VALTAKUNNALLINEN VAMMAISPALVELUHANKE 2 KEHITTÄMISHANKE

Transkriptio

1 VALTAKUNNALLINEN VAMMAISPALVELUHANKE 2 KEHITTÄMISHANKE Suunnitelma Kaste-ohjelman toteuttamisesta valtakunnallisesti vammaispalveluissa Kaste-ohjelman Etelä-Suomen aluejohtoryhmä Länsi-Suomen aluejohtoryhmä Väli-Suomen aluejohtoryhmä Itä- ja Keski-Suomen aluejohtoryhmä Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä

2 Sisällys 1 VAMMAISPALVELUHANKE HANKKEEN TOIMINTA-ALUE Hankealueen kuvaus Yhteys kansainvälisiin ja valtakunnallisiin linjauksiin Yhteistyö ja linkittyminen muuhun kehittämistyöhön KEHITTÄMISTYÖ VAMMAISPALVELU HANKKEESSA HANKKEEN KOHDERYHMÄT JA HYÖDYNSAAJAT Kohderyhmät Hyödynsaajat HANKKEEN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VAIKUTUKSET HANKKEEN ORGANISOINTI, TOTEUTUS JA RESURSSIT Hallinnointi Hankkeeseen osallistuvat toimijat Toimintarakenne ja kehittämistyön organisointi Henkilöstö ja muut tarvittavat resurssit Aikataulu Kustannukset ja rahoitus Tulosten juurruttaminen ja levittäminen HANKKEEN TIEDOTUS, SEURANTA JA ARVIOINTI Tiedotus Seuranta Arviointi Lähteet Liitteet Kannen kuvitus: Anne Kaakkolampi, Kesämuisto 2003, akryyli 2

3 1 VAMMAISPALVELUHANKE Vammaispalveluhankkeen lähtökohtana ovat Kaste-ohjelman tavoitteet, kunta- ja palvelurakennemuutoksen kehittämistarpeet, sosiaali- ja terveydenhuollon ja vammaislainsäädännön uudistamistyö, KEHAS-työryhmän (Kehitysvammaisten asumisen ohjelman valtakunnallisen toimeenpanon ohjausryhmä) linjaukset sekä vuosina Kaste -rahoituksella tehty ja tehtävä vammaisalan kehittämistyö. Hanke toteutuu kuntien, kuntayhtymien, sosiaalialan osaamiskeskusten, järjestöjen, oppi- ja tutkimuslaitosten, yksityisten palveluntuottajien ja muiden vammaisalan toimijoiden yhteistyöverkostoissa Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät- Hämeen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa sekä ruotsinkielisillä alueilla. Hanke rakentuu kahdeksasta alueellisesta osahankkeesta. Vammaispalveluihin kuuluvat vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet sekä kehitysvammahuollon palvelut. Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Hankkeen kustannusarvio on euroa. Hanketta hallinnoi Eteva kuntayhtymä. Hankkeen tarkoituksena on edistää vammaispalvelujen uudistamista, jossa keskeistä on vammaisten henkilöiden osallisuuden lisääminen, lähipalvelujen vammaistyön vahvistaminen ja vammaispalvelujen erityisosaamisen turvaaminen. Vammaispalveluhankkeella on kaksi kehittämisteemaa: 1) Hyvinvointia, osallisuutta ja terveyttä edistävä palvelurakenne ja 2) Osaaminen uusissa rakenteissa ja palveluissa. Hankkeen osahankkeet tekevät tiivistä yhteistyötä koko valtakunnan alueella. Hanketyöntekijöistä muodostetaan tiimit hankkeen teemojen mukaisesti. Tiimit varmistavat ylimaakunnallisesti tapahtuvan kehittämistyön ja vastaavat omalta osaltaan tulosten levittämisestä koko hankealueelle. Teemoja yhdistävät kehittämistavoitteet: 1) Vammaispalvelut muodostavat selkeän ja tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden 2) Yksilöllisesti ja käyttäjän tarpeiden mukaisesti toteutetut palvelut, jotka tukevat vammaisten henkilöiden yksilöllistä elämistä ja asumista sekä edistävät heidän osallisuuttaan 3) Vammaisalalla työskentelee riittävä ja osaava henkilöstö. Vammaispalveluhanke 2 on jatkoa vammaispalveluhankkeelle (VammaisKaste), mikä on yhdeksän osahankkeen valtakunnallinen kokonaisuus. Nyt käynnissä oleva vammaispalveluhanke on ollut Kaste-kehittämishankkeista ainoa, mikä on organisoitu alueellisten Kaste-toimintaalueiden sijaan valtakunnallisesti. Hanke on sijoittunut osahankkeittensa kautta jokaisen viiden Kaste-ohjelman alueellisen johtoryhmän toiminta-alueelle. 3

4 Kastealue Osahanke Eskoo Eteva Uusimaa Päijät-Häme Kanta-Häme Kainuu Keski-Suomi Kolpene Kårkulla Svenskfinland Svenskfinland Svenskfinland Pirkanmaa Pirkanmaa Pohjois-Karjala Vaalijala Keski-Suomi Pohjois- Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Länsi-Suomi Etelä-Suomi Väli-Suomi Itä- ja Keski- Suomi Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Pohjois- Suomi Kainuu Lappi Yhdeksän osahankkeen toteuttamassa kehittämistyössä on todettu, että vammaispalvelujen kehittämishaasteet ovat perusluonteeltaan samanlaisia koko maassa, ja että alueellisten kehittämistoimien lisäksi tärkeää on myös laajapohjainen valtakunnallinen kehittämisyhteistyö. Yhteistyö mahdollistaa mm. yhteisten näkemysten muodostamisen ja vammaispalvelujen hyvien toimintamallien leviämisen. Vammaispalvelujen pitkäjänteistä kehittämistä voidaan jäntevöittää tekemällä valtakunnallista kehittämisyhteistyötä, yhdistämällä resursseja ja kokoamalla jo tehtyä työtä. Laaja hankekokonaisuus luo mahdollisuuksia kehittämistyön tuloksien laajentumiselle valtakunnallisiksi käytännöiksi. Kehittämisohjelman laajoja tavoitteita toteutetaan kaudella Tavoitteena on jatkaa valittujen toimintojen toteutusta vuosina pysyvämpien muutosten ja pitkän aikavälin vaikutusten saavuttamiseksi. Vammaispalveluhankkeen kehittämistyötä ohjaavat lähtökohdat ovat seuraavat: - Hankkeessa huomioidaan käynnissä oleva vammaislainsäädännön uudistustyö sekä KEHAStyöryhmän linjaukset - Hankepohja säilytetään laajana - Kuntanäkökulmaa vahvistetaan - Hanke pidetään tarvelähtöisenä ja eri alueiden paikalliset kehittämistarpeet huomioidaan - Hanke toteutetaan yhdessä ja siinä huomioimaan hankkeen eri sidosryhmien, myös vammaisten henkilöiden, näkemykset - Hankkeessa hyödynnetään hankealueen aikaisemmissa kehittämishankkeissa syntynyttä osaamista ja kehitetään edelleen niissä käytettyjä välineitä ja menetelmiä - Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä toisten alueellisten Kastehankkeiden kanssa sekä sisällöllisesti että yhteisen kehittämisrakenteen luomiseksi. 4

5 Kehittämishankkeen tavoitteet jäsentyvät sekä Kaste-ohjelman tavoitteiden että Kaste-ohjelman valmisteluasiakirjojen tavoitteiden kaikille mahdollisuus osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen sekä asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut alle. Kehittämistyö kohdistuu vammaispalvelujen palvelurakenteiden ja toimintamallien kehittämiseen. Näkökulma vammaispalvelujen kehittämiseen on laaja ja kattava: keskeinen hankkeessa huomioitava kysymys on, miten vammainen henkilö palvelun käyttäjänä ja asiakkaana tulee aidosti kuulluksi palveluja järjestettäessä. Sosiaalibarometri 2011 mukaan julkiset palveluntuottajat näkivät asiakkaiden kannalta puutteita omissa palveluissaan. Asiakkailla ovat heikot osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet palveluissa ja ongelmana nähtiin pikemminkin heikot osallistumisen rakenteet kuin asiakkaiden haluttomuus osallistua palvelutoiminnan kehittämiseen. Kaste-ohjelman valmisteluasiakirjojen mukaan vammaispalveluille ei ole tulossa omaa erillistä osaohjelmaa, mutta vammaisten ja viittomakielisten henkilöiden erityistarpeet tullaan huomioimaan kaikissa osaohjelmissa. 2 HANKKEEN TOIMINTA-ALUE 2.1 Hankealueen kuvaus Vammaispalvelujen toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Vammaispolitiikan keskiöön ovat nousseet ihmis- ja perusoikeustarkastelut, jotka ovat muuttaneet niin vammaisuuden ymmärtämistä kuin vammaispolitiikan tavoitemäärittelyjäkin. Samaan aikaan vammaisalan sisäisten muutosten kanssa vammaispalvelujen järjestämiseen ja toteuttamiseen vaikuttaa käynnissä oleva kuntarakenteen sekä koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden uudistaminen. Vammaispalveluhanke kattaa 11 maakuntaa ja 194 kuntaa. Alueen yhteen laskettu pinta-ala on km2. Se on 72 % koko maan pinta-alasta. Hankealueen väestömäärä on yhteensä n. 3,3 miljoonaa eli 60,9 % koko maan väestöstä. Vammaisuuden esiintymisestä Suomessa ei ole saatavissa tarkkoja lukuja, mutta yleisesti arvioidaan vammaisia henkilöitä olevan noin 10 % maan väestöstä. Tämän perusteella hankealueella voidaan arvioida asuvan noin vammaista henkilöä. Kelan vammaisetuuksien saajia hankealueella on noin henkilöä. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen piirissä asiakkaita on henkilöä, palveluasumisen piirissä asiakkaita on ja henkilökohtaisen avustajatoiminnan piirissä asiakasta. Vammaispalvelut pitävät sisällään laajan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijajoukon. Kunta- ja maakuntakohtaiset toimijaverkostot vammaispalveluissa ovatkin muotoutuneet eri alueilla erilaisiksi. Laajalla hankealueella myös kunta- ja palvelurakenteet ovat maakunnissa erilaiset, ja kehittämistyössä onkin tärkeää huomioida alueiden erityisolosuhteet. Hankealueella on toteutettu useita kuntaliitoksia ja perustettu useiden kuntien yhteisiä yhteistoiminta-alueita. Myös erityishuoltopiirien toiminnassa on tapahtunut muutoksia. 5

6 2.2 Yhteys kansainvälisiin ja valtakunnallisiin linjauksiin Nykyaikainen vammaispolitiikka perustuu vammaisuuden uudenlaiseen käsittämiseen (sosiaaliskulttuurinen malli) ja korostaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja ihmisoikeuksia. Euroopan neuvoston vammaispoliittisen toimintaohjelman lähtökohtina ovat syrjinnänvastainen ja ihmisoikeuksia turvaava työ, jolla lisätään vammaisten henkilöiden itsenäisyyttä ja valinnanvapautta, parannetaan heidän elämänlaatuaan sekä lisätään tietoisuutta vammaisuudesta osana ihmisten monimuotoisuutta. Euroopan komission vammaisstrategian päätavoitteena on lisätä vammaisten toimintamahdollisuuksia, jotta he voisivat nauttia kaikista oikeuksistaan ja hyötyä täysipainoisesti yhteiskuntaan ja Euroopan talouteen osallistumisesta. Strategiassa komissio on yksilöinyt seuraavat kahdeksan keskeistä toiminta-aluetta: esteettömyys ja saavutettavuus, osallistuminen, yhdenvertaisuus, työllisyys, koulutus, sosiaaliturva, terveydenhuolto ja ulkoiset toimet. Suomalaisen vammaispolitiikan lähtökohtia ovat vammaisten henkilöiden oikeus yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. Vammaisten henkilöiden palvelut ja tukitoimet ovat positiivista erityiskohtelua, joilla turvataan yhdenvertaisuuden toteutuminen. Kotimaisen vammaispolitiikan keskeiset periaatteet ovat yhdensuuntaisia vammaispolitiikan kansainvälisten suuntaviivojen kanssa. Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO viitoittaa tietä tulevaisuuden vammaispolitiikkaan, joka on kestävää ja vastuullista, antaa tilaa yhteiskunnan monimuotoisuudelle, torjuu syrjintää ja lisää yhteiskunnan esteettömyyttä. VAMPON tavoitteena on suomalaisen vammaispolitiikan valtavirtaistaminen, suunnan ja kehysten antaminen kunnalliselle ja alueelliselle vammaispolitiikalle sekä YK:n yleissopimuksen kansallisen täytäntöönpanon edistäminen. Nykyisen vammaispolitiikan ja sen linjauksien mukaisesti Suomessa on käynnistynyt vammaislainsäädännön kokonaisuudistus. Valmistelussa oleva kolmas vaihe lainsäädäntöuudistuksessa on vammaispalvelu- ja kehitysvammalain yhteensovittaminen. Nykyisen ja tulevan vammaislainsäädännön toteuttamiseen liittyviä haasteita palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa ovat mm. palvelujen saatavuuskysymykset sekä vammaisten henkilöiden yksilöllisten palvelutarpeiden arvioiminen ja toiveiden selvittäminen. Vammaispalvelujen järjestämisen ja toteuttamisen muutossuunnaksi on omaksuttu laitoshuollon purkaminen ja avohuollon palvelujen kehittäminen, pyrkimys erityispalveluista yleisiin peruspalveluihin sekä vammaispalvelujärjestelmän kehittäminen monimuotoisemmaksi. Lisäksi palvelujen järjestämisessä on korostettu yksilöllisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä. Vammaispolitiikan näkemykset vammaisten henkilöiden tarvitseman avun ja tuen järjestämisen tavoitteista ja suunnasta on hyväksytty periaatteen tasolla. Kehittämistyötä tarvitaan, jotta ajatukset konkretisoituvat palveluratkaisuiksi ja vammaistyön uudenlaisiksi palvelu- ja työkäytännöiksi, jotka ovat laadukkaita ja joiden toteuttamiselle on taloudelliset edellytykset. 6

7 Vammaisalan sisäistä kehitystä vahvistavat koko palvelujärjestelmän tasolla tapahtuvat muutokset. Hallitusohjelman mukainen valmistelussa oleva laaja kuntauudistus ohjaa kuntien yhdistymistä ja palvelurakenteiden uudistamista. Kansalaisten hyvinvoinnin ja palvelujen turvaamisessa korostuu lähipalveluina tuotettavien peruspalvelujen merkitys. Kun sosiaali- ja terveyssektorille luodaan uutta palvelurakennetta, joudutaan kunnissa määrittämään myös vammaisten kuntalaisten palvelukokonaisuuksia lähipalveluihin ja seudullisiin palveluihin. Esille nousevat kysymykset vammaispalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta sekä palvelujen järjestäjien ja tuottajien osaamisesta. Tärkeää palvelurakenteiden uudistyössä on huomioida myös vammaisten henkilöiden asema palvelun käyttäjinä. Sosiaalihuollon erityispalveluihin kohdistuu jatkossa muutoksia. Lainsäädännön osalta uudet sosiaalihuollon erityispalvelujen järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevat säännökset tulevat sisältymään valmisteilla olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaan lakiin. Sosiaalihuollon erityispalvelua koskevat säännökset tulevat uuteen sosiaalihuoltolakiin. Terveydenhuollon sisältöä säätelee uusi terveydenhuoltolaki. Uudistusten myötä palvelujärjestelmätasolla tarvitaan vammaispalveluissa kehittämistoimia, joilla voidaan vahvistaa lähipalveluja ja turvata erityisosaaminen. 2.3 Yhteistyö ja linkittyminen muuhun kehittämistyöhön Vammaispalveluihin liittyvää kehittämistä on käynnissä myös muissa alueellisissa ja valtakunnallisissa hankkeissa. Vammaispalveluhankkeen tavoitteena on tehdä vahvaa yhteistyötä toisten Kaste-hankkeiden sekä muiden vammaisalan hankkeiden kanssa. Yhteistyötä tehdään mm. seuraavien hankkeiden kanssa: - Yksi naapureista hankkeen päätavoitteena on mahdollistaa laitosasumisen lakkauttaminen sekä kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä osallistuminen muutosprosessin suunnitteluun ja toteutukseen (hankkeen toteuttaa Kehitysvammaisten palvelusäätiö / rahoittaa Raha-automaattiyhdistys). - Tiedän mitä tahdon! projektissa kehitetään ja kokeillaan suomalaiseen toimintaympäristöön soveltuvaa henkilökohtaista budjetointia (Kehitysvammaliitto ja KVPS/RAY). - Onnistuneita valintoja projektissa tarkastellaan palveluohjauksen ja -suunnittelun käytäntöjä yhdessä palveluohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa (KVL/RAY). - Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen projektin tarkoituksena on parantaa vammaisten ihmisten yksilöllisten palveluiden toteutumista muuttuneessa kuntakentässä ja kilpailutuksen mukanaan tuomissa uusissa haasteissa (Invalidiliitto/RAY). - Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa projektin tarkoituksena on uudenlaisen vertaistarkastusjärjestelmän luominen ja ihmisoikeuskriteeristön kehittäminen vammaisten ihmisten asumiseen (Kynnys VIKE /RAY). - Asumisen yksilölliset tukimallit hankkeen tavoitteena on kehittää nykyisiä palveluita täydentäviä ja alueellisia palvelurakenteita uudistavia asumisen ja tuen ratkaisuja kehitysvammaisille ihmisille avun ja tuen tarpeesta riippumatta (KVPS/RAY). - Arjen mieli hankkeen tavoitteena on mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen vastaamaan kuntalaisten tarpeita (hallinnoi Etelä-Savon sairaanhoitopiiri/kaste STM). 7

8 - RAMPE hankkeen tarkoituksena on lisätä työn vetovoimaisuutta ja potilaan osallisuutta hoitoprosessissa ja siten turvata sekä lääkäreiden että hoitajien saatavuus ja pysyvyys perusterveydenhuollossa ja päivystyksessä (Keski-Suomen sairaanhoitopiiri/kaste STM). - TUKEVA on lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen pohjoissuomalainen hankekokonaisuus (Oulun seutu/kaste STM). - HAASTE-hanke luo tapoja tunnistaa tekijöitä, jotka aiheuttavat haastavaa käyttäytymistä (Autismisäätiö/RAY). 3 KEHITTÄMISTYÖ VAMMAISPALVELU HANKKEESSA Parhaillaan on käynnissä valtakunnallinen vammaispalveluhanke (VammaisKaste), jolle on myönnetty KASTE-ohjelman mukainen rahoitus ajalle Hankealueen väestömäärä on noin 3,5 miljoonaa ja se kattaa 12 maakuntaa ja ruotsinkieliset alueet, yhteensä 217 kuntaa. Jatkohankkeessa on tarkoitus syventää aloitettua työtä, joka vaatii pitkäjänteisen ja laajan kehittämistyön tulosten juurruttamiseksi. Meneillään olevassa vammaispalveluhankkeessa toteutettavaa kehittämistyötä on kohdennettu ja rajattu viiden kehittämisteeman avulla. Kehittämistyö kohdistuu vammaispalvelujen rakenteiden uudistamiseen. Muita hankkeessa kehitettäviä osa-alueita ovat palveluohjaus ja -suunnittelu, yksilöllinen asuminen, henkilökohtainen apu ja vammaisalan osaamisen vahvistaminen. Vammaispalveluhankkeelle on laadittu strategiakartta, joka ohjaa tavoitteiden saavuttamiseen. 8

9 Jokainen alueellinen osahanke on valinnut kehittämistyönsä kohteeksi kahdesta viiteen kehittämisteemaa. Kaikki yhdeksän osahanketta kehittävät alueillaan vammaispalvelujen palvelurakenteita. Alueelliset osahankkeet ovat käynnistyneet porrastetusti vuoden 2010 toukokuun ja vuoden 2011 kesäkuun välisenä aikana. Vammaispalveluhankkeessa kehittämistyö etenee tarkennettujen alueellisten hankesuunnitelmien pohjalta. Kehittämistyötä toteutetaan kolmella tasolla: alueellisesti, hankkeen toimijoiden välisesti sekä koko hankkeen yhteisenä toimintana. Kuntatason työskentely on organisoitunut pääasiassa hankkeen kehittämisteemojen mukaisiin kehittämistyöryhmiin, jotka ovat muotoutuneet ja painottuneet maakuntien omien toimintakulttuurien ja yhteistyöperinteiden mukaisesti. Liitteessä 1 on tarkemmin kerrottu osahankkeitten kehittämistyöstä ja alueellisista perusteluista jatkohankkeen tarpeellisuudesta. Kehittämistyöryhmissä työskentely on tavoitteellista ja palvelun käyttäjän näkökulman varmistamiseksi asiakaskehittäjät ovat tärkeä osa työskentelyä. Työryhmiin on koottu alueen asiantuntijoita monipuolisesti. Vammaistyön toimijoiden keskinäisen ja yli sektoreiden tapahtuvan yhteistyön ja verkostoitumisen vahvistamiseksi, niin alueellisesti, maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin, työskennellään vahvasti. Muuttuvissa palvelu- ja tehtävärakenteissa oleellista on myös osaamisen vahvistaminen järjestämällä koulutusta ja välittämällä ajanmukaista asiantuntemusta ja tietoa. 4 HANKKEEN KOHDERYHMÄT JA HYÖDYNSAAJAT 4.1 Kohderyhmät Hankkeen varsinainen kohderyhmä on vammaiset henkilöt kansalaisina, kuntalaisina ja palvelun käyttäjinä sekä heidän läheisensä. Hankkeen välittömänä kohderyhmänä ovat vammaisalan työntekijät kunnissa ja kuntayhtymissä. 4.2 Hyödynsaajat Hankkeen hyödynsaajia ovat kohderyhmien lisäksi järjestöissä työskentelevät ja toimivat henkilöt, yksityiset palveluntuottajat, oppi- ja tutkimuslaitokset, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sosiaali- ja terveysministeriö sekä muut sidosryhmät. Järjestöhyödynsaajia ovat sekä paikalliset vammais- ja potilasyhdistykset että valtakunnalliset kattojärjestöt. Yksityisiä palveluntuottajia ovat lähinnä vammaispalveluja tuottavat yksityiset palvelujentuottajat ja yritykset. Oppi- ja tutkimuslaitoksia ovat alueen yliopistot, ammattikorkeakoulut, toisen asteen oppilaitokset, aikuiskoulutuskeskukset, ammattiopistot sekä oppisopimustoimistot. Vammaispalveluhankkeelle on laadittu sidosryhmäkartta, mihin on koottu keskeiset vammaisalan sidosryhmät, joiden kanssa hankkeessa tehdään yhteistyötä eri tasoilla. 9

10 5 HANKKEEN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VAIKUTUKSET Jatkohanke pohjautuu vammaispalveluhankkeessa (VammaisKaste) tehtyyn työhön. Haettavassa hankkeessa syvennetään jo käynnistynyttä vammaisalan toimijoiden (kunnat ja kuntayhtymät) tukemista vammaisten ihmisten palvelujärjestelmän kehittämisessä huomioiden vammaisuuden uudenlainen sosiaalis-kulttuurinen käsittäminen, vammaislainsäädännön uudistustyö sekä KEHAStyöryhmän linjaukset. Tavoitteena on tukea uusien toimintamallien käyttöönottoa. Kehittämistyön keskiössä on vammainen ihminen omassa elinympäristössään. Hankkeen toteutuksessa läpileikkaavia periaatteita ovat osallisuus, yhdenvertaisuus ja palveluiden käyttäjälähtöisyys. Hanke jatkaa ja syventää kuntien ja kuntayhtymien kehittämistyön tukemista niin, että asteittain vahvistuu vammaisten henkilöiden yksilölliseen palvelun tarpeeseen vastaaminen joustavasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Hankealueesta osa on harvaanasuttua haja-asutusaluetta ja osa taajama- ja kaupunkialueita. Hankkeessa on tärkeää huomioida erilaiset tarpeet ja toteuttamistavat. Hankkeessa säilyvät Vammaispalveluhankkeen (VammaisKasteen) ylätavoitteet: 1 Vammaispalvelut muodostavat selkeän ja tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden. Vammainen henkilö ja hänen läheisensä saavat arkeensa liittyvät peruspalvelut lähipalveluina omassa yhteisössään ja erityispalvelut toimivat peruspalvelujen vammaistyön tukena. Vammaispalvelujen saatavuus ja osaaminen on turvattu kohtuullisin kustannuksin. 10

11 2 Yksilöllisesti ja käyttäjän tarpeiden mukaisesti toteutetut palvelut, jotka tukevat vammaisten henkilöiden yksilöllistä elämistä ja asumista sekä edistävät heidän osallisuuttaan. 3 Vammaisalalla työskentelee riittävä ja osaava henkilöstö. Vammaispalvelujen laadun takaa riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Vammaistyön osaaminen ja työtavat ovat uudistettavien palvelurakenteiden ja kehitettävien palvelusisältöjen mukaista. Pitkän aikavälin kehitystavoitteiden alle jäsentyvät kohdennetut tavoitteet, toimenpiteet ja toivotut vaikutukset. Kohdennetut tavoitteet Toimenpiteet Vaikutukset Vammaispalvelut muodostavat selkeän ja tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden. 1. Kuntien ja muiden järjestämisvastuullisten toimijoiden vammaistyön tukeminen kehittämällä lähipalvelujen tuki- ja konsultaatiopalveluja. 2. Palvelutarpeen arvioinnin kokonaisprosessin kehittäminen. 3. Sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon yhteistyön ja työnjaon ke- Kehitetään ja testataan toimintamalleja, joilla tuetaan kunnissa tehtävää vammaistyötä erityiskysymysten osalta. Kehitetään konsultaatiomahdollisuuksia ja jalkautuvien erityistyöntekijöiden toimintamallia. Kehitetään verkostoituneita ja etäteknologiaa hyödyntäviä asiantuntijaryhmiä. Kehitetään osaamis- ja tukikeskustoimintamallin toteuttamista. Kehitetään palveluohjauksen kokonaisprosessia Vahvistetaan tulevaisuusorientaation käyttöönottoa palvelutarpeen arvioinnissa. Vahvistetaan ja tuetaan yksilökeskeisen suunnittelun käyttöönottoa. Kehitetään asiakkaan osallisuutta parantavia ja tarvelähtöisiä hankintamenettelyjä Kehitetään vammaispalvelujen ja terveydenhuollon yhteistyön toimintamalleja Työn- ja vastuunjako peruspalveluiden ja erityispalveluiden välillä on selkeä. Vammaisen henkilön ja hänen läheistensä tukena toimii selkeä palveluverkosto. Palvelurakenteen selkiintyminen edesauttaa palveluiden kustannustehokkuutta. Palvelujen koordinointi selkeytyy. Yhtenäisten työvälineiden käyttöönotto helpottaa palvelutarpeen arviointia. Kunnilla on paremmat mahdollisuudet ennakoida palvelutarpeita ja tarvittavia resursseja. Palveluiden vaikuttavuus on parantunut toimivan palvelutarpeen arvioinnin seurauksena. Yksilökeskeinen suunnittelu on lisääntynyt ja hoivaperiaatteesta on siirrytty aktiiviseen tukeen. Ajanmukainen erikoissairaanhoito on vammaisten henkilöiden ulottuvilla. Perusterveydenhuollon 11

12 hittäminen vaativien asiakasryhmien palveluiden varmistamiseksi. vammaisten henkilöiden sairauksien ja ongelmien hoitamiseen. Yksilöllisesti ja käyttäjän tarpeiden mukaisesti toteutetut palvelut. 4. Palvelusuunnittelun toimintamallin käyttöönoton edistäminen. 5. Yksilöllisten asumisratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto sekä alueellisten asumisstrategioiden toteuttaminen. Tunnistetaan ja siirretään käyttöön palvelusuunnittelun hyviä käytäntöjä. Rakennetaan laaja-alaista yhteistyötä asiakkaiden palvelusuunnittelun vahvistamiseksi. Kehitetään vammaisten henkilöiden yksilöllisiä asumispalveluja Tuetaan alueellisten asumisstrategioiden toteuttamista. Vammaisalalla työskentelee riittävä ja osaava henkilöstö. 6. Vammaisalan osaamisen vahvistaminen ja kehittämiskohteisiin kiinte- Järjestetään hankkeen eri alan työvoiman saatavuuden edistäminen. Järjestetään mahdollisuukästi liittyvää koulutusta. sia vertaisoppimiseen hankealueen eri alueiden ja tahojen välillä. Käynnistetään verkostoyhteistyötä ja hyödynnetään jo olemassa olevia verkostoja. lähipalvelut ovat kaikkien kuntalaisten käytössä. Vammainen henkilö palvelujen käyttäjänä tulee kuulluksi ja on osallinen palvelusuunnitteluprosessissa. Palvelut vastaavat vammaisen henkilön tarpeita. Uuden vammaislainsäädännön toimeenpano ja toteutuminen vahvistuu. On löydetty uusia ratkaisuja yksilöllisen asumisen järjestämiseksi. Asiakkaan osallistuminen oman asumisensa suunnitteluun ja toteutukseen on vahvistunut. Alueellinen asumispalvelujen rakenne on selkiintynyt. Laitoshoito on vähentynyt ja asumispalvelut ovat lisääntyneet. Peruspalveluiden osaaminen on turvattu. Konsultaatio on työntekijöiden käytettävissä erityiskysymyksissä. Osahankkeiden alueelliset tavoitteet ja kehittämiskohteet on suunniteltu siten, että ne ovat linjassa yleisten kehitystavoitteiden kanssa. Aikaisempi kehittämistoiminta ja alueen erityispiirteet vaikuttavat osaltaan vammaispalvelujen kehittämistyön alueellisiin painopistealueisiin ja sisältöön. Tarkemmat alueelliset suunnitelmat ovat hankesuunnitelman liitteenä (liite 2). 6 HANKKEEN ORGANISOINTI, TOTEUTUS JA RESURSSIT 6.1 Hallinnointi Hankkeen hallinnoijana toimii Eteva kuntayhtymä. Eteva kuntayhtymä vastaa hankkeen taloushallinnosta (muusta kirjanpidosta erillisen kirjanpidon järjestämisestä, tilityksistä ja maksatuksista 12

13 Lounais-Suomen aluehallintovirastolle sekä hankekumppaneiden kesken) sekä hankkeen toteutumisen seurannan ja arvioinnin järjestämisestä. Hallinnoijan tehtäviä ovat myös hankkeen käynnistäminen sekä valtionavustusselvityksen tekeminen. Hankkeeseen osallistuvat toimijat sopivat tarkemmin hallinnoinnista sitten, kun tieto rahoituspäätöksestä on selvillä. Hankkeen alussa laaditaan talousohjeet ja muut tarvittavat ohjeistukset hankkeen sisäisistä käytännöistä. 6.2 Hankkeeseen osallistuvat toimijat Vammaispalveluhanke 2 on kahdeksan kuntayhtymän toteuttama yhteinen kehittämishanke. Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat tahot ovat Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Vaalijalan kuntayhtymä, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Kainuun maakunta kuntayhtymä, Eteva kuntayhtymä, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Kårkulla samkommun. Nämä tahot osallistuvat myös hankkeen omarahoitusosuuden kattamiseen. Osahanke Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Vammaispalveluhanke/ Savon osahanke Toiminta-alue /maakunta Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Alueen asukasluku Kuntia Alueen Hanke- pinta-ala henkilöstö (2 x 50 %) (20 %) Lapin osahanke Lappi Pohjois-Karjalan osahanke Vammaispalveluhanke/ Kainuun osahanke Etevan osahanke Pohjois-Karjala (12kk) Kainuu (25 %) Uusimaa Päijät-Häme Kanta-Häme (10kk) Pirkanmaa (4kk) Pirkanmaan Vammais- Kaste hanke 2 Handikappserviceprojekt Svenskfinland , joista ruotsinkielisiä Hankkeen koordinointi 2 + (3kk) YHTEENSÄ (3,8) 6.3 Toimintarakenne ja kehittämistyön organisointi Hankkeelle kootaan ohjausryhmä, joka ohjaa, seuraa ja arvioi hankekokonaisuuden toteutumista sekä valvoo hankkeen taloutta. Ohjausryhmän jäseniä ovat toimijoiden, palvelun käyttäjien 13

14 (Vammaisfoorumi), sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kuntaliiton sekä Kaste-kehittämisohjelman edustajat. Projektipäällikkö valmistelee ohjausryhmän kokoukset sekä tuo kokouksen käsiteltäväksi ohjausryhmän päätöstä vaativat asiat. Projektisuunnittelija/assistentti toimii ohjausryhmän sihteerinä. Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Koska kyseessä on useasta osahankkeesta koostuva valtakunnallinen hanke, hankkeelle kootaan johtoryhmä toteuttajaorganisaatioiden edustajista. Johtoryhmä vastaa hankkeen hallinnointiin ja organisoitumiseen liittyvistä yhteisistä päätöksistä. Projektipäällikkö valmistelee kokoukset sekä tuo käsiteltäväksi johtoryhmän päätöstä vaativat asiat. Projektisuunnittelija/assistentti toimii johtoryhmän sihteerinä. Johtoryhmä kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. Hankkeelle kootaan lisäksi tukiryhmä, jonka avulla varmistetaan hankkeelle kattava sisällöllinen asiantuntemus. Projektipäällikkö kutsuu tukiryhmän jäseniksi valtakunnallisen vammaisneuvoston, sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kuntaliiton, sosiaalialan osaamiskeskusten, Valviran ja muiden asiantuntijatahojen edustajat. Tukiryhmä kokoontuu kahdesti vuodessa. Kehittämistyön perusta on hanketiimi, joka muodostuu projektipäälliköstä, projektisuunnittelijasta, projektiassistentista, kehittämissuunnittelijoista ja kehittämispiloteissa työskentelevistä hanketyöntekijöistä. Hanketiimi vastaa hankkeen kehittämistyön toteuttamisesta. Hanketiimin jäsenet muodostavat verkosto-organisaation, joka levittäytyy koko hankealueelle. Projektipäällikkö johtaa hanketta. Hänellä on kokonaisvastuu hankkeesta, sen suunnittelusta ja toimeenpanosta sekä hankkeen toteutumisen seurannasta. Projektisuunnittelijan työpanos kohdistuu taloushallintoon, tiedontuotantoon ja arviointiin. Projektiassistentti avustaa projektipäällikköä ja -suunnittelijaa hankekokonaisuuden hallinnoinnissa, ja assistentin tehtävät palvelevat koko hankealueella toteutettavaa kehittämistyötä. Eri puolille hankealuetta sijoittuvat kehittämissuunnittelijat koordinoivat maakunnallista kehittämistyötä ja ohjaavat paikallisen kehittämistyön tueksi koottuja asiantuntijaryhmiä sekä muita verkostoja ja työkokouksia. Kehittämissuunnittelijoiden lisäksi hankkeessa työskentelee pilottien toteuttamiseen palkattuja työntekijöitä. Hanketiimi kokoontuu säännöllisesti yhteisiin työkokouksiin, mutta merkittävä osa verkosto-organisaation yhteisestä työskentelystä ja yhteydenpidosta tapahtuu tietotekniikan avulla. Hanketiimi hyödyntää työskentelyssään videoneuvottelujärjestelmiä ja intranetin yhteisiä projektityötiloja. Videoneuvottelutekniikkaa hyödynnetään myös muussa toiminnassa sekä työryhmätyöskentelyssä. Hankkeen suunnittelussa on pyritty huomioimaan ne haasteet, joita laaja ja rakenteiltaan heterogeeninen hankealue, hankkeeseen osallistuvien toimijoiden määrä sekä vammaispalvelujen muuttuva toimintaympäristö luovat kehittämistyön organisoinnille. Kehittämistyötä toteutetaan alueellisesti, hankkeeseen osallistuvien eri toimijoiden välisesti ja koko hankkeen yhteisenä toiminta. Toimintarakenteen suunnittelun lähtökohta on ollut, että kehittämistyö vastaa hankealueen todellisiin kehittämistarpeisiin. 14

15 6.4 Henkilöstö ja muut tarvittavat resurssit Hankkeeseen palkattava pää- tai osatoiminen henkilöstö työskentelee pääasiassa osahankkeissa ja henkilöresurssit kohdistuvat alueelliseen/maakunnalliseen kehittämistyöhön. Osa henkilöstöstä palkataan hankkeeseen ja osa tarvittavista henkilöresursseista on kunnan tai kuntayhtymän työpanoksen siirtoa hankkeelle. Hanketyöntekijöiden työtehtävät ja vastuut tarkennetaan hankkeen alussa, kun hanketiimin työskentelyä ohjaavat työsuunnitelmat laaditaan. Hankkeen henkilöstömenoihin on budjetoitu yhteensä euroa (liite 3), mikä on 69,5 % koko hankebudjetista. Koko hankkeen yhteinen henkilöstö: Projektipäällikkö Palkataan ajalle Palkka /kk + sivukulut. Tehtävänä mm. hankkeen suunnittelun ja toteuttamisen ohjaaminen sekä johtaminen, hankkeen seuranta, hankkeen tulosten koonti ja raportointi sekä hankkeen edistäminen sidosryhmien ja yhteistyötahojen kanssa. Projektisuunnittelija Palkataan 3 kk:n ajalle. Palkka /kk + sivukulut. Tehtävänä mm. taloussuunnittelu, seuranta ja maksatushakemusten valmistelu sekä arviointi ja tiedontuotanto. Projektiassistentti Palkataan ajalle Palkka /kk + sivukulut. Tehtävänä mm. tiedottaminen ja tiedon kokoaminen, hankeaikataulujen koordinointi ja seuranta, ohjeistusten ylläpito ja laadinta, raportointi, dokumentointi ja arkistointi sekä tarjouskyselyt ja kokousjärjestelyt. Osahankkeiden hankehenkilöstö: Kehittämissuunnittelijat (12): Palkataan ajalle Palkka /kk + sivukulut. Tehtävänä alueellisen kehittämistoiminnan suunnittelu, organisoiminen ja koordinointi sekä alueellinen yhteistyö ja verkostoituminen. Kehittäjätyöntekijät ym. (3,6) Palkataan väliselle ajalle tarpeen mukaisesti. Palkka /kk + sivukulut. Työpanos kohdistuu hankkeeseen suunniteltujen kehittämispilottien toteuttamiseen. Osa työpanoksesta on osa-aikaista ja osa toteutetaan kunnan tai kuntayhtymän työpanoksen siirtona hankkeelle. Henkilöresurssien lisäksi hankkeen toteuttamisessa tarvitaan muita voimavaroja, joita hankitaan hankeorganisaation ulkopuolelta. Tunnistamalla tärkeät yhteistyökumppanit ja verkostoitumalla varmistetaan kehittämistyölle oleellisten yhteistyötahoresurssien saaminen. Ostopalveluna hankitaan ulkopuolisia asiantuntijapalveluja. Hankkeessa tarvittavat laitteet ja välineet lukuun ottamatta henkilökohtaiseen käyttöön tulevia puhelimia vuokrataan. Myös koulutusten ja kokousten järjestämiseksi vuokrataan tarvittaessa seminaari- tai kokoustiloja. 15

16 6.5 Aikataulu Hanke toteutetaan ajalla Nyt käynnissä oleva vammaispalveluhanke päättyy porrastetusti siten, että osahankkeet päättävät hanketyön mennessä ja hallinnoija mennessä. Jatkohanke päättyisi osahankkeitten osalta ja hallinnoijan osalta Aloitusvaiheessa täsmennetään hankkeen aikataulu, tarkennetaan hankesuunnitelma ja laaditaan yksityiskohtaisemmat työsuunnitelmat hankkeen toteuttamiseksi. 6.6 Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonaiskustannukset koko hankeajalta ovat euroa. Näistä kustannuksista valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia on euroa. Kustannuksista euroa on koko hankkeen yhteisiä henkilöstö- ja toimintamenoja (hallinnointi- ja rahoituskulut), jotka jaetaan toimijoiden kesken osakokonaisuuksien kustannusten suhteessa. Loput kustannuksista kohdistuvat alueelliseen/maakunnalliseen kehittämistoimintaan. Hankkeelle haetaan valtionavustusta euroa, joka on 75 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Hankkeen omarahoitusosuus on 25 % kokonaiskustannuksista eli euroa. Alueellisten/maakunnallisten kustannusten osuus koko hankkeen kokonaiskustannuksista Osahanke Hankebudjetti Osuus vammaispalveluhankkeen kustannuksista % Osuus vammaispalveluhankkeen kustannuksista Haettava valtionavustus Omarahoitusosuus Eskoo (Etelä-Pohjanmaa ,43 % ja Pohjanmaa) Vaalijala (Etelä-Savo ja ,30 % Pohjois-Savo) Kolpene (Lappi) ,41 % Pohjois-Karjala ,74 % Kainuu ,13 % Eteva (Uusimaa, Kanta ,29 % Häme ja Päijät-Häme) Pirkanmaa ,21 % Kårkulla ,49 % Hankehallinto Yhteensä % Hankkeen menot ja rahoitus on eritelty tarkemmin liitteenä 4 olevassa kustannusarviossa. Alueellisista suunnitelmista selviää kunkin osahankkeen oma budjetti. Osahankkeet on resursoitu suhteessa alueella toteutettavaan kehittämistyöhön. 16

17 6.7 Tulosten juurruttaminen ja levittäminen Kehittämistyöhön osallistetaan laaja joukko vammaisalan eri toimijoita sekä paikallisesti että laajemmin. Hankkeen kehittämistyön tueksi kootaan tarvittavia verkostoja. Verkostojen avulla sitoutetaan kuntien ja kuntayhtymien vammaispalvelujen työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja muita tärkeitä sidosryhmiä kehittämistyöhön sekä levitetään hankkeen tuloksia ja hyviä käytäntöjä. Nyt käynnissä olevassa vammaispalveluhankkeessa on luotu verkostoja, joita hankkeessa voidaan hyödyntää. Tulosten hyödyntäminen ja levittäminen ovat esillä kehittämistyön toteuttamisessa heti hankkeen alusta alkaen. Kehittämistyön jatkuva arviointi, tulosten tunnistaminen ja hyvien käytäntöjen kerääminen ovat oleellinen osa hanketyöntekijöiden työskentelyä. Suunnitelmallinen ja tarkoituksenmukainen viestintä on tärkeä keino hankkeen tulosten juurruttamiseksi ja levittämiseksi. Hankkeen tulosten juurruttamista ja levittämistä edistää hankkeen aikana tuotetun tiedon, uusien työkäytäntöjen ja prosessikuvausten hyvä dokumentointi. Arvioita, kokemuksia ja tuloksia kirjataan osaksi hankkeen raportteja ja toimintakertomuksia, joiden kautta tulokset ja kokemukset tulevat näkyviksi hankeorganisaatiolle, hankkeen eri työryhmille, rahoittajalle ja muille sidosryhmille. Vammaispalveluja toteutetaan useissa eri organisaatioissa. Monitoimijuus luo haasteita kehittämistyön tulosten juurruttamiselle ja levittämiselle ja juurruttamistyössä korostuu yhteistyön merkitys. Hankkeen tulosten levittämisessä huomioidaan vammaispalveluprosesseissa mukana olevat eri organisaatiot sekä organisaatioiden sisällä olevat toimijat työntekijöistä johtoon ja poliittisiin päättäjiin asti. Hankkeessa toteuttavan kehittämistyön vahvuutena on se, että toimintamalleja kehitetään todellisissa toimintaympäristöissä pilottikunnissa tai yhteistoiminta-alueilla. Mitä selkeämpi yhteys hankkeella on eri toimijoiden perustehtävään, sitä paremmin tulokset ovat hankkeen päättymisen jälkeen hyödynnettävissä. Tavoitteena on saada pilottialueiden toimijat rakentamaan muutosta yhdessä, jotta oppimista ja todellisia kehittämisen prosesseja voi syntyä. Vammaispalveluhanke (VammaisKaste) on ollut mukana suunnittelemassa THL:n Innokylän vammaispalvelujen oppimisverkoston työtä ja hanke tulee osallistumaan oppimisverkostotoimintaan. Kolme kehittämissuunnittelijaa on osallistunut Innokylän innotuutorikoulutukseen ja hankkeessa on tarkoitus työskennellä Innokylässä. Hankkeessa on tarkoitus kuvata ja arvioida kehitetyt käytännöt Innokylään REA-mallilla. 7 HANKKEEN TIEDOTUS, SEURANTA JA ARVIOINTI 7.1 Tiedotus Hankkeessa toteutettavalla suunnitelmallisella ja säännöllisellä tiedottamisella tuetaan tavoitteiden saavuttamista sekä hankkeessa kertyneiden kokemusten ja tulosten hyödyntämistä. Hankkeelle ja jokaiselle osahankkeelle on laadittu tiedotussuunnitelma, jolla varmistetaan tarkoituksenmukaisen tiedottamisen toimivuus. Hankkeen virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi ja hankkeen 17

18 tiedotuksessa ja tiedotusmateriaalien laatimisessa huomioidaan kaksikielisyys. Soveltuvin osin tuotetaan myös selkokielisiä tiedotteita ja materiaaleja. Hankkeen kotisivut toimivat materiaalipankkina, jossa hankkeen tuotokset ovat laajemman joukon saatavilla. Myös hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden omilla kotisivuilla tiedotetaan hankkeesta. Hankkeen sivuja päivitetään säännöllisesti. Hankkeesta tiedottamista tapahtuu myös eri puolilla hankealuetta järjestettävissä tiedotustilaisuuksissa, seminaareissa ja työkokouksissa. Hankkeelle on luotu oma tiedotuksellinen ilme, jota noudatetaan hankkeen tiedotteissa, esitteissä ja muissa painomateriaaleissa. Yhtenäinen viestinnällinen ilme tehostaa ulkoista viestintää ja helpottaa hankkeessa laadittavan materiaalin suunnittelua. 7.2 Seuranta Hankkeen raportointi tehdään maksatushakemusten yhteydessä. Maksatushakemuksiin liitetään puolivuosittaiset seurantaraportit ja hankkeesta laaditaan loppuraportti. Hankkeelle on luotu raportointi- ja seurantajärjestelmä, joka vastaa sisällöltään sekä rahoittajan vaatimuksiin että hankkeen johtamisen tarpeisiin. Laajassa hankkeessa on tärkeää kerättävien tietojen yhteismitallisuus ja vertailtavuus. 7.3 Arviointi Hankkeen arviointi suoritetaan prosessiarviointina ja hankkeen toteutusta ja sille asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan koko hankkeen ajan laadittavan arviointisuunnitelman mukaisesti. Prosessiarviointi tukee hankkeen toteuttamista: arvioinnin kohteena ovat hankesuunnitelman, alueellisten osasuunnitelmien ja työsuunnitelmien toteutus sekä kehittämistyön sisältö. Hankkeessa tullaan arvioimaan hanketyötä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Hankkeen päättyessä tuotetaan loppuraportti, jossa kuvataan hankkeen tavoitteet ja tulokset. Hankkeen tulosten ja vaikutusten arvioimisen menetelmät ja indikaattorit tarkennetaan ja sovitaan hankkeen alussa, jolloin laaditaan hankkeen tarkempi arviointisuunnitelma ja -aikataulu. Arvioinnin keskeisin toteuttaja on hanketiimi. Hanketyöntekijät työskentelevät arvioivalla ja tutkimuksellisella työotteella. Ohjausryhmä arvioi ja seuraa hankkeen tavoitteiden toteutumista kokouksissaan. Arviointitietoa ja palautetta käytetään hyväksi kehittämistyötä toteutettaessa ja hanketta suunnatessa. Myös vammaisten henkilöiden näkökulma asiakkaina ja palvelun käyttäjinä huomioidaan ja otetaan osaksi palvelujen kehittämistä ja arviointia. Arviointikysymykset, metodit ja aineistot on määritelty tarkemmin erillisessä hankkeen arviointisuunnitelmassa. Hankkeen onnistumista suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin arvioidaan osahankkeiden onnistumisen kautta. Osahankkeet arvioivat oman hankkeensa tuloksellisuutta itsearviointina ja vertaisarviointina. Osahanketasolla arviointia tehdään tasaveroisesti niin kunnille, kuntalaisille, ammattilaisille ja asiakkaille. Osahankkeiden näkökulmasta arviointi rahoittajan suuntaan tapahtuu 18

19 välillisesti kokonaishankkeen kautta, kuntalaisille ja kunnille taas suoraan osahankkeesta. Osahankkeiden arvioinneista muodostuu kokonaishankkeen arvioinnin perusta. Vertaisarvioinnissa hyödynnetään osahankkeissa tehtyjä riskianalyysejä. Jokaiselle hankkeelle etsitään ainakin yksi vertaispari, joka suorittaa arviointia. Vertaisarvioinnissa hyödynnetään SWOTia, Rohtopajan tuottamaa hankearviointilomaketta ja arviointimatriisia. Lähteet Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:18. KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE. Euroopan vammaisstrategia : Uudistettu sitoutuminen esteettömään Eurooppaan. Sosiaalibarometri Ajankohtainen arvio palveluista, palvelujärjestelmän muutoksesta ja kansalaisten hyvinvoinnista. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Pinta-alat kunnittain Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet Tilastotietokanta Kelasto. VAHVA POHJA OSALLISUUDELLE JA YHDENVERTAISUUDELLE. Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:4. Valtioneuvoston selonteko vammaispolitiikasta Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:9. Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen osahankkeissa tehty kehittämistyö ja alueelliset perustelut jatkohankkeen tarpeellisuudesta Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen alueelliset suunnitelmat (8 kpl) Suunnitellut henkilöstömenot Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen menot ja rahoitus 19