Tulevaisuustyöryhmän linjaukset ja suunnitelmat. Kaupunginhallitusten yhteiskokous, Iitti

Transkriptio

1 Tulevaisuustyöryhmän linjaukset ja suunnitelmat Kaupunginhallitusten yhteiskokous, Iitti

2

3

4

5

6 Tulevaisuustyöryhmän toimeksianto Tulevaisuustyöryhmän tehtävänä on tuottaa: selvitys maankäytön, maapolitiikan ja yhdyskuntarakenteen toimivuudesta ja kehittämisen mahdollisuuksista uuden kunnan alueella selvitys elinvoimaisen uuden kunnan mahdollisuuksista ja tulevaisuudesta. Selvityksen on vastattava siihen, löytyykö kuntajaon muutokselle perusteita kuntarakennelain 4 :n mukaisesti: 1) alueen asukkaiden elinolosuhteiden kehittämisen, 2) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksien kohentumisen tai 3) yhdyskuntarakenteen toimivuuden näkökulmista.

7 Tulevaisuustyöryhmän toimeksianto koostuu kahdesta eri tyyppisestä osa-alueesta Maankäyttö, yhdyskuntarakenne (sis. maapolitiikka, kunnallistekniikka, rakentaminen, ympäristöasiat) Uudet elinvoiman mahdollisuudet ja tulevaisuus Nykytilan kuvaus painottuu: olemassa oleva kaavoitusaineisto, kunnallistekniset suunnitelmat, vesienhuoltosuunnitelmat jne. Muutokset tapahtuvat hitaasti perusteltua tarkastella pidempää aikajännettä eli vuoteen 2040 asti Työ suuntautuu tulevaisuuteen Muutoksia tapahtuu yritysten toimintakentässä nopeasti Uusien aihioiden löytäminen aidosti haastavaa Työssä hyödynnetään korkeakoulujen sekä yritysten näkemyksiä Lopputuloksena strateginen ote Salpauskuntaan: VISIO STRATEGISET KASVUTEKIJÄT YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITYSKUVA LISTAUS JATKOSUUNNITELMISTA/ KEHITYSOHJELMISTA Syötteitä tarvitaan myös muilta työryhmiltä!

8 Mitä tietoa tulevaisuustyöryhmässä tarvitaan ja tuotetaan? Tarvitaan nykytilanteesta ja ennusteista: Väestömuutos kunnittain vuoteen 2025/2040 asti Pendelöinti Yhdyskuntarakenne ja kuntien suunnitelmat (maapolitiikka, liikenne, rakentaminen, ympärisöt) Kuntien panokset elinkeinoelämän kehittämiseen Työpaikkarakenne Koulutustarve-ennusteet Tuotetaan tai kerätään selvitysalueesta: Työpaikkojen ennakoitava kehitys mm. elinkeino-ohjelmien tavoitteet Kasvun mittarit (esim. Joensuussa tax free kauppa, kokonaismyynti, kaupan lisätarve) Vetovoima/elinvoima: määritellään tarkemmin uuden kunnan tavoitteet Välttämättömät toimenpiteet kasvun luomiseksi Kestävän yhdyskuntarakenteen tavoitteet ja tarkempien suunnitelmien laajuus sekä aikataulu Erillisten kehittämisohjelmien tarve ja yksilöinti

9 Aikataulu ja vaiheet: 1. Tammi-helmikuu: Nykytila-analyysi (MAL, elinkeinot, strategiat) sekä ennusteiden läpikäynti Olemassa oleviin aineistoihin tutustuminen ja ennakointimateriaalit Kyselyt, SWOTit, ryhmätyöt, asiantuntijapalautteet jne. 2. Helmi- huhtikuu: Elinvoimaan vaikuttavien tärkeimpien tekijöiden tunnistaminen SWOT aineiston työstäminen Elinvoimatekijät Väliraportti Kuuleminen ja vuorovaikutus 3. Maalis-toukokuu: Tulevaisuusnäkökulman työstäminen tavoitteena strategiamainen ote uuteen kuntaan Loppuraportti Työstä viriävien yhteisten kehittämishankkeiden eteenpäin vieminen

10 Mitä huhtikuun väliraportti tulee sisältämään? 1. Nykytila-analyysi: maankäyttö, yhdyskuntarakenne, elinvoima ja elinkeinot Synteesi työryhmän työskentelystä sekä viranhaltijoille suunnatuista taustakyselyistä (maankäyttö, yhdyskuntarakenne ja elinkeinopolitiikka) 2. Uusien elinvoimaideoiden alustava esittely Työryhmän työskentelyn kiteytykset, kuntien viranhaltijoilta kommentit näihin 3. Mahdollisia vaihtoehtoisia visioita uudelle kunnalle Nostetaan jo tässä vaiheessa, vaikka työ on vielä raaka. Vuorovaikutus ja erilaisten sidosryhmien kuuleminen on tärkeää väliraporttivaiheessa!

11 Kuuleminen väliraporttivaiheessa poliittiset ryhmät kuntien edustajat, erityisesti tekniseltä toimialalta alueelliset yrittäjät ja yritysjärjestöt korkeakouluedustajat nuorisovaltuusto alueen asukkaat

12 Työryhmän loppuraportti (selvitys) sisältää alustavasti: Selvityksen maankäytön, maapolitiikan ja yhdyskuntarakenteen toimivuudesta ja kehittämisen mahdollisuuksista uuden kunnan alueella. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen linjaukset uudelle kunnalle Erillisten kehittämisohjelmien (esim. taajaminen ja haja-asustusalueiden kehittämisohjelma) määrittely Selvitys elinvoimaisen uuden kunnan mahdollisuuksista ja tulevaisuudesta. Elinvoiman kannalta keskeisten kasvutekijöiden määrittely Kasvun ja elinvoiman mittarit Kunnan välttämättömät toimenpiteet kasvun luomiseksi Uusien elinvoima/elinkeinoideoiden tiivis esittely

13 Työryhmän linjauksia tähän mennessä: Tulevaisuutta tarkastellaan vuoteen 2025 ulottuen ja yhdyskuntarakenteen kehitystä enintään vuoteen Selvitys pitäytyy tilastokeskuksen väestöennusteessa. Työryhmän kokoukset suljettuja kokouksia. Virallinen tiedotus tapahtuu pj, vpj ja sihteerin kautta. Aineistot viedään verkkosivuille. Haetaan aktiivista vuorovaikutusta eri tahojen kanssa väliraportin valmistumisen jälkeen.

14 Tulevaisuustyöryhmälle toteutettu taustakysely työn lähtövaiheessa Sähköinen kysely 19 vastaajaa Kartoitettiin työryhmän alkuvaiheen näkemyksiä selvitysalueen vetovoimatekijöistä, maankäytöstä ja kasvusta

15 Millainen on vetovoimainen kunta? - Toimivat ja hyvät palvelut TOP 3 TEKIJÄÄ: 1. Viihtyisää asuinympäristöä tarjoava (16 vastausta) 2. Työpaikkaomavarainen (7 vastausta) 3. Hyvien kulkuyhteyksien varrella sijaitseva (7 vastausta)

16 Mitä keinoja omalla kunnallasi on vaikuttaa alueen elinvoimaan? Oman kunnan koetut vaikutusmahdollisuudet TOP5: 1. Riittävä tonttitarjonta (14 vastausta) 2. Luonnonläheiset asuinympäristöt (11 vastausta) 3. Hyviin peruspalveluihin keskittyminen (9 vastausta) 4. Asukkaiden ja yritysten mukaan ottaminen kunnan kehittämiseen (7 vastausta) 5. Nopea virkamiesvalmistelu; Keskustan kehittäminen; Hyvä kuntastrategia ja sen johtaminen (6 vastausta kukin)

17 Nuolet kuvaavat muutosta oman kunnan koettuihin vaikutusmahdollisuuksiin verrattuna. Keskustaympäristön kehittäminen koettiin Salpauskunnassa vähemmän tärkeäksi elinvoimaan vaikuttamisen keinoksi kuin omassa kunnassa (6 ja 2 vastausta). Mitä keinoja uudella kunnalla on vaikuttaa alueen elinvoimaan? Uuden kunnan koetut vaikutusmahdollisuudet TOP6: 1. Riittävä tonttitarjonta (13 vastausta) 2. Hyviin peruspalveluihin keskittyminen (11 vastausta) 3. Liikenneolosuhteiden kehittäminen (8 vastausta) 4. Asukkaiden ja yritysten mukaan ottaminen kehitykseen (8 vastausta) 5. Nopea virkamiesvalmistelu (7 vastausta) 6. Luonnonläheisten asuinympäristöjen tarjoaminen (7 vastausta)

18 Mihin kasvu tulisi kanavoida? Työryhmän pitää perusteltuna kanavoida väestönkasvua hyvien kulkuyhteyksien varrelle ja olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuvaksi. Myös yhdyskuntarakenteen tiivistäminen sai kannatusta. Nämä ovat linjassa Uusi Kunta esiselvitysvaiheen elinvoimaisen yhdyskuntarakenteen tavoitteiden kanssa.

19 Salpauskunta SWOT Toteutettiin ryhmätöinä SWOTissa selvitettiin uuden kunnan vahvuuksia, mahdollisuuksia, heikkouksia sekä uhkia nykyiseen kuntarakenteeseen verrattuna Tulevaisuustoimikunnan jäsenet tekivät SWOT:n myös oman kunnan näkökulmasta Aineistot löytyvät Salpauskuntasivuilta: ma/

20 Salpauskunnan vahvuudet, mahdollisuudet, heikkoudet ja uhat nykyiseen kuntarakenteeseen verrattuna Vahvuudet Heikkoudet Sijainti Yhdyskuntarakenteen hajanaisuus Monipuoliset asuinalueet Tulopohjan heikkous Työpaikkaomavaraisuus Ikääntyminen Kunnan koko Pohjavesirajoitteet Kansainvälinen tunnettuus Haja-asutusalueiden ongelmia ei urheilukaupunkina tunnisteta kaupunkiseudulla Luonto Valtion työpaikkojen vähäisyys Pohjavedet Salpauskunta SWOT, Tulevaisuustyöryhmä Radanvarsialueen kehittäminen Ei pystytä vastaamaan kaupunkiseutujen väliseen Keskustojen kehittäminen kilpailuun esim. työpaikoista Yritysalueiden kehittyminen/vt12 Sisäinen riitaisuus Uudet vetovoimaiset asuinalueet Yhteisten toimintamallien puute ja hyvien Edunvalvonnan vahvistuminen käytäntöjen hukkuminen massaan Matkailuelinkeinot: Järvi-Suomi, luonto Palveluiden heikkeneminen reuna-alueilla Uusi imago Kyläidentiteetin ja yhteisöllisyyden häviäminen Resurssien vapautuminen kehittämistyölle Mahdollisuudet Uhat

21 SWOTista käytäntöön: Salpauskunnan elinvoimatekijöitä työpajan alustavia tuloksia. Työ jatkuu koko kevään ajan. 5. Etelä- Suomen paras luonto- ja liikuntamatkailun kohde 6. Ruokakaupunki SWOT analyysi 1. Junarataan kytkeytyvä kasvu 4. Sähköiset palvelut tehokäyttöön 2. Uusi päätöksenteko -kulttuuri 3. Vahvan edunvalvontaorganisaation rakentaminen

22 1. Junarataan kytkeytyvä kasvu Radalla on kasvava merkitys saavutettavuuden kannalta. Pisararata, Kehärata ja Pietarin rata tärkeitä. Lahdessa, Nastolassa ja Iitissä voimakas halu kehittää rata-alueita, Herralassa myös asemakaavamuutos vireillä. Päijät-Hämeen liiton raideliikenneselvitys (2010): Ensimmäisessä vaiheessa seudulla tulisi panostaa Lahden aseman liityntäpysäköinteihin, Nostavan- Uudenkylän välisen nauhataajaman kehittämiseen ja tutkia mahdollisuuksia seudun sisäiselle taajamajunaliikenteelle. Uhkana on, että asemanseutujen asuminen toteutuu liian pientalovaltaisena, jolloin ei saada tarpeeksi potentiaalia henkilöjunaliikenteen kehittämiseen. Elinkeinoelämä ei vielä tarpeeksi hyödynnä raideliikenteen mahdollisuuksia kustannussyistä. Nostavan ja Kujalan alueella paljon kehittämisen mahdollisuuksia.

23

24 2. Uusi päätöksentekokulttuuri ja kuntien hyvät käytännöt Asiakaslähtöisen ja nopean palvelutoiminnan rakentaminen Esim. Hollolassa hyvä kuntalainen-virkamiessuhde: pienellä porukalla tehdään iso työ mallina uudelle kunnalle Päätöksenteko ja virkamiehet lähelle kuntalaisia, avoin vuoropuhelu Tavoitteena Suomen yritysystävällisimmän kunnan titteli Mm. kaavoituksen ja rakennusvalvonnan optimaalinen toiminta ELY, Ladec, P-H liitto jne. mukaan toimintamalliin Luodaan toimintamalli, jossa olemassa olevat hyvät käytännöt saadaan tuotua mukaan uuteen kuntaan

25 3. Vahvan edunvalvontaorganisaation rakentaminen Hyödynnetään uuden kunnan perustamisvaiheessa vapautuvia resursseja vahvan lobbausorganisaation rakentamiseen. Liikennehankkeiden edunvalvonta ja yhteistyö erityisen tärkeää Seudun logistisen aseman vahvistaminen (Itä-länsi suunnan valtatie- ja rautatieratkaisut, logistiikka-alueet jne.)

26 4. Sähköiset palvelut tehokäyttöön Uusi kunta ottaa etunenässä kaiken irti palveluiden sähköistymisestä. Kaupungin tuottavuus ja henkilöresurssien riittävyys ajureina Miten uusi kunta vastaa kaupan rakennemuutoksen haasteeseen verkkokaupan vallatessa markkinoita? Pt-kaupan kilpailukeinona ollut tehokkuus, mutta minkä painoarvon kuluttajat antavat jatkossa palvelulle? Palvelualan työllisyysnäkymä synkkenee

27

28 5. Etelä-Suomen paras luonto- ja liikuntamatkailun kohde Radan hyödyntäminen matkailussa Lahden seutu on paremmin saavutettavissa kuin Nuuksio Salpausselkä ja puhdas järviympäristö ovat vahvoja imagotekijöitä Useita matkailun investointihankkeita vireillä Matkailukokonaisuuden rakentaminen kesken paljon potentiaalia Tapahtumilla suuri työllistävä vaikutus

29

30 6. Ruokakaupunki Salpauskunta olisi pääkaupunkiseudun jälkeen ensimmäinen oikea kaupunki, mutta myös oikeaa maaseutua Perustuotannon ja olemassa olevan elintarviketeollisuuden hyödyntäminen: lähiruoka, panimot, leipomot jne. yhteinen profiili Kysyntä kasvussa: kehittyvissä keskustoissa tilaa uusille ravintolapalveluille, joissa lähiruoka ja paikalliset tuotteet selvemmin esillä Torit, torikulttuurin ylläpitäminen Salpauskunta = puhdas ruokakaupunki

31 Lähiruokapyöräilijät Lahden satamassa elokuussa 2013.

32 Kommentteja työn sisältöön ja prosessiin? 1. Tammi-helmikuu: Nykytila-analyysi (MAL, elinkeinot, strategiat) sekä ennusteiden läpikäynti Olemassa oleviin aineistoihin tutustuminen ja ennakointimateriaalit Kyselyt, SWOTit, ryhmätyöt, asiantuntijapalautteet jne. 2. Helmi- huhtikuu: Elinvoimaan vaikuttavien tärkeimpien tekijöiden tunnistaminen SWOT aineiston työstäminen elinvoimatekijät Väliraportti sisältää: 1. nykytila-analyysin (maankäyttö, yhdyskuntarakenne, elinvoima ja elinkeinot) sekä 2. alustavasti uusien elinvoimaideoiden esittelyä 3. mahdollisia vaihtoehtoisia visioita uudelle kunnalle Palautteen ja laajemman vuorovaikutuksen merkitys korostuu väliraporttivaiheessa eri tahojen kuuleminen 3. Maalis-toukokuu: Tulevaisuusnäkökulman työstäminen tavoitteena strategiamainen ote uuteen kuntaan

33 Kommentteja ensimmäisiin elinvoimaideoihin? 5. Etelä- Suomen paras luonto- ja liikuntamatkailun kohde 6. Ruokakaupunki SWOT analyysi 1. Junarataan kytkeytyvä kasvu 4. Sähköiset palvelut tehokäyttöön 2. Uusi päätöksenteko -kulttuuri 3. Vahvan edunvalvontaorganisaation rakentaminen