Alueellinen verkkosuunnittelu ja Lapin, Meri-Lapin sekä Oulun seudun aluesuunnitelmat Petri Parviainen

Transkriptio

1 Fingridin Verkkotoimikunta, Rovaniemi Alueellinen verkkosuunnittelu ja Lapin, Meri-Lapin sekä Oulun seudun aluesuunnitelmat Petri Parviainen

2 Sisällys Verkkosuunnittelun periaatteet Alueellinen verkkosuunnittelu Lappi Merri-Lappi Oulun seutu Jatkotyö

3 Verkkosuunnittelun periaatteet Pirttikosken uuden 400/220 kv muuntajan asennustyöt vuonna 2015 Työnjohtaja Laakson nostoryhmä Haapajärven risteilypylvään juurella kesällä 1948.

4 Kantaverkon kehittämisen ja kunnonhallinnan keskeiset tavoitteet Turvallisuus Käyttövarmuus Riittävä siirtokapasiteetti Ympäristö ja maankäyttö Kustannustehokkuus Osaaminen Vuorovaikutus

5 Verkkosuunnittelu on kansainvälistä yhteistyötä, mikä pohjautuu kansallisiin suunnitelmiin TYNDP/Baltic Sea area Kansalliset 10-v. kehityssuunnitelmat Alueelliset verkkosuunnitelmat Suomessa 3-5 v. välein SE1 60 SE Rajasiirtoyhteyksien siirtokapasiteetit (MW) Käytössä SE Rakenteilla (550) SE SE SE SE

6 Alueellisen voimansiirtoverkon suunnittelu 1. Lappi 2. Meri-Lappi 3. Oulu 4. Kainuu 5. Pohjanmaa 6. Keski-Suomi 7. Savo-Karjala 8. Porin ja Rauman seutu 9. Häme 10. Kaakkois-Suomi 11. Varsinais-Suomi 12. Uusimaa Suomi on jaettu 12 suunnittelualueeseen, jotka on muodostettu maantieteellisin ja sähköteknisin perustein Jokaisen alueen siirtokyvyn riittävyys varmistetaan aluesuunnitelmalla 3 5 vuoden välein Suunnittelussa huomioidaan kantaverkon lisäksi Fingridin ja muiden yhtiöiden omistamat suurjännitteiset jakeluverkot sekä niiden kehityssuunnitelmat ja -tarpeet. 6

7 Alueellisen verkkosuunnittelun eteneminen Ennusteiden kerääminen Verkon kuntotietojen kerääminen Käytön kipukohtien kartoittaminen Verkkomallin rakentaminen Verkkoratkaisujen IDEOINTI Kehittämistarpeiden tunnistaminen Vikatilanteiden simulointi Ratkaisujen tarkistaminen laskelmin Ratkaisujen toteutettavuuden tarkistaminen Johtojen ja asemien esisuunnittelu

8 LAPPI

9 Toimintaympäristön muutokset Sähkön kulutuksen ja tuotannon muutokset: Tuotantorakenteen muutosta vaikea ennustaa. Sähkön hintakehitys heikentänyt perinteisen tuotannon kannattavuutta. Tuulivoimaa rakennettaneen tulevaisuudessa ilman tukia. Tuulivoimasuunnitelmien toteutumista seurataan. Boreal Bioref Biojalostamo Kemijärvelle? Kaivokset? Elspot viikottaiset keskihinnat (EUR/MWh) 70 60? Suomen aluehinta Systeemihinta

10 Siirtojen kehittyminen Tuotannon ylijäämä on kasvanut tuulivoiman myötä Kulutus on kasvanut lähinnä kaivoksilla

11 Lapin sähköntuotanto

12 LAPPI KOLARI VANHA MUONIO Isoniemen 220 kv kytkinlaitos ja toinen 220/110 kv muuntaja (2020) RAUTUVAARA KOLARI ÄKÄSLOMPOLO YLLÄSJÄRVI KURTAKKO SIRKKA KITTILÄ LEVI SUURIKUUSIKKO ISONIEMI KAUKONEN KUOLAJÄRVI PORTTIPAHTA KURITTUKOSKI VAJUKOSKI MATARAKOSKI SATTANEN KELUKOSKI SODANKYLÄ JOUKHAISSELKÄ KURKIASKA AIHKIPALO KEVITSA Vajukosken sähköaseman 110 kv perusparannus (2023) Vajukosken toinen 220/110 kv muuntaja (2016) KOKKOSNIVA UTSJOKI LUOSTO PELKOSENNIEMI VIRTANIEMI KAITAKOSKI Fingridin 400 kv verkko Fingridin 220 kv verkko Fingridin 110 kv verkko Muiden omistama verkko PELLO Meltauksen 110 kv perusparannus (2024) MELTAUS PYHÄTUNTURI VUOSTIMO Kemijärven 220/110 kv muuntoasema (toteutus riippuu biojalostamohankkeesta) KURSU SALLA Ivalon 220 kv perusparannus (2023) IVALO NELLIMÖ TURTOLA HANHIKOSKI HONKAKERO KEMIJÄRVI Ossauskoski - Kalix 220 kv poistetaan käytöstä (2016) *Uusi Keminmaa Taivalkoski 110 kv voimajohto (2019) Kolmas vaihtosähköyhteys Ruotsiin (2025) Keminmaan 400 kv (2018) ja 110 kv (2024) perusparannus Isohaaran 110 kv uusiminen (2021) Petäjäskosken 220 kv OINAANVAARA uusiminen ja toinen PORTIMOKOSKI 400/220 kv muuntaja VALAJASKOSKI (2016) YLITORNIO SELLEE KEMINMAA TORNIO KITKIÄISVAARA VEITSILUOTO AJOS PETÄJÄSKOSKI TERVOLA TAIVALKOSKI ISOHAARA KITTILÄNJÄRVI OSSAUSKOSKI NIVAVAARA PALKISENTIE PERMANTOKOSKI Taivalkosken 110 kv ja 220 kv kytkinlaitosten perusparannus (2016) *Kittilänjärven 110 kv kytkinlaitos ja Taivalkoski- Kittilänjärvi 110 kv johto VANTTAUSKOSKI Ossauskosken 220 kv perusparannus (2016) RANUA ASMUNTI PIRTTIKOSKI SEITAKORVA Pirttikosken 220 kv uusiminen (2025) JUMISKO POSIO AHOLA VIIPUSJÄRVI RUKA KUUSAMO PORTTIPAHTA KURITTUKOSKI VAJUKOSKI KEVITSA

13 Kaivoshankkeita Suomessa Kittilän kultakaivos Hannukainen rautakaivos Rompas Kulta- ja uraaniesiintymä (suunnitteilla) Suhanko palladiumesiintymä (suunnitteilla) Pyhäsalmi kupari- ja sinkkikaivos (suljetaan 2019) Elijärvi kromikaivos Laivakangas kultakaivos Hitura (keskeytetty) nikkeli- ja kuparikaivos Kevitsa kupari- ja nikkelikaivos Sokli fosfaattiesiintymä (keskeytetty) Pahtavaara kultakaivos (toiminta keskeytetty) Sakatti kupari- ja nikkelikaivos (suunnitteilla) Mustavaara vanadiinikaivos (suunnitteilla) Punasuo talkkikaivos (Lahnaslampi suljettu) Talvivaara nikkeli- ja sinkkikaivos Sotkamo hopeakaivos (rakenteilla)

14 Aluesuunnitelman 2017 aiheita 1987 Isoniemen toinen 220/110 kv muunto 2010 ISONIEMI 2010 VAJUKOSKI Lapin 220/110 kv muuntojen omistusrajojen yhtenäistäminen? Pohjois-Lapin tuulivoima! KOKKOSNIVA 1987 Meltauksen laitevaihdot MELTAUS 1992 Kemijärven uusi 220/110 kv muuntoasema Fingridin 400 kv verkko Fingridin 220 kv verkko Fingridin 110 kv verkko Muiden omistama verkko Valajaskosken kiskojärjestelmä 1970 VALAJASKOSKI PETÄJÄSKOSKI OSSAUSKOSKI PIRTTIKOSKI? Pirttikosken 220 kv uusiminen Caruna SÄHKÖASEMA Ikääntynyt johto Käyttötapaa tarkasteltava Sähköasema, jonka tulevaisuutta mietittävä

15 Valajaskoski Valajaskosken 110 kv kytkinlaitos on hyväkuntoinen, mutta tietyt huoltokeskeytykset ovat erittäin vaikeita. Ratkaisuna voisi olla toisen pääkiskon lisääminen Toisen pääkiskon lisääminen edellyttää lisäksi köysikiskojen vaihtaminen putkikiskoiksi. pääkiskon kiertoerottimien vaihto tartuntaerottimiksi Toisen pääkiskon lisääminen alentaisi rakentamisen aikana olennaisesti käyttövarmuutta. Vesivoimalaitos liittyy poikkeuksellisesti 220/110/10,5 kv muuntajien tertiääreihin. Pitkällä aikavälillä vesivoimalaitoksille on tehtävä omat blokkimuuntajat.

16 Kemijärven Biojalostamon ja Koillis-Lapin Sähkön kantaverkkoliityntäsuunnitelma Kokkosniva 13 km uusi asema Isokero Kemijärvi Tehdas Salla 18 km Honkakero 13 km Pirttikoski Valajaskoski 5 km Uusi 220/110 kv muuntoasema (Fingrid) Tehdas

17 Meri-Lappi

18 VALAJASKOSKI PETÄJÄSKOSKI VANTTAUSKOSKI Ossauskosken 220 kv perusparannus (2016) SEITAKORVA PIRTTIKOSKI MERI-LAPPI Ossauskoski - Kalix 220 kv poistetaan käytöstä (2016) *Uusi Keminmaa Taivalkoski 110 kv voimajohto (2019) TERVOLA OSSAUSKOSKI Petäjäskosken 220 kv uusiminen ja toinen 400/220 kv muuntaja (2016) Pirttikosken 220 kv uusiminen (2025) POSIO AHOLA VIIPUSJÄRVI RUKA Kolmas vaihtosähköyhteys Ruotsiin (2025) Keminmaan 400 kv (2018) ja 110 kv (2024) perusparannus Isohaaran 110 kv uusiminen (2021) TORNIO SELLEE KEMINMAA RÖYTTÄÄ VEITSILUOTO AJOS ISOHAARA Kittilänjärvi Simo ja Simo Raasakka johdinvaihto (2016) TAIVALKOSKI KITTILÄNJÄRVI HIRVIMAA LEIPIÖ SIMO HALMEKANGAS KUIVANIEMI MYLLYKANGAS *Kittilänjärven 110 kv kytkinlaitos ja Taivalkoski- Kittilänjärvi 110 kv johto NYBY II Taivalkosken 110 kv ja 220 kv kytkinlaitosten perusparannus (2016) TUOMELA Pyhänselkä - Keminmaa uusi 400 kv johto (2024) RANUA ASMUNTI PINTAMOJÄRVI ISOSYÖTE TAIVALVAARA KUUSAMO Raasakan 110 kv uusiminen (2019) RAASAKKA SOROSENPERÄ PAHKAKOSKI HAAPAKOSKI KIERIKKI MAALISMAA PUDASJÄRVI YLIKURKI Leväsuon 110 kv uusiminen (2021) HÄYRYSENNIEMI HAUKIPUDAS KELLO TOPPILA NUOTTASAARI LEVÄSUO ISOKANGAS * Isokankaan 400/110 kv muuntoasema (2016) YLIKIIMINKI Pyhänselän sähköaseman laajennus ja uusi 400/110 kv muuntaja (2021) Pikkaralan 110 kv perusparannus (2020) KUIVALA KEMPELE PIKKARALA VEPSÄ PYHÄNSELKÄ Pyhänselän 400 kv laajennus (2016) PUOLANKA KURIMO AITTOKOSKI ÄMMÄ

19 1992 Taivalkosken muunnot 1970 poistuvat käytöstä. Isohaaran uusiminen 1978 KEMINMAA 2002 ISOHAARA Raasakka Isohaara rajaus? Käyttövarmuuden parantaminen Raasakan uusiminen 1978 PETÄJÄSKOSKI TAIVALKOSKI RAASAKKA OSSAUSKOSKI Aluesuunnitelman aiheita Taivalkoski Ossauskoski 220 kv johdon tarve? alue PIRTTIKOSKI Kaidi? Tuulivoima (>500 MW suunnitelmia)? Kittilänjärven 1971 aseman ja Kittilänjärvi Taivalkoski johdon tarve? Keminmaa Taivalkoski johdon tarve? SÄHKÖASEMA Ikääntynyt johto Käyttötapaa tarkasteltava Sähköasema, jonka tulevaisuutta mietittävä

20 Isoniemen toinen muunto ja 220 kv laajennus Isoniemen 220/110 kv muuntoasema rakennettiin vuonna Asemalla on yksi muuntaja ja asiakkaat hoitavat varasyötöt oman verkkonsa kautta Meltauksen, Vajukosken ja Keminmaan asemilta. Suunnitelman mukaan asemalle lisätään toinen muuntaja kun alueen 110 kv voimajohtoyhteydet eivät riitä keskeytystilanteissa. 20 Etunimi Sukunimi

21 Ossauskoski Taivalkoski poistuu käytöstä? Aikaisemmissa suunnitelmissa on päädytty poistamaan Ossauskoski Taivalkoski voimajohto käytöstä kun Taivalkosken muuntajat tulevat käyttöikänsä päähän. Taivalkosken vesivoimalaitoksen koneet liittyvät 220/110 kv muuntajien tertiääriin. Liityntäratkaisusta pyritään eroon kaikilla asemilla. Vesivoimakoneet liittyvät jatkossa omilla blokkimuuntajillaan 110 kv jännitetasoon. Petäjäskoski Ossauskoski G Säteittäiskäyttöön jäävä Petäjäskoski Ossauskoski 220 kv voimajohto ja asema eivät enää ole kantaverkkoa KI G G G TA Keminmaa Taivalkoski G ISH Isohaara

22 Isohaaran uusiminen - Lähtökohtia Köysikiskoilla rakennettu ikääntynyt 110 kv kytkinlaitos korvataan uudella kaasueristeisellä kytkinlaitoksella. Suunnittelu on aloitettu. Rakentaminen edellyttää keskeytyksiä tärkeille 110 kv voimajohdoille.

23 Raasakan uusiminen - Lähtökohtia Ikääntynyt 110 kv kytkinlaitos korvataan uudella 110 kv avokytkinlaitoksella. Yhtenä vaihtoehtona 110 kv duplexkytkinlaitos. NYT RAS G tyhjä ISH nyt MAL IK KK Lopullinen RAS G ISH IK Maalimaa Raasakka 110 kv yhteys puretaan samassa yhteydessä.

24 Oulun seutu

25 OULUN SEUTU *Raahen uusi 110 kv sähköasema ja uusi Siikajoki Raahe 110 kv johto Raasakan 110 kv uusiminen (2019) Leväsuon 110 kv uusiminen (2021) Pikkaralan 110 kv perusparannus (2020) Siikajoen 110 kv sähköasema (2016) VARTINOJA RAASAKKA SOROSENPERÄ HÖYRYSENNIEMI HAUKIPUDAS KELLO NUOTTASAARI OULUNSALO LUMIJOENTIE TOPPILA KEMPELE KIERIKKI PAHKAKOSKI MAALISMAA ISOKANGAS KIIMINKI LEVÄSUO PIKKARALA PYHÄKOSKI MONTTA HAAPAKOSKI Pyhänselkä - Keminmaa uusi 400 kv johto (2024) YLIKIIMINKI VEPSÄ PYHÄNSELKÄ * Isokankaan 400/110 kv muuntoasema (2016) PUDASJÄRVI Pyhänselän sähköaseman laajennus ja uusi 400/110 kv muuntaja (2021) Utasen uusiminen 110 kv kytkinlaitoksella (2021) PUOLANKA YLIKURKI Pyhänselän 400 kv laajennus (2016) Hirvisuon toinen 400/110 kv muunto (2018) OUTOKUMPU ZINC KOKKOLA HIRVISUO Hirvisuo Pyhänselkä uusi 400 kv johto (2016) Jylkän 400/110 kv muuntoasema (2016) Kalajoen sähköaseman purku (2016) 2x400 kv johto Alajärvi Pikkarala johdoille. Uusi 400 kv sähköasema Lumijärvi. (Hanhikivi YVL) VENTUSNEVA ALAVIIRRE HIMANKA KÄLVIÄ 400 ja 110 kv liityntäasemat Valkeus ja Hanhela (Hanhikivi YVL) ETELÄNKYLÄ MÄKIKANGAS TOHKOJA KANNUS OHENNEVA YLI-LAMPI TYNKÄ RAUTARUUKKI PYHÄJOKI JYLKKÄ ALAVIESKA RIESKANEVA POLVIKOSKI JUNNILANMÄKI OLMALA RISTIVUORI SIEVI LAIVAKANGAS SILOVUORI NIKKARINKAARTO NEVASAARI KETTUKALLIO TEIKKOPERÄ UUSNIVALA SIIKAJOKI KOPSA PIRTTISELKÄ ALPUA OULAINEN HITURA VIHANTI HAAPAVEDEN VL NIVALA VASARATIE VEPSU TUOMIOJA LAMPINSAARI HAAPAVESI HIRVINEVA LUMIMETSÄ KARHUKANGAS TYRNÄVÄ PULKKILA Uusi voimajohto yhteys Pyhänselkä- Nuojua (2021) PYHÄNTÄ KESTILÄ 5. etelä-pohjoissuuntainen 400 kv johto Petäjävesi Pyhänselkä (2022) Petäjävesi - Haapaveden VL Petäjävesi - Nuojua 220 kv johdot poistetaan osittain käytöstä (2025?) UTANEN NUOJUA JYLHÄMÄ SÄRÄISNIEMI HONKAMÄKI Nuojuan 110 kv uusiminen (2021) Reaktorin lisääminen Nuojuan sähköasemalle (2017) TIHISENNIEMI VUOLIJOKI LEPPIKOSKI KIRKKOAHO METELI MURTOMÄKI PALJAKKA LAHNASLAMPI TALVIVAARA Tihisenniemen 110 kv uusiminen (2019) UVA RISTIJÄRVI WISAFOREST TOHOLAMPI HAAPAJÄRVI

26 Oulun seudun voimajohdot ja sähköasemat, joiden tulevaisuutta on mietittävä MAALISMAA 1967 ISOKANGAS SÄHKÖASEMA Sähköasema, jonka tulevaisuutta mietittävä Ikääntynyt johto Käyttötapaa tarkasteltava NUOTTASAARI LEVÄSUO PIKKARALA PYHÄKOSKI 1978 PYHÄNSELKÄ HOPEAKAARTO UTANEN 1987 RAUTARUUKKI SIIKAJOKI

27 Alku- ja lopputilanteen vertailu Nykytilanne 2030 jälkeen HA

28 Jatkotyö

29 Aluesuunnitelman aikataulu Ennustekyselyt lähetetty asiakkaille (10 asiakasta). Kevään asiakastilaisuuksien lisäksi keväällä ja syksyllä pidetään kahdenkeskisiä Skypepalavereita asiakkaiden kanssa tarpeen mukaan. Valmiit suunnitelmat toimitetaan loppuvuodesta ja käydään yhdessä läpi asiakkaiden kanssa (webinaari). Alueellisen verkkosuunnittelun aikataulu 2016 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Ennustekyselyjen lähetys Ennustekyselyjen palautus Verkon käytön kipukohtien kartoitus Perusparannustarpeiden kartoitus Tulevaisuuden verkon simulointimallin rakentaminen Verkon kehittämistarpeiden kartoitus Verkon kehittämisratkaisujen ideointi ja verkkosimuloinnit Verkon kehittämisratkaisujen kelpoisuuden tarkistaminen Asiakaskeskustelut Lopullinen raportointi palautekysely

30 Suunnittelun eteneminen Seuraavaksi jatketaan tehonjakolaskentaa ja kartoitetaan verkon osia, jotka ylikuormittuvat tulevaisuuden tuotanto- ja kuormitustiedoilla. Suunnitellaan tulevia verkkoratkaisuja. Verkon kehittämisestä käydään tarkempia asiakaskohtaisia keskusteluja esimerkiksi Skype-palavereiden muodossa. Lopullinen suunnitelma valmistuu loppuvuodesta, joka käydään läpi erillisessä webinaarissa. Ontojoki 110 Kv Tihisenniemi Vuolijoki Alapitkä voimajohtotyömää. voimajohto talvella 2014.

31 Kiitos mielenkiinnosta! Fingrid Oyj Läkkisepäntie Helsinki PL 530, Helsinki Puh Fax