YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 76/2004/1 Dnro LSY-2003-Y-382. M-real Oyj:n kemihierretehtaan ympäristölupahakemus, Kaskinen

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 76/2004/1 Dnro LSY-2003-Y-382 Annettu julkipanon jälkeen ASIA M-real Oyj:n kemihierretehtaan ympäristölupahakemus, Kaskinen Hakemus sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun pyynnön päätöksen täytäntöönpanoksi muutoksenhausta huolimatta LUVAN HAKIJA M-real Oyj Espoo PL METSA HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO M-real Oyj hakee ympäristölupaa Kaskisiin rakennettavan kemihierretehtaan toiminnalle ympäristölupavirastossa vireille tulleella hakemuksella. TOIMINNAN SIJAINTI Kemihierretehdas sijoittuu Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten sellutehtaan eteläpuolelle selluvaraston ja jäteveden puhdistamon väliin. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Laitoksen rakennukset sijaitsevat M-real Oyj:n omistamilla kiinteistöillä, joiden kiinteistörekisteritunnukset ovat ja ja joiden pinta-alat ovat vastaavasti 80,5 ha ja 64,0 ha. Toimialaluokituksen mukaan toiminta on massanvalmistusta, DE ja yhtiön liike- ja yhteisötunnus on Y Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 ja 3 momentit Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 1 a) Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 1 a) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUS Päätökset Uutena laitoksena kemihierretehtaalla ei ole aiempia omia ympäristösuojelulain eikä vesilain mukaisia lupia. Kemihierretehtaan toiminta tukeutuu monelta osin Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten sellutehtaan toimintaan, jota koskevat seuraavat päätökset:

2 2 Sijoituspaikkalupa, Närpiön terveyskeskuksen terveyslautakunnan päätös Lupa veden ottamiseen järvestä, Länsi Suomen vesioikeuden päätös nro 63/1976/3, Lupa jätevesien johtamiseen mereen, Länsi-Suomen vesioikeuden päätös nro 35/1994/3, ja vesiylioikeuden muutos edellä mainittuun lupaan, vesiylioikeuden päätös nro 11/1995, Tilapäinen muutos lupaan jätevesien johtamiseksi mereen aktiivilietelaitoksen rakennus- ja käyntiinajovaiheessa, Länsi- Suomen vesioikeuden päätös nro 18/1996/3, Päätös ilmansuojeluilmoituksen johdosta (sellutehdas), Vaasan lääninhallituksen päätös nro 127A-2409, Ympäristölupa (jätelupa), Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätös dnro 0895Y , Ympäristölupa kattilalaitoksen toiminnan muutokselle (kuorikattila), Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätös dnro 0895Y , Lupa sellutehtaan jätevesien johtamiseen mereen, Länsi- Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 86/2002/3, Päätöksestä on valitettu Vaasan hallintooikeuteen. Sopimukset M-real Oyj ja Oy Metsä-Botnia Ab ovat tehneet sopimuksen tehdasalueen infrastruktuuriin kuuluvien käyttöoikeuksien ja liittymien luovutuksesta ja yhteistyöstä. Sopimus käsittää M-real Oyj:n liittymisen Oy Metsä-Botnia Ab:n puunkäsittelyyn, kuoren varastointijärjestelmään, raakaveden ja kemiallisen veden johto- ja puhdistusjärjestelmiin sekä jäteveden puhdistamoon ja siihen kuuluvaan lietteiden käsittelyjärjestelmään, höyry- ja sähköjärjestelmiin, viherlipeän toimitukseen, tehdasalueen jätteidenkäsittelyyn, paineilmaverkostoon, palovesiverkostoon, tie- ja rautatieverkostoon sekä haihdutetun konsentraatin polton soodakattilassa ja massan lastauksen. Sopimuksen mukaan kumpikin osapuoli vastaa omien laitostensa käynnissä pidosta, investoinneista, kunnossapidosta ja muusta operatiivisesta toiminnasta sekä toiminnastaan syntyvistä suorista päästöistä. Oy Metsä-Botnia Ab vastaa ja käsittelee kemihierretehtaan toiminnasta aiheutuvan jätevesien haihdutuskonsentraatin, prosessijätevedet, kaatopaikkajätteet, kuoren ja jätevesilietteet. Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan ympäristölupa haetaan erikseen. Kaavoitus Ympäristöministeriön vahvistamassa Vaasan rannikkoseudun seutukaavassa Kaskisten tehdasalue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A) ja taajamatoimintojen reservialueeksi (Ar). Tehdasalueen itäpuoli on satama-aluetta (LV).

3 3 Kaskisten kaupungin hyväksymässä yleiskaavassa tehdasalueen kiinteistöt on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T) tai kaatopaikka-alueeksi (EK). Tehdasalueen länsipuolella sijaitsevan Kotilammen ympäristö on merkitty lähivirkistysalueeksi ja tehdasalueen itäpuoli vesiliikenteen alueeksi (LV). Tehdasalueen eteläpuoliset alueet on merkitty pääasiassa retkeily- ja ulkoilualueiksi (VR). Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vahvistamassa asemakaavassa kemihierretehtaan sijoituspaikka Kaskisten tehdasalueella on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Tehtaan länsipuolella olevan Kotilammen ympäristö on lähivirkistysaluetta (VL) ja puistoaluetta (P). Tehtaan eteläpuolella olevan jätevedenpuhdistamon alue on merkitty kaatopaikka- ja allasalueeksi (EK). Tehtaan itäpuoli on satama-aluetta (LS). Ympäristöasioiden hallintajärjestelmät Kemihierretehtaalle tullaan laatimaan ja sertifioimaan ISO standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten tehtaalla on ollut vuodesta 1998 käytössä sertifioitu ISO 9001 mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Viimeisin ulkoinen auditointi on tehty huhtikuussa LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Laitoksen sijaintipaikka Kemihierretehdas rakennetaan Kaskisten saarelle Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan yhteyteen sen etelä/lounaispuolelle noin 2 km Kaskisten kaupungin keskustaajamasta kaakkoon. Tehdasalueen pohjois- ja länsipuolella on talousmetsää. Lännessä, tehdasalueen välittömässä läheisyydessä, sijaitsee pieni lampi (Kotilampi). Tehdasalueen koillispuolella on Närpesfjärden -niminen merenlahti ja itäpuolella Bernas sund -salmi. Tehdasalueen eteläpuolella sijaitsee Tallvarpen -niminen merenlahti ja kallioinen Pukkisaari. Asutus ja rakennettu ympäristö Kaskisten maisemaa keskustaajaman ulkopuolella hallitsee Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehdas. Lähin asutus sijaitsee noin 1 km lounaaseen kemihierretehtaan rakennuspaikasta. Alueen julkiset palvelut, kuten koulut ja päiväkoti sijaitsevat Kaskisten keskustaajamassa, yli 2 km pohjoisluoteeseen laitoksen sijoituspaikasta. Kaskisten kaupungin leirintäalue ja uimaranta sijaitsevat noin 3,5 km pohjoiseen tehtaasta. Tehdasalueen sisäänajotien risteyksessä, noin 1,5 km laitoksesta pohjoisluoteeseen sijaitsevat kappeli ja hautausmaa. Tehdasalueen luoteispuolella on kaksi kasvihuonetta, toinen noin 1 km:n ja toinen noin 1,5 km:n päässä laitoksesta. Noin 800 m:n päässä lounaassa on toimintansa lopettanut turkistarha. Tehdasalueen länsipuolella Kotilammen rannalla on Lammenmaja -niminen vapaa-ajanviettopaikka. Kotilammen ympäristössä on lenkkipolkuja.

4 Suojeltavat kohteet 4 Tehdasalueen kaakkoispuolella noin 800 metrin päässä tehtaasta on yksi yksityisessä käytössä oleva kesämökki. Muut alueella sijaitsevat kesämökit omistaa Oy Metsä-Botnia Ab. Närpiön puolella lähimmät arvokkaat kulttuurimaisema-alueet ovat noin 2,5 kilometriä tehdasalueesta pohjoiseen. Kaskisissa on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö, Kaskisten ruutukaava-alueen puutaloasutus, joka ulottuu aivan Kaskisten tehdasalueen tuntumaan. Lisäksi Kaskisten ruutukaavakeskustan ulkopuolella on useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Natura alueet Lähimmät Natura verkostoon kuuluvat kohteet ovat Kristiinankaupungin saaristo (FI ) ja Närpiön saaristo (FI ). Kristiinankaupungin saaristo sijaitsee lähimmillään noin 2 2,5 kilometrin päässä tehdasalueesta ja suunnitellusta kemihierretehtaasta. Närpiön saariston Natura 2000 alue sijaitsee lähimmillään noin 2,5 kilometrin päässä tehdasalueesta ja suunnitellusta tehtaasta. Kristiinankaupungin saariston Natura 2000 alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon sekä lintu- että luontodirektiivin perusteella (SPA- ja SCI-alue). Kohde käsittää edustavan näytteen Kaskisten ja Merikarvian välisestä kapeasta saaristovyöhykkeestä. Kaldonskärin- Södra Björkön alue kuuluu myös rantojensuojeluohjelmaan. Närpiön saariston Natura 2000 alue on sekin sisällytetty Natura 2000 verkostoon sekä lintu- että luontodirektiivin perusteella (SPAja SCI-alue). Natura-alueeseen kuuluvat Pjelaxin rantaniityt kuuluvat myös valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelmaan. Valtakunnallisesti arvokkaat linnustoalueet Natura 2000 verkostoon sisällytetyt alueet muodostavat myös valtakunnallisesti arvokkaan linnustoalueen, nk. FINIBA-alueen. Osa tästä alueesta on myös nk. IBA-aluetta eli kansainvälisesti arvokasta linnustoaluetta. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Vesistön kuvaus Kaskisten ympäristön merialue on Selkämeren pohjoisosan pohjoiseteläsuuntaista rannikkoa, jolla meriveden pääasiallinen virtaussuunta on etelästä pohjoiseen. Saaria merialueella on vähän lukuun ottamatta aivan rannikon tuntumassa olevaa vyöhykettä. Alue on pääpiirteiltään avointa ja liittyy suoraan Selkämeren pääaltaaseen. Ve-

5 5 den vaihtuvuus Kaskisten edustalla on hyvä. Puutteellista vedenvaihtuminen on puolisuljetuissa lahdissa, kuten Pjelaxfjärdenillä. Jokien virtaamilla ei Kaskisten edustalla ole suurta merkitystä virtauksia aiheuttavana tekijänä. Sen sijaan tuulen suunnalla on huomattava vaikutus vallitseviin virtauksiin. Esimerkiksi Kaskisten salmessa virtaussuunta on joko pohjoiseen tai etelään tuulen suunnasta riippuen. Kaskisten ympäristön selät ja lahdet ovat valtaosaltaan alle 10 metrin syvyisiä. Vesisyvyys on alle 30 metriä aina ulkomeren reunaan asti. Meriveden korkeus vaihtelee Kaskisten seudulla varsin voimakkaasti. Ylimpien ja alimpien vedenkorkeuksien kokonaisvaihtelu on lähes 2,5 metriä, mutta niiden kesto on yleensä vain muutamia tunteja. Merkittävin alueelle laskevista joista on Närpiönjoki (keskivirtaama 8,9 m 3 /s), joka laskee Kaskisten koillispuolelle Västerfjärdeniin ja edelleen Närpesfjärdeniin. Västerfjärden toimii Kaskisten sellutehtaan raakavesialtaana. Kaskisten merialueen merkittävin päästölähde on Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan jätevedenpuhdistamo, jossa käsitellään myös Kaskisten kaupungin noin 2000 asukkaan jätevedet ja rakennettavan kemihierretehtaan jätevedet. Kaskisten merialueella sijaitsee lisäksi neljä kalankasvatuslaitosta. Muita pistemäisiä päästölähteitä ei Kaskisten merialueella ole. Sellutehtaan jätevedet johdetaan Tallvarpenin lahteen, jonka syvyys on alle 10 metriä. Lahden suulta alkaa yli 10 metrin syvänne, joka johtaa Stora Remargrundin ohi avomerelle. Sellutehtaan ja kemihierretehtaan jäähdytysvedet johdetaan Närpesfjärdenille Bernas sundin länsirannalle. Bernas sund on Kaskisten saaren ja Dicksholmenin välissä sijaitseva kapea ja suojaisa salmi, joka on vajaat 2 km pitkä ja kapeimmillaan vain runsaat 100 m leveä. Salmen syvyys on noin 3 metriä. Veden laadun kehitys Kaskisten edustan meriveden laatu on parantunut viime vuosikymmenien aikana. Myös sellutehtaan jätevesipäästön vaikutus veden laatuun on päästön pienentymisestä johtuen selvästi vähäisempää kuin 1980-luvulla tai 1990-luvun alussa. Veden laatu on jätevesien purkualueen läheisyydessä pääosin samaa tasoa kuin kauempana purkualueesta. Veden väriluku ja ravinnepitoisuudet ovat olleet jätevesien purkualueella jonkin verran taustan arvoja suurempia. Närpiönjoen veden laadulla on ilmeisesti jätevesiä suurempi vaikutus merialueen veden laatuun. Jätevesien käsittelyn tehostuminen sellutehtaalla vuoden 1996 lopussa on tasoittanut veden laadun vaihteluita jätevesien purkualueen läheisyydessä.

6 6 Veden laadun nykytila Happitilanne on Kaskisten edustan merialueella yleensä hyvä. Alueelle ei normaalisti synny selvää lämpötila- tai suolakerrostuneisuutta. Loppukesällä 2002 happitilanne heikkeni monin paikoin alusvedessä, mikä johtui pitkästä, lämpimästä ja heikkotuulisesta kaudesta sekä lämpötilakerrostuneisuudesta. Veden väriluku on yleensä avovesikaudella alhainen, laajoilla alueilla alle 10 mg/l Pt. Tehtaiden jätevesien vaikutusalueen ulkopuolella sijaitsevalla, melko suljetulla Pjelaxfjärdenillä vesi on yleensä selvästi tummempaa kuin muualla. Kaskisten edustan merialueella kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelevat vuoden aikana melko paljon. Kevättalvella pitoisuustaso on pääsääntöisesti avovesikautta korkeampi. Kesäkuussa pitoisuudet ovat yleensä alhaisimmillaan, tyypillisesti alle 15 µg/l. Syyskesällä ja syksyllä pitoisuustaso jälleen nousee. Kokonaistyppipitoisuudet eivät vaihtele yhtä selvästi kuin kokonaisfosforipitoisuudet. Avovesikaudella kokonaistyppipitoisuudet ovat pääsääntöisesti alhaisia, alle 300 µg/l. Pitoisuustaso on kuitenkin Närpiönjoen ja valumavesien vaikutuksesta lahdissa tätä korkeampi. Viimeisimpien tutkimusten mukaan fosfaattifosforin ja epäorgaanisen typen pitoisuudet ovat olleet Kaskisten tehtaan jätevesien purkualueen läheisyydessä Tallvarpenin lahdella koko kesän ajan pieniä. Kaskisten edustan merialue on a-klorofyllipitoisuuksien perusteella karu tai lievästi rehevä. Korkeimmillaan kasviplanktonin määrä on keväisin toukokuun alussa, jolloin veden keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus on luokkaa 16 µg/l. Kasviplanktonin kevätmaksimin jälkeen ravinteiden saatavuus heikkenee nopeasti ja a-klorofyllipitoisuudet laskevat selvästi. Avovesikauden keskiarvona a-klorofyllipitoisuudet ovat ulompana merellä karujen vesien tasoa (alle 2 µg/l) ja rannikon tuntumassa pääosin lievästi rehevien vesien tasoa (2 4 µg/l). Sedimentti-, pohjaeläin- ja kasvillisuustutkimukset Kaskisten edustan merialueen pohjasedimentin laatua on tutkittu viiden vuoden välein, viimeksi vuonna Pohjasedimentti on hyvin mineraalipitoista, mistä on pääteltävissä, että millekään havaintopaikoista ei sedimentoidu merkittävästi jätevesiperäistä kiintoainetta. Jätevesien purkualueen avoimuus edistää jätevesien laimentumista ja kulkeutumista kauas purkualueelta. Tallvarpenin lahden suualueella tehdyt pohjaeläin-, levä- ja kasvillisuustutkimukset tukevat pääosin vedenlaadun tutkimuksilla saatua kuvaa alueen tilasta. Esimerkiksi hyvää pohjan tilaa indikoivaa valkokatkaa on esiintynyt lahdella kaikkina tarkkailuvuosina. Vuonna 2000 tehdyssä tutkimuksessa Tallvarpenin lahden pohjaeläimistö oli

7 7 suhteellisen monipuolinen. Itämerensimpukan nuorten ikäluokkien puuttuminen oli kuitenkin ristiriidassa muiden havaintojen kanssa. Perifytonin eli päällyslevästön kasvu oli vuonna 2000 suurinta Tallvarpenilla ja Närpiönjoen suulla, jossa ravinteiden saatavuus on muita alueita parempi. Rakkolevä puuttui alueelta, mikä saattaa merkitä, että jätevesien vaikutukset pintavedessä ovat selvempiä kuin mitä avovesiaikaisilla vesitutkimuksilla on havaittu. Vesistön ja rantojen käyttö Virkistyskäyttökelpoisuudeltaan Kaskisten edustan merialue on pääasiassa hyvä, mutta Kaskisten saaren lähiympäristö pohjoisreunaa lukuun ottamatta tyydyttävä. Virkistyskäyttökelpoisuutta alentaa lähinnä tietoisuus jätevesien johtamisesta alueelle. Kalastukseen ja retkeilyyn liittyvä veneily on hyvin yleistä koko Kaskisten rannikkoalueella. Kaskisten edustalla harjoitetaan sekä kotitarve- että ammattikalastusta. Mökkiasutusta on pitkin rantoja, samoin pienvenesatamia ja valkamia. Yleisiä uimarantoja jätevesien välittömällä vaikutusalueella ei ole. Kaskisten yleinen uimaranta sijaitsee saaren koillisnurkassa, Vaasan tien läheisyydessä. Kalastus ja kalasto Kaskisten edustan kalastusolosuhteita seurataan vuosittaisen kalastuskirjanpidon ja viiden vuoden välein tehtävän kalastustiedustelun avulla. Näiden lisäksi alueella on tehty myös kalastotutkimuksia. Kaskisten edustan merialueella merkittäviä saalislajeja ovat siika, lohi, taimen, silakka, hauki ja ahven. Kaskisten edustalle on istutettu jatkuvasti meritaimenta ja vaellussiikaa. Vuodesta 1998 lähtien on istutettu myös kuhaa. Ammattikalastajien kalastuskirjanpidon mukaan yksikkösaaliit ovat pitkällä aikavälillä vaihdelleet vuosittain hyvästä huonoon. Kalastusta vaikeuttavat nykyisin eniten hylkeiden esiintyminen ja pyydysten limoittuminen. Närpiön-Kaskisten kalastusalueen kalastustiedustelun mukaan alueella harjoitti kalastusta vuonna 2000 noin 500 henkilöä. Näiden lisäksi alueella kalastettiin alueellisilla vieheluvilla ja yleiskalastusoikeudella. Kalastajien kokonaissaalis oli yhteensä 104 t, josta silakkaa oli 64 %, siikaa 10 %, lohta 8 %, ahventa 6 % ja taimenta 2 %. Merkittävien lajien, muiden kuin silakan, kokonaissaaliin lajiosuuksissa on tapahtunut jonkin verran muutoksia 1990-luvulla. Ahvenen suhteellinen osuus saaliissa on kasvanut, lohen osuus on vaihdellut vuosittain ja siian, taimenen sekä hauen osuus on vähentynyt. Kalastajien mukaan veden likaantuminen ja pyydysten limoittuminen olivat vuonna 2000 kalastusta eniten haittaavia tekijöitä. Näitä haittoja kommentoi % kalastajista. Kalastajista yli 5 % kommentoi

8 8 lisäksi vähäarvoisten kalojen runsautta, pyydysrajoituksia ja pitkiä kalastusmatkoja. Metsäteollisuuden jätevesien vaikutukset kalatalouteen Selvitysten mukaan Kaskisten edustalla jätevesien vaikutukset kalatalouteen ovat pienentyneet sellutehtaan prosessi- ja puhdistustekniikan kehittyessä. Jätevesipäästöistä peräisin olevien aineiden kertymistä merialueen ekosysteemiin ei ole tutkimuksissa todettu ja haitallisten aineiden vaikutukset kaloihin arvioidaan merkityksettömiksi. Jätevesipäästö lisää osaltaan merialueen rehevyyttä ja haittaa kalastusta pyydysten limoittuessa. Vesioikeus on jätevesien johtamista koskevissa päätöksissään määrännyt jätevesien johtamisesta aiheutuneet ja aiheutuvat haitat ja vahingot korvattaviksi. Jätevesien rehevöittävä vaikutus on kuitenkin pienentynyt vähäiseksi verrattuna hajakuormitukseen. Määrätyt korvaukset Vesioikeuden päätöksessä nro 35/1994/3, on Oy Metsä- Botnia Ab ja Metsä-Serla Oy määrätty suorittamaan kertakaikkiset korvaukset rantatonttien omistajille ja vuokramiehille rannan käytön vaikeutumisesta ja vesialueen omistajille kalataloudellisen tuoton vähenemästä vuosilta sekä ammattikalastajille kalastuksen vaikeutumisesta vuosilta Lisäksi Oy Metsä-Botnia Ab:lle ja Metsä-Serla Oy:lle on määrätty vuosittainen kalanistutusvelvoite Lapväärtinjoen kantaa olevaa vaellusikäistä vähintään 18 cm:n pituista meritaimenta ja yksikesäistä keskimäärin vähintään 10 cm:n pituista vaellussiian poikasta. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 86/2000/3, , joka ei ole lainvoimainen, on Oy Metsä-Botnia Ab ja Metsä-Serla Oyj määrätty suorittamaan korvaukset kiinteistöjen ja vuokra-alueiden virkistyskäytön vaikeutumisesta ja vesialueen kalastuksen tuoton vähenemästä vuosilta sekä ammattikalastajille kalastuksen vaikeutumisesta vuosilta Lisäksi Oy Metsä-Botnia Ab:lle ja Metsä-Serla Oyj:lle on määrätty vuosittainen kalanistutusvelvoite Lapväärtinjoen kantaa olevaa vaellusikäistä vähintään 18 cm:n pituista meritaimenta ja yksikesäistä keskimäärin vähintään 10 cm:n pituista vaellussiian poikasta. Ilman laatu Pitoisuudet Ilmanlaatu Suupohjan rannikkoseudulla on pysynyt viime vuosina varsin hyvänä. Ilman rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuudet sekä kokonaisleijuman pitkäaikaiskeskiarvot ovat matalia. Esimerkiksi rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo Kaskisten mittausasemalla vuonna 2002 oli 2 µg/m 3, joka on 10 % kasvillisuus- ja ekosysteemien suojelemiseksi annetusta raja-arvosta 20 µg/m 3 (VNA 711/2001).

9 9 Korkein tuntikeskiarvo, 13 µg/m 3, joka on noin 5 % terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi annetun ohjearvon 250 µg/m 3 pitoisuudesta (VNp 480/1996), mitattiin Kaskisissa kesäkuussa Tuulianalyysin mukaan rikkidioksidipitoisuudet olivat Kaskisissa korkeimmillaan silloin, kun tuuli puhalsi kaakosta, mikä viittaa sellutehtaan vaikutukseen. Typpidioksidin korkeimmat pitoisuudet vuonna 2002 mitattiin Kristiinankaupungissa marras- ja joulukuussa. Korkein vuorokausiohjearvoon 70 µg/m 3 verrattava pitoisuus (VNp 480/1996) oli 20 µg/m 3 (29 % ohjearvosta). Muutoin arvot olivat alle 17 µg/m 3. Korkein typenoksidien yhteenlaskettu vuosikeskiarvo, Kristiinankaupungin mittausasemalla mitattu 5 µg/m 3, alitti selvästi kasvillisuus- ja ekosysteemivaikutusten ehkäisemiseksi annetun raja-arvon 30 µg/m 3 (VNA 711/2001). Leijuman korkeimmat kuukausikeskiarvot 16 µg/m 3 mitattiin Kaskisissa huhti- ja elokuussa Korkein pienhiukkasten (PM 10 ) vuorokausikeskiarvo 27 µg/m 3 alitti terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi annetun ohjearvon 70 µg/m 3 selvästi (39 % ohjearvosta (VNp 480/1996)). Piolahdessa (Pjelaxissa) ja Kaskisissa mitataan pelkistyneitä rikkiyhdisteitä (TRS). Pitoisuudet olivat sellutehtaan lähistöllä Kaskisten mittausasemalla suuremmat kuin Piolahdessa. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo 10 µg/m 3 (VNp 480/1996) on pääsääntöisesti alittunut, mutta ylittyi vuonna 2002 maaliskuussa 30 prosentilla. Suupohjan rannikkoseudun (Kristiinankaupunki, Kaskinen ja Närpiö) merkittävimmät päästölähteet ovat PVO-Lämpövoima Oy:n voimalaitos Kristiinankaupungissa ja Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehdas Kaskisissa. Muita ilmanlaadun tarkkailuun velvoitettuja laitoksia ovat mm. Oy Kraft Foods Finland Ab:n tehdas ja Fortum Lämpö Oy:n Selkämeren sairaalan kattila. Lisäksi liikenteen ja kasvihuoneviljelyn typpi- ja pölypäästöt sekä kasvihuoneviljelyn rikkidioksidipäästöt voivat paikallisesti olla korkeita. Rikki- ja typpilaskeumat Kokonaisrikkilaskeuman vuosiarvo jäi Suupohjan rannikkoseudun kaikilla mittausasemilla alle kansallisen tavoitearvon 300 mg/m 2. Keskimäärin laskeuma eri mittauspaikoilla oli 145 mg/m 2 vuonna Vastaava arvo oli 192 mg/m 2 vuonna Kokonaistyppilaskeuma eri mittauspaikoilla vuonna 2002 oli keskimäärin 335 mg/m 2. Vastaava arvo vuonna 2001 oli 283 mg/m 2. Typpilaskeumalle ei ole asetettu kansallisia tavoite-, ohje- tai raja-arvoja.

10 Maaperä ja pohjavesi Liikenne ja melu 10 Ilmanlaatu bioindikaattoriseurannan perusteella Vuonna 2000 tehdyn Suupohjan rannikkoseudun bioindikaattoriselvityksen tulosten mukaan Suupohjan rannikkoseudun ilmanlaatu on varsin hyvä. Bioindikaattoriseurannan havaintoalojen keskimääräinen jäkälien lajilukumäärä oli selvästi korkeampi kuin Etelä-Suomessa keskimäärin. Vähäiset jäkälävauriot osoittavat, että alueen ilmassa ei ole jäkälille haitallisia määriä ilman epäpuhtauksia. Jopa kaikkein herkimmät lajit kuten naavat esiintyivät havaintoaloilla yleisinä. Jäkäläkartoituksen tulosten perusteella Suupohjan rannikkoseudun ilmanlaatu on selkeästi parantunut viime vuosikymmenen aikana. Johtopäätöstä tukee jäkälien lukumäärän kasvu ja lajien runsastuminen sekä ilman puhtausindeksin arvojen kohoaminen ja jäkälävaurioiden vähentyminen vuodesta Kaskisissa tai Kaskisten lähiympäristössä ei ole tärkeää tai muuta vedenhankintakäyttöön soveltuvaa pohjavesialueita. Liikenne Kaikki Kaskisten tehdasalueen raskaat kuljetukset ovat kulkeneet kantatietä 67 pitkin. Kantatie 67 kiertää Kaskisten kaupungin keskustaajaman. Vain osa työmatkaliikenteestä ja satunnaiset kuljetukset kulkevat Kaskisten kaupungin läpi. Sataman liikenne siirtyy yksityistielle, kun Oy Metsä-Botnia Ab:n ja M-real Oyj:n yhteistyönä rakentama tie satamasta teollisuusalueelle valmistuu vuonna Teollisuusalueelle tuleva liikenne koostuu puuraaka-aineen, kemikaalien, tuotteiden ja voimalaitoksen polttoaineiden kuljetuksista sekä työmatkaliikenteestä. Lähes kaikki raaka-aineet tuodaan tehtaalle autolla joko satamasta tai mantereelta. Myös tuotekuljetukset hoidetaan pääosin autolla satamaan tai suoraan asiakkaille. Rautatiekuljetusten osuus puu- ja tuotekuljetuksista on %. Melu Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten sellutehtaan ympäristölupahakemukseen liitetyn ympäristömeluselvityksen mukaan Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus on kartoittanut syyskuussa 2003 Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten sellutehtaan alueen melukohteet. Melupäästöjen aiheuttamia melutasoja tehtaan ympäristössä arvioitiin yhteispohjoismaisen teollisuusmelumallin avulla. Laskennallinen malli on tehty tilanteeseen, joka vastaa tehtaan normaalia toimintaa.

11 LAITOKSEN TOIMINTA 11 Lähtömelutasoihin ei tehty impulssimaisuuden tai kapeakaistaisuuden aiheuttamia korjauksia. Mallilaskelmia varten mitattiin yhteensä 52 kohteen äänitehotasot oktaavikaistoittain. Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan kohteiden yhteenlaskettu äänitehotaso oli 120 dba. Tehtaan toimintojen aiheuttamien 60 db:n ja 55 db:n meluvyöhykkeiden on arvioitu sijoittuvan tehdasalueelle. 50 db:n keskiäänivyöhykkeen on arvioitu ulottuvan tehtaan länsipuolella Kotilammelle ja itäpuolella Bölen saareen. Kuorimon lähiympäristöön on muodostunut lisäksi oma pieni 50 db:n vyöhyke. Laajuudeltaan 50 db:n meluvyöhyke on ollut 0,7 km 2 eikä sillä sijaitse asuinrakennuksia. Toiminnan yleiskuvaus Tehtaassa tuotetaan valkaistua kemihierrettä, jota käytetään kartongin ja aikakauslehtipaperin raaka-aineena ensisijaisesti M-real Oyj:n omilla tehtailla. Kemihierretehdas rakennetaan Kaskisten tehdasalueen eteläiseen osaan, sellutehtaan tuotevaraston ja jätevedenpuhdistamon väliselle alueelle. Tehdasrakennuksen eteläisimmässä osassa sijaitsevat laitoksen keskeiset tuotantolaitteet sekä prosessivesihaihduttamo. Rakennuksen keskiosassa on massan kuivaamo ja pohjoisosassa tuotevarasto. Kemihierretehtaan ja sellutehtaan tuotevarastot rakennetaan kiinni toisiinsa. Hankkeen yhteydessä toteutetaan sellutehtaan kuorimon laajennus rakentamalla uusi kuorintarumpu. Hakkeen varastosiilot ja kemihierretehtaalle johtavat hakekuljettimet sijoitetaan tehdasalueen itäosaan meren rantaan. Laitoksen rakennustyöt on aloitettu maaliskuussa Laiteasennukset pyritään aloittamaan vuoden 2005 alkuun mennessä ja massan tuotanto käynnistämään elokuussa Kemihierretehtaan massalinjan kytkennät Kaskisten sellutehtaaseen: Massalinjan puunkäsittely tapahtuu sellutehtaan puun varastokentällä ja kuorimolla. Kuorimolta tuleva kuorijäte poltetaan sellutehtaan kuorikattilassa. Massalinjan prosessijätevedet käsitellään prosessivesihaihduttamossa, jossa syntyvä konsentraatti poltetaan sellutehtaan soodakattilassa prosessikemikaalien talteen ottamiseksi. Sellutehtaan kemikaalien talteenotossa muodostuvaa hapetettua viherlipeää käytetään valkaistun kemihierteen valmistuksessa hakkeen imeytyskemikaalina.

12 12 Massanvalmistuksesta poistettavat jätevedet käsitellään sellutehtaan jätevedenpuhdistamolla. Jätevedenkäsittelyssä muodostuvat lietteet poltetaan sellutehtaan kuorikattilassa. Massalinjan käyttämä raakavesi ja talousvesi otetaan sellutehtaan vesijärjestelmistä. Massalinja liitetään integraatin sähkö-, paineilma- ja höyryverkkoon. Raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksissa hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Prosessit Kemihierretehtaalla valmistetaan kemiallisesti esikäsitellystä puuhakkeesta mekaanisesti jauhettua ja valkaistua BCTMP-massaa (Bleached Chemi-Thermo-Mechanical Pulp). Massalinjan tuotantokapasiteetti on noin ADt/a (1 000 ADt/d, käyntiaste 85 %). Hetkellinen maksimikapasiteetti on ADt/d. Massanvalmistusprosessi on yksilinjainen. Useat osaprosessit toimivat kuitenkin kahdella tai useammalla rinnakkaisella linjalla laitemitoitusten ja tuotantovarmuuden ylläpidon vuoksi. Esimerkiksi jauhinja rejektinkäsittelylinjoja on kaksi. Kuivauslinjoja rakennetaan aluksi kaksi, myöhemmin kolmas. Laitoksen suunnittelussa ja mitoituksessa on varaus myös kolmannelle hierrinlinjalle. Sekä tehtaan että puunkäsittelyn käyntiaika on 24 h/d, enimmillään 357 d/a. Keskimääräinen käyntiaika on noin 300 d/a. Puunkäsittely Puunkäsittely tapahtuu Kaskisten sellutehtaan puunkäsittelylinjalla, johon Oy Metsä-Botnia Ab rakentaa uuden kuorintarummun lisäkapasiteetin saamiseksi. Lisäksi kemihierretehtaan käyttämälle hakkeelle rakennetaan oma seulomo, ostohakkeen purkukuljetin, hakesiilot ja hakekuljetin. Hakesiilot ja hakekuljetin tulevat M-real Oyj:n omistukseen. Puut kuoritaan kuivakuorintana. Kuoritut pöllit haketetaan ja hake seulotaan ja johdetaan hihnakuljettimella kolmeen noin m 3 :n suuruiseen hakesiiloon. Siiloista hake johdetaan hihnakuljettimilla kemihierretehtaalle. Valkaistun kemihierteen eli BCTMP-massan valmistus Hakkeen pesu ja imeytys Tehtaalle hihnakuljettimilla tuleva hake johdetaan ruuvisyöttimellä hakkeen höyrytyssiiloon. Hake kuumennetaan höyryllä, jolloin kuitujen välinen sidosaine ligniini pehmenee. Höyrytyssiilosta hake johdetaan hakepesuriin, jossa hakkeesta poistetaan hienoaines, hiekka ja

13 13 muut mahdolliset epäpuhtaudet. Pestyyn hakkeeseen lisätään imeytyskemikaalit (viherlipeä ja natriumhydroksidi) ja hake pumpataan paineessa imeytystorniin. Imeytystornin jälkeen hake johdetaan vedenerotusruuville ja edelleen reaktiosiiloon, jossa imeytyminen jatkuu. Hakkeen imeytystornin ja hakepesurin välinen vesikierto on suljettu. Imeytystornista vapautuva vesi johdetaan takaisin hakkeen pesuun. Imeytystornin jälkeiseltä vedenerotusruuvilta tuleva vesi johdetaan pesuvesiselkeyttimen ja pesuvesisihdin kautta takaisin imeytystorniin ja hakkeen pesuun. Prosessista poistettava vesi johdetaan prosessivesihaihduttamoon, josta palautuva permeaatti käytetään prosessin täydennysvetenä. Hakkeen pesurin rejekti johdetaan jätepuristimen kautta jätelavalle. Jauhatus, lajittelu ja rejektin käsittely Imeytetty hake johdetaan kaksivaiheiseen paineelliseen jauhatukseen, joka irrottaa kuidut toisistaan. Jauhatukseen käytetty sähköenergia muuntuu suurimmaksi osaksi lämmöksi, jolloin hakkeen sisältämä kosteus ja laimennusvesi höyrystyvät. Höyry erotetaan höyrynerotussykloonassa ja johdetaan lämmön talteenottolaitokseen, jossa likaisesta jauhinhöyrystä tehdään puhdasta höyryä. Mekaanisen kuidutuksen jälkeen massa johdetaan latenssin eli kuidun kihartuneisuuden poistoon. Latenssin poistosäiliöiden jälkeen massa johdetaan painesihdeille, jossa siitä erotetaan tikkuja ja epätäydellisesti kuiduttuneita kuitukimppuja. Hyväksytty massa jatkaa saostukseen kiekkosuotimelle ja edelleen valkaisuun. Painesihdeillä poistettu kuiturejekti saostetaan, valkaistaan ja jauhetaan rejektijauhimilla. Rejektijauhatuksen jälkeen massa lajitellaan. Lajittelun viimeisenä vaiheena on pyörrepuhdistus, jossa rejektistä poistetaan hiekka, kivisolut ja karkeat tikut. Syntynyt rejekti johdetaan jatkokäsittelyyn, puristukseen, yhdessä hakkeen pesun puupitoisen jätteen kanssa. Hyväksytty massa johdetaan päämassavirran mukana kiekkosuotimille ja varastoidaan massatorniin. Valkaisu ja pesu Massan valkaisu on kaksivaiheinen. Valkaisukemikaalina käytetään vetyperoksidia ja apuaineina natriumbikarbonaattia, kompleksinmuodostajaa ja stabilaattoria. Kemikaalien käyttö on optimoitu siten, että keskisakeusvalkaisuun ei normaalisti lisätä vetyperoksidia, vaan sinne kierrätetään toisen valkaisuvaiheen jäännösperoksidia sisältäviä suodosvesiä. Keskisakeusvalkaisu tapahtuu massatorneissa, josta massa johdetaan pesupuristimille ja edelleen korkeasakeusvalkaisuun. Valkaisua seuraa monivaiheinen pesuprosessi, jossa massaa vuorotellen laimennetaan vedellä ja puristetaan kuivaksi. Massan pesu perustuu vastavirtapesuun eli puhtaampien laimennusvesien talteenottoon ja

14 14 kierrätykseen myöhemmistä pesuista. Pesupuristimina käytetään ruuvi- ja viirapuristimia. Massan kuivaus ja paalaus Massan kuivaus tapahtuu hiutalekuivauksena osaksi nestekaasulla ja osaksi höyryllä. Massa hiutaloidaan flufferilla ja johdetaan kuumaan ilmavirtaan, jonka lämpö tuotetaan nestekaasun ja höyryn avulla. Massa kuivuu kuumassa ilmavirrassa kuivatustornissa, jonka jälkeen massa erotetaan erotussykloonassa ja johdetaan toiseen samanlaiseen kuivausvaiheeseen. Lopuksi massa johdetaan puhaltimen kautta jäähdytyssykloonaan, josta kuivunut massa johdetaan kahdelle paalinmuodostajalle. Sykloneissa massasta erottuneet kaasut eli puhallusilma, vesihöyry ja palamiskaasut johdetaan pesuriin, jolla erotetaan kaasun mukana kulkeutuneet kuidut takaisin prosessiin. Paalinmuodostuksen jälkeen paalit puristetaan paalipuristimessa ja johdetaan käärintään. Valmiit paalit merkataan, langoitetaan ja ohjataan varastoon. Kuivauslinjoja rakennetaan rinnakkain aluksi kaksi, myöhemmin mahdollisesti kolmas. Vesien käsittely Prosessista poistettavista vesistä suurin osa johdetaan puhallinhaihduttimesta ja 8-vaiheisesta sarjahaihduttimesta koostuvaan prosessivesihaihduttamoon. Haihdutus tapahtuu putkihaihduttimissa valuvakalvo -periaatteella, pääosin alipaineessa. Haihdutusprosessissa vaippapuolella olevan höyryn lämpöenergialla haihdutetaan putkipuolella olevaa prosessivettä. Luovuttaessaan energiaa höyry lauhtuu ja muodostaa puhdasta lauhdetta. Prosessivedestä muodostunut toisiohöyry johdetaan seuraavaan vaiheeseen haihduttamaan ko. vaiheen vettä. Höyrystyminen ja lauhtuminen tapahtuvat jokaisessa vaiheessa eli jokaisesta vaiheesta saadaan puhdasta lauhdetta talteen otettavaksi ja käytettäväksi uudestaan prosessissa korvaamaan tuorevettä. Jokaisesta vaiheesta poistetaan lisäksi helposti haihtuvia orgaanisia yhdisteitä likaislauhteena, joka johdetaan jätevesiin. Lopuksi jäljelle jää väkevöite eli konsentraatti, joka sisältää liuenneen orgaanisen ja epäorgaanisen aineen, sekä jäännöskemikaalit. Konsentraatti johdetaan Kaskisten sellutehtaan kemikaalien talteenottolinjalle. Kemikaalien talteenotosta saadaan kemihierretehtaalle hapetettua viherlipeää, jolla voidaan osittain korvata tehdasintegraatin ulkopuolelta ostettavaa lipeää. Kemihierretehtaalta poistettavat jätevedet sisältävät haihduttamon likaislauhteiden lisäksi hakkeenpesusta poistettavia kiintoainepitoisia jätevesiä sekä eri prosessivaiheista poistettavia pesu- ja tiivisteve-

15 Muut prosessit 15 siä. Jätevedet johdetaan Kaskisten integraatin biologiselle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Kemihierretehtaan käyttämät jäähdytysvedet palautetaan osittain sellutehtaalle (talvisin, makea vesi) ja loput laitoksen käyttämistä likaantumattomista jäähdytysvesistä ja piha-alueiden sadevedet johdetaan jäähdytysvesiviemärissä Närpesfjärdenille Bernas sundiin. Sellutehtaalle uudelleenkäyttöön palautettava vesimäärä on noin m 3 /d ja suoraan mereen laskettava vesimäärä noin m 3 /d. Kesäaikaan koko jäähdytysvesimäärä johdetaan tavallisesti mereen. Kemihierretehtaan jäähdytysvedet johdetaan mereen omaa purkuputkea samaan purkupisteeseen kuin sellutehtaan jäähdytysvesien eteläinen purkuputki. Kemihierretehtaalla ei ole muita omia prosesseja, vaan tehtaan toiminta tukeutuu Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan toimintaan. Kemihierretehtaan käyttämä makea raakavesi otetaan Kaskisten sellutehtaan käyttämää kalliotunnelia pitkin Närpiönjoen suulla olevasta Västerfjärdenin makeavesialtaasta. Osa vedestä puhdistetaan prosessivedeksi sellutehtaan nykyisellä vesilaitoksella ja johdetaan sieltä kemihierretehtaalle. Jäähdytykseen käytettävä merivesi otetaan tehdasalueen itäpuolella sijaitsevasta Närpesfjärdenistä sellutehtaan nykyisen merivesipumppaamon kautta. Laitoksen käyttämä talousvesi otetaan Kaskisten tehdasintegraatin vesijohtoverkostosta. Tulipalojen sammutusvesi otetaan sellutehtaan raakavesilinjasta. Laitokselta tulevat saniteettijätevedet johdetaan puhdistettavaksi sellutehtaan biologiselle jätevedenpuhdistamolle, jolla käsitellään myös Kaskisten kaupungin jätevedet. Myös prosessissa syntyvät jätevedet johdetaan sellutehtaan biologiselle jätevedenpuhdistamolle, josta jätevedet johdetaan mereen Tallvarpenin lahteen. Raaka-aineet ja kemikaalit Puuraaka-aine Valkaistun kemihierremassan raaka-aineena käytetään kuusta (noin 35 %) sekä haapaa ja koivua (noin 65 %) yhteensä noin k-m 3 vuodessa. Raakapuu varastoidaan Kaskisten tehdasintegraatin nykyiselle puun varastointikentälle. Kuorinnan ja haketuksen jälkeen kemihierretehtaan puuhake varastoidaan omissa hakesiiloissa.

16 Raakaveden käyttö 16 Kemihierretehtaan käyttämästä jäähdytysvedestä noin 20 % on makeaa vettä ja 80 % merivettä. Laitoksen käyttämän prosessiveden kokonaismäärä on noin m 3 /d. Tästä noin m 3 /d on prosessivesihaihduttamolta saatavaa puhdasta lauhdetta. Kierrätettävän veden osuus prosessivedestä on siten noin %. Tehtaan raakaveden kulutus ja käyttötarkoitukset: Raakaveden käyttötarkoitus Käyttömäärä m 3 /d Jäähdytysvesi Prosessivesi 700 Tiivistevesi 400 Talousvesi 4 Polttoaineet Kemihierretehtaalla käytetään nestekaasua massan hiutalekuivauksen kuivausilman lämmittämiseen. Nestekaasun lisäksi laitoksella käytetään vähäisiä määriä kevyttä polttoöljyä trukkien ja varavoimakoneen polttoaineena. Kevyen polttoöljyn kulutus riippuu voimakkaasti varavoimakoneen käyttötarpeesta, eikä ole siten tarkoin arvioitavissa. Arvioitu polttoaineiden kulutus ja varastojen suuruus: Polttoaine Käyttökohde Tehollinen lämpöarvo MWh/t Kulutus t/a Varastotilavuus m 3 Nestekaasu Massan kuivaus 12, Kevyt polttoöljy Trukkien ja varavoimakoneen polttoaine Kemikaalit Arvio kemihierretehtaalla käytettävistä kemikaaleista, käyttö- ja varastointimääristä 100 % tehoaineena, jos ei muuta ilmoiteta: Kemikaali CAS-nro Käyttökohdkitus Luo- Määrä Varaston t/a koko m 3 Vetyperoksidi Valkaisu C Natriumhydroksidi Hapetettu viherlipeä Valkaisu C Hakkeen imeytys C

17 Natriumbikarbonaatti Hakkeen imeytys Natriumbi Hakkeen Xn - *) - *) sulfiitti imeytys Stabilaattori Valkaisu _ 20 2 x 60 DTPA Valkaisu Xi Sulfamiinihappo Typpihappo (60%) Voiteluaineet Haihduttamon pesu Haihduttamon pesu Hydrauliikka, vaihteistot Xi O C Xn N *)Voidaan käyttää natriumbikarbonaatin sijasta, mikäli tuotantosuunta muuttuu. Kemikaalit säilytetään kemikaalisäiliöissä. PÄÄSTÖT YMPÄRISTÖÖN JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesistöön Tehtaalla syntyvät jätevedet 6 20 x 200 l Kemihierretehtaalla syntyy jätevettä noin m 3 /d (max. 40 l/s). Kemihierretehtaalla syntyvät jätevedet: Syntypaikka Jätevesijae Määrä Prosessivesi- Likaislauhde (COD, ravinteet, 6-7 l/s haihduttamo kemikaalijäämät) Prosessivesihaihduttamo Prosessivesihaihduttamo Hakkeen pesuveden pyörrepuhdistin Prosessilaitteet Prosessilaitteet Tyhjöpumpun tiivistevesi Pesuvedet (COD, ravinteet, kemikaalijäämät) Pyörrepuhdistinrejekti (kuitua, mineraaleja) Pesuvedet, pursotusvedet, tiivistevedet Jäähdytysvettä ja puhtaita tiivistevesiä 5-6 l/s m 3 /pesu kerran viikossa 2-3 l/s 7-8 l/s l/s

18 18 Kemihierretehtaan jätevedet johdetaan käsiteltäväksi sellutehtaan biologiselle jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamon lisääntyneen kuormituksen seurauksena myös mereen johdettava päästö kohoaa hieman. Puhdistamolle johdettava kuormitus ja päästöjen määrä vesistöön ja reduktiot sekä sellutehtaan ja kemihierretehtaan osuudet näistä. Parametri Yksikkö Puhdistamolle johdettava Päästö vesistöön kuormitus Botnia M-real Yhteensä Botnia M-real Yhteensä Red. % Virtaama m 3 /d Kiintoaine t/d ,1 0,1 1,2 92 (mg/l) (105) (2670) (250) (21) COD Cr t/d ,5 2,3 14,8 78 (mg/l) (1030) (5000) (1250) (275) BOD 7 t/d ,3 0,1 0,4 99 (mg/l) (40) (3300) (550) (8) Fosfori kg/d ,5 0,9 17,4 61 (mg/l) (1,4) (2,4) (1,4) (0,3) Typpi kg/d (mg/l) 370 (7) 65 (22) 435 (8) (3) 54 Kemihierretehtaan päästö on laskettu täydelle tuotannolle (1 000 ADt/d). Kemihierretehtaalta tulevien jätevesien COD reduktioksi on oletettu 85 % ja BOD -reduktioksi 99 %. Koska jätevedenpuhdistamolle joudutaan annostelemaan lisäravinteita ja laitokselta karkaava kiintoaine koostuu yksinomaan biologisesta vaiheesta karkaavasta biolietteestä, on kiintoaine- ja ravinnekuormituksen oletettu kasvavan suoraan virtaaman suhteessa. Tehdas ei aiheuta AOX -päästöjä, koska valkaisussa ei käytetä klooria. Sen jätevesissä ei myöskään ole ympäristösuojeluasetuksen liitteen 1 mukaisia aineita merkittävinä pitoisuuksina. Kemihierretehtaan jätevesistä johtuva puhdistamolle johdettavien jätevesien sisältämän kuormituksen lisääntyminen ei vaikuta sellutehtaan voimassa oleviin vesistökuormitusrajoihin. Päästötaso alittaa myös Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamassa lupapäätöksessä annetut raja-arvot, jotka eivät vielä ole lainvoimaiset. Sellutehtaan päästörajat ja arvioitu päästö mereen kemihierretehtaan käynnistymisen jälkeen:

19 Parametri Päästö Tuleva päästötaso Nykyinen raja-arvo Päätöksen raja-arvo COD Cr 12,6 t/d 14,8 t/d 40 t/d 25 t/d BOD 7 0,47 t/d 0,4 t/d 3,5 t/d 1,5 t/d Fosfori 21,1 kg/d 17,4 kg/d 50 kg/d 40 kg/d Typpi 173 kg/d 171 kg/d kg/d Jätevesipäästöjen vähentämistä koskevat toimenpiteet Suljettu vesikierto Kemihierretehtaan pitkälle suljettu vesikiertojärjestelmä perustuu prosessivesien kierrätykseen ja prosessista poistettavien likaisten prosessivesien haihduttamiseen prosessivesihaihduttamossa. Prosessivesijärjestelmä perustuu suodosten talteenottoon ja kierrätykseen massanvalmistusprosessia nähden vastavirtaan. Käytännössä vain valkaisun jälkeiseen viimeiseen pesulaimennokseen otetaan puhdasta vettä. Tästä taaksepäin suodosvedet kiertävät edelliseen pesuvaiheeseen. Lisäksi kiekkosuotimet toimivat vedenjakajina erilaisiin suihkuvesiin ja laimennoksiin. Prosessin läpi kiertäneet kiintoaineettomat jätevedet käsitellään prosessivesihaihduttamossa. Haihduttamoon johdettavasta prosessivedestä 2/3 on kirkassuodosta kiekkosuotimilta ja 1/3 hakkeen pesuvettä ja puristevesiä (jauhinten sivusyöttöruuvit ja imeytyksen tulppapuristimet). Hakkeen pesusta poistettavat kiintoainepitoiset jätevedet sekä eri prosessivaiheista poistettavat pesu- ja tiivistevedet johdetaan sellutehtaan jätevedenpuhdistamolle. Haihduttamalla prosessivettä saadaan sen sisältämä orgaaninen ja epäorgaaninen aines konsentroitua energian ja kemikaalien talteenottoa varten. Prosessivesihaihduttamo koostuu puhallinhaihduttimesta (MVR) ja 8-vaiheisesta sarjahaihduttamosta. Haihduttaminen tapahtuu valuvakalvo -periaatteella putkihaihduttimissa, joissa haihdutettava neste valuu putken pinnan sisäpuolella ja höyry virtaa putken ulkopuolella. Puhallinhaihduttimen energianlähde on sähkö ja sarjahaihduttimen primäärienergiana käytetään höyryä. Haihdutus tapahtuu pääosin alipaineessa hyödyntäen haihduttamiseen syötettyä energiaa. Vesi johdetaan karkean kiintoaineen poistamiseksi sihdin läpi haihduttamon syöttövesisäiliön kautta noin 1 %:n sakeudessa stripperille ilman ja helposti haihtuvien orgaanisten yhdisteiden poistamiseksi. Stripperin jälkeen neste johdetaan puhallinhaihduttimen kautta noin 1,5 %:n sakeudessa varsinaiselle sarjahaihduttimelle. Sarjahaihduttamossa haihdutus alkaa laimeimmasta vaiheesta eli 8. vaiheesta ja kiertää siitä taaksepäin. Jokaisessa vaiheessa konsentroidaan prosessivettä tiettyyn väkevyyteen ja poistetaan se seuraavaan haihdu-

20 20 tusvaiheeseen. Haihdutuksen viimeinen vaihe on väkevöinti, jossa prosessivesi konsentroidaan noin %:n kuiva-ainepitoisuuteen. Puhdas lauhde otetaan talteen ja johdetaan takaisin prosessiin korvaamaan tuorevettä. Likaislauhteet, jotka muodostuvat helposti haihtuvista orgaanisista yhdisteistä, johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Konsentraatti johdetaan Kaskisten sellutehtaan kemikaalien talteenottojärjestelmään (mustalipeähaihduttamo ja soodakattila). Kemikaalien talteenotosta saadaan kemihierretehtaalle hapetettua viherlipeää, jolla voidaan osittain korvata tehdasintegraatin ulkopuolelta ostettavaa lipeää. Haihduttamisessa prosessivedestä tulee keskimäärin 92 % puhdasta lauhdetta (takaisin prosessiin pesuvedeksi), 3 % konsentraattia (kemikaalien ja energian talteenottoon) ja 5 % likaislauhdetta (jätevedenpuhdistamolle). Jätevesien käsittely Kemihierretehtaan toiminnasta tulevat jätevedet käsitellään Kaskisten sellutehtaan biologisella jätevedenpuhdistamolla. Aktiivilietelaitos on mitoitukseltaan matalakuormitteinen ja otettu käyttöön vuonna Puhdistamolla on kapasiteettia kemihierretehtaan jätevesien käsittelyyn. Jätevedenpuhdistamolle tuleva vesi johdetaan ensin välpälle ja siitä edelleen kuituselkeyttimelle ( m 3 ). Selkeytetty jätevesi johdetaan neutraloinnin kautta ilmastettuun tasausaltaaseen ( m 3 ). Tasausaltaasta jätevesi johdetaan jäähdytystornien kautta biologiseen käsittelyyn ilmastusaltaaseen ( m 3 ). Ilmastusaltaan aktiivilietteen eli mikrobien toiminnan tuloksena jäteveden liuennut orgaaninen aine hajoaa. Lopputuloksena muodostuu hiilidioksidia, vettä ja uutta biomassaa. Ilmastusilma tuotetaan kompressoreilla ja johdetaan altaaseen sinne sijoitetuilla pohjailmastimilla. Ilmastusaltaasta jätevesi jaetaan kahteen jälkiselkeytysaltaaseen (2 x m 3 ). Jälkiselkeytyksen kirkaste eli puhdistettu jätevesi johdetaan avokanaalin kautta mereen. Esiselkeytyksessä laskeutettu kuituliete pumpataan lietteenkäsittelyyn suotonauhapuristimille. Jälkiselkeytyksessä jätevedestä erotettu bioliete palautetaan suurimmaksi osaksi takaisin ilmastusaltaalle. Osa poistetaan ylijäämälietteenä kuivattavaksi lingoille. Sekä kuitu että bioliete poltetaan kuorikattilassa. Kemihierretehtaalle rakennetaan tilavuudeltaan m 3 :n varoallas poikkeavien jätevesipäästöjen varalle. Kemihierretehtaalta ja sellutehtaalta puhdistamolle tulevat määrältään tai laadultaan tavallisuudesta selvästi poikkeavat jätevedet voidaan ohjata myös puhdistamon varoaltaaseen (tilavuus m 3 ). Varoaltaasta jätevedet voidaan johtaa hallitusti jätevedenpuhdistamolle tai toimittaa muuhun asianmukaiseen käsittelyyn.

21 21 Aktiivilietelaitoksen mitoitustietoja: Kuormitusparametri Keskikuormitus (kuukausi) Maksimikuormitus (vuorokausi) Takuuarvot puhdistetulle jätevedelle Virtaama m m 3 Kiintoaine 30 t/d 40 t/d < 2 t/d BOD 7 30 t/d 35 t/d < 2 t/d COD Cr 100 t/d 120 t/d < 30 t/d Kokonaisfosfori 90 kg/d 100 kg/d < 40 kg/d Kokonaistyppi kg/d < 230 kg/d Hakijan esitys jäteveden johtamista koskeviksi lupamääräyksiksi Laitoksella syntyvät jätevedet voidaan johtaa puhdistettavaksi Kaskisten tehdasintegraatin biologiselle jätevedenpuhdistamolle. Tällöin on noudatettava tätä hakemusta koskevan päätöksen lupamääräyksiä sekä niitä ehtoja, mitä Kaskisten tehdasintegraatin jätevesien johtamista koskevissa viranomaispäätöksissä on määrätty. Laitoksen tuotantoprosesseja ja prosessivesien käsittelyä on hoidettava siten, että laitokselta pois johdettava jätevesikuormitus pysyy kaikissa tuotantotilanteissa mahdollisimman vähäisenä. Luvan saajan on huolehdittava, etteivät jätevesien määrä tai laatu vaaranna tehdasintegraatin biologisen jätevedenpuhdistamon toimintakykyä. Lisäksi on huolehdittava, että viemäriverkosta tai tehdasalueilta ei pääse haitallisia aineita tai jätevesiä maaperään, pohjaveteen tai vesistöön. Laitoksen jätevesien johtamisjärjestelmät on varustettava tarpeellisilla mittalaitteilla, jotta laitokselta johdettu jätevesikuormitus voidaan riittävällä tarkkuudella todeta. Jäähdytysvesien päästö mereen Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten sellutehtaalta johdetaan jäähdytysvesiä kahta kanaalia pitkin Kaskisten saaren itäpuolella sijaitsevaan Bernas sundiin. Kemihierretehtaan jäähdytysvedet johdetaan omaa kanaaliaan pitkin samaan kohtaan kuin Oy Metsä-Botnia Ab:n eteläisen kanaalin jäähdytysvedet. Oy Metsä-Botnia Ab:n ja M-real Oyj:n jäähdytysvesimäärät, jäähdytysvesien lämpötilaero verrattuna mereen sekä jäähdytysvesien aiheuttama lämpöpäästö talvella ja kesällä sekä koko vuoden aikana:

22 22 Jäähdytysvesimäärä Lämpötilaero Lämpöpäästö Talvi Kesä Talvi Kesä Vuosi Talvi Kesä C C GJ/d GJ/d TJ MW m 3 /d m 3 /d Pohjoinen viemäri Metsä-Botnia Eteläinen viemäri Metsä-Botnia M-real Yhteensä Metsä-Botnia M-real Yhteensä Sellutehtaan jäähdytysvesimäärissä tai lämpötiloissa ei arvioida tapahtuvan muutoksia. Eteläisen jäähdytysvesiviemärin purkupisteeseen johdettava vesimäärä ja lämpöpäästö lisääntyvät, kun kemihierretehdas otetaan käyttöön. Sellutehtaan pohjoisen jäähdytysvesikanaalin kautta johdetaan kesällä noin 60 % ja talvella noin 75 % jäähdytysvesistä. Lämpöpäästö on jakautunut kuitenkin suhteellisen tasaisesti purkupisteiden kesken, koska eteläisen purkupisteen kautta johdettavat vedet ovat keskimäärin noin o C pohjoisen viemärin jäähdytysvesiä lämpimämpiä. Kun kemihierretehdas on toiminnassa, eteläisen purkupisteen kautta johdetaan hieman yli puolet kokonaisjäähdytysvesimäärästä ja eteläisen pisteen osuus lämpöpäästöstä on noin 70 %. Sellutehtaalta johdetaan jäähdytysvesiä vesistöön yhteensä lähes 27 milj. m 3 vuodessa. Kemihierretehdas lisää jäähdytysvesimäärää noin 14,5 milj. m 3 vuodessa. Nykyisin vesistöön johdettava lämpömäärä on noin TJ (68 MW) vuodessa, jota kemihierretehdas lisää noin TJ (53 MW). Jäähdytysveden aiheuttama lämpöpäästö lisääntyy Bernas sundin keskiosassa, koska kemihierretehtaan jäähdytysvedet johdetaan samaan purkupisteeseen kuin sellutehtaan eteläisen kanaalin kautta johdettavat jäähdytysvedet. Sellutehtaan jäähdytysvesimäärissä tai lämpökuormituksessa ei arvioida tapahtuvan muutoksia, joten tilanne Bernas sundissa ei muutu. Kemihierretehtaan piha-alueen sadevedet johdetaan jäähdytysvesiviemäriä pitkin mereen. Hakijan esitys jäähdytysveden johtamista koskevaksi lupamääräykseksi Laitoksen likaantumattomat jäähdytys- ja tiivistysvedet voidaan johtaa vesistöön käsittelemättöminä.

23 Päästöt ilmaan 23 Suorat päästöt Kemihierretehtaalta tulee päästöjä ilmaan massan kuivauksesta ja jauhimilta poistettavan höyryn mukana (kuidusta muodostuva hiukkaspäästö) sekä hiutalekuivauksessa massan kuivaukseen käytetyn nestekaasun poltosta (NO x ja CO 2 ). Massankuivauksen hiukkaspäästöjä hallitaan vesipesureilla. Höyry johdetaan normaalitilanteessa lähes kokonaan lämmön talteenottolaitokseen, jolloin päästöjä ilmaan ei juuri synny. Prosessissa ei vapaudu haisevia rikkiyhdisteitä eikä raskasmetalleja. Haihdutushöngät eivät ole haisevia. Kemihierretehtaan päästöt ilmaan: Parametri Päästölähde Päästö t/a NO x Hiutalekuivaus poistokaasut 1) 23 CO 2 Hiutalekuivauksen poistokaasut 2) Hiukkaset (kuitua) Hiutalekuivauksen poistokaasut 3) Höyryn pesurin poistokaasut 3) 2,3 3,1 1) Nestekaasun kulutus GJ/a. Poltintoimittajan takuuarvo 42 mg/mj 2) Nestekaasun ominaispäästö 63,1 g CO 2 /MJ 3) Joutsenon kemihierretehtaalla suoritetut mittaukset kuivausilman pesurin poistokaasuista Laskelmat perustuvat laitetoimittajien antamiin takuuarvoihin, nestekaasun ominaispäästökertoimiin ja Joutsenon kemihierretehtaalla tehtyihin päästömittauksiin. Laskelmat ovat maksimiarvoja, jotka perustuvat tehtaan täyteen tuotantokapasiteettiin ADt/d ja yhtäjaksoiseen käyntiin 24 h/d ja 300 d/a. Jauhinhöyryjen osalta on laskettu teoreettinen maksimipäästö ilmaan, jolloin kaikki höyry johdettaisiin lämmön talteenoton ohi. Jauhinhöyryjen todellinen vuosipäästö on murto-osa lasketusta maksimipäästöstä. Hiutalekuivauksen poistokaasujen hiukkaspäästöt on laskettu kaksilinjaiselle hiutalekuivaukselle, jossa poistettavan höyryn virtaus on noin 90 m 3 /s. Mikäli laitos varustetaan kolmannella kuivauslinjalla, nousee höyryn virtaus noin 50 % 135 m 3 /s:iin ja hiukkaspäästöt noin 3,5 t/a:iin. Välilliset päästöt Kemihierretehtaan prosessivesihaihduttamolla syntyvä konsentraatti johdetaan Kaskisten sellutehtaan soodakattilaan regeneroitavaksi. Haihdutuskonsentraatti koostuu puusta liuenneesta orgaanisesta aineesta sekä hakkeen imeytyskemikaalien ja valkaisukemikaalien jäämistä. Konsentraatin poltto lisää hieman soodakattilassa käsiteltävää kiintoainekuormitusta ja siten myös kattilan päästöjä ilmaan.

24 24 Kemihierretehtaan käyttämän puun kuorinta lisää integraatissa syntyvän kuoren määrää merkittävästi. Lisäksi jätevesien käsittely sellutehtaan jätevedenpuhdistamolla lisää puhdistuksessa syntyviä kuituja biolietemääriä. Integraatissa syntyvä kuori ja jätevedenkäsittelyn lietteet poltetaan sellutehtaan kuorikattilassa. Lisääntynyt kuoren ja lietteiden poltto kasvattaa kattilan päästöjä ilmaan. Sellutehtaan päästöihin vaikuttaa tehtaan tuotannon kasvu. Tämän arvioidaan nostavan soodakattilassa käsiteltävän mustalipeän määrää noin 9 %. Sellutehtaan kokonaispäästöt (t/a) ilmaan vuonna 2002: Päästölähde Hiukkaset NO x SO 2 CO 2 Soodakattila Kuorikattila Liuottaja ja varakattila Kemihierretehdas YHTEENSÄ Integraatin kokonaispäästöt (t/a) ilmaan kemihierretehtaan käynnistyttyä: Päästölähde Hiukkaset NO x SO 2 CO 2 Soodakattila Kuorikattila Liuottaja ja varakattila Kemihierretehdas 5, YHTEENSÄ Päästölisäysten lähteet ja osuudet (%): Hiukkaset NO x SO 2 CO 2 Kemihierretehdas * ) 17 % 21 % 6 % 21 % Sellutehdas 3 % 6 % 8 % 6 % *) Suorat ja välilliset päästövaikutukset Soodakattilan päästöt on arvioitu suhteuttamalla kemihierretehtaan haihdutuskonsentraatin sisältämä kuiva-ainemäärä (noin t/a) ja sellutehtaan lisääntynyt mustalipeämäärä (noin t/a) soodakattilan nykyiseen kuormitukseen (noin t/a). Kattilan hiukkas-, SO 2 - ja NO x -päästöjen on arvioitu kasvavan suorassa suhteessa käsiteltävään kuiva-ainemäärään. Lisääntyneen kiintoainekuorman on arvioitu kasvattavan kattilan NO x -ominaispäästöjä 5 %. Hankkeella ei ole katsottu olevan vaikutuksia sellutehtaan meesauunin päästöihin, sillä konsentraatin mukana tullut lisäkuorma palautuu valtaosin takaisin kemihierretehtaalle hapetetun viherlipeän muodossa.

25 25 Sellutehtaan kuorikattilan päästöjen on arvioitu muuttuvan suoraan polttoaineen kulutusten suhteessa. Oletuksena on, että kaikki tehdasalueella syntyvä kuori ja jätevesilietteet poltetaan kuorikattilassa. Lietteiden tuhkapitoisuudeksi on arvioitu 24,5 % ja kuoren tuhkapitoisuudeksi 2 %. Hiilidioksidipäästöjen on laskettu kasvavan suorassa suhteessa polttoainemäärään, koska polttoaineiden laatu ei merkittävästi poikkea nykyisistä. Päästöjen rajoittaminen Kemihierretehdas Massankuivauksen poistokaasut johdetaan vesipesuriin, jolloin kuivausilman sisältämät hiukkaset saadaan talteen johdettavaksi takaisin prosessiin. Joutsenon kemihierretehtaalla tehtyjen päästömittausten perustella on hiukkaspäästö pesurin jälkeen tasoa <1 mg/m 3 (n). Kuivausilman tilavuusvirta on Kaskisten laitoksella melko alhainen, täydessä tuotannossa luokkaa 90 m 3 /s, johtuen jäähdytysilman takaisinkierrätyksestä. Laitoksen jauhinhöyryjen lämmön talteenoton yhteydessä on höyrynpesuri, jonne johdetaan prosessin ylimääräinen höyry sekä käynnistys-, pysäytys- ja häiriötilanteissa muodostuva höyry. Normaalissa käyntitilanteessa ulos puhallettavan höyryn määrä on erittäin pieni. Höyrypesurin vedet johdetaan takaisin prosessiin, jolloin pesurin talteen ottamat kuidut saadaan hyödynnettyä. Hiukkaspäästö höyrypesurin jälkeen on tasoa 3-4 mg/m 3 (n). (Joutsenon kemihierretehtaan päästömittaukset). Höyryn tilavuusvirta riippuu tuotetun massan laadusta, ollen painopaperimassalla luokkaa m 3 /s ja kartonkimassalla 3-5 m 3 /s. Pesuri on mitoitettu käsittelemään koko jauhatuksesta tuleva höyrymäärä, enimmillään noin 30 m 3 /s. Nestekaasun polton päästöjä hallitaan käyttämällä uudenaikaista ja tehokasta poltintekniikkaa. Sellutehdas Kemihierretehtaan prosessivesien käsittelystä tuleva haihdutuskonsentraatti poltetaan sellutehtaan soodakattilassa. Puun kuori ja jätevedenkäsittelyn lietteet poltetaan sellutehtaan kuorikattilassa. Sellutehtaan soodakattilan kapasiteetti on noin tka/d. Kattilan pääpolttoaine on sellun keitossa muodostuva mustalipeä ja tukipolttoaineena raskas polttoöljy. Lisäksi kattilan tertiääri-ilman seassa poltetaan tehtaan laimeat hajukaasut. Soodakattilan savukaasut puhdistetaan kolmella sähkösuotimella. Rikkipäästöjen vähentämiseksi on rakennettu mustalipeän lämpökäsittelylaitos, jonka avulla poltettavan mustalipeän kuiva-aine voidaan nostaa noin %:iin. Rikkivetypäästöjen vähentämiseksi on tu-

26 26 lipesän mitoituksessa, palamisilmajaossa sekä ilmojen säädössä pyritty varmistamaan täydellinen palaminen tulipesässä. Typen oksidien muodostumista hallitaan polttoteknisin keinoin. Sellutehtaan kuorikattila on tyypiltään kupliva leijukerroskattila. Kattilan polttoaineteho on 89,7 MW. Pääpolttoaineena käytetään tehtaan kuorimolta saatavaa kuorta sekä ulkopuolelta ostettavia puupolttoaineita (puru, kutterinlastu, metsätähdehake). Puujätteen joukossa poltetaan myös jäteveden aktiivilietelaitoksen lietteet. Kuorikattilan varapolttoaineena on raskas polttoöljy. Kattilan savukaasut puhdistetaan kahdella sähkösuodattimella. Typen oksidien muodostumista hallitaan polttoteknisin keinoin. Pääpolttoaineet ovat rikittömiä. Muita sellutehtaan päästölähteitä ovat soodakattilasta tulevan sulan liuottaja, meesauuni, valkaisimon hönkäpesuri ja raskasöljykäyttöinen varakattila (poltto-aineteho 13 MW). Sellutehtaan päästöt ilmaan Sellutehtaan päästöt ja ominaispäästöt ilmaan olivat vuonna 2003: Parametri Päästö Ominaispäästö Hiukkaset 385 t/a 0,96 kg/ts Rikkidioksidi 1143 t SO 2 /a 2,9 kg/ts TRS 20 t S/a 0,04 kg/ts Kok. S 591 t S/a 1,49 kg/ts NO x 850 t NO 2 /a 2,07 kg/ts Sellutehtaan päästöt ilmaan vuosina verrattuna nykyisiin raja-arvoihin: Parametri Raja-arvo Hiukkaset - kuorikattila mg/m 3 (n) Hiukkaset - soodakattila mg/m 3 (n) NO x - kuorikattila mg/mj TRS - soodakattila 7 3,6 7 3,5 1,5 mg/m 3 (n) SO 2 - sellutehdas kg/t sellua 4 0,68 1,1 3,88 2,9 Kaskisten sellutehtaan päästöt ilmaan ovat olleet alhaisia verrattuna tehtaan voimassa oleviin lupaehtoihin. Kemihierretehtaan ja sellutehtaan kapasiteetin noston aiheuttaman päästöjen kohoamisen ei odoteta vaikuttavan merkittävästi kattiloiden ominaispäästöihin (mg/mj, mg/nm 3 ) eikä sellutehtaan kokonaisrikkipäästöihin. Hankkeiden ei arvioida vaarantavan nykyisiin lupamääräyksiin pääsemistä.

27 27 Hakijan esitys lupamääräyksiksi Laitokselta ilmaan joutuvien päästöjen (NO x, hiukkaset) tärkeimmät päästölähteet ja niiden päästömäärät on mitattava laitoksen toiminnan vakiinnuttua. Tiedot on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Jätteet Toiminnassa syntyvät jätteet Kemihierremassan valmistuksen merkittävimmät jätteet ovat puun kuori, prosessivesien haihdutuskonsentraatti, jätevesien puhdistuksen lietteet sekä hakkeenpesun rejekti. Muita jätteitä syntyy vain vähäisiä määriä. Toiminnasta syntyvät ongelmajätteet ovat tavanomaisia teollisuuden kunnossapidon jätteitä, kuten jäteöljyä, luottimia, akkuja ja loisteputkia. Itse tuotantoprosessi ei normaalisti tuota ongelmajätteitä. Arvio kemihierretehtaan puunkäsittelyssä, massan valmistuksessa ja jätevesien puhdistuksessa syntyvistä jätejakeista, sekä jätteiden määristä ja tyypeistä. Jätelaji Jätenimike Määrä t/a Kuivaaine Tyyppi (kuivana) % Kuori b Primääriliete b Bioliete b Hylkykuitu b Hakkeenpesun rejekti b Voiteluöljyt c Jätepuu b Siivousjäte b Paperi ja pahvi b Metalli b Muu öljyjäte c Biojäte ,1 20 b Paristot ja akut ,1 - c Loisteputket 0,1 - c Muu ongelmajäte 1 - c a = pysyvä jäte b = tavanomainen jäte c = ongelmajäte Näiden lisäksi syntyy laitoksen prosessivesihaihduttamolla noin m 3 /a haihdutuskonsentraattia, joka poltetaan Kaskisten sellutehtaan soodakattilassa sen sisältämien jäännöskemikaalien ja energian talteen ottamiseksi.

28 28 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Prosessijätteet ja muut tehdastoiminnassa muodostuvat jätteet kerätään tarkoituksenmukaisiin astioihin, jotka on sijoitettu jätteen syntypaikoille. Paperi ja pahvi toimitetaan kierrätykseen ja metallijäte uusioraaka-aineeksi. Muodostuva puujäte toimitetaan polttoon. Biojäte kerätään ja käsitellään paikallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteitä varastoidaan erillisessä lukitussa tilassa. Jätteiden sisäisistä siirroista huolehtivat tehdasintegraatin huoltopalvelut. Jätteiden kuljetuksen tehdasalueelta hoitavat ammattimaiset jätteenkuljettajat. Ongelmajätteet luovutetaan luvanvaraiselle ongelmajätteiden kuljetusyritykselle toimitettavaksi asianmukaiseen käsittelyyn. Puunkäsittelyssä muodostuva kuori poltetaan sellutehtaan kuorikattilassa energian talteen ottamiseksi tai myydään muualla hyödynnettäväksi. Massanvalmistusprosessissa muodostuva puujäte ja kuiturejektit pyritään ensisijaisesti hyödyntämään prosessin raaka-aineena. Ellei tämä ole mahdollista, ne poltetaan sellutehtaan kuorikattilassa, myydään tai läjitetään Kaskisten tehdaskaatopaikalle. Jätevedenpuhdistuksen lietteet poltetaan sellutehtaan kuorikattilassa. Prosessin laatutavoitteista poikkeava kuituhylky myydään raakaaineeksi käytettäväksi esim. uusiokartongin valmistuksessa. Kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä on normaalisti vain prosessija toimistotiloista tuleva siivousjäte. Jäte sijoitetaan joko Kaskisten tehdaskaatopaikalle tai kunnalliselle kaatopaikalle. Hakijan esitys jätehuoltoa koskeviksi lupamääräyksiksi Laitoksen toiminnassa muodostuvat jätteet on hyödynnettävä, mikäli se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Laitoksen jätehuolto voidaan toteuttaa Kaskisten tehdasintegraatin jätehuollon yhteydessä. Tällöin on noudatettava tämän päätöksen lupamääräyksiä sekä niitä ehtoja, mitä koko tehdasalueen jätehuoltoa koskevissa viranomaispäätöksissä on määrätty. Mikäli laitoksen toiminnassa muodostuvaa jätettä, kuten purua, kuorta tai lietettä poltetaan, on noudatettava niitä ehtoja, mitä Kaskisten tehdasintegraatin ilmansuojelua koskevissa viranomaispäätöksissä on määrätty. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Paras käyttökelpoinen tekniikka Kaskisten kemihierretehdas on uusi tehdas, jonka rakentamisessa sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa kaikilla olennaisilla osa-alueilla.

29 29 Massa- ja paperiteollisuuden BREF-asiakirjassa massanvalmistuslaitoksille esitetyt BAT-tekniikat sekä niiden huomioon ottaminen kemihierretehtaalla: BAT-tekniikka Puun varastointialueen vesipäästöjen kontrollointi Kuivakuorinta Prosessivesien kierrätys Riittävän suurien tasaussäiliöiden käyttö Jätevesien haihdutus ja poltto Jätevesien biologinen käsittely Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrän minimointi Jätteiden syntypaikkalajittelu, kierrätys ja uudelleenkäyttö Kuoren, puujätteen ja jätevesilietteen poltto Kemihierretehdas Kaskisten integraatin puukenttää ei kastella. Kentälle tuleva sadevesi johdetaan sadevesiviemärin kautta vesistöön. Vesiä tarkkaillaan säännöllisesti Kuorinta tapahtuu kuivakuorintamenetelmällä Tehtaalla on erittäin pitkälle viety prosessivesien kierrätys käyttäen hyväksi mm. haihdutustekniikkaa ja vastavirtapesuja. Kierrätetyn veden osuus prosessivedestä on yli 90% Laitoksen vesijärjestelmä sisältää riittävän suuren tasauskapasiteetin mm. kiertovesitornissa ja puhdasvesitornissa, mahdollistaen vesitaseen tasapainoisen hallinnan Prosessista poistettavat vedet johdetaan kiintoaineen poiston kautta haihduttamoon, konsentraatti poltetaan tehtaan kemikaalien talteenottolaitoksessa Laitokselta poistettavat prosessijätevedet johdetaan sellutehtaan aktiivilietelaitokseen Jätteiden lajittelu, tehokas kuidun talteenotto ja kierrätys takaisin prosessiin, tehokas rejektinkäsittely, polttokelpoisten rejektien hyödyntäminen energiantuotannossa Hyödynnettävät jätejakeet eli puu, paperi, pahvi ja metalli lajitellaan erikseen kaatopaikkajätteestä. Ongelmajätteet kerätään ja varastoidaan erikseen Kuori, primääri- ja bioliete sekä prosessista ja tehtaan toiminnasta muodostuva puujäte ja rejektit poltetaan tehdasintegraatin kuorikattilassa Energian käyttö Kemihierretehtaalla sähköenergiaa käytetään jauhatusprosessiin sekä lämpöenergiaa prosessivesien haihdutukseen, massan kuivaukseen, hakkeen esilämmitykseen ja prosessivesien lämmitykseen. Massan kuivaukseen käytetään nestekaasua ja höyryä.

30 30 Laitoksen käyttämä sähköenergia (noin TJ/a) ostetaan pääosin valtakunnanverkosta. Pieni osa laitoksen käyttämästä sähköstä ostetaan viereiseltä sellutehtaalta. Kemihierretehdas pystyy tuottamaan itse pääosan tarvitsemastaan lämpöenergiasta jauhimien ja massan kuivatuksen lämmön talteenoton kautta (noin TJ/a). Massalinjan käynnistys- ja häiriötilanteissa tarvitaan lisähöyryä, koska omaa höyryä ei ole tällöin saatavilla. Tarvittava lisähöyry ostetaan sellutehtaalta. Kemihierretehtaan käyttämät energialähteet, energiankulutukset ja oma tuotanto: Energialähde Kulutus Oma tuotanto Ostettava energia Sähkö TJ/a (780 GWh/a) TJ/a (780 GWh/a) Höyry 1670 TJ/a (460 GWh/a) 1440 TJ/a (400 GWh/a) 230 TJ/a (60 GWh/a) Nestekaasu 540 TJ/a (150 GWh/a) TJ/a (150 GWh/a) Massanvalmistusprosessin merkittävin energiankulutuskohde ovat jauhimet, jotka kuluttavat runsaasti sähköä. M-real Oyj:n tekemän kehitystyön tuloksena laitoksen jauhatuskonseptin sähköenergiankulutus noin % alhaisempi perinteiseen laitokseen verrattuna. Massan hiutalekuivauksessa hyödynnetään toisen kuivausvaiheen ylijäämälämpöä ensimmäisen vaiheen esilämmityksessä ja jäähdytysvaiheen ylijäämälämpöä vastaavasti toisen vaiheen esilämmityksessä. Massanvalmistuksen sivutuotteina syntyvä puunkuori ja jätevesilietteiden energia saadaan talteen tehdasintegraatin kuorikattilassa ja hyödynnettyä höyryn muodossa. M-real Oyj on liittynyt Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton ja kauppa- ja teollisuusministeriön väliseen sopimukseen energiansäästön edistämisestä. Massa- ja paperiteollisuuden BREF-asiakirjassa esitetyt energian säästämiseen liittyvät BAT-tekniikat sekä niiden huomioon ottaminen kemihierretehtaalla: BAT-tekniikka Energiankäytön seurantajärjestelmä Vähemmän energiaa kuluttava laitteisto ja automaattinen prosessikontrolli Kemihierretehdas Toteutettu osana massalinjan prosessinohjausjärjestelmää Jauhatusprosessia kehitetään jatkuvasti vähemmän energiaa kuluttavaksi. Energian kulutusta kontrolloidaan automaattisesti ohjausjärjestelmän kautta

31 31 Rejektihävikin minimointi Tehokas lämmön talteenotto Tehokas rejektinkäsittely: lajittelu Toteutettu jauhatuksen höyryn talteenotossa ja prosessivesien haihdutuksessa, massan kuivauksessa, jäähdytysvesien lämmön talteenotossa ja ilmanvaihdon sekä vesien lämmityksessä TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN YVA-lain mukaisesti arvioidut vaikutukset Länsi-Suomen ympäristökeskus on ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain tarkoittamana yhteysviranomaisena antamassaan lausunnossa katsonut, ettei hankkeeseen ole tarpeen soveltaa laissa tarkoitettua arviointimenettelyä. Hankkeesta on kuitenkin tehty ympäristövaikutusten selvitys (M-real Oyj, Kaskisten BCTMP-laitoksen ympäristövaikutusten selvitys, Electrowatt-Ekono Jaakko Pöyry Infra). Vaikutukset vesiin ja kalatalouteen Jätevesipäästön vaikutukset Kemihierretehdas lisää suhteellisesti eniten happea kuluttavan aineen päästöä. Normaalitilanteessa happitilanne Kaskisten edustan merialueella on hyvä. Pitkään jatkuva lämmin ja tyyni kausi voi kuitenkin johtaa lämpötilakerrostuneisuuden syntyyn. Tällaisissa tilanteissa kemihierretehtaan aiheuttama happea kuluttavan aineen lisääntyvä päästö edistää osaltaan happivajeen syntymistä. Täysin hapettomaksi alusveden ei kuitenkaan arvioida jatkossakaan menevän. Fosfori- ja typpipäästön on arvioitu lisääntyvän noin 5 % nykyisestä tilanteesta kemihierretehtaan käyttöönoton jälkeen. Vähäisellä ravinnepäästön kasvulla ei arvioida olevan havaittavia vaikutuksia merialueen rehevyyteen, vaikkakin lisääntyvä ravinnepäästö osaltaan vahvistaa rehevöitymiskehitystä. Kaskisten edustan merialueen ravinnetasossa on viime vuosina ollut pääsääntöisesti lievä nouseva suuntaus sellutehtaan vähentyneistä ravinnepäästöistä huolimatta, mikä viittaa siihen, että muut tekijät kuin metsäteollisuuden jätevedet määräävät nykyisin Kaskisten edustan merialueen ravinnetason. Kemihierretehdas ei muuta alueelle tulevan fosfori- ja typpipäästön suhdetta, joten perustuotannon minimiravinnetilanne ei muutu kemihierretehtaan kuormituksen takia. Tehtaan vähäinen ravinnepäästö ei myöskään muuta sitä tilannetta, että pääosan kasvukautta käytännössä koko alue on typen ja fosforin suhteen yhteisrajoitteista. Kemihierretehtaan jätevesipäästö lisää hieman ravinnepäästöä, mutta sen vaikutukset alueen rehevyystasoon eivät erotu muista veden rehevyyteen vaikuttavista tekijöistä.

32 32 Kaskisten edustan merialueella tehdyistä biologisista selvityksistä mikään ei yksinään ilmennä selvästi jätevesien vaikutusta purkualueen ekologiseen tilaan. Selvitykset yhdessä antavat kuitenkin viitteitä siitä, että jätevesien vaikutus purkualueen ekologiseen tilaan lähinnä Tallvarpenilla on suurempi kuin mitä pelkästään fysikaaliskemiallisen veden laadun perusteella voidaan päätellä. Vähäinen lisääntyvä päästö osaltaan vahvistaa tätä tilannetta. Kemihierretehtaan aiheuttama lisäpäästö ei vaikutta alueen virkistyskäyttökelpoisuuteen. Jäähdytysvesipäästön vaikutukset M-real Oyj ja Oy Metsä-Botnia Ab ovat selvittäneet Kaskisten integraatista johdettujen jäähdytysvesien leviämistä ja vaikutuksia lähialueen veden lämpötilaan ja laatuun. Selvityksessä on tehty lämpötilakartoitus jäähdytysvesien purkualueella Bernas sundissa sekä mallinnettu vesien aiheuttamia lämpövaikutuksia laskennallisesti. Mittausten ja mallinnuksen tulosten perusteella on arvioitu asiantuntijatyönä lämpenemisen aiheuttamat ekologiset vaikutukset. Lämpötilakartoituksen ja mallinnuksen perusteella Bernas sundiin nykyisin johdettavat jäähdytysvedet kohottavat meriveden pintakerroksen lämpötilaa purkuputkien välittömässä läheisyydessä enimmillään 5-8 o C. Lämpötilan nousu pienenee nopeasti purkuputkien suulta. Pohjoisen purkuputken ympärillä yli +23 o C:een lämpötila-alue on ollut laajuudeltaan noin 0,3 ha ja eteläisen viemärin purkupaikalla noin 0,4 ha. Yli +18 o C:seen lämmenneen alueen laajuus Bernas sundissa on ollut noin 20 ha. Jäähdytysvedet kerääntyvät pintakerrokseen, sillä jo 0,5 m syvyydessä horisontaaliset lämpötilaerot ovat selvästi pintakerrosta vähäisemmät. Lämmenneen veden alue on rajoittunut Bernas sundin alueelle. Kemihierretehtaan jäähdytysvesien lämpötila on samaa tasoa sellutehtaan jäähdytysvesien kanssa, joten jäähdytysvesimäärän lisäys ei muuta merkittävästi veden lämpötilaa. Jäähdytysvesimäärän kasvun aiheuttama lämpötilan nousu jää muutamiin asteen kymmenyksiin. Jäähdytysvesien vaikutuksesta lämmenneen alueen koko kasvaa hieman, mutta korkeimmat lämpötilat pysyvät samana. Näin ollen jäähdytysvesien aiheuttamat vaikutukset pysynevät pääosin ennallaan myös laitoksen käynnistymisen jälkeen. Jäähdytysvesien johtaminen heikentää alueen jäätilannetta ja aiheuttaa sumun muodostusta. Bernas sundissa jäätilanne on talvella huono ja salmi on ainakin osittain sula. Jäähdytysvesien johtamisen vaikutukset rajoittunevat pääosin salmen alueelle eikä jäähdytysvesillä ole laajemmin vaikutusta merialueen jäätilanteeseen. Jäähdytysveden lämpötila voi ainakin ajoittain olla eliöille haitallisen korkea. Lämpötila tasoittuu kuitenkin vesistössä nopeasti sekoittuessaan ja laimentuessaan viileämpään vesimassaan. Vesistössä eliöille haitallisen korkeita lämpötiloja ei todennäköisesti tavata muutoin kuin aivan jäähdytysvesien purkualueen välittömässä läheisyydessä.

33 33 Veden lämpötila laskee selvästi jo muutamien kymmenien metrien matkalla edettäessä kauemmas purkupisteestä. Kohonneen lämpötilan vaikutukset voivat ilmetä joko fysikaalisina tai erilaisina biologisina muutoksina. Kalat, kuten muutkin liikkuvat eliöt, hakeutuvat aktiivisesti sopivaan lämpötilaan. Jäähdytysvesien johtamisen vaikutukset alueen kasvillisuuteen ja kalastoon ovat vähäisiä, johtuen niiden rajatusta vaikutusalueesta, jäähdytysvesien kerrostumisesta aivan veden pintakerrokseen sekä vesistön ekosysteemin sopeutumisesta vallitsevaan tilanteeseen. Ympäristöolosuhteet jäähdytysvesien purkualueella, mm. jyrkkä ja kivikkoinen ranta, vähentävät jossain määrin jäähdytysvesien vaikutuksia. EU:n kalavesidirektiivissä (78/659/ETY) lohi- ja särkikalavesille määriteltyjen lämpötilan nousun enimmäisrajojen ylittyminen (+21,5 o C lohikalat ja +28 o C särkikalat) on epätodennäköistä salmen ulkopuolella, joten vaikutukset kalastukseen jäänevät merkityksettömiksi. Jäähdytysvesien kerrostuminen pintaan rajoittaa niiden vaikutuksia kalojen kannalta tärkeisiin pohjaeläimiin ja -kasveihin. Vaikutukset kalatalouteen Vesistövaikutusarvion mukaan kemihierretehdas lisää suhteellisesti eniten happea kuluttavan aineen kuormitusta. Ravinnekuormitus lisääntyy hieman, mutta sen rehevöittävät vaikutukset merialueella jäävät varsin vähäisiksi. Kemihierretehtaan jätevesillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta merialueen kalakantoihin tai muuhun eliöstöön. Kaskisten tehtaiden nykyisillä päästöillä ei ole havaittu olevan selviä kalabiologisia vaikutuksia eivätkä päästöt oleellisesti muutu viime vuosien tasosta tehtaan käyttöönoton jälkeen. Tehtaan jätevedet heikentävät osaltaan merialueen happitilannetta, mutta sillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta esimerkiksi syyskutuisen siian lisääntymisedellytyksiin merialueella. Lisääntyvän päästön mahdolliset haitalliset kalastovaikutukset rajoittunevat Tallvarpenin lahdelle. Kemihierretehtaan jätevesipäästö lisää hieman ravinnepäästöä, mutta sen vaikutukset merialueen rehevyystasoon eivät erotu muista veden rehevyyteen vaikuttavista tekijöistä. Päästöt osaltaan lisäävät merialueen rehevyyttä ja sitä kautta pyydysten limoittumista, mikä on nykyisin kalastusta selvästi haittaava tekijä Kaskisten edustalla. Tehtaan ravinnepäästöllä ei kuitenkaan yksinään ole merkittävää vaikutusta pyydysten limoittumiseen. Kalojen käyttökelpoisuuteen kemihierretehtaalla ei arvioida olevan vaikutusta. Tallvarpenin lahdelle on johdettu selluteollisuuden jätevesiä jo kauan ja tietoisuutta jätevesien laskusta voidaan sinällään pitää myös kalastushaittana, joka voi vähentää kalastushalukkuutta purkualueen lähistöllä. Kaskisten tehtaiden päästöt mereen alittavat kemihierretehtaan käyttöönoton jälkeenkin nykyisen luvan raja-arvot. Hankkeesta ei hakijan

34 34 käsityksen mukaan aiheudu kalataloudellista korvattavaa vahinkoa. Hakija on kuitenkin pyytänyt, että hankkeen vaikutukset kalatalouteen käsitellään sellutehtaan ympäristölupahakemuksen kanssa samaan aikaan. Vaikutukset ilman laatuun Kemihierretehtaan käynnistymisen ja sellutehtaan tuotannon kasvun aiheuttaman rikkidioksidin päästölisäyksen, enimmillään noin 14 % verrattuna vuoden 2002 päästöihin, ei, ottaen huomioon savukaasujen päästökorkeudet (soodakattilan piippu 96 m, sulanliuottajan piippu 67,5 m, meesauunin piippu 74 m, kuorikattilan piippu 96 m) vastaavan tyyppisillä tehtailla ja voimalaitoksilla tehtyjen savukaasujen leviämisselvitysten tulosten perusteella voi olettaa johtavan nykyisin erittäin alhaisten rikkidioksidipitoisuuksien merkittävään kohoamiseen ja ohjearvojen ylittymiseen alueella. Kemihierretehtaalla ei ole vaikutuksia pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöihin ja pitoisuuksiin. Myöskään kemihierretehtaan käynnistymisen ja sellutehtaan tuotannon kasvun aiheuttaman typenoksidien päästölisäyksen, enimmilläänkin alle 30 % vuoden 2002 päästömäärästä, ei näillä savukaasujen päästökorkeuksilla muilla vastaavan tyyppisillä tehtailla ja voimalaitoksilla tehtyjen savukaasujen leviämisselvitysten tulosten perusteella eikä sellutehtaan Suupohjan rannikkoseudun kokonaispäästöihin verrattuna suhteellisen pienten typenoksidipäästöjen vuoksi voida olettaa johtavan typenoksidipitoisuuksien ohjearvojen ylittymiseen alueella. Hanke aiheuttaa enimmillään noin 20 %:n päästölisäyksen sellutehtaan vuoden 2002 hiukkasten päästömäärään verrattaessa. Tämän ei voi olettaa johtavan hiukkaspitoisuuksien ohjearvojen ylittymiseen alueella. Sellutehtaan vuosittaisten hiukkaspäästöjen vaihtelu on ollut huomattava. Hiukkaspäästöjen vaihtelu on suuruusluokkansa puolesta merkittävämpi kuin kemihierretehtaan aiheuttama hiukkaspäästöjen lisäys. Kemihierretehtaan käyttöönotto ei lisää jäteveden hajun esiintymistä alueella. Melu- ja tärinävaikutukset Kemihierretehtaan toiminnasta ei odoteta aiheutuvan merkittävää ympäristömelua. Kemihierretehtaan melu on luonteeltaan tasaista, melko matalataajuista puhallinmelua, jossa ei esiinny merkittäviä piikkejä tai impulssimaisuutta. Laitos käy normaalisti ympäri vuorokauden, joten melun voimakkuus, taajuus tai luonne ei merkittävästi vaihtele eri vuorokaudenaikoina. Puun käsittely tapahtuu äänieristetyssä tilassa ja kaikki melua aiheuttavat laitteistot on sijoitettu tehtaan sisälle. Katolle asennettavat ilmanvaihtopuhaltimet ja höyrypesuri varustetaan äänenvaimennuksin.

35 35 Laitoksen aiheuttamaa ympäristömelua on selvitetty Jyväskylän yliopiston laatiman melumallinnuksen avulla. Mallinnuksen lähtötietoina käytettiin hankkeen suunnittelutietoja ja M-real Oyj:n Joutsenon kemihierretehtaalla tehtyjä melumittauksia. Melulähteitä kemihierretehtaalle sijoitettiin yhteensä 36 kpl. Niiden yhteenlaskettu äänitehotaso oli 112 db(a), mikä on alle 10 % tyypillisen paperitehtaan melupäästöstä. Mallinnuksen mukaan laitoksen toiminta aiheuttaa rakennuksen eteläpäädyssä korkeimmillaan noin 60 db(a):n tasoisen melun. Melutaso 50 db(a) ulottuu noin 200 m etäisyydelle ja 45 db(a) melutaso noin 300 m:n etäisyydelle tehdasrakennuksesta. Melun leviäminen on vähäistä, eikä laitos aiheuta ympäristömelulle asetettujen ohjearvojen ylityksiä tehdasalueen ulkopuolella. Laitoksen rakentamisesta voi aiheutua tilapäistä meluhaittaa, joka ei kuitenkaan vaikuta merkittävästi terveyteen tai viihtyvyyteen lähimmänkään asutuksen kohdalla. Tehdasalueen lähiympäristössä on lähivirkistys- ja ulkoilualueita, joille rakentamisen aikainen melu voi kuulua. Kemihierretehtaan rakentamisen aikaisista räjäytystöistä voi aiheutua jonkin verran tärinää lähimpään ympäristöön. Muuten tehtaan toiminnasta ei odoteta välittyvän tärinää ympäristöön. Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten sellutehtaan ympäristölupahakemukseen liitetyn ympäristömeluselvityksen mukaan kemihierretehtaalla ei ollut laskennallisen arvioinnin perusteella suurta vaikutusta ympäristön melutasoihin. Tuotantolaitosten ympärille muodostuvien 50 db:n ja 45 db:n keskiäänivyöhykkeiden on arvioitu laajenevan vähän tehdasalueen eteläosissa. Laskennallisen mallin perusteella tuotantolaitosten melupäästöt eivät vaikuta merkittävästi lähimpien asuinalueiden melutasoihin. Tehdasintegraatin toimintojen aiheuttamat ohjearvotasojen mukaiset meluvyöhykkeet (55 db (L Aeq 7-22 ) ja 50 db (L Aeq 22-7 )) sijoittuvat pääosin teollisuusalueen sisäpuolelle. Tehtaan itäpuolella sijaitsevassa Bölen saaressa yöaikainen 50 db keskiäänitaso mahdollisesti ylittyy lähimpien loma-asuntojen kohdalla. Alueen länsipuolella sijaitseva Kotilammen ulkoilualue jää osittain 45 db:n vyöhykkeen sisäpuolelle. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Kemihierretehtaan aiheuttamat suorat tai välilliset muutokset ilmaan johdettaviin päästöihin eivät ole niin suuria, että niillä voitaisiin arvioida olevan sellaisia vaikutuksia, jotka aiheuttaisivat haitallisia vaikutuksia kasvillisuuteen tai muuhun eliöstöön. Myöskään tehtaan päästöillä mereen ei ole vaikutuksia luonnonsuojeluarvoihin tai niihin luontoarvoihin, joiden perusteella Natura alueet on valittu. Näin ollen kemihierretehtaalla ei ole haitallisia vaikutuksia Natura 2000 alueisiin.

36 36 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Oy Metsä-Botnia Ab:n käyttötarkkailu ja päästöjen tarkkailu M-real Oyj:n jätevedet johdetaan omien keräilyputkistojensa kautta joko kuituselkeyttimelle tai samalle biologiselle puhdistamolle kuin Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan jätevedet. Jätevesien määrää ja laatua seurataan nykyisin useilla putki- ja kanaaliverkostoon sijoitetuilla on-line mittareilla sekä keräilynäytteistä tehtävillä laboratoriomäärityksillä. Sellutehtaan toimintaa ja päästöjä tarkkaillaan Länsi- Suomen ympäristökeskukselle toimitettujen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Ympäristökeskus on hyväksynyt jätevesien kuormitustarkkailuohjelman kirjeellään nro 0895Y , Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailuohjelma on toimitettu ympäristökeskukselle joulukuussa 2001 ja sitä on sovittu täydennettäväksi pidetyssä kokouksessa. Ohjelmaa ei ole toistaiseksi hyväksytty. Oy Metsä-Botnia Ab:n ympäristövaikutusten tarkkailu Sellutehtaan vaikutuksia ympäröivään merialueeseen sekä alueen ilmanlaatuun seurataan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymien ohjelmien mukaisesti. Vesistötarkkailu koostuu vuosittaisesta vedenlaadun seurannasta Kaskisten edustan merialueella, kalastuskirjanpidosta, sekä viiden vuoden välein toteutettavasta laajemmasta vesistötutkimuksesta. Länsi-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt kirjeellään nro 0895Y0199, vesistötarkkailun ohjelman. Kaskisten seudun ilmanlaatua seurataan alueen yritysten ja kuntien yhteistyönä. Tarkkailu kattaa ns. Suupohjan alueen, johon kuuluvat Kristiinankaupunki, Kaskinen ja Närpiö. Tarkkailu on nykymuodossaan aloitettu vuonna Vuonna 2002 tehty uusi tarkkailusopimus kattaa vuodet Kristiinankaupunkiin, Piolahteen ja Kaskisiin sijoitetuissa seurantapisteissä mitataan rikkidioksidia (SO 2 ), typen oksideja (NO x ), hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) ja pelkistyneitä rikkiyhdisteitä (TRS). Lisäksi mitataan viidessä mittauspisteessä kokonaisleijumaa. Suupohjan alueella tehdään myös bioindikaattoritutkimuksia, joista viimeisin on vuodelta Kaskisten tehdasintegraatin muut ympäristövaikutukset, kuten ympäristömelu, eivät ole säännöllisten tarkkailuohjelmien piirissä. Esitys tarkkailun järjestämiseksi M-real Oyj on esittänyt kemihierretehtaan käyttötarkkailusta, päästöjen tarkkailusta sekä ympäristöön kohdistuvien vaikutusten tarkkailusta vain pääperiaatteet, koska laitos on vasta suunnitteluvaiheessa. Lopullinen toiminnan ja päästöjen tarkkailua koskeva suunnitelma on tarkoitus laatia laitoksen valmistuttua ja sen toiminnan vakiin-

37 37 nuttua. Hakija on esittänyt, että lopullinen toiminnan ja päästöjen tarkkailua koskeva suunnitelma toimitetaan Länsi-Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Käyttötarkkailu Kemihierretehtaan prosessia ohjataan keskitetysti automaatiojärjestelmän avulla. Valvomossa työskentelevien operaattoreiden tehtävänä on myös tarkkailla prosessin ja laitteiden toimintaa silmämääräisesti tuotantotiloissa sekä ottaa tarvittavat näytteet prosessista. Ohjausjärjestelmän näyttöpäätteiden kaavionäytöiltä voidaan nähdä koko prosessin tila sekä tehdä tarvittavat ohjaus- ja säätötoimenpiteet. Kaikki prosessin, kemikaalien ja vesien hallintaan tarvittavat mittaukset ja ohjaukset kytketään ohjausjärjestelmään. Massojen, kemikaalien ja vesien laadun mittauksiin käytetään mahdollisuuksien mukaan on-line analysaattoreita, jotka kytketään ohjausjärjestelmään. Analysaattoreiden mittaamat kohteet varustetaan myös näytteenottimilla kalibrointia varten. Sellaisille mitattaville suureille, joille ei ole olemassa käyttökelpoista on-line tekniikkaa, järjestetään automaattiset näytteen keruujärjestelmät. Kaikista ohjausjärjestelmään kytketyistä mittauksista sekä laitteiden käyntitiedoista saadaan näyttöpäätteille hälytykset ylä- ja alarajasta sekä poikkeamista. Ohjausjärjestelmään voidaan myös määritellä ns. varoitusrajoja, jotka ilmoittavat poikkeamista ennen varsinaista hälytysrajaa. Henkilö-, ympäristö- ja laitevahinkojen välttämiseksi ohjausjärjestelmään rakennetaan myös automaattisia suojalukituksia, jotka ohjaavat automaattisesti prosessin määriteltyyn tilaan häiriötilanteessa. Jätevesien ja jäähdytysvesien tarkkailu Kemihierretehtaalta lähteviä jätevesiä tarkkaillaan tehdasrakennuksen kanaaliverkostoon rakennettavasta purkukaivosta otettavin vesinäyttein sekä kaivoon tuleviin tai sieltä lähteviin putkilinjoihin asennettavin on-line mittauksin (virtaama, lämpötila, ph, johtokyky). Laitokselta lähteviä jätevesi- ja jäähdytysvesivirtoja seurataan M-real Oyj:n toimesta ennen kuin ne yhdistyvät sellutehtaan jätevesiin esiselkeytystä edeltävässä sekoituskaivossa. Kaivosta eteenpäin jätevesiä tarkkaillaan Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan voimassa olevan jätevesien tarkkailuohjelman mukaisesti, eikä siihen hakijan näkemyksen mukaan ole tarpeen tehdä muutoksia kemihierretehtaan jätevesien vuoksi. Kemihierretehtaalta lähtevän jäteveden ja jäähdytysveden määrää ja laatua seurataan sekä jatkuvin mittauksin että laboratorioanalyysein. Jätevesien mittakaivoihin asennetaan jäte- ja jäähdytysveden määrän, lämpötilan, ph:n ja johtokyvyn on-line mittauslaitteet. Laitokselta lähtevälle jätevedelle asennetaan lisäksi keräilynäytteenotin laboratoriossa tehtäviä analyysejä (kiintoaine, COD Cr, BOD 7, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi) varten.

38 38 Alustavien suunnitelmien mukaan tehdään jätevedestä laboratorioanalyysejä seuraavasti: Kiintoaine 5 kertaa/vko (vrk:n kokoomanäyte) COD Cr 5 kertaa/vko (vrk:n kokoomanäyte) ph 3 kertaa/vko (vrk:n kokoomanäyte) Sähkönjohtavuus 3 kertaa/vko (vrk:n kokoomanäyte) Natrium 1 kertaa/vko (viikon kokoomanäyte) BOD 7 1 kertaa/vko (viikon kokoomanäyte) Kokonaisfosfori 1 kertaa/vko (viikon kokoomanäyte) Kokonaistyppi 1 kertaa/vko (viikon kokoomanäyte) Jatkuvatoimisten mittareiden ja jätevesien näytteenottimien luotettavuudesta huolehditaan tarkastamalla, puhdistamalla ja kalibroimalla mittarit säännöllisesti. Mittaukset ja näytteiden otto suoritetaan paikassa, jossa näytteen edustavuus on turvattu. Kertaluontoiset mittaukset (melu, päästöt ilmaan) tilataan ulkopuolisilta asiantuntijoilta, jotka huolehtivat mittausten luotettavuudesta ja raportoivat virhemarginaalit. Jätevedestä tehtävät laboratorioanalyysit suoritetaan noudattaen seuraavia standardeja tai vastaavia yleisesti käytössä olevia menetelmiä: Kiintoaine SFS 3037 COD Cr SFS 5504 ph SFS 3021 Sähkönjohtavuus SFS-EN Natrium SFS 301 BOD 7 SFS-EN Kokonaisfosfori SFS 3026 Kokonaistyppi SFS 5505 Analyysien laadunvarmennus tehdään ISO 9001/9002 laatujärjestelmän mukaisesti noudattaen seuraavia periaatteita: Analyysit tehdään virallisten standardien mukaisesti; Tarkistustulokset kirjataan tietojärjestelmään; Interkalibroinnit tärkeimmille jätevesianalyyseille tehdään kahdesti vuodessa; Erikoisanalyysit teetetään akkreditoiduissa ulkopuolisissa asiantuntijalaitoksissa. Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu Massan kuivauksesta ja jauhimilta tulevan poistohöyryn NO x - ja hiukkaspitoisuudet mitataan kertaluontoisesti paikanpäällä suoritettavin päästömittauksin. Tarkistusmittaukset suoritetaan vähintään 2 vuoden välein. Mittaukset suoritetaan ulkopuolisen asiantuntijatahon toimesta ympäristölupahakemuksen liitteenä olevan Joutsenon ke-

39 39 mihierretehtaan päästömittausraportissa esitettyjen käytäntöjen mukaisesti. Mittauksissa noudatetaan standardeja SFS 3866 "Kiintoaineen määritys manuaalisella menetelmällä" ja SFS 3869 "Kaasumaisten päästöjen määritys" tai vastaavia mittausstandardeja. Jokaisesta päästökohteesta tehdään normaalissa tuotantotilanteessa jokaiselle päämassalajikkeelle erikseen vähintään kaksi riittävän pitkää mittausta mittausten luotettavuuden takaamiseksi. Mittausten kokonaisepävarmuus lasketaan 95 %:n luottamusvälillä. Kuivausilman- ja jauhinhöyryn pesurien toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään pesurien tarkistuskuittaukset sekä merkinnät pesureissa mahdollisesti ilmenneistä häiriöistä ja tehdyistä toimenpiteistä. Laitokselta ilmaan johdettavien päästöjen (NO x, hiukkaset) tärkeimmät päästölähteet ja niiden päästömäärät mitataan laitoksen toiminnan vakiinnuttua. Hakija on esittänyt, että tiedot päästömittauksista toimitetaan Länsi-Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Ympäristövaikutusten tarkkailu Kaskisten sellutehtaalla on voimassa tarkkailuohjelmat koskien vaikutuksia vesistöön ja ilmanlaatuun. M-real Oyj on hakemuksessaan esittänyt kemihierretehtaan veteen ja ilmaan kohdistuvien ympäristövaikutuksien tarkkailua suoritettavaksi Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan voimassa olevien vedenlaadun ja ilmanlaadun tarkkailuohjelmien mukaan, koska ne ovat nykyisessä muodossaan riittävän kattavia, eikä niihin ole tarpeen tehdä muutoksia kemihierretehtaan käynnistymisen seurauksena. M-real Oyj osallistuu tarkkailuohjelmien kustannuksiin Oy Metsä-Botnia Ab:n ja M-real Oyj:n välisen sopimuksen mukaisesti. Laitoksen ympäristömeluselvitys päivitetään laitoksen vakiinnuttua. Melumallinnus varmistetaan maastossa suoritettavin melumittauksin. Selvitys ympäristömelusta toimitetaan Länsi-Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Ympäristömeluselvitys tarkistetaan, jos laitoksen toiminnassa tai ympäristön olosuhteissa tapahtuu merkittäviä ympäristömeluun tai sen leviämiseen vaikuttavia muutoksia. Poikkeukselliset tilanteet ja riskit sekä niihin varautuminen Riskit Kemihierteen valmistus sisältää varsin vähän ympäristöriskejä. Valmistusprosessissa, päästöjen puhdistuslaitteissa tai kemikaalien varastoinnissa ja käytössä tapahtuvan häiriön seurauksena voi toiminnasta aiheutua määrältään tai laadultaan poikkeavia jätevesipäästöjä tai normaalia suurempi hiukkaspäästö ilmaan. Varajärjestelmät ja häiriöpäästöjen luonne huomioon ottaen eivät poikkeustilannepäästöt tavallisesti aiheuta merkittävää ympäristöriskiä.

40 40 M-real Oyj:n Joutsenon kemihierretehtaalle on tehty ympäristöriskianalyysi vuonna 2002 (VTT). Koska Kaskisiin rakennettava laitos on rakenteiltaan ja toiminnoiltaan pitkälti yhtenevä Joutsenon tehtaan kanssa, voidaan riskianalyysin tuloksia käyttää hyväksi Kaskisten kemihierretehtaan riskien arvioinnissa ja ennaltaehkäisyssä. Joutsenon riskianalyysissa ei tunnistettu lainkaan luokkaan I kuuluvia merkittäviä riskejä. Tuntuvan riskin voi aiheuttaa sähkökatkos joko massalinjalla tai jäteveden puhdistuslaitoksella. Kohtalaisen riskin voivat aiheuttaa öljy- tai kemikaalikuljetuksen kaatuminen tehdasalueella, ilmastointilaitoksen vauriot (glykolivuodot), hakkeen pesun vuotovedet sekä vuodot ja hajapäästöt seisokkien aikana. Kaskisten kemihierretehtaalle tehdään riskianalyysi laitoksen käynnistyttyä ja toiminnan vakiinnuttua. Hakija on esittänyt, että riskianalyysin tulokset toimitetaan Länsi-Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Toiminta häiriö- ja poikkeustilanteissa Jäte- ja jäähdytysvedet Kemihierretehtaan jätevedet kerätään lattiakanaalijärjestelmän kautta kolmeen keräilykaivoon, joista vedet menevät putkea pitkin mittakaivoon. Normaalitilanteessa jätevedet jatkavat mittakaivosta esiselkeyttimelle. Mittakaivossa jätevedestä mitataan jatkuvasti virtaama, lämpötila, ph ja johtokyky. Poikkeuksellisesta tilanteesta tulee hälytys valvomoon. Kun virtaama mittakaivossa ylittää 40 l/s, ylimääräinen vesi valuu ylijuoksupadon kautta kemihierretehtaan omaan m 3 :n suuruiseen varoaltaaseen, jonne mahtuu noin 1,5-2 vrk:n jätevesimäärä. Myös virtaama varoaltaaseen mitataan. Jos valvomosta joko hälytysten tai mittausten perusteella havaitaan tai muutoin tiedetään, että kanaalijärjestelmään on päässyt vaarallista tai haitallista ainetta, toimenpiteisiin päästön lopettamiseksi ryhdytään välittömästi. Poikkeustilanteiden jätevedet ohjataan tehtaan varoaltaalle käynnistämällä valvomosta pumppaus. Päästö lopetetaan. Ohjausparametreja muutetaan ylikaatojen lopettamiseksi. Kemikaalipäästön leviäminen kanaaliin estetään mahdollisuuksien mukaan. Päästö laimennetaan runsaalla vedellä. Tarvittaessa prosessi ajetaan alas. Päästön syy selvitetään ja vika korjataan. Mikäli prosessin häiriötilanteen tai poikkeustilanteen seurauksena jätevesien määrä tai laatu poikkeavat oleellisesti normaalitasosta, voidaan jätevedet ohjata myös sellutehtaan puhdistamon varoaltaaseen (tilavuus m 3 ). Varoaltaasta jätevedet voidaan hallitusti ohjata pienenä virtana jätevedenpuhdistamolle tai toimittaa muuhun asianmukaiseen käsittelyyn.

41 41 Laitokselta poistettavista jäähdytysvesistä mitataan jatkuvasti virtaama, johtokyky, ph ja lämpötila. Mittareista tulee hälytys valvomoon, jonka jälkeen voidaan ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin. Öljyä tai öljyisiä nesteitä sisältävien tilojen lattiavedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta prosessivesiviemäriin. Öljykoneikkojen jäähdytysvesi johdetaan öljynerotus- ja tarkkailusäiliön kautta jäähdytysvesiviemäriin. Säiliö on varustettu hälyttimellä, jonka lauetessa jäähdytysvesi voidaan kääntää jätevesikanaaliin. Mahdollisen kemikaalin (öljy/glykoli) pääseminen jäähdytysvesiviemäriin todetaan jäähdytysvesien jatkuvien mittausten antamasta hälytyksestä. Tarvittavat toimenpiteet päästön leviämisen rajoittamiseksi, lopettamiseksi ja vian korjaamiseksi käynnistetään välittömästi. Sadevesiviemäriverkostoon voi joutua päästöjä lähinnä piha-alueella tapahtuvien onnettomuuksien yhteydessä. Sadevedet johdetaan tehdasalueelta jäähdytysvesiviemärissä mereen. Päästötilanteessa estetään aineen pääsy viemäriin imeytysaineella tai patoamalla päästöalue. Mikäli ainetta on jo päässyt sadevesiviemäriin, käynnistetään heti toimet päästön leviämisen ehkäisemiseksi. Päästö ilmaan Kemihierretehtaan ainoa poikkeuksellinen päästö ilmaan voi olla pesureiden toimintahäiriön yhteydessä syntyvä tavanomaista suurempi kuitupäästö. Kuitupäästöjä hallitaan ja tarkkaillaan huolehtimalla höyryn- ja kuivausilman pesurien toiminnasta ja kuivauslinjan kanavistojen puhtaudesta. Pesurien kiertovesipumppujen häiriöistä/pysähtymisestä sekä pesurien liian alhaisesta vesipinnasta tulee automaattisesti hälytys valvomoon. Jauhinhöyryn pesurin pumpun pysähtyminen pysäyttää jauhatusprosessin ja siten höyryn tulon pesurille. Toimenpiteenä merkittävässä kuitupäästötilanteessa on kuivausprosessin pysäyttäminen sekä päästön aiheuttaneen vian korjaaminen. Kemikaalit Kemihierretehtaan kemikaalien käsittely ja varastointi luokitellaan laajamittaiseksi. Kemikaalien varastoinnille ja käsittelylle haetaan turvatekniikan keskuksen lupa ja laitokselle laaditaan sisäinen pelastussuunnitelma. Koska laitoksella varastoidaan nestekaasua, laaditaan myös vaarallisten kemikaalien teollisesta varastoinnista ja käsittelystä annetun asetuksen (59/1999) mukainen toimintaperiaateasiakirja ennen laitoksen käyttöönottoa elokuussa Kaikki säiliöautolla saapuvat kemikaalit puretaan yhdessä katetussa ja viemäröidyssä purkupisteessä. Purun yhteydessä mahdollisesti karkaavat kemikaalit johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Kaikki kemikaalisäiliöt sijoitetaan varoaltaisiin, joiden tyhjennysventtiileissä on

42 42 kiinnirajatieto. Kemikaalisäiliöt varustetaan pinnanmittauksin ja hälytyksin, ylärajan ylittyessä täyttöpumppu pysähtyy. Vetyperoksidi- ja lipeäsäiliöt varustetaan lämpötilamittauksin, joista tulee hälytys ohjausjärjestelmän kautta valvomoon. Kemikaalien purkuyhteet lukitaan väärien täyttöjen ehkäisemiseksi. Kemikaalisäiliöiden täyttölupa annetaan valvomosta. Jätteet Häiriötilanteessa muodostuvien jätteiden käsittelyssä käytetään apuna ammattimaista jätehuoltoyritystä. Häiriötilanteessa mahdollisesti muodostuva ongelmajäte toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyyn. Mahdolliset raivausjätteet lajitellaan ja toimitetaan jätejakeesta riippuen joko hyötykäyttöön, kaatopaikalle tai ongelmajätteen käsittelyyn. Melu TOIMINNAN ALOITTAMINEN Sellutehtaalta kemihierretehtaalle tulevan korkeapainehöyrylinjan varoventtiili saattaa alasajotilanteessa aiheuttaa tilapäistä ulvahtelevaa melua. Käynnistysvaiheessa syksyllä 2005 voi haittaa esiintyä melko usein. Haitan minimointi otetaan huomioon venttiilin sijoittamisessa, suuntaamisessa ja vaimennuksessa. Kemihierretehtaalla ei ole muita sellaisia kohteita, joista voisi häiriötilanteissa aiheutua merkittävää meluhaittaa lähiympäristölle. Korjaustöistä mahdollisesti aiheutuvista pitkäkestoisista melujaksoista ilmoitetaan etukäteen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoittaminen ja dokumentointi päästö- ja häiriötilanteessa Tehtaan ulkopuolelle ja ympäristöön vaikuttavasta häiriötilanteesta ilmoitetaan välittömästi tehtaan johdolle, joka koordinoi häiriön selvityksen käynnistämisen. Jätevesi-, kemikaali- ja ilmaan johdettavia päästöjä tai poikkeuksellisia jätteitä aiheuttaneet häiriötilanteet kirjataan työvuoron ympäristönsuojelun häiriötilanneraporttiin, joka sisältää häiriötilanteen kuvauksen, päästöt, ajankohdan, syyn, tehdyt toimenpiteet, tehdyt ilmoitukset ja ehdotukset toimenpiteistä tapahtuman välttämiseksi. Merkittävistä ympäristöön vaikuttavista päästöistä ilmoitetaan viipymättä alueelliselle ja paikalliselle ympäristöviranomaiselle, kemikaalionnettomuustilanteessa myös turvatekniikan keskukselle. M-real Oyj on pyytänyt ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa aloittaa laitoksen toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen.

43 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 43 Toiminnan aloittaminen suunnitellussa aikataulussa on edellytys sille, että hanke on taloudellisesti toteuttamiskelpoinen. Investoinnin kokonaisarvo on noin 180 milj. ja suora työllistävä vaikutus noin 65 henkeä. Tuotannon aloittamisen viivästyminen johtaisi merkittäviin taloudellisiin tappioihin ja asiakasmenetyksiin. M-real Oyj on hankkinut kehittämällään teknologialla itselleen etumatkan, jonka säilyttäminen on yhtiön kannalta elintärkeää. Hankeen viivästyminen pakottaisi M-real Oyj:n asiakkaat etsimään uusia vaihtoehtoja ja voisi johtaa merkittäviin asiakasmenetyksiin. Kemihierretehdas ei kasvata merkittävästi Kaskisten tehdasintegraatin päästöjä tai niiden vaikutusaluetta, eikä aiheuta peruuttamattomia vahinkoja alueen ympäristölle tai rakenteille. Tuotannon käynnistäminen ja ympäristöluvan täytäntöönpano ei siten tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Lupahakemuksen täydennykset Tiedottaminen Lausunnot Hakemusta on täydennetty , , , , , ja Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla ympäristölupaviraston sekä Kaskisten ja Närpiön kaupunkien ilmoitustauluilla välisenä aikana ja uudelleen asiakirjojen ruotsinkielisen käännöksen valmistuttua välisenä aikana ympäristölupaviraston sekä Kaskisten, Närpiön ja Kristiinankaupungin kaupunkien ilmoitustauluilla. Ensimmäisen kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Suupohjan Sanomissa ja Syd-Österbotten nimisessä lehdessä, joissa on myös ilmoitettu uudelleenkuuluttamisesta. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyytänyt lausunnot lupahakemuksesta Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä sekä Kaskisten, Närpiön ja Kristiinankaupungin kaupungeilta ja edellä mainittujen kaupunkien ympäristönsuojelu-, terveys- ja kaavoitusviranomaisilta. 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on esittänyt, että vaikka ilmaan johdettavien päästöjen nykyisten lupamääräysten mukaiset rajaarvot eivät ylittyisikään uudistuksien jälkeen, Oy Metsä-Botnia Ab:n luvat ovat vuosilta 1992 ja 1997, eivätkä ne kaikilta osin vastaa nykypäivää.

44 44 Hakijalle voidaan myöntää lupa johtaa jätevedet hakemuksen mukaisesti Oy Metsä-Botnia Ab:n jätevedenpuhdistamolle siten, että jäteveden johtamista koskevat raja-arvot määrätään Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Myös prosessijätteiden poltto, haihduttamon konsentraatin poltto sekä jätteitä koskevat määräykset ja raja-arvot voidaan käsitellä sellutehtaan lupakäsittelyssä. Hakemuksessa on esitetty erilaiset puhdistusprosentit Oy Metsä- Botnia Ab:n ja M-real Oyj:n jätevesille. Niillä tulisi ainakin matemaattisesti ilmaistuna olla sama puhdistusprosentti. Oy Metsä-Botnia Ab:n typpikuormitus on 370 kg/d ja M-real Oyj:n 65 kg/d. Näistä Oy Metsä-Botnia Ab:n päästö vesistöön on 162 kg/d ja puhdistusprosentti 56 %. M-real Oyj:n päästö vesistöön on 9 kg/d ja puhdistusprosentti 86 %. Muidenkin parametrien puhdistustehot poikkeavat vastaavalla tavalla. Hakemuksessa on selvitetty kemihierretehtaan aiheuttamaa ympäristömelua laskentamallin avulla. Melun leviämismallilaskelmissa ei ole otettu huomioon olemassa olevan tehtaan melua. Meluselvityksissä on otettava huomioon koko tehdasalueen melu. Hakemuksen mukaan tiedot ilmaan johdettavien päästöjen mittauksista (NO x, hiukkaset), ympäristömeluselvitys sekä toiminnan ja päästöjen tarkkailusuunnitelma toimitetaan ympäristökeskukselle mennessä. Tietoja ympäristövaikutuksista ja tarkkailusta tulisi olla saatavilla mahdollisimman pian laitoksen käynnistyttyä. Ilmaan johdettavien päästöjen mittaukset ja tehdasalueen melumallilaskelmat tulisi tehdä viimeistään 6 kuukauden kuluessa laitoksen käynnistymisestä. Mikäli laitoksen toiminnan ja päästöjen tarkkailusta ei päätetä ympäristöluvassa, tulisi esitys toiminnan ja päästöjen tarkkailusta tehdä ympäristökeskukselle viimeistään 6 kuukauden kuluessa laitoksen käynnistymisestä. Jäähdytysvesien ja hulevesien määrä lisääntyy merkittävästi kemihierretehtaan toiminnan käynnistyttyä. Jäähdytysvesien ja hulevesien päästöjen ja vaikutusten tarkkailua on tehostettava. Hakemuksessa on esitetty periaatteet Oy Metsä-Botnia Ab:n ja M- real Oyj:n yhteistyöstä Kaskisten tehtailla. Ympäristökeskus on katsonut, että jätevedenpuhdistamon, soodakattilan, kuorikattilan sekä kaatopaikan käytöstä, kunnossapidosta ja päästöasioihin liittyvistä viranomaisyhteyksistä ja raportoinnista voi vastata Oy Metsä-Botnia Ab. Tätä ratkaisua tukee myös se, että Oy Metsä-Botnia Ab vastaa olemassa olevista luvista. Lisäksi Oy Metsä-Botnia Ab jättää vuoden 2004 aikana sellutehdasta koskevan ympäristölupahakemuksen, jossa käsitellään kemihierretehtaan vaikutukset sellutehtaan toimintaan.

45 45 Vuosittainen raportointi on tehtävä koko maassa noudatettavana ajankohtana, mikä nykyisin on viimeistään helmikuun loppuun mennessä. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että hankkeelle voidaan myöntää lupa. Hakemuksen mukaan jätevesien johtamiseen tarvittavan luvan hakee Oy Metsä-Botnia Ab, jonka ympäristöluvassa käsitellään myös jäähdytysveden johtamisesta aiheutuvat vahingot. Tämän vuoksi TE-keskus ei ole vaatinut tässä yhteydessä kalatalousmaksua jäähdytysvesien eikä myöskään jätevesien osalta. Jäähdytysveden johtamisen kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava Pohjanmaan TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava kalatalousyksikölle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Ennalta voidaan arvioida, että lämpökuorma voi haitata lämpötilannousulle herkkien syys- ja talvikutuisten kalalajien kutua ja mädin kehitystä ja sitä kautta vaikuttaa poikastuotantoon. Jäähdytysvesien johtamisella voi olla talvella sekä etenkin syksyllä ja keväällä vaikutusta jäällä kulkemiseen. Pyydysten limoittumisen voidaan olettaa lisääntyvän. Vesistötarkkailuun sisältyvää jäähdytysvesien tarkkailua on tehostettava. Tarkkailulla on selvitettävä jäähdytysveden leviäminen, myös syvyyssuunnassa. Erillisten seurantalinjojen käyttöönottoa on harkittava. Lupamääräykset on määrättävä tarkistettavaksi. 3) Kaskisten kaupunginhallitus on todennut, että Kaskisten kaupungilla ei ole huomauttamista ympäristölupahakemuksen johdosta. 4) Närpiön terveyskeskus kuntayhtymän ympäristöosasto, joka toimii Kaskisten ja Närpiön kaupunkien ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena, on todennut, että tehtaan käyntiinajossa tulee todennäköisesti häiriöitä ja epänormaalia kuormitusta puhdistamolle tai jopa päästöjä mereen. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti on tärkeää minimoida päästöt. Jäähdytysvesien vaikutukset kasvavat huomattavasti nykyisestä. Siksi niiden vaikutukset ympäristöön, vesieliöstöön, kasveihin ja pohjasedimenttiin pitää selvittää. Ilmanlaadun mittauksia Kaskisten, Närpiön ja Kristiinankaupungin kaupungeissa pitää jatkaa edelleen ja hakijan tulee osallistua yhteistarkkailuun. Poikkeukselliset päästöt ilmaan eivät näy muutamia kertoja vuodessa tehtävissä mittauksissa. Siksi ilmanlaadun tarkkailun on perustuttava jatkuviin mittauksiin silloin, kun se on teknisesti ja käytännössä mahdollista. Nykyisen toiminnan melusta on usein tullut valituksia paikalliselle viranomaiselle. Hakijan on yhteistyössä Oy Metsä-Botnia Ab:n kanssa

46 Muistutukset 46 tehtävä selvitys koko tehdasalueen ympäristömelusta ja myöhemmin varmennettava se kenttämittauksin. Vuosiraportin lisäksi on hakijan raportoitava kaikista mittaustuloksista, häiriöistä ja päästöistä paikalliselle viranomaiselle. Kaskinen on kaksikielinen kunta, mutta Närpiö yksikielisesti ruotsinkielinen. Kaikkien asiakirjojen pitää olla nähtävänä molemmilla kielillä. 5) Kristiinankaupungin ja Karijoen terveyskeskus kuntayhtymän ympäristöosasto, joka toimii Kristiinankaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena, on huomauttanut, että hakemusta ei ole kuulutettu Kristiinankaupungissa. Se vaikuttaa yhdessä Oy Metsä-Botnia Ab:n kanssa Kristiinankaupungin asukkaisiin. Päästöt mereen pitää minimoida ja tehdä Oy Metsä-Botnia Ab:n puhdistamolla tarpeelliset parannustoimenpiteet. Veden laatu merialueella on viimeisen 10 vuoden aikana huonontunut. Vaihtoehtoiset mahdollisuudet jäähdytysvesien lämpökuorman pienentämiseksi ja vaihtoehtoiset purkupisteet pitää selvittää. Hiukkaspäästöt on minimoitava ja huolehdittava, että rikki- ja typpioksidien pitoisuudet eivät nouse yli hyväksyttävän tason, sillä Etelä- Pohjanmaan rannikko on rikkipitoista ja hapanta alunamaata. Koska tehdas on uusi melulähde, hakija on yhdessä sellutehtaan kanssa velvoitettava melumittauksiin. Päästöjen mittausten ja tarkkailun pitää olla jatkuvaa ja tarkkailun tuloksista ja häiriöpäästöistä on raportoitava ympäristöosastolle. Asiakirjoja on täydennettävä niin, että kaikki asiakirjat, eikä vain lyhennelmä, ovat enemmistön äidinkielellä eli ruotsiksi. 1) AA (Alstrand RN:o 1:106 ja Eskilsstrand RN:o 3:101, Knåpnäs, Närpiö) on vaatinut korvauksia jatkuvasti vaikeutuneesta kalastuksesta ja pienentyneistä saaliista. 2) BB ja CC (Donationshem, RN:o 1:20, Kaskinen) ovat maaliskuussa 2004 ostaneet kiinteistön Kaskisista Silvan alueelta ja ovat todenneet jäiden lähdettyä, että alueen vesistön kuormitus aiheuttaa haittoja sekä kiinteistölle että sitä rajoittavalle vesistölle. Rantaviivan kasvisto ja eläimistö on säilytettävä ja niille on luotava elinolosuhteet, joissa ne voivat säilyä. Ilman, maa-alueiden ja vesistön kuormitusta ei enää saa lisätä. M-real Oyj:n on investoitava uuteen teknologiaan, joka parantaa nykyisiä ympäristöolosuhteita, eikä aiheuta uusia ympäristöongelmia kiinteistöjen omistajille.

47 47 Ulkopuolisen asiantuntijan on tehtävä arvio alueen arvonmenetyksestä ja vahingonkärsijöille on maksettava korvausta arvonmenetyksestä. 3) DD (Donationshem, RN:o 1:20, Kaskinen) kaupungilta vuokratulla maalla sijaitsevan huvilan omistajana ja ammattikalastajana on pidättänyt itselleen oikeuden esittää korvausvaatimuksen aiheutuvasta haitasta ja vahingosta siinä vaiheessa, kun ne ovat osoitettavissa. Koska muistuttajan huvila sijaitsee aktiivilietelaitoksen välittömässä läheisyydessä ja koska jo nykyisetkin päästöt vaikuttavat haitallisesti huvila-asumiseen ja talvella myös liikkumiseen heikon jäänmuodostumisen vuoksi, on muistuttaja katsonut uuden laitoksen aiheuttavan huvila-asumiselle ja talviliikkumiselle yhä enemmän haittaa lisääntyvien päästöjen ja jäähdytysveden lämpötilan kohoamisen vuoksi. 4) EE (kiinteistö RN:o 1:55, Kaskinen) Tunngrundissa vuokraalueella sijaitsevan huvilan omistajana ja myös ammattikalastajana on esittänyt samat vaatimukset kuin DD edellä. 5) FF ja GG (Toppstugan, RN:o 5:64 Tjärlax, Närpiö) ovat katsoneet, että lämpöpäästön voimakas lisääntyminen ja puhdistamon päästön kaksinkertaistuminen merkitsevät huonompaa vesiympäristöä. Muistuttajat ovat vaatineet päästön pitämistä entisellä tasolla. Jos päästö lisääntyy, on Oy Metsä-Botnia Ab:n ja M-real Oyj:n on yhteisesti korvattava toiminnasta aiheutuvat haitat. 6) HH (Kultaranta RN:o 10:4, Kaskinen, Kaskinen) on vaatinut täysmääräistä korvausta, jos tehtaasta tulee vapaa-ajanasutusta haittaavia päästöjä. 7) II (Kaukola, RN:o 3:39, Kaldnäs, Kaskinen) on pyytänyt, että ympäristölupaa ei myönnettäisi ennen kuin maanomistusolosuhteet ja vireillä olevat tieasiat ovat saaneet lainvoiman sekä hakemuksen puutteelliset kohdat täydennetty ja asemakaavan muutos tehty. Hakemukseen ei ole liitetty asemakaavaa jäteveden puhdistuslaitoksen, kaatopaikka-alueen ja jäteveden purkupaikan alueilta. Koko aluetta koskeva asemakaava pitäisi liittää asiakirjoihin. Hakemukseen liitetty tonttikartta poikkeaa oleellisesti voimassa olevasta asemakaavasta. Asemakaavan voimassaoloaikana asemakaavaa on käsitelty eri tilanteissa eri tavalla. Asemakaavassa ei näy tierasitteita, mutta tonttikartassa tierasitteet on merkitty kiinteistön kautta muistuttajan omistamalle kiinteistölle maaoikeuden päätöksen mukaisesti. Alueelle on haettava asemakaavan muutos ja vireillä olevan tietoimituksen valitusasian on oltava käsitelty ja lainvoimainen ennen kuin ympäristölupa myönnetään. Vaihtoehtoisesti M-real Oyj on velvoitettava lunastamaan kiinteistö vesilain 11 luvun 6 :n mukaisella puolitoistakertaisella hinnalla.

48 48 Hakemuksessa ei ole ilmoitettu kiinteistöllä Kaukola RN:o 3:39 olevaa vapaa-ajanasuntoa ja saunaa. Nämä rakennukset sijaitsevat asemakaava-alueella aivan suunnitellun tehdasrakennuksen läheisyydessä, ovat käytössä ja niitä korjataan koko ajan. Suunniteltu tehdas vaikeuttaa näiden käyttöä. Jo nyt on Pukinsaaren yksityistie valituksesta huolimatta otettu omavaltaisesti M-real Oyj:n käyttöön. Voimassaolevan asemakaavan mukaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella tapahtuvat toiminnot eivät saa aiheuttaa asemakaavan mukaiselle asutukselle yli 45 desibeliä suurempaa jatkuvaa melutasoa. Suunnitellun tehtaan melutaso on hakemuksen mukaan klo db ja klo db. Melutaso ylittyy jatkuvasti. Yhdessä Oy Metsä-Botnia Ab:n tehtaan melun kanssa melutaso kohoaa vielä lisää. Muistuttajan omistaman vapaa-ajan kiinteistön melutaso on terveydelle vaarallinen. Muistuttaja on ollut alueella vuodesta 1967 lähtien eli ennen tehtaiden rakentamista. Myös kahdesta eri purkupaikasta johdettavat o C:een jäähdytysvedet vaikuttavat muistuttajan uimarannan veden laatuun haitallisesti. Seurauksena on rantojen rehevöityminen, veden pilaantuminen ja kalojen häviäminen varsinkin, kun jäähdytys- ja tiivistysvedet johdetaan vesistöön käsittelemättömänä. Kemihierretehtaan korvauskysymykset on käsiteltävä erikseen. 8) Pjelax samfällighet ja Pjelax delägarlag för vattenområden/fiskelag on vaatinut täyttä korvausta hankkeen johdosta maaja vesialueelle aiheutuvasta vahingosta. Muistuttajan vesialue on noin ha ja sillä on suuri merkitys virkistys-, kotitarve- ja ammattikalastukselle. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on varattu tilaisuus esittää vastineensa lausuntojen ja muistutusten johdosta. Hakija on esittänyt ympäristölupavirastoon saapuneessa vastineessaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta, että kemihierretehtaan jätevesissä helposti hajoavan orgaanisen aineksen osuus jäteveden orgaanisen aineen kokonaismäärästä on merkittävästi korkeampi kuin sellutehtaan jätevesissä. Tämä johtuu siitä, että suurin osa pitkäketjuisista hitaasti hajoavista yhdisteistä erotetaan vedestä kemihierretehtaan prosessivesihaihduttamossa. Siksi kemihierretehtaan jätevesien orgaanisesta aineksesta on biologisen puhdistamon jälkeen jäljellä suhteessa vähemmän kuin sellutehtaan jätevesien orgaanisesta aineksesta. On luonnollista, että kemihierretehtaan jätevesille saadaan tällöin suurempi puhdistusteho kuin sellutehtaan. Tällöin myös puhdistamon kokonaisjätevesikuormitukselle laskettava puhdistusteho kasvaa nykytilanteeseen nähden.

49 49 Myös jätevesien sisältämien ravinteiden määrä, laatu ja käyttäytyminen jätevesien puhdistuksessa poikkeavat eri jätevesillä toisistaan. Jätevesien mukana puhdistamolle tuleva kiintoaine pystytään poistamaan käytännössä kokonaan jo esiselkeytysvaiheessa. Biologisen puhdistuksen jälkeen vesistöön päätyvä kiintoaine koostuukin lähes yksinomaan aktiivilietelaitoksella muodostuneista lietehiukkasista. Purkuveden sisältämien lietehiukkasten määrä on riippuvainen biologisen vaiheen yleisestä toimivuudesta. Purkuveden kiintoainepitoisuuden voidaan siis olettaa pysyvän käytännössä ennallaan. Kemihierretehtaan aiheuttama kuormituslisäys saadaan tällöin kertomalla purkuveden kiintoainepitoisuus kemihierretehtaan jätevesimäärällä. Kokemukset Joutsenon kemihierretehtaalta osoittavat, että väljästi mitoitettu biologinen puhdistamo pystyy poistamaan kemihierretehtaan jätevesistä kaiken orgaanisen aineksen (BOD 7 ) tiettyyn jäännöspitoisuuteen saakka. Kaskisten tapauksessa minimikonsentraation arvioidaan olevan noin 6-8 mg/l. Laskettaessa kemihierretehtaan aiheuttamaa lisäystä BOD-kuormitukseen on oletettu, että BODreduktio on vähintään tasoa % ja lähtevän jäteveden konsentraatioksi tulee noin 10 mg/l. Koska kemihierretehtaan jätevedet ovat haihdutuksesta johtuen erittäin konsentroituneita (lähtöpitoisuus tasoa mg/l), muodostuu näillä reunaehdoilla puhdistustehoksi vähintään hakemuksessa käytetty 99 %. Kokemukset Joutsenon jätevesistä osoittavat myös, että väljästi mitoitettu biologinen puhdistamo pystyy poistamaan noin % kaikesta kemihierretehtaan jäteveden sisältämästä liukoisesta orgaanisesta aineesta (COD Cr ). Laskelmissa käytetty COD-reduktio 85 % on huomattavasti sellutehtaan jätevesiä korkeampi, koska kemihierretehtaan jätevedet sisältävät suhteessa enemmän biologisen puhdistuksen aikana hajoavia orgaanisia yhdisteitä. Hakemuksessa käytetty laskentatapa perustuu biologisen puhdistamon ohjauksessa käytettyyn tapaan annostella ravinteita orgaanisen kuorman suhteessa ja samalla vakioida ilmastusaltaan jälkeiset ravinnepitoisuudet tiettyyn laitoskohtaiseen tavoitetasoon. Tällöin pystytään varmistamaan biologisen toiminnan kannalta oikeat ravinnesuhteet (BOD:N:P) ja minimoimaan poistuvan jäteveden ravinnepitoisuus. Koska kemihierretehtaan jätevedet ovat ravinneköyhiä, puhdistamolta poistuvan jäteveden ravinnepitoisuus ei hankkeen johdosta kasva. Arvio kemihierretehtaan aiheuttamasta päästölisäyksestä saadaan tällöin kertomalla jäteveden nykyinen keskimääräinen ravinnepitoisuus kemihierretehtaan jätevesimäärällä. Kemihierretehtaan meluselvitys on tehty syksyllä 2003, jolloin mallinnuksessa ei ollut käytettävissä tietoja sellutehtaan melupäästöistä. Oy Metsä-Botnia Ab on myöhemmin teettänyt sellutehtaasta melulaskelman, jossa on arvioitu sellutehtaan ja kemihierretehtaan yhteisvaikutusta ympäristön melutasoihin. Sellutehtaan melumallinnuksen mukaan kemihierretehtaalla ei ole suurta vaikutusta ympäristön melutasoihin. Tehtaan vaikutuksesta integraatin meluvyöhykkeet laajenevat tehdasalueen eteläosissa hieman nykyisestä, mutta jää-

50 50 vät edelleen pääosin tehdasalueen rajojen sisäpuolelle. 45 db:n keskiäänivyöhykkeen sisään ei jää yhtään asuinrakennusta. Ympäristökeskuksen esittämä 6 kk:n aikaraja ilmaan johdettavien päästöjen mittaustietojen, meluselvityksen tulosten sekä päästöjen tarkkailusuunnitelman toimittamiselle on tarpeettoman kireä. Toiminnan vakiintuminen ja laitteistojen täysimittainen käyttöönotto saattaa kestää useita kuukausia, eikä luotettavien päästömittausten suorittaminen ole mahdollista ennen normaalin toimintatilan saavuttamista. Melumittausten osalta myös sääolosuhteet asettavat rajoitteita. Tarkistusmittauksista saadaan luotettavimmat tulokset keväällä tai syksyllä. Kemihierretehtaan ympäristövaikutukset ovat laitteille asetettujen takuuarvojen sekä suoritetun melumallinnuksen perusteella erittäin pienet, eivätkä siten aseta erityisiä paineita hakijan esittämän aikataulun ( mennessä) kiristämiselle. Laitoksen käyttötarkkailua ja päästöjen tarkkailua suoritetaan suunnitelman mukaisesti sen käynnistymisestä lähtien. Lopullisen tarkkailusuunnitelman toimittaminen kireämmässä aikataulussa ei ole tarkkailun suorittamisen kannalta olennaista. Varaamalla kohtuullisesti aikaa suunnitelman esittämiselle varmistetaan, että tarkkailu on toimiva, ja laitoksen käynnistysvaiheessa esille tulleet asiat voidaan ottaa huomioon suunnitelmassa. Laitokselta lähtevien jäähdytysvesien virtaamaa, ph:ta, johtokykyä ja lämpötilaa tarkkaillaan jatkuvin on-line -mittauksin. Koska jäähdytysvesiin ei pääse kiintoainetta tai orgaanista happea kuluttavaa ainetta, on tarkkailu vähintäänkin riittävä. M-real Oyj ja Oy Metsä-Botnia Ab ovat selvittäneet Kaskisten integraatista johdettujen jäähdytysvesien leviämistä ja vaikutuksia lähialueen veden lämpötilaan ja laatuun. Selvityksessä suoritettiin kattava lämpötilakartoitus jäähdytysvesien purkualueella Bernas sundissa sekä mallinnettiin vesien aiheuttamia lämpövaikutuksia laskennallisesti. Mittausten ja mallinnuksen tulosten perusteella on arvioitu asiantuntijatyönä lämpenemisen aiheuttamat ekologiset vaikutukset. Jäähdytysvesien johtaminen heikentää alueen jäätilannetta ja aiheuttaa sumun muodostusta. Jäähdytysvesien johtamisen vaikutukset rajoittunevat pääosin Bernas sundin alueelle eikä niillä ole laajemmin vaikutusta merialueen jäätilanteeseen. Hakija ei pidä perusteltuna laajentaa Kaskisten edustan merialueen tarkkailua. Tehdasalueella muodostuvat hulevedet johdetaan mereen yhdessä jäähdytysvesien kanssa, joten niiden erillisseuranta ei ole käytännössä mahdollista. Hulevesien mukana kulkeutuu mereen pääasiassa pölyä, hiekkaa, lehtiä sekä kasvin- ja puunkappaleita. Hulevesien ja lika-aineiden määrä on suoraan riippuvainen sademääristä. Teollisesta toiminnasta peräisin olevien aineiden, kuten öljyn tai kemikaalien pääsy hulevesiin estetään keskitetyllä ja asianmukaisesti suoja-

51 51 tulla kemikaalien purkupaikalla ja kuljetusreittien suunnittelulla. Hakija ei näe tarpeelliseksi tai edes mahdolliseksi tarkkailla erikseen hulevesien laatua ja määrää. Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnossa vaaditun jäähdytysvesien ympäristövaikutusten ja kalataloudellisten vaikutusten tarkkailun tehostamisen osalta hakija on viitannut Länsi- Suomen ympäristökeskukselle antamaansa vastineeseen. Selvitysten mukaan jäähdytysvesien johtamisella ei ole sellaisia kalataloudellisia vaikutuksia, joiden perusteella olisi tarpeellista kohdistaa kalataloudellista seurantaa myös jäähdytysvesien vaikutusalueelle. Ilmaan johdettavien päästöjen vaikutustarkkailua koskevan vaatimuksen osalta hakija on viitannut Närpiön terveyskeskuksen ympäristöosastolle antamaansa vastineeseen. Närpiön terveyskeskus kuntayhtymän lausunnon johdosta hakija on esittänyt, että jätevedenpuhdistamo on väljästi mitoitettu ja sisältää m 3 :n varoaltaan. Kemihierretehtaan käyttöön rakennetaan oma m 3 :n varoallas, jonka tilavuus riittää noin 1,5 vuorokauden prosessijätevesille. Laitoksella on käyntiinajon aikaisten jätevesipäästöjen vaihtelun varalta varakapasiteettia, eikä kuormitusmuutosten odoteta aiheuttavan haittaa puhdistamon toiminnalle. Jäähdytysvesien tarkkailun osalta hakija on viitannut Länsi-Suomen ympäristökeskukselle antamaansa vastineeseen. Hakijan osallistuminen Suupohjan alueen ilmanlaadun seurantaan sisältyy jo hakemukseen. Vaatimukset ilmaan johdettavien päästöjen jatkuvasta mittaamisesta ovat kohtuuttomia ja poikkeavat yleisestä käytännöstä. Nestekaasun poltosta aiheutuvat typen oksidien ja hiilidioksidin päästöt ovat vähäisiä. Ne voidaan laskea polttoaineen ominaispäästökertoimien avulla. Massan kuivauksessa ja jauhimilla syntyvät hiukkaspäästöt ovat vähäisiä eikä jatkuviin mittauksiin ole tarvetta. Esim. energian tuotannossa jatkuvia mittauksia vaaditaan uusimpien säädösten mukaan vasta yli 100 MW:n voimalaitoksilta. Meluselvitystä koskevan vaatimuksen osalta hakija on viitannut Länsi-Suomen ympäristökeskukselle antamaansa vastineeseen. AA:n, DD:n, EE:n, HH:n ja Pjelax samfällighet ja Pjelax delägarlag för vattenområden/fiskelagin muistutuksissa esitetyn tontin arvon alentumista tai kalastukselle aiheutuvia haittoja koskevan korvausvaatimusten osalta hakija on todennut, että kemihierretehtaan aiheuttaman jätevesi- ja jäähdytysvesipäästön vesistövaikutukset ovat erittäin pienet. Jätevesien johtamisesta ei aiheudu uutta korvattavaa haittaa tai vahinkoa vesistön virkistyskäytölle tai kalastukselle. Kaskisten tehdasintegraatin jätevesien johtamisesta aiheutuvat haittakorvaukset ja kompensaatiot on ratkaistu Oy Metsä-Botnia Ab:n luvassa. Kemihierretehtaan jätevesien johtamiseen liittyviä korvausky-

52 52 symyksiä ei tarvitse eikä pidä käsitellä tämän hakemuksen yhteydessä. BB:n ja CC:n muistutuksessaan vaatima uusin tekniikka on rinnastettavissa Euroopan laajuisesti määriteltyyn parhaaseen käyttökelpoisen tekniikkaan, jota käytetään kemihierretehtaalla. Laitoksen aiheuttama ympäristökuormitus on minimoitu mm. tehokkaalla energian talteenotolla ja hyödyntämisellä, lähes suljetulla vesikiertojärjestelmällä sekä edistyksellisellä kemikaalien talteenottojärjestelmällä. II:n muistutuksessa esittämät tehdastonttiin ja alueen kaavoitustilanteeseen liittyvät vaatimukset ovat aiheettomia. Kemihierretehdas sijoitetaan voimassa olevan asemakaavan mukaisesti M-real Oyj:n omistamille tonteille eikä kaavoitustilanteeseen tai tonttien omistussuhteisiin kaivata siten muutoksia. Tehdastontin ulkopuolisen alueen kaavoitus- tai maanomistusasioita ei tule käsitellä ympäristöluvan yhteydessä. Muistutuksessa esitetyt tieoikeuksiin ja tien rakentamiseen liittyvät vaatimukset eivät kuulu ympäristölupakäsittelyyn ja ovat siten aiheettomia. Muistutuksessa esitetyt väitteet melutasoista ovat virheellisiä. Kemihierretehtaasta laaditun melumallinnuksen mukaan sen toiminnasta ei aiheudu ympäristömelulle asetettujen ohjearvojen ylityksiä tehdasalueen ulkopuolella. FF:n ja GG:n muistutuksessa vaaditun päästöjen lisääntymisestä vaadittujen korvausten osalta hakijat ovat viitanneet hakemuksessa esitettyihin laskelmiin ja arvioihin. Päästölisäykset veteen ja ilmaan ovat vähäisiä eikä niillä arvioida olevan merkittävää vaikutusta alueen ilmanlaatuun tai Kaskisten edustan merialueeseen. Kemihierretehdas toimii osana Kaskisten tehdasintegraattia ja sen aiheuttamat päästöt ilmaan ja veteen sisältyvät pääosin muistutuksen mukaisesti Oy Metsä-Botnia Ab:n ympäristölupiin. MERKINTÄ Asiaa käsiteltäessä on käytetty myös Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten sellutehtaan ympäristölupavirastossa vireille tulleen ympäristölupahakemuksen dnro LSY-2004-Y-213 asiakirjoja.

53 53 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Luparatkaisu Lupamääräykset M-real Oyj:n valkaistua kemihierrettä valmistavan tuotantolaitoksen prosessijätevedet käsitellään Oy Metsä-Botnia Ab:n biologisella puhdistamolla. M-real Oyj:n toiminnasta syntyvien jätevesien johtamisesta mahdollisesti aiheutuvat vahingot ja niiden korvaaminen käsitellään edellä MERKINTÄ kohdassa mainitun Oy Metsä-Botnia Ab:n ympäristölupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myöntää ympäristöluvan M-real Oyj:n valkaistua kemihierrettä valmistavan tuotantolaitoksen toiminnalle Kaskisten kaupungissa (liite 1). Lupa myönnetään hakemuksen mukaiselle toiminnalle, jossa valmistetaan kemiallisesti esikäsitellystä puuhakkeesta mekaanisesti jauhettua valkaistua BCTMP-massaa (Bleached Chemi-Thermo- Mechanical Pulp) massalinjalla, jonka tuotantokapasiteetti on noin ADt/a ja hetkellinen maksimikapasiteetti ADt/d. Päästöt vesiin 1. Päästöjä aiheuttavien jätevesien muodostuminen on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. 2. Kaikki prosessijätevedet on johdettava Oy Metsä-Botnia Ab:n biologiselle puhdistamolle yhtiön kanssa tehtyä sopimusta noudattaen siten käsiteltyinä, että ne eivät vaikeuta puhdistamon toimintaa tai lietteen hyötykäyttöä. Prosessijätevesien kuormituksen puhdistamolle on oltava mahdollisimman pieni, eikä se saa estää Oy Metsä-Botnia Ab:lle päätöksessä asetettujen päästöraja-arvojen saavuttamista eikä muiden lupamääräysten noudattamista. 3. Normaalista toiminnasta poikkeavat jätevedet on ennen biologiseen puhdistamoon johtamista ohjattava ensisijaisesti luvan saajan omaan varoaltaaseen tai toissijaisesti Oy Metsä-Botnia Ab:n puhdistamon varoaltaaseen yhtiön suostumuksella ja käsiteltävä siten, että ne eivät vaikeuta puhdistamon toimintaa tai lietteen hyötykäyttöä. 4. Luvan saajan on varustettava prosessijätevesien johtamisjärjestelmät mittalaitteilla jätevesikuormituksen mittaamiseksi ja oltava selvillä Oy Metsä-Botnia Ab:n biologiselle puhdistamolle johdettavan jäteveden määrästä ja laadusta ottaen huomioon biologisen puhdistamon toimintaa ja tarkkailua koskevien päätösten määräykset sekä tämän päätöksen määräykset. Laskettaessa prosessijätevesien

54 54 kuormitusta puhdistamolle otetaan huomioon myös häiriö- ja poikkeustilanteissa johdetut jätevedet. 5. Laitoksen likaantumattomat jäähdytys- ja tiivistysvedet sekä laitoksen piha-alueen valumavedet saa johtaa käsittelemättömänä jäähdytysvesiviemärin kautta mereen. 6. Luvan saajan on oltava selvillä mereen jäähdytysvesiviemärin kautta johdettavan veden määrästä ja laadusta tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti. 7. Luvan saajan on meren ollessa jäässä merkittävä jäähdytysvesiviemärin purkupaikan ympäristön heikon jään alue niin, että siitä ei aiheudu vaaraa jäällä liikkujille. 8. Luvan saajan on huolehdittava piha-alueen puhtaudesta sekä viemäriverkoston ja öljynerotinten toiminnasta niin, ettei tehdasalueelta pääse haitallisia aineita tai jätevesiä maaperään, pohjaveteen tai mereen. Roskien ja lika-aineiden pääsy mereen on estettävä purkupaikalle tehtävällä pintapuomilla tai sitä vastaavalla järjestelyllä. Päästöt ilmaan 9. Kemihierretehtaan päästöt ilmaan on rajoitettava mahdollisimman pieniksi. Laitoksen toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asuin-, loma- ja virkistysalueille hajuhaittaa. 10. Luvan saajan on mitattava laitokselta ilmaan johdettavien typenoksidien ja hiukkasten päästöt laitoksen toiminnan vakiinnuttua, viimeistään Mittaus on toistettava kahden vuoden välein. Suunnitelma mittausten suorittamiseksi on esitettävä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään Melu 11. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu yhdessä teollisuusalueen muun melun kanssa ei saa virkistys-, asunto- eikä lomaasuntoalueilla ulkona ylittää päivällä klo 7-22 melutasoa 55 db eikä yöllä (klo 22-7) melutasoa 50 db keskiäänitasona (L Aeq ) ilmaistuna. Jätteet ja niiden käsittely 12. Laitoksella syntyvien jätteiden määrä on minimoitava. 13. Jätteet on lajiteltava ottaen huomioon eri jakeiden hyötykäyttömahdollisuudet. Jätteet on ensisijaisesti hyödynnettävä aineena ja toissijaisesti energian tuotannossa. Mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, on jätteet sijoitettava sellaiselle kaatopaikalle tai kohteeseen, jolla on ympäristölupa tai sitä vastaava päätös kyseisen jätteen vastanottoon.

55 Laitoksen jätehuolto voidaan toteuttaa Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan jätehuollon yhteydessä noudattaen sen jätehuoltoa koskevien päätösten määräyksiä ja yhtiön kanssa tehtyä sopimusta sekä tämän päätöksen määräyksiä. 15. Kun laitoksen toiminnassa muodostuvaa jätettä, kuten purua, kuorta tai lietettä, poltetaan Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaalla, on noudatettava sellutehdasta koskevien päätösten määräyksiä. 16. Hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi-, puu-, metalli- ja lasijätteet, on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi. Jätteen saa luovuttaa hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi vain laitokselle tai kohteeseen, jolla on kyseisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn oikeuttava ympäristölupa tai sitä vastaava päätös. 17. Ongelmajätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuna ja tiiviillä alustalla asianmukaisesti ja siten, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen tai kohteeseen, jolla on sen käsittelyyn oikeuttava ympäristölupa tai sitä vastaava päätös. Ongelmajätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja. Varastointi 18. Raaka-aineet, kemikaalit, tuotteet, polttoaineet sekä jätteet on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän tai vesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 19. Kemikaalisäiliöiden ja putkistojen sekä kemikaalien lastaus- ja purkauspaikkojen on oltava rakenteiltaan sellaisia, että kemikaalivuodon sattuessa vuoto ei pääse maaperään eikä vesiin. Putkistojen ja täyttö- ja tyhjennyspaikkojen kunto on tarkistettava säännöllisesti ja todetut vauriot korjattava viipymättä. Ulkona olevat kemikaalisäiliöt ja pumppujen imuputket on sijoitettava tiivisrakenteisiin, riittävän suuriin suoja-altaisiin siten, että maaperän pilaantuminen säiliön täytön tai purkamisen tai rikkoontumisen yhteydessä estyy. Sisätiloissa olevat kemikaalisäiliöt on sijoitettava siten, että mahdollinen kemikaalivuoto saadaan kerätyksi talteen. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 20. Jos jokin päästö osoittautuu tarkkailu- tai muussa mittauksessa olennaisesti tavanomaista suuremmaksi tai prosessilaitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi tai ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllisiä aineita tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaista haitallisempia päästöjä, luvan saajan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin päästöjen estämiseksi, vahinkojen torjumi-

56 56 seksi ja syyn selvittämiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Laitteet on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on mahdollista. 21. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta laitosalueella on oltava aina saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. 22. Laitevioista, häiriöistä ja muista tilanteista, jotka aiheuttavat poikkeuksellisen suuria ja haitallisia päästöjä, on ilmoitettava välittömästi Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle, jos kyse on päästöstä mereen, ja Oy Metsä-Botnia Ab:lle. Haitalliset aineet ja riskienhallinta 23. Luvan saajan on tehtävä selvitys haitallisia aineita sisältävien kemikaalien varastoinnista, käytöstä, muodostumisesta prosesseissa ja mahdollisuudesta päästä ympäristöön. Selvityksessä on otettava erityisesti huomioon ympäristösuojeluasetuksen liitteiden 1 ja 2 aineet. Selvitys on esitettävä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle helmikuun 2007 loppuun mennessä. Luvan saajan on ylläpidettävä tietoutta haitallisista aineista ja niiden pitoisuuksista jätevesissä ja otettava käyttöön mahdollisimman haitattomia kemikaaleja. Tiedot sellaisista toiminnassa käytetyistä kemikaaleista, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia puhdistamon toimintaan tai ympäristöön, on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä. Käyttöön otettavista uusista ympäristölle haitallisista kemikaaleista tai sellaisiksi epäiltävistä aineista on ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen niiden käyttöönottoa. 24. Luvan saajan on tehtävä toiminnan ympäristöriskikartoitus ja riskinhallintasuunnitelma ja esitettävä ne Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle mennessä. Riskinhallintasuunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Todetuista riskeistä, toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja riskinhallintasuunnitelman muutoksista on raportoitava edellä mainituille viranomaisille vuosittain helmikuun loppuun mennessä vuosiraportoinnin yhteydessä.

57 Energiatehokkuus Laitoksen toimintaan liittyvää energian ja polttoaineiden kulutusta on seurattava ja toimenpiteitä energian säästämiseksi on kehitettävä M-real Oyj:n KTM:n ja TT:n väliseen energiansäästösopimukseen tekemän liittymisasiakirjan mukaisesti. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Käyttötarkkailu ja päästöjen tarkkailu 26. Luvan saajan on suoritettava käyttötarkkailua ja päästöjen tarkkailua hakemuksen mukaisesti siten kuin tämän päätöksen kohdassa Esitys tarkkailun järjestämiseksi on esitetty, ottaen huomioon jäljempänä esitetyt lupamääräykset. 27. Luvan saajan on toimitettava tarkistetut käyttötarkkailun ja päästöjen tarkkailun suunnitelmat Länsi-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään Tarkistetun suunnitelman on sisällettävä selvitys laitoksen päästöjen tarkkailun tulosten luotettavuudesta, laadun varmennuksesta ja kokonaisepävarmuusrajoista sekä toimenpiteistä, joilla varmistetaan, että ilmoitetuissa epävarmuusrajoissa pysytään. Suunnitelman on sisällettävä ulkopuolisen asiantuntijan arvio päästömittausjärjestelmän toimivuudesta. 28. Kaikki mittaukset, näytteidenotto ja analysointi sekä automaattisten mittausjärjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset sekä jatkuvatoimisten mittauslaitteiden laadun varmennus on suorittava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti Länsi- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 29. Laitoksesta laadittu ympäristömeluselvitys on toiminnan vakiinnuttua päivitettävä vastaamaan toteutunutta tilannetta ja varmistettava maastossa suoritettavin melumittauksin. Selvitys on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle mennessä. Laitoksen ympäristömeluselvitys on tarkistettava, jos toiminnassa tai ympäristön olosuhteissa tapahtuu merkittäviä ympäristömeluun tai sen leviämiseen vaikuttavia muutoksia. 30. Käyttötarkkailun ja päästöjen tarkkailun suunnitelmia voidaan tarkistaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, tarkkailun kattavuutta tai lupamääräysten valvottavuutta.

58 58 Ympäristövaikutusten tarkkailu 31. Luvan saajan on tarkkailtava jäähdytysvesipäästöjen vaikutuksia meren tilaan ja veden laatuun Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Jäähdytysvesien vaikutustarkkailu voidaan toteuttaa tarkistamalla Länsi- Suomen ympäristökeskuksen kirjeellään no 0895Y0199, , hyväksymä Oy Metsä-Botnia Ab:n vesistötarkkailun ohjelma ja Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymä Oy Metsä- Botnia Ab:n kalataloustarkkailuohjelma. Esitykset tarkkailuohjelmien tarkistamiseksi on jätettävä edellä mainituille viranomaisille hyvissä ajoin ennen toiminnan käynnistämistä. 32. Luvan saajan on osallistuttava Suupohjan seudun ilman laadun yhteistarkkailuun Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kirjanpito 33. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta ja luotettavuudesta. Kirjanpidon tulee sisältää muun muassa seuraavat tiedot: tuotanto ja käyntiajat käytetyt raaka- ja apuaineet sekä kemikaalit energian käyttö sekä polttoaineen laatu- ja kulutustiedot veden käyttö- ja kierrätysmäärät Oy Metsä-Botnia Ab:n puhdistamolle johdettujen jätevesien määrä, laatu ja kuormitus jäähdytysvesiviemärin kautta mereen johdetun veden määrä ja laatu sekä lämpöpäästö päästöt ilmaan mahdolliset melumittaukset Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaalle toimitetun haihdutuskonsentraatin määrä ja jätteiden määrä ja laatu toiminnassa muodostuneet, käsitellyt, varastoidut ja hyötykäyttöön sekä kaatopaikalle toimitetut jätteet sijoituskohteineen ongelmajätteet, niiden alkuperä, laatu, määrä ja varastointi sekä edelleen toimittaminen sekä siirtoasiakirjat puhdistinlaitteiden, varoaltaiden, pesureiden ja suodatinten käyttö- ja toimintatiedot ylös- ja alasajot, poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden ajankohdat, kestoajat, niiden aiheuttamat päästöt ja toimenpiteet, joihin niiden johdosta on ryhdytty ympäristöpäästöihin ja energiatehokkuuteen vaikuttaneet investoinnit ja toimenpiteet

59 59 Raportointi 34. Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva käyttötarkkailun ja päästöjen tarkkailun vuosiraportti. Raportin on sisällettävä koko vuotta koskeva yhteenveto edellä lupamääräyksessä 33. määrätyistä tiedoista. 35. Luvan saajan on kunkin kuukauden loppuun mennessä toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kaskisten ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä kuukautta koskeva käyttötarkkailun ja päästöjen tarkkailun kuukausiraportti. Raportin on sisällettävä soveltuvin osin lupamääräyksessä 33. määrätyt tiedot. Raportoinnissa on käytettävä mahdollisuuksien mukaan sähköistä tiedonsiirtoa. 36. Ympäristön kannalta merkityksellisistä ja poikkeuksellisista tapahtumista ja häiriötilanteista on välittömästi ilmoitettava edellä mainituille ympäristönsuojeluviranomaisille. 37. Luvan saajan on vuosittain kesäkuun loppuun mennessä toimitettava yhteisesti Oy Metsä-Botnia Ab:n kanssa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskevat vesistö- ja kalataloustarkkailun vuosiraportit. Kalatalousmaksu Ilmanlaadun yhteistarkkailun tulokset on toimitettava yhteisesti Oy Metsä-Botnia Ab:n kanssa vuosiyhteenvedon valmistuttua Länsi- Suomen ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 38. Luvan saajan on maksettava Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä 300 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalataloudellisten haittojen estämiseksi jäähdytysvesien vaikutusalueella. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen yleiset perustelut Toiminta voidaan lupahakemuksen mukaisesti toteuttaa siten, että toiminnassa noudatetaan ympäristösuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten säännöksiä. Lupaharkinnassa on otettu huomioon toiminnan ja Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan toimintojen aiheuttama yhteisvaikutus. Toiminnalle on asetettu päästöjä ehkäisevät ja rajoittavat lupamääräykset, joiden asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet se-

60 60 kä ympäristönsuojelulain määräykset. Päätöksessä on otettu huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa säädetään. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset luvan myöntämisedellytykset täyttyvät. Toiminnasta ei aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista. Ilmaan johdettavien päästöjen vaikutus on paikallinen. Vaikutusalueen ilman rikkidioksidin, typenoksidien ja hiukkasten pitoisuuksien ei arvioida ylittävän valtioneuvoston päätöksen (480/1996) ohjearvoja eikä valtioneuvoston asetuksen (711/2001) raja-arvoja, vaikka hanke ja siitä aiheutuvat välilliset muutokset Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan toimintaan lisäävät päästöjä ilmaan jonkin verran. Laitokselta mereen johdettavat jäähdytysvedet lisäävät lämpöpäästöjä merialueelle. Tehdyn selvityksen mukaan lämpöpäästöjen vaikutusalue rajoittuu Bernas sundin alueelle. Niiden vaikutus ulottuu kuitenkin myös lähialueelle. Lämpöpäästöistä aiheutuu kalataloudellista haittaa, jonka kompensoimiseksi luvansaaja on määrätty maksamaan kalatalousmaksua. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristövahinkojen korvaamisesta annetussa laissa tarkoitettua korvattavaa vahinkoa. Toiminnasta aiheutuu melua, mutta melutaso ei kuitenkaan lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylitä valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) määriteltyjä ohjearvoja. Toiminnasta ei aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta ottaen huomioon, että alue on ollut teollisuuskäytössä jo pitkään. Laitos ei sijaitse tärkeällä tai muulla pohjaveden hankintaan soveltuvalla alueella tai sellaisen välittömässä läheisyydessä. Toiminnasta ei aiheudu pohjaveden tai maaperän pilaantumista tai sen vaaraa. Toiminnasta ei aiheudu erityisten luonnonolosuhteiden huononemista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista. Laitos sijaitsee asemakaavassa teollisuusalueeksi (T) varatulla alueella ja sen toiminta on kaavan ja kaavamääräysten mukaista. Onnettomuuksien ehkäiseminen ja niihin varautuminen on toteutettu käyttämällä päästöjä estäviä teknisiä laitteita ja rakenteita ja ohjeistamalla ja vastuuttamalla toiminta riittävästi. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annetut lupamääräykset perustuvat parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön vaatimuksiin. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 43 ja ympäristönsuojeluasetuksen 19.

61 61 Prosessijätevesiä koskevat lupamääräykset ja jäähdytysvesien johtamista koskevat lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 4 :n mukaiseen periaatteeseen ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan suorittamisesta siten, että haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai rajoitetaan mahdollisimman vähäisiksi ja ympäristönsuojelulain 5 :n mukaiseen periaatteeseen toiminnanharjoittajan velvollisuudesta olla riittävästi selvillä toiminnan päästöistä ja ympäristövaikutuksista. Jätevesien käsittelyä koskevat lupamääräykset 2. ja 3. ovat tarpeen Oy Metsä-Botnia Ab:n puhdistamon häiriöttömän toiminnan turvaamiseksi. Puhdistamon kapasiteetti on riittävä kemihierretehtaan jätevesien käsittelemiseksi. Lupamääräys 7. on tarpeen heikosta jäästä aiheutuvan onnettomuusriskin torjumiseksi ympäristönsuojelulain 4 :n mukaisen varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteen mukaisesti. Lupamääräys 8. perustuu ympäristönsuojelulain 7 :n mukaiseen maaperän, 8 :n mukaiseen pohjaveden ja 9 :n mukaiseen meren pilaamiskieltoon. Ilmaan johdettavia päästöjä koskevat lupamääräykset 9. ja 10. perustuvat ympäristönsuojelulain 4 :n mukaiseen periaatteeseen ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan toteuttamisesta siten, että haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai rajoitetaan mahdollisimman vähäisiksi ja ympäristönsuojelulain 5 :n mukaiseen toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuteen. Lupamääräys 11. on annettu sen varmistamiseksi, että valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) annettuja melutason ohjearvoja ei ylitetä. Lupamääräys 12. perustuu jätelain 4 :n mukaiseen yleiseen huolehtimisvelvollisuuteen jätteen määrän vähentämiseksi. Lupamääräykset 13. ja 16. perustuvat jätelain 6 :ään, jonka mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Lupamääräys 16. perustuu lisäksi jätelain 15 :ään ja ympäristönsuojelulain 28 :ään, joiden mukaan jätteiden asianmukainen käsittely tai hyödyntäminen edellyttää käsittelyä laitoksessa tai kohteessa, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen käsittely on hyväksytty. Lupamääräykset 14. ja 15. on annettu, koska toiminnasta syntyvät jätteet voidaan käsitellä ja hyödyntää samalla teollisuusalueella Oy Metsä-Botnia Ab:n toiminnassa. Lupamääräys 17. perustuu valtioneuvoston päätökseen ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) ja jäteasetuksen 5 ja 6 :iin sekä jäte-

62 62 lain 6 :ään, joiden mukaan ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Lupamääräys 18. perustuu ympäristönsuojelulain 45 :ään, jätelain 6 :ään ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ään. Lupamääräys 19. perustuu ympäristönsuojelulain 7 :n mukaiseen maaperän, 8 :n mukaiseen pohjaveden ja 9 :n mukaiseen meren pilaamiskieltoon. Määräys estää vahinkojen syntymistä ja on tarpeen ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen huomioon ottamiseksi toiminnassa. Häiriö- ja poikkeustilanteita koskevat lupamääräykset on annettu vesiin ja ilmaan joutuvien päästöjen minimoimiseksi ja näistä aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. Häiriötilanteista tiedottamista koskeva lupamääräys 22. on lisäksi tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. Haitallisia aineita ja riskinhallintaa koskevat lupamääräykset 23. ja 24. ovat tarpeen kemikaalien ja polttoaineiden käyttöön, käsittelyyn ja varastointiin liittyvän ympäristöpäästön ja onnettomuuden vaaran vuoksi. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristöriskeistä. Lupamääräykset on annettu, jotta varmistetaan ympäristön kannalta parhaan käytännön huomioon ottaminen toiminnassa. Lupamääräys 25. on tarpeen toiminnan energiatehokkuuden varmistamiseksi. Laitoksen päästöihin liittyvää käyttötarkkailua ja päästöjen tarkkailua koskevat lupamääräykset ovat tarpeen mm. päästöjä koskevien määräysten valvonnan toteuttamiseksi. Laitoksen käyttötarkkailua ja päästöjä koskevat yksityiskohtaiset tarkkailusuunnitelmat on tarpeen ja mahdollista tarkentaa toiminnan käynnistyttyä. Melun kertaluontoiselle mittaamiselle toiminnan alettua on varattava riittävästi aikaa. Lupamääräykset 31. ja 32. perustuvat ympäristönsuojelulain 5 :n mukaiseen toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuteen toiminnan ympäristövaikutuksista. Sekä laitoksen jäähdytysvesipäästöjen että ilmaan johdettavien päästöjen vaikutuksia on tarkoituksenmukaista tarkkailla yhteistarkkailuna vaikutusaluetta kuormittavien muiden toiminnanharjoittajien kanssa, koska laitoksen päästöjen vaikutuksia ei pystytä erottelemaan muiden laitosten päästöjen vaikutuksista. Yhteistarkkailussa tarkkailun kustannukset saadaan samalla minimoitua. Jäähdytysvesipäästön lisääntymisen vuoksi vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmat on tarpeen tarkistaa.

63 63 Kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset on annettu valvonnan toteuttamiseksi. Määräykset varmistavat luvan saajan ja valvojien yhteydenpidon ja raportoinnin toteutumisen. Määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 5, 46 ja 108 :iin, jätteitä koskevan kirjanpidon ja raportoinnin osalta myös jätelain 51 ja 52 :iin. Jäähdytysvesien johtaminen mereen nostaa meriveden lämpötilaa tehdyn selvityksen mukaan noin 20 ha:n alueella. Vaikutukset ulottuvat myös tätä laajemmalle alueelle. Siitä aiheutuu kalataloudellista haittaa, jonka poistamiseksi luvansaaja on lupamääräyksessä 38. määrätty maksamaan kalatalousmaksua. Maksu perustuu ympäristönsuojelulain 44 :ään. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Närpiön terveyskeskus kuntayhtymän ympäristöosaston ja Kristiinankaupungin ja Karijoen terveyskeskus kuntayhtymän ympäristöosaston vaatimus hakemusasiakirjojen kääntämisestä ruotsinkielelle on otettu huomioon ja asia on kuulutettu uudestaan, vaikka kemihierretehtaan välittömien päästöjen vaikutus rajoittuu vain Kaskisten kaupunkiin. Ilmaan johdettavien päästöjen jatkuva mittaaminen ei ole tarpeen, koska päästöt ovat suhteellisen pieniä ja osa päästöistä saadaan määritettyä laskennallisesti. Jäähdytysvesien johtaminen mereen aiheuttaa kalataloudellista haittaa. Ympäristönsuojelulain 4 :n 1 momentin 1) kohdan mukaan ympäristövaikutukset on ehkäistävä ennakolta. Kalataloudellinen haitta on estettävissä toimenpitein, jotka voidaan tehdä kalatalousmaksulla. Kalatalousmaksun määräämistä ei voida siirtää, vaan se on ratkaistava ympäristöluvassa. Kalatalousmaksua voidaan tarvittaessa tarkistaa. Luvan saajan toiminnasta tulevat jätevedet ja niiden mereen johtamisesta mahdollisesti aiheutuvat vahingot käsitellään sellutehtaan ympäristöluvassa, koska jätevedet käsitellään sellutehtaan puhdistamolla. Muita ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavia vahinkoja ei toiminnasta katsota aiheutuvan. II:n rasitetiehen liittyviä vaatimuksia ei ole käsitelty tähän asiaan kuulumattomina. Muilta osin lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon luparatkaisussa ja lupamääräyksissä sekä niiden perusteluissa esitetyllä tavalla.

64 64 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tehdyistä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuista, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteiden soveltamisesta toiminnassa ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 8-12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Luvan saaja voi aloittaa toiminnan lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, mikäli asettaa Länsi- Suomen ympäristökeskukselle euron suuruisen omavelkaisen pankkitakuun vakuudeksi ympäristön saattamiseksi ennalleen mahdollisen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Luvan saajan on ilmoitettava tämän päätöksen mukaisen toiminnan alkamisesta Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan alkamista.

65 65 Perustelut Toiminta sijaitsee teollisuusalueeksi kaavoitetulla alueella, joka on pitkään ollut teollisuuskäytössä. Toiminta ei lisää päästöjä merkittävästi eikä toiminnasta tätä päätöstä noudattaen ennalta arvioiden aiheudu aiemmin annettujen teollisuusaluetta koskevien päätösten päästöjä koskevien raja-arvojen ylittymistä. Päätöksen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toimeenpanon kieltämisestä aiheutuisi luvan saajalle huomattavaa taloudellista vahinkoa. Vakuuden suuruutta määrättäessä on otettu huomioon toiminnan ympäristövaikutukset. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 42-46, 55-56, 68, 69, 90, 101 ja 108. Ympäristönsuojeluasetus 2, 18,19, 30 ja 37. Jätelaki 3, 4, 6, 15, 51 ja 52. Jäteasetus 3, 3 a, 5, 6, 7 ja 8. Vesilaki 2 luvun 22. Laki eräistä naapuruussuhteista 17. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992). Valtioneuvoston päätös ilman laadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Valtioneuvoston asetus ilman laadusta (711/2001). Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001). Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelu Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksu perustuu ympäristönsuojelulain 105 :ään ja määräytyy ympäristöministeriön asetuksen (1416/2001) 2 :n ja asetuksen liitteen kohdan "I Päätökset", alakohdan "Metsäteollisuus, sellutehdas" mukaisesti.

66 66 MUUTOKSENAHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusaika päättyy Aino Turpeinen Lea Siivola Hannu Kokko Seppo Aspelund LIITTEET Liite 1. Kartta ympäristölupaan kuuluvasta toiminnasta Liite 2. Valitusosoitus Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Aino Turpeinen ja ympäristöneuvokset Lea Siivola, Hannu Kokko ja Seppo Aspelund (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Lea Siivola. LSii/sn

67 Liite 1