Tervetuloa tulevaisuustyöryhmän 2. kokoukseen klo 14-16:30 Wanha Walimo

Transkriptio

1 Tervetuloa tulevaisuustyöryhmän 2. kokoukseen klo 14-16:30 Wanha Walimo

2 Salpausselän kuntajakoselvityksen johtoryhmän kokouksen terveiset Esiteltiin: Toimeksianto Työn eteneminen kevään aikana Linjaukset Työmenetelmät

3 Toimeksianto Tulevaisuustyöryhmän tehtävänä on tuottaa: selvitys maankäytön, maapolitiikan ja yhdyskuntarakenteen toimivuudesta ja kehittämisen mahdollisuuksista uuden kunnan alueella selvitys elinvoimaisen uuden kunnan mahdollisuuksista ja tulevaisuudesta. Selvityksen on vastattava siihen, löytyykö kuntajaon muutokselle perusteita kuntarakennelain 4 :n mukaisesti: 1) alueen asukkaiden elinolosuhteiden kehittämisen, 2) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksien kohentumisen tai 3) yhdyskuntarakenteen toimivuuden näkökulmista.

4 Työn eteneminen kevään aikana: 1. Nykytila-analyysi (MAL, elinkeinot, strategiat) sekä ennusteiden läpikäynti SWOT: Selvitysalueen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat verrattuna nykyiseen kuntarakenteeseen Tammi-helmikuu 2. Elinvoimaan vaikuttavien tärkeimpien tekijöiden tunnistaminen Kuntien tärkeimpien kehityshankkeiden esittely Uusien elinvoimatekijöiden löytäminen Helmi-maaliskuu 3. Tulevaisuusnäkökulman työstäminen tavoitteena strategiamainen ote uuteen kuntaan Maalis-toukokuu Kirjallinen aineisto valmis toukokuussa

5 Linjauksia Tulevaisuutta tarkastellaan vuoteen 2025 ulottuen ja yhdyskuntarakenteen kehitystä enintään vuoteen Selvitys pitäytyy tilastokeskuksen väestöennusteessa. Työryhmän kokoukset suljettuja kokouksia. Tiedotus tapahtuu pj, vpj ja sihteerin kautta. Aineistot viedään verkkosivuille.

6 Työmenetelmistä Useita erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia Työryhmätyöskentelyä Sähköisiä kyselyitä

7 Mitä tietoa tulevaisuustyöryhmässä tarvitaan ja tuotetaan? Tarvitaan nykytilanteesta ja ennusteista: Väestömuutos kunnittain vuoteen 2025/2040 asti Pendelöinti Yhdyskuntarakenne ja kuntien suunnitelmat Kuntien panokset elinkeinoelämän kehittämiseen Työpaikkarakenne Tuotetaan selvitysalueelle: Työpaikkojen ennakoitava kehitys mm. elinkeino-ohjelmien tavoitteet Kasvun mittarit (esim. Joensuussa tax free kauppa, kokonaismyynti, kaupan lisätarve) Vetovoima/elinvoima: määritellään tarkemmin tavoitteet Välttämättömät toimenpiteet kasvun luomiseksi Kestävän yhdyskuntarakenteen tavoitteet ja tarkempi kehityskuva Strategiamainen ote uuteen kuntaan

8 Työryhmätyöskentelyyn

9 Salpausselän kunnat 2025?

10 Salpausselän kunnat 2025?

11 Hannu Kytö ja Monika Kral-Leszczynska Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät Talouden suurten vaihtelujen ja asuntomarkkinoiden mukaan muuttuvat lapsiperheiden muuttovirrat saattavat näkyä lähivuosina kaupunkiseutujen lasten tarvitsemien palvelujen epätasaisena ja nopeasti muuttuvana kuormituksena. Eläkeikäiset muuttivat maaseudulta kaupunkeihin ja taajaan asuttuihin kuntiin. Merkittävimmät muuttovirrat suuntautuvat kuitenkin pääkaupunkiseudulta pienempiin kaupunkeihin. Eläkeikäisten muuttovirrat myös Etelä-Suomen ulkopuolelle ovat kasvaneet viime vuosina, mikä viittaa suurten ikäluokkien siirtymiseen lähemmäs synnyinseutujaan. julkaistu

12

13 3ecd15681df6/Paijat_Hame_aluekalvosarja_syksy_2013.pdf

14

15 Ei osata tehdä säästöpäätöksiä ja laittaa palveluita tärkeysjärjestykseen Uskonpuute omiin mahdollisuuksiin. Näköalattomuus, poliittinen riitely, Lahti ei ole onnistunut ottamaan "veturin" asemaa: Lahti ei ole onnistunut kehittämään aluetta, vaikka sen maantieteellinen sijainti on ihanteellinen hajanainen, erisuuntiin katsova, omaan napaan tuijottava työllisyys, aluekehitys. Heikko kotiseutuidentiteetti Heikko taloustilanne, -työttömyys, -Elikenikopolitiikka, -ikärakenne,- Valtionsosuusleikkaukset, muut alueen riskit Työpaikkakehitys; alueen yritysten konkurssit/alasajo ja työpaikkamenetykset Työllisyystilanne, heikko kuntien talous, heikko edunvalvonta Korkea työttömyys, todellisuutta heikompi maine, liian matala kunnianhimon taso Heikko työllisyystilanne, Yritysten kasvuhakuisuuden puute työpaikkojen menetys, hankkeiden viivästyminen esim vt12 ohitie, pikkukuntien ongelmat, riitaisat kunnat (heinola, Asikkala), änkyrä Hollola Isompien teollisten työpaikkojen väheneminen.. Pieniä maaseutukuntia, maatalouspainotteisia,mutta voisivat olla asumiskuntia.

16

17 TEM aluebarometri 2014 Poimintoja maakunnan päättäjien kommenteista kuntien tilanteeseen: (+) Halumme kehittää kunnan elinkeinoelämää ja palveluja säilynyt myönteisenä jatkuvasta kielteisestä julkisesta viestinnästä huolimatta. Yritykset investoineet ja kehittäneet toimintaansa jatkuvasta negatiivisesta julkisen sektorin alasajoviestinnästä huolimatta. (+) Yhdyskuntarakenne kehittyvä, asukasluku kasvava. Erinomainen sijainti ja luonto. (+) Työllisyys on pysynyt kohtuullisena. Maataloudella menee hyvin (+) Toistaiseksi taloutemme on jotenkuten hallinnassa. (+) Naapurikuntiin hyvät välit. (-) Teollisen työpaikkojen suuri määrä vähenee jatkuvasti tulevaisuus on epävarma. (-) Ylikunnallisten yhteistyökuvioiden suuri määrä ja moninaisuus. Omistajaohjauksen vaikeus. (-) Muutosnopeus hidasta huomioiden mitä ympärillä tapahtuu. (-) Rakenteellisia muutoksia ei uskalleta tehdä

18 Taustakysely tulevaisuustyöryhmälle

19 Millainen on vetovoimainen kunta? Jotakin muuta, mitä: Palveluja tarjoava kunta Jonka tärkeimpänä tehtävä on yritystoiminnan kehittäminen ("saada lisää myönteistä pörinää" alueelle. Hyvät palvelut tarjoava Toimivia palveluita Toiminnalliset lähiyhteisöt hyvät palvelut

20 Mitä keinoja omalla kunnalla? Oman kunnan koetut vaikutusmahdollisuudet: Riittävä tonttitarjonta (14 vastausta) Luonnonläheiset asuinympäristöt (11 vastausta), Hyviin peruspalveluihin keskittyminen (9 vastausta) Asukkaiden ja yritysten mukaan ottaminen kunnan kehittämiseen (7 vastausta)

21 Mitä keinoja uudella kunnalla? Uuden kunnan koetut vaikutusmahdollisuudet: Riittävä tonttitarjonta (13 vastausta) Hyviin peruspalveluihin keskittyminen (11 vastausta) Liikenneolosuhteiden kehittäminen (8 vastausta) Asukkaiden ja yritysten mukaan ottaminen kehitykseen (8 vastausta)

22 Mihin kasvu tulisi kanavoida?

23 Minkä suuruinen väestönkasvu (esim. muutos-% / v ) on mielestäsi kestävää? Tuleeko kasvua ylipäätään tavoitella? Kuvaa lyhyesti kestävän kasvun tavoitetta. Prosentin luokkaa oleva kasvu on kestävää. Kestävä kasvu perustuu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen täydentämiseen. Kestävä kasvu olisi noin 0,5 % vuodessa Väestönkasvua tulee tavoitella, mutta sen täytyy olla hallittua, että palvelut pysyvät perässä. Kasvu pitää lähteä alueen yritysten hyvinvoinnista ja niiden työvoimatarpeen lisääntymisestä. Kasvu pitäisi jakautua tasaisesti eri alueille, jotta se ei loisi merkittävää uutta rakennustarvetta esim 2-4% kasvu tulee,mutta ei se ole itseisarvo jos ei ole työpaikkoja. Prosenttia vaikea määritellä. Kasvu keskittyy taajamiin ja niiden lievealueille. Maankäytön suunnittelu on avainasemassa. 0,5%/vuosi on riittävän maltillinen kasvu. Ympäristön kuormitus ei saa kasvaa, luonnonympäristö ei saa kärsiä, palvelut pitää pystyä järjestämään, tiivistäminen luo viihtyisyyttä 0,5% /v, liian suurta kasvua ei tule tavoitella, se aiheuttaa investointipaineita, kuntatalous on oltava tasapainossa ja investoinnit kestävällä tasolla 1% kasvu olisi tasapainoisesti kestävää 1-2 % Kasvua tulee ehdottomasti tavoitella. 2-3% vielä kestetään kun siihen resurssoidaan entistä enemmän, realistinen tavoite voisi olla esim. 2%. Infran ja palvelujen pitää pysyä kehityksessä mukana. Väestönkasvu 0,5-1,0 %/v. Kasvun pitää sisältää myös työpaikkojen kasvua. Tulee tavoitella, kestävää on kaikki ihmisten vapaaehtoiseen muuttoon perustuva kasvu.

24 Kerro lyhyesti oman kuntasi mielenkiintoisimmasta tai tärkeimmästä hankkeesta (esim. rakennushanke, investointi, kehitysprojekti), jolla pyritään vaikuttamaan myönteisesti kunnan vetovoimaan tai yhdyskuntarakenteen toimivuuteen. Lahden keskustan kehittäminen on kokonaisuus, jolla on paljon heijastusvaikutuksia koko alueen elinvoimaan. hollolan keskustan kaavahankkeen / kauppakeskushankkeen toteutuminen Tavoitteena on saada Maapoliittinen ohjelma uusiksi nykyinen epäonnistui. Kaksi uutta koulua on myös tulossa. Kymi Ring Moottorirata hanke jolla pyritään luomaan alueelle myönteistä "pörinää" ja isosti uusia työpaikkoja. Uusi koulukeskus rakennettu 2 v sitten Hevoskylä hanke, joka ei sitten toteutunut yrittäjän omasta päätöksestä. Iitin kunnassa Kymiring -hanke, joka onnistuessaan luo pohjoismaiden suurimman autourheilu- ja koulutuskeskuksen oheistopimintoineen. Kymijärven ja Kärkjärven rannoille sijoittuva uusi asuinalue. Asemakaavaehdotus nähtävillä. Paassillan yritysalueen kaavoitus, 2 suuren koulun rakennushankeet

25 Kerro lyhyesti oman kuntasi mielenkiintoisimmasta tai tärkeimmästä hankkeesta (esim. rakennushanke, investointi, kehitysprojekti), jolla pyritään vaikuttamaan myönteisesti kunnan vetovoimaan tai yhdyskuntarakenteen toimivuuteen. Hollolan kuntakeskuksen n. 150 milj. euron kauppakeskuksen ja kerrostalojen rakentamishanke, keskustan ns. II-vaiheen kehittäminen; uusi yläkoulu ja kerrostaloalueet; kerrostalojen lisäys n kpl tällä vuosikymmenellä riippuen osin markkinatilanteesta (osa vuokra-asuntoja) Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, palveluverkon kehittäminen tehokkaaksi ja laadukkaaksi. Lahden Radanvarren hankkeet ovat ehkä kaupungin merkittävimmät hankkeet seuraavan vuoden aikana. Sitä kautta kehittyy uudenlainen kaupunki uusine työpaikkoineen. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon kehittäminen. Keskustan kehittäminen. Uusien asuntoalueiden kaavoittaminen, rautatien tarjoamien kulkuyhteyksien hyödyntäminen (etenkin Villähde) Palvelurakenneuudistus; erityisesti kouluverkon "parantaminen". Sorronniemen kaavoitus kunnan toimesta, kunnallistekniikan rakentaminen ja tonttienmyynti. On ollut positiivista seurata tasokkaiden omakotitalojen valmistumista upealle ranta-alueelle. Vesi- ja viemäriverkoston laajentaminen

26 Salpausselän kuntaselvitysalueen kartta-aineistoa valmistunut ja tulee lisää lähipäivinä: - Väestö - Palvelut - Työpaikkojen sijainti ja toimialat - Asemakaavoitetut ja yleiskaavoitetut alueet (valmis) - Pohjavesialueet (valmis) - Tiet ja rautatiet - Natura-alueet (valmis) ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt -Taajamat ja kylät, SYKEn kaupunki-maaseutu luokitus (valmis)

27 SWOT on nelikenttäanalyysi Nelikenttäanalyysi, jossa tarkastellaan: sisäiset vahvuudet kilpailuetu sisäiset heikkoudet riskit ulkoiset mahdollisuudet tavoitteet ulkoiset uhat varautuminen

28 SWOT: Yhdyskuntarakenne ja elinvoimaisuus Mitä tarkastellaan? Yhdyskuntarakenne: maankäyttö, asuminen, liikenne Elinvoimaisuus: väestön kehitys, huoltosuhde, korkeakoulutettujen määrä, työpaikat, työllisyys, uudet mahdollisuudet

29 SWOT: Yhdyskuntarakenne ja elinvoimaisuus 1) Oman kunnan alueella 15 min oma pohdinta ja kirjaaminen Tarkastelkaa vain omaa kuntaa nykyrajoissa mahdollisuus pohtia myös tulevaa nykyisissä kuntarajoissa Ajan päätyttyä esitellään vierustoverille 2) Uudessa kunnassa Ryhmätyönä 45 min Valitkaa kirjuri ja esittelijä Tarkastelkaa kokonaisuutta, mutta saa tuoda esille myös yksittäisiä tekijöitä/alueita Esitellään muille

30 Muut asiat 1) Sijaistaminen Sovitaan menettelytavasta, jos itse eikä varajäsen pääse kokoukseen 2) Seuraavan kokouksen teema Ehdotus, että käsitellään elinkeinoelämää ja elinvoimatekijöitä Alustamaan tutkimuspäällikkö Jukka Mikkonen, P-H liitto ja Jesse Marola, ELY-keskus ennakointiaineiston esittely (koulutustarve, työvoimaennuste, opinto- ja koulutustarve), aineisto tosin vain maakuntatasolla. 3) Jalkautuminen kuntiin Kuntien toiveet asukkaiden ja yritysten äänen kuulemiseen jo työryhmävaiheessa