Ympäristölautakunta Sivu 1 / 35. Tekninen keskus, lautakunnan kokoushuone, 1. krs, Virastopiha 2 C

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 1 / 35 Kokoustiedot Aika torstai klo 17:32-19:01 Paikka Tekninen keskus, lautakunnan kokoushuone, 1. krs, Virastopiha 2 C Saapuvilla olleet jäsenet Henna Partanen, puheenjohtaja Henri Haaksiala Eeva Haeggström Riina Kosonen Pekka Lempiäinen Joni Vainikainen Taina Vilo Marika Visakova, poissa esteellisenä klo käsittelyn ajan Mauri Sauvola Maria Taipale Timo Tilli Muut saapuvilla olleet Tuula Hämäläinen-Tyynilä Kari Kavasto Sari Soini Jouni J. Särkijärvi Olli-Pekka Paasivirta Erja Tiihonen ympäristönsuojelupäällikkö valvontapäällikkö kehittämispäällikkö kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 2 / 35 Allekirjoitukset Henna Partanen puheenjohtaja Erja Tiihonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Taina Vilo Joni Vainikainen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 2013 ympäristökeskuksessa osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 3 / 35 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 69 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 70 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 71 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/ St1 Energy Oy:n Espoon Lahnuksen Shell -jakeluaseman 12 ympäristöluvan myöntäminen 73 2 Rinnekoti-Säätiön Rinnekodin keskuslaitoksen 14 lämpökeskuksen, Rinnekodintie 10, ilmansuojelulain mukaisen ilmansuojeluilmoituspäätöksen rauettaminen 74 3 Gigantti Oy Ab, Gigantti Megastore Suomenoja, sähkö- ja 15 elektroniikkaromun vastaanotto ja varastointi, ympäristöluvan rauettaminen, Portti 1-5, Espoo 75 4 Gigantti Oy Ab, Gigantti Lommila, sähkö- ja 16 elektroniikkaromun vastaanotto ja varastointi, ympäristöluvan rauettaminen, Espoontie 25, Espoo 76 Espoon ympäristölautakunnan lausunto Uudenmaan ELYkeskukselle 17 pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten päästöjen yhteistarkkailusuunnitelmasta vuosille Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna Vaasan hallinto-oikeuden päätös valituksiin, jotka koskivat 27 Espoon Moottoriradat ry:n Kulmakorven moottoriurheilukeskuksen ympäristölupaa, ympäristölautakunta Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä 29

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Ympäristölautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Ympäristölautakunta oli kutsuttu koolle ympäristölautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä ympäristölautakunnan jäsenille ja kaupunginhallituksen ja nuorisovaltuuston edustajille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Ympäristölautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Taina Vilo ja Joni Vainikainen.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Ympäristölautakunta Sivu 6 / / / Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2013 Valmistelijat / lisätiedot: Sari Soini, puh. (09) Tuija Nyyssönen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen tulostavoitteiden toteutumisen tilanteessa , käyttötalouden toteutumisen seurantaraportin I/2013 ja ennusteen Käsittely Päätös Oheismateriaali Selostus Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Ympäristölautakunnan tuloskortti 2013, seuranta I - Ympäristölautakunnan tunnusluvut, seuranta I 2013 ja ennuste Ympäristölautakunnan käyttötalouden seurantaraportti I 2013 ja ennuste Päätös ympäristölautakunta , arviointikertomuksen 2012 käsittely Toiminnan ja talouden toteutumista seurataan kuukausi- ja seurantaraportein. Kaupunginhallitus käsittelee kuukausiraportit, Seurantaraportti I:n ja tilinpäätöksen ennakkotiedon. Valtuusto käsittelee Seurantaraportti I:n, lokakuun kuukausiraportin ja tilinpäätöksen ennakkotiedon. Lautakunnat esittävät oman tehtäväalueensa raportit ja tilanteesta kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Näiden raporttien lisäksi lautakuntien tulee säännöllisesti käsitellä määrärahojen ja tuloarvioiden, tulostavoitteiden ja niihin olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymistä ja toteutumista. Heinäkuun seurantaraportti sisältää analyysin tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. Raportti sisältää tilinpäätösennusteen sekä muut erikseen sovitut selvitykset. Kaupunginhallitus käsittelee seurantaraportin ja valtuusto

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 35 Joulukuun lopun tilanteesta tuodaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tiedoksi ennakkotilinpäätös. Talousarvion sitovuus ja seuranta Valtuuston hyväksymä talousarvio ja taloussuunnitelma sitovat kaupungin toimialoja, toimielimiä ja tulosyksiköitä. Valtuustoon nähden sitovia ovat Espoo-strategian tavoitteisiin perustuvat tulostavoitteet, määrärahat, tuloarviot ja erityisperustelut. Poikkeamat talousarvion sitovissa määrärahoissa, tuloarvioissa, ja toiminnallisissa tavoitteissa käsitellään valtuustossa. Ympäristölautakunnan käyttötalousosan sitovuustaso on 44 Ympäristölautakunta. Ympäristökeskuksessa taloutta seurataan kuukausittain ja kuukausiraportti tuodaan tiedoksi lautakunnalle seurantaa koskevien ohjeiden mukaisesti. Lautakunta on merkinnyt tiedoksi huhtikuun seurantaraportin Lautakunta on esittänyt kaupunginhallitukselle tuloarvion alentamista euroa tukien ja avustusten osalta. Seurantaraportti I/2013 tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta on laadittu heinäkuun lopun tilanteesta. Raporttiin on sisällytetty koko vuotta koskeva tilinpäätösennuste. Ympäristölautakunnalla ei ole määrärahavarausta talousarvion investointiosassa. Ympäristölautakunnan tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 Ympäristökeskuksen Espoo-strategiaan liittyvät toiminnan painopistealueet ovat ilmastostrategian toteuttamisen edistäminen, toimenpideohjelman täytäntöönpano ja ympäristöjohtamisen kehittäminen. Ympäristökeskus on laatinut toimialan tulostavoitteista johdetut tuloskortit. Keskukselle on lisäksi asetettu omia tulostavoitteita. Tulostavoitteiden toteutumista seurantaan Targetor -järjestelmässä. Tulostavoitteiden toteutumisen seurantatiedot ja korjaavat toimenpiteet käsitellään kaupunginhallituksessa heinäkuun seurantaraportin yhteydessä. Tulostavoitteiden poikkeamat käsitellään valtuustossa lokakuun kuukausiraportin perusteella. Sitovien tulostavoitteiden toteutuminen Valtuustokauden tavoite: Kestävä kehitys ja ympäristökriteerit on otettu huomioon palveluja tuotettaessa ja hankittaessa (3.12.). Tavoitteena on kaupungin ympäristöjohtamisen kehittäminen.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Ympäristölautakunta Sivu 8 / 35 Mittareina käytetään ekotukihenkilöiden määrää, ekotukikoulutusten määrää ja Vihreä Lippu-koulutuksiin osallistuneiden määrää/koulutuksien määrää. Sitova tulostavoite vuodelle 2013: Ekotukitoiminta kehittyy suunnitelman mukaisesti: koulutetaan 100 uutta ekotukihenkilöä, 5 peruskoulutusta, 4 jatkokoulutusta seudullisesti, 2 ekotukitreffit, 6 ekotuki-infokirjettä, hankintapalveluja tuetaan ympäristöasioissa, VL -kurssien määrä pysyy ennallaan, osallistutaan RCE (Regional centre of expertise in sustainable education) työhön. Toteutuminen : Uusia ekotukihenkilöitä on koulutettu 62. Peruskoulutuksia on järjestetty 3, seudullisia jatkokoulutuksia 2, yhdet ekotukitreffit. Infokirjeitä on lähetetty 3 kpl. Hankintapalveluja on tuettu tarpeen mukaan. Tavoite toteutuu. Valtuustokauden tavoite: Kasvihuonepäästöt vähenevät vuosittain ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti (5.10). Tavoitteena on ilmastostrategian toteuttaminen. Mittareina käytetään toimenpiteiden määrää ja CO 2 - päästöjen kehitystä. Sitova tulostavoite vuodelle 2013: Päivitettyjä ilmastotoimia ja viestintäsuunnitelmaa toteutetaan, kasvihuonepäästöt vähenevät vuosittain ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti. Toteutuminen Koordinaatioryhmä on kokoontunut säännöllisesti, ilmastotoimia ja viestintäsuunnitelmaa on toteutettu. Kasvihuonekaasupäästöjen ennakkotieto: kokonaispäästöt kasvoivat 7 % vuonna 2012 verrattuna vuoteen 2011, asukaskohtaisten päästöjen kasvu 5 % vuonna 2012 verrattuna vuoteen Tavoite ei toteudu. Riskit Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit liittyvät henkilöstöön ja äkillisiin pitkäaikaisiin sairastumisiin sekä niihin varautumiseen sijaisuusjärjestelyin. Toimintaan liittyvä riski liittyy ilmastotoimenpiteiden toteutumiseen: Ilmastotoimenpiteiden määrä/tahti ei ole riittävä ja päästövähennystavoitetta ei saavuteta. Yhteenveto ympäristölautakunnan tulostavoitteiden toteutumisesta heinäkuun lopun tilanteessa ja arvio koko vuoden toteumasta on oheismateriaalina.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Ympäristölautakunta Sivu 9 / 35 Tunnuslukujen toteutuminen Ympäristölautakunnan tunnuslukujen toteutuminen on oheismateriaalina. Ympäristölautakunnan käyttötalouden tulojen ja menojen toteutuminen Toimintatulojen ja menojen toteutumista on arvioitu kirjanpidon tilanteesta Ennuste tulojen ja menojen toteumasta on laadittu vuoden loppuun. 44 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA euroa Toimintatulot Muutettu TA 2013 Ennuste 2013 Poikkeama 2013 Toteuma Tuloja on budjetoitu euroa. Tuloja on kertynyt euroa, 35,2 %. Tulojen arvioidaan alittuvan budjetoidusta tukien ja avustusten osalta euroa. Lautakunta on esittänyt kaupunginhallitukselle tuloarvion alentamista vastaavasti. Tulot kertyvät Villa Elfvikin tilojen käyttökorvauksista, ympäristö- ym. luvista perittävistä toimitus- ja lunastusmaksuista tot-% Toimintatulot ,2 Toimintamenot ,8 Toimintakate ,4 Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisten taksaa on muutettu. Maksuja on korotettu 5 prosenttia vuoden 2013 alusta lukien. Ulkoisia maksutuloja on budjetoitu euroa. Tuloja on kertynyt euroa, 49,7 %. Tuloja on kertynyt 27,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Tulojen arvioidaan kertyvän talousarvion mukaisesti. Ympäristönsuojelutehtävistä saatavia tuloja on budjetoitu euroa. Toimitus- ja lunastusmaksuja on kertynyt euroa, toteuma 52,9 %. Tulojen arvioidaan kertyvän talousarvion mukaisesti. Villa Elfvikin osalta tuloja on budjetoitu euroa. Tuloja on kertynyt euroa, 45,2 %. Villa Elfvikissä on tehty korjaustöitä, jotka rajoittavat tilojen vuokraamista. Tulotavoitteesta tullaan jäämään jonkin verran. Ulkoisia tukia ja avustuksia on budjetoitu euroa. EU-tukia ei tänä vuonna kerry. Lautakunta on esittänyt kaupunginhallitukselle tuloarvion alentamista vastaavasti. Kaupunginhallitus käsittelee määrärahamuutokset Seuranta I-raportin yhteydessä.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Ympäristölautakunta Sivu 10 / 35 Toimintamenot Käyttötalouden menoihin on budjetoitu 2,682 milj. euroa. Menoja on kertynyt 1,442 milj. euroa, 53,8 %. Menojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Henkilöstömenoihin on varattu 1,54 milj. euroa. Menoja on kertynyt 0,866 milj. euroa, 56,2 %. Menoja on kertynyt 2,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Varhe- ja eläkemenoperusteisten maksujen tarkistaminen on lisännyt ympäristölautakunnan henkilöstömenoja euroa talousarvioon verrattuna. Menot tulevat tältä osin ylittymään budjetoidusta. Vakinaisen henkilöstön lukumäärä oli heinäkuun lopussa 25 henkilöä. Kaksi kesäkuussa aloittanutta harjoittelijaa jatkaa marraskuun loppuun. Ulkoisten palveluiden ostoon on budjetoitu 0,685 milj. euroa. Toteuma on 0,331 milj. euroa, 48,4 %. Asiantuntijapalveluihin on talousarviossa varattu 0,272 milj. euroa. Määrärahaa on käytetty euroa, 26,1 %. Menojen arvioidaan toteutuvan budjetoidusti. Muihin ostopalveluihin on budjetoitu Metsähallitukselle maksettava Espoon rahoitusosuus Haltia-luontokeskuksen menoihin. Määrärahaa on budjetoitu 0,33 milj. euroa. Menoja on kertynyt euroa, 72,9 %. Menojen arvioidaan toteutuvan budjetoidusti. Sisäisten palveluiden ostoon on varattu euroa. Toteuma on euroa, 61,5 %. Sisäisiin vuokriin on budjetoitu euroa. Toteuma on euroa, 53,9 %. Ympäristönsuojelutehtäviin on varattu 1,891 milj. euroa. Toteuma on 1,054 milj. euroa, 55,7 %. Villa Elfvikin menoihin on varattu 0,537 milj. euroa. Menoja on kertynyt 0,293 milj. euroa, 54,6 %. Projektihankkeisiin on budjetoitu 0,132 milj. euroa. Menoja on kertynyt euroa, 36 %. Vesiensuojelutehtäviin on budjetoitu 0,121 milj. euroa. Menoja on kertynyt euroa, 38,8 %. Suunnitellut vesiprojektit ja muut projektit ovat käynnistyneet. Menot kertyvät painottuen loppuvuoteen. Menojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Talousarviossa ei ole määrärahavarausta investointiosan omaisuuslajille 91 Aineettomat hyödykkeet. Muut seurattavat asiat Vuoden 2013 talousarvioneuvottelujen pöytäkirjamerkinnät Ympäristölautakunnan vastaus pöytäkirjamerkintään 16:

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Ympäristölautakunta Sivu 11 / 35 Selvitetään vuoden 2013 aikana kattavasti tarvittavat toimet Matalajärven suojelemiseksi, arvio niiden kustannuksista sekä toteuttamisvastuut. Vastaus: Matalajärvi on siirtymässä kokonaan valtion omistukseen vuonna Hallinnollisesti se kuuluu Nuuksion kansallispuistoon ja sen asioista vastaa metsähallitus. Metsähallitus teettää hoito- ja käyttösuunnitelman, jonka toteutuksessa selvitetään myös vastuut ja kustannusarviot. Ympäristölautakunnan selvitys tarkastuslautakunnan vuoden 2012 arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista on käsitelty ympäristölautakunnassa ja se on oheismateriaalina. Tiedoksi - Olavi Louko, Tekninen ja ympäristötoimi - Tanja Paananen, Talousyksikkö - Pekka Heikkinen, Taloussuunnitteluryhmä - Jukka Kupiainen, Taloussuunnitteluryhmä - Maria Jyrkkä, Konserniohjausryhmä

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Ympäristölautakunta Sivu 12 / / / St1 Energy Oy:n Espoon Lahnuksen Shell -jakeluaseman ympäristöluvan myöntäminen Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta päättää myöntää St1 Energy Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :ssä tarkoitetun ympäristöluvan Shell Espoo Lahnuksen polttoaineen jakeluasemalle liitteen mukaisesti. Päätös Liite Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Shell-Lahnus ympäristölupapäätös Shell Lahnus jakeluasema on toiminut Lahnuksentie 2 kiinteistöllä 1960 luvulta lähtien. Asemalla on ollut sijoituspaikkalupa vuodelta 1982 ja Espoon ympäristölautakunnan myöntämät ympäristöluvat ja (tarkistus) sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen antama ympäristölupa , joka koski pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostamista. Lautakunnan lupa oli määräaikainen saakka, minkä vuoksi toiminnan harjoittaja on hakenut uutta lupaa toiminnan jatkamiseksi. Jakeluaseman yhteydessä toimii ravintola, elintarvikeliike sekä autotarvikkeiden ja -kemikaalien myynti. Polttoaineiden jakelua varten asemalla on maanalaiset polttoainesäiliöt bensiinille 95E, 98V-powerille, dieselöljylle ja moottoripolttoöljylle. Lisäksi kiinteistön lämmitystä varten on lämmitysöljysäiliö. Tontti on liitetty vesi- ja viemäriverkkoon. Mittarikentän, erotuskaivojen ja maanalaisten polttoöljysäiliöiden alla on HDPE muovikalvo, jonka päälle mahdolliset vuodot jäävät ja josta ne voidaan pumpata bensiini- ja öljynerottimeen. Pohja- ja pintavesiä tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa otettavilla näytteillä. Lisäksi muovikalvon päälle mahdollisesti kertyviä polttoainevuotoja tarkkaillaan kahden kuukauden välein aistivaraisesti tätä varten asennetusta pumppukaivosta.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Ympäristölautakunta Sivu 13 / 35 Jakeluasema sijaitsee pohjavesialueella, minkä vuoksi sille on määrätty tavanomaista tarkempi seuranta ja raportointivelvoite. Tarkkailutulokset on toimitettava ympäristökeskukseen heti niiden valmistuttua ja lisäksi tarkkailusta on toimitettava vuosittainen raportti valvontaviranomaiselle. Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on toimitettava mennessä. Tiedoksi - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos - Espoon seurakuntayhtymä - Uudenmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat - St1 Energy Oy

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 73 Ympäristölautakunta Sivu 14 / / / Rinnekoti-Säätiön Rinnekodin keskuslaitoksen lämpökeskuksen, Rinnekodintie 10, ilmansuojelulain mukaisen ilmansuojeluilmoituspäätöksen rauettaminen Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta päättää liitteen mukaisesti, että Rinnekoti-Säätiön raskasöljykäyttöisen lämpökeskuksen toimintaa koskeva Uudenmaan lääninhallituksen tekemä ilmansuojeluilmoituspäätös ( , No YMT 614, DNo Y Rin), osoitteessa Rinnekodintie 10, raukeaa. Päätös Liite Selostus Tiedoksi Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2 Rinnekoti-Säätiön Rinnekodin keskuslaitoksen lämpökeskus, ilmansuojeluilmoituspäätöksen rauettamispäätös Asia koskee Rinnekoti-Säätiön vanhaa, raskasöljykäyttöistä lämpökeskusta osoitteessa Rinnekodintie 10. Kyseisen lämpökeskuksen on korvannut uusi, osoitteessa Lakistontie 22, toimiva hake- ja kevytöljykäyttöinen lämpökeskus. Raskasöljykäyttöinen lämpökeskus osoitteessa Rinnekodintie 10 ei ole enää käytössä, ja pääosa sen rakenteista on purettu tai muutettu toiseen käyttöön. Näin ollen raskasöljylaitosta koskenut ilmansuojeluilmoituspäätös voidaan rauettaa. - Uudenmaan ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat - Rinnekoti-Säätiö

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 74 Ympäristölautakunta Sivu 15 / / / Gigantti Oy Ab, Gigantti Megastore Suomenoja, sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto ja varastointi, ympäristöluvan rauettaminen, Portti 1-5, Espoo Valmistelijat / lisätiedot: Lea Salonpää, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta päättää liitteen mukaisesti, että Gigantti Oy Ab:lle myönnetty ympäristölupa sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottoon ja varastointiin osoitteessa Portti 1-5 raukeaa. Ympäristöluvan vakuus 2000 euroa palautetaan toiminnanharjoittajalle, kun päätös on saanut lainvoiman. Päätös Liite Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Gigantti Megastore Suomenoja, Portti 1-5, ympäristöluvan rauettamispäätös Espoon kaupungin ympäristökeskus on rekisteröinyt Gigantti Megastore Suomenojan elektroniikkajätteen vastaanoton tietojärjestelmään (jätelaki 100 ). Voimassa ollut ympäristölupa ei ympäristönsuojelulain mukaan raukea automaattisesti, vaan viranomaisen on rauetettava lupa erikseen, koska luvan voimassaololle ei uuden jätelain voimaantulon jälkeen ole enää lain mukaista perustetta. Tiedoksi - Gigantti Oy Ab, ote - Fennia, ote - Uudenmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, Uudenmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 75 Ympäristölautakunta Sivu 16 / / / Gigantti Oy Ab, Gigantti Lommila, sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto ja varastointi, ympäristöluvan rauettaminen, Espoontie 25, Espoo Valmistelijat / lisätiedot: Lea Salonpää, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta päättää liitteen mukaisesti, että Gigantti Oy Ab:lle myönnetty ympäristölupa sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottoon ja varastointiin osoitteessa Espoontie 25 raukeaa. Ympäristöluvan vakuus 2000 euroa palautetaan toiminnanharjoittajalle, kun päätös on saanut lainvoiman. Päätös Liite Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 4 Gigantti Lommila, Espoontie 25, ympäristöluvan rauettamispäätös Espoon kaupungin ympäristökeskus on rekisteröinyt Gigantti Lommilan elektroniikkajätteen vastaanoton tietojärjestelmään (jätelaki 100 ). Voimassa ollut ympäristölupa ei ympäristönsuojelulain mukaan raukea automaattisesti, vaan viranomaisen on rauetettava lupa erikseen, koska luvan voimassaololle ei uuden jätelain voimaantulon jälkeen ole enää lain mukaista perustetta. Tiedoksi - Gigantti Oy Ab, ote - Realco Oy, ote - Uudenmaan ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat, Uudenmaan ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat, ote

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Ympäristölautakunta Sivu 17 / / / Espoon ympäristölautakunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten päästöjen yhteistarkkailusuunnitelmasta vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon Uudenmaan ELY-keskukselle (UUDELY/261/0700/2013, UUDELY/290/07.00/2013, UUDELY/294/07.00/2013): Ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten päästöjen yhteistarkkailusuunnitelmasta vuosille Myöskään Espoon seudun ympäristöterveydellä ei ollut huomautettavaa kyseisestä suunnitelmasta. Käsittely Päätös Oheismateriaali Selostus Marika Visakova poistui esteellisenä (palvelussuhdejäävi) asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi klo Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Energialaitosten yhteistarkkailusuunnitelma HSY:n seurantaohjelma Tiivistelmä Pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten ympäristöluvissa edellytetään ilmanlaadun tarkkailua. Tämä tarkkailu on vuodesta 1989 lähtien toteutettu yhteistarkkailuna, eli osana HSY:n yleistä ilmanlaadun seurantaa pääkaupunkiseudulla. Yhteistarkkailussa ovat mukana myös Finavia Oyj ja Helsingin satama. Merkittävimmät pääkaupunkiseudun ilmansaasteiden päästölähteet ovat liikenne, energiantuotanto ja tulisijojen käyttö. Energiantuotannon osuus vuonna 2012 oli yli 90 % rikkidioksidipäästöistä, hiukan alle 50 % typenoksidipäästöistä ja hieman yli 25 % hiukkaspäästöistä. Espoon sijaitsevat pysyvät ilmanlaadun mittausasemat jatkavat aiemmilla paikoillaan, eli Leppävaarassa (vilkasliikenteinen keskus) ja Luukissa (tausta-asema). Leppävaaran mittausasemalla käynnistetään mustan hiilen pitoisuusmittaukset, joita tehdään siellä joka toinen vuosi.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Ympäristölautakunta Sivu 18 / 35 Taustaa Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt päivätyllä kirjeellään Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten päästöjen yhteistarkkailusuunnitelmasta vuosille Lausuntoon pyydettiin liittämään myös terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Lausuntoa pyydettiin mennessä. Lausunnon antamiseen haettiin ja saatiin lisäaikaa saakka. Pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten ympäristöluvissa edellytetään ilmanlaadun tarkkailua. Tämä tarkkailu on vuodesta 1989 lähtien toteutettu yhteistarkkailuna, eli osana HSY:n yleistä ilmanlaadun seurantaa pääkaupunkiseudulla. Seurannan sisältö on määritelty viisivuotisissa yhteystarkkailusuunnitelmissa ja sopimuksissa, ja se on sisältänyt sekä voimalaitosten että vara- ja huippulämpökeskusten ilmanlaadun velvoitetarkkailun. HSY:n ilmanlaadun seuranta on uudistettu viiden vuoden välein samassa yhteydessä, kun sopimukset energiantuotantolaitosten yhteystarkkailusta on uusittu. Edellisen kerran ilmanlaadun mittausverkko arvioitiin vuonna 2008 ja mittausverkko uudistettiin vuoden 2009 alussa. HSY:n seutu- ja ympäristötieto on laatinut arvion ilmanlaadun tarkkailun tarpeesta ja valmistellut pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurantasuunnitelman vuosille Energiantuotantolaitosten velvoitetarkkailu toteutuu osana tätä seudun yleistä ilmanlaadun seurantaa. Helsingin Energia, Fortum Power and Heat Oy ja Vantaan Energia Oy ovat toimittaneet Uudenmaan ELY-keskukselle ympäristönsuojelulain 46 :n ja Uudenmaan ympäristökeskuksen antamien päätöksien määräyksen 3 mukaisen suunnitelman päästöjen ilmanlaatuvaikutusten tarkkailusta vuosina Uudenmaan ympäristökeskus oli kaikkia kolmea energialaitosta erikseen koskevilla päätöksillään hyväksyt vastaavan tarkkailusuunnitelman vuosille , ja lupamääräysten 3 mukaan energiantuotantolaitosten tuli esittää suunnitelma ilmanlaadun tarkkailun jatkamisesta vuoden 2013 jälkeen viimeistään Kyseinen jatkosuunnitelma on nyt siis vireillä Uudenmaan ELY:ssä. Uudenmaan ELY-keskus tarkistaa tarkkailusuunnitelman ja tekee sen johdosta päätökset erikseen koskien kutakin energiantuotantolaitosta. Fortum Power and Heat Oy:n osalta tarkkailusuunnitelma kattaa kaikki toiminnassa olevat Espoon tuotantolaitokset, eli Suomenojan voimalaitoksen sekä Juvanmalmin, Kaupunginkallion, Kivenlahden, Otaniemen, Tapiolan, Vermon ja Kalajärven lämpökeskukset. Auroranportin lämpökeskuksen toiminta on loppumassa vuoden 2013 aikana, ja siksi se ei ole enää luettelossa mukana.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Ympäristölautakunta Sivu 19 / 35 Merkittävimmät pääkaupunkiseudun ilmansaasteiden päästölähteet ovat liikenne, energiantuotanto ja tulisijojen käyttö. Suurin osa energiantuotannon päästöistä tulee voimalaitoksista. Huippu- ja varalämpökeskusten merkitys on pieni, koska niiden käyttö rajoittuu yleensä vain kylmiin kausiin. Energiantuotannon osuus HSY-alueen kokonaispäästöistä on merkittävä: yli 90 % rikkidioksidipäästöistä, hiukan alle 50 % typenoksidipäästöistä ja hieman yli 25 % hiukkaspäästöistä vuonna Energiantuotantolaitosten yhteistarkkailusuunnitelma vuosille Ilmanlaadun mittausten osalta energiantuotantolaitosten velvoitetarkkailu sisältää seuraavat mitattavat parametrit: - rikkidioksidipitoisuuden jatkuvat mittaukset kahdella mittausasemalla - typenoksidien pitoisuuksien jatkuvat mittaukset kolmella mittausasemalla - pienhiukkaspitoisuuksien jatkuvat mittaukset kahdella mittausasemalla - otsonipitoisuuksien jatkuvat mittaukset yhdellä mittausasemalla - rikkidioksidipitoisuuden jatkuvatoiminen mittaus siirrettävällä mittausasemalla Hernesaaressa tai Jätkäsaaressa talvikaudella (marrashelmikuu) tarpeen mukaan. Hernesaaren/Jätkäsaaren mittauksia lukuun ottamatta kyseiset mittaukset voidaan suorittaa millä tahansa tarkoitukseen sopivalla HSY:n ilmanlaadun mittausasemalla. Käytännössä kaikkia HSY:n mittaustuloksia voidaan käyttää energiantuotantolaitosten päästöjen vaikutusten tarkkailuun. Energiantuotantolaitokset osallistuvat lisäksi sääparametrien mittauskustannuksiin. HSY kerää vuosittain tiedot tärkeimpien epäpuhtauksien kokonaispäästöistä vuositasolla. Päästökartoituksessa ovat mukana ajoneuvoliikenteen, energiantuotannon, satamien ja lentoasemien päästöt sekä muiden lupavelvollisten laitosten päästöt. Myös muiden lähteiden, kuten puun pienpolton ja työkoneiden, päästöt arvioidaan mahdollisuuksien mukaan. Uudellemaalle on tehty yhteinen bioindikaattoriseurantaohjelma, jonka pohjalta on toteutettu koko alueen seurantakierros vuosina , ja Seuraava seuranta toteutetaan vuonna Seurannassa määritetään 12 epifyyttijäkälän esiintyminen mäntyjen rungoilla, sekä lisäksi arvioidaan eri jäkälälajien runsautta ja sormipaisukarpeen kunto. Bioindikaattoriseuranta täydentää mittauksin ja päästökartoituksin saatavaa kuvaa ilmansaasteiden leviämisestä ja vaikutusalueiden laajuudesta. Vuonna 2014 ja 2015 toteutetaan ilmanlaadun tarkkailua Vantaan Långmossebergeniin vuonna 2014 valmistuvan jätevoimalan tuntumassa.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Ympäristölautakunta Sivu 20 / 35 HSY:n ilmanlaadun seurantasuunnitelma vuosille Yllä esitelty ja nyt lausunnolla oleva energiantuotantolaitosten yhteistarkkailusuunnitelma liittyy kiinteästi HSY:n ilmanlaadun seurantasuunnitelmaan, sillä energiantuotantolaitosten ympäristöluvissa edellytetty ilmanlaadun tarkkailu toteutetaan osana HSY:n ilmanlaadun seurantaa. Seurantajaksolla myös Finavia Oyj ja Helsingin Satama liittyvät yhteistarkkailuun. Tarvittavasta ilmanlaadun seurantaverkosta on säädetty Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Myös muutamissa muissa asetuksissa on säädetty ilmanlaadun mittauksille asetettavista vaatimuksista. Ympäristönsuojelulain muuttamista koskevassa laissa (13/2011) on maininta, että pääkaupunkiseudulla ilmanlaadun seurannasta huolehtivat Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa yhdessä. Ilmanlaadun mittaukset ovat tärkein ilmanlaadun seurantamenetelmä pääkaupunkiseudulla. Mittauksin saatuja tietoja täydennetään päästökartoituksilla, bioindikaattoriseurannalla ja arvioimalla epäpuhtauspitoisuuksia leviämismallien avulla. Vuosina ilmanlaadun seurantaa jatketaan Helsingissä neljällä mittausasemalla, Espoossa kahdella ja Vantaalla yhdellä pysyvällä mittausasemalla. Lisäksi ilmanlaatua seurataan neljällä ns. siirrettävällä asemalla, joiden paikka vaihtuu vuosittain. Yksi siirrettävistä asemista sijoitetaan yleensä Espooseen. Mittausasemilla saatuja tietoja täydennetään typpidioksidin passiivikeräinmittauksilla. Espoon pysyvät asemat jatkavat aiemmilla paikoillaan, eli Leppävaarassa (vilkasliikenteinen keskus) ja Luukissa (tausta-asema). Leppävaaran mittausasemalla jatketaan hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja typenoksidien pitoisuuksien mittauksia. Asemalla käynnistetään mustan hiilen pitoisuusmittaukset, joita tehdään siellä joka toinen vuosi. Luukin mittausasemalla jatketaan rikkidioksidin, typenoksidien, otsonin ja pienhiukkasten mittauksia. Asema sijaitsee kaukana päästölähteistä, ja sitä käytetään taustapitoisuuksien ja kaukokulkeumien arviointiin. Espoon seudun ympäristöterveyden lausunto Ympäristökeskus pyysi energiantuotantolaitosten yhteistarkkailusuunnitelmasta Espoon seudun ympäristöterveyden lausuntoa. Lausunnossaan Espoon seudun ympäristöterveys toteaa, että sillä ei ole asiasta huomautettavaa. Tiedoksi - Uudenmaan ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat, Uudenmaan ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat, kirje

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Ympäristölautakunta Sivu 21 / / / Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Lautakunta merkitsee tiedokseen selostuksen pääkaupunkiseudun ilmanlaadusta vuonna Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiivistelmä ilman laadusta vuonna 2012 Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli vuonna 2012 edellistä vuotta parempi. Ilmanlaatu oli suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli kaikilla mittausasemilla selvästi edellisvuotta vähemmän. Ne aiheutuivat suurimmaksi osaksi keväisestä katupölystä. Katupölykausi alkoi jo maaliskuun alussa, mutta huhtikuun alun lumisateet ja huhtikuun loppupuolella myös vesisateet hillitsivät pölyämistä. Merkittäviä ilmansaasteiden sekoittumista ja laimenemista estäviä inversiotilanteita oli vähän ja ne olivat lyhytkestoisia. Pienhiukkasten kaukokulkeumatilanteita oli vähän ja ne olivat heikkoja. Taustaa HSY:n Seutu ja ympäristötieto -yksikkö seuraa ja arvioi pääkaupunkiseudun ilmanlaatua erilaisilla mittauksilla, mallintamalla sekä bioindikaattoriseurantojen avulla. Jatkuvia mittauksia tekeviä mittausasemia vuonna 2012 pääkaupunkiseudulla oli 11 kohteessa. Niistä seitsemän sijainti on pysyvä ja neljän paikka harkitaan vuosittain, eli ne ovat niin kutsuttuja siirrettäviä mittausasemia. Mittauksin selvitettiin liikenteen, energiantuotannon, satamatoimintojen ja pienpolton vaikutuksia sekä asuin- että taustaalueiden ilmanlaatua. Mittausasemien paikat valitaan siten, että tuloksia voidaan soveltaa myös muilla vastaavan tyyppisillä alueilla. Asemilla mitattiin kaupunki-ilman tärkeimpien ilmansaasteiden eli hiukkasten (hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset), typenoksidien, otsonin, rikkidioksidin, hiilimonoksidin, bentseenin ja mustan hiilen pitoisuuksia.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Ympäristölautakunta Sivu 22 / 35 PM 10 -näytteistä (PM 10 = hengitettävät hiukkaset, läpimitta alle 10 µm) analysoitiin raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Vuonna 2012 Espoossa oli kaksi pysyvää mittausasemaa: Luukin taustaasema ja Leppävaaran vilkasliikenteisen kaupunkiympäristön ilmanlaatua mittaava asema. Luukin mittausasema siirrettiin vuoden 2012 toukokuussa Luukinjärven rannalta noin 200 m länteen Suur-Helsingin golf-kentän laidalle Luukintien varteen. Ympäristön olosuhteet muuttuivat niin vähän, että siirrolla ei ole juurikaan vaikutusta pitoisuuksiin. Espoon siirrettävä mittausasema oli Kattilalaaksossa, jossa tehdyillä mittauksilla selvitettiin pientaloalueen ilmanlaatua sekä puun pienpolton vaikutuksia siihen. Muut siirrettävät mittausasemat vuonna 2012 olivat Helsingissä Länsisataman alueella Hernesaaressa ja Kehä I:n varrella Malmilla sekä Vantaan Hakunilassa Lahdenväylän läheisyydessä. Suuntaa-antavalla passiivikeräinmenetelmällä täydennettiin kiinteiden mittausasemien typpidioksidipitoisuuksien mittauksia 47 kohteessa vuonna Espoossa passiivikeräinmäärityksiä (7) tehtiin Mestarintunnelin läheisyydessä. Ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia verrataan ohje-, raja-, kynnys- ja tavoitearvoihin. Ohjearvot ilmentävät kansallisia ilmanlaadun tavoitteita ja ilmansuojelutyön päämääriä, ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille. Ohjearvoja sovelletaan mm. alueiden käytön, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupien käsittelyssä. Ohjearvot eivät ole luonteeltaan sitovia. Raja-arvot ovat ohjearvoja sitovampia. Ne määrittelevät epäpuhtauksille suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet. Kunnan tulee huolehtia siitä, että pitoisuudet pysyvät raja-arvojen alapuolella. Kynnysarvot määrittelevät tason, jonka ylittyessä on tiedotettava tai varoitettava kohonneista ilmansaasteiden pitoisuuksista. Tavoitearvot määrittelevät pitoisuuden tai kuormituksen, joka on mahdollisuuksien mukaan alitettava annetussa määräajassa. Suomessa ilmansaasteiden pitoisuudet ovat yleensä kohtalaisen alhaisia, eivätkä ne aiheuta useimmille merkittäviä terveyshaittoja. Yksilöiden herkkyys ilmansaasteille kuitenkin vaihtelee. Niin sanotut herkät väestöryhmät saavat oireita, ja heidän toimintakykynsä saattaa heikentyä jo kohtalaisen pienistä ilmansaastepitoisuuksista. Herkkiä väestöryhmiä ovat kaikenikäiset astmaatikot, ikääntyneet sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumatautia sairastavat sekä lapset. Ilmansaasteet vaikuttavat ihmisten terveyden lisäksi luontoon vaurioittamalla kasveja ja aiheuttamalla happamoitumista ja rehevöitymistä.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Ympäristölautakunta Sivu 23 / 35 Vuonna 2012 kuukausien keskilämpötilat olivat pääosin samalla tasolla kuin vertailujaksolla ( ). Helmi- ja joulukuu olivat kuitenkin kylmempiä kuin vertailujaksolla ja maalis- ja marraskuu olivat hieman lämpimämpiä. Vuosi 2012 oli melko sateinen, ja erityisesti syyskuussa satoi huomattavan runsaasti. Vuoden 2011/2012 talvi oli myöhässä eli alkoi vasta vuoden vaihteen jälkeen. Kevät alkoi Etelä-Suomessa kaksi viikkoa keskimääräistä aikaisemmin. Vuonna 2012 pääkaupunkiseudun yleisimmät tuulensuunnat olivat länsi ja lounas. Inversioita esiintyi vähän ja ne olivat kestoltaan lyhytaikaisia. Hengitettävät hiukkaset Hengitettävien hiukkasten pääasiallinen lähde on katupöly. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiraja-arvo ylittyi niukasti (36 ylityspäivää) siirrettävällä mittausasemalla Kehä I:n varressa Malmilla Helsingissä. Rajaarvo ylittyy, jos vuorokausikeskiarvo ylittää 50 µg/m 3 kalenterivuoden aikana yli 35 kertaa. Muilla mittausasemilla vuorokausiraja-arvo ei ylittynyt. Leppävaarassa ylityspäiviä oli 10 kpl, ja kaikki ylityspäivät ajoittuvat kevään katupölykauteen. Luukissa tai Kattilalaaksossa ei mitattu hengitettäviä hiukkasia. Pitoisuudet alittivat kaikilla mittausasemilla selvästi vuosiraja-arvon (40 µg/m 3 ). Vuosikeskiarvo Leppävaarassa oli 17 µg/m 3 (20 vuonna 2011). Vuorokausipitoisuuksille annettu ohjearvo (70 µg/m 3, kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo) ylittyi maaliskuussa Leppävaarassa (116) ja Kehä I:n varrella maalis-, huhti- ja marraskuussa (137, 143, 88). Pienhiukkaset Pienhiukkasten (PM 2,5 ) pitoisuuksiin pääkaupunkiseudulla vaikuttaa eniten kaukokulkeuma. Pienempi osuus on peräisin paikallisista lähteistä kuten liikenteen pakokaasuista, katupölystä ja puun pienpoltosta. Vuonna 2012 pienhiukkasten vuosikeskiarvot olivat selvästi edellisvuotta matalampia, ja pitoisuudet alittivat sekä vuosiraja-arvon 25 µg/m 3 että WHO:n vuosiohjearvon 10 µg/m 3. Leppävaarassa vuosikeskiarvo oli 7,2, Luukissa 6,7 ja Kattilalaaksossa 8,2 µg/m 3. Keskeinen syy matalampiin pitoisuuksiin oli pienhiukkasten vähäinen kaukokulkeutuminen seudulle. WHO:n vuorokauden ohjearvotason (25 µg/m 3 ) ylittäviä päiviä oli Leppävaarassa 3 (8 vuonna 2011), Luukissa 3 (5) ja Kattilaaksossa 6. Puun pienpoltolla oli selvä vaikutus ylitysten määrään Kattilalaaksossa. Myös uudenvuoden ilotulitus näkyi selvästi pienhiukkasten pitoisuuksissa Kattilalaaksossa.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Ympäristölautakunta Sivu 24 / 35 Typen oksidit Typpidioksidin vuosiraja-arvon (40 µg/m 3 ) ylityksiä ei vuonna 2012 varsinaisten mittausasemien mittauksin havaittu. Raja-arvon arvioidaan kuitenkin ylittyvät Helsingissä eräillä vilkasliikenteisillä katuosuuksilla ja suurten väylien varsilla. Näillä alueilla havaittiin passiivikeräimin seuraavat vuosiraja-arvon ylitykset: Hämeentie 7B 44 µg/m 3, Töölöntulli 49 µg/m 3 ja Mäkelänkatu 50A 45 µg/m 3. Raja-arvotaso olisi tullut saavuttaa mennessä. Koska tätä tavoitetta ei saavutettu, Suomi on hakenut ja saanut EU-komissiolta määräaikaan pidennystä. Espoossa vuosiraja-arvoa ei ylitetty: Luukissa vuosikeskiarvo oli 7 (7 vuonna 2011), Leppävaarassa 26 (27) ja Kattilalaaksossa 12 µg/m 3. Ilmansaasteiden laimenemista ja sekoittumista estäviä inversiotilanteita oli pääkaupunkiseudulla vuonna 2012 melko vähän. Ainoa merkittävä episodi sattui Tuolloin typpidioksidin tuntiraja-arvotaso 200 µg/m 3 ylittyi Mannerheimintiellä seitsemän ja Vallilassa neljän tunnin ajan. Rajaarvotaso 200 µg/m 3 saa ylittyä korkeintaan 18 tunnin ajan vuodessa. Espoon mittausasemilla tuntiraja-arvotaso ei ylittynyt, mutta Leppävaarassa tuntipitoisuus nousi tuolloin yli 150 µg/m 3 :een yhden tunnin ajaksi. Typpidioksidipitoisuudelle annettu vuorokausiohjearvo (70 µg/m 3, kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo) ylittyi vuonna 2012 Mannerheimintiellä tammi-, helmi- ja maaliskuussa (72, 75, 82), Kehä I:n varressa helmi- ja maaliskuussa (88, 99) sekä Leppävaarassa (74) ja Tikkurilassa (71) maaliskuussa. Mestaritunnelin läheisyydessä passiivikeräimin mitatut typpidioksidin vuosikeskiarvot vaihtelivat välillä µg/m 3, eli pitoisuudet olivat melko matalia. Korkein pitoisuus mitattiin tunnelin eteläisen suuaukon läheisyydessä, osoitteessa Harakantie 20, noin 25 metrin etäisyydellä Kehä I:n reunasta. Pienin pitoisuus mitattiin Laturinkujalta tunnelin keskivaiheilta paikasta, jossa on tunnelin poistoilmahormi. Muut ilman epäpuhtaudet Bentso(a)pyreeni on PAH-yhdiste, jonka kohonneita pitoisuuksia esiintyy pientaloalueilla, joilla on paljon talokohtaista puulämmitystä. Vuonna 2011 mitattiin bentso(a)pyreenin tavoitearvon (1 ng/m 3 ) ylitys Päiväkummun pientaloalueella ja vuonna 2008 Itä-Hakkilan pientaloalueella. Tavoitearvo ei kuitenkaan ole ylittynyt vuosien mittauksissa Vartiokylän mittausasemalla. Vuonna 2012 seurattiin bentso(a)pyreenin pitoisuutta myös Kattilalaaksossa. Vuosikeskiarvo Kattilalaaksossa oli 0,6 ng/m 3 eli tavoitearvo alittui. Rikkidioksidin, hiilimonoksidin, bentseenin ja lyijyn pitoisuudet olivat alhaisia, ja ne alittivat selvästi raja-arvot. Rikkidioksidi- ja hiilimonoksidipitoisuudet alittivat selvästi ohjearvot. Bentseenille ja lyijylle ei ole ohjearvoa.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Ympäristölautakunta Sivu 25 / 35 Otsonipitoisuudet olivat useimmilla mittausasemilla edellisvuotta matalampia. Pitoisuudet alittivat vuoden 2010 tavoitearvot ja pitkän ajan tavoitteet. Tämä on poikkeuksellista, sillä pitkän ajan tavoitteet ovat ylittyneet useimpina vuosina viimeisten 20 vuoden aikana. Päästöt Merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet pääkaupunkisedulla ovat liikenne, energiantuotanto ja tulisijojen käyttö. Pitkällä aikavälillä pääkaupunkiseudun kokonaispäästöt ovat laskeneet hiilidioksidia lukuun ottamatta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana trendi on ollut lievästi laskeva erityisesti autoliikenteen vähentyneiden päästöjen ansiosta. Energiantuotannon epäpuhtauksien päästöt vaihtelevat vuosittain melko voimakkaasti, mutta suuntaus on erityisesti hiukkaspäästöjen osalta laskeva. Päästöjen lisäksi myös kaukokulkeumat vaikuttavat ilmanlaatuun, etenkin pienhiukkas- ja otsonipitoisuuksiin. Vuonna 2012 pääkaupunkiseudulla typenoksidien päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla, rikkidioksidin päästöt kasvoivat 24 % ja hiukkaspäästöt kasvoivat 4 %. Hieman yli puolet typenoksidipäästöistä tuli energiantuotannosta ja noin 30 % ajoneuvoliikenteestä. Hiukkaspäästöistä ajoneuvoliikenne tuotti noin 40 %, energiantuotanto yli 30 % ja tulisijojen käyttö 17 %. Rikkidioksidipäästöistä yli 90 % vapautui energiantuotannosta. Vuonna 2012 energiantuotanto kasvoi pääkaupunkiseudulla 5 % edelliseen vuoteen verrattuna, mutta väheni 1 % edellisen kymmenen vuoden keskiarvoon verrattuna. Kivihiilen ja öljyn kulutus kasvoivat ja maakaasun kulutus väheni. Fortumin Espoon energiantuotanto väheni 18 % edellisestä vuodesta, mikä johtui suurimmalta osin sähköntuotannon laskusta. Energiatuotannon SO 2 - päästöt kuitenkin kasvoivat 40 % vuodesta 2011 ja 16 % verrattuna 10 edellisen vuoden keskiarvoon. NOx-päästöt kasvoivat 13 % edelliseen vuoteen verrattuna ja 2 % 10 edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna. Hiukkaspäästöt kasvoivat 148 % verrattaessa vuoteen 2011 ja 37 % verrattaessa 10 edellisen vuoden keskiarvoon. Päästöjen kasvu johtui lähinnä kivihiilen käytön kasvusta. Espoossa liikenteen kokonaissuorite nousi edellisen vuoden tasosta 0,5 prosenttia. Julkaisu "Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012" on ilmestynyt HSY:n julkaisusarjassa numerolla 5/2013. Julkaisu on saatavilla ympäristölautakunnan kokouksessa. Julkaisu löytyy myös HSY:n internetsivuilta osoitteesta HSY>Tietoa HSY:stä>Julkaisut upunkiseudulla_vuonna_2012_web.pdf

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Ympäristölautakunta Sivu 26 / 35 Kasvihuonekaasupäästöt eivät sisälly tähän raporttiin, vaan niistä HSY laatii erillisen raportin, joka ilmestyy seuraavan kerran syksyllä Tiedoksi

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Ympäristölautakunta Sivu 27 / / / Vaasan hallinto-oikeuden päätös valituksiin, jotka koskivat Espoon Moottoriradat ry:n Kulmakorven moottoriurheilukeskuksen ympäristölupaa, ympäristölautakunta Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen, joka koskee Espoon Moottoriradat ry:n Kulmakorven moottoriurheilukeskuksen ympäristöluvasta tehtyjä valituksia. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Taustaa Ympäristölautakunta myönsi ympäristöluvan Espoon Moottoriradat ry:n Kulmakorven moottoriurheilukeskukselle. Espoon Moottoriradat ry on espoolaisten moottoriurheiluseurojen Espoon Moottorikerho ry:n (EMK), Espoon Urheiluautoilijat ry:n (EspooUA) ja Tapiolan Urheiluautoilijat ry:n (TapUA) yhdessä perustama yhdistys, jonka tehtävänä on organisoida, suunnitella ja hallinnoida Kulmakorpeen perustettavaa moottoriurheilukeskusta. Espoon Urheiluautoilijat ry on eronnut Kulmakorven ratahankkeesta ja myös jäsenyydestä Espoon Moottoriradat ry:ssä. Rata-alue käsittää motocross-, enduro-, karting- ja pienoisautoiluradat. Motocrossia ajetaan rakennetulla maastoradalla ja enduroa merkittyä metsäreittiä pitkin. Radat ovat käytössä ympäri vuoden seitsemänä päivänä viikossa ma - pe klo ja la su klo Kartingrata on käytössä lumettomana aikana huhtikuusta marraskuuhun seitsemänä päivänä viikossa. Pienoisautoilua harjoitetaan samoina toiminta-aikoina kuin kartingia. Valitukset ympäristöluvasta Ympäristölautakunnan lupapäätöksestä valittivat Vaasan hallintooikeudelle Kolmperän Asukasyhdistys ry, Espoon ympäristöyhdistys ry,

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Ympäristölautakunta Sivu 28 / 35 Föreningen för Norra Kyrkslätt rf., Pohjois-Kirkkonummi yhdistys ry, Nuuksio-Seura ry, sekä 12 yksityishenkilöä Kirkkonummelta ja Espoosta. Ympäristönsuojelupäällikkö on antanut vastineen valituksista. Toimivalta ympäristölupavalitusta koskevan vastineen antamiseksi on siirretty ympäristönsuojelupäällikölle Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 11 :n nojalla. Vaasan hallinto-oikeuden päätös Hallinto-oikeus ei tutkinut Espoon ympäristöyhdistys ry:n ja kahden yksityishenkilön valitusta, koska nämä olivat yhtyneet Kolmperän Asukasyhdistys ry:n valitukseen, mutta eivät olleet toimittaneet valtakirjaa. Lisäksi kolmen muun yksityishenkilön valitusta ei tutkittu, koska he asuvat kaukana radasta, eikä radan toiminta hallinto-oikeuden mukaan saata koskea heidän oikeutta tai etua. Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset. Hallinto-oikeus muutti yhtä lupamääräystä, jossa määrättiin melumittauksen teosta sen jälkeen, kun toiminta on käynnistynyt. Lupamääräyksen mukaan hakijan on teetettävä ensimmäisen täysimittaisen toimintavuoden aikana ulkopuolisella asiantuntijalla melumittaus, jolla moottoriradan aiheuttamat ekvivalentti- ja maksimimelutasot (LAeq ja LAFmax) voidaan luotettavasti todeta. Mittaus on tehtävä suurinta melua aiheuttavassa tilanteessa lähimpien asuin- tai lomarakennusten Halujärventie 36, Halujärvenmäki 7 ja Mustanpurontie luona sekä Kakarlammen luonnonsuojelualueen rajalla. Vaasan hallinto-oikeus lisäsi tähän vielä kiinteistön Notkoniityntie 5, jossa mittaus on tehtävä. Vaasan hallinto-oikeuden päätös on annettu ja valitusaika siihen päättyi Päätöksestä ei ole valitettu korkeimpaan hallintooikeuteen. Vaasan hallinto-oikeuden päätös on nähtävissä kokouksessa Tiedoksi

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Ympäristölautakunta Sivu 29 / Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö: Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen seuraavat lausunnot, päätökset ja kirjelmät: Espoon ympäristökeskuksen antamat lausunnot: Espoon ympäristökeskuksen lausunto hakemuksesta MRL:n mukaista poikkeamispäätöstä varten Leppävaara / Mäkkylä, hakijana Sponda kiinteistöt Oy Espoon ympäristökeskuksen lausunto hakemuksesta MRL:n mukaista suunnittelutarveratkaisua/poikkeamispäätöstä varten Pakankylän tilalla 1:99 Espoon ympäristökeskuksen lausunto hakemuksesta MRL:n mukaista suunnittelutarveratkaisua varten Lahnuksen kylän tilalla 6:0 Espoon ympäristökeskuksen lausunto hakemuksesta MRL:n mukaista suunnittelutarveratkaisua varten Nuuksion tilalla 9:89 Espoon ympäristökeskuksen lausunto hakemuksesta MRL:n mukaista suunnittelutarveratkaisua varten Nuuksion tilalla 9:50 HSY Jätehuollon ympäristölupahakemus biojätteen mädätyslaitokselle Espoon Ämmässuolla. Espoon ympäristökeskukselle tulleet kirjeet ja päätökset: Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Delete Kierrätys- ja Purkupalvelu Oy:n ilmoituksesta koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee pakatun asbestijätteen vastaanotto- ja välivarastointitoimintaa Juvanmalmin siirtokuormausasemalla Valvontapäällikön päätökset (ympäristöasiat): Purkupiha Oy, ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus purkutyöstä, Kauppamiehentie 4, 31 / Espoon Kulttuuritoimintayhdistys ry, ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus ulkoilmakonsertista, Veräjäpellonkatu 17, 32 / NCC Rakennus Oy, ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus louhinnasta, paalutuksesta ja pontituksesta, Suomenlahdentie 1, 33 /

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Ympäristölautakunta Sivu 30 / 35 Consti Julkisivut Oy, ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus louhinnasta, Poutapolku 3, 34 / YIT Rakennus Oy, ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus purkutyöstä ja louhinnasta, Revontulentie 1-3, 35 / Helsingin Talosiirto Oy, ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus purkutyöstä, Espoonkatu 4, 36 / NCC Rakennus Oy, ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus louhinnasta, paalutuksesta ja pontituksesta, Suomenlahdentie 1, 37 / Graniittirakennus Kallio Oy, ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus louhinnasta ja porapaalutuksesta, Piispansillan varressa Puolikkotien ja Kuitinmäentien välillä, 38 / Skanska Infra Oy, ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus asfaltin poistotyöstä, Alberganesplanadin ja Sokerilinnantien risteysalue, 40 / E.M. Pekkinen Oy, ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus paalutuksesta, Henttaan puistokatu 6-8, 41 / Espoon kaupungin tekninen keskus, ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus louheen vastaanotosta, Nuijalantie 19 ja Koivistontie 29, 42 / Jokioisten Maanrakennus Oy, ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus louhinnasta, paalutuksesta ja pontituksesta, Turuntie 150, 43 / Ympäristönsuojelupäällikön päätökset (ympäristöasiat): Vapautuksen hakeminen yleiseen hulevesiviemäriin liittämisestä 60 / , 63 / , 64 / , 66 / , 67 / , 68 / Vapautuksen hakeminen yleiseen vesijohtoon liittämisestä 65 / Käytöstä poistetun öljysäiliön maahan jättäminen 61 / , 62 / Rekisteröinnit ympäristönsuojelun tietojärjestelmään: HSY Jätehuollon aluekeräyspisteet Espoossa, 53 kpl, on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Kyse on jätteen ammattimaisesta keräystoiminnasta (asukkailta peräisin olevia hyötyjätejakeita) ja sen merkitsemisestä rekisteriin jätelain 100 mukaan.