Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalin (Kouvola RRT) investointihankkeen rahoitus (CEF Blending 2017)

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalin (Kouvola RRT) investointihankkeen rahoitus (CEF Blending 2017) 124/ /2017 Kh Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät joulukuussa 2013 ase tuk sen (EU) N:o 1315/2013 unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen lii ken never kon kehittämiseksi. Asetus määrittelee liikenneverkon ke hit tä mi sen yleiset tavoitteet ja periaatteet, liikenneverkon rakenteen sekä eri liikennemuotoja koskevat infrastruktuurin vaatimukset ja pai no pis teet. Liikenneverkko koostuu ydinverkosta ja kattavasta verkosta. Ydin verk ko muo dos tuu niistä kattavan verkon osista, jotka ovat strategisesti tär keim piä Eu roo pan laajuista liikenneverkkoa koskevan politiikan tavoit tei den saa vutta mi sen kannalta. Euroopan unionin asetus ohjaa jäsen mai den lii ken ne poliit tis ta päätöksentekoa. Jäsenvaltioiden on toteu tet ta va asian mu kai set toimenpiteet ydinverkon kehittämiseksi siten, että se on ase tuk sen edellyttämällä tasolla vuoden 2030 loppuun men nes sä. Kouvolan rautatieja maantieterminaali (Kouvola RRT) on mää ri tel ty asetuksessa Suo men ainoaksi ydinverkon RRT -terminaaliksi. Kouvolan rautatie- ja maantieliikenneterminaali (Kouvola RRT) on Eu roopan liikenteen ydinverkolla merkittävyydeltään rinnasteinen Ha minakot kan, Helsingin, Turun ja Naantalin satamien sekä Hel sin ki-van taan ja Turun lentokenttien kanssa. Kouvolan kaupunki on esittänyt lii ken ne- ja viestintäministeriölle, että Suomen valtio osallistuu ainoan Suo mes sa sijaitsevan Euroopan liikenteen ydinverkkoon kuuluvan rau ta tie- ja maantieterminaalin (Kouvola RRT) toiminnan edellyttämän rau ta tie inf rastruk tuu rin toteuttamiseen ja rahoittamiseen.

2 Kouvolan kaupunki panostaa erittäin vahvasti logistiikkatoimialan ja rai de liiken teen kehittämiseen kaupungissa. Yhtenä kaupungin kär ki hank kee na kehitetään Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalia (Kouvola RRT) open access -periaatteen mukaiseksi intermodaaliterminaaliksi tar joa mal la kaikille toimijoille avointa, yhdenvertaista ja syrjimätöntä pal ve lua. Kehittämisen yhteydessä terminaalin palvelutasoa nostetaan Eu roo pan unionin Skandinavia-Välimeri -ydinverkkokorrido rin tavoitteiden mu kai seksi. Kehitettävä intermodaaliterminaali Kouvolassa mah dol lis taa erityisesti Kiinan ja Venäjän suunnan kokojunakuljetukset jopa 1100 met rin junilla. Kouvolan kaupungille on myönnetty Euroopan unionin CEF trans port -rahoi tusvälineestä (Connecting European Facility, Verkkojen Eu roop pa) yhteensä noin 1,7 miljoonan euron rahoitus vuosille Kouvola RRT -hankkeen suunnitteluun ja kehittämiseen ( De ve lop ment of open access and intermodality in Kouvola rail-road ter minal ). Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 3,4 miljoonaa euroa, josta CEF-ra hoi tuk sen osuus on 50 % ja Kouvolan kaupungin osuus on 50 %. Hankkeen toteuttaminen aloitettiin välittömästi hankehakemuksen jät tä mi sen jälkeen helmikuussa Avustussopimus Kouvolan kau pun gin ja Euroopan komission innovoinnin ja verkkojen toi meen pa no vi ras ton (INEA) välillä allekirjoitettiin lokakuussa Hankkeessa Kou vo lan kaupunki toimii intermodaaliterminaalin mahdollistajana ja luo osal taan toimintaedellytyksiä logistiikka-alueen kehittämiselle. Kouvolan kau pun gin omistama kehitysyhtiö Kouvola Innovation Oy (Kinno) pa nos taa alueen toiminnallisuuden, vetovoiman ja toimijayhteistyön ke hit tä mi seen. Hanke on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalin (Kouvola RRT) kehittäminen on yksi kaupungin stra te gi sis ta kärkihankkeista. Kouvola RRT -alueen ke hit tämi nen on hyväksyttyjen maakunta- ja yleiskaavojen mukaista (Ky men laakson maakuntakaava, 2008 sekä Tykkimäki Tehola -alu een osayleiskaava, 2004 ja Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osa yleis kaava, 2015). Kouvola RRT -hankkeen kehittäminen sisältyy Ky men laak son liikennestrategia aiesopimuksessa (2015) vuosina toteutettaviin tai käynnistettäviin ehdottoman tarpeellisiin toi men pi tei siin. Kouvolan kau pun ki omistaa tai on sopinut maakaupoista hankealueella 33 hehtaarin osal ta, joka on n. 55 % nykyisen asemakaava-alueen ja ra dan välisen han ke alu een pinta-alasta (tilanne ). Kouvolan kaupunki suunnitteluttaa Kouvolan rautatie- ja maan tie ter mi naalin edellyttämän rautatieinfrastruktuurin osana meneillään olevaa CEF-hanket ta. Kouvolan kaupunki toteuttaa in ter mo daa li ter mi naa li alu een infrastruktuurin ja on esittänyt liikenne- ja viestintäministeriölle, että Suomen valtio osallistuu rautatieinfrastruktuurin toteuttamiseen. Kou vo la RRT lastausraiteet tukeutuvat Lahti-Luumäki -hankkeen yhteydessä to teu tet tuihin valtion ratapiharaiteisiin. Aiemmin toteutetussa Oulun yh dis tet ty jen kuljetusten terminaalissa valtio on vastannut raiteistojen ra ken ta mis kus tannuk sis ta. Vastaava toimintatapaa esitetään käy tet tä väk si Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalin toteuttamisessa. Valtiolla on ollut vahva rooli raakapuuterminaalien infrastruktuurin ke hit tämi ses sä ja toteuttamisessa. Liikennevirasto omistaa alueet ja niiden rai teis-

3 tot sekä vuokraa varastointialueita toimijoille. Vastaava toi min ta ta pa voisi olla Suomessa käytössä myös Euroopan liikenteen ydinverkon rau ta tie- ja maantieterminaalien osalta. Useissa maissa valtio on ollut in ter mo daa li termi naa lien toteuttamisessa merkittävä rahoittaja. Kouvolan kaupungin esittämässä ratkaisussa Liikennevirasto omistaa suun ni tel tu jen raiteiden alle jäävät alueet sekä toteutettavat raiteet. Kaupun ki omistaa tai vuokraa tarvittavat terminaalialueet ja vuokraa ne edelleen terminaalialueen hallinnointiyhtiölle. Hallinnointiyhtiö huolehtii open access -periaatteen toteutumisesta terminaalialueella ja varmistaa tä ten kaikille avoimen, yhdenvertaisen ja syrjimättömän palvelun ter mi naa lis sa kaikille toimijoille. Euroopan unionin tavoitteet rau ta tie lii ken teen kehittämisestä ja kilpailun avaamisesta edellyttävät ratapihoja ja las taus termi naa le ja, jotka ovat varmasti tasapuolisesti kaikkien ope raat to rei den käytettävissä. Kouvolasta on muo dos tu nut paitsi kotimaan tavaraliikenteen, myös kansain vä li sen rau ta tie lii ken teen keskittymä. Sen ydin muodostuu yri tys verkos tos ta, josta on kasvanut merkittävä varasto-, terminaali-, huo lin ta- ja lisä ar vo pal ve lui den keskittymä. Logistiikka-alueella toimii ny kyi sin noin 100 toimialan yri tys tä. Kouvolan seudulla logistiikka-alan yri tyk siä on lä hes 200 ja ne työl lis tä vät arvion mukaan yhteensä noin 1700 hen ki löä. Kouvolaan on keskitetty Suomen rautatiealan ammattikoulutus, Kou vo lan Rautatie- ja Aikuiskoulutus Oy (KRAO sekä Liikenneviraston Ra ta tek ni nen oppimiskeskus (ROK), mikä sopii erittäin hyvin perinteiselle rau ta tie kaupun gil le ja takaa osaavan työvoiman saannin paikkakunnalle rau ta tie alan vaativiin tehtäviin myös tulevaisuudessa. Kouvolassa toimii Lap peen ran nan teknillisen yliopiston yksikkö, johon on sijoitettu rau ta tie alan yliopistotasoista koulutusta sekä rautatielogistiikan professuuri. Li säk si Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla (XAMK) toimii rau ta tie lo gis tii kan tutkimuspäällikkö Kouvolan kampuksella, joka työs ken te lee yhdessä mm. Kouvolan kaupungin, Kouvola Innovation Oy:n ja Lii ken ne vi ras ton kanssa kehittäen mm. rautatieliiketoimintaa ja -osaa mis ta. Kouvola RRT vaikutusten arviointia Kouvolan rautatie- ja maantieterminaali ja sen sijainti Euroopan unionin ja Aasian välisellä kuljetuskäytävällä luo mahdollisuuksia alueen ny kyis ten yritysten liikevaihdon ja yrityskoon kasvuun sekä palvelutarjonnan laa jen tami seen ja monipuolistamiseen. Alueen yritykset ovat jo poh ti neet palvelutarjontansa laajentamista kuljetusvirran kasvun myötä uu siin liiketoimintoihin esimerkiksi varastoinnin, lastinkäsittelyn tai huol to pal ve lujen kautta. Heillä on myös parhaat lähtökohdat reagoida ja hyö dyn tää kuljetuskäytävän tuomaa mahdollista kasvua alueella. Kiinnostuksen Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalia kohtaan odo te taan kasvavan niissä yrityksissä, jotka eivät vielä ole sijoittuneet Kou vo laan. Kuljetuskäytävä tarjoaa tuotantolaitoksille, kotimaisille ja kan sain vä li sil le logistiikkayrityksille, kauppa- ja tukkukauppatoiminnalle sekä muul le elinkeinotoiminnalle uuden konseptin liittyen kansainväliseen lii ke toi mintaan. Kiinnostuksen terminaalialueeseen odotetaan kasvavan laa jem min Pohjois-Euroopan alueella. Rahtivirtojen kulkiessa idästä Suo meen,

4 yrityksen kannattaa sijoittua Kouvolan alueelle - Aasian kul je tus käy tä vän läntiseen päätepisteeseen, josta rahti voidaan helposti kul jet taa edelleen loppuasiakkaalle. Intermodaaliterminaalin käynnistysvaiheessa pyritään yhteen sään nöl li seen edestakaiseen junaan viikossa, mikä mahdollistaa lähes TEU-kontin käsittelyn vuodessa. Kouvola RRT -hallintomallityössä ar vioi tiin, että suorat työpaikkavaikutukset tällä kuljetusmäärällä olisi noin 3,5 henkilöä. Tämä sisältää ainoastaan intermodaalialueen operointiin tar vit ta van työmäärän. Samassa työssä on arvioitu, että TEU / vuo si volyymilla työntekijöitä tarvittaisiin Jos mukaan lasketaan ko ko alueen suorat työpaikkavaikutukset, voidaan tämä edellä mainitut lu vut kertoa arviolta kertoimella 2 5 riippuen millaista toimintaa alu eel le myöhemmin on tulossa. Intermodaalialueen epäsuorina vaikutuksina kuljetuskäytävä lisää työ paikko ja logistiikka-alueella, sillä kontin kuormaukset ja purut pyritään kes kit tämään Kouvolan alueelle. Kouvolaan saapuvien kuljetusten koh de mai na ovat Suomen lisäksi Pohjoismaat sekä mahdollisesti myös muut Pohjois-Euroopan maat. Syöttö- ja jakeluliikenne hoidetaan toi min nan alussa kumipyöräliikenteellä. Terminaalialueen varastot tar joa vat mahdollisuuden lisätä kapasiteettia esimerkiksi siirtokuormauksille. In termo daa li ter mi naa li luo palvelualueille myös muita uusia mah dol li suuk sia kuten mm. huoltopalvelut, vartiointi ja varaosa- sekä ra vin to la pal ve lut. Kasvavan kuljetusmäärän kautta on mahdollista luoda po si tii vi nen kierre, jolloin suorat sekä epäsuorat työpaikkavaikutukset kasvavat pit käl le tulevaisuuteen. Kouvolan intermodaaliterminaalin kehittäminen on katsottu parantavan laajem min Kouvolan logistiikka-alueen kehittämismahdollisuuksia. Kou vo lan rautatie- ja maantieterminaalin yleissuunnitteluvaiheessa on ar vioi tu intermodaaliterminaalialueeseen tukeutuvien uusien lo gis tiik ka-aluei den sekä pienteollisuudelle ja kaupan toiminnoille varattujen aluei den tuovan kokonaan toteutuessaan alueelle noin 1500 työ paik kaa. Mahdollisena haasteena terminaalitoiminnoissa on työvoimapula eri tyis tä osaamista vaativilla ammattialoilla. Koulutustarpeen ennakointia tulee tehdä työvoimapulan välttämiseksi. Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalin toteuttaminen vaikuttaa mer kit täväs ti kuljetusketjun sujuvuuteen. Kuljetuskäytävän toimivuus ai kaan saa merkittäviä ajansäästöjä verrattuna merirahtiin Aasian ja Eu roo pan välillä. Tällä hetkellä ovelta-ovelle -kuljetus kestää meriteitse jo pa kahdeksan viikkoa, kun rautatiekuljetusten toimitusaika on arvioitu ole van noin päivää Keski-Kiinasta Kouvolaan. Nopeampi kul je tus käy tä vä luo edellytykset varastointi- ja pääomakustannusten ale ne mi sel le sekä mahdollistaa nopeamman reagoinnin mm. se son ki tuot tei den osalta. Arvokkaamman rahdin arvo laskee aiempaa nopeammalla kul je tus ajal la vähemmän kuljetuksen aikana. Rautatiekuljetuksen hin ta ta so näyttää tällä hetkellä kilpailukykyiseltä merirahtiin verrattuna. Edel lä mainitut asiat ovat myös Suomen ja Pohjoismaiden vien ti teol li suu del le tärkeitä kilpailutekijöitä. Kouvolan kautta kulkeva kuljetuskäytävä lä hen tää Pohjois-Euroopan ja Aasian välisiä markkinoita, mikä mah dol lis taa paremman kilpailukyvyn

5 myös muiden globaalien alueiden kanssa. Ter mi naa lin kehittämisellä tavoitellaan lisäksi tieverkon ruuh kau tu mi sen, liikenneonnettomuuksien määrän, liikenteen päästöjen, sekä lii ken teen aiheuttaman melun vähentämistä. Kouvolan kautta kulkevalla Pohjois-Euroopan ja Aasian välisellä kul je tuskäy tä väl lä katsotaan olevan myönteinen vaikutus Suomen vientiin ja tuontiin sekä Suomen läpi kulkevaan Pohjoismaat ja Aasian yh dis tä vään transito-liikenteeseen. Transito-liikenteen odotetaan kasvavan Poh jois maiden ja Aasian välisen nopean yhteyden johdosta. Suomen vien ti ja tuonti tullee kehittymään positiivisesti logistiikkakustannusten te hos tu mi sen sekä nopeamman reitin avulla. Suomen viennistä mm. sel lu- ja sahatavarakuljetukset ovat merkittäviä tavararyhmiä Kiinan suun taan ja näyttää siltä, että tulevaisuudessa kuljetusmäärät kasvavat en ti ses tään. Kulutustavaroiden odotetaan olevan tuonnin pääartikkeleja Suomeen se kä muihin Pohjoismaihin, koska näiden valmistus on hyvin laajaa Kii nas sa. Sesonkituotteet sopivat hyvin kuljetuskäytävän tuontikuljetuksiin no peamman läpimenoajan takia, koska reagointi on helpompaa ja va ras toin ti tar ve pienempää. Kuljetuskäytävä on lisäksi nopea, edullinen ja luo tet ta va vaihtoehto nykyisille meri- ja lentokuljetuksille. Raskas liikenne tulee odotettavasti lisääntymään in ter mo daa li ter mi naa li alueel la ja sen läheisyydessä, koska kuljetuskäytävän syöttö- ja ja ke lu lii ken ne tehdään ainakin alkuun pääasiallisesti kumipyöräkuljetuksina. Rau ta tie rahti lii ken teen kilpailun avautuminen ja muiden toimijoiden ak tii vi sen otteen takia on mahdollista, että pidemmillä yhteysväleillä jakelu- ja syöttöliikenne Kouvolan kautta kulkevalle kuljetuskäytävälle lisääntyy myös rautateitse. Tämä edelleen vähentäisi ympäristöhaittoja sekä mui ta ulkoisia haittavaikutuksia. Intermodaaliterminaalitoiminnan käynnistämisen tavoitteena on yksi edesta kai nen konttijuna (80 90 TEU/juna) viikossa ( TEU/vuosi). Tavoitteena on savuttaa säännöllisen liikenteen aloi tuk ses ta noin vuoden päästä frekvenssi 2 3 edestakaista rahtijunaa viikossa ( TEU/vuosi). Pidemmän aikavälin tavoitteena nostaa kul je tusmää rä yhteen edestakaiseen junaan per arkipäivä ( TEU/vuo si), mistä mahdollisuuksien mukaan edelleen mark ki na eh toi ses ti useampaan junaan per päivä. Aasian ja Euroopan välisellä kul je tus rei til lä on tapahtunut viimeisten vuosien aikana huomattavaa kasvua rah ti ju na lii ken tees sä, jonka odotetaan jatkuvan tulevaisuudessa. Val ko-ve nä jän reitin kapasiteetti on jo lähes kokonaan käytetty, mikä tukee Kou vo lan kautta kulkevan liikenteen lisääntymistä. Euroopan ja Aasian välisen kuljetuskäytävän solmupisteiden Kouvola (Suomi), Kaluga (Venäjä), Khorgos (Kazakstan) sekä Zhengzhou ja Xi an (Kiina) kautta on saavutettavissa hyvät jatkokuljetusyhteydet laa jem min Venäjälle ja IVY-maihin sekä muualle Aasiaan. Kouvola RRT toteuttaminen Euroopan komissio on avannut liikennesektorille helmikuussa 2017 uu dentyyp pi sen rahoitushaun, jossa yhdistetään EU-tuki ja ulkopuolinen ra hoi tus

6 (CEF Transport Blending). Haun tavoite on lisätä yksityisen sek to rin rahoitusta Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) in ves toin neis sa. Kouvola RRT intermodaalialueen toteuttaminen täyttää erit täin hyvin prioriteetin Multimodaaliset logistiset alustat edellytykset se kä hakuun liittyvät kriteerit. Kouvolan intermodaaliterminaalin to teut ta mi nen mahdollistaa pitkien kokojunien käytön kansainvälisessä ta va ra lii ken tees sä tukien osaltaan Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvyn pa ran ta mis ta. Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalin yleissuunnitelma ja kaa va run ko on ollut kaupungin teknisen lautakunnan käsittelyssä huhtikuussa Teknisen suunnittelun hankinta on tällä hetkellä val mis te lu vai hees sa. Yleissuunnitelmassa laaditun kustannusarvion mukaan hank keen ensimmäisen vaiheen kustannukset ovat noin 38,5 miljoonaa eu roa vuosina Kustannukset muodostuvat yhteyksistä in ter mo daa liter mi naa lin ja päätieverkon välillä (7,0 M ), pitkien junien hyö dyn tä mi sen edellyttämistä lastausraiteista (7,3 M ) sekä in ter mo daa li ter mi naa li alu ees ta (18,6 M ) ja sen edellyttämästä kunnallistekniikan to teut ta mi ses ta (5,6 M ). Lisäksi hankkeen projektihallintoon varataan 0,1 M eli hankkeen kustannukset ovat yhteensä 38,6 M, Kouvolan kaupungin rahoitusosuus muodostuu kaupungin omasta ra hoituk ses ta sekä lisäksi kaupungin ottamasta CEF Blending-haun eh to na olevasta lainarahoituksesta (yhteensä 65 % ko ko nais kus tan nuk sis ta). Lainarahoituksen tulee olla vähintään anottavan tuen suuruinen eli vä hintään 20 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Valtiolle esitetty ra hoi tusosuus (7,3 M, 15 % kokonaiskustannuksista) koostuu pitkien ju nien edellyttämistä lastausraiteista sekä tarvittavista vaihteista, säh köis tyk ses tä ja turvalaitteista. Kaupungin rahoitusosuus hankkeesta on 31,3 M ja valtiolle esitetty rahoitusosuus 7,3 M. Hankkeelle ar vioi daan saa ta van Euroopan komissiolta CEF-rahoitusta (7,7 M ), mikä on 20 % hank keen kokonaiskustannuksista. CEF 2017 Transport Blending -rahoituksella voi daan tukea lii ken ne yh teyksien kehittämistä ny kyi siin ta va ra lii ken ne ter mi naa lei hin sekä ny kyis ten tava ra lii ken ne ter mi naa lien jat ko ke hit tä mi seen liit ty viä in ves toin ti hank kei ta. Tuettavissa hank keis sa multimodaalisuuden tulee to teu tua vä hin tään kahden kul je tus muo don välillä myötävaikuttaen samalla lo gis ti sen ket jun suorituskykyyn mm. siirtämällä tiekuljetuksia kes tä väm piin kul je tus muo toihin. Nykyisten ta va ra ter mi naa lien jat ko ke hit tä mi sen osal ta ha ku mahdollistaa vain pie ni muo toi sen infrastruktuurin ke hit tä mi sen. Ta va ra termi naa lin ka pa si tee tin lisäämistä, yhteyksiä ko ko naan uu teen tavaraterminaaliin tai ko ko naan uuden tavaraterminaalin ke hit tä mis tä ei tueta. Rahoitustukea hae taan Kouvola RRT -investointihankkeelle vuosille Hakemus on kohdistettu Kouvola RRT:n ter mi naa li yh teyk sien parantamisesta intermodaaliterminaalin ja päätieverkon välillä, pit kien junien hyödyntämisen edellyttämistä lastausraiteista, in ter mo daa li ter mi naali alu ees ta sekä sen edellyttämästä kunnallistekniikan to teut ta mi ses ta. Maarakennustyöt käynnistyvät alkuvuodesta Kaupunginhallituksen aiempi sitoutuminen kehittämishankkeeseen

7 Kouvolan kaupunginhallitus on päätöksellään sitoutunut omal ta osalta Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalin ke hit tä mis hank kee seen Euroopan unionin CEF transport -haun han ke ha ke muk sen mukaisesti. Hankehakemuksen mukainen Kouvolan kaupungin ra hoi tusosuus oli suunnitteluhankkeissa 2,0 M ja toteutushankkeissa 36 M. Euroopan unionin CEF -rahoitusta odotettiin saatavan kau pun gin ra hoi tusosuu den lisäksi suunnitteluhankkeisiin 2,0 M ja to teu tus hank kei siin 9,0 M. Kouvolan kaupunginhallitus on päätöksellään sitoutunut omal ta osalta Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalin ke hit tä mis hank kee seen Euroopan unionin CEF transport -haun han ke ha ke muk sen mukaisesti. Hankehakemuksen mukainen Kouvolan kaupungin ra hoi tusosuus oli suunnitteluhankkeissa noin 1,7 M. Samalla ta lous ar vi oon 2016 sisältymättömät määrärahat esitettiin valtuustolle hy väk syt tä väk si vuoden 2017 talousarvion laadinnan yhteydessä. Lisätietoja: Edunvalvontapäällikkö Petteri Portaankorva, puh , petteri.portaankorva(a)kouvola.fi Kaupunginjohtajan ehdotus: Kouvolan kaupunki hakee Euroopan unionin CEF Blending trans port -ra hoi tus vä li nees tä heinäkuussa 2017 päättyvässä rahoitushaussa yh teensä noin 7,7 miljoonan eu ron rahoitusta (20 % ko ko nais kus tan nuk sis ta) vuosille Kouvola RRT -hankkeen investointeihin. Val tio pyritään saamaan hankkeen osarahoittajaksi. Mi kä li valtio osal lis tuu hankkeen kustannuksiin esitetyllä osuudella, Eu roo pan unionin ra hoi tukses ta kohdistuu noin 6,2 M Kouvolan kau pun gil le ja noin 1,5 M val tiol le. Kaupunki sitoutuu omalta osaltaan hankkeeseen ja sen kus tan nus ten katta mi seen laadittavan hankehakemuksen mukaisesti. Kaupungin mää rä rahat esi te tään val tuus tol le hy väk syt tä väk si talousarvion ja ta lous suun ni telman laa din nan yh tey des sä. Kaupunginhallituksen päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.