Tiina Kaltiainen. Kirjastojen verkkosivujen käytettävyyden ja sisältöjen tarkastelua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiina Kaltiainen. Kirjastojen verkkosivujen käytettävyyden ja sisältöjen tarkastelua"

Transkriptio

1 Tiina Kaltiainen Kirjastojen verkkosivujen käytettävyyden ja sisältöjen tarkastelua Opinnäytetyö Kevät 2008 Kulttuurialan yksikkö, Seinäjoki Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma

2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö: Kulttuurialan yksikkö Koulutusohjelma: Kirjasto- ja tietopalvelu Tekijä: Kaltiainen, Tiina Työn nimi: Kirjastojen verkkosivujen käytettävyyden ja sisältöjen tarkastelua Ohjaaja: Mäkiniemi, Osmo Vuosi: 2008 Sivumäärä: 88 Liitteiden lukumäärä: 4 Tämän opinnäytteen tarkoituksena oli tutkia pääasiassa suomalaisten kirjastojen verkkosivujen käytettävyyttä ja etusivujen sisältöjä. Tutkimuksessa oli mukana 24 suomalaista ja 5 ulkomaista kirjastoa, joista enemmistö oli tieteellisiä kirjastoja. Tutkimuksessa hyödynnettiin aikaisempia tutkimuksia kirjastojen verkkosivujen käytettävyydestä ja verkkosivujen sisällöistä. Lisäksi opinnäytteessä tutustuttiin käytettävyyden osa-alueisiin ja sen arviointimenetelmiin. Tutkimuksessa luotiin myös katsaus Web 2.0 -palveluihin ja niiden hyödyntämiseen kirjastojen verkkosivuilla. Käytettävyyden tutkimusmenetelmänä käytettiin heuristista arviointia, jonka pohjana oli lähdeaineistojen pohjalta luodut kahdeksan heuristiikkaa. Etusivujen sisältöjä tutkittiin ottamalla näyttökuvia kirjastojen etusivuista ja tutkimalla niiden sisältöjä lähdeaineistossa esiintyneiden ajatusten ja mallien pohjalta. Etusivujen sisällön tarkastelussa havaittiin, että tiedottavat sisällöt ovat yleensä pääosassa kirjastojen etusivuilla. Lisäksi etusivut eivät olleet vielä erityisen käyttäjälähtöisesti suunniteltuja vaan sisältö oli jaoteltu kirjastonäkökulmasta. Uusia verkkopalveluita havaittiin tutkittujen kirjastojen verkkosivuilla vielä suhteellisen vähän. Eniten tarjolla oli RSS-syötepalveluita. Käytettävyyden arvioinnin tulosten perusteella arvioitiin, että vakavimmat käytettävyysongelmat kirjastojen verkkosivuilla liittyivät navigointiin ja terminologian käyttöön. Myös linkkitekstien erottavuuteen ja luettavuuteen kiinnitettiin huomioita. Käytettävyyden arvioinnissa suositeltiin käytettävän useampia arvioijia, sillä heidän arveltiin löytävän useampia ongelmia. Lisäksi suositeltiin käyttäjätestien tekemistä, koska käyttäjätestien avulla arvioitiin löydettävän erityisesti terminologiaan liittyviä ongelmakohtia. Asiasanat: käytettävyys, WWW-sivut, kirjastot

3 SEINÄJOKI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Thesis abstract Faculty: School of Culture and Design Degree programme: Library and Information Services Author/s: Kaltiainen, Tiina Title of the thesis: Usability and elements in library websites Tutor/s: Mäkiniemi, Osmo Year: 2008 Number of pages: 88 Number of appendices: 4 The goal of this thesis was to find out how usability has been taken into consideration in library web pages. Another aim of the study was to find out what kind of contents can be found in libraries' homepages and how user-centred the homepages are. An additional goal was to examine how much of Web 2.0 elements libraries have in their web pages. Usability was tested by heuristic evaluation. There were eight heuristics which were composed and modified from other heuristics for this evaluation. The contents of library homepages were evaluated by taking print screen shots of the homepages and by analyzing their contents. The evaluation confirmed that there were major usability problems in the use of terminology and in navigation as it has been stated in literature and in earlier researches. It is recommended to implement user tests in order to find usability problems especially in the use of terminology. The evaluation showed that library homepages were still quite library-oriented. A major portion of the space in layout was given to different kinds of news elements. There were not many Web 2.0 elements in library web sites yet. The most popular new service was RSS-feed. Keywords: usability, libraries, web page

4 SISÄLLYS OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ...2 THESIS ABSTRACT...3 KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO JOHDANTO Opinnäytteen tausta ja tavoitteet Tutkimusmenetelmät Opinnäytteen rakenne Aiemmat tutkimukset aiheesta Keskeiset käsitteet KIRJASTOJEN VERKKOPALVELUT Kirjaston verkkopalveluiden kehitys Verkkopalveluiden merkitys kirjastotyölle Uudet kirjastojen verkkopalvelut KIRJASTOJEN VERKKOSIVUJEN SISÄLLÖN JAOTTELU Tiedottavat sisällöt Kokoelmat Palvelut Yhteistyö MITÄ KÄYTETTÄVYYS ON? Saavutettavuus Verkkosivujen käyttäjät Kirjastojen verkkosivujen käyttäjät Miten Internetiä käytetään? Tyypillisiä kirjastojen verkkosivujen käytettävyysongelmia KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTIMENETELMÄT...26

5 5.1 Käyttäjätestit Asiantuntija-arviointi Heuristinen arviointi Arvioinnin toteuttaminen Asiantuntija-arviointi vs. käyttäjätestit KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTIKRITEERIT Konventio ja konsistenssi Etusivu Verkkotunnus Navigointi Navigoinnin toteuttaminen Välilehdet Teksti ja verkkokirjoittaminen Luettavuus ja kirjasimet Linkit Linkkien merkitseminen Linkkien otsikot Kuvat ja multimedia Värit Taulukko- ja CSS -taitto TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuskysymykset Tutkimusaineisto Sisällön analyysin toteuttaminen Heuristisen arvioinnin toteuttaminen Tutkimuksessa käytetyt heuristiikat Taustatiedot tarkasteltujen kirjastojen verkkosivuista TULOKSET Sisältöjen ja linkitysten tarkastelua kirjastojen etusivuilla Perustiedot verkkosivuista Käyttäjälähtöisten elementtien huomiointi...53

6 8.4 Uudet palvelut ja ominaisuudet Heuristiikkojen toteutuminen kirjastojen verkkosivuilla Käyttäjän sijainnin ilmoittaminen sivustolla Terminologian käyttö Verkkokirjoittamisen periaatteet Johdonmukaisuus ja navigoinnin selkeys sekä esteettömyys Linkkien selkeys ja linkkitekstien ymmärrettävyys Kuvituksen minimointi ja ladattavien tiedostojen linkitys Sisällön ja ulkoasun selkeys Esteettömyyden huomioiminen Yhteenvetoa käytettävyyden arvioinnista POHDINTA...70 LÄHTEET...72 LIITTEET...78

7 KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1. Luokitusrungon osa-alueet ja sisältöluokat...43 TAULUKKO 2. Yleisten ja tieteellisten kirjastojen etusivuilla esiintyneet linkkien aiheet tai linkkiotsikot tarkasteluajankohtana maalis-huhtikuussa TAULUKKO 3. Oikopolkujen aiheet kirjastojen etusivuilla...53 KUVA 1. Tiedottavien sisältöjen sijainti tarkasteltujen kirjastojen etusivuilla...50 KUVA 2. Esimerkkejä erilaisista otsikoista. Kuopion kaupunginkirjaston etusivun otsikointi vaatii käyttäjältä tulkintaa, kun taas Oulun kaupunginkirjaston otsikko on yksiselitteinen...56 KUVA 3. Nelli-portaali integroituna Oulun yliopiston kirjaston verkkosivujen alustaan.62 KUVA 4. Esimerkki samannimisistä linkeistä etusivuilla...63 KUVA 5. Esimerkki huonosti hyödynnetystä selaimen tilasta. Harmaa alue on selaimeen jäävää tyhjää tilaa. (http://libraries.mit.edu/search/)...65 KUVIO 1. Kirjastojen vastaukset verkkosivujensa kohderyhmistä...48

8 8 1 JOHDANTO Kirjastoilla on ollut omia verkkosivuja lähes 15 vuotta. Tänä aikana asiakaskäynnit kirjastojen verkkosivuilla ovat kasvaneet voimakkaasti ja vuonna 2006 verkkokäynnit yleisten kirjastojen verkkosivuilla olivat jo lähes fyysisten käyntien tasolla (Suomen yleisten kirjastojen tilastot 2006 [viitattu ] ). Myöskään tieteellisissä kirjastoissa verkkokäynnit eivät suinkaan ole olleet vähenemään päin. Kirjastot joutuvat yhä enemmän kilpailemaan muiden Internetissä olevien palveluntuottajien kanssa käyttäjien ajasta ja mielenkiinnosta. Tietoyhteiskunta on vahvasti verkottunut ja Internetistä on tullut yksi sosiaalisen kanssakäymisen kanava. Kirjastojen tehtävä on muun muassa tiedon jäsentäjinä ja tiedonlähteiden arvoijina korostuu Internetissä. Kirjastojen verkkosivujen käytettävyyttä ei ole tutkittu Suomessa kovinkaan paljon. Verkkosivujen käytettävyys vaikuttaa kuitenkin siihen, miten käyttäjä kokee verkkosivujen palvelevan hänen tarpeitaan ja löytääkö hän niiltä tarvitsemansa tiedon. Hyvin jäsennelty tieto käytettävyydeltään huonolla verkkosivulla jää käyttäjältä usein löytymättä. 1.1 Opinnäytteen tausta ja tavoitteet Tämä opinnäyte on tehty toimeksiantona Jyväskylän yliopiston kirjastolle ja sen aiheena ovat kirjastojen verkkosivut. Tavoitteena on selvittää, millaisia sisältöjä kirjastojen etusivut sisältävät. Toisena tavoitteena on arvioida kirjastojen verkkosivujen käytettävyyttä. Lisäksi opinnäytteessä tarkastellaan, kuinka kirjastot hyödyntävät tällä hetkellä uusia ns. Web 2.0 -ajatusmallin mukaisia verkkopalveluita. Opinnäytteen lopullisena tavoitteena on luoda katsaus kirjastojen verkkosivujen käytettävyyteen ja tuoda esille onnistuneita ratkaisuja sekä mahdollisia käytettävyysongelmia.

9 9 1.2 Tutkimusmenetelmät Opinnäyte koostuu alun kirjallisuuskatsauksesta sekä empiirisestä osiosta, jossa tarkastellaan 24 suomalaisen ja viiden ulkomaisen kirjaston etusivujen sisältöjä ja verkkosivujen käytettävyyttä. Etusivujen tarkastelussa sovelletaan sisällön analyysiä, ja verkkosivujen käytettävyyttä tarkastellaan heuristisella arviointimenetelmällä. Sisällön analyysi. kuuluu laadullisen tutkimuksen piiriin (Hirsjärvi, Remes & Joku 1997, 163). Sisällön analyysi voidaan jakaa aineistolähtöiseen sisällön analyysiin ja teorialähtöiseen sisällön analyysiin (Tuomi & Sarajärvi 2002, 97 99). Eskola ja Suoranta (2000, 187) toteavat, että sisällön analyysillä tarkoitetaan kirjavaa joukkoa tapoja luokitella ja järjestää laadullista aineistoa. Pietilä (1976) määrittelee sisällön analyysin joukoksi menettelytapoja, joiden avulla dokumentteja voidaan analysoida systemaattisesti ja objektiivisesti (Aitta 2004, 106). Sisällön analyysi sijoittuu Pietilän (1976, Aitan mukaan 2004, 106) mukaan tutkimuksen havaintojen teon ja tietojen keruun vaiheeseen. Sisällön analyysistä voidaan puhua myös termillä sisällön erittely. Näiden menetelmien ero on kuitenkin siinä, että sisällön erittely on sisällön määrällistä ja systemaattisista kuvailua varten soveltuva tutkimustekniikka (Tuomi & Sarajärvi 2002, 106). Tässä opinnäytteessä menetelmä on lähempänä sisällön erittelyä, mutta koska siinä on mukana myös sisällön analyysin piirteitä, menetelmästä käytetään yhtenäistä nimeä "sisällön analyysi". Teorialähtöisessä sisällön analyysissä aineiston analyysin luokittelu perustuu aikaisempaan viitekehykseen, joka voi olla teoria tai käsitejärjestelmä. Ensimmäinen vaihe teorialähtöisessä sisällön analyysissä on analyysirungon muodostaminen. Analyysirungon sisälle muodostetaan erilaisia luokituksia tai kategorioita aineistosta.(tuomi & Sarajärvi 2002, 116). Analyysirungosta tehdään luokitusrunko, joka on luettelo sisältöluokista. Pietilän (1976, Aitan mukaan 2004, 108) luokitusrunko on verrattavissa haastattelu-, kysely-, tai havainnointilomakkeeseen, koska siinä määritellään ne ilmiöt, joihin tutkittavassa sisällössä on kiinnitettävä huomiota. Tässä opinnäytteessä on käytetty menetelmänä juuri teorialähtöistä sisällön analyysiä. Sen soveltamisesta tässä opinnäytteessä käsitellään tarkemmin kappaleessa 7.3.

10 10 Heuristinen arviointi. Käytettävyyttä voidaan arvioida useilla eri menetelmillä. Heuristinen arviointi on yksi asiantuntija-arviointimenetelmistä, jossa ei ole mukana käyttäjää. Heuristisessa arvioinnissa arvioijat tarkastelevat heuristiikkojen eli erilaisia käytettävyysohjeiden ja sääntöjen toteutumista esimerkiksi verkkosivuilla. Tämän jälkeen arvioijat käyvät tulokset läpi ja antavat itsenäisesti löydetyille ongelmille vakavuusluokitukset. Heuristisesta arvioinnista ja sen soveltamisesta tässä opinnäytteessä kerrotaan tarkemmin kappaleessa Opinnäytteen rakenne Opinnäytteen kirjallisuuskatsausosuus koostuu luvuista 2-6. Luvussa 2 määritellään kirjastojen verkkopalveluiden kehitystä ja merkitystä kirjastotyölle. Luvussa 3 tarkastellaan kirjastojen verkkopalveluiden sisältöjen jaottelua aikaisempien tutkimusten ja kirjallisuuden pohjalta. Luvuissa 4-6 käydään läpi käytettävyyteen liittyviä aikaisempia tutkimuksia ja teoria-aineistoa sekä luodaan opinnäytteen tutkimuksessa käytettyjen heuristiikkojen teoreettinen tausta. Luvuissa 7 tarkennetaan käytettyjä tutkimusmenetelmiä ja niiden soveltamista tässä opinnäytteessä. Luvussa 8 tuodaan esille havaitut sisällöt ja käytettävyysongelmat sekä esitetään joitain yleisiä ajatuksia kirjastojen verkkosivujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Luvussa 9 pohditaan opinnäytetyöprosessia kokonaisuutena. 1.4 Aiemmat tutkimukset aiheesta Kirjastojen verkkosivujen käytettävyydestä on löydettävissä erityisesti ulkomaisia tutkimuksia. Myös kotimaisia tutkimuksia aiheesta löytyy, mutta ne keskittyvät pääsääntöisesti yleisten kirjastojen verkkosivuihin tai yhteen yksittäiseen tietokantaan tai portaaliin. Alla on listattu muutamia tässäkin opinnäytteessä lähteenä käytettyjä tutkimuksia sekä niiden pääsisältöjä. Aitta, M-R Suomalaisten yleisten kirjastojen web-sivujen sisältöjen ja käytettävyyden tarkastelu. Oulun yliopisto. Suomen kielen, informaatiotutkimuksen

11 11 ja logopedian laitos. Pro Gradu tutkielma. 10 Suomalaista yleisten kirjastojen verkkosivua. Heuristinen analyysi sekä sisällön analyysi. Liu, S Engaging users: the future of academic library website. College & Research Libraries 69 (1), ARL kirjastoa (USA). Sisällön analyysi, jossa näyttökuvien avulla tutkittiin kirjastojen etusivujen sisältöjä ja layoutia. Manzari, L. & Trinidad-Christensen, J User-centered design of a website for library and information science students: heuristic evaluation and usability testing. [verkkolehtiartikkeli]. Information technology and libraries 2006, Long island university library website. Heuristinen arviointi sekä käyttäjätestit. Riikonen, J Nelli-portaalin käytettävyys ja hyödyllisyys yleisen kirjaston asiakkaan tiedonhankinnassa [verkkojulkaisu]. Tampereen yliopisto: Informaatiotutkimuksen laitos. Pro Gradu -tutkielma. Nelli-portaali. Käyttäjätestit. Tolliver, R. L. ym Website redesign and testing with a usability consultant: lessons learned. [verkkolehtiartikkeli]. OCLC Systems & Services 21 (3), University of Michigan Art, architecture, engineering library website. Heuristinen arviointi, sektorihaastattelut (kirjastohenkilökunta), korttimenetelmä, prototyyppi-arviointi Lukkarila, S Nellitiedonhakuportaalin käytettävyys ja hyödyllisyys tutkimustyön tiedonhankinnan tukemisessa. [verkkojulkaisu]. Oulu: Oulun yliopisto. suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos. Informaatiotutkimus. Pro gradu -tutkielma Nelli-portaali. Ääneen ajattelu ja spesifit testitehtävät.

12 12 Perälä, R Käytettävyys digitaalisen kirjaston kulmakivenä: Tarkastelun kohteena NetLibraryn käyttö ja käytettävyys. [verkkojulkaisu]. Tampereen yliopisto: Tietojenkäsittelytieteiden laitos. Vuorovaikutteinen teknologia. Pro Gradu - tutkielma. NetLibrary. Käyttäjäprofilointi, heuristinen analyysi, käytettävyystesti, verkkolomakekysely Augustine, S. & Greene, C Discovering how students search a library web site: a usability case study. [verkkolehtiartikkeli]. College & Research Libraries Jul2002, Vol. 63 (4), University of Illinois at Chicago (Library). Aikarajoitteiset käyttäjätestit, ääneen ajattelu. 1.5 Keskeiset käsitteet Seuraavaksi määritellään tässä opinnäytteessä esiintyvät käsitteet, joiden lähteenä on käytetty pääasiassa Tietotekniikan termipankkia. Blogi Myös verkkopäiväkirja, nettipäiväkirja. WWW-sivusto, jonka merkinnät ovat päiväkirjamaisesti aikajärjestyksessä. Blogit käsittelevät usein yksityishenkilön elämää tai erityisiä mielenkiinnonkohteita. Muilla lukijoilla on usein mahdollisuus kommentoida blogin merkintöjä. Chat Verkkojuttelu. Kahden tai useamman käyttäjän reaaliaikainen viestien vaihto tietoverkossa. Etusivu WWW-sivu, jolta käsin WWW-sivuston selailu on tarkoitettu aloitettavaksi. Etusivusta voidaan käyttää myös sanaa pääsivu. Kotisivu -sanan käyttöä ei suositella, vaikka se esiintyykin englanninkielisissä yhteyksissä. Monikossa "kotisivut" viitataan usein yksityishenkilön WWW-sivuihin.

13 13 Internet Maailmanlaajuinen avoin tietoverkko, jonka tiedonsiirto perustuu TCP/IP (Transmission Control Protocol/ Internet Protocol) -protokollaan. Internet voidaan nykysuomen ohjeen mukaan kirjoittaa myös pienellä "internet". Pienellä kirjoittaessa sanassa ei käytetä väliviivaa esim. internetsivusto (vrt. Internet-sivusto). HTML Tulee sanoista Hypertext Markup Language. Merkintäkieli hypertekstin rakenteen ja ulkoasun kuvaukseen. HTMLkoodilla voidaan merkitä myös tekstin rakennetta, esimerkiksi otsikkotasot. Kirjasto 2.0 Kirjaston verkkopalvelu, joka hyödyntää Web ominaisuuksia. Kirjasto 2.0 on käyttäjäkeskeinen palvelu, joka hyödyntää vuorovaikutteisia tekniikoita ja mahdollistaa käyttäjien osallistumisen (Maness 2006, 3). Podcast -lähetys. Lataustiedoilla varustettujen ääni- ja videotiedostojen tilausperustainen lähetys vastaanottimeen internetin välityksellä. Lataustiedostojen vastaanottamisessa voidaan käyttää tietokonetta ja tiedostoja voidaan kuunnella esimerkiksi MP3-soittimella. Portaali Verkkopalvelu, joka tarjoaa omien sisältöjen lisäksi pääsyn muiden tuottamiin palveluihin. RSS-syöte Verkkosyöte, joka on toteutettu XML-koodilla. Verkkosyötteenä voidaan lähettää automaattisesti tieto verkkosivustoon tehdystä päivityksestä kyseistä palvelua haluavalle. Päivitykset voivat koskea esimerkiksi uutisia, blogeja tai vaikka kirjaston uutuusluetteloita. Web 2.0 Suhteellisen uusi käsite, joka kuvaa enemmänkin konsep-

14 14 tia kuin tiettyä tekniikkaa. Web 2.0 liittyy vahvasti ajatus sosiaalisesta mediasta, vuorovaikutuksesta sekä personoiduista palveluista. Blogit, wikit ja esimerkiks RSSpalvelut kuuluvat Web 2.0 konseptiin. Verkkosivusto Tiettyä organisaatiota, palvelua tai tiettyä aihetta käsittelevä kokonaisuus ja usean WWW-sivun joukko. Verkkosivustosta voidaan myös käyttää termejä WWWsivusto, internetsivusto tai sivusto. Wiki Verkkoyhteistyönä tuotettu verkkosivusto, jota käyttäjät muokkaavat ja käyttävät suoraan selaimella. Useimmat wikisivustot ovat avoimia kaikille, eikä niiden sisältöjä toimiteta tai hyväksytä etukäteen. Wiki-termillä voidaan myös viitata wikisivuston tekemiseen käytettävään ohjelmaan. WWW-sivu Internetissä julkaistu sivu, joka perustuu merkintäkieleen, ja jota voidaan esittää käyttäjän laitteistolla. Myös pienaakkosin kirjoitettua muotoa www-sivu voidaan käyttää.

15 15 2 KIRJASTOJEN VERKKOPALVELUT Verkkopalvelu on Internetin kautta saavutettava palvelu tai palveluiden kokonaisuus (Parkkinen 2002, 18). Verkkopalvelut ovat nykyään myös osa julkishallinnon organisaatioiden palveluita. Niiden avulla voidaan välittää aineistoa ja tietoa, tarjota neuvontaa ja koulutusta, antaa mahdollisuus palautteeseen, itsepalveluun, keskusteluun, suunnitteluun, osallistumiseen ja suoraan asiointiin. (Karhula 2003, 13). Tässä tutkimuksessa verkkopalvelut käsitetään palveluiksi, joita kirjastot tarjoavat verkkosivujensa kautta. 2.1 Kirjaston verkkopalveluiden kehitys Suomessa kirjastojen verkkopalvelut alkoivat yleistyä 1990-luvun puolessa välissä. Vuonna 1999 yleisistä kirjastoista 90 prosentilla oli käytössä Internet-yhteys ja 60 prosentilla oli lisäksi omat verkkosivut Internetissä. Vuonna 1999 kaikilla tieteellisillä kirjastoilla oli omat verkkosivut. (Kokkonen 1999,57). Vuoden 2002 alkupuoliskolla yleiset kirjastot olivat saavuttaneet korkeakoulukirjastot verkkosivujen tarjonnassa. Tuolloin 90 prosentilla yleisistä kirjastoista oli omat verkkosivut. Toukokuussa 2002 tehdyn kyselyn mukaan kirjastojen verkkotarjonta koostui omien verkkosivujen lisäksi omista kokoelmatietokannoista, verkkohakemistoista, omien kokoelmien linkittämisestä muuhun verkkoaineistoon, aihe- ja kohderyhmäsivustoista, erilaisista oppimisympäristöistä liittyen mm. tiedonhankintataitoihin, kirjallisuus-, kirjailija- ja musiikkitietokannoista sekä vuorovaikutteisista sivuista (Niinikangas & Näätsaari 2002, 64). Verkkopalvelut ovat yleisesti vähentäneet asiakkaiden fyysisiä kirjastokäyntejä verkkokäyntien samalla lisääntyessä voimakkaasti. Vuonna 2006 yleisissä kirjastoissa tilastoitiin 53 miljoona verkkokäyntiä. Määrä oli lähes yhtä suuri fyysisten käyntien kanssa ja kasvua edellisestä vuodesta oli lähes 13 prosenttia. (Suomen yleisten kirjastojen tilastot 2006 [viitattu ]). Tieteellisissä kirjastoissa verkkokäyntejä mitataan hieman eri tavalla, mutta sielläkin suunta verkkokäyntien kasvuun on selvä.

16 Verkkopalveluiden merkitys kirjastotyölle 2000-luvun asiakkaat odottavat kirjastopalveluiden löytyvän verkosta. Lisäksi he odottavat verkkopalveluilta laatua ja hyvää käytettävyyttä (Hakala 2005, 18 19). Verkkopalvelut tuovat kirjastoihin myös uusia asiakkaita. Yhä useammalla kirjastojen verkkosivut ovat ensimmäinen kontakti kirjastoon (Paavonheimo 2006, 47). Verkkopalveluiden lisääntyminen asettaa haasteita perinteiselle kirjastotyölle. Kirjastot ovat perinteisesti olleet tiedon välittämiseen erikoistuneita organisaatioita, jotka hankkivat, järjestävät ja saattavat käyttöön erilaisia tietoaineistoja (Jussilainen 2002, 55). Tämä osa-alue kirjastotyössä saa verkossa yhä tärkeämmän roolin. Tiedonhaussa käyttäjät odottavat tiedon olevan saatavilla nopeasti, helposti ja välittömästi (Lounasvuori & Sarmela 2005, 81 82). Ei siis ole sama, millaiset kirjastojen verkkosivut ovat ja millaisia palveluita niiden kautta tarjotaan. Perinteisten palveluiden lisäksi kirjastojen tulisi voida tarjota asiakkailleen myös uusia vuorovaikutteisia, personoituja, segmentoituja ja viihdyttäviä palveluita. 2.3 Uudet kirjastojen verkkopalvelut Internetistä on tullut yhä tärkeämpi kanava yksilön tiedonhankinnassa. Sähköpostin ja Internetin käyttö on rutinoitunut ja monipuolistunut. Internet on myös kommunikaatioväline ja erilaiset verkkojuttelut, sähköposti- ja viihdepalvelut ovat suosittuja. (Haasio & Savolainen 2004, 134). Kirjastot kilpailevat yhä voimakkaammin muiden Internetin palvelutarjoajien kanssa käyttäjien ajasta ja huomiosta (Casey & Savastinuk 2007, 4). Kirjaston uusista verkkopalveluista puhuttaessa esiin nousee väistämättä termi Kirjasto 2.0. Maness (2006, 3) ymmärtää Kirjasto 2.0:n olevan käyttäjäkeskeinen virtuaalinen yhteisö, jossa käyttäjät luovat ja ovat vuorovaikutuksessa sekä kirjastonhoitajien että muiden käyttäjien kanssa. Casey ja Savastinuk (2007, 5-6). puolestaan määrittelevät Kirjasto 2.0:n olevan malli jatkuvaan ja tavoitteelliseen muutokseen, joka valtuuttaa kirjaston käyttäjät osallistumaan käyttäjälähtöisten palve-

17 17 luiden tuottamiseen ja sisällönhallintaan. Kirjasto 2.0 hyödyntää Web 2.0:n sovelluksia, joiden avulla tavoitetaan uusia ja nykyisiä käyttäjiä. Kirjastojen verkkopalvelut voivat sisältää muun muassa seuraavia Web 2.0:n sovelluksia: Sisäiset blogit henkilökunnan ja organisaation sisäiseen keskusteluun ja vuorovaikutukseen Ulkoiset blogit kirjaston henkilökunnan ja käyttäjien väliseen keskusteluun RSS-syötteet kirjaston ajankohtaisten uutisten, tiedotteiden ja esimerkiksi uutuusluetteloiden välittämiseen käyttäjille Sisäiset wikit organisaation eri osastojen väliseen viestintään, yhteisölliseen oppimiseen ja hiljaisen tiedon jakamiseen Ulkoiset wikit yhteisössä olevan tiedon jakamiseen ja keräämiseen kirjaston ja käyttäjien toimesta Pikaviestit ja Chat interaktiiviseen tietopalveluun Podcasting -lähetykset videoiden ja audioviestien välittämiseen käyttäjille esimerkiksi kirjailijavierailuista, video-oppaista jne. Podcastinglähetyksissä voidaan hyödyntää myös RSS-palvelua, jonka avulla käyttäjät voivat pyytää syötteitä uusista podcasting-sisällöistä. Sosiaalisten verkkojen hyödyntäminen kirjaston näkyvyyden, vuorovaikutteisuuden sekä personoitujen verkkopalveluiden luomisessa. Sosiaalisia verkkoja ovat muun muassa Facebook, MySpace ja Flickr. (Casey & Savastinuk 2007, ). Blogit ja wikit ovat Web 2.0:n perusominaisuuksia. Blogien voidaan ajatella olevan uusi julkaisumuoto, kun taas wikit ovat uudenmuotoisia opintoryhmiä (Maness 2007, 5). Suomalaisista kirjastoista jo muutama toimii sosiaalisissa verkoissa. Kirjastojen näkyvyys internetin sosiaalisessa mediassa on kuitenkin vasta alussa ja vain harva hyödyntää uusia Kirjasto 2.0:n sovelluksia. (Kivimäki 2008, 10).

18 18 3 KIRJASTOJEN VERKKOSIVUJEN SISÄLLÖN JAOTTELU Aitta (2004, 32 41) jaottelee kirjastojen verkkosivujen sisällöt seuraavasti: tiedottavat sisällöt kokoelmat palvelut yhteistyötä esittelevät ja yhteistyössä toteutetut sisällöt. 3.1 Tiedottavat sisällöt Kirjaston verkkosivujen yhtenä tehtävänä on kertoa kirjaston palveluista, tietokannoista ja tiedostoista sekä antaa mahdollisuus siirtyä käyttämään näitä resursseja (Kirjastopoliittinen ohjelma 2001, 63). Kirjastojen verkkosivut voivat sisältää informaatiota kirjastosta ja sen toiminnasta, kirjaston aukioloajoista ja käyttösäännöistä ja kuvauksen kirjaston tarjoamista palveluista. Lisäksi verkkosivut voivat sisältää kirjaston vuosikertomuksia ja tietoa kirjaston organisaatiosta (Aitta 2004, 33 34). Kirjasto voi tiedottaa verkkosivuillaan erilaisista tapahtumista kirjastossa, kertoa uutisia ja ylläpitää esimerkiksi paikallista tapahtumakalenteria. Myös uutuusluettelot ja muista uusista palveluista tiedottaminen kuuluu kirjastojen verkkosivujen sisältöön. (Aitta 2004, 34). 3.2 Kokoelmat Ensimmäisiä kirjastojen tarjoamia verkkopalveluita olivat kokoelmatietokannan selaus ja haku sekä asiakkaiden omien tietojen selaus ja aineiston varausten tekeminen. Vuonna 2000 tehdyssä kyselyssä edellä mainittuja palveluita tarjosi yli 50 prosenttia kirjastoista ja aineistotietokannan selausta lähes 80 prosenttia kirjastoista. Muut palvelut olivat vielä tuolloin hyvin vähäisiä ja niitä vasta suunniteltiin. (Saarti 2000, 19). Kirjastojen verkkopalvelut ovat lisääntyneet vuodesta Kirjastot voivat tarjota

19 19 verkkosivuillaan esimerkiksi erilaisia viite- ja kokotekstitietokantoja kuten elektronisia lehtiä tai kirjoja. Kirjastot voivat myös tuottaa omia tietokantoja, kuten paikallisia aluetietokantoja. Verkkosivuilla ovat yleistyneet myös erilaiset Internetkokoelmat, joissa on vapaasti Internetistä saatavia resursseja aiheenmukaisesti organisoituna. (Aitta 2004, 36). Esimerkkinä kirjastojen tarjoamista organisoiduista Internet-resursseista on Makupalat, joka on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämä ja sen jäsentely perustuu WWW-hakupalveluille tyypilliseen teemajaotteluun (Niinikangas & Näätsaari 2002, 68). 3.3 Palvelut Kirjaston ei suinkaan tarvitse viedä kaikkia palveluitaan verkkoon. Verkkosivuilla on tarkoituksen mukaista tarjota palveluita, jotka toimivat siellä parhaiten ja jotka antavat lisäarvoa aikaan ja paikkaan sitomattomasta palvelusta (Juntumaa 2002, 30). Perinteisen tietopalvelun rinnalle tulee verkkotietopalvelu. Sen tavoitteena on toimittaa asiakkaille ja tiedon tarvitsijalle nopeasti oikeaa ja relevanttia tietoa. (Kirjastopoliittinen ohjelma 2001, 74 75). Tietopalveluksi voidaan laskea myös toimintamuodot, joilla kirjaston aineistoa ja kokoelmia tuodaan esille. Näitä ovat yleisissä kirjastoissa muun muassa yleisöluennot, näyttelyt ja satutunnit (Kekki & Salminen 2002, 28) sekä erilaiset kirjallisuusarviot ja uutuusluettelot. Tieteellisissä kirjastoissa tietopalvelun määritelmä on tiukempi. Verkkotietopalvelut voivat olla myös interaktiivisia kuten Kysy kirjastonhoitajalta palvelu. Muihin etätietopalveluihin kuuluu sähköpostilla ja elektronisten lomakkeiden avulla mahdollistettu tietopalvelu. Chat-pohjainen tietopalvelu tuo kirjaston verkkopalveluihin reaaliaikaisen vuorovaikutteisuuden. Tästä esimerkkinä on Helsingin kaupunginkirjaston igstietopalveluasema. (Aitta 2004, 39). Kirjastot voivat tarjota käyttäjille lisäksi esimerkiksi foorumeita käyttäjien tuottamien sisältöjen kuten erilaisten kirjallisuusarvosteluiden ja suositusten julkaisuun. Yleiset kirjastot voivat tarjota erityisaineistoja tai verkkosivuja myös eri aihepiireistä kuten musiikista, tai erikoisryhmille suunnattuja sivuja kuten lapsille tai vanhuksille suunnattuja verkkosivuja. Tieteellisten kirjastojen verkkosivuilla aihesivujen sisältö-

20 20 jen on mahdollista koostua tieteenalakohtaisista aihehakemistoista tai esimerkiksi kurssikirjallisuusluetteloista. Lisäksi verkkosivujen suunnittelussa voidaan ottaa huomioon eri asiakasryhmät kuten aloittavat ja valmistuvat opiskelijat, tutkijat jne. 3.4 Yhteistyö Internet-palveluita voidaan tuottaa valtakunnallisesti, alueellisesti tai paikallisesti (Aitta 2004, 40). Valtakunnallista yhteistyötä on muun muassa Kirjastot.fi ja Nelliportaali. Kirjastot.fi on valtakunnallinen yleisten kirjastojen kaikille avoin tiedonhaun ja kirjastopalveluiden kokonaisuus (Niinikangas & Näätsaari 2002, 70). Nelliportaali on Kansalliskirjaston kehittämä kansallinen tiedonhakujärjestelmä monitietokantahakuun ja se kokoaa yhteen sekä verkossa olevia vapaita että kirjastojen hankkimia elektronisia aineistoja (Lukkarila 2005, 25). Alueellisia yhteistyömuotoja ovat esimerkiksi yleisten kirjastojen kirjastokimpat. Nämä tarjoavat alueellisesti lähekkäin sijaitsevien kirjastojen kokoelmatietokantoja yhteisessä aineistorekisterissä. Muita yleisimpiä yhteispalveluita ovat yhteinen lainausvalvonta ja asiakasrekisteri. Osalla kirjastokimpoista on myös yhteinen verkkokirjasto. (Saarti 2000, 21). Paikallinen yhteistyö voi esimerkiksi tarkoittaa sitä, että kirjasto on antanut oman atk-kirjastojärjestelmänsä muiden oman kuntansa hallintokuntien käyttöön ja mahdollistanut esimerkiksi koulujen aineistojen rekisteröinnin ja lainausvalvonnan (Aitta 2004, 42). Saartin (2000, 21) selvitys osoitti tämäntyyppisen yhteistyön olevan vähäistä. Saartin tutkimuksesta on kuitenkin kahdeksan vuotta, joten nykytilanne saattaa olla jo toinen.

21 21 4 MITÄ KÄYTETTÄVYYS ON? Käytettävyyden käsitteelle ei ole yhtä yksiselitteistä määritelmää (Ovaska, Aula & Majaranta 2005, 3). Käytettävyys kuvaa menetelmiä ja teoriaa, jonka kautta käyttäjän ja sovelluksen yhteistoiminta pyritään saamaan tehokkaammaksi ja käyttäjän kannalta miellyttävämmäksi (Sinkkonen, Kuoppala, Parkkinen & Vastamäki 2002, 19). Käytettävyyden onnistuminen määritellään lopullisesti käyttäjän kokemuksena käytön onnistumisesta. Käytettävyys on aina käyttäjä- ja tilannekohtaista, siksi on ensisijaisen tärkeää tuntea ja tunnistaa käyttäjä. (Ovaska ym. 2004, 4). Nielsen (1993, 26 32) jakaa käytettävyyden osa-alueet viiteen osaan: Opittavuus: kuinka nopeasti tuotteen käyttö on opittavissa? Kuinka helppoa ensikertalaisen on suorittaa perustoimintoja käyttöliittymässä? Tehokkuus: Kuinka nopeasti käyttäjät suorittavat tehtävät sen jälkeen kun he ovat tutustuneet sovellukseen? Muistettavuus: Kuinka helppoa sovelluksen käyttäminen on sen oppimisen jälkeen, kun sovelluksen käytöstä on kulunut jonkin aikaa? Virheettömyys: Kuinka paljon käyttäjät tekevät virheitä ja kuinka vakavia ne ovat? Kuinka helppoa käyttäjien on toipua virheistä? Miellyttävyys: Kuinka miellyttävä tuote on käyttää? Käytettävyys on ennen kaikkea hyvää palvelua. Käytettävyys on myös huomaamatonta. Se huomataan vasta kun sitä ei ole. (McCracken 2004, xvii). Verkossa käyttäjä on kärsimätön ja hän tekee päätöksensä käyttää palvelua tai sivustoa nopeasti. Palveluntarjoajalla ei ole yleensä varaa turhauttaa käyttäjää, siksi käytettävyyteen tulee kiinnittää huomiota. Harvoin palvelu on niin ainutlaatuinen, että sitä käytetään, vaikka se ei olisi miellyttävää tai helppoa (Parkkinen 2002, 55). Huono käytettävyys vie myös työntekijöiden tehokkuutta ja aikaa, ei vain asiakkaiden. Käytettävyyden huomioiminen on organisaation johdon kannalta siis myös taloudellista. 4.1 Saavutettavuus

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät

Lisätiedot

Linssintarkastusjärjestelmän käyttöliittymän käytettävyyden arviointi

Linssintarkastusjärjestelmän käyttöliittymän käytettävyyden arviointi Linssintarkastusjärjestelmän käyttöliittymän käytettävyyden arviointi Diplomityöseminaari 1.3.2005 Kirsi Eulenberger-Karvetti Esityksen rakenne * Työn tausta * Työn tavoitteet * Katsaus käytettävyyteen

Lisätiedot

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun Uudistetun Janettiedonhakupalvelun kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto 17.3.15 Anne Pajunen YMP13S1 Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu tarjoaa hakumahdollisuuden

Lisätiedot

H Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi

H Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi H087-12 Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi Tämän dokumentin tarkoituksena on määrittää kilpailutukseen H087-12 liittyvää käytettävyyden arviointia Tässä

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti. Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto)

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti. Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto) Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti STKS Tietoaineistoseminaari 14.3.2012 Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto) tietoisku Oppiva kirjasto

Lisätiedot

Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen

Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen Varaslähtö käytettävyyspäivään 24.10.2007 FT Juha-Matti Latvala Taustani KM, luokanopettaja Tietotekniikka, teknologiakasvatus FT, psykologian

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Ammattikorkeakoulukirjastot I TAUSTATIEDOT 1.3 Asema kpl % Osuus % 1 amk-opiskelija 8965 77.2 2 amk-opettaja 1312 11.3 3 muu henkilökunn.

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Opintopolun esteettömyyshaasteet

Opintopolun esteettömyyshaasteet Opintopolun esteettömyyshaasteet Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö suosituksen julkaisuseminaari 31.3.2014 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Palvelun visio Kaikki tieto koulutuksesta kaiken

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Käyttäjätestaus. Mika P. Nieminen Käytettävyysryhmä Teknillinen korkeakoulu. Mika P. Nieminen, TKK 1

Käyttäjätestaus. Mika P. Nieminen Käytettävyysryhmä Teknillinen korkeakoulu. Mika P. Nieminen, TKK 1 Käyttäjätestaus Mika P. Nieminen Käytettävyysryhmä Teknillinen korkeakoulu Mika P. Nieminen, TKK 1 Miksi testataan? Sisältö Käytettävyyden arviointitapoja Käytettävyyden mittaus» käytettävyyden määritelmä»

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä

10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä 10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä Markus Ossi SEO Technician Klikkicom 2011-05-26 2 Henkilökuva Markus Ossi 32 vuotias ekonomi Tehnyt hakukoneoptimointia vuodesta 1998 Hakukoneoptimointiteknikk o Klikkicomissa

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Järjestelmän kriittisimmille toiminnallisuuksille (listattu alla), toteutetaan 1

Järjestelmän kriittisimmille toiminnallisuuksille (listattu alla), toteutetaan 1 1. Testattavat asiat Järjestelmän kriittisimmille toiminnallisuuksille (listattu alla), toteutetaan 1 selainyhteensopivuustesti käyttäen Suomessa eniten käytössä olevia selaimia. Uuden keräyksen lisääminen

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa JHS-keskustelutilaisuus 6. kesäkuuta 2013 Raino Vastamäki raino.vastamaki@adage.fi Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa KLO 14.45 15.15 Käytettävyys ja esteettömyys

Lisätiedot

Asiantuntija-arviointi Tampereen yliopiston kirjaston verkkosivujen käytettävyydestä

Asiantuntija-arviointi Tampereen yliopiston kirjaston verkkosivujen käytettävyydestä Asiantuntija-arviointi Tampereen yliopiston kirjaston verkkosivujen käytettävyydestä 26.4.2006 Marianne Partanen, Jari Tuokko ja Heli Vanamo Verkkosivujen käytettävyyden arviointi ilman käyttäjää...2 Heuristisen

Lisätiedot

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen Painetun aineiston saatavuus Suomessa Viikki 2.11.2011 Pentti Vattulainen Säädöspohjaisia tehtäviä: kokoelmat Vapaakappalekirjastot Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Maakuntakirjastot Varastokirjasto

Lisätiedot

JYKDOK FINNA. Sisällys. Käytettävyystestaussuunnitelma

JYKDOK FINNA. Sisällys. Käytettävyystestaussuunnitelma JYKDOK FINNA Käytettävyystestaussuunnitelma Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Tarkoitus... 2 1.2 Tuote... 2 1.3 Termit, määritelmät, lyhenteet, jne.... 2 1.4 Yleiskatsaus dokumenttiin... 2 2 Käyttäjien tarpeiden

Lisätiedot

Tiedonlähteille NELLIn kautta -

Tiedonlähteille NELLIn kautta - 28.8.2009 1 Tiedonlähteille NELLIn kautta - www.nelliportaali.fi/jy NELLI-portaali on tiedonhakujärjestelmä, joka tarjoaa pääsyn Jyväskylän yliopistossa käytettävissä oleviin sähköisiin aineistoihin kuten

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Ryhmäläisten nimet:

Ryhmäläisten nimet: 1 TJT10, kevät 2017 VERTAISARVIOINTILOMAKE Ryhmäläisten nimet: 1. 2. 3. Heuristinen arviointi käyttäen ohjeistuksessa olevaa heuristiikkalistaa. Tehdään vertaisarviointi käyttöliittymästä. Testi suoritetaan

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet

Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet Sisällysluettelo Julkaisujärjestelmä hallinta... 3 Joomla-järjestelmän ylävalikolla on seuraavia:... 3 Valikot... 4 Kategoriat ja artikkelit... 5 Lisäosat ja moduulien

Lisätiedot

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Mitä some antaa tutkijalle? Oma ääni kuuluviin Toimituksellisissa medioissa toimittaja päättää sisällön ja rakenteen somessa voit itse päättää, mitä

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009 Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate

Lisätiedot

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Joustavia polkuja toiselta asteelta korkea-asteelle 9.11.2015 - Jyväskylä

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Erikoiskirjastot somessa. Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija Eduskunnan kirjasto

Erikoiskirjastot somessa. Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija Eduskunnan kirjasto Erikoiskirjastot somessa Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija Eduskunnan kirjasto 20.12.2016 Sisältö - Somella on elinkaari - Some vaatii strategiaa - Some on kokonaisuuden osa - Eduskunnan kirjaston

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus käytettävyys Yleistä - 1 Käytettävyys on osa tuotteen laatuominaisuutta Käytettävyys on mittari, jolla mitataan tuotteen käytön tuottavuutta, tehokkuutta ja miellyttävyyttä.

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Sisäänkirjautuminen... 1 3. Palvelussa navigointi... 2 4. Laitteet... 2 5. Sisällönhallinta... 4 6. Soittolistat... 7 7. Aikataulut...

Lisätiedot

Porvoon kaupunginkirjasto: vastukset 2013

Porvoon kaupunginkirjasto: vastukset 2013 Porvoon kaupunginkirjasto: vastukset 2013 Vastauksia kielen mukaan Svar enligt språk Kieli - Språk swe fin 0 50 100 150 Vastaustapa - Svarsmetod Paperivastaus - papperssvar Sähköinen vastaus - elektroniskt

Lisätiedot

Käyttöohje Social News

Käyttöohje Social News Käyttöohje Social News 1.1. painos FI Social News Vapauta sisäinen uutistoimittajasi ja raportoi lähiseutusi kiinnostavat tapahtumat suurelle yleisölle ammattimediakumppaneiden kautta. Lataa ja asenna

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012 Tiedostot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi työpöydältä raahata

Lisätiedot

MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN

MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN Amkit-konsortion pedagoginen työryhmä selvitti keväällä 2008 IL-ydinainesanalyysin käyttöä. Selvityksestä kävi ilmi, että ydinainesanalyysin

Lisätiedot

FSD2805. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yleiset kirjastot 2010. Koodikirja

FSD2805. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yleiset kirjastot 2010. Koodikirja FSD80 Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yleiset kirjastot 00 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 0 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kirjastojen

Lisätiedot

Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta. PIKI-yhteistyö 10 vuotta Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere

Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta. PIKI-yhteistyö 10 vuotta Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta PIKI-yhteistyö 10 vuotta 31.10.2012 Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere Kirjastojärjestelmät toissapäivänä 70-luvulla aivan ensimmäiset järjestelmät hoitivat

Lisätiedot

Lausuntolomake Pvm: 11.3.2015 Standardiehdotus: ISO 2789 käännös

Lausuntolomake Pvm: 11.3.2015 Standardiehdotus: ISO 2789 käännös Lausuntolomake Pvm:.3.05 Standardiehdotus: ISO 789 käännös 7) 3.).. yl Academic libraray = Tieteellinen kirjasto - määritelmä on liian suppea, sen pitäisi sisältää myös tieteelliset erikoiskirjastot:...

Lisätiedot

Aluetietokantaselvitys

Aluetietokantaselvitys Aluetietokantaselvitys tilannekatsaus 3.4.2014 Petri Tonteri, petri.tonteri@tampere.fi Mistä kyse? Projektihakemuksen otsikko: "Selvitys aluetietokannoista ja niiden suhteesta kansalliseen metatietovarantoon"

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki. Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010 Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.fi Tammikuu 2011 Palvelukyselyn vastaajat sektoreittain yleinen kirjasto

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry Sosiaalisen median pelisäännöt FC Honka ry 16.05.2016 Honkalaisuus on tukemista, jakamista ja arvostamista Honkalaiseen perheeseen kuuluvat niin pelaajat kuin heidän läheisensä, joukkueiden ja seuran toimijat

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena tai etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Tämä opas on luotu verkkosivujen omistajille, verkkosivujen hankkimista

Tämä opas on luotu verkkosivujen omistajille, verkkosivujen hankkimista Tämä opas on luotu verkkosivujen omistajille, verkkosivujen hankkimista suunnitteleville sekä kaikille verkkosivujen kehittämisestä kiinnostuneille. Tässä oppaassa keskitytään perusasioihin, joiden korjaaminen

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

YLEISTEN KIRJASTOJEN YHTEINEN VIESTINTÄ JA VIESTINTÄKETJU

YLEISTEN KIRJASTOJEN YHTEINEN VIESTINTÄ JA VIESTINTÄKETJU YLEISTEN KIRJASTOJEN YHTEINEN VIESTINTÄ JA VIESTINTÄKETJU Marraskuu 2016 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Yleisten kirjastojen keskuskirjasto - Kirjastot.fi YKN:n viestintäryhmä Mukana:

Lisätiedot

Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot. Linnea2-konsortion yleiskokous, Jyrki Ilva

Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot. Linnea2-konsortion yleiskokous, Jyrki Ilva Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot Linnea2-konsortion yleiskokous, 22.11.2011 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Yliopistojen uusi rahoitusmalli ja julkaisutiedot Yliopistojen uutta

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK.

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK. Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK 25.10.2012 Mikä toimii painettuna, toimii harvemmin verkossa Tekstin kirjoittamisen säännöt ja tyylilajit vaihtelevat eri medioissa. Verkkotekstin

Lisätiedot

1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne

1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne Selkoheuristiikat 1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne 1.1 Onko informaation määrä sivua kohti riittävän pieni? 1.2 Onko sivupohja rakenteet ja toiminnot toteutettu niin, että

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Kangasniemen yrityshakemisto KÄYTTÖOHJE YRITTÄJÄLLE. KANGASNIEMEN KUNTA yrityshakemisto.kangasniemi.fi

Kangasniemen yrityshakemisto KÄYTTÖOHJE YRITTÄJÄLLE. KANGASNIEMEN KUNTA yrityshakemisto.kangasniemi.fi 2015 Kangasniemen yrityshakemisto KÄYTTÖOHJE YRITTÄJÄLLE KANGASNIEMEN KUNTA yrityshakemisto.kangasniemi.fi 1 Sisällysluettelo 1. Sivustolle rekisteröityminen... 2 2. Yrityksen lisääminen... 3 2.1. Yritystiedot...

Lisätiedot

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden

Lisätiedot

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi?

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? DSpace-käyttäjäryhmän tilastoseminaari Kansalliskirjaston auditoria, 3.11.2009 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Miksi verkkopalveluiden

Lisätiedot