Kerrottu toimijuus elämäkerroissa ruumiillisuuden näkökulmasta luettuna

Transkriptio

1 Kerrottu toimijuus elämäkerroissa ruumiillisuuden näkökulmasta luettuna Vammaistutkimuksen päivät, työryhmä 2: Toimijuus , Helsinki Merja Tarvainen YTT, FM; tutkijatohtori Yhteiskuntatieteiden laitos UEF // University of Eastern Finland

2 Lähtökohtia - tässä puheenvuorossa: lyhyt yleisesittely aiheesta & yksi tutkimusprosessi käytännön esimerkkinä kansalaisuus yhteiskuntatieteellisen vammaistutkimuksen avainkäsite kansalaisuus koettuna ja kerrottuna (experienced & embodied citizenship, narrated citizenship) toimijuus Kuka on toimija? (toimijuuden ehdot ja edellytykset kontekstissaan) toimijuus yhteiskuntakontekstissa kansalaisuuden käytännön toteutumista? ruumiillisuus väistämätön toimijuuden ulottuvuus hankala aihe (sosiaalitieteissä), mutta juuri sosiaalitieteen näkökulmaa tarvitaan (Miksi?) käsitykset ruumiillisuudesta vaikuttava käsityksiin toimijasta, ja päinvastoin kerrottu elämä elämästä kertomisen tavat, keinot ja mahdollisuudet: raamittavat kerrottua kokemukset: miten kokemus tulee kerrotuksi?

3 Narratives of Bodily Difference (BoDi) -tutkimushanke, UEF (Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden laitos) Ruumiillisen erilaisuuden tarinat : Suomen Akatemian (# ) rahoittamaa hanketta ( ) johtaa prof. Vilma Hänninen, tutkijoina FT Elisa Aaltola, TanssiT, TtM Hanna Pohjola ja YTT, FM Merja Tarvainen Tutkitaan tarinoita koetusta ruumiista, kerrottua ruumiillista erilaisuutta

4 Tarinat tarinallisen kiertokulun teoria (Hänninen 1999 & 2004) ks. kuvio Hänninen 1999, 21 avainkäsitteitä: sosiaalinen tarinavaranto kerrottu sisäinen tarina tilanteisuus; eletyn elämän draama (Hänninen 2004 & 1999): kerromme itsellemme elämästä (sisäinen tarina), jossa elettyä ja elämisen ehtoja vuoropuhelutetaan tarinavarannon kanssa tarinavarannosta tulkintaresursseja eletylle kerrottu tarina osaksi tarinavarantoa (tulkintaresurssiksi) Huom. sisäinen tarina ja kerrottu eivät ole yksiyhteen sama aineistona tässä vaiheessa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) ja Kynnys ry:n keräämä Vammaisena Suomessa elämäkerta-aineisto aineistoa säilyttää SKS:n kansanrunousarkisto (KRA) 37 vastaajaa, n sivua (vammaispoliittisesti voisikin ajatella): arkipäivän kansalaisuuden kerronta

5 Hankala ruumis sosiaalitieteissä ruumiin puheeksi ottamista on usein vältelty yleisesti sosiaalitieteissä, ja erityisesti vammaistutkimuksessa, mutta se on ollut poissaolevana läsnä (kertomisen vaikeus) Miksi erityisesti vammaistutkimuksessa: lääketieteellisen tulkintatavan valta-asema ja pitkä varjo vammaisuuden tulkinnassa: (bio-)medikaalinen ruumiskäsitys hallinnut, ja oikeastaan tuottanut sen, että ruumiin puheeksi ottamista vältelty (kenen sanoilla kerrotaan?) huoli siitä, että ruumiin puheeksi ottaminen johtaa yksilö-ruumiiseen lukittuun vammaiskäsitykseen ja vammaisuuden essentialisointiin samankaltaisia ilmiöitä myös muilla tutkimusalueilla (esim. naistutkimus) huom. myös ruumiin asettaminen objektiksi (vrt. kerrottu ruumis) menetelmien, käsitteiden kehittämisen kaipuu: miten tutkia ruumista sosiaalisena? (tyypillisimpiä olleet fenomenologiset, konstruktionistiset ja materiaaliset lähestymistavat) sosiaalitieteiden näkökulmasta: ruumiin monet ulottuvuudet -> esim. kokemusten tutkimus eletty ja koettu ruumis ruumista tutkitaan, siitä tuotetaan tietoa. Sosiaalitieteellistä tiedonmuodostusta tarvitaan ruumiin kokonaisvaltaisen ymmärtämisen vuoksi. Miten käy, jos ruumiskäsitykset rakentuvat esim. bio-medikaalisin kerronnoin? Mitä siitä seuraa toimijakäsityksille? tarvitaan ruumiin tulkintojen laajentamista, monipuolistamista kokemukset esille! Mitä eletty ruumis merkitsee? Miten si(i)tä kerrotaan suhteessa sosiaaliseen tarinavarantoon? (tarinavarannon tulkintaresurssien laajentaminen: ääntä aiemmin vähemmän kuulluille tarinoille)

6 esim. tutkimusprosessista: Ruumiilliset tilat -käsikirjoitukseni tämä idea lähti liikkeelle aineistoon tutustumisesta, aineiston avoimesta luennasta ja käytännön työstä (litterointi) hankkeen tavoite (tutkia tarinoita eletystä ruumiista) oma tutkimustausta (kiinnostus arjen tutkimiseen & vammaistutkimus) & vammaispoliittinen intressi: esim. esteettömyys-teema vastaan tuli estetarinoita: arki & eletyt tilat tiheämpää lukemista tarinallisen kiertokulun ideaa soveltaen, erit. tilanteisuus työvälineenä käsiteapparaatilla tarkempaan lukuun tietyt tarinat & ruumis niissä (Miten tila eletään? Miten ruumiista kerrotaan niissä?): kerrottu ruumiillinen toimijuus suhteessa tilaan => 3 tilaa keskeiset käsitteet: toimijuus, tila, arjen teknologiat (kokoava termi, viittaa konkreettisiin (esineet, välineet) ja abstraktimpiin (apuvälineet toimijuuden tukena) suuntiin) tämän käsikirjoituksen aineisto: kerrontoja arjesta arkikuvaus kriteerinä tarinoissa; huomasin: arjen kerrotut tilat kerrottu ruumiillisuus tuli vastaan tihentyneen ajan kerrontoja (tilanteisuus) yksittäisten tapausten kuvausta tai yleistynyttä arkea, kerronnaksi tihentyneitä hetkiä (useat tapahtumat tihentyvät kerrotuksi)

7 arki, tila ja eletty ruumis kerrottuna lähestymistapa ruumiiseen: sosiaalitieteellinen: oikeastaan sosiaalipoliittinen (pyrkii huomioimaan ruumiillisen olemisen eri ulottuvuuksia), kokemusta tutkiva tilojen jaottelun totunnainen teoretisointi: yksityinen julkinen (eri variaatioineen ja problematisointeineen) elettyjen tilojen lähestyminen kokemuksen kautta: Miten tilat eletään? (esim. Arendt 2002) ruumiillisuuden väistämättömyys tilojen käytännön merkitys ja eletty kokemus tiloista tuloksia: arkielämän eletyt tilat koetaan ruumiillisena toimijana. Elettyjen tilojen kolmijako konkretisoi kokemusta: jokapäiväinen tila kauttakuljetut tilat kokoavat tilat

8 Mitä tiloja kerrotaan? Miten ruumis tulee niissä kerrotuksi? jokapäiväinen tila : kuten koti, sitä eletään, usein sen enempiä ruumista pohtimatta ruumis kertomisen alueelle esimerkiksi tilanteissa, joissa elettävän tilan ja ruumiin suhde on ristiriidassa ruumis kerrotaan toimijuuden rajana suhteessa tilaan (tahtomattaankin tietoiseksi ruumista) jokapäiväinen toimintaympäristö (voi) edistää tai vaimentaa toimijuutta: huomio tilojen suunnitteluun (huom. myös koti-ideaalit, ja toisaalta asunnonmuutostöiden mahdollisuudet) kauttakuljetut tilat : kuten kauppa ja katu, kuljettavat arkea ja toimijaa tässäkin: tilat suunniteltu usein ns. oletus-toimijan mukaan, ja esim. niiden tekniikka ei toimikaan kaikille (ja taas tahtomattaankin? tietoisiksi ruumiin rajoista ko. tilassa): huomio tilojen tekniikkaan, siten että saavutettavia kaikille; pohdittavaksi: Millainen oletus-toimija? kokoavat tilat : yhteisiksi ja julkisiksi miellettyjä (esim. kulttuuri- ja urheilutapahtumien paikat, sairaalat ym.) julkisten tilojen esteet eriarvoisuutta tuottavana kokemuksena: kenen yhteinen tila? samankaltaisia ruumiin kokemuksia eri tyyppisissä tiloissa (em. punaisella merkityt kommentit sopivat siis kaikkiin elettyihin tiloihin), mutta olennaista toistuvuus: toisissa tiloissa käydään, toisissa eletään enimmäkseen: tilojen elettävämmäksi tekeminen

9 Toimijuus ja kerrottu ruumiillisuus edellisessä esimerkissä: kokemuksia esteistä arjessa -> jos halutaan edistää esteettömyyttä, on tunnettava arkea, jossa sitä (tai sen vastakohtaa, esteitä) eletään yleisemmin: esim. anti kansalaisuuden tutkimukseen vammaistutkimuksen kentällä: koettu arkipäivän kansalaisuus, sen sanallistaminen kerronnaksi jatkossa: kokemusten tutkimus: merkityksellistä sekä kertojille että tarinavarannon laajentamiselle (esim. Fricker 2007) moninäkökulmaista dialogia ruumista, eletystä ja koetusta ruumiista: sanoja ja tarinoita, kertomisen resursseja, ruumiin kokemuksen tulkintaan ja kertomiseen oma pohdinta: sosiaalitieteellisen ruumis-tutkimuksen relevanssi: Mitä tarinoita kerromme, ja kenen sanoin? koettu ruumis suhteessa johonkin (tässä se oli tila) koettu ruumis kerrottu ruumis: miten koettu sanoittuu? (esim. tarinallisen kiertokulun teoria), kerronnan resurssit <-> eletyn tulkintatavat

10 Kirjallisuutta Arendt, Hannah (2002) Vita activa: ihmisenä olemisen ehdot. (suom. Eija Virtanen) Tampere: Vastapaino. Corker, Mairian & Shakespeare, Tom (2001) Mapping the Terrain. Teoksessa Corker, Mairian & Shakespeare, Tom (toim.): Disability/Postmodernity: Embodying Disability Theory. New York: Continuum, Erevelles, Nirmala (2011) Disability and Difference in Global Contexts. Enabling a Transformative Body Politic. New York: Palgrave Macmillan. Fricker, Miranda (2007) Epistemological Injustice. Power & the Ethics of Knowing. Oxford: Oxford University Press. Hydén, Lars-Christian (2008) Bodies, embodiment and stories. Teoksessa Andrews, Molly & Squire, Corinne & Tamboukou, Maria (eds.) Doing narrative research. London: Sage. Hänninen, Vilma (1999) Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Tampere: Tampereen yliopisto. Hänninen, Vilma (2004) A model of narrative circulation. Narrative Inquiry 14:1, Imrie, Rob (2014 [2004]) Disability, Embodiment and the Meaning of the Home. Teoksessa Gieseking, Jen Jack & Manglod, William & Katz, Cindi & Low, Setha & Saegert, Susan (toim.) The People, Place, and Space Reader. New York: Routledge, Kilian, Eveline & Wolf, Hope (2016) Introduction: The Spatial Dimensions of Life Writing. Teoksessa Eveline Kilian & Hope Wolf (& Kathrin Todrasi) (toim.) Life Writing and Space. Surrey, England & Burlington, VT, USA: Ashgate, Oliver, Michael (2013) The social model of disability: thirty years on. Disability & Society 28:7, Russell, Emily (2011) Reading Embodied Citizenship. Disability, Narrative, and the Body Politic. New Brunswick, New Jersey, and London: Rutgers University Press. Smith, Brett & Sparkes, Andrew (2008) Narrative and its potential contribution to disability studies. Disability & Society 123, 1,

11 Kiitos! uef.fi