Tulevaisuustyöryhmän elinvoimapolitiikan linjausten esittely

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuustyöryhmän elinvoimapolitiikan linjausten esittely"

Jarmo Tamminen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola Tulevaisuustyöryhmän elinvoimapolitiikan linjausten esittely Tulevaisuustyöryhmän sihteeri Saara Vauramo Lahden seutu kasvuun, mutta miten? seminaari

2 Asuminen, työpaikat ja työttömyys 120 Kuntien työpaikkaomavaraisuus, % ,8 60,4 77,1 91, Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola

4 Miten palvelutarpeen kasvu rahoitetaan?

5 Selvitysalueen työpaikkarakenne Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Selvitysalue yhteensä Väkiluku Työpaikat yhteensä Yksityisen sektorin työpaikat Yksityisen sektorin osuus työpaikoista 2011, % 59,01 % 39,31 % 57,49 % 67,93 % 60,13 % 69,81 % 60,82 % Julkisen sektorin työpaikat (valtio + kunta) Julkisen sektorin osuus työpaikoista 2011, % 23,42 % 24,64 % 19,01 % 12,82 % 30,47 % 17,30 % 27,65 %

6 Työpaikkojen rakennemuutos 5000 Työpaikkojen toimialakohtaiset muutokset vuosien aikana Nastola Lahti Kärkölä Iitti Hämeenkoski Hollola Lähde: Tilastokeskus

7 Yritysten nettomuutos , neljännesvuosittain

8 Yritysperustanta Lahti vs. vertailukaupungit

9 Seutukuntien kilpailukyky 2012 Lahden seutukunnan (Päijät-Häme) sijoitus vertailussa: 1. Innovatiivisuus 20 yritysten t&k-menojen suhde liikevaihtoon 2. Työllisyysaste 30 työlliset/18-64-vuotiaat 3. Yritysdynamiikka 24 (aloittaneet ja lopettaneet yritykset)/yrityskanta 4. Tuottavuus 29 liikevaihto/henkilötyövuosi (yksityinen sektori) 5. Koulutus 21 korkea-asteen (alempi ja ylempi sekä tutkija) tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneestä väestöstä 6. Teollisuusvaltaisuus 31 teollisuuden liikevaihdon osuus alueen yritysten liikevaihdosta

10 Miten kunnat kehittävät elinvoimaa nykytilanteessa?

11 Kuntien panokset elinvoimaan Sisäisen kehittämisen resurssit, eur/v ja eur/työntekijä = Johtamisen ja prosessien kehittäminen, henkilöstön koulutukset, kaupungin omat kehityshankkeet Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola ei kehittämishan kkeita, koulutuskulut pienet (40 hlö) 5 milj., vaihtelee milj. 3000, vaihtelee Kunnan panos oman toiminnan kehittämiseen suhteessa tarpeisiin on tällä hetkellä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä Elinkeinoelämän kehittämisen resurssit, eur/v ja eur/asukas = Ladec Oy:n rahoitusosuus, Etpähä ry:n kuntarahoitusosuus, Pohjois-Kymen Kasvu ry:n kuntarahoitusosuus 1-2 milj ,285 milj milj. 0.3 milj Elinkeinoelämän kehittämisen palvelutaso on tarpeisiin nähden tällä hetkellä hyvä tyydyttävä tyydyttävä hyvä välttävä tyydyttävä Kunnan investoinnit elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämiseen, eur /v 1-2 milj. 0,350 milj milj.? yritys-tontit ja -kiinteistöt Keskimääräinen panos alueen korkeakoulujen toteuttamien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen, euroa/ v milj milj. -

12 Kuntien panokset elinvoimaan Kunnan panos kuntamarkkinointiin, eur/v = Lahti Region Oy rahoitusosuus, kuntamarkkinointikampanjat ja - tapahtumat, kuntaa markkinoivat esitteet, matkailumarkkinointi sekä näyttävät rekrytointiilmoitukset Kuvaus kunnan edunvalvonnan organisoimisesta vuonna 2014 Hollola milj. Hämeenkoski 7000 Iitti Kärkölä Lahti Nastola 0.1 mi lj milj. 0.7 milj JORY, keskeiset Johtavat luottamushen Yhteistyö virkamiehet, JORY, yhteistyö kilöt, edunvalvonnan Lahti Regionin yhteistyö maakunta-liiton kanssa, maakuntaliit ja muiden yhteistyöryhmä hlötyö-vuosia on kanssa, JORY kuntien kanssa 0,2 LADEC Lahti Region Kunnan edunvalvonnan nykytaso on tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä huono tyydyttävä

13 Kehitystarpeet: Tulevaisuustyöryhmän väliraportin linjaukset elinvoimapolitiikan osalta

14 4.2. Elinvoimapolitiikan kehitystarpeet Salpausselän kuntajakoselvitysalueen elinvoimapolitiikan merkittävimmät kehitystarpeet ja -mahdollisuudet: 1) Helsinki-Lahti-Pietari kehityskäytävän vahvistaminen Hyödynnetään täysimittaisesti Salpauskunnan alueen sijaintia sekä logistista asemaa yritystoiminnan, matkailun ja asumisen ympäristönä kohdentamalla edunvalvonnan resursseja kehityskäytävän luomiseen tarvittavien investointien hankkimiseen. yhdenmukaistamalla sijoittumisen, asumisen ja matkailun markkinointia sekä investointisuunnitelmia vahvaksi kokonaisuudeksi. kehittämällä luonto- ja urheilumatkailu yhdeksi elinkeinotoiminnan kärjeksi. 2) Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen ja uusien kasvualojen löytäminen Tuetaan yritysten kilpailukyvyn kehittämistä ja nopeaa tuotekehitystoimintaa tarjoamalla elinkeinoyhtiön kautta tapahtuvaa rahoitus- ja hautomotoimintaa yrityksen koosta riippumatta. tarjoamalla julkisissa hankinnoissa referenssikohteita ja -ympäristöjä pk-yrityksille sekä ympäristöteknologiaa ja muotoilua hyödyntäville yrityksille. tunnistamalla ja tarttumalla globaalien muutosilmiöiden (digitalisoituminen, automaatio, kaupungistuminen jne.) aiheuttamiin liiketoimintaympäristön muutoksiin. ottamalla yritysystävällisyys uuden kunnan toiminnan läpileikkaavaksi periaatteeksi.

15 4.2. Elinvoimapolitiikan kehitystarpeet Salpausselän kuntajakoselvitysalueen elinvoimapolitiikan merkittävimmät kehitystarpeet ja - mahdollisuudet: 3) Korkeatasoisen tutkimus- ja kehitystoiminnan varmistaminen Kohdennetaan uuden kunnan korkeakoulutoiminnan tukia erityisesti korkeatasoiseen sekä useamman oppilaitoksen kesken toteutettavaan tutkimukseen ja opetukseen. Suosimalla vastinrahoituksessa kansainvälisiä tutkimus- ja kehityshankkeita. Tukemalla ja kannustamalla verkottuneeseen kehittämistoimintaan alueen yrityskentän kanssa. 4) Edunvalvonnan tehostaminen ja alueen tunnettuuden kasvattaminen Hyödynnetään kuntien yhdistymisvaiheessa mahdollisesti vapautuvat hallinnolliset resurssit vahvan edunvalvontaorganisaation rakentamiseen. Rakennetaan tietoisesti uudelle kunnalle uusi maine. Kohdennetaan edunvalvontaa entistä enemmän ulkopuolisen rahoituksen, investointien ym. hankkimiseen. Toteutetaan kaupunkimarkkinointia yhteistyössä alueen vahvan tapahtumatoiminnan kanssa. 5) Asukaslähtöisyyden ja osallisuuden lisääminen Luodaan uuden kunnan päätöksentekoon ilmapiiri ja toimintatavat, jotka kannustavat asukkaiden omavastuuseen ja osallistumiseen. Ohjataan uuden kunnan palveluiden järjestämistä asiakaslähtöisyyden periaatteen mukaisesti. 6) Maaseudun perustuotantoon tukeutuvien elinkeinojen kehittäminen Nostetaan maaseudun elinkeinotoiminnan kehittäminen (maanviljely, puutuotanto, energia, matkailu) ja niitä hyödyntävien teollisuuden ja palvelualojen toimintamahdollisuudet uuden kunnan elinkeinotoiminnan tärkeäksi alueeksi. Laaditaan erityinen maaseudun ja haja-asutusalueen elinvoimaohjelma.

16 6. Linjauksia 6.1. Linjaukset yhdistymissopimukseen tai selvitykseen Laaditaan erityinen maaseudun ja haja-asutusalueen elinvoimaohjelma. Laaditaan uuteen kuntaan välittömästi yhteinen maapolitiikka, joka säätelee maanhankintaa ja kaavoitusta. Täydennetään loppuraporttiin 6.2. Linjaukset yhdistymishallituksen tehtäviksi Hyödynnetään kuntien yhdistymisvaiheessa mahdollisesti vapautuvat hallinnolliset resurssit vahvan edunvalvontaorganisaation rakentamiseen. Käynnistetään yleiskaavaprosessi uuden kunnan alueelle. Täydennetään loppuraporttiin 6.3. Linjaukset uuden kunnan tehtäviin Kanavoidaan asumista erityisesti joukkoliikennevyöhykkeelle junarataan sekä keskeisiin joukkoliikennereitteihin tukeutuvaksi. Luodaan sisäisen raideliikenteen kehittämisen tavoitteet. Täydennetään loppuraporttiin

17 Uuden kunnan visio ja strategia > loppuraporttiin

18 Salpauskunnan vahvuudet, mahdollisuudet, heikkoudet ja uhat nykyiseen kuntarakenteeseen verrattuna Vahvuudet Sijainti Monipuoliset asuinalueet Työpaikkaomavaraisuus Kunnan koko Kansainvälinen tunnettuus urheilukaupunkina Luonto Pohjavedet Radanvarsialueen kehittäminen Keskustojen kehittäminen Yritysalueiden kehittyminen/vt12 Uudet vetovoimaiset asuinalueet Edunvalvonnan vahvistuminen Matkailuelinkeinot: Järvialueet, luonto, liikunta Uusi imago Resurssien vapautuminen kehittämistyölle Salpauskunta SWOT, Tulevaisuustyöryhmä Heikkoudet Yhdyskuntarakenteen hajanaisuus Tulopohjan heikkous Ikääntyminen Pohjavesirajoitteet Haja-asutusalueiden ongelmia ei tunnisteta kaupunkiseudulla Valtion työpaikkojen vähäisyys Oman tiedekorkeakoulun puute Ei pystytä vastaamaan kaupunkiseutujen väliseen kilpailuun esim. työpaikoista Sisäinen riitaisuus Yhteisten toimintamallien puute ja hyvien käytäntöjen hukkuminen massaan Palveluiden heikkeneminen reuna-alueilla Kyläidentiteetin ja yhteisöllisyyden häviäminen Mahdollisuudet Uhat

19 Strategisia tavoitteita uudelle kunnalle: Kestävä talous Nopea tuotekehitysympäristö Asukaslähtöisyys Verkottuva alue Ympäristövastuullisuus TALOUDEN TASAPAINOITTA- MINEN HYVINVOIVA JA TEHOKAS HENKILÖSTÖ OSTOPALVELUT: VAIKUTTAVUUS VEROTUSASTEEN KASVUN HILLITSEMINEN NOPEAT LUPAPROSESSIT JA KAAVOITUS PK-YRITYSTEN TOIMINTAEDELLY- TYKSET AMMATTIKORKEAN, YLIOPISTOLAITOSTEN JA YRITYSTEN YHTEISTYÖ, KANSAINVÄLISYYS ASUKKAAN OMA VASTUUTA ERILAISET ALUEET JA ASUMISEN MUODOT HUOMIOIDAAN PALVELUIDEN SUUNNITELUSSA SUJUVA LIIKENNEYMPÄRISTÖ JA JOUKKOLIIKENNE ALUEDEMOKRATIA- MALLIT/ MUU OSALLISTUMINEN LAHTI-PK-SEUTU- PIETARI YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMI NEN LISÄÄNTYVÄ MATKAILU: LIIKUNTA JA LUONTO KÄRKINÄ TIETOLIIKENNE- YHTEYDET MAASEUTU- KAUPUNKI CLEANTECH,RESURSSI TEHOKKUUS POHJAVESIEN HUOMIOINTI TOIMINTOJEN SIJOITTUMISESSA VIRKISTYSMAHDOL- LISUUDET, VAPAA- AIKA, MATKAILU PERUSTUOTANTO, JATKOJALOSTUS JA NIITÄ HYÖDYNTÄVÄT PALVELUALAN TYÖPAIKAT Läpileikkaavina teemoina: Monimuotoisuus: Kaupunki-maaseutu, rakennettu ympäristö-luonto Uudistuminen: Haetaan uusia ratkaisuja uusiin haasteisiin, hyödynnetään parhaita oivalluksia vanhoista toimintamalleista Kasvu: Uusi kunta hakee aktiivisesti väestönkasvua

Samankaltaiset tiedostot

Tulevaisuuden yhdyskuntarakenne ja elinvoima

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola Tulevaisuuden yhdyskuntarakenne ja elinvoima Nykytila-analyysi Saara Vauramo Johtoryhmä 7.4.2014 Kehityskuva 1. Väestökehitys ja taloustilanne haastava