POLIITTINEN HISTORIA. Poliittinen historia

Transkriptio

1 POLIITTINEN HISTORIA Poliittinen historia tekee oman ajan maailmaa ymmärrettäväksi historiatietoisesta näkökulmasta. Tutkimuksen pääkohteena on ollut moderneille eurooppalaisille yhteiskunnille ominainen politiikka, joka parin viime vuosisadan aikana on koskettanut koko maapalloa. Viime vuosikymmenien muutokset ja keskustelut ovat johtaneet poliittisen historian osin uusiin kysymyksenasetteluihin, kun vallan ja politiikan käsitteet sekä näkemykset ilmiöiden poliittisista ulottuvuuksista ovat monipuolistuneet. Aikoinaan korostettiin lähinnä valtioiden keskeistä roolia poliittisina toimijoina, sittemmin kiinnostuksen kohteeksi tuli myös kansalaisyhteiskunta, ja nykyään näkökulma on laajentunut kattamaan esimerkiksi globalisaation, alueellisen integraation ja median. Poliittinen historia yhdistää korkeatasoisen historiantutkimuksen jatkuvuuden uusiin näkökulmiin tavoitteena kouluttaa opiskelijoista asioiden ja ilmiöiden laajat yhteydet ja taustat ymmärtäviä yhteiskuntatieteellisen alan asiantuntijoita. Opiskelijat perehdytetään historiantutkimuksen kriittiseen käyttämiseen ja heille annetaan valmiuksia tuottaa uutta tietoa, liittää se asiayhteyksiinsä ja esittää se tieteellisesti perustellen. Opetuksen muodoilla kannustetaan itsenäiseen ajatteluun ja kehitetään suullisen ja kirjallisen argumentoinnin taitoja. Tiivistetysti koulutuksen tavoitteena on: 1. Perehdyttää uusimman ajan poliittiseen, yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen kehitykseen sekä nykyajan poliittisten ilmiöiden taustaan. 2. Antaa perustiedot poliittisesta, yhteiskunnallisesta ja kansainvälisestä kehityksestä, esitellä näitä koskevat käsitteet, tulkinnat, menetelmät sekä tieteellisesti kokoavat näkemykset ja katsomustavat. 3. Antaa perusteelliset tiedot poliittisen historian alasta, tutkimustraditiosta, soveltamismahdollisuuksista ja merkityksestä. 4. Luoda eri tehtäviin soveltuvia, hyvään historialliseen yleissivistykseen nojaavia ammatillisia valmiuksia ja perusvälineitä analyysiin, esiintymiseen, neuvotteluun ja suulliseen ja kirjalliseen argumentointiin. 5. Synnyttää teoreettiset, metodiset ja tiedolliset valmiudet politiikan, yhteiskuntien ja kansainvälisen järjestelmän tieteelliseen tarkasteluun. 6. Luoda valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen poliittisessa historiassa. Poliittinen historia tarjoaa laaja-alaista tieteellistä koulutusta, joka ei vie suoraan tiettyyn ammattitehtävään. Valmistuttuaan pääaineopiskelijat ovat sijoittuneet hallintoon ja järjestöihin (valtio, kunnat, puolueet, etu- ja muut järjestöt, alueelliset organisaatiot), tiedotusalalle (media, hallinnon, elinkeinoelämän ja järjestöjen tiedotus), kansainvälisiin tehtäviin (ulkoasiainhallinto, hallinnon ja järjestöjen ulkomaansuhteet, kauppa, kehitysyhteistyö, EU, YK) sekä koulutukseen (koululaitos, aikuiskasvatus, ammatillinen jatkokoulutus, korkeakouluopetus ja erikoiskoulutus). Viimeksi mainitulle alalle on pääaineopiskelijoille tarjolla erikoistumismahdollisuus, pätevöityminen historian ja yhteiskuntaopin opettajaksi (ks. lähemmin opintosuunnitelman lopusta). Osa valmistuneista on sijoittunut tutkijoiksi yliopistoihin tai muualle akateemiselle alueelle. Oppaan tietoihin tulevat muutokset ja päivitykset on syytä tarkistaa poliittisen historian verkkosivuilta, joita on syytä käyttää aktiivisesti. Tietojen ajantasaisuus kannattaa aina tarkistaa!

2 PÄÄAINEOPISKELIJOIDEN OPINTOJEN OHJEELLINEN AJOITUSSUUNNITELMA Poliittisen historian pääaineopinnot ja tiedekunnan yhteiset pakolliset yleisopinnot (kursiivilla) kandidaatin tutkinnossa (VTK): Syyslukukausi Kevätlukukausi 1. vuosi P1.1. luentokurssi P2.1. kirjatentti P1.2. kirjatentti P2.2. kirjatentti P3.1. luentokurssi P3.2. essee P4.1. kirjatentti P4.2. monimuotokurssi Vieras kieli, tekstinymmärrys Vieras kieli, suullinen (tai 2. vuoden keväällä) Puheviestinnän perusteet Ihmis- ja yhteiskuntakäsitykset 2. vuosi A1.1. kirjatentti A2 Valinnat ja mahdollisuudet -monimuotokurssi A3 erikoistumisopintoja A3 erikoistumisopintoja Suomen kielen kirjallinen viestintä Toinen kotimainen kieli Tieteenfilosofia ja kriittinen ajattelu 3. vuosi A4 Työelämään orientoituminen A6 Kandidaatin seminaari ja tutkielma A5 Tutkimuskurssi Tieteenteon etiikka Kieliopintojen osalta tulee seurata lukuvuoden alussa kielikeskuksen internet-sivuja, sillä kurssien ajankohdat saattavat vaihtua keväästä syksyyn tai toisinpäin. Ilmoittautumiset ovat usein jo elokuussa. Poliittisen historian pääaineopinnot maisterin tutkinnossa (VTM): Syyslukukausi 4. vuosi S2 Historiankirjoitukset traditiot, essee ja kirjatentti Kevätlukukausi S1 Ammatillinen orientoituminen S4 Maisteriopintojen johdantokurssi S3 Historiantutkimuksen teoria ja metodologia, essee ja kirjatentti S5.1. Seminaari I S5.2. Seminaari II 5. vuosi S5.3. Seminaari III S5.3. Seminaari III jatkuu S6 Pro gradu -tutkielma S6 Pro gradu-tutkielma Yllä mainittujen opintojen lisäksi kukin sijoittaa suunnitelmaansa itse valitsemansa sivuaineopinnot sekä kandidaatinettä maisterivaiheen opintoihin. Mahdolliset ulkomailla suoritettavat vaihto-opinnot sopivat parhaiten kolmanteen tai neljänteen lukuvuoteen.

3 POLIITTINEN HISTORIA, VTK Tavoitteet Tiivistetysti koulutuksen tavoitteena on: 1. Perehdyttää uusimman ajan poliittiseen, yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen kehitykseen sekä nykyajan poliittisten ilmiöiden taustaan. 2. Antaa perustiedot poliittisesta, yhteiskunnallisesta ja kansainvälisestä kehityksestä, esitellä näitä koskevat käsitteet, tulkinnat, menetelmät sekä tieteellisesti kokoavat näkemykset ja katsomustavat. 3. Antaa perustiedot poliittisen historian alasta, tutkimustraditiosta, soveltamismahdollisuuksista ja merkityksestä. 4. Luoda eri tehtäviin soveltuvia, hyvään historialliseen yleissivistykseen nojaavia ammatillisia valmiuksia ja perusvälineitä analyysiin, esiintymiseen, neuvotteluun ja suulliseen ja kirjalliseen argumentointiin. KANDIDAATIN TUTKINTO (180 op) PÄÄAINEENA Poliittisen historian perusopinnot P1 Historiantutkimus P2 Maailmanhistoriat P3 Ideologioiden maailmat P4 Suomalaisten maailmat 25 op 4 op 8 op 5 op 8 op Poliittisen historian aineopinnot ja kandidaatintutkielma A1 Historiantutkimuksen metodologia I A2 Poliittisen historian valinnat ja mahdollisuudet A3 Erikoistumisopinnot Mahdollisuus valita viidestä eri temaattisesta linjasta väh. 50 op 5 op 5 op 20 op A4 Työelämään orientoituminen 5 op A5 Tutkimuskurssi 5 op A6 Kandidaatin seminaari ja tutkielma sekä tutkielman kielenohjaus 10 op Lisäksi on mahdollista suorittaa: A7 Kansainvälisiä ja muita korvaavia opintoja Kahden sivuaineen perusopinnot TAI vastaavat kokonaisuudet 50 op Pakollisia sivuaineita ei ole. Parhaiten poliittisen historian opintoja tukevia sivuaineita ovat esim. yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan muut oppiaineet, humanistisen tiedekunnan historia-aineet ja kehitysmaatutkimus, Baltic Sea Region Studies, History and Politics of European Integration, Itä-Aasia -opinnot, oikeustiede, kasvatustiede, naistutkimus, kielet ja mediatutkimus sekä eräät kauppakorkean aineet. Jokaisen opiskelijan on rakennettava omista intresseistään lähtien yksilöllinen kokonaisuus, jonka hän kirjaa henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (Hops). Kieli- ja viestintäopinnot Metodiopinnot Ihmis- ja yhteiskuntakäsitykset Tieteenfilosofia ja kriittinen ajattelu Tieteenteon etiikka 16 op 9 op 3 op 3 op 3 op Muut opinnot Määrä vaihtelee muiden suoritusten mukaan. Kandidaatintutkinnon kokonaispistemäärän tulee olla vähintään 180 op.

4 Lisätiedot Ensimmäisenä opiskeluvuotenaan pääaineopiskelija laatii laitoksen kaavakkeelle alustavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (Hops), joka käydään läpi tutoriksi määrätyn opettajan kanssa. Pääaineen suunnitelmien lisäksi siinä hahmotellaan sopivia sivuaineita. Suunnitelmaa päivitetään opintojen edetessä ja siihen palataan tarvittaessa, pakollisesti silloin kun/jos kandidaatin tutkinnon jälkeen ryhdytään suorittamaan maisterin tutkintoa. Hops-lomake löytyy poliittisen historian intranet-sivuilta kohdasta Opiskelu/Opintojen ohjaus. POLIITTINEN HISTORIA SIVUAINEENA Perusopinnot 25 op kuten pääaineena Aineopinnot 35 op seuraavasti: A1 Historiantutkimuksen metodologia A2 Poliittisen historian valinnat ja mahdollisuudet, kirjatentti A3 Erikoistumisopinnot 10 op 5 op 20 op Syventävät opinnot 90 op kuten pääaineena OPETUSOHJELMA Lukukausittain laadittava opetusohjelma on saatavissa poliittisen historian opiskelijoiden huoneessa sekä luettavissa sähköisessä muodossa osoitteessa

5 POLIITTISEN HISTORIAN PERUSOPINNOT 25 OP (POLH3000) Tavoitteena on antaa perustiedot yleisestä ja Suomen poliittisesta historiasta, aatehistoriasta sekä historiantutkimuksesta. Perusopinnot suorittanut opiskelija on saanut pohjan aineopinnoille poliittisessa historiassa tai kompaktin historiallisen rautaisannoksen vahvistamaan muun pääaineen opintojaan. Perusopintojen kokonaisuudesta vastaa Lintunen. P1 HISTORIANTUTKIMUS 4 OP Tavoitteena on antaa perustiedot historiantutkimuksen ja poliittisen historian luonteesta. Kirjatentti P1.2 olisi hyvä suorittaa jo luentosarjan alkuvaiheessa. POLH2199 P1.1 JOHDATUS POLIITTISEN HISTORIAN TUTKIMUKSEEN 2 OP Tavoitteet: Perehtyminen historiantutkimuksen ja poliittisen historian lähtökohtiin ja historiaan sekä lähihistorian erityiskysymyksiin. Sisältö: Poliittisen historian tutkimuksen eri aihepiirejä ja lähestymistapoja. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy. Toteutustavat: Luento-opetus 24 t. Vaadittavat opintosuoritukset: Kertauskuulustelu. Oheismateriaali Vastuuhenkilö(t): Soikkanen POLH2200 P1.2 POLIITTISEN HISTORIAN TUTKIMUKSEN PERUSKYSYMYKSIÄ 2 OP Tavoitteet: Perehdyttää poliittisen historian tutkimuksen metodologiaan. Sisältö: Poliittisen historian tutkimuksen peruskysymyksiä. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy. Tentin voi suorittaa myös sähköisesti tenttiakvaariossa opiskelijan valitsemana ajankohtana. Sähköinen tenttipalvelu: 1. Carr, E. H.: What is History? With a new introduction by Richard J. Evans. Huom! Evansin johdanto pitää ehdottomasti lukea. 2. Donnelly, M. & Norton, C.: Doing History Vastuuhenkilö(t): Soikkanen P2 MAAILMANHISTORIAT 8 OP Tavoitteena on antaa peruskäsitys nykyajan maailmanhistorian luonteesta ja lähestymistavoista. POLH2261 P2.1 NÄKÖKULMIA EUROOPPA-KESKEISEEN MAAILMAAN 4 OP Tavoitteet: Perehtyminen Eurooppa-keskeiseen historian jäsentämiseen. Sisältö: Kriittinen katsaus Eurooppa-keskeiseen historiaan kahdesta tuoreesta perspektiivistä: naisen asemasta nähtynä ja demokratian/parlamentarismin mittapuusta tarkasteltuna. 1. Mazower, M.: The Dark Continent: Europe s Twentieth Century 2. Caine, B. & Sluga, G.: Gendering European History (myös ruotsiksi: Europas historia Ett genusperspektiv). Vastuuhenkilö(t): Vares

6 POLH2262 P2.2 NÄKÖKULMIA GLOBAALIIN MAAILMAAN 4 OP Tavoitteet: Perehtyminen globaaliin historian jäsentämiseen. Sisältö: Yksi läntisen maailman suosituimmista kansainvälisen politiikan perusopintojen yliopistollisista oppikirjoista tarjoaa historiaa, teoriaa, rakenteita ja prosesseja oman aikamme kansainvälisten kysymysten opastajana. Lisäksi opiskelijat perehtyvät kolmannen maailman aseman kehittymiseen osana globaalia kilpailua. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät. 1. Best, A., Hanhimäki, J., Maiolo, J. & Schulze, K.: International History of the Twentieth Century, s Westad, O: The Global Cold War: Third World Interventions and the Making of Our Times Vastuuhenkilö(t): Rentola P3 IDEOLOGIOIDEN MAAILMAT 5 OP Tavoitteena on antaa peruskäsitys poliittisten ideologioiden vaiheista ja merkityksestä. POLH2263 P3.1 IDEOLOGIOIDEN MUOTOUTUMINEN 3 OP Tavoitteet: Opiskelijalla on kurssin suoritettuaan yleiskäsitys eurooppalaisperäisistä ideologioista ja niiden kehityksestä. Sisältö: Perehdytään kulttuurillisten ja universaalien ajattelutapojen muotoutumiseen ja oman aikamme keskeisiin eurooppalaisiin ideologioihin. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy. Toteutustavat: Luento-opetus 24 t. Vaadittavat opintosuoritukset: Kertauskuulustelu.. Vastuuhenkilö(t): Soikkanen POLH2264 P3.2 OMAN AIKAMME IDEOLOGIAT 2 OP Tavoitteet: Opiskelija syventää tietämystä oman aikamme ajattelutavoista ja ideologioista. Sisältö: Esseen laatiminen yhdestä nyky-yhteiskuntaan liittyvistä aatevirtauksista ja sen historiallisista juurista. Esseen perusmateriaali sovitaan opettajan kanssa. Esseiden suorittamisen koordinoi Vares, jolta tulee pyytää ohjeet esseen yleisistä vaatimuksista ja joka tarvittaessa siirtää esseen tarkemman teeman, problematiikan ja lähteiden ohjaamisen sille opettajalle, jonka asiantuntemus on lähimpänä opiskelijan valitsemaa teemaa. Vaadittavat opintosuoritukset: Pääaineopiskelijat kirjoittavat P3.1:n yhteydessä erikseen sovittavan esseen ja sivuaineopiskelijat tenttivät kirjatenttipäivänä oheiset kirjat. 1. Baradat, L. P.: Political Ideologies. Their Origins and Impact 2. Schwarzmantel, J.J: Ideology and Politics Vastuuhenkilö(t): Vares

7 P4 SUOMALAISTEN MAAILMAT 8 OP Tavoitteena on syventää Suomen lähihistorian tuntemusta ja johdattaa sen tarkasteluun tutkimuksen keinoin. POLH2265 P4.1 SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN POLIITTINEN HISTORIA 4 OP Tavoitteet: Monipuolisten perustietojen omaksuminen suomalaisen yhteiskunnan poliittisesta historiasta ja kansainvälisistä suhteista sekä erilaisten historiatulkintojen olemassaoloon ja niiden vertailuun johdattaminen. Sisältö: Suomen sisäisen poliittisen kehityksen ja ulkosuhteiden keskeiset kehityspiirteet uusimmalla ajalla. 1. Jussila, O., Hentilä,S., Nevakivi, J.: Suomen poliittinen historia Pernaa, V. ja Niemi, M. K. (toim.): Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia, (sivut 1 243). 3. Kalela, J.: Politiikattomuus hallitusten politiikkana. Teoksessa Suomen eduskunta 100 vuotta, osa 12. Vastuuhenkilö(t): Pernaa POLH2266 P4.2 SUOMI MUUTTUVASSA MAAILMASSA 4 OP Tavoitteet: Opiskelija saa perustiedot Suomen kansainvälisen aseman kehityksestä uusimmalla ajalla, pystyy sijoittamaan Suomen kehityksen kansainväliseen kontekstiin ja oppii perusteet ulkomaisista näkökulmista Suomeen. Sisältö: Suomen kansainvälisen aseman kehityksen ja ulkopolitiikan historian keskeiset aiheet 1800-luvulta alkaen sekä tapahtumahistorian että kansainvälisen näkökulman kannalta katsottuna. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät. Toteutustavat: Opintojakso suoritetaan monimuoto-opiskeluna, joka koostuu luentosarjasta (16h) ja opintoryhmätyöskentelystä. Vaadittavat opintosuoritukset: Kertauskuulustelu + harjoitustyö(t). Luentosarja ja opintoryhmätyöskentely. Opintoryhmät alkavat vasta luento-osuuden jälkeen.. Arvosanaan vaikuttaa myös aktiivisuus opintoryhmässä. Edeltävät opinnot: P4.1 Vastuuhenkilö(t): Vares

8 POLIITTISEN HISTORIAN AINEOPINNOT (POLH3001) PÄÄAINEOPISKELIJAT väh. 50 op ja SIVUAINEOPISKELIJAT 35 op Tavoitteet: Aineopinnot antavat opiskelijoille poliittisen historian analyyttiset perusvalmiudet. Aineopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee oman alansa keskeiset työkalut. Hän kykenee muotoilemaan tutkimuskysymyksen, rajaamaan ja hakemaan aineiston, valitsemaan sopivan metodin sekä tuottamaan tieteellisellä tekstillä uutta tietoa. Opiskelija taitaa myös julkisen esiintymisen ja omien argumenttiensa puolustamisen. Lisäksi opiskelija saa kokemusta työelämästä ja sen vaatimuksista. Edeltävät opinnot: Ennen aineopintojen aloittamista opiskelijalla tulee olla opintorekisterissä kokonaisuusmerkintä perusopintojen suorittamisesta. Vaadittavat opintosuoritukset: Pääaineopiskelijoiden aineopinnot koostuvat 20 opintopisteen erikoistumisopinnoista (A3) sekä opintojaksoista A1.1, A2, A4, A5 ja A6. Sivuaineopiskelijoiden aineopinnot koostuvat erikoistumisopinnoista (A3) sekä opintojaksoista A1.1., A1.2 ja A2. Erikoistumisopinnot sisältävät viisi linjaa, joiden tarkoituksena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus erikoistua tiettyyn poliittisen historian alueeseen. Vastuuhenkilö(t): Aineopintojen kokonaisuudesta vastaavat yliassistentit/yliopistonlehtorit. A1 HISTORIANTUTKIMUKSEN METODOLOGIA 10 OP POLH2285 A1.1 HISTORIANTUTKIMUKSEN METODOLOGIA I 5 OP Tavoitteet: Teoreettisten valmiuksien antaminen poliittisten ja yhteiskunnallisten ilmiöiden historiatietoiseen problematisointiin ja analysoimiseen. Sisältö: Omaehtoisen tutkimisen pohjaksi välttämättömän teoreettisen ymmärryksen hankkiminen. Edeltävät opinnot: Perusopinnot 1. Kalela, J.: Historiantutkimus ja historia TAI Kalela J. Making History (2012). 2. Autio, S., Katajala-Peltomaa, S. ja Vuolanto, V. (toim.): Historioitsijan arki ja tutkimuksen prosessi. 3. J.L. Gaddis: Landscapes of History: How Historians Map the Past. Vastuuhenkilö(t): Rentola POLH2286 A1.2 HISTORIANTUTKIMUKSEN METODOLOGIA II 5 OP Tavoitteet: Tutustuminen poliittisen historian alan tieteelliseen kirjoittamiseen. Opintojakso antaa perusvalmiudet poliittisen historian lähdemateriaalin keräämiseen, analysoimiseen sekä lyhyen tutkielman laadintaan. Sisältö: Opintojaksossa harjoitetaan poliittisen historian tutkimusmenetelmiä kirjoittamalla tutkimussuunnitelma ja tutkielma (noin 15 s.) erikseen sovittavasta aiheesta sekä opponoimalla toisen opiskelijan tutkielma. Tutkielma ohjeistetaan aloitusseminaarissa. Tutkielmalta edellytetään samoja sisällöllisiä ja ulkoisia vaatimuksia kuin kandidaatin tutkielmalta (vain sivumäärä on pienempi), joten työn tekemiseen tulee varata riittävästi aikaa. Toteutustavat: Seminaari 24 t. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari. (sl/kl 24h), jossa läsnäolopakko. Edeltävät opinnot: Perusopinnot. Opintokokonaisuudesta oltava loppumerkintä kurssille ilmoittauduttaessa. Osallistumisen rajoitukset: Osallistumisoikeus opintojaksolle vain sivuaineopiskelijoilla Lisätiedot: Kurssille on ilmoittauduttava etukäteen NettiOpsussa. Vastuuhenkilö(t): yliopistonlehtori

9 POLH2287 A2 POLIITTISEN HISTORIAN VALINNAT JA MAHDOLLISUUDET 5 OP Yleiskuvaus: Kurssi vain pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat suorittavat opintojakson kirjatenttinä. Tavoitteet: Kurssi pyrkii antamaan opiskelijalle yleiskuvan historia- ja yhteiskuntatieteissä käytetyistä tutkimusmenetelmistä ja -näkökulmista. Moni- ja poikkitieteellisten pohdintojen kautta opiskelijoita rohkaistaan käymään työryhmissä ennakkoluulotonta keskustelua poliittisen historian aihealueista, tutkimuskohteista, sisällöistä ja metodeista. Ennen kaikkea kurssin tarkoituksena on tieteenalan esittelyn kautta palvella opiskelijan oman tutkimusaiheen ideointia, valintaa, rajaamista ja näkökulman määrittämistä. Kurssin tavoitteena on myös kehittää työelämässä tarvittavia taitoja, kuten kykyä suulliseen ja kirjalliseen argumentointiin ja ryhmätyöskentelyyn. Sisältö: Kurssilla perehdytään historiantutkimuksessa ja lähiyhteiskuntatieteissä käytettäviin lähestymistapoihin ja tutkimuskohteisiin asiantuntija-alustusten ja annettujen ryhmäkeskustelutehtävien pohjalta. Opiskelija saa historiankirjoituksen traditioiden ja uudempien virtausten esittelyn kautta perusnäkemyksen siitä, miten eri tieteissä menneisyyttä ja sen toimijoita lähestytään, jäsennetään ja analysoidaan. Suositeltu suoritusajankohta: 2. tai 3. opiskeluvuoden kevät Toteutustavat: Ryhmätyöskentely 30 t. Sivuaineopiskelijat suorittavat osuuden kirjatentillä. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen. Työryhmäpohjainen kurssi 30h opetuksena, jossa läsnäolopakko, pienoisesseet kurssin aikana. Edeltävät opinnot: Perusopinnot. Osallistumisen rajoitukset: Osallistumisoikeus opintojaksolle vain pääaineopiskelijoilla Kirjallisuus/Oppimateriaali / sivuaineopiskelijat suorittavat tämän kohdan kirjatentillä, jossa suoritetaan: 1. Berger, S. & Donovan, M. & Passmore, K. (toim.): Writing National Histories: Western Europe since Burke, P.: What is Cultural History? 2nd. ed. 3. Andersson, M., Anttila, A-H. & Rantanen, P. (toim.): Kahden muusan palveluksessa: Historiallisen sosiologian lähtökohdat ja lähestymistavat. 4. Kangas, S., Hietala M. ja Ylikangas, H. (toim.): Historia eilen ja tänään: Historiantutkimuksen ja arkeologian suunnat Suomessa (s Rentolan ja Haapalan artikkelit). Lisätiedot: Kurssille on ilmoittauduttava etukäteen NettiOpsussa. Vastuuhenkilö(t): Lintunen (pääaineopiskelijat), Rentola (sivuaineopiskelijat) A3 ERIKOISTUMISOPINNOT 20 OP Erikoistumisopintojen tavoitteena on syventää historiatietoista ymmärrystä politiikasta, yhteiskunnasta ja kansainvälisistä suhteista. Opiskelijat oppivat hallitsemaan laajoja kokonaisuuksia ja heidän kirjallinen ilmaisutaitonsa kehittyy. Tässä vaiheessa opiskelijat joutuvat ensi kertaa miettimään oman kiinnostuksensa suuntia ja valitsemaan itselleen sopivat viisi opintojaksoa. Niistä on koottu temaattiset kokonaisuudet eli linjat, jollaisen suorittamisesta opiskelija voi pyytää erillisen todistuksen linjan vastuuopettajalta. Opiskelijan ei kuitenkaan ole pakko hankkia kaikkia suorituksiaan yhdeltä linjalta, vaan hän saa myös rakentaa henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa (Hops) oman perustellun erikoistumiskokonaisuutensa valitsemalla opintojaksoja eri kokonaisuuksista. Kuitenkin niin, että yksi viidestä opintojaksosta on suoritettava esseellä. Esseen laatimiseen perehdytetään A3.1. Kansainväliset suhteet, A3.2. Valta ja hallinto ja A3.3. Yhteiskuntahistoria -linjojen yhteisellä essee-seminaarilla. Yhteinen essee-seminaari (1 op) järjestetään syyslukukaudella. Tarkemmat ohjeet esseen (3 op) kirjoittamisesta annetaan esseeseminaarin yhteydessä. Erikoistumislinjojen kirjallisuutta voi ja on suositeltavaa muutenkin korvata erikoisluentosarjoilla, esseillä ja ulkomaisilla opinnoilla kyseisen linjan vastuullisen opettajan kanssa sovittavalla tavalla. Koska tässä vaiheessa valittu suuntautuminen vaikuttaa useimpien kohdalla vahvasti myöhempiin opintoihin, linjan valinnasta kannattaa keskustella ko. linjasta vastaavan opettajan ja/tai oman opettajatutorin kanssa. Erikoistumisopintojen linjat: A3.1 Kansainväliset suhteet (20 op) A3.2 Valta ja hallinto (20 op) A3.3 Yhteiskuntahistoria (20 op) A3.4 History and Politics of European Integration (20 op) A3.5 Nations and States in East Asia (20 op)

10 A3.1 KANSAINVÄLISET SUHTEET 20 OP (POLH3010) Linjan osaamistavoitteena on hankkia perustietämys nykyajan kansainvälisistä suhteista ja niiden historiallisista taustoista. Erityistä huomiota kiinnitetään syysuhteiden ja kehityskulkujen tarkasteluun. Toimijoina tarkastellaan paitsi suurvaltoja ja pienempiä valtioita, myös taloudellisia tekijöitä, kansainvälisiä yhteisöjä ja järjestöjä samoin kuin yhteiskunnan ja ulkopolitiikan vuorovaikutusta. Tämän linjan suorittanut opiskelija voi saada erillisen todistuksen perehtymisestä ulkopolitiikkaan sekä kansainvälisiin suhteisiin ja niiden hoitoon. Todistuksesta saattaa olla hyötyä haettaessa mm. työtehtäviin ulkoasiainhallinnon, ulkomaankaupan ja eri järjestöjen ulkosuhteiden aloille. Linjan vastuullinen opettaja: Soikkanen POLH1043 A3.1.1 KANSAINVÄLISET SUHTEET ENSIMMÄISEEN MAAILMANSOTAAN SAAKKA 4 OP Tavoitteet: Antaa näkökulmia siihen, millä tavoin on mahdollista tarkastella 1900-lukua edeltävän ajan kansainvälisten suhteiden historiaa, sekä länsimaiden yhteiskuntien muutosta. Sisältö: Perehdytään läntisen maailman kansainvälisiin suhteisiin ennen ensimmäistä maailmansotaa sekä keskeisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin ja 1900-lukujen vaihteessa. 1. Kennedy, P.: The Rise and Fall of the Great Powers. Luvut 1-5 TAI Kissinger H.: Diplomacy, luvut Hobsbawm, E.J.: The Age of Empire (s ja ) 3. Engman, M.: Pitkät jäähyväiset TAI Wahlbäck, K.: Jättens andedräkt: Finlandsfrågan i svensk politik , (s ). Vastuuhenkilö(t): Rentola POLH1044 A3.1.2 MAAILMANSOTIEN VÄLISEN KAUDEN KANSAINVÄLISET SUHTEET 4 OP Tavoitteet: Antaa opiskelijalle käsitys maailmansotien välisen kauden yhteiskunnallisesta kehityksestä erityisesti Euroopassa. Sisältö: Perehdytään maailmansotien välisen kauden kansainväliseen diplomatiaan, kansallisvaltioiden kahden- ja monenvälisiin kansainvälisiin suhteisiin. 1. Kitchen, M.: Europe Between the Wars (2nd edition) 2. Salmon, P.: Scandinavia and the great powers Vastuuhenkilö(t): Soikkanen POLH1045 A3.1.3 KYLMÄN SODAN AIKAISET JA SEN JÄLKEISET KANSAINVÄLISET SUHTEET 4 OP Tavoitteet: Näkökulmia kylmän sodan ja sen jälkeisen ajan kansainvälisten suhteiden kehitykseen. Sisältö: Perehdytään kylmän sodan ja sen jälkeisen kauden kansainväliseen diplomatiaan sekä kansallisvaltioiden kahden- ja monenvälisiin suhteisiin. 1. LaFeber, W.: America, Russia and Cold War, TAI Melvyn P. Leffler: For the Soul of Mankind: The United States, the Soviet Union, and the Cold War (2007) 2. Soikkanen, T.: Presidentin ministeriö (I-osa) TAI II-osa ( ) TAI Rentola, K.: Suojelupoliisi kylmässä sodassa. Teoksessa Ratakatu 12. Vastuuhenkilö(t): Rentola

11 POLH1046 A3.1.4 KANSAINVÄLISTEN RAKENTEIDEN JA GLOBALISAATION KEHITYS 4 OP Tavoitteet: Tarjota opiskelijoille yleisesitys kansainvälisen talouden ja politiikan merkityksen kasvusta. Harjoittaa opiskelijoiden taitoa laatia esseemuotoinen kirjallinen esitys. Sisältö: Annetaan käsitys kansainvälisten suhteiden hallintaan tarkoitettujen rakenteiden kehityksestä sekä globalisaatiosta. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee-seminaari ja essee. Esseen aiheesta ja toteuttamistavasta on sovittava linjan vastuullisen opettajan kanssa erikseen. Aiheesta voi sopia essee-seminaarin yhteydessä syyslukukauden alussa tai vastaanotolla tiistaisin klo joko saapumalla henkilökohtaisesti paikalle, sähköpostitse tai puhelimitse. Muun tapaamis- tai soittoajan voi sopia sähköpostitse. Opintojakso suoritetaan yhden opintopisteen essee-seminaarilla (POLH3023), joka järjestetään syyslukukaudella, sekä kolmen opintopisteen esseellä (pituus sivua). Essee laaditaan esseeseminaarissa saadun ja/tai linjan vastuullisen opettajan kanssa sovitun ohjeistuksen mukaisesti alla olevaa kirjallisuusluetteloa soveltaen. Esseen palautuksen yhteydessä opiskelija sopii vastuullisen opettajan kanssa henkilökohtaisesta palautetilaisuudesta, jossa laadittu essee käydään vielä läpi. Merkinnän opintosuorituksesta saa vasta, kun opiskelija on osallistunut palautetilaisuuteen. 1. Baylis, J. & Smith,S: The Globalization of World Politics (s ). 2. Gilpin, R. : Global political economy TAI Osterhammel, J: Colonialism. A Theoretical Overview ja Osterhammel, J.: Globalization: A Short History. Vastuuhenkilö(t): Soikkanen POLH2278 A3.1.5 KANSALAISYHTEISKUNTA JA YKSILÖT KANSAINVÄLISISSÄ SUHTEISSA 4 OP Tavoitteet: Antaa valmiudet tarkastella kansainvälisiä suhteita myös yksilötason näkökulmasta sekä antaa aineksia kansainvälisten kysymysten sukupuolittuneisuuden arviointiin. Sisältö: Avataan yksilötason ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmia kansainvälisiin konflikteihin. 1. Kantola, J. & Valenius, J. (toim): Toinen maailmanpolitiikka: Kymmenen käsitettä feministiseen kansainvälisten suhteiden tutkimukseen. 2. Rentola, K.: Vallankumouksen aave Vastuuhenkilö(t): Rentola

12 A3.2 VALTA JA HALLINTO 20 OP (POLH3011) Linjan osaamistavoitteena on hallita olennaiset tiedot ja perustuntemus eri poliittisista järjestelmistä, niiden periaatteista, toimintatavoista ja traditioista. Opiskelijat perehdytetään poliittisten tapahtumien, järjestelmien ja instituutioiden käytäntöihin, ja samalla luodaan kykyä kontekstoida poliittisten kulttuurien mallit niihin yhteyksiin ja traditioihin, joihin ne kuuluvat. Olennaisena pidetään Suomen tapauksen kytkemistä eurooppalaiseen ja laajempaankin kokonaisuuteen. Esimerkiksi tulevaisuuden työuran kannalta hallinto- tai järjestötoimintaan suuntautuva voi saada erillisen todistuksen vallan ja hallinnon suuntautumisvaihtoehto -linjan suorittamisesta. Opiskelijat valitsevat seuraavista kuudesta opintojaksosta viisi, kuitenkin niin, että kaikki suorittavat essee-kohdan. Linjan vastuullinen opettaja: Vares POLH1047 A3.2.1 VALLAN TEORIAT JA KLASSIKOT 4 OP Tavoitteet: Opiskelija perehtyy historiallisiin käsityksiin vallasta ja vallankäytöstä politiikassa, Sisältö: Demokraattisen ja autoritaarisen vallankäytön teorioita, erityisesti klassisen liberalismin, konservatismin ja sosialismin osalta. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee-seminaari ja essee. Esseen aiheesta ja toteuttamistavasta on sovittava linjan vastuullisen opettajan kanssa erikseen. Aiheesta voi sopia essee-seminaarin yhteydessä syyslukukauden alussa tai vastaanotolla tiistaisin klo joko saapumalla henkilökohtaisesti paikalle, sähköpostitse tai puhelimitse. Muun tapaamis- tai soittoajan voi sopia sähköpostitse. Opintojakso suoritetaan yhden opintopisteen essee-seminaarilla (POLH3023), joka järjestetään syyslukukaudella, sekä kolmen opintopisteen esseellä (pituus sivua). Essee laaditaan esseeseminaarissa saadun ja/tai linjan vastuullisen opettajan kanssa sovitun ohjeistuksen mukaisesti alla olevaa kirjallisuusluetteloa soveltaen. Esseen palautuksen yhteydessä opiskelija sopii vastuullisen opettajan kanssa henkilökohtaisesta palautetilaisuudesta, jossa laadittu essee käydään vielä läpi. Merkinnän opintosuorituksesta saa vasta, kun opiskelija on osallistunut palautetilaisuuteen. Esseen pohjakirjallisuutena luetaan aina Jukka Kanervan (toim.) teos Platonista Bakuniniin. Politiikan teorian klassikot. Lisäksi essee pohjautuu opinto-oppaassa mainittuun tai erikseen sovittuun kirjallisuuteen. Kanerva, J.: Platonista Bakuniin. Politiikan teorian klassikoita, Machiavelli, N.: Ruhtinas, Burke, E.: Reflections on the Revolution in France (myös elektroninen kirja), Mill, J. S.: Vapaudesta (On Liberty), Marx, K. ja Engels, F.: Kommunistisen puolueen manifesti (myös internetissä), Bernstein, E.: Sosialismin edellytykset ja sosialidemokratian tehtävät (saatavilla laitoksella), de Tocqueville, A.: Demokratia Amerikassa Vastuuhenkilö(t): Soikkanen (esseeseminaari) ja Vares (esseet). POLH1048 A3.2.2 PARLAMENTTI, PRESIDENTTI, HALLITUS 4 OP Tavoitteet: Opiskelija perehtyy poliittisen vallankäytön virallisiin valtiollisiin instituutioihin. Sisältö: Valtion viralliset kansanedustus- sekä hallitusmallit ja niiden historia Suomessa ja muualla maailmassa. 1. Diamond, L. & Plattner M.F.: Electoral systems and democracy. 2. Jyränki, A. & Nousiainen, J.: Eduskunnan muuttuva asema. Teoksessa Suomen eduskunta 100 vuotta, osa 2. TAI Ollila, A. Paloheimo, H.: Kansanedustajan työ ja arki. Suomen eduskunta 100 vuotta, osa 5. Vastuuhenkilö(t): Vares

13 POLH1049 A3.2.3 HALLINNON TEORIA JA KÄYTÄNTÖ 4 OP Tavoitteet: Opiskelija perehtyy hallinnon historialliseen teoriaan ja käytäntöön sekä politiikan muutokseen kohti hallinnointia. Sisältö: Suomen valtion hallinnon ja sitä koskevan tutkimuksen historia sekä kansainvälinen näkökulma politiikan muuttumisesta hallinnolliseksi. 1. Crick, B.: In Defence of Politics TAI van Creveld, M.: The Rise and Decline of the State (s ). 2. Selovuori, J.: Hallintohistoriallisia tutkimuksia Suomessa TAI Tiihonen, S.: Suomen keskushallinnon historia TAI Helander Pekonen Vainio Kunttu: Valiokunnat lähikuvassa. Suomen eduskunta 100 vuotta, osa 7. Vastuuhenkilö(t): Vares POLH1050 A3.2.4 DEMOKRAATTINEN JÄRJESTELMÄ JA PUOLUEET 4 OP Tavoitteet: Opiskelija perehtyy demokraattisissa järjestelmissä toimiviin puolueisiin, niiden historian ideologioihin ja toimintatapoihin. Sisältö: Suomen ja muun Euroopan demokraattiset puoluejärjestelmät sekä maakohtaisia esimerkkejä näissä järjestelmissä toimineista puolueista. 1. Ware, A.: Political Parties and Party Systems TAI Larkin, H.: France since the popular front TAI Alapuro, R. & Stenius, H.: Nordic Associations in a European Perspective TAI Charmley, J.: A History of Conservative Politics since Mickelsson, R.: Suomen puolueet TAI Soikkanen, T.: Kansallinen eheytyminen myytti vai todellisuus TAI Vares, V.: Varpuset ja pääskyset TAI Majander, M.: Demokratiaa dollareilla Vastuuhenkilö(t): Vares POLH1051 A3.2.5 DEMOKRATIAN HAASTEET, DIKTATUURI 4 OP Tavoitteet: Perehtyminen ei-demokraattisten järjestelmien ja liikkeiden ideologioihin ja toimintatapoihin sekä demokratian reagointiin näitä vaihtoehtoja kohtaan. Sisältö: Ääriliikkeet Suomessa sekä totalitaristiset ja autoritaariset poliittiset liikkeet ja mallit Euroopassa. 1. Kershaw, I.-Lewin, M.: Stalinism and Nazism TAI Mann, M.: Fascists TAI Mommsen, W.: Imperial Germany : politics, culture and society in an authoritarian state TAI Payne, Stanley G.: Civil War in Europe Krekola, J.: Stalinismin lyhyt kurssi TAI Uola, M.: Sinimusta veljeskunta TAI Uola, M: AKS:n tie - Akateeminen Karjala- Seura isänmaan ja heimoaatteen asialla. Vastuuhenkilö(t): Vares POLH1082 A3.2.6 KAUPUNKIHISTORIA 4 OP Tavoitteet: Perehdyttää kaupunkien merkitykseen nykyajan historian, yhteiskunnan ja hallinnon keskeisenä näyttämönä. Sisältö: Kaupunkihistorian perusteita. Arviointi: Numeroilla Jerram, L.: Streetlife 2. Suomalainen teos, valitaan oppiaineessa saatavissa olevalta listalta tai sovitaan kuulustelijan kanssa. Vastuuhenkilö(t): Rentola

14 A3.3 YHTEISKUNTAHISTORIA 20 OP (POLH3012) Tavoitteet: Yhteiskuntahistorian linja antaa valmiudet keskeisten yhteiskunnallisten ilmiöiden ja niiden historiallisen taustan ymmärtämiseen. Siinä paneudutaan esimerkiksi nationalismin historiaan, median yhteiskunnallisen roolin muutokseen, sukupuolten yhteiskunnallisen aseman kehittymiseen sekä Pohjoismaiden taloudellisen kehityksen tärkeimpiin piirteisiin. Linjan suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän keskeisistä ilmiöistä ja niiden historiallisesta taustasta. Hän ymmärtää nyky-suomen tapahtumia niiden historiallista ja kansainvälistä taustaa vasten sekä kykenee soveltamaan oppimaansa tutkielmien ja analyysien laatimisessa. Sisältö: Linja koostuu viidestä opintokokonaisuudesta, joista yksi suoritetaan esseellä. Kirjapaketteja korvaavaa luento- ja seminaariopetusta järjestetään joka lukukausi. Erikoistumisopinnot sopivat esimerkiksi kolmannen sektorin järjestöihin tai media-alalle tähtääville. Vaadittavat opintosuoritukset: Opiskelijat valitsevat seuraavista kuudesta opintojaksosta viisi, kuitenkin niin, että kaikki suorittavat essee-kohdan. Linjan vastuullinen opettaja: Pernaa POLH1052 A3.3.1 POLIITIKAN TEORIAN KLASSIKOT 4 OP Tavoitteet: Perehtyminen yhteiskuntien järjestäytymistä ja selittämistä keskeisesti muovanneisiin ajatuksiin. Sisältö: Politiikan teorian klassikkoja. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee-seminaari ja essee. Esseen aiheesta ja toteuttamistavasta on sovittava linjan vastuullisen opettajan kanssa erikseen. Aiheesta voi sopia essee-seminaarin yhteydessä syyslukukauden alussa tai vastaanotolla tiistaisin klo joko saapumalla henkilökohtaisesti paikalle, sähköpostitse tai puhelimitse. Muun tapaamis- tai soittoajan voi sopia sähköpostitse. Opintojakso suoritetaan yhden opintopisteen essee-seminaarilla (POLH3023), joka järjestetään syyslukukaudella, sekä kolmen opintopisteen esseellä (pituus sivua). Essee laaditaan esseeseminaarissa saadun ja/tai linjan vastuullisen opettajan kanssa sovitun ohjeistuksen mukaisesti alla olevaa kirjallisuusluetteloa soveltaen. Esseen palautuksen yhteydessä opiskelija sopii vastuullisen opettajan kanssa henkilökohtaisesta palautetilaisuudesta, jossa laadittu essee käydään vielä läpi. Merkinnän opintosuorituksesta saa vasta, kun opiskelija on osallistunut palautetilaisuuteen. Esseen pohjakirjallisuutena luetaan aina Jukka Kanervan (toim.) teos Platonista Bakuniniin. Politiikan teorian klassikot. Lisäksi essee pohjautuu opinto-oppaassa mainittuun tai erikseen sovittuun kirjallisuuteen. Kanerva, J.: Platonista Bakuniniin. Politiikan teorian klassikoita, Machiavelli, N.: Ruhtinas, Burke, E.: Reflections on the Revolution in France (myös elektroninen kirja), Mill, J. S.: Vapaudesta (On Liberty), Marx, K. ja Engels, F.: Kommunistisen puolueen manifesti (myös internetissä), Bernstein: Sosialismin edellytykset ja sosialidemokratian tehtävät (saatavilla laitoksella), de Tocqueville, A.: Demokratia Amerikassa Vastuuhenkilö(t): Soikkanen (esseeseminaari) ja Pernaa (esseet). POLH1053 A3.3.2 NATIONALISMI JA KANSALAISTOIMINTA 4 OP Tavoitteet: Perehtyminen nationalismin ja kansalaistoiminnan historiaan ja niiden nykytilanteeseen. Sisältö: Erilaisia näkemyksiä nationalismista ja kansalaistoiminnasta. 1. Pakkasvirta, J. & Saukkonen, P.: Nationalismit 2. Metsämäki, M. & Nisula, P.: Aktivistit. Suomalaisten kansalaisliikkeiden tarina TAI Saukkonen, P.: Politiikka monikulttuurisessa yhteiskunnassa TAI Tepora, T.: Sinun puolestas elää ja kuolla. Suomen liput, nationalismi ja veriuhri Vastuuhenkilö(t): Pernaa

15 POLH1054 A3.3.3 TIEDOTUSVÄLINEET JA YHTEISKUNTA 4 OP Tavoitteet: Perehtyminen tiedotusvälineiden yhteiskunnalliseen ja poliittiseen rooliin. Sisältö: Tiedotusvälineiden yhteiskunnallisen aseman ja merkityksen muuttuminen Suomessa ja maailmanlaajuisesti 1900-luvun alusta 2000-luvulle. 1. Gorman, L. ja McLean, D.: Media and Society in the Twentieth Century. 2. Pernaa, V. ja Pitkänen, V. (toim.): Poliitikot taistelivat, media kertoo TAI Pernaa V.: Uutisista hyvää iltaa. Ylen Tvuutiset ja yhteiskunta Vastuuhenkilö(t): Pernaa POLH1055 A3.3.4 SUKUPUOLTEN VÄLINEN TASA-ARVO 4 OP Tavoitteet: Perehtyminen yhteiskunnallisiin ja poliittisiin tasa-arvokysymyksiin erityisesti sukupuolinäkökulmasta. Sisältö: Sukupuolinäkökulma yhteiskuntaan ja suomalainen tasa-arvopolitiikka. 1. Julkunen, R.: Sukupuolen järjestelyt ja tasa-arvon paradoksit. 2. Ahlbäck A.: Soldiering and the Making of Finnish Manhood : Conscription and Masculinity in Interwar Finland (julkaistu vain sähköisenä Kansalliskirjaston Doria-julkaisuarkistossa). Vastuuhenkilö(t): Pernaa POLH1056 A3.3.5 YHTEISKUNTAPOLITIIKAN HISTORIA JA HAASTEET 4 OP Tavoitteet: Perehtyminen modernin talous- ja sosiaalipolitiikan historiaan sekä hyvinvointivaltiokehitykseen ja sen haasteisiin. Sisältö: Modernin hyvinvointivaltion kehitys ja haasteet sekä suomalainen talous- ja sosiaalipolitiikka. 1. Einhorn, E.-Logue, J.: Modern Welfare State 2. Harvey, D.: Uusliberalismin lyhyt historia ja Norberg, J.: Globaalin kapitalismin puolustus TAI Heiskala, R. & Luhtakallio, E.: Uusi jako. Miten Suomesta tuli kilpailukyky-yhteiskunta? ja Kangas, O.: Eduskunta hyvinvointivaltion rakentajana (s ): Politiikka ja sosiaaliturva Suomessa.Teoksessa Suomen eduskunta 100 vuotta, osa 8. Vastuuhenkilö(t): Pernaa POLH1082 A3.3.6 KAUPUNKIHISTORIA 4 OP Tavoitteet: Perehdyttää kaupunkien merkitykseen nykyajan historian, yhteiskunnan ja hallinnon keskeisenä näyttämönä. Sisältö: Kaupunkihistorian perusteita. Arviointi: Numeroilla Jerram, L.: Streetlife 2. Suomalainen teos, valitaan oppiaineessa saatavissa olevalta listalta tai sovitaan kuulustelijan kanssa. Vastuuhenkilö(t): Rentola

16 A3.4 HISTORY AND POLITICS OF EUROPEAN INTEGRATION 20 OP (POLH3013) Tavoitteet: Englanninkielinen History and Politics of European Integration -opintokokonaisuus (eli ns. EU-linja tai "Eurooppa-linja") perehdyttää opiskelijat Euroopan integraation historiaan ja poliittiseen problematiikkaan. Opintokokonaisuuden perusrungon (A3.4.1 A3.4.5, Main Courses ) lisäksi opiskelijat voivat suorittaa lukukausittain vaihtuvia Euroopan historiaan ja politiikkaan liittyviä täydentäviä kursseja ( Additional Courses ). HUOM! Tiedot täydentävistä kursseista löytyvät opintokokonaisuuden kotisivuilta: Sisältö: History and Politics of European Integration -linjan kurssit tarjoavat opiskelijoille tiiviin, mutta monipuolisen tietopaketin Euroopan integraation ja sittemmin Euroopan unionin historiasta. EU:n toimintamekanismien, samoin kuin koko eurooppalaisen integraatiokehityksen historian sekä ilmiön taustalla vaikuttavien eri tekijöiden kokonaisvaltainen ymmärtäminen on tänä päivänä keskeistä myös monenlaisissa työtehtävissä. History and Politics of European Integration opintokokonaisuus on mahdollista suorittaa tutkintotodistuksessa erikseen näkyvänä sivuainekokonaisuutena, mikäli opintosuorituksia kertyy vähintään 25 op (perusrunko 20 op + täydentävät kurssit väh. 5 op). Mikäli linja suoritetaan sivuaineen laajuisena, sivuainekokonaisuuteen sisältyviä kursseja ei voi käyttää poliittisen historian aineopintojen erikoistumisopintoihin. Lisätiedot Ajantasaiset tiedot opintokokonaisuuden kursseista ja muista sen puitteissa järjestettävistä tilaisuuksista löytyvät opintokokonaisuuden omilta verkkosivuilta. Linjan vastuullinen opettaja: yliopisto-opettaja/yliopistonlehtori POLH1019 A3.4.1 EUROOPAN INTEGRAATION HISTORIA 4 OP Yleiskuvaus: Kurssilla perehdytään Euroopan integraation historiaan vuodesta 1920 vuoteen Teemoina ovat Eurooppa käsitteenä, eurooppalaiset projektit ennen toista maailmansotaa ja toisen maailmansodan aikana, eurooppalainen yhteistyö vuosina , Robert Schumanin julistus 1950, ensimmäiset eurooppalaiset yhteisöt, Rooman sopimus, de Gaullen kausi, 1970-luvun "eurosclerosis", 1980-luvun Yhtenäisasiakirja ja EEA, Maastrichtin sopimus sekä vuoden 1995 laajentuminen. Painopiste on Euroopan integraation historiassa ja poliittisissa ulottuvuuksissa. Tavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan integraation historialliset juuret, keskeiset vaiheet ja erilaiset ulottuvuudet. Kurssin päätavoite on tarjota opiskelijalle perustiedot Euroopan integraation historiasta ja edellytykset ymmärtää integraatiokehityksen nykyistä tilannetta. Sisältö: Kurssiin kuuluu workshop-työskentelyä yhteensä 4 tuntia. Suositeltu suoritusajankohta: Erikoistumislinjan/sivuaineen suorittamisvaiheen alussa Toteutustavat: Workshop-työskentely 4 h + kirjatentti. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen kontaktiopetukseen + kirjatentti. Kurssin lisäksi opiskelijoita kehotetaan lukemaan Euroopan integraation englanninkielisistä yleishistoriateoksista joko Dinan, Desmond (ed): Origins and Evolution of the European Union tai Dinan, Desmond: Europe Recast. Lisätiedot: Mikäli opiskelija päättää suorittaa kurssin luentosarjan sijaan kirjatenttinä, hänen tulee lukea seuraavat teokset (yht. 2 kpl): 1. Dinan, Desmond (ed.): Origins and Evolution of the European Union (The New European Union Series, Oxford University Press, 2006). 2. Urwin D. W.: The Community of Europe. A History of European Integration since 1945 (London, Longman, 2nd ed., 1994 or newer edition, 2009) TAI Dinan, Desmond: Europe Recast: A History of European Union (London, Palgrave, 2001). Ilmoittautuminen kirjatenttiin tapahtuu NettiOpsun kautta. Yllä mainitut teokset liittyvät keskeisesti kurssin teemaan. Vaikka ne eivät ole pakollisia, ellei opiskelija suorita kurssia kirjatenttinä, on suositeltavaa lukea niistä vähintään yksi kurssin oheislukemistona. Lukukauden alussa vastuullinen opettaja pitää kaksi kontaktiopetussessiota, jonka jälkeen opiskelijat suorittavat kirjallisen tentin. Vastuuhenkilö(t): Clerc, vastaanotto tiistaisin 15-16

17 POLH1024 A3.4.2 SUOMI, POHJOISMAAT JA EUROOPAN INTEGRAATIO OP Yleiskuvaus: Kurssilla perehdytään eurooppalaisen integraatiopolitiikan historiaan Suomessa ja Pohjoismaissa. Teemoina ovat Pohjoismaiden yhteistyö ennen vuotta 1945, Pohjoismaiden reaktiot ensimmäisiin vuoden 1945 jälkeisiin eurooppalaisiin projekteihin, Pohjoismaiden yhteistyö ja integraatiohankkeet, Pohjoismaiden reaktiot eurooppalaisten yhteisöjen rakentamiseen 1950-luvulla, 1960-luvun EFTA- ja NORDEK-projektit, vuoden 1973 laajentuminen, 1980-luvun Yhtenäisasiakirja ja EEA, Maastrichtin sopimus ja vuoden 1995 laajentuminen. Painopiste on pohjoismaisen integraatiopolitiikan erityisluonteessa ja historiallisissa vaiheissa. Erityisesti tarkastellaan Pohjoismaiden yhteistyön ja yleiseurooppalaisen integraation suhdetta. Tavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää Pohjoismaissa toteutetun politiikan taustatekijät ja erityisluonteen suhteessa toisen maailmansodan jälkeiseen Euroopan integraatioon sekä hahmottaa Pohjoismaiden integraatiokehityksen keskeiset vaiheet ja erilaiset ulottuvuudet. Kurssin päätavoite on antaa opiskelijalle perustiedot Pohjoismaiden historiasta, maiden suhtautumisesta Euroopan integraatioon sekä tarjota edellytykset ymmärtää Pohjoismaiden Eurooppa-politiikan nykyvaiheita. Sisältö: Kurssiin kuuluu sekä luentoja että workshop-työskentelyä, yhteensä 20 tuntia. Suositeltu suoritusajankohta: Kurssin A3.4.1 suorittamista seuraavana lukukautena. Toteutustavat: Luento-opetus ja workshop-työskentely 20 h sekä täydentävä kirjallisuus. Vaadittavat opintosuoritukset: Englanniksi: A) Aktiivinen osallistuminen ja essee TAI B) kirjatentti. Kurssin lisäksi opiskelijoita kehotetaan lukemaan Euroopan integraation englanninkielinen yleishistoriateos: Miles, Lee: The European Union and the Nordic Countries. Lisätiedot: Mikäli opiskelija päättää suorittaa kurssin luentosarjan sijaan kirjatenttinä, hänen tulee lukea seuraavat teokset (yht. 2 kpl): 1. Miles, Lee (ed.): The European Union and the Nordic Countries (Routledge, London, 1996). 2. Sonne, Lasse: NORDEK, a plan for increased Nordic economic cooperation and integration (Finnish Society of Sciences and Letters, Helsinki, 2007) TAI Paavonen, Tapani: Vapaakauppaintegraation kausi. Suomen suhde Länsi-Euroopan integraatioon (SKS, Helsinki, 2008). Ilmoittautuminen kirjatenttiin tapahtuu NettiOpsun kautta. Yllä mainitut teokset liittyvät keskeisesti kurssin teemaan. Vaikka ne eivät ole pakollisia ellei opiskelija suorita kurssia kirjatenttinä, on suositeltavaa lukea niistä vähintään yksi kurssin oheislukemistona. Vastuuhenkilö(t): Clerc, vastaanotto tiistaisin POLH1034 A3.4.3 EUROOPAN UNIONI POLIITTISENA ILMIÖNÄ 4 OP Yleiskuvaus: Kurssilla opiskelija perehtyy Euroopan unionin poliittiseen ulottuvuuteen, eurooppalaisten instituutioiden toimintaan ja luonteeseen sekä EU:hun kansainvälisenä toimijana. Tavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelijalla on peruskäsitys Euroopan unionin instituutioiden toiminnasta ja luonteesta sekä niihin kohdistuvista poliittisista ongelmista. Lisäksi hän ymmärtää Euroopan unionin roolia ja toimintaa kansainvälisissä asioissa sekä turvallisuusasioissa. Opiskelijalla on myös edellytykset ymmärtää Euroopan unionin instituutioiden nykyvaiheita. Sisältö: Luennot (8 h) ja pienryhmätyöskentely (8 h). Suositeltu suoritusajankohta: Erikoistumislinjan/sivuaineen suorittamisvaiheen alussa. Toteutustavat: Luento-opetus, workshop-työskentely ja täydentävä kirjallisuus. Mikäli kurssia käytetään korvaavana suorituksena valtio-opin aineopintoihin, se on mahdollista suorittaa myös 2 op:n laajuisena. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan opintokokonaisuuden verkkosivuilla. Vaadittavat opintosuoritukset: Englanniksi: A) Aktiivinen osallistuminen, seminaarityöt ja/tai essee TAI B) kirjatentti. Ilmoitetaan opintokokonaisuuden verkkosivuilla.

18 Lisätiedot: HUOM! Kurssille mahtuu noin 35 opiskelijaa ja siihen on ilmoittauduttava ennakkoon NettiOpsun kautta. Ennakkoilmoittautumisesta tiedotetaan tarkemmin opintokokonaisuuden verkkosivuilla. Mikäli opiskelija päättää suorittaa kurssin luentosarjan sijaan kirjatenttinä, hänen tulee lukea seuraavat tekstit: 1. Lelieveldt, Herman & Princen, Sebastiaan: The Politics of the European Union (Cambridge University Press, 2011). 2. Erikseen ilmoitettavat artikkelit, jotka käsittelevät Euroopan unionia kansainvälisenä toimijana. Artikkelit ilmoitetaan opintokokonaisuuden verkkosivuilla. Ilmoittautuminen kirjatenttiin tapahtuu NettiOpsun kautta. Vastuuhenkilö(t): yliopisto-opettaja/yliopistonlehtori (ilmoittautumiset ja kirjatentti), Elo (kontaktiopetus) A KIRJATENTTIMODUULI 4 OP History and Politics of European Integration -erikoistumislinjan (tai sivuainekokonaisuuden) suorittaminen edellyttää vähintään yhden kirjatentin suorittamista hyväksytysti. Opintojakson suoritustapa on kirjatentti, jossa opiskelija valitsee yhden seuraavista kolmesta 4 op:n kirjapaketista. Kirjatentti on ohjattu, eli opintokokonaisuuden vastuullinen opettaja järjestää lukukausittain erillisen tilaisuuden, jossa kirjat ja niiden konteksti esitellään opiskelijoille. Tilaisuus kestää 2 tuntia ja siinä käsitellään kaikki kolme moduulin kirjatenttiä. Lisätietoa kirjatentistä löydät tästä linkistä POLH1035 A EUROOPAN INTEGRAATION TALOUSHISTORIA 4 OP Yleiskuvaus: Kirjatentit antavat opiskelijoille mahdollisuuden perehtyä syvällisesti Euroopan integraation eri ulottuvuuksiin. Tavoitteet: Kirjatentin suoritettuaan opiskelija ymmärtää paremmin Euroopan integraation taloudellisia ulottuvuuksia ja osaa sijoittaa ilmiön Euroopan yleiseen taloushistoriaan. Sisältö: Kirjatentti ja siihen liittyvä opetustilaisuus. Suositeltu suoritusajankohta: Opetustilaisuuteen (järjestetään syys- ja kevätlukukausien alkupuolella) osallistumisen ja kurssien A3.4.1 ja/tai A3.4.3 jälkeen. Toteutustavat: Yleinen kirjatentti (ilmoittautuminen NettiOpsussa); osallistuminen opetustilaisuuksiin (osallistuminen vapaaehtoista, mutta suositeltavaa). Vaadittavat opintosuoritukset: Englanniksi: kirjatentti. 1. Eichengreen, Barry: The European Economy since 1945: Coordinated Capitalism and Beyond (Princeton University Press, 2006/2008). 2. Milward, Alan: The European Rescue of the Nation-State (Routledge, London, revised edition 2000) TAI Grant, W.: The Common Agricultural Policy (Basingtoke, Macmillan, London, 1997) TAI Padoa-Schioppa, T.: The Euro and its Central Bank: Getting united After the Union (Cambridge, MIT Press, 2004). Vastuuhenkilö(t): yliopisto-opettaja/yliopistonlehtori, vastaanotto tiistaisin POLH1036 A EUROOPPALAINEN IDEOLOGIA JA EUROOPPALAISET HANKKEET ENNEN VUOTTA OP Yleiskuvaus: Kirjatentit antavat opiskelijoille mahdollisuuden perehtyä syvällisesti Euroopan integraation eri ulottuvuuksiin. Tavoitteet: Kirjatentin suoritettuaan opiskelija ymmärtää paremmin Euroopan integraation ideologisia ulottuvuuksia ja käsittää vuoden 1945 jälkeisen integraatiokehityksen yhteydet aikaisempiin yrityksiin yhdistää Eurooppaa. Sisältö: Kirjatentti ja siihen liittyvä opetustilaisuus. Suositeltu suoritusajankohta: Opetustilaisuuteen (järjestetään syys- ja kevätlukukausien alkupuolella) osallistumisen ja kurssien A3.4.1 ja/tai A3.4.3 jälkeen. Toteutustavat: Yleinen kirjatentti (ilmoittautuminen NettiOpsussa); osallistuminen opetustilaisuuksiin (osallistuminen vapaaehtoista, mutta suositeltavaa). Vaadittavat opintosuoritukset: Englanniksi: kirjatentti. 1. Pagden, A., The Idea of Europe, From Antiquity to the European Union (Cambridge University Press, 2002) 2. Hobsbawm, Eric: Nations and Nationalism since 1780 (Cambridge University Press, 1990) TAI Mikkeli, Heikki: Europe as An Idea and An Identity (London and New York: Macmillan and St. Martin's Press 1998) Vastuuhenkilö(t): yliopisto-opettaja/yliopistonlehtori, vastaanotto tiistaisin 15-16

19 POLH1038 A EUROOPAN INTEGRAATION HISTORIOGRAFIA 4 OP Yleiskuvaus: Kirjatentit antavat opiskelijoille mahdollisuuden perehtyä syvällisesti Euroopan integraation eri ulottuvuuksiin. Tavoitteet: Kirjatentin suoritettuaan opiskelija ymmärtää paremmin Euroopan integraatioon liittyvän historiankirjoituksen historiaa sekä eri aikoina ja erilaisten koulukuntien piirissä vallinneita suuntauksia. Sisältö: Kirjatentti ja siihen liittyvä opetustilaisuus. Suositeltu suoritusajankohta: Opetustilaisuuteen (järjestetään syys- ja kevätlukukausien alkupuolella) osallistumisen ja kurssien A3.4.1 ja/tai A3.4.3 jälkeen. Toteutustavat: Yleinen kirjatentti (ilmoittautuminen NettiOpsussa); osallistuminen opetustilaisuuksiin (osallistuminen vapaaehtoista, mutta suositeltavaa). Vaadittavat opintosuoritukset: Englanniksi: kirjatentti. 1. Dinan, Desmond (ed.): Origins and Evolution of the European Union (The New European Union Series, Oxford University Press, 2006), pp Milward, Alan: The European Rescue of the Nation State (Routledge, London, 2nd revised edition, 2000) TAI Moravcsik, Andrew: The Choice for Europe: Social Purpose and State Power from Messina to Maastricht (Cornell University Press, 1998) TAI Kaiser, Wolfram & Varsori, Antonio (eds.): European Union History. Themes and Debates (Palgrave Macmillan, 2010). Vastuuhenkilö(t): yliopisto-opettaja/yliopistonlehtori, vastaanotto tiistaisin POLH1080 A3.4.5 POLIITTINEN VIESTINTÄ KANSALAISTEN, MEDIAN JA EUROOPAN UNIONIN VÄLILLÄ 4 OP Yleiskuvaus: Opintojaksossa tarkastellaan Euroopan unionin, tiedotusvälineiden ja kansalaisten välistä viestintää. Siinä analysoidaan, millainen kuva kansalaisilla on Euroopan unionista ja minkä vuoksi, millä tavoin Euroopan unionin instituutiot pyrkivät viestimään kansalaisten kanssa ja miten media vaikuttaa kansalaisten ja poliitikkojen väliseen vuorovaikutukseen. Tavoitteet: Opintojakson suorittamisen myötä opiskelija ymmärtää, mihin Euroopan unionin ja kansalaisten sujuvaa viestintää tarvitaan, mikä tehtävä medialla tässä on ja mitkä ovat tämän viestinnän keskeiset ongelmat. Hän saa perustaidot poliittisen viestinnän analysoinnissa, oppii laatimaan asiaan koskevan lyhyen tutkielman ja kykenee esittämään tutkimustuloksensa julkisesti. Sisältö: Luennot (8 h) sekä työryhmässä laadittu tutkielma ja sen keskeisten tulosten esittely (8h). Suositeltu suoritusajankohta: Kurssien A3.4.1 ja/tai A3.4.3 suorittamisen jälkeen. Toteutustavat: Luennot ja vastaukset niitä koskeviin kysymyksiin (4 s.) sekä työryhmässä laadittu tutkielma (n. 8 s.) ja sen keskeisten tulosten julkinen esittely. Tutkielmat käsittelevät neljää aihealuetta: median antamaa kuvaa Euroopan unionista eri Euroopan maissa, Euroopan unionin instituutioiden pyrkimyksiä luoda itsestään myönteistä kuvaa eurooppalaisten keskuudessa, eurooppalaisten puolueiden ideologisia painotuksia sekä Euroopan parlamentaarikkojen kommunikaatiota kansalaisten kanssa. Vaadittavat opintosuoritukset: Opintojakso on englanninkielinen. Opintojakson suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista. Konkreettiset suoritukset sisältävät luentojen perusteella laadittuja lyhyitä kirjallisia vastauksia ennalta annettuihin kysymyksiin, työryhmässä laadittua noin kahdeksan sivun esseetä opettajan kanssa sovitusta aiheesta sekä esseen tulosten esittelyä muille opintojakson opiskelijoille. Lisätiedot: HUOM! Kurssille mahtuu noin 35 opiskelijaa ja siihen on ilmoittauduttava ennakkoon NettiOpsun kautta. Ennakkoilmoittautumisesta tiedotetaan tarkemmin opintokokonaisuuden verkkosivuilla. Vastuuhenkilö(t): Railo

20 A3.5 EAST ASIA STUDY LINE MEAS1000 MINOR IN EAST ASIAN STUDIES ECTS credit of the following Objectives: Students of the Minor in East Asian Studies will learn the basics of East Asian (i.e. Chinese, Japanese, and Korean) societies, politics, and history. They will know and be able to recognize the most important social and political events, personages, and social trends in the region, are aware of the topical social and political issues in the region. After completing the minor, students will be fully capable of carrying out their studies further in the field of East Asian studies or apply their learning in various professions related to East Asia. Evaluation: Pass/fail Offering information: for JOO students Further information: Students interested in taking the complete Minor in Asian Studies should register beforehand in the NettiOpsu system ( or by to Students can also take single courses without registration. 25 credits is the minimum required to complete the minor. When you have completed the required amount of credits, please get in touch with the Executive Administrator to register the whole Minor. Students in Contemporary History who take the East Asia study line (A3.5) require a minimum of 20 credits to complete the line. These students are encouraged to take the whole minor by completing also the required language studies (minimum 4 credits of Chinese, Japanese or Korean). They can receive a separate certificate by request on completing the study line. MODULE 1: INTRODUCTION TO EAST ASIA 6 ECTS Objectives: In the introduction module to East Asia, students will learn about the basic histories as well as social and political structures of the nations in the region. All courses in this module are obligatory. MEAS1008 INTRODUCTION TO EAST ASIAN HISTORY 4 ECTS Subject: East Asian Studies Minor Person(s) in charge: Senior Lecturer / CEAS Objectives: Students will be familiar with the main historical development of the East Asian region and individual countries from pre-modern era to the present, know their major events, persons and trends and thus acquire the basis for further study of the region. Content: The course introduces the historical development of the region. Languages of instruction: English Teaching methods: Lectures 24 h. Further information on teaching methods: Lectures and literature Modes of study: Revision test. Evaluation: 1-5 Offering information: for JOO students For international students in other institutions of higher education in Turku Study materials: Schirokauer, Conrad and Donald Clark: Modern East Asia: A Brief History (2004). The course book is available for loan to students at the CEAS office. MEAS1002 INTRODUCTION TO CONTEMPORARY EAST ASIA 2 ECTS Subject: East Asian Studies Minor Homepage URL: enrolment key: MEAS1002 Person(s) in charge: University Teacher / Network Objectives: Students will learn about the most central aspects of present-day East Asian societies, polities, and economies. Content: The course focuses on the social, political, and economic state of contemporary China, Japan and the Koreas. Languages of instruction: English Teaching methods: Lectures web-based 10 h. Further information on teaching methods: Online course autumn term 2013, lectures in Moodle. Modes of study: Revision test. Evaluation: 1-5 Offering information: for JOO students For international students in other institutions of higher education in Turku Further information: Sign up in NettiOpsu ( latest one week before the course begins.