Tiina Kaltiainen. Kirjastojen verkkosivujen käytettävyyden ja sisältöjen tarkastelua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiina Kaltiainen. Kirjastojen verkkosivujen käytettävyyden ja sisältöjen tarkastelua"

Transkriptio

1 Tiina Kaltiainen Kirjastojen verkkosivujen käytettävyyden ja sisältöjen tarkastelua Opinnäytetyö Kevät 2008 Kulttuurialan yksikkö, Seinäjoki Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma

2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö: Kulttuurialan yksikkö Koulutusohjelma: Kirjasto- ja tietopalvelu Tekijä: Kaltiainen, Tiina Työn nimi: Kirjastojen verkkosivujen käytettävyyden ja sisältöjen tarkastelua Ohjaaja: Mäkiniemi, Osmo Vuosi: 2008 Sivumäärä: 88 Liitteiden lukumäärä: 4 Tämän opinnäytteen tarkoituksena oli tutkia pääasiassa suomalaisten kirjastojen verkkosivujen käytettävyyttä ja etusivujen sisältöjä. Tutkimuksessa oli mukana 24 suomalaista ja 5 ulkomaista kirjastoa, joista enemmistö oli tieteellisiä kirjastoja. Tutkimuksessa hyödynnettiin aikaisempia tutkimuksia kirjastojen verkkosivujen käytettävyydestä ja verkkosivujen sisällöistä. Lisäksi opinnäytteessä tutustuttiin käytettävyyden osa-alueisiin ja sen arviointimenetelmiin. Tutkimuksessa luotiin myös katsaus Web 2.0 -palveluihin ja niiden hyödyntämiseen kirjastojen verkkosivuilla. Käytettävyyden tutkimusmenetelmänä käytettiin heuristista arviointia, jonka pohjana oli lähdeaineistojen pohjalta luodut kahdeksan heuristiikkaa. Etusivujen sisältöjä tutkittiin ottamalla näyttökuvia kirjastojen etusivuista ja tutkimalla niiden sisältöjä lähdeaineistossa esiintyneiden ajatusten ja mallien pohjalta. Etusivujen sisällön tarkastelussa havaittiin, että tiedottavat sisällöt ovat yleensä pääosassa kirjastojen etusivuilla. Lisäksi etusivut eivät olleet vielä erityisen käyttäjälähtöisesti suunniteltuja vaan sisältö oli jaoteltu kirjastonäkökulmasta. Uusia verkkopalveluita havaittiin tutkittujen kirjastojen verkkosivuilla vielä suhteellisen vähän. Eniten tarjolla oli RSS-syötepalveluita. Käytettävyyden arvioinnin tulosten perusteella arvioitiin, että vakavimmat käytettävyysongelmat kirjastojen verkkosivuilla liittyivät navigointiin ja terminologian käyttöön. Myös linkkitekstien erottavuuteen ja luettavuuteen kiinnitettiin huomioita. Käytettävyyden arvioinnissa suositeltiin käytettävän useampia arvioijia, sillä heidän arveltiin löytävän useampia ongelmia. Lisäksi suositeltiin käyttäjätestien tekemistä, koska käyttäjätestien avulla arvioitiin löydettävän erityisesti terminologiaan liittyviä ongelmakohtia. Asiasanat: käytettävyys, WWW-sivut, kirjastot

3 SEINÄJOKI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Thesis abstract Faculty: School of Culture and Design Degree programme: Library and Information Services Author/s: Kaltiainen, Tiina Title of the thesis: Usability and elements in library websites Tutor/s: Mäkiniemi, Osmo Year: 2008 Number of pages: 88 Number of appendices: 4 The goal of this thesis was to find out how usability has been taken into consideration in library web pages. Another aim of the study was to find out what kind of contents can be found in libraries' homepages and how user-centred the homepages are. An additional goal was to examine how much of Web 2.0 elements libraries have in their web pages. Usability was tested by heuristic evaluation. There were eight heuristics which were composed and modified from other heuristics for this evaluation. The contents of library homepages were evaluated by taking print screen shots of the homepages and by analyzing their contents. The evaluation confirmed that there were major usability problems in the use of terminology and in navigation as it has been stated in literature and in earlier researches. It is recommended to implement user tests in order to find usability problems especially in the use of terminology. The evaluation showed that library homepages were still quite library-oriented. A major portion of the space in layout was given to different kinds of news elements. There were not many Web 2.0 elements in library web sites yet. The most popular new service was RSS-feed. Keywords: usability, libraries, web page

4 SISÄLLYS OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ...2 THESIS ABSTRACT...3 KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO JOHDANTO Opinnäytteen tausta ja tavoitteet Tutkimusmenetelmät Opinnäytteen rakenne Aiemmat tutkimukset aiheesta Keskeiset käsitteet KIRJASTOJEN VERKKOPALVELUT Kirjaston verkkopalveluiden kehitys Verkkopalveluiden merkitys kirjastotyölle Uudet kirjastojen verkkopalvelut KIRJASTOJEN VERKKOSIVUJEN SISÄLLÖN JAOTTELU Tiedottavat sisällöt Kokoelmat Palvelut Yhteistyö MITÄ KÄYTETTÄVYYS ON? Saavutettavuus Verkkosivujen käyttäjät Kirjastojen verkkosivujen käyttäjät Miten Internetiä käytetään? Tyypillisiä kirjastojen verkkosivujen käytettävyysongelmia KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTIMENETELMÄT...26

5 5.1 Käyttäjätestit Asiantuntija-arviointi Heuristinen arviointi Arvioinnin toteuttaminen Asiantuntija-arviointi vs. käyttäjätestit KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTIKRITEERIT Konventio ja konsistenssi Etusivu Verkkotunnus Navigointi Navigoinnin toteuttaminen Välilehdet Teksti ja verkkokirjoittaminen Luettavuus ja kirjasimet Linkit Linkkien merkitseminen Linkkien otsikot Kuvat ja multimedia Värit Taulukko- ja CSS -taitto TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuskysymykset Tutkimusaineisto Sisällön analyysin toteuttaminen Heuristisen arvioinnin toteuttaminen Tutkimuksessa käytetyt heuristiikat Taustatiedot tarkasteltujen kirjastojen verkkosivuista TULOKSET Sisältöjen ja linkitysten tarkastelua kirjastojen etusivuilla Perustiedot verkkosivuista Käyttäjälähtöisten elementtien huomiointi...53

6 8.4 Uudet palvelut ja ominaisuudet Heuristiikkojen toteutuminen kirjastojen verkkosivuilla Käyttäjän sijainnin ilmoittaminen sivustolla Terminologian käyttö Verkkokirjoittamisen periaatteet Johdonmukaisuus ja navigoinnin selkeys sekä esteettömyys Linkkien selkeys ja linkkitekstien ymmärrettävyys Kuvituksen minimointi ja ladattavien tiedostojen linkitys Sisällön ja ulkoasun selkeys Esteettömyyden huomioiminen Yhteenvetoa käytettävyyden arvioinnista POHDINTA...70 LÄHTEET...72 LIITTEET...78

7 KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1. Luokitusrungon osa-alueet ja sisältöluokat...43 TAULUKKO 2. Yleisten ja tieteellisten kirjastojen etusivuilla esiintyneet linkkien aiheet tai linkkiotsikot tarkasteluajankohtana maalis-huhtikuussa TAULUKKO 3. Oikopolkujen aiheet kirjastojen etusivuilla...53 KUVA 1. Tiedottavien sisältöjen sijainti tarkasteltujen kirjastojen etusivuilla...50 KUVA 2. Esimerkkejä erilaisista otsikoista. Kuopion kaupunginkirjaston etusivun otsikointi vaatii käyttäjältä tulkintaa, kun taas Oulun kaupunginkirjaston otsikko on yksiselitteinen...56 KUVA 3. Nelli-portaali integroituna Oulun yliopiston kirjaston verkkosivujen alustaan.62 KUVA 4. Esimerkki samannimisistä linkeistä etusivuilla...63 KUVA 5. Esimerkki huonosti hyödynnetystä selaimen tilasta. Harmaa alue on selaimeen jäävää tyhjää tilaa. (http://libraries.mit.edu/search/)...65 KUVIO 1. Kirjastojen vastaukset verkkosivujensa kohderyhmistä...48

8 8 1 JOHDANTO Kirjastoilla on ollut omia verkkosivuja lähes 15 vuotta. Tänä aikana asiakaskäynnit kirjastojen verkkosivuilla ovat kasvaneet voimakkaasti ja vuonna 2006 verkkokäynnit yleisten kirjastojen verkkosivuilla olivat jo lähes fyysisten käyntien tasolla (Suomen yleisten kirjastojen tilastot 2006 [viitattu ] ). Myöskään tieteellisissä kirjastoissa verkkokäynnit eivät suinkaan ole olleet vähenemään päin. Kirjastot joutuvat yhä enemmän kilpailemaan muiden Internetissä olevien palveluntuottajien kanssa käyttäjien ajasta ja mielenkiinnosta. Tietoyhteiskunta on vahvasti verkottunut ja Internetistä on tullut yksi sosiaalisen kanssakäymisen kanava. Kirjastojen tehtävä on muun muassa tiedon jäsentäjinä ja tiedonlähteiden arvoijina korostuu Internetissä. Kirjastojen verkkosivujen käytettävyyttä ei ole tutkittu Suomessa kovinkaan paljon. Verkkosivujen käytettävyys vaikuttaa kuitenkin siihen, miten käyttäjä kokee verkkosivujen palvelevan hänen tarpeitaan ja löytääkö hän niiltä tarvitsemansa tiedon. Hyvin jäsennelty tieto käytettävyydeltään huonolla verkkosivulla jää käyttäjältä usein löytymättä. 1.1 Opinnäytteen tausta ja tavoitteet Tämä opinnäyte on tehty toimeksiantona Jyväskylän yliopiston kirjastolle ja sen aiheena ovat kirjastojen verkkosivut. Tavoitteena on selvittää, millaisia sisältöjä kirjastojen etusivut sisältävät. Toisena tavoitteena on arvioida kirjastojen verkkosivujen käytettävyyttä. Lisäksi opinnäytteessä tarkastellaan, kuinka kirjastot hyödyntävät tällä hetkellä uusia ns. Web 2.0 -ajatusmallin mukaisia verkkopalveluita. Opinnäytteen lopullisena tavoitteena on luoda katsaus kirjastojen verkkosivujen käytettävyyteen ja tuoda esille onnistuneita ratkaisuja sekä mahdollisia käytettävyysongelmia.

9 9 1.2 Tutkimusmenetelmät Opinnäyte koostuu alun kirjallisuuskatsauksesta sekä empiirisestä osiosta, jossa tarkastellaan 24 suomalaisen ja viiden ulkomaisen kirjaston etusivujen sisältöjä ja verkkosivujen käytettävyyttä. Etusivujen tarkastelussa sovelletaan sisällön analyysiä, ja verkkosivujen käytettävyyttä tarkastellaan heuristisella arviointimenetelmällä. Sisällön analyysi. kuuluu laadullisen tutkimuksen piiriin (Hirsjärvi, Remes & Joku 1997, 163). Sisällön analyysi voidaan jakaa aineistolähtöiseen sisällön analyysiin ja teorialähtöiseen sisällön analyysiin (Tuomi & Sarajärvi 2002, 97 99). Eskola ja Suoranta (2000, 187) toteavat, että sisällön analyysillä tarkoitetaan kirjavaa joukkoa tapoja luokitella ja järjestää laadullista aineistoa. Pietilä (1976) määrittelee sisällön analyysin joukoksi menettelytapoja, joiden avulla dokumentteja voidaan analysoida systemaattisesti ja objektiivisesti (Aitta 2004, 106). Sisällön analyysi sijoittuu Pietilän (1976, Aitan mukaan 2004, 106) mukaan tutkimuksen havaintojen teon ja tietojen keruun vaiheeseen. Sisällön analyysistä voidaan puhua myös termillä sisällön erittely. Näiden menetelmien ero on kuitenkin siinä, että sisällön erittely on sisällön määrällistä ja systemaattisista kuvailua varten soveltuva tutkimustekniikka (Tuomi & Sarajärvi 2002, 106). Tässä opinnäytteessä menetelmä on lähempänä sisällön erittelyä, mutta koska siinä on mukana myös sisällön analyysin piirteitä, menetelmästä käytetään yhtenäistä nimeä "sisällön analyysi". Teorialähtöisessä sisällön analyysissä aineiston analyysin luokittelu perustuu aikaisempaan viitekehykseen, joka voi olla teoria tai käsitejärjestelmä. Ensimmäinen vaihe teorialähtöisessä sisällön analyysissä on analyysirungon muodostaminen. Analyysirungon sisälle muodostetaan erilaisia luokituksia tai kategorioita aineistosta.(tuomi & Sarajärvi 2002, 116). Analyysirungosta tehdään luokitusrunko, joka on luettelo sisältöluokista. Pietilän (1976, Aitan mukaan 2004, 108) luokitusrunko on verrattavissa haastattelu-, kysely-, tai havainnointilomakkeeseen, koska siinä määritellään ne ilmiöt, joihin tutkittavassa sisällössä on kiinnitettävä huomiota. Tässä opinnäytteessä on käytetty menetelmänä juuri teorialähtöistä sisällön analyysiä. Sen soveltamisesta tässä opinnäytteessä käsitellään tarkemmin kappaleessa 7.3.

10 10 Heuristinen arviointi. Käytettävyyttä voidaan arvioida useilla eri menetelmillä. Heuristinen arviointi on yksi asiantuntija-arviointimenetelmistä, jossa ei ole mukana käyttäjää. Heuristisessa arvioinnissa arvioijat tarkastelevat heuristiikkojen eli erilaisia käytettävyysohjeiden ja sääntöjen toteutumista esimerkiksi verkkosivuilla. Tämän jälkeen arvioijat käyvät tulokset läpi ja antavat itsenäisesti löydetyille ongelmille vakavuusluokitukset. Heuristisesta arvioinnista ja sen soveltamisesta tässä opinnäytteessä kerrotaan tarkemmin kappaleessa Opinnäytteen rakenne Opinnäytteen kirjallisuuskatsausosuus koostuu luvuista 2-6. Luvussa 2 määritellään kirjastojen verkkopalveluiden kehitystä ja merkitystä kirjastotyölle. Luvussa 3 tarkastellaan kirjastojen verkkopalveluiden sisältöjen jaottelua aikaisempien tutkimusten ja kirjallisuuden pohjalta. Luvuissa 4-6 käydään läpi käytettävyyteen liittyviä aikaisempia tutkimuksia ja teoria-aineistoa sekä luodaan opinnäytteen tutkimuksessa käytettyjen heuristiikkojen teoreettinen tausta. Luvuissa 7 tarkennetaan käytettyjä tutkimusmenetelmiä ja niiden soveltamista tässä opinnäytteessä. Luvussa 8 tuodaan esille havaitut sisällöt ja käytettävyysongelmat sekä esitetään joitain yleisiä ajatuksia kirjastojen verkkosivujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Luvussa 9 pohditaan opinnäytetyöprosessia kokonaisuutena. 1.4 Aiemmat tutkimukset aiheesta Kirjastojen verkkosivujen käytettävyydestä on löydettävissä erityisesti ulkomaisia tutkimuksia. Myös kotimaisia tutkimuksia aiheesta löytyy, mutta ne keskittyvät pääsääntöisesti yleisten kirjastojen verkkosivuihin tai yhteen yksittäiseen tietokantaan tai portaaliin. Alla on listattu muutamia tässäkin opinnäytteessä lähteenä käytettyjä tutkimuksia sekä niiden pääsisältöjä. Aitta, M-R Suomalaisten yleisten kirjastojen web-sivujen sisältöjen ja käytettävyyden tarkastelu. Oulun yliopisto. Suomen kielen, informaatiotutkimuksen

11 11 ja logopedian laitos. Pro Gradu tutkielma. 10 Suomalaista yleisten kirjastojen verkkosivua. Heuristinen analyysi sekä sisällön analyysi. Liu, S Engaging users: the future of academic library website. College & Research Libraries 69 (1), ARL kirjastoa (USA). Sisällön analyysi, jossa näyttökuvien avulla tutkittiin kirjastojen etusivujen sisältöjä ja layoutia. Manzari, L. & Trinidad-Christensen, J User-centered design of a website for library and information science students: heuristic evaluation and usability testing. [verkkolehtiartikkeli]. Information technology and libraries 2006, Long island university library website. Heuristinen arviointi sekä käyttäjätestit. Riikonen, J Nelli-portaalin käytettävyys ja hyödyllisyys yleisen kirjaston asiakkaan tiedonhankinnassa [verkkojulkaisu]. Tampereen yliopisto: Informaatiotutkimuksen laitos. Pro Gradu -tutkielma. Nelli-portaali. Käyttäjätestit. Tolliver, R. L. ym Website redesign and testing with a usability consultant: lessons learned. [verkkolehtiartikkeli]. OCLC Systems & Services 21 (3), University of Michigan Art, architecture, engineering library website. Heuristinen arviointi, sektorihaastattelut (kirjastohenkilökunta), korttimenetelmä, prototyyppi-arviointi Lukkarila, S Nellitiedonhakuportaalin käytettävyys ja hyödyllisyys tutkimustyön tiedonhankinnan tukemisessa. [verkkojulkaisu]. Oulu: Oulun yliopisto. suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos. Informaatiotutkimus. Pro gradu -tutkielma Nelli-portaali. Ääneen ajattelu ja spesifit testitehtävät.

12 12 Perälä, R Käytettävyys digitaalisen kirjaston kulmakivenä: Tarkastelun kohteena NetLibraryn käyttö ja käytettävyys. [verkkojulkaisu]. Tampereen yliopisto: Tietojenkäsittelytieteiden laitos. Vuorovaikutteinen teknologia. Pro Gradu - tutkielma. NetLibrary. Käyttäjäprofilointi, heuristinen analyysi, käytettävyystesti, verkkolomakekysely Augustine, S. & Greene, C Discovering how students search a library web site: a usability case study. [verkkolehtiartikkeli]. College & Research Libraries Jul2002, Vol. 63 (4), University of Illinois at Chicago (Library). Aikarajoitteiset käyttäjätestit, ääneen ajattelu. 1.5 Keskeiset käsitteet Seuraavaksi määritellään tässä opinnäytteessä esiintyvät käsitteet, joiden lähteenä on käytetty pääasiassa Tietotekniikan termipankkia. Blogi Myös verkkopäiväkirja, nettipäiväkirja. WWW-sivusto, jonka merkinnät ovat päiväkirjamaisesti aikajärjestyksessä. Blogit käsittelevät usein yksityishenkilön elämää tai erityisiä mielenkiinnonkohteita. Muilla lukijoilla on usein mahdollisuus kommentoida blogin merkintöjä. Chat Verkkojuttelu. Kahden tai useamman käyttäjän reaaliaikainen viestien vaihto tietoverkossa. Etusivu WWW-sivu, jolta käsin WWW-sivuston selailu on tarkoitettu aloitettavaksi. Etusivusta voidaan käyttää myös sanaa pääsivu. Kotisivu -sanan käyttöä ei suositella, vaikka se esiintyykin englanninkielisissä yhteyksissä. Monikossa "kotisivut" viitataan usein yksityishenkilön WWW-sivuihin.

13 13 Internet Maailmanlaajuinen avoin tietoverkko, jonka tiedonsiirto perustuu TCP/IP (Transmission Control Protocol/ Internet Protocol) -protokollaan. Internet voidaan nykysuomen ohjeen mukaan kirjoittaa myös pienellä "internet". Pienellä kirjoittaessa sanassa ei käytetä väliviivaa esim. internetsivusto (vrt. Internet-sivusto). HTML Tulee sanoista Hypertext Markup Language. Merkintäkieli hypertekstin rakenteen ja ulkoasun kuvaukseen. HTMLkoodilla voidaan merkitä myös tekstin rakennetta, esimerkiksi otsikkotasot. Kirjasto 2.0 Kirjaston verkkopalvelu, joka hyödyntää Web ominaisuuksia. Kirjasto 2.0 on käyttäjäkeskeinen palvelu, joka hyödyntää vuorovaikutteisia tekniikoita ja mahdollistaa käyttäjien osallistumisen (Maness 2006, 3). Podcast -lähetys. Lataustiedoilla varustettujen ääni- ja videotiedostojen tilausperustainen lähetys vastaanottimeen internetin välityksellä. Lataustiedostojen vastaanottamisessa voidaan käyttää tietokonetta ja tiedostoja voidaan kuunnella esimerkiksi MP3-soittimella. Portaali Verkkopalvelu, joka tarjoaa omien sisältöjen lisäksi pääsyn muiden tuottamiin palveluihin. RSS-syöte Verkkosyöte, joka on toteutettu XML-koodilla. Verkkosyötteenä voidaan lähettää automaattisesti tieto verkkosivustoon tehdystä päivityksestä kyseistä palvelua haluavalle. Päivitykset voivat koskea esimerkiksi uutisia, blogeja tai vaikka kirjaston uutuusluetteloita. Web 2.0 Suhteellisen uusi käsite, joka kuvaa enemmänkin konsep-

14 14 tia kuin tiettyä tekniikkaa. Web 2.0 liittyy vahvasti ajatus sosiaalisesta mediasta, vuorovaikutuksesta sekä personoiduista palveluista. Blogit, wikit ja esimerkiks RSSpalvelut kuuluvat Web 2.0 konseptiin. Verkkosivusto Tiettyä organisaatiota, palvelua tai tiettyä aihetta käsittelevä kokonaisuus ja usean WWW-sivun joukko. Verkkosivustosta voidaan myös käyttää termejä WWWsivusto, internetsivusto tai sivusto. Wiki Verkkoyhteistyönä tuotettu verkkosivusto, jota käyttäjät muokkaavat ja käyttävät suoraan selaimella. Useimmat wikisivustot ovat avoimia kaikille, eikä niiden sisältöjä toimiteta tai hyväksytä etukäteen. Wiki-termillä voidaan myös viitata wikisivuston tekemiseen käytettävään ohjelmaan. WWW-sivu Internetissä julkaistu sivu, joka perustuu merkintäkieleen, ja jota voidaan esittää käyttäjän laitteistolla. Myös pienaakkosin kirjoitettua muotoa www-sivu voidaan käyttää.

15 15 2 KIRJASTOJEN VERKKOPALVELUT Verkkopalvelu on Internetin kautta saavutettava palvelu tai palveluiden kokonaisuus (Parkkinen 2002, 18). Verkkopalvelut ovat nykyään myös osa julkishallinnon organisaatioiden palveluita. Niiden avulla voidaan välittää aineistoa ja tietoa, tarjota neuvontaa ja koulutusta, antaa mahdollisuus palautteeseen, itsepalveluun, keskusteluun, suunnitteluun, osallistumiseen ja suoraan asiointiin. (Karhula 2003, 13). Tässä tutkimuksessa verkkopalvelut käsitetään palveluiksi, joita kirjastot tarjoavat verkkosivujensa kautta. 2.1 Kirjaston verkkopalveluiden kehitys Suomessa kirjastojen verkkopalvelut alkoivat yleistyä 1990-luvun puolessa välissä. Vuonna 1999 yleisistä kirjastoista 90 prosentilla oli käytössä Internet-yhteys ja 60 prosentilla oli lisäksi omat verkkosivut Internetissä. Vuonna 1999 kaikilla tieteellisillä kirjastoilla oli omat verkkosivut. (Kokkonen 1999,57). Vuoden 2002 alkupuoliskolla yleiset kirjastot olivat saavuttaneet korkeakoulukirjastot verkkosivujen tarjonnassa. Tuolloin 90 prosentilla yleisistä kirjastoista oli omat verkkosivut. Toukokuussa 2002 tehdyn kyselyn mukaan kirjastojen verkkotarjonta koostui omien verkkosivujen lisäksi omista kokoelmatietokannoista, verkkohakemistoista, omien kokoelmien linkittämisestä muuhun verkkoaineistoon, aihe- ja kohderyhmäsivustoista, erilaisista oppimisympäristöistä liittyen mm. tiedonhankintataitoihin, kirjallisuus-, kirjailija- ja musiikkitietokannoista sekä vuorovaikutteisista sivuista (Niinikangas & Näätsaari 2002, 64). Verkkopalvelut ovat yleisesti vähentäneet asiakkaiden fyysisiä kirjastokäyntejä verkkokäyntien samalla lisääntyessä voimakkaasti. Vuonna 2006 yleisissä kirjastoissa tilastoitiin 53 miljoona verkkokäyntiä. Määrä oli lähes yhtä suuri fyysisten käyntien kanssa ja kasvua edellisestä vuodesta oli lähes 13 prosenttia. (Suomen yleisten kirjastojen tilastot 2006 [viitattu ]). Tieteellisissä kirjastoissa verkkokäyntejä mitataan hieman eri tavalla, mutta sielläkin suunta verkkokäyntien kasvuun on selvä.

16 Verkkopalveluiden merkitys kirjastotyölle 2000-luvun asiakkaat odottavat kirjastopalveluiden löytyvän verkosta. Lisäksi he odottavat verkkopalveluilta laatua ja hyvää käytettävyyttä (Hakala 2005, 18 19). Verkkopalvelut tuovat kirjastoihin myös uusia asiakkaita. Yhä useammalla kirjastojen verkkosivut ovat ensimmäinen kontakti kirjastoon (Paavonheimo 2006, 47). Verkkopalveluiden lisääntyminen asettaa haasteita perinteiselle kirjastotyölle. Kirjastot ovat perinteisesti olleet tiedon välittämiseen erikoistuneita organisaatioita, jotka hankkivat, järjestävät ja saattavat käyttöön erilaisia tietoaineistoja (Jussilainen 2002, 55). Tämä osa-alue kirjastotyössä saa verkossa yhä tärkeämmän roolin. Tiedonhaussa käyttäjät odottavat tiedon olevan saatavilla nopeasti, helposti ja välittömästi (Lounasvuori & Sarmela 2005, 81 82). Ei siis ole sama, millaiset kirjastojen verkkosivut ovat ja millaisia palveluita niiden kautta tarjotaan. Perinteisten palveluiden lisäksi kirjastojen tulisi voida tarjota asiakkailleen myös uusia vuorovaikutteisia, personoituja, segmentoituja ja viihdyttäviä palveluita. 2.3 Uudet kirjastojen verkkopalvelut Internetistä on tullut yhä tärkeämpi kanava yksilön tiedonhankinnassa. Sähköpostin ja Internetin käyttö on rutinoitunut ja monipuolistunut. Internet on myös kommunikaatioväline ja erilaiset verkkojuttelut, sähköposti- ja viihdepalvelut ovat suosittuja. (Haasio & Savolainen 2004, 134). Kirjastot kilpailevat yhä voimakkaammin muiden Internetin palvelutarjoajien kanssa käyttäjien ajasta ja huomiosta (Casey & Savastinuk 2007, 4). Kirjaston uusista verkkopalveluista puhuttaessa esiin nousee väistämättä termi Kirjasto 2.0. Maness (2006, 3) ymmärtää Kirjasto 2.0:n olevan käyttäjäkeskeinen virtuaalinen yhteisö, jossa käyttäjät luovat ja ovat vuorovaikutuksessa sekä kirjastonhoitajien että muiden käyttäjien kanssa. Casey ja Savastinuk (2007, 5-6). puolestaan määrittelevät Kirjasto 2.0:n olevan malli jatkuvaan ja tavoitteelliseen muutokseen, joka valtuuttaa kirjaston käyttäjät osallistumaan käyttäjälähtöisten palve-

17 17 luiden tuottamiseen ja sisällönhallintaan. Kirjasto 2.0 hyödyntää Web 2.0:n sovelluksia, joiden avulla tavoitetaan uusia ja nykyisiä käyttäjiä. Kirjastojen verkkopalvelut voivat sisältää muun muassa seuraavia Web 2.0:n sovelluksia: Sisäiset blogit henkilökunnan ja organisaation sisäiseen keskusteluun ja vuorovaikutukseen Ulkoiset blogit kirjaston henkilökunnan ja käyttäjien väliseen keskusteluun RSS-syötteet kirjaston ajankohtaisten uutisten, tiedotteiden ja esimerkiksi uutuusluetteloiden välittämiseen käyttäjille Sisäiset wikit organisaation eri osastojen väliseen viestintään, yhteisölliseen oppimiseen ja hiljaisen tiedon jakamiseen Ulkoiset wikit yhteisössä olevan tiedon jakamiseen ja keräämiseen kirjaston ja käyttäjien toimesta Pikaviestit ja Chat interaktiiviseen tietopalveluun Podcasting -lähetykset videoiden ja audioviestien välittämiseen käyttäjille esimerkiksi kirjailijavierailuista, video-oppaista jne. Podcastinglähetyksissä voidaan hyödyntää myös RSS-palvelua, jonka avulla käyttäjät voivat pyytää syötteitä uusista podcasting-sisällöistä. Sosiaalisten verkkojen hyödyntäminen kirjaston näkyvyyden, vuorovaikutteisuuden sekä personoitujen verkkopalveluiden luomisessa. Sosiaalisia verkkoja ovat muun muassa Facebook, MySpace ja Flickr. (Casey & Savastinuk 2007, ). Blogit ja wikit ovat Web 2.0:n perusominaisuuksia. Blogien voidaan ajatella olevan uusi julkaisumuoto, kun taas wikit ovat uudenmuotoisia opintoryhmiä (Maness 2007, 5). Suomalaisista kirjastoista jo muutama toimii sosiaalisissa verkoissa. Kirjastojen näkyvyys internetin sosiaalisessa mediassa on kuitenkin vasta alussa ja vain harva hyödyntää uusia Kirjasto 2.0:n sovelluksia. (Kivimäki 2008, 10).

18 18 3 KIRJASTOJEN VERKKOSIVUJEN SISÄLLÖN JAOTTELU Aitta (2004, 32 41) jaottelee kirjastojen verkkosivujen sisällöt seuraavasti: tiedottavat sisällöt kokoelmat palvelut yhteistyötä esittelevät ja yhteistyössä toteutetut sisällöt. 3.1 Tiedottavat sisällöt Kirjaston verkkosivujen yhtenä tehtävänä on kertoa kirjaston palveluista, tietokannoista ja tiedostoista sekä antaa mahdollisuus siirtyä käyttämään näitä resursseja (Kirjastopoliittinen ohjelma 2001, 63). Kirjastojen verkkosivut voivat sisältää informaatiota kirjastosta ja sen toiminnasta, kirjaston aukioloajoista ja käyttösäännöistä ja kuvauksen kirjaston tarjoamista palveluista. Lisäksi verkkosivut voivat sisältää kirjaston vuosikertomuksia ja tietoa kirjaston organisaatiosta (Aitta 2004, 33 34). Kirjasto voi tiedottaa verkkosivuillaan erilaisista tapahtumista kirjastossa, kertoa uutisia ja ylläpitää esimerkiksi paikallista tapahtumakalenteria. Myös uutuusluettelot ja muista uusista palveluista tiedottaminen kuuluu kirjastojen verkkosivujen sisältöön. (Aitta 2004, 34). 3.2 Kokoelmat Ensimmäisiä kirjastojen tarjoamia verkkopalveluita olivat kokoelmatietokannan selaus ja haku sekä asiakkaiden omien tietojen selaus ja aineiston varausten tekeminen. Vuonna 2000 tehdyssä kyselyssä edellä mainittuja palveluita tarjosi yli 50 prosenttia kirjastoista ja aineistotietokannan selausta lähes 80 prosenttia kirjastoista. Muut palvelut olivat vielä tuolloin hyvin vähäisiä ja niitä vasta suunniteltiin. (Saarti 2000, 19). Kirjastojen verkkopalvelut ovat lisääntyneet vuodesta Kirjastot voivat tarjota

19 19 verkkosivuillaan esimerkiksi erilaisia viite- ja kokotekstitietokantoja kuten elektronisia lehtiä tai kirjoja. Kirjastot voivat myös tuottaa omia tietokantoja, kuten paikallisia aluetietokantoja. Verkkosivuilla ovat yleistyneet myös erilaiset Internetkokoelmat, joissa on vapaasti Internetistä saatavia resursseja aiheenmukaisesti organisoituna. (Aitta 2004, 36). Esimerkkinä kirjastojen tarjoamista organisoiduista Internet-resursseista on Makupalat, joka on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämä ja sen jäsentely perustuu WWW-hakupalveluille tyypilliseen teemajaotteluun (Niinikangas & Näätsaari 2002, 68). 3.3 Palvelut Kirjaston ei suinkaan tarvitse viedä kaikkia palveluitaan verkkoon. Verkkosivuilla on tarkoituksen mukaista tarjota palveluita, jotka toimivat siellä parhaiten ja jotka antavat lisäarvoa aikaan ja paikkaan sitomattomasta palvelusta (Juntumaa 2002, 30). Perinteisen tietopalvelun rinnalle tulee verkkotietopalvelu. Sen tavoitteena on toimittaa asiakkaille ja tiedon tarvitsijalle nopeasti oikeaa ja relevanttia tietoa. (Kirjastopoliittinen ohjelma 2001, 74 75). Tietopalveluksi voidaan laskea myös toimintamuodot, joilla kirjaston aineistoa ja kokoelmia tuodaan esille. Näitä ovat yleisissä kirjastoissa muun muassa yleisöluennot, näyttelyt ja satutunnit (Kekki & Salminen 2002, 28) sekä erilaiset kirjallisuusarviot ja uutuusluettelot. Tieteellisissä kirjastoissa tietopalvelun määritelmä on tiukempi. Verkkotietopalvelut voivat olla myös interaktiivisia kuten Kysy kirjastonhoitajalta palvelu. Muihin etätietopalveluihin kuuluu sähköpostilla ja elektronisten lomakkeiden avulla mahdollistettu tietopalvelu. Chat-pohjainen tietopalvelu tuo kirjaston verkkopalveluihin reaaliaikaisen vuorovaikutteisuuden. Tästä esimerkkinä on Helsingin kaupunginkirjaston igstietopalveluasema. (Aitta 2004, 39). Kirjastot voivat tarjota käyttäjille lisäksi esimerkiksi foorumeita käyttäjien tuottamien sisältöjen kuten erilaisten kirjallisuusarvosteluiden ja suositusten julkaisuun. Yleiset kirjastot voivat tarjota erityisaineistoja tai verkkosivuja myös eri aihepiireistä kuten musiikista, tai erikoisryhmille suunnattuja sivuja kuten lapsille tai vanhuksille suunnattuja verkkosivuja. Tieteellisten kirjastojen verkkosivuilla aihesivujen sisältö-

20 20 jen on mahdollista koostua tieteenalakohtaisista aihehakemistoista tai esimerkiksi kurssikirjallisuusluetteloista. Lisäksi verkkosivujen suunnittelussa voidaan ottaa huomioon eri asiakasryhmät kuten aloittavat ja valmistuvat opiskelijat, tutkijat jne. 3.4 Yhteistyö Internet-palveluita voidaan tuottaa valtakunnallisesti, alueellisesti tai paikallisesti (Aitta 2004, 40). Valtakunnallista yhteistyötä on muun muassa Kirjastot.fi ja Nelliportaali. Kirjastot.fi on valtakunnallinen yleisten kirjastojen kaikille avoin tiedonhaun ja kirjastopalveluiden kokonaisuus (Niinikangas & Näätsaari 2002, 70). Nelliportaali on Kansalliskirjaston kehittämä kansallinen tiedonhakujärjestelmä monitietokantahakuun ja se kokoaa yhteen sekä verkossa olevia vapaita että kirjastojen hankkimia elektronisia aineistoja (Lukkarila 2005, 25). Alueellisia yhteistyömuotoja ovat esimerkiksi yleisten kirjastojen kirjastokimpat. Nämä tarjoavat alueellisesti lähekkäin sijaitsevien kirjastojen kokoelmatietokantoja yhteisessä aineistorekisterissä. Muita yleisimpiä yhteispalveluita ovat yhteinen lainausvalvonta ja asiakasrekisteri. Osalla kirjastokimpoista on myös yhteinen verkkokirjasto. (Saarti 2000, 21). Paikallinen yhteistyö voi esimerkiksi tarkoittaa sitä, että kirjasto on antanut oman atk-kirjastojärjestelmänsä muiden oman kuntansa hallintokuntien käyttöön ja mahdollistanut esimerkiksi koulujen aineistojen rekisteröinnin ja lainausvalvonnan (Aitta 2004, 42). Saartin (2000, 21) selvitys osoitti tämäntyyppisen yhteistyön olevan vähäistä. Saartin tutkimuksesta on kuitenkin kahdeksan vuotta, joten nykytilanne saattaa olla jo toinen.

21 21 4 MITÄ KÄYTETTÄVYYS ON? Käytettävyyden käsitteelle ei ole yhtä yksiselitteistä määritelmää (Ovaska, Aula & Majaranta 2005, 3). Käytettävyys kuvaa menetelmiä ja teoriaa, jonka kautta käyttäjän ja sovelluksen yhteistoiminta pyritään saamaan tehokkaammaksi ja käyttäjän kannalta miellyttävämmäksi (Sinkkonen, Kuoppala, Parkkinen & Vastamäki 2002, 19). Käytettävyyden onnistuminen määritellään lopullisesti käyttäjän kokemuksena käytön onnistumisesta. Käytettävyys on aina käyttäjä- ja tilannekohtaista, siksi on ensisijaisen tärkeää tuntea ja tunnistaa käyttäjä. (Ovaska ym. 2004, 4). Nielsen (1993, 26 32) jakaa käytettävyyden osa-alueet viiteen osaan: Opittavuus: kuinka nopeasti tuotteen käyttö on opittavissa? Kuinka helppoa ensikertalaisen on suorittaa perustoimintoja käyttöliittymässä? Tehokkuus: Kuinka nopeasti käyttäjät suorittavat tehtävät sen jälkeen kun he ovat tutustuneet sovellukseen? Muistettavuus: Kuinka helppoa sovelluksen käyttäminen on sen oppimisen jälkeen, kun sovelluksen käytöstä on kulunut jonkin aikaa? Virheettömyys: Kuinka paljon käyttäjät tekevät virheitä ja kuinka vakavia ne ovat? Kuinka helppoa käyttäjien on toipua virheistä? Miellyttävyys: Kuinka miellyttävä tuote on käyttää? Käytettävyys on ennen kaikkea hyvää palvelua. Käytettävyys on myös huomaamatonta. Se huomataan vasta kun sitä ei ole. (McCracken 2004, xvii). Verkossa käyttäjä on kärsimätön ja hän tekee päätöksensä käyttää palvelua tai sivustoa nopeasti. Palveluntarjoajalla ei ole yleensä varaa turhauttaa käyttäjää, siksi käytettävyyteen tulee kiinnittää huomiota. Harvoin palvelu on niin ainutlaatuinen, että sitä käytetään, vaikka se ei olisi miellyttävää tai helppoa (Parkkinen 2002, 55). Huono käytettävyys vie myös työntekijöiden tehokkuutta ja aikaa, ei vain asiakkaiden. Käytettävyyden huomioiminen on organisaation johdon kannalta siis myös taloudellista. 4.1 Saavutettavuus

Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa?

Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Verkkokirjoittaminen Luento Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Mitä on verkkokirjoittaminen? Ennen: internet-sivujen tekeminen Nyt: blogit, wikit, sähköpostit Sosiaalisen median aikakautena

Lisätiedot

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006-11-25 Janne Mäkelä Alustava 1.0 2006-12-10 Janne Mäkelä Valmis 1.

Lisätiedot

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät

Lisätiedot

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 KÄYTETTÄVYYDEN TUTKIMISELLAKO TOIMIVAMMAT WWW-SIVUT? TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 Sisältö Mitä on tarkoitetaan sanalla käytettävyys

Lisätiedot

Heuristisen arvioinnin muistilista - lyhyt versio

Heuristisen arvioinnin muistilista - lyhyt versio Alla oleva kymmenkohtainen muistilista on sovellettu Jakob Nielsenin heuristisen arvioinnin muistilistasta (Nielsen, 1994), hyödyntäen Keith Instonen wwwpalveluiden arviointiin muokattua samaista listaa

Lisätiedot

Kotisivu. Hakutoiminnon on oltava hyvin esillä lähes kaikilla kotisivuilla. Hakutoiminto on hyvä sijoittaa heti kotisivun yläosaan.

Kotisivu. Hakutoiminnon on oltava hyvin esillä lähes kaikilla kotisivuilla. Hakutoiminto on hyvä sijoittaa heti kotisivun yläosaan. Kotisivu Kotisivu on sivuston pääsivu Ensi kertaa sivustolle saapuvan käyttäjän pitäisi pystyä päättelemään sivuston tarkoitus kotisivun nähtyään. Usein lähtökohtana sivuston hierarkinen pääjaottelu, mutta

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan

Lisätiedot

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi>

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi> Kysy kirjastonhoitajalta Linkkikirjasto Tiedonhaun portti Frank-monihaku kirjastot.fi> : Tiedonhaku-kanava Kaikki hakupalvelut ja hakutavat { www.kirjastot.fi/tiedonhaku Tiedonhaku-kanava kokoaa yhteen

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti STKS Tietoaineistoseminaari 14.3.2012 Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto) Vähän minusta Päivi Ylitalo-Kallio

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT MOBISITE-TYÖKALU MobiSite on työkalu matkapuhelimeen soveltuvan mobiilisivuston rakentamiseen. AIMO-järjestelmän jatkuvasti päivittyvä päätelaitetunnistus tunnistaa useimmat puhelinmallit ja mukauttaa

Lisätiedot

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla BLOGGER ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla Sisältö Blogin luominen... 1 Uuden blogitekstin kirjoittaminen... 4 Kuvan lisääminen blogitekstiin... 5 Lisää kuva omalta koneelta... 6 Lisää kuva

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

Moodle-oppimisympäristö

Moodle-oppimisympäristö k5kcaptivate Moodle-oppimisympäristö Opiskelijan opas Sisältö 1. Mikä on Moodle? 2. Mistä löydän Moodlen? 3. Kuinka muokkaan käyttäjätietojani? 4. Kuinka ilmoittaudun kurssille? 5. Kuinka käytän Moodlen

Lisätiedot

Verkkosyöte on erityinen tiedostomuoto, jonka avulla sivustojen päivityksiä voi jakaa nopeasti ja tehokkaasti.

Verkkosyöte on erityinen tiedostomuoto, jonka avulla sivustojen päivityksiä voi jakaa nopeasti ja tehokkaasti. Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Kiravo 2013 Mikä on verkkosyöte? Verkkosyöte on erityinen tiedostomuoto, jonka avulla sivustojen päivityksiä

Lisätiedot

ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013

ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013 ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013 1. Suunnitelma Konsepti 1. Yksinkertainen ja rento tapa välittää konkreettisempaa ja epämuodollisempaa tietoa digiviestinnän opiskelun arjesta

Lisätiedot

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti. Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto)

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti. Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto) Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti STKS Tietoaineistoseminaari 14.3.2012 Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto) tietoisku Oppiva kirjasto

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä: Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät

Lisätiedot

URL-osoitteiden suunnittelu

URL-osoitteiden suunnittelu Tim Berners-Lee: Jos olisin arvannut kuinka suosittu Webistä tulee, olisin yrittänyt keksiä URL-osoitteiden alkuosalle jonkin toisen muodon. http-alkuosa on hankala erityisesti puhelinkeskusteluissa. URL

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

Thl.fi määrittely 3. työpaja

Thl.fi määrittely 3. työpaja ALEKSI KALLINEN aleksi.kallinen@solita.fi +358 50 582 9464 TERO SAARENPÄÄ tero.saarenpaa@solita.fi +358 50 359 0556 Thl.fi määrittely 3. työpaja 30/10/2012 Agenda Työpajasta Varsinaiset työt Status Määritellään

Lisätiedot

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet 11.4.2008 Ari Rouvari SISÄLLYS Taustaa Digitaalisen kirjaston määritelmä 2007 Tietohallintostrategia 2007-2008 Tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Ammattikorkeakoulukirjastot I TAUSTATIEDOT 1.3 Asema kpl % Osuus % 1 amk-opiskelija 8965 77.2 2 amk-opettaja 1312 11.3 3 muu henkilökunn.

Lisätiedot

Käytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks

Käytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Käytettävyyssuunnittelu Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Mitä on käytettävyys helppo käyttää helppo oppia helppo muistaa virheetön miellyttävä käyttää Käyttäjän tehtävänä ei ole

Lisätiedot

Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut

Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut Ajattele ennen kuin toimit Ei kannata lähteä suinpäin nettisivuja rakentamaan. Hyvin suunniteltu on enemmän kuin puoliksi tehty. Muuten voi käydä niin, että voit

Lisätiedot

WordPress-blogin perustaminen

WordPress-blogin perustaminen WordPress-blogin perustaminen Mene osoitteeseen http://wordpress.com/ ja luo itsellesi tili. Tilin luomiseen tarvitset seuraavat tiedot: sähköpostiosoitteen, käyttäjätunnuksen ja salasanan. Klikattuasi

Lisätiedot

Nelli-portaalin käytettävyys. Saija Lukkarila Pro gradu, kevät 2005 Informaatiotutkimus, OY

Nelli-portaalin käytettävyys. Saija Lukkarila Pro gradu, kevät 2005 Informaatiotutkimus, OY Nelli-portaalin käytettävyys Saija Lukkarila Pro gradu, kevät 2005 Informaatiotutkimus, OY Pro gradu -tutkimus Nelli-portaalin hyödyllisyys tutkimustyöhön liittyvän tiedonhankintaprosessin tukemisessa

Lisätiedot

Esimerkkinä http://wordpress.com/ - ilmainen blogi-julkaisujärjestelmä. WordPress:stä on myös palvelimelle asennettava versio (WordPress.

Esimerkkinä http://wordpress.com/ - ilmainen blogi-julkaisujärjestelmä. WordPress:stä on myös palvelimelle asennettava versio (WordPress. BLOGIN LUOMINEN Esimerkkinä http://wordpress.com/ - ilmainen blogi-julkaisujärjestelmä. WordPress:stä on myös palvelimelle asennettava versio (WordPress.org) Myös http://blogspot.com on ilmainen ja helppokäyttöinen

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Web of ScienceTM Core Collection (1987-present)

Web of ScienceTM Core Collection (1987-present) Tampereen yliopiston kirjasto 2014 Web of ScienceTM Core Collection (1987-present) Science Citation Index Expanded (1987-present): Monitieteinen tietokanta, joka sisältää 8,500 tieteellistä lehteä luonnontieteiden,

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN

PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN SAK:N PAIKALLISJÄRJESTÖJEN NETTIPALVELUT s. 1/7 PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN RAKENNE Paikallisjärjestöjen omille sivuille pääsee suoralla osoitteella, joka on muotoa www.sak-paikalliset.fi/paikkakunta

Lisätiedot

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50

Lisätiedot

Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet

Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet LIITE 5 Tampereen kaupunki Kasvatus ja opetuspalvelut 2012 2015 Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet Tavoitteena on, että oppilas hyödyntää tieto ja viestintätekniikan mahdollisuuksia

Lisätiedot

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi AMPPARIT.COM VERKKOPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA RYHMÄ VUTUKA MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi II SISÄLLYS 1 Arvioitava verkkopalvelu 3

Lisätiedot

SENAATTILA uudistuu keväällä 2015

SENAATTILA uudistuu keväällä 2015 SENAATTILA uudistuu keväällä 2015 Senaatti-kiinteistöt yhtenäistää sähköisiä asiointikanaviaan vaiheittain keväästä 2015 alkaen. Senaattila.fi -osoite laajentuu sähköisen asioinnin palvelueteiseksi, jonka

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSTESTAUSRAPORTTI TAPAHTUMAKALENTERI JA BLOGI / THL.FI 10.3.2014

ESTEETTÖMYYSTESTAUSRAPORTTI TAPAHTUMAKALENTERI JA BLOGI / THL.FI 10.3.2014 1 / 9 ESTEETTÖMYYSTESTAUSRAPORTTI TAPAHTUMAKALENTERI JA BLOGI / THL.FI 10.3.2014 2 / 9 1 Johdanto Tässä asiakirjassa raportoidaan havainnot, jotka tehtiin Annanpura Oy:n suorittaman thl.fisivuston toimeksiannossa

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ Eeva Kangas 05.11.2015 @FixUi Oy 2013 2015 FIXUI "Autamme yrityksiä suunnittelemaan sellaisia tuotteita, joita ihmiset osaavat ja haluavat käyttää" Käyttäjätutkimukset

Lisätiedot

HELIA 1 (1) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 02.11.00 16:08

HELIA 1 (1) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 02.11.00 16:08 HELIA 1 (1) Luento 9 Käytettävyyden arviointi... 2 Yleistä... 2 Menetelmiä... 3 Etuja... 3 Ongelmia... 3 Palautteet... 4 Käyttäjäkyselyt ja haastattelut... 5 Ryhmäläpikäynti... 7 Käyttäjien havainnointi...

Lisätiedot

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek TÄRKEYS = Palvelujen tärkeys minulle TOIMIVUUS = Miten kirjasto on onnistunut Kirjaston käyttäjäkysely 2013

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie:

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie: Kuvat Web-sivuilla Nielsen: Web-sivun kuvitus on pyrittävä minimoimaan vasteajan takia. Kaikki perusteeton kuvitus on karsittava. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa vs Latausajassa yksi kuva vastaa kahta tuhatta

Lisätiedot

4 Opiskelutyyppi tällä hetkellä: oppilaitos, linja, vuosikurssi. 6 Tulevaisuuden suunnitelmasi ja tavoitteesi opiskelussa

4 Opiskelutyyppi tällä hetkellä: oppilaitos, linja, vuosikurssi. 6 Tulevaisuuden suunnitelmasi ja tavoitteesi opiskelussa AIKUISEN OPPIJAN MUOTOKUVA YLEISEN KIRJASTON TIETOPUOLISTEN PALVELUJEN KÄYTTÄJÄNÄ: Syventävä tutkimus teemahaastattelumenetelmällä Teemahaastattelurunko 4.8.2000 I Haastateltavan taustatiedot 1 Syntymävuosi

Lisätiedot

PIKAOHJE Web of Science tietokantojen käyttöön

PIKAOHJE Web of Science tietokantojen käyttöön PIKAOHJE Web of Science tietokantojen käyttöön SCIENCE CITATION INDEX Monitieteinen tietokanta, joka sisältää biologian, lääketieteen ja psykiatrian alalta n. 7100 lehteä SOCIAL SCIENCES CITATION INDEX

Lisätiedot

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO User Point Oy aapo.puskala@userpoint.fi www.userpoint.fi Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO +358 40 722 0706 aapo.puskala@userpoint.fi

Lisätiedot

Wordpress- ohje nettisivujen laadintaan

Wordpress- ohje nettisivujen laadintaan Wordpress- ohje nettisivujen laadintaan Leo Suomela 2 / 13 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Aloitusnäkymä... 3 3 Ohjausnäkymä... 4 4 Sivujen lisäys... 6 5 Etusivun määritys... 9 6 Teeman muokkaus... 13 3 / 13

Lisätiedot

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut Terveydenhuollon ATK-päivät 26. - 27.5.1 997 Lahti, Kauppahotelli Grand - Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen Telecom Finland Tietojenhallinta Intranetin ja Internetin

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

Case: Finna-hakupalvelu ja sen käyttäjät

Case: Finna-hakupalvelu ja sen käyttäjät Case: Finna-hakupalvelu ja sen käyttäjät Heli Kautonen Palvelupäällikkö, Kansalliskirjasto kirjastoverkkopalvelut 18.11.2013 STKS:n seminaari: Informaatiolukutaito asiakkaan kohtaamisessa Miten ja missä?

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena. etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia. SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013 Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.fi Social Mobile Local 7.3.2013 Perusversio-esimerkki 1.0

Lisätiedot

Sitnet-projektissa kehitettävän sähköisen tenttimisen järjestelmän käytettävyystestaus

Sitnet-projektissa kehitettävän sähköisen tenttimisen järjestelmän käytettävyystestaus 1/9 Sitnet-projektissa kehitettävän sähköisen tenttimisen järjestelmän käytettävyystestaus Tehtävä ja tavoitteet Tehtävänä on arvioida Sitnet-projektissa tuotettavan sähköisen tenttimisen sovelluksen demoversion

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto

Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto 040-1682636 aija.laine@turku.fi Yleisten kirjastojen neuvosto

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista

Lisätiedot

Wilman pikaopas huoltajille

Wilman pikaopas huoltajille Wilman pikaopas huoltajille Vehmaan kunnan Vinkkilän koulussa on käytössä sähköinen reissuvihko Wilma, joka helpottaa tiedonvaihtoa kodin ja koulun välillä. Wilman kautta huoltajat seuraavat ja selvittävät

Lisätiedot

Lumon tuotekirjaston asennusohje. Asennus- ja rekisteröintiohje

Lumon tuotekirjaston asennusohje. Asennus- ja rekisteröintiohje Lumon tuotekirjaston asennusohje Asennus- ja rekisteröintiohje 1. Sisältö 1. Asennuspaketin lataaminen 4 2. Zip-tiedoston purkaminen ja sovelluksen asentaminen 4 3. Sovelluksen rekisteröiminen 7 4. Sisällön

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus käytettävyys Yleistä - 1 Käytettävyys on osa tuotteen laatuominaisuutta Käytettävyys on mittari, jolla mitataan tuotteen käytön tuottavuutta, tehokkuutta ja miellyttävyyttä.

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

Miksi käytettävyys on tärkeää

Miksi käytettävyys on tärkeää WWW-suunnittelu Webissä tärkeintä on käytettävyys. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että jos käyttäjä ei löydä jotakin tuotetta, hän ei myöskään osta sitä. Webissä asiakas on kuningas, hiiri aseenaan

Lisätiedot

Näkyvyys nousuun hakukoneoptimoinnilla

Näkyvyys nousuun hakukoneoptimoinnilla Näkyvyys nousuun hakukoneoptimoinnilla Teemu Leppänen Puhujan esittely Verkkosivuja vuodesta 1999 Tietoliikennealan koulutus Kouluttajana noin 10 vuotta Asunut Englannissa ja Australiassa Oma yritys vuodesta

Lisätiedot

Oulun yliopiston www-sivujen tekeminen

Oulun yliopiston www-sivujen tekeminen Oulun yliopiston www-sivujen tekeminen Oulun yliopiston ja sen yksiköiden www-sivuilla noudatetaan yliopiston www-politiikan peruslinjauksia sekä graafisen ohjeiston mukaista visuaalista linjaa. Yhtenäisellä

Lisätiedot

H9 Julkaiseminen webissä

H9 Julkaiseminen webissä H9 Julkaiseminen webissä Tässä harjoituksessa opetetaan kaksi tapaa viedä tiedostoja jakoon webin kautta (tehtävä 1 ja tehtävä 3), sekä kokeillaan yksinkertaista, jokamiehen tapaa tehdä oma sivusto (tehtävä

Lisätiedot

Fiction searching from an enriched library web service

Fiction searching from an enriched library web service Fiction searching from an enriched library web service Anna Mikkonen, Tohtoriopiskelija, Tampereen yliopisto Memornetin syysseminaari 10. 11.10.2013/Tampere Esityksen sisältö Väitöstutkimuksen tausta ja

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Työttömät Painettu sana ei koskaan kuole, jos sillä on lukijansa. Kiitos Suomalaiselle Kirjastolle. Vastaajat Vastaajia 19, joista naisia

Lisätiedot

Kotisivut ja blogit kemian opetuksen välineinä

Kotisivut ja blogit kemian opetuksen välineinä Kotisivut ja blogit kemian opetuksen välineinä Ari Myllyviita, FM, yhteisöpedagogi (AMK), kemian opettaja, hankekoordinaattori, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Miten yhteisöllisen median työkalut

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Heuristinen arviointi. Laskari 7

Heuristinen arviointi. Laskari 7 Heuristinen arviointi Laskari 7 Heuristinen arviointi Arvioidaan käyttöliittymää suunnitelusääntöjen avulla Useimmiten käytetään Jakob Nielsenin kymmentä sääntöä Eräs asiantuntija-arviointitavoista Etsitään

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

Yksityiskohtaiset ohjeet. TwinSpacen käyttäminen

Yksityiskohtaiset ohjeet. TwinSpacen käyttäminen Yksityiskohtaiset ohjeet TwinSpacen käyttäminen Profiilin päivittäminen...3 Opettajien ja vierailijoiden kutsuminen TwinSpaceen...4 Oppilaiden kutsuminen TwinSpaceen...7 Blogin lisääminen TwinSpacen Harjoituksiin...10

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

1 www-sivujen teko opetuksessa

1 www-sivujen teko opetuksessa RäsSe, Tekniikka/Kuopio Sivu 1 1 www-sivujen teko opetuksessa 1.1 Yleistä Mitä materiaalia verkkoon? Tyypillisesti verkossa oleva materiaali on html-tiedostoja. Näitä tiedostoja tehdään jollakin editorilla

Lisätiedot

lineitä oppimisen tueksi

lineitä oppimisen tueksi Moodlen välineitv lineitä oppimisen tueksi Ennakkotehtävä Sinulle: 1. Mieti valmiiksi aihe, josta alat laatia verkkokurssia tai kurssin osaa. Verkko tutuksi -kurssilla on tavoitteena suunnitella joko kokonainen

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

Tähän ohjeeseen on koottu vanhemmille ja johtokunnalle ohjeet pilvipalveluiden käyttämiseen. Tämä ohje on osa koko Tenavakallion IT dokumenttia.

Tähän ohjeeseen on koottu vanhemmille ja johtokunnalle ohjeet pilvipalveluiden käyttämiseen. Tämä ohje on osa koko Tenavakallion IT dokumenttia. Tenavakallion pilvipalvelut palvelut vanhemmille Tervetuloa Tenavakallion Pilvipalveluiden käyttäjäksi! Tähän ohjeeseen on koottu vanhemmille ja johtokunnalle ohjeet pilvipalveluiden käyttämiseen. Tämä

Lisätiedot