisesti (ks. PL 22 ). 3. Saamelaisopetuksen edellytysten turvaaminen Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen rahoitus oli epävarmalla pohjalla viimeisimpään koululainsäädännön uudistukseen saakka. Vuonna 1999 voimaan astunut opetus- ja kulttuuritoiminnan rahoituksesta annettuun lakiin sisällytetty erityinen saamelaisopetuksen rahoitussäännös muutti tilanteen saamelaisten kotiseutualueen osalta. M uutos saatiin aikaan Eduskunnan sivistysvaliokunnan kiinnitettyä asiaan erityistä huomiota (EV 70/1998 vp- HE 86/1997 vp,2). M uutos merkitsi yhtenäisiä rahoitusperiaatteita perusopetuksessa sekä lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa annettavaa saamen kielen ja saamenkielistä opetusta varten (L /635, muutos 1 Vähemmistövaltuutetun lausunto Enontekiön kunnalle

7 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 7 (12) /1186) ja se on mm. helpottanut yhteisten saamen kielen opettajien palkkaamista kouluille. Lain säännös (43 2mom) tuli voimaan vuoden 1999 alussa seuraavan sisältöisenä: Saamelaisten kotiseutualueen kunnille sekä muille mainitulla alueella toimiville koulutuksen järjestäjille myönnetään vuosittain valtionavustusta saamenkielisestä ja saamen kielen opetuksesta perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa aiheutuviin kustannuksiin valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaisesti. Valtionavustukset yhteenlaskettuina vastaavat mainittuun opetukseen tarvittavan opetushenkilöstön palkkaamisesta aiheutuvia keskimääräisiä kustannuksia. Valtionavustus on kattanut järjestetyn opetuksen opettajien palkkakulut noin 100%:sesti ja sen merkitys on ollut suuri. Lisäksi säännös on kannustanut kuntia lisäämään saamen kielen ja saamenkielistä opetusta, koska valtionavustuksen määrä on sidoksissa annetun opetuksen määrään. Käytännössä saamelaisopetuksen erityinen rahoitussäännös koskee saamelaisten kotiseutualueen kuntia, joiden tähän tarkoitukseen saaman valtionavustuksen yhteismäärä on vuosittain noin 1 milj. euroa (kts. liite). Valtioneuvoston päätöksen (VNp /191) mukaan edellytyksenä valtionavustuksen saamiselle vuoden 2002 loppuun saakka oli, että oppilasryhmän keskikoko kunnassa oli vähintään viisi (5). Valtioneuvosto alensi rahoituksen edellytyksenä olevaa kuntakohtaista opetusryhmän keskikokovaatimusta vuoden 2003 alusta alkaen kolmeen (3) (VNp ). Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella saamelaisopetuksen tilanne on edelleen heikko ja saamelaiskäräjät pitää tilannetta erittäin ongelmallisena. Kotiseutualueen ulkopuolella annettavan saamen kielen opetuksen rahoitus perustuu opetusministeriön antamaan asetukseen, jossa alkuperäiskansaan kuuluvien oppilaiden oman kielen opetus rinnastuu maahanmuuttajaoppilaiden omissa kielissään saamaan opetukseen (OM , A 392/2007, Opetusministeriön asetus vieraskielisten ja romanikielisten oppilaiden täydentävään opetukseen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista). Opetuksen rahoituksen edellytyksenä on vähintään neljän (4) oppilaan ryhmä lukukauden alussa. Valtionavustusta on mahdollista saada enintään 2,5 opetustunnista viikossa opetusryhmää kohti. Valtionavustusta suoritetaan enintään 86 %:n mukaisesti asetuksessa tarkoitettujen opetustuntien laskennallisten kustannusten perusteella, jotka ovat opetustuntia kohden 22 euroa. Käytännössä ministeriön määräys on johtanut suuriin vaikeuksiin ja tilanteeseen, jossa edes saamen kielen opetus (oppiaineena) ei toteudu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Opetusta on viime vuosina järjestetty muutamalla paikkakunnalla (mm. Oulun seutu, Rovaniemi) noin oppilaalle. Saamenkielistä opetusta ei anneta kotiseutualueen ulkopuolella lainkaan. Osa opetuksesta on viimeisten kahden lukuvuoden aikana annettu verkossa (virtuaaliopetus), josta aiheutuvia lisäkustannuksia ei ole otettu huomioon opetusministeriön asetuksessa. Oppilaiden kotikunnat (-koulut) ovat kieltäytyneet kustantamasta saamen kielen verkko-opetuksesta aiheutuneita lisenssi-, valvontaja oppimateriaalikustannuksia. Opetustuntien rajaaminen kahteen merkitsee myös sitä, ettei kotiseutualueen ulkopuolella annettavassa opetuksessa ole mahdollista noudattaa opetushallituksen antamissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä oppimääriä eikä samoja opetussuunnitelmia kuin saamelaisalueella. Saamelaiskäräjät on erittäin huolestunut tilanteesta, jossa yli 50% perusopetusikäisistä saamelaisoppilaista jää kokonaan oman kielen ja omakielisen perusopetuksen ulkopuolelle. Vuonna 2007 järjestettyjen saamelaiskäräjävaalien yhteydessä koottujen tilastotietojen perusteella Suomen saamelaisista noin 55 % (5129) asuu saamelaisalueen ulkopuolella Suomessa 2. Alle kymmenen vuotiaista lap- 2 Vuoden 2007 saamelaiskäräjävaalien yhteydessä koottujen tietojen mukaan saamelaisia Suomen kansalaisia on yhteensä 9350 henkilöä. Luvussa ovat mukana kaikki ikäryhmät.

8 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 8 (12) sista yli 70 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella muualla Suomessa. Saamelaiskäräjät pitää vähintään saamen kielen aineopetuksen (äidinkieli ja vieras kieli) järjestämistä kaikille perusopetusikäisille edellytyksenä sille, että saamelaiset voivat säilyä omaleimaisena kansanryhmänä myös tulevaisuudessa. Opetuksen järjestämisen avainkysymys on opetuksen rahoitus, joka tulee turvata. Opetuksen järjestämisen tiellä on myös muita esteitä, joita pyritään poistamaan neuvottelemalla saamelaisopetuksen tilanteesta opetusministeriön kanssa. 1. Saamelaisopetus Suomessa: saamelaisten kotiseutualueella ja muualla maassa lukuvuonna / peruskoulu ja lukio: Oppilaita saamelaisten kotiseutualueen kunnissa % Oppilaita kotiseutualueen kuntien ulkopuolella % 2. Saamenkielinen opetus saamelaisten kotiseutualueella ja muualla maassa / peruskoulu ja lukio: Oppilaita saamelaisten kotiseutualueella 154 Oppilaita kotiseutualueen ulkopuolella 0 0 % 100 % S aamelaiskäräjät esittää, että opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettavia säännöksiä uudistettaessa 1) saamelaisten kotiseutualueella annettavaa saamelaisopetusta koskevat sännökset ja muusta rahoituslainsäädännöstä poikkevat periaatteet (korvamerkitty valtionavustus) säilytetään ja 2) saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella sijaitsevat koulutuksen järjestäjät saatetaan saamen kielen ja saamenkielisen erityisen rahoituksen piiriin samoin perustein. Koulutuksen järjestäjille tulee niiden sijaintipaikkakunnasta riippumatta myöntää yhtäläisin perustein valtionavustusta saamenkielisestä ja saamen kielen opetuksesta perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa aiheutuviin kustannuksiin. Lisäksi saamelaiskäräjät esittää, että 3) saamelaisopetusta järjestävät kunnat voivat saada valtionavustusta saamenkielisen erityisopetuksen, oppimisvaikeuksia omaavien oppilaiden henkilökohtaisten avustajien ja saamenkielisten kouluavustajien palkkauskustannuksiin. Nykyisessä tilanteessa erilaisia oppimisvaikeuksia omaavat saamenkieliset oppilaat ohjataan usein suomenkielisen tuen piiriin. Nykyinen tilanne, jossa yli 50 % perusopetusikäisistä saamelaisoppilaista jää kokonaan oman kielen ja omakielisen opetuksen ulkopuolelle on ristiriidassa Suomen perustuslain saamelaisten oikeuksia ja alkuperäiskansa-asemaa turvaavien säännösten kanssa.

9 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 9 (12) 4. Saamelaisten kielellisten oikeuksien huomioiminen muilta osin Saamelaisten kotiseutualueen kuntien saama kielilisä Kuntien valtionosuuslain (1147/96) 12 :n mukaan saamelaisten kotiseutualueen kunnat saavat kielilisänä markkamäärän, joka on 10 prosenttia yleisen valtionosuuden perusosasta. Sisäasiainministeriön tietojen mukaan tuo 10 prosenttia merkitsee esimerkiksi vuodelle 2007 yhteensä euron lisäystä näiden kuntien valtionosuuteen jakautuen kuntien kesken siten, että Enontekiö saa 5 638, Inari , Sodankylä ja Utsjoki euroa. Lisä on tarkoitettu kaksikielisyydestä aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseen. Kielilisän maksuperusteen heikkoutena on se, että se määräytyy yleisen valtionosuuden suuruuden mukaan eikä kuntien todellisen tarpeen mukaan. Tämä on johtanut saamelaisalueen kunnissa vääristymään, jossa kooltaan suurin kunta, Sodankylä saa suurimman lisän, vaikka siellä asuu vähiten saamelaisia. Lisä on pienimmillään Utsjoella, joka on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta ja jossa tarve kaksikielisiin palveluihin on sen vuoksi suuri ja jota myös saamen kielilaki (1086/2003) eniten velvoittaa. Inarin kunta on puolestaan nelikielinen kunta: siellä käytetään suomen lisäksi kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä eli pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Tukijärjestelmän tulee huomioida Inarin kunnan erityistilanne ja velvoitteet nelikielisenä kuntana. Käytännössä Sodankylän kunta on vähiten järjestänyt saamenkielisiä palveluja alueellaan. Saamelaiskäräjät katsoo, että mainittu kielilisä on tarpeen ja sen määrää pitää tuntuvasti kasvattaa. Todetun vääristymän oikaisemiseksi ja edellä mainittujen periaatteiden ja tavoitteiden saavuttamiseksi, kielilisä tulisi kuitenkin vastaisuudessa ohjata saamelaisten kulttuuri-itsehallintoon liittyvien periaatteiden mukaisesti Saamelaiskäräjien hallinnoitavaksi. Saamelaiskäräjät maksaisi lisästä saamelaisalueen kunnille avustuksia saamenkielisten palvelujen tuottamista varten erillisestä hakemuksesta.

10 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 10 (12) Saamen kielilain mukainen valtionavustus Saamen kielilain 31 :n mukaista määrärahaa valtionavustuksiin saamelaisten kotiseutualueen yhteisöille on myönnetty esim. henkilöstön saamen kielen opiskeluista aiheutuviin kustannuksiin, kuten palkallisiin virkavapauksiin ja sijaisen palkkakustannuksiin. Tarkoitusta varten on ollut käytettävissä enintään vuonna 2004, vuonna 2005 ja vuonna 2006 TAULUKKO 1. Oikeusministeriön myöntämä rahoitus saamen kielilain kustannusten kattamiseksi Enontekiön kunta Inarin kunta Sodankylän kunta Utsjoen kunta , , Muut tahot 4.678, , ,50 Yhteensä , , ,50 Saamenkielisten palvelujen resursoinnilla ei ole ollut laajaa vaikuttavuutta saamenkielisten palvelujen kehittymiselle Suomessa. Kunnat näkevät useimmiten saamen kielilain toteutumisen resurssikysymyksenä, unohtaen etteivät ne ole käyttäneet saamen kielilainsäädännön suomia mahdollisuuksia hyväkseen. Viranomaisen eivät osaa aina omalta osaltaan hyödyntäneet saamen kielilain rahoitusmahdollisuuksia ja edelleenkin useilta viranomaistahoilta puuttuvat mahdollisuudet saada lain vaatimaa saamenkielistä asiakaspalvelua. Rahoituksen vaikuttavuutta on pystyttävä myös selvittämään ja rahoituksen käyttöä on seurattava aktiivisesti budjettitalouden kautta. Saamen kielilain rahoitusta koskevaa pykälää 31 olisi muutettava siten että lakisääteisiä kunnan peruspalveluja tuottavat muut tahot ja kuntayhtymät, joissa saamelaisten kotiseutualueen kunta tai osa siitä on mukana, otetaan myös saamen kielilain mukaisen valtionavustuksen piiriin tuottaessaan kunnallisia peruspalveluja.

11 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 11 (12) 5. Lopuksi Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelman mukaan turvataan saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan perustuslaissa säädetyn kulttuuri-itsehallinnon pohjalta (s.14). Palvelurakenteiden uudistamisen yhteydessä turvataan palvelujen saatavuus suomen, ruotsin ja saamenkielellä (s. 17). Hallituksen tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus (s.39). Lopuksi Saamelaiskäräjät viittaa Euroopan neuvoston ministerikomitean antamiin suosituksiin alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan soveltamisesta Suomessa. Ministerikomitea suosittaa Suomen viranomaisia mm. 1. vahvistamaan edelleen saamenkielistä koulutusta, erityisesti kehittämällä järjestelmällisen politiikan ja pitkän aikavälin rahoitussuunnitelman, 2. ryhtymään pikaisesti toimiin suojellakseen ja edistääkseen inarin- ja koltansaamea, jotka ovat edelleen erityisen uhanalaisia kieliä, varsinkin järjestämällä pysyviä kielipesiä, 3. kehittävät edelleen saamen kielen käyttöä joukkoviestimissä, erityisesti televisiossa ja sanomalehdistössä, tarvittaessa yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa, 4. toteuttamaan lisätoimia varmistaakseen saamenkielisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden. Klemetti Näkkäläjärvi Puheenjohtaja Pia Ruotsala Sosiaali- ja terveyssihteeri Ulla Aikio-Puoskari Koulutussihteeri (Lausunnosta päätti puheenjohtaja ) LIITTEET: Liite 1. Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen valtionavustukset saamelaisten kotiseutualueen kunnille Lisätietoja saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta: sosiaali- ja terveyssihteeri Pia Ruotsala, , , Lisätietoja koulutusasioista: koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, , Lisätietoja saamelaisten kielellisistä oikeuksista: kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen, ,

12 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 12 (12) Liite 1. SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELISEN OPETUKSEN VALTIONAVUS TUKS ET S AAMELAIS TEN KOTIS EUTUALUEEN KUNNILLE yhteensä vvh perusopetus euroa lukio euroa ammatillinen peruskoulutus 0 euroa yhteensä euroa tuntihinta 46,92 euroa 2003 yhteensä vvh perusopetus euroa lukio euroa ammatillinen peruskoulutus euroa yhteensä euroa tuntihinta 52,54 euroa 2004 yhteensä vvh perusopetus euroa lukio euroa ammatillinen peruskoulutus 0 euroa yhteensä euroa tuntihinta 46,60 euroa 2005 ennakko yhteensä vvh perusopetus euroa lukio euroa ammatillinen peruskoulutus 0 euroa yhteensä euroa tuntihinta 46,69 euroa 2006 ennakko tuntihinta noin 49 euroa Enontekiö tunnit Inari Sodankylä Utsjoki 4736 vvh 9079 vvh 908 vvh vvh (Tiedot saatu: Sirpa Kesti, Opetushallitus /Laskentapalvelut)

LAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9.

LAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9. LAUSUNTO 1 (5) 31.10.2007 Dnro:487/D.a.2/2007 Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 27.9.2007 LAUSUNTO SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ Saamelaiskäräjät

Lisätiedot

1. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen nykytila

1. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen nykytila ESITYS 1 (8) 10.10.2008 Dnro:462/D.a.2/08 Oikeusministeri Tuija Brax Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi SAAMENKIELISTEN

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:

Lisätiedot

PUHE Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa

PUHE Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa SAAMELAISVÄESTÖN TULEVAISUUDEN PALVELUT SAAMELAISTEN KULTTUURI-ITSEHALLINNON JA PERUSOIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA 1. Alkusanat Suomen

Lisätiedot

ESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2017

ESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2017 ESITYS Sivu 1/5 Dnro:310/D.a.2/2015 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto ESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2017 Saamelaiskäräjät

Lisätiedot

SámiSoster ry PL 71 99870 Inari

SámiSoster ry PL 71 99870 Inari 1 SámiSoster ry PL 71 99870 Inari Lausunto 16.6.2015 Oikeusministeriö Lausuntopyyntönne 12.5.2015 (OM 2/58/2015) SAAMEN KIELILAIN KEHITTÄMISTARPEISTA Saamelaisten valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto , Dno. YVTltk 552/2018. Lausuntopyyntö , Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto , Dno. YVTltk 552/2018. Lausuntopyyntö , Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto 29.11.2018, Dno. YVTltk 552/2018 Lausuntopyyntö 17.9.2018, Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018. Lausunnon pyytäjä kuvaa ongelmaa seuraavasti. Saamelaiskäräjät

Lisätiedot

Asia: SAAMELAISKÄRÄJIEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALINNANVAPAUSLAINSÄÄDÄNNÖKSI

Asia: SAAMELAISKÄRÄJIEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALINNANVAPAUSLAINSÄÄDÄNNÖKSI LAUSUNTO 1 (5) 16.4.2018 Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta tyv@eduskunta.fi Dnro:203/D.a.4/2018 Viite: Lausuntopyyntö 5.4.2018 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta

Lisätiedot

Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta,

Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta, EV 92/998 vp - HE 50/998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 50/998 vp eräiden opetustointa koskevien

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp

Sote- ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp Sote ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp Sote järjestäminen sekä HE:n säätämisjärjestys ja suhde perustuslakiin Perustuslakivaliokunta 15.3.2017 Hallitusneuvos Päivi Salo, STM 1 15.3.2017 Sotejärjestämislain

Lisätiedot

Jokaisella on yksi rekisteröity äidinkieli. Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia

Jokaisella on yksi rekisteröity äidinkieli. Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Saamelaisten kielelliset oikeudet 1 Saamelaiset Suomessa Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisista usein sanotaan, että he ovat kansa neljässä maassa, Suomessa, Ruotsissa,

Lisätiedot

ESITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2013

ESITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2013 Dnro:560/Da.2/2011 ESITYS Sivu 1/11 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33, 00023 Valtioneuvosto Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto ESITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN

Lisätiedot

SAAMEN KIELEN TOIMISTON JA SAAMELAISKÄRÄJIEN ASETTAMAN KIELINEU- VOSTON KERTOMUS SAAMEN KIELILAIN TOTEUTUMINEN VUOSINA

SAAMEN KIELEN TOIMISTON JA SAAMELAISKÄRÄJIEN ASETTAMAN KIELINEU- VOSTON KERTOMUS SAAMEN KIELILAIN TOTEUTUMINEN VUOSINA SAAMEN KIELILAIN 29 :N MUKAINEN 1(8) _ SAAMEN KIELEN TOIMISTON JA SAAMELAISKÄRÄJIEN ASETTAMAN KIELINEU- VOSTON KERTOMUS SAAMEN KIELILAIN TOTEUTUMINEN VUOSINA 2004-2006 Kertomuksen taustaa Saamen kielilain

Lisätiedot

Asia: LAUSUNTO VARHAISKASVATUSTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTYÖRYHMÄN ESITYKSISTÄ

Asia: LAUSUNTO VARHAISKASVATUSTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTYÖRYHMÄN ESITYKSISTÄ LAUSUNTO 1 (8) 23.5.2013 Dnro:325/D.a.2/14 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi varhaiskasvatuslaki@minedu.fi Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö 15.4.2014. Varhaiskasvatusta

Lisätiedot

LAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖN SUUNNITELMASTA ETNISEN YHDENVERTAI- SUUDEN EDISTAMISEKSI

LAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖN SUUNNITELMASTA ETNISEN YHDENVERTAI- SUUDEN EDISTAMISEKSI LAUSUNTO 1 (5) 539/D.a.2 16.12.200815.1.2009 Dnro Opetusministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntönne 14.10.2008 LAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖN SUUNNITELMASTA ETNISEN YHDENVERTAI- SUUDEN EDISTAMISEKSI

Lisätiedot

s Å M E D 1 G G i Dnro 334/D.a.2/2].6.20]6

s Å M E D 1 G G i Dnro 334/D.a.2/2].6.20]6 kirjaamo@minedu.fi TALOUSARVIOSSA 2018 KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA 00023 Valtioneuvosto PL29 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp Hallituksen esitys laeiksi perusopetuslain, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain

Lisätiedot

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LUKIOLAIKSI JA LAIKSI YLIOPPILASTUTKINNON JÄRJESTÄMISESTÄ ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LUKIOLAIKSI JA LAIKSI YLIOPPILASTUTKINNON JÄRJESTÄMISESTÄ ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA LAUSUNTO sivu 1 (5) 09.03.2018 Dnro 147/D.a.2/2018 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi lukiouudistus@minedu.fi Viite: Lausuntopyyntönne 24.01.2018/ OKM/41/010/2017 Viitteet aiempiin asiaa

Lisätiedot

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet

HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet Perustuslakivaliokunta 31.5.2017 Valtiovarainministeriö Kunta ja aluehallintoosasto Hallitusneuvos Ilkka Turunen 1 Maakuntalaki ja kielelliset oikeudet (HE

Lisätiedot

ESITYS Sivu 1/10. Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö

ESITYS Sivu 1/10. Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö ESITYS Sivu 1/10 Dnro:400 /D.a.2/2014 Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö ESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2016 SEKÄ ESITYS

Lisätiedot

Arvoisa kunnan työntekijä,

Arvoisa kunnan työntekijä, Kysymyslomake 2 Kunnan työntekijät Arvoisa kunnan työntekijä, Saamelaiskäräjät tekee nykyisen saamen kielilain voimassaoloaikana 1.1.2004 lähtien ensimmäisen laajamittaisen selvityksen saamen kieltä koskevan

Lisätiedot

Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus

Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus 12.2.2019 Miten viittomakieli on vaikuttanut voimaantulonsa jälkeen Hallitussihteeri Maija Iles Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Kielelliset oikeudet

Lisätiedot

Kielilaissa (423/2003) säädetään

Kielilaissa (423/2003) säädetään Kielelliset oikeudet Mitä kielelliset oikeudet ovat ja kenelle ne kuuluvat? Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Suomen perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskielet. Jokaisella on

Lisätiedot

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Liite 13 Taulukko-osuus Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Taulukko 3 Saamen kielen tyydyttävä

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

LAUSUNTO SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUSTEN ORGANISOITUMISMALLIN YHDENMUKAISTAMISESTA

LAUSUNTO SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUSTEN ORGANISOITUMISMALLIN YHDENMUKAISTAMISESTA 1 (11) Dnro: D.a.2/328 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto LAUSUNTO SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUSTEN ORGANISOITUMISMALLIN YHDENMUKAISTAMISESTA 1. Johdanto Sosiaalialan osaamiskeskusten

Lisätiedot

A. YLEISTÄ. 1. Lyhyesti saamelaisista ja heidän perustuslaillisesta asemastaan

A. YLEISTÄ. 1. Lyhyesti saamelaisista ja heidän perustuslaillisesta asemastaan SÁMEDIGGI KANNANOTTO Dnro: 94/D.a.2 SÄMITIGGE SÄÄ MTE GG SAAMELAISKÄRÄJÄT Inari 24.1.2006 Sisäasiainministeriö/kunta- ja palvelurakennehanke KANNANOTTO KUNTA - JA PALVELURAKENNEUUDISTUS- HANKKEESEEN Saamelaiskäräjien

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

SODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN

SODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN SODANKYLÄN KUNTA SODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN Maan hallituksen esityksessä (HE 167/2014 vp), esitettiin saamelaiskäräjälain uudistamista

Lisätiedot

MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen

MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus 28.9.2016 / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen Perus-ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2017-2019 teemoiksi on valittu: Ihmisoikeuskasvatus-

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina 1(5) LUONNOS 11.10.2019 Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina 2020 2023 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain

Lisätiedot

ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020

ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020 ESITYS 1 (7) Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat!

Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat! PUHE 1 (5) 13.5.2008 Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat! Saamelaiskäräjien puolesta haluan toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi keskustelemaan

Lisätiedot

Saamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät

Saamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelainen palveluohjausmalli Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous 10.5.2017 Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelaisten oikeudellinen asema Saamelaiset ovat EU:n ja Suomen ainoa oikeudellisesti

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (8) 15.12.2014 Dnro: 571 /D.a.4/2014. Eduskunnan perustuslakivaliokunta pev@eduskunta.fi

LAUSUNTO 1 (8) 15.12.2014 Dnro: 571 /D.a.4/2014. Eduskunnan perustuslakivaliokunta pev@eduskunta.fi LAUSUNTO 1 (8) 15.12.2014 Dnro: 571 /D.a.4/2014 Eduskunnan perustuslakivaliokunta pev@eduskunta.fi Asia: Saamelaiskäräjien lausunto hallituksen esityksestä laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi

Lisätiedot

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Parkanon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tuuli Tarukannel 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Heidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari 25 2 2015

Heidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari 25 2 2015 Saamenkieliset sosiaali ja terveyspalvelut Suomessa Heidi Eriksen, SANKS, BUP Karasjok, Utsjoen terveyskeskus Inari 25 2 2015 Historiaa 1993 Saamelaisvaltuuskunta puutteita omakielisissä ja kulttuurin

Lisätiedot

Arvoisa valtion työntekijä,

Arvoisa valtion työntekijä, Arvoisa valtion työntekijä, Saamelaiskäräjät tekee nykyisen saamen kielilain voimassaoloaikana 1.1.2004 lähtien ensimmäisen laajamittaisen selvityksen saamen kieltä koskevan lainsäädännön soveltamisesta

Lisätiedot

Asia: Saamelaiskäräjien lausunto

Asia: Saamelaiskäräjien lausunto LAUSUNTO 1 (6) 12.6.2017 Eduskunnan hallintovaliokunta hav(at)eduskunta.fi Dnro:302/D.a.4/2017 Viite: Eduskunnan hallintovaliokunnan lausuntopyyntö 1.6.2017 Asia: Saamelaiskäräjien lausunto hallituksen

Lisätiedot

Sote-uudistus ja perusoikeudet

Sote-uudistus ja perusoikeudet Sote-uudistus ja perusoikeudet Sote-uudistuksen tärkeimmät kysymykset ja niiden eettinen ulottuvuus 29.11.2018 Eeva Nykänen, oikeustieteiden laitos, UEF eeva.nykanen@uef.fi Etiikasta ja perusoikeuksista

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuurojen Liitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Marika Rönnberg 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2010 Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo?

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (9) 31.10.2007 Dnro:486/D.a.2/07. Opetusministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto PL 29 00023 Valtioneuvosto

LAUSUNTO 1 (9) 31.10.2007 Dnro:486/D.a.2/07. Opetusministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto PL 29 00023 Valtioneuvosto LAUSUNTO 1 (9) 31.10.2007 Dnro:486/D.a.2/07 Opetusministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 12.9.2007 LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON

Lisätiedot

Omaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja

Omaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Omaishoito Saamelaisalueella Toiminnanjohtaja 5.4.2019 SámiSoster ry Tarkoituksena on valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa, oikeuksia ja hyvinvointia alkuperäiskansana sosiaali- ja terveysalalla

Lisätiedot

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 121 792 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Lapin aluehallintovirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kaisa Ainasoja 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Sosiaalialan Työnantajat ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kainuun liitto kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Heimo Keränen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Laki kuntien kulttuuritoiminnan vahvistajana Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)

Laki kuntien kulttuuritoiminnan vahvistajana Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019) Laki kuntien kulttuuritoiminnan vahvistajana Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019) Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Kuntien

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

5/6/2016. Sote-uudistus. Sote-uudistuksen tavoitteet. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa

5/6/2016. Sote-uudistus. Sote-uudistuksen tavoitteet. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa Saamelaisten sote-palvelujen tulevaisuusseminaari 20.1.2016 Pekka Järvinen, STM 6.5.2016 1 Sote-uudistuksen

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (16) 3.11.2008 Dnro:484/D.a.2/2008. STM/Kirjaamo PL 33, 00023 Valtioneuvosto. Viite: Terveydenhuoltolakityöryhmän mietintö nro 2008:28

LAUSUNTO 1 (16) 3.11.2008 Dnro:484/D.a.2/2008. STM/Kirjaamo PL 33, 00023 Valtioneuvosto. Viite: Terveydenhuoltolakityöryhmän mietintö nro 2008:28 LAUSUNTO 1 (16) 3.11.2008 Dnro:484/D.a.2/2008 STM/Kirjaamo PL 33, 00023 Valtioneuvosto Viite: Terveydenhuoltolakityöryhmän mietintö nro 2008:28 LAUSUNTO TERVEYDENHUOLTOLAKITYÖRYHMÄN MUISTIOSTA 1. JOHDANTO

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020

ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020 SÅMEDIGGI SÅMITIGGE ESITYS 1(7) SÄÄMTE Ö SAAMELAISKÄRÄJÄT Opetus- ja kulttuuriministeriö PL29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo(minedu.fi ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Laki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti EV 99/1999 vp - HE 91/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen esiopetusta koskevaksi Iainsäädännöksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 91/1999 vp esiopetusta koskevaksi lainsäädännöksi.

Lisätiedot

Hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 16/2018 vp)

Hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 16/2018 vp) Olli Mäenpää 15.8.2018 Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 16/2018 vp) Hallituksen

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Vaalijalan kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Jokinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma

Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma TAITO 2017 Osaamisen ydintä etsimässä Konferenssi Tampereen Taitokeskuksessa 25.-26.4.2017 4.5.2017 Tiina Ervelius, Eeva Mertaniemi, Elina Pekonen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keuruun kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tarja Ojala 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Pöytäkirjanote Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta

Pöytäkirjanote Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta 1 32 Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Kunnanhallitus 22.9.2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen

Lisätiedot

Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa

Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa Kieli ja syrjäytyminen -seminaari 8.2.2019 Valtiovarainministeriön Paja, Helsinki Matti Räsänen Kotimaisten kielten keskus Esityksen sisältö Kielelliset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. Vastausaika :55: Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. Vastausaika :55: Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Lausuntopyyntö STM Vastausaika 10.3.2014 11:55:06 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kuuloliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Anniina Lavikainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

HE 47/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta

HE 47/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Energiavirastosta annettua lakia siten, että

Lisätiedot

Saamenkielisen opetuksen järjestäminen Inarin kirkonkylän koulussa

Saamenkielisen opetuksen järjestäminen Inarin kirkonkylän koulussa Saamenkielisen opetuksen järjestäminen Inarin kirkonkylän koulussa Vanhempien kannanotto Me allekirjoittaneet vanhemmat, joiden lapset saavat saamenkielistä perusopetusta Inarin yhtenäiskoulussa, käännymme

Lisätiedot

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 87/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi raittiustyölain 3 ja 10 :n ja toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta ( ) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen klo

Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta ( ) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen klo Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta (22.12.2016) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen 25.1.2017 klo 10.00-27.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi 2 luku 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisöalue Maakuntien

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

Asia: Saamelaiskäräjien lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta

Asia: Saamelaiskäräjien lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta LAUSUNTO 1 (5) 28.11.2016 Perustuslakivaliokunta Dnro:522/D.a.2/2016 Viite: Lausuntopyyntönne 24.11.2016 HE 224/2016 vp Asia: Saamelaiskäräjien lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Saamelaisten sosiaaliturva

Saamelaisten sosiaaliturva Saamelaisten sosiaaliturva Maija Faurie 30.9.20 Saamentutkimuksen seminaari, Levi Saamelaisten perusoikeudet Saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tuusniemen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Toni Auvinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin Sida 1 av 9 Lausuntopyyntökysely 3110/00.04.00/2016 Vastausaika 10:28:29 FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy 2016 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A.

TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A. TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Heinäveden kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Riitta A. Tilus 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Riitta A. Tilus Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

Valtion vuoden 2019 budjettiesityksen

Valtion vuoden 2019 budjettiesityksen Onnistuva Suomi tehdään lähellä Valtion vuoden 2019 budjettiesityksen (=kuntatalousohjelman) kuntatalousvaikutukset Reijo Vuorento 20.9.2018 Twitter:@Reijosergio Tiivistelmä 1/2 = osa hallituksen budjettipäätöstä

Lisätiedot

SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005

SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005 SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 22.-23.2.2005 2 1. Saamelaiskäräjien toiminnan yleiset perusteet Saamelaiskäräjät on saamelaisvaltuuskunnan sijaan lailla

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Hailuodon kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Pirjo Mattila 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys

Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys Laura Pajunen Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan johtaja Turun aluefoorumi 13.4.2018 Kuurojen Liitto ry Perustuslaki (1999/731) 17 Oikeus omaan kieleen

Lisätiedot