Lapin liiton kannanotto Kemijoki Oy:n ulkoistamissuunnitelmaan

Transkriptio

1 Kehitysministeri Pekka Haavisto Kemijoki Oy:n hallituksen jäsenet Lapin liiton kannanotto Kemijoki Oy:n ulkoistamissuunnitelmaan Kemijoki Oy on Suomen merkittävin vesivoiman ja vesivoimaan liittyvien palveluiden tuottaja. Sen sähkönmyynnin liikevaihto on ollut n. 40 M /v koko 2000-luvun ajan. Yhtiön taloudellinen tilanne on vakaa ja taseen loppusumma on 460,5 M. Kemijoki Oy omistaa voimalaitoksia, tekoaltaita, niihin liittyviä patoja, maa-alueita, erilaisia koneita ja laitteita sekä rakennuksia. Suomen valtio omistaa enemmistön Kemijoki Oy:n osakepääomasta. Lappilaisia pienomistajia ovat Rovakairan tuotanto Oy, Rovaniemen Energia Oy ja Lapin sähkövoima Oy. Syyskuussa 2013 Kemijoki Oy:n hallitus julkisti aloittavansa selvitystyön uudesta toimintamallista, jonka tavoitteena on ulkoistaa merkittävä määrä nykyisistä toiminnoista palvelutoimittajille. Uuden toimintamallin myötä Kemijoki Oy on muuttumassa vesivoiman tuottajasta tilaaja- ja asiantuntijaorganisaatioksi. Kemijoki Oy:n vakinaisen henkilöstön määrä on nyt 184 henkilöä. Kun yhtiö siirtyy uuteen toimintamalliin, merkitsee se noin 100 työntekijän siirtymistä sopimuskumppanien palvelukseen ja lisäksi toteutetaan henkilön vähennys irtisanomisten ja luonnollisen poistuman kautta. Yhtiön palvelukseen jäisi noin 25 henkilöä. Lapin liitto pitää Kemijoki Oy:n supistamista maakunnan kannalta ei-toivottavana ratkaisuna ja korostaa, ettei hanke tue Lapin energiastrategiassa yhdessä sovittuja vesivoimaa koskevia tavoitteita. Maakunnan tavoitteena on lisätä vesivoiman tuotantoa ja toteuttaa Kemihaaran alueelle tätä varten tekoallas. Altaan avulla ratkaistaisiin myös Rovaniemen tulvasuojelu. Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaa valmistellaan parhaillaan ja yhtenä tulvavahinkojen estämisvaihtoehtona selvitetään Kemihaaran tekoallasta. Mikäli allas nähdään parhaana ja ainoana vaihtoehtona saavuttavat tulvasuojelun tavoitteet, on olemassa laillinen mahdollisuus purkaa ao. aluetta koskeva Natura-päätös.

2 Kemihaaran alueen tulevaan maankäyttöön tullaan ottamaan kantaa tulvaryhmän esitykset huomioon ottaen parhaillaan Lapin liitossa meneillään olevassa maakuntakaavassa. Lapin liitto on myös hämmästynyt kiireestä, jolla uutta toimintamallia ollaan panemassa toimeksi. Liitto pitääkin tarpeellisena, että jokiyhtiössä otetaan aikalisä, jotta uuden toimintamallin valmistelu voi tapahtua kaikki vaihtoehdot ja vaikutukset huomioon ottaen sekä henkilöstön huomioimisen hyvän hallinnon edellyttämällä tavalla. Lapin liitto pitää toimintojen uudelleenjärjestelyjen reunaehtoina, että Kemijoki Oy:n hallitus ja Suomen valtio yhtiön suurimpana omistajana 1. toteuttavat ainoastaan sellaisia toimia, jotka ovat itse Kemijoki Oy:n kannalta selkeästi hyödyllisiä, 2. turvaavat monipuolisen vesivoimaosaamisen ja sen kehittämisen säilymisen Lapissa, 3. harjoittavat vastuullista, arvostavaa ja avointa henkilöstöpolitiikkaa ja hoitavat uudistuksen mahdollisimman pienillä henkilöstö- ja työllisyysvaikutuksilla, 4. turvaavat uutta toimintamallia suunnitellessaan ja toteuttaessaan omistajien puolueettoman ja tasa-puolisen kohtelun, 5. ottavat resurssi- ja säätöenergian osalta korostetusti huomioon kilpailuoikeudelliset näkökohdat ja turvaavat säätövoimaa koskeva päätösvallan pysymisen suomalaisissa käsissä ja 6. järjestävät yhtiön omaisuuden hallinnan ja hoidon ensiluokkaisella tavalla. Lapin liitto toivoo myös, että valtio-omistaja harkitsisi omistajaintressinsä laatua Kemijoki Oy:ssä olisiko energiahuoltovarmuudesta huolehtiminen sellainen erityistehtävä, että omistajaintressi voitaisiin nähdä strategiseksi taikka voitaisiinko jokiyhtiö määritellä valtion erityistehtävää hoitavaksi yritykseksi. Markus Lohi Mika Riipi

3 Hallituksen puheenjohtaja Maakuntajohtaja Liite: Muistio

4 MUISTIO - Malttia Kemijoki Oy:n uudistamiseen Kemijoki Oy 59 vuotta sitten perustettu Kemijoki Oy on Suomen merkittävin vesivoiman ja vesivoimaan liittyvien palveluiden tuottaja. Yhtiö omistaa 20 vesivoimalaitosta, joista 16 sijaitsee Kemijoen vesistöalueella, kaksi Lieksanjoessa ja kaksi Kymijoessa. Lisäksi se säännöstelee Lokan ja Porttipahdan tekojärviä sekä Kemijärveä ja Olkkajärveä. Voimalaitosten tuottama sähköenergia myydään omakustannushintaan yhtiön vesivoimaosakkaille (nk. Mankala-periaate). Lappilaisia pienomistajia Kemijoki Oy:ssa ovat Rovakairan tuotanto Oy, Rovaniemen Energia Oy ja Lapin sähkövoima Oy. Suomen valtio omistaa enemmistön Kemijoki Oy:n osakepääomasta. Kemijoki Oy:n osakkaat Vesivoimaosakkeet % Rahaosakkeet % Koko osakepääoma % Suomen valtio 52,37 50,10 Fortum Power and Heat Oy 63,79 15,40 17,50 Lapin sähkövoima Oy 10,62 9,28 9,34 UPM-Kymmene Oyj 19,00 3,45 4,13 Helsingin kaupunki 3,91 0,81 0,94 Rovakairan tuotanto Oy 1,64 0,66 0,70 Rovaniemen Energia Oy 1,04 0,37 0,40 Kemijoki Oy 17,65 16,89 Omistajaohjauksen näkökulmasta valtionyhtiöt jaetaan kolmeen kategoriaan. Osalle niistä on sälytetty jokin erityistehtävä, osa on strategisia yhtiöitä ja kolmannelle ryhmälle on annettu yksinomaan finanssitavoite. Kemijoki Oy kuuluu viimeksi mainittuun ryhmään eli se on kaupallisesti toimiva yhtiö, jossa valtiolla on omistajana ainoastaan sijoittajaintressi. Tavoitteena on kannattavuus ja kustannustehokkuus. Omistajaohjauksesta vastaa kehitysministeri Pekka Haavisto. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan valtion omistajapolitiikan ja omistajaohjauksen ensisijainen tavoite on yhtiöiden kehittäminen ja omistaja-arvon

5 pitkäjänteisen kasvun tukeminen. Tavoitteena on myös yhtiöiden toiminnan vastuullisuuden edistäminen ja varmistaminen. Keskeisiä lähtökohtia ovat mm. avoin ja johdonmukainen omistajan käyttäytyminen sekä kaikkien omistajien huomioon ottaminen. Yhtiöiden henkilöstöpolitiikan tavoitteena tulee olla, että yhtiöt ovat esimerkillisiä työnantajia, jotka noudattavat tehtyjä työmarkkinasopimuksia ja jotka jatkuvasti ja aloitteellisesti kehittävät henkilöstöpolitiikkaansa. Kemijoki Oy: n sähkönmyynnin liikevaihto on ollut n. 40 M /v (36 Me-43 M ) koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2012 se oli 39 M. Yhtiön taloudellinen tilanne on vakaa ja taseen loppusumma on 460,5 M. Kemijoki Oy, avaintunnusluvut 2012 Milj. euroa Liikevaihto 39,4 Liiketoiminnan muut tuotot 11,8 Liiketoiminnan kulut pl. kiinteistövero 36,9 Kiinteistövero 17,2 Henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot 10,2 Tilikauden tulos 0,6 Taseen loppusumma 460,5 Bruttoinvestoinnit 11,8 Tutkimus- ja kehitystoiminta 0,2 Omavaraisuusaste 20,6 Koska Kemijoki Oy toimii omakustannusperiaatteella, ei taloudellisten tunnuslukujen arviointi ole tarkoituksenmukaista liiketoiminnan taloudellisen aseman tai tuloksen ymmärtämiseksi. Yhtiön tuottaman sähkön todellinen arvo vaihtelee tuotannon määrästä ja markkinahinnasta riippuen. Mankala-yhtiössä omistajat saavat sähkön omakustannushintaan, mikä Kemijoki Oy:ssä on merkinnyt noin 200 milj. euron vuotuista tulosta.

6 Vuonna 2000 Kemijoki yhtiössä oli henkilöstöä 372 henkeä, vuonna 2012 enää 184 henkilöä. Kemijoki Oy omistaa voimalaitoksia, tekoaltaita, niihin liittyviä patoja, maa-alueita erilaisia koneita, laitteita ja rakennuksia. Uusi toimintamalli perustuu toimintojen ulkoistamiseen Syyskuussa 2013 Kemijoki Oy:n hallitus julkisti aloittavansa selvitystyön uudesta toimintamallista, jossa yhtiö ulkoistaisi merkittävän määrän nykyisistä toiminnoistaan palvelutoimittajille. Uuden toimintamallin myötä Kemijoki Oy on muuttumassa vesivoimantuottajasta tilaaja- ja asiantuntijaorganisaatioksi. Kemijoki Oy:n vakinaisen henkilöstön määrä on nyt 184 henkilöä. Jos Kemijoki Oy päätyy selvityksen perusteella siirtymään uuteen toimintamalliin, tarkoittaa se julkisuudessa olleiden tietojen mukaan noin 100 yhtiön työntekijän siirtymistä sopimuskumppanien palvelukseen ja lisäksi alustavan arvion mukaan toteutettaisiin henkilön vähennys irtisanomisten kautta. Yhtiön palvelukseen jäisi noin 25 henkilöä. Toimitusjohtaja Timosen Yleisradiolle antaman haastattelun mukaan käynnistettävän selvitystyön taustalla ovat merkittävästi vähentyneet investointitarpeet, minkä johdosta yhtiöllä on tarve sopeuttaa toimintaansa ja kustannustasoaan vastaamaan yhtiön toimintaa tulevaisuudessa. Toimenpiteiden tavoitteena on parantaa yhtiön kustannustehokkuutta ja saavuttaa arviolta 4-6 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Avoimia kysymyksiä On selvää, että yrityksen pitää sopeuttaa toimintojaan toimintaympäristönsä muutoksiin. Tavoitteena kustannustehokkuus on tietysti hyvä. Kemijoki Oy on kuitenkin useana vuotena ollut Pohjoismaiden tehokkain vesivoimantuottaja. Nekin yhtiöt, jotka ovat ulkoistaneet toimintojaan, ovat tässä vertailussa hävinneet Kemijoki-yhtiölle. Ulkoistaminen ei siis automaattisesti tuo kustannussäästöjä. Tämä on huomattu mm. useassa kunnassa, joissa ostopalvelujen hinnat ovat nousseet selvästi palkkoja enemmän ja ulkoistamisia on jouduttu purkamaan. Toimintojen ulkoistamista ja henkilöstön vähentämistarvetta perustellaan myös investointien vähenemisellä. Yhtiön vuosikertomusten mukaan investointitahdin on vielä vuonna 2012 suunniteltu pysyvän samanlaisena ainakin vuoteen 2017 asti: Voimalaitosten tehonnostoja ja peruskorjauksia jatketaan investointisuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2013 lopulla alkaa Pankakosken toisen koneiston, peruskorjaus. Vuonna 2014 alkaa Seitakorvan toisen koneiston tehonnosto Sierilän voimalaitoshankkeen pitkittyneen lupakäsittelyn vuoksi hankkeen toteuttamisaikataulua muutettiin jälleen.

7 Nämä edellä esitetyt seikat herättävät useita kysymyksiä, Mitkä ovat toimintojen ulkoistamisen ja yhtiön supistamisen todelliset motiivit? Kuka hyötyy kannattavasti toimivan vesivoimaosaajan pilkkomisesta ja alasajosta? Mikä on valtion intressi olla sijoittajaomistajana muutaman kymmenen hengen yhtiössä? Onko tarkoitus siirtää strategisimmatkin toiminnot yhtiön ulkopuolelle? Miten vesivoimaosaamisen kehittäminen voidaan tässä mallissa turvata? Miten turvataan kaikkien osapuolten tasapuolinen kohtelu uudessa toimintamallissa? Miten suunnitellut muutokset vaikuttavat paikallisen väestön suhtautumiseen yhtiöön ja sen tuleviin uudishankkeisiin? Mitkä ovat yhtiön kokemukset Kymijoen ja Lieksanjoen laitosten ulkoistetun paikalliskäytön ja kunnossapidon kustannuksista ja laadusta omaan vastaavaan toimintaan verrattuna? Säätövoiman arvo kasvaa Säätövoima on sähköntuotannossa säädettävissä oleva tuotantokapasiteetti, jota tarvitaan jatkuvasti pitämään sähkön kulutus ja tuotanto tasapainossa. Säätövoiman ja reservien tarve johtuu toisaalta kulutuksen, toisaalta joidenkin tuulivoiman kaltaisten tuotantomuotojen vaihteluista. Säätövoiman tarve, kysyntä ja arvo tulevat kasvamaan, kun säätämätöntä energiakapasiteettia rakennetaan Kataisen hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti lisää. On arvioitu, että Suomeen suunnitteilla olevan 2500 megawatin tuulivoiman lisärakentaminen vaatii MW uutta tunnin sisäistä ja MW vuorokauden sisäistä säätötehoa. Kemijoki Oy:n tapauksessa omistajien tasapuolinen kohtelu tulee tarkasteltavaksi erityisesti silloin, kun päätetään säätövoiman hallinnan allokoinnista. Jos Kemijoki Oy:n valvomotoiminta ulkoistetaan tai siirretään Fortumille, kuinka nykyiset omistajat pääsevät tasavertaisesti hyötymään odotettavissa olevasta arvon noususta. On uhkana, että

8 synnytetään rakenne, jossa hyöty ei tule tasapuolisesti kaikille omistajille perustuotannon erottaminen reserveistä ja säätövoimasta ei laitosten käytön siirtämisen jälkeen ole enää mahdollista. Ei ole hyväksyttävää, että nykyiset omistajat joutuisivat eriarvoiseen asemaan. Säätövoima on myös kansallisesti strategista omaisuutta. Suomen on oltava omavarainen sähkön ja myös säätövoimakapasiteetin suhteen. Vaikka markkinat integroituvat, ei Suomessa voida olla toisten varassa ei sähkön perustuotannon, reservien eikä säätövoiman suhteen. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin tulee kattaa kulutus kaikissa tilanteissa, myös sähköntuonnin ollessa estyneenä. Huoltovarmuuden kannalta edistetään kotimaisten energialähteiden käyttöä. Henkilöstö on yhtiön tärkein voimavara Kemijoki Oy:n omaisuuden hoidon kannalta voimaloiden, ympäristön ja muiden rakenteiden kunnossapito on keskeisessä asemassa. Voidaan olettaa, ettei kunnossapidon henkilöstö voi hoitaa tehtäviä toiminta-alueen ulkopuolelta. On tärkeää, että ko. henkilöstö sijoittuu tulevaisuudessakin jokivarren kuntiin. Myös rakentamiseen liittyy erityisosaamista jonka menettäminen alueelta olisi suuri tappio. Uudistusta viedään käytäntöön nopealla aikataululla Lapin liitto on hämmästynyt kiireestä, jolla uutta toimintamallia ollaan panemassa toimeksi. Ensimmäisissä tiedotteissa puhuttiin kahden vuoden siirtymäajasta. Nyt toimiin aiotaan alkaa jo tulevan vuoden alkupuoliskolla siis muutaman kuukauden kuluessa. On kyseenalaista, voidaanko henkilöstön orientoituminen ja tasavertainen osallistuminen näin suurten asioiden valmisteluun taata näin nopealla etenemisaikataululla ja kyetäänkö uuden toimintamallin kaikki vaihtoehdot ja vaikutukset ennakoimaan ja ottamaan huomioon. Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma on valmistumassa

9 Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaa valmistellaan parhaillaan. Yhtenä tulvavahinkojen estämisvaihtoehtona selvitetään Kemihaaran alueelle sijoittuvaa tekoallasta. Mikäli allas nähdään parhaana ja ainoana vaihtoehtona saavuttaa tulvasuojelun tavoitteet, on olemassa laillinen mahdollisuus purkaa ao. aluetta koskeva Natura-päätös. Menettelytavat ovat olemassa. Allasta ei kuitenkaan ole taloudellisesti mahdollista toteuttaa pelkästään tulva-altaana. Jos altaan käyttö energiatuotannossa olisi mahdollista, sen toteuttamisesta ja kustannuksista huolehtisi Kemijoki Oy. Tulvasuojelu toteutuisi näin ilman kuntien ja yksityisten rahallista panosta. Kemihaaran alueen tulevaan maankäyttöön tullaan ottamaan kantaa tulvaryhmän esitykset huomioon ottaen parhaillaan Lapin liitossa meneillään olevassa maakuntakaavassa.