YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 35/2008/1 Dnro LSY 2008 Y 36 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 35/2008/1 Dnro LSY 2008 Y 36 Annettu julkipanon jälkeen ASIA M real Oyj:n hakemus koskien Kaskisten kemihierretehtaan ympäristöluvan nro 76/2004/1 ( ) muuttamista tehtaan yhteyteen rakennettavan prosessivesien haihdutuskonsentraatin talteenottolaitoksen vuoksi, Kaskinen Hakemus sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun hakemuksen päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA M real Oyj PL Metsä LAITOS Alrec Boiler Oy c/o M real Oyj Kaskinen BCTMP Kaskinen TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Alrec Boiler Oy:n haihdutuskonsentraatin talteenottolaitos (Alreclaitos) tulee sijaitsemaan Kaskisten kaupungissa toimivan M real Oyj:n kemihierretehtaan osana. Alrec laitos sijoittuu M real Oyj:n omistamalle tontille, jonka kiinteistörekisteritunnus on ja pinta ala m 2. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille ympäristölupavirastoon LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdat 1 a) ja 3 b) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 1 a)

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUS TILANNE Toimintaan liittyvät seuraavat ympäristönsuojelulainsäädännön mukaiset luvat ja toimintaa koskevista ilmoituksista tai suunnitelmista annetut päätökset: Ympäristölupa M real Oyj:n Kaskisten kemihierretehtaan toiminnalle (Länsi Suomen ympäristölupavirasto nro 76/2004/1, ) Ympäristölupa Oy Metsä Botnia Ab:n Kaskisten sellutehtaan toiminnalle (Länsi Suomen ympäristölupavirasto nro 23/2007/1, ). Päätöksestä on valitettu. M real Oyj:n Kaskisten kemihierretehtaan tarkkailusuunnitelmien tarkistaminen (Länsi Suomen ympäristökeskus dnro LSU 2004 Y 255, ) M real Oyj:llä on ympäristöluvan lisäksi toimintaan liittyviä Turvatekniikan keskuksen myöntämiä lupia ja Energiamarkkinaviraston myöntämä kasvihuonekaasujen päästölupa. M real Oyj:llä voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus nro Alueen kaavoitustilanne Ympäristöministeriön vahvistamassa Vaasan rannikkoseudun seutukaavassa Kaskisten tehdasalue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A) ja taajamatoimintojen reservialueeksi (Ar). Tehdasalueen itäpuoli on satama aluetta (LV). Kaskisten kaupungin hyväksymässä yleiskaavassa tehdasalueen kiinteistöt on merkitty teollisuus ja varastoalueeksi (T) tai kaatopaikka alueeksi (EK). Tehdasalueen länsipuolella sijaitsevan Kotilammen ympäristö on merkitty lähivirkistysalueeksi ja tehdasalueen itäpuoli vesiliikenteen alueeksi (LV). Tehdasalueen eteläpuoliset alueet on merkitty pääasiassa retkeily ja ulkoilualueiksi (VR). Länsi Suomen ympäristökeskuksen vahvistamassa asemakaavassa kemihierretehtaan ja Alrec laitoksen sijoituspaikka Kaskisten tehdasalueella on merkitty teollisuus ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Tehtaan länsipuolella olevan Kotilammen ympäristö on lähivirkistysaluetta (VL) ja puistoaluetta (P). Tehtaan eteläpuolella olevan jätevedenpuhdistamon alue on merkitty kaatopaikkaja allasalueeksi (EK). Tehtaan itäpuoli on satama aluetta (LS). LAITOKSEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Laitos sijoittuu välittömästi kemihierretehtaan (BCTMP tehdas) eteläpuolelle, nykyisen prosessivesihaihduttamon viereen. Kemihierretehdas koostuu seuraavista prosesseista ja päälaitteista: hakkeen varastointi, hakkeen imeytys, mekaaninen jauhatus, peroksidivalkai

3 3 su (2 vaihetta), kuidun pesu, kuivaus ja paalaus. Kemihierretehtaan prosessissa käytetty vesi haihdutetaan tätä tarkoitusta varten rakennetulla haihduttamolla 45 p %:n kuiva ainepitoisuuteen. Haihdutuksesta tuleva konsentraatti poltetaan samassa tehdasintegraatissa sijaitsevan Oy Metsä Botnia Ab:n Kaskisten sellutehtaan soodakattilassa yhdessä sulfaattisellun valmistuksessa syntyvän mustalipeän kanssa. Osa näin talteen otetuista alkalikemikaaleista käytetään uudelleen syöttämällä kemihierteen valmistukseen hapetettua viher ja valkolipeää. Samalla tehdasalueella sijaitseva Oy Metsä Botnia Ab:n Kaskisten sellutehdas koostuu kuorimosta, keittämöstä, valkaisimosta, kuivaamosta ja kemikaalien talteenottolinjasta (soodakattila, meesauuni, kaustisointi). Lisäksi sellutehtaan yhteydessä toimii voimalaitos, jossa on leijupetikattila kuoren ja lietteiden polttoa varten. Tehdasalueen pohjoisosassa sijaitsee puun varastointikenttä ja eteläosassa jätevedenpuhdistamo. Puun vastaanottotoiminnot hoitaa Mittaportti Oy. Kemihierre ja sellutehdastoimintojen lisäksi tehdasalueella toimivat Polargas Oy:n omistamat happi ja otsonilaitokset. Kaskisten tehdasaluetta ympäröivät maa alueet ovat valtaosin joko Kaskisten kaupungin, M real Oyj:n tai Metsä Botnia Oy:n omistuksessa. Yksityisomistuksessa on vain muutama rantatila tehdasalueen kaakkoispuolella. Tehdasalueen rajanaapurina tai välittömässä läheisyydessä ei sijaitse kouluja, päiväkoteja, sairaalaa tai vastaavia herkkiä häiriintyviä kohteita. YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU Ilmanlaatu Laitoksen sijaintipaikkaan, maisemaan, pohjaveteen ja maaperään, kasvillisuuteen, eläimistöön, rakennettuun ympäristöön tai kaavoitukseen liittyen ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia Kaskisten kemihierretehtaan nykyisessä ympäristölupapäätöksessä esitettyihin tietoihin nähden. Päästölähteet ja ilmanlaatu Suupohjan rannikkoseudun (Kristiinankaupunki, Kaskinen ja Närpiö) merkittävimmät päästölähteet ovat PVO Lämpövoima Oy:n voimalaitos Kristiinankaupungissa ja Oy Metsä Botnia Ab:n tehdas Kaskisissa. Muita ilmanlaadun tarkkailuun osallistuvia laitoksia ovat muun muassa Fortum Energia Oy ja Fortum Lämpö Oy:n Selkämeren sairaalan lämpökeskus. Lisäksi liikenteen ja kasvihuoneviljelyn typenoksidi ja pölypäästöt sekä kasvihuoneviljelyn rikkidioksidipäästöt voivat paikallisesti olla korkeita. Pienempien pistelähteiden vaikutukset kohdistuvat rajoitetulle alueelle päästölähteiden lähiympäristöön. Ilmanlaatu Suupohjan rannikkoseudulla on pysynyt viime vuosina varsin hyvänä. Vuoden 2006 ilmanlaatuindeksin mukaan ilmanlaatu

4 4 alueella oli hyvää 80 %, tyydyttävää 14 %, välttävää 3 % ja huonoa 3 % ajasta. Huonot ja välttävät arvot ovat aiheutuneet haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksista ja tyydyttävät arvot katupölyn aiheuttamasta hiukkaspitoisuuden noususta. Ilman rikkidioksidi ja typpidioksidipitoisuudet sekä kokonaisleijuman pitkäaikaiskeskiarvot ovat matalia. Esimerkiksi rikkidioksidin vuosikeskiarvo Kaskisten mittausasemalla vuonna 2006 oli 1 µg/m 3 (rajaarvo 20 µg/m 3 ). Myös tunti ja vuorokausikeskiarvo olivat vuonna 2006 huomattavasti annettujen raja ja ohjearvojen alapuolella. Tuulianalyysin mukaan rikkidioksidipitoisuudet olivat Kaskisissa korkeimmillaan silloin, kun tuuli puhalsi etelästä. Tämä viittaa Kaskisten sellutehtaan vaikutukseen. Kaskisissa mitataan pelkistyneitä rikkiyhdisteitä (TRS). TRSyhdisteitä syntyy Oy Metsä Botnia Ab:n sellutehtaalla. Vuonna 2006 pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuden ohjearvo (10 µg/m 3 ) ylittyi neljänä kuukautena, ollen suurimmillaan huhtikuussa 15,9 µg/m 3. Typenoksidipitoisuuksien mittaukset lopetettiin toukokuussa 2005 mittausteknisten ongelmien vuoksi. Vuonna 2005 tammitoukokuussa typpidioksidin korkein tuntiarvo 54,1 µg/m 3 (36 % ohjearvosta) mitattiin Kristiinankaupungissa. Korkein vuorokausiohjearvoon 70 µg/m 3 verrattava pitoisuus oli 19,1 µg/m 3 (27 % ohjearvosta). Muutoin arvot olivat alle 15 µg/m 3. Typenoksidien yhteenlaskettua vuosikeskiarvoa ei vuonna 2005 laskettu, mutta mitattujen neljän kuukauden osalta kasvillisuus ja ekosysteemivaikutusten ehkäisemiseksi annettu raja arvo 30 µg/m 3 alittui selvästi. Pienhiukkasten (PM 10 ) määrä on ollut Suupohjan alueella tasaisen alhaisella tasolla viime vuodet. Vuonna 2006 pienhiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvo oli 12,9 µg/m 3 eli selvästi alle raja arvon (40 µg/m 3 ). Pienhiukkasten vuorokausikeskiarvo oli korkeimmillaan huhtikuussa 70,9 µg/m 3. Raja arvo (50 µg/m 3 ) ylittyi myös toukokuussa. Ylitykset johtuivat todennäköisesti siitepölystä ja katujen puhdistuksessa muodostuvasta hiekkapölystä. Bioindikaattoriseuranta Ensimmäinen bioindikaattorikartoitus on tehty Kristiinankaupungin alueella vuosina ja Kaskisissa vuosina Sittemmin seuranta on tehty koko Suupohjan alueella vuosina , , 1993, 2000 ja Vuosina tehdyn bioindikaattoriselvityksen (Suupohjan alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus , raporttiluonnos ) johtopäätöksissä todetaan, että Suupohjan seudulla ilman epäpuhtauksista johtuva kuormitus on pääosin peräisin Kaskisten ja Kristiinankaupungin teollisuudesta sekä Närpiön kasvihuoneiden lämpökeskuksista. Liikenteen aiheuttama kuormitus on Suupohjan seudulla teollisuuteen verrattuna melko pientä. Vuodesta 1995 lähtien ei ilman epäpuhtauksien päästötasoissa Suupohjan alueella ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.

5 Maaperä ja pohjavesi Liikenne ja melu 5 Vuoden 2000 tulosten perusteella ilman epäpuhtauksista johtuva kuormitus ei ylitä herkkienkään jäkälien esiintymisen kannalta kriittistä rajaa. Vaikka jäkälälajisto on taantunut vuodesta 2000, ei kriittinen raja ole ylittynyt myöskään vuosien tulosten perusteella. Sekä IAP indeksin että havaintoalakohtaisen lajilukumäärän perusteella suurin osa havaintoaloista oli lajistoltaan korkeintaan lievästi köyhtyneitä, ja lajilukumäärän perusteella suurin osa havaintoaloista vastasi ilman epäpuhtauksien kuormituksen suhteen taustatasoa. Sekä vuoden 2000 että vuoden 2006 tulosten perusteella on todettu, että ilman epäpuhtauksilla ei ilmeisesti Suupohjan alueella ole suurta vaikutusta jäkälälajiston esiintymiseen, vaan vaihtelu johtuu todennäköisesti luontaisista ympäristötekijöistä. Yleensä paras indikaattoriarvo Suupohjan seudulla käytetyistä indikaattoreista on männyn runkojäkälälajistolla ja neulasten rikkipitoisuudella, mutta vuoden 2006 tulosten perusteella ilman epäpuhtauksien vaikutuksia ei ollut mahdollista erottaa käytetyillä indikaattoreilla. Ilman epäpuhtauksien päästötaso on alueella ilmeisesti sellainen, että sillä ei ole merkittävää vaikutusta herkkienkään jäkälälajien esiintymiseen. Lajisto on hieman taantunut vuodesta 2000 ja on nyt lähellä vuoden 1993 tilannetta, mutta vertailtaessa Suupohjan lajistoa kuvaavia tunnuslukuja muualla Suomessa tehtyihin tutkimuksiin on jäkälälajisto Suupohjan seudulla terveimpien joukossa. Kaskisissa tai Kaskisten lähiympäristössä ei ole tärkeää tai muuta vedenhankintakäyttöön soveltuvaa pohjavesialuetta. Sellutehtaan melutilanne on kartoitettu vuonna 2003 mittauksin ja mallilaskelmin (Oy Metsä Botnia Ab:n Kaskisten tehtaan ympäristömeluselvitys, Jyväskylän yliopisto, Ympäristötutkimuskeskus, Tutkimusraportti 8/2004). Selvityksessä mitattiin 52 melulähteen äänitehotasot ja neljän pisteen melutasot tehtaan ympäristössä. Tehtaan päästökohteiden yhteenlaskettu äänitehotaso oli 120 db(a). Kaikkiaan 15 kohteen äänitehotaso oli yli 100 db(a). Kemihierretehtaan päästökohteiden yhteenlaskettu äänitehotaso oli 118 db(a). Kesäpuhallin ja haihduttamo olivat suurimmat melun aiheuttajat. Niiden äänitehotaso oli 107 db(a). Kemihierretehtaan toimintojen aiheuttamat melutasot 60 db(a) ja 50 db(a) sijoittuvat tehdasalueen sisäpuolelle. 60 db(a):n meluvyöhyke rajoittuu tehtaan eteläpuolelle haihduttamon läheisyyteen ja tehtaan länsipuolelle piha alueelle kuivaamon ja paalaamon kohdalle. 50 db(a):n meluvyöhyke ulottuu maksimissaan noin 500 metrin etäisyydelle tehtaan keskiosasta. Selvityksen mukaan sellutehtaan ja kemihierretehtaan melupäästöt eivät vaikuta merkittävästi lähimpien asuinalueiden melutasoihin. Kemihierretehtaan meluselvityksen päivityksessä laskennalliset meluvyöhykkeet laajenivat aikaisempaan verrattuna vähän lähinnä tehdasalueen eteläosissa. Tehtaan itäpuolella saarella sijaitsevilla loma asunnoilla 50 db(a):n keskiäänitaso

6 6 saattaa ylittyä ja Kotilammen ulkoilualue jää arvion mukaan 45 db(a):n keskiäänivyöhykkeen sisäpuolelle. Laskennallisesti arvioidut ja mitatut keskiäänitasot vastasivat hyvin toisiaan. LAITOKSEN TOIMINTA Toiminnan yleiskuvaus Nykyinen toiminta M real Oyj aloitti Kaskisissa valkaistun kemihierteen (Bleached Chemi Thermo Mechanical Pulp, BCTMP) tuotannon vuonna Oy Metsä Botnia Ab:n Kaskisten sellutehtaan yhteyteen rakennetulla kemihierretehtaalla valmistetaan valkaistua kemimekaanista massaa, käyttäen raaka aineena pääosin lehtipuuta. Laitoksen tuotantokapasiteetti on noin ADt/a (1 000 t/d). Laitoksen tuottamaa massaa käytetään kartongin ja aikakauslehtipaperin raaka aineena ensisijaisesti M real Oyj:n omilla tehtailla. Kemihierreprosessissa syntyvä prosessivesi käsitellään tehtaan omassa prosessivesihaihduttamossa. Suurin osa prosessivesien sisältämästä puuperäisestä aineesta ja prosessissa käytetty natrium jäävät haihdutusjäännökseen eli konsentraattiin. Haihdutuksesta saatu puhdasvesi palautetaan takaisin kemihierreprosessiin ja likaislauhde johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Haihdutuskonsentraatti johdetaan nykyisin noin 45 p %:n kuiva ainepitoisuudessa kokonaisuudessaan poltettavaksi Oy Metsä Botnia Ab:n Kaskisten sellutehtaan soodakattilassa. Konsentraatti on koostumukseltaan lähes identtistä mustalipeän kanssa. Natriumkemikaalit saadaan talteen kemikaalisulana, joka liuotetaan veteen. Osa näin syntyvästä ns. viherlipeästä käytetään uudestaan kemihierteen tuotannossa ja suurin osa jää sellutehtaan kemikaalikiertoon täydennyskemikaaliksi. Toiminnan muuttaminen Ympäristöluvan muutoshakemus koskee termiseen hapetukseen perustuvan haihdutuskonsentraatin talteenottolaitoksen rakentamista. Laitos täydentää kemihierteen valmistuksesta syntyvien prosessivesien käsittelyä. Laitoksesta käytetään nimitystä Alrec (Alkaline Recovery). Laitos on ensimmäinen laatuaan ja kyseessä on siten täysin uuden, Rinheat Oy:n ja M real Oyj:n kehittämän tekniikan testaaminen tuotantomittakaavassa. Investoinnin tavoitteena on kehittää prosessikemikaalien talteenottotekniikkaa ja turvata sekä M real Oyj:lle että Oy Metsä Botnia Ab:lle paremmat edellytykset toimia ja kehittyä nykyisessä toimintaympäristössä. Laitoksen rakennuttaa ja sen tulee omistamaan Alrec Boiler Oy. Alrec laitos on termiseen hapetukseen perustuva polttolaitos, jolla voidaan osittain korvata konsentraatin poltto sellutehtaan soodakattilassa. Laitos hajoittaa kemihierretehtaalta saatavan haihdutuskonsentraatin täydellisesti ja mahdollistaa imeytyskemikaalien talteenoton soodakattilan tapaan osana kemihierretehtaan omaa prosessia.

7 Tuotteet ja tuotanto Prosessit ja laitteistot 7 Laitos tuottaa höyryä ja natriumkarbonaattiliuosta kemihierretehtaan käyttöön. Laitoksen kapasiteetti on noin 2,5 tonnia kuiva ainetta tunnissa, joka on noin 50 % Kaskisten kemihierretehtaan konsentraatin tuotannosta. Laitosta käytetään käsittelemään huomattavan osan kemihierretehtaan haihdutuskonsentraatista ja Alrec prosessin jatkokehityksen kohteena. Kyseessä on koelaitos, joka kuitenkin rakennetaan lähtökohtaisesti pysyväksi. Fyysiseltä kooltaan laitos vastaa kutakuinkin yhtä haihdutinyksikköä ja se sijoitetaan nykyisen haihdutuslaitoksen jatkeeksi omaan rakennukseensa. Alrec laitoksen päätuotteet ovat höyry ja natriumkarbonaattiliuos (Na 2 CO 3 ), jotka käytetään kokonaan hyödyksi kemihierretehtaan tuotannossa. Alrec laitoksen polttoaineteho on noin 10 MW. Tuotetun höyryn määrä on noin 7 t/h (13 bar). Natriumkarbonaattiliuosta pystytään tuottamaan noin 24 t/d, liuoksen väkevyyden ollessa noin p %. Polttoon tulee kg/h kuiva ainetta 65 %:n kuivaainepitoisuudessa. Savukaasun määrä on noin 7 m 3 (n)/s ja sen hiilidioksidipitoisuus on noin 12 %. Loppuväkevöitin Kemihierretehtaan prosessivesihaihduttamosta tuleva konsentraatti (jäteliemi) otetaan Alrec laitokseen kuuluvaan loppuväkevöittimeen noin 45 p %:n kuiva ainepitoisuudessa. Loppuväkevöittimessä konsentraatti haihdutetaan noin 65 p %:n väkevyyteen valuvakalvotyyppisessä haihduttimessa. Haihdutuksen vaatima lämpö tuodaan 2,0 barin höyrynä tehtaan höyryverkosta. Haihdutuslämpötila on noin 110 o C. Haihdutettu vesi poistuu tässä lämpötilassa höyrynä, joka käytetään hyödyksi nykyisellä haihduttamolla. Tällä lisähaihdutuksella saadaan noin 2 m 3 /h:n lisäys jäteveden kierrätykseen. Loppuväkevöittimiä on kaksi, joista toinen on käytössä ja toinen pesussa tai odottamassa käyttöönottoa käytössä olevan likaantuessa pesukuntoon. Konsentraatin poltto ja savukaasun jäähdytys Polttoväkevyyteen haihdutettu konsentraatti pumpataan puskurisäiliön kautta polttimelle, joka on sijoitettu polttokammion katolle. Polttokammio on halkaisijaltaan 2,5 m:n sylinteri, jonka pituus on 7 m. Polttokammion katto jäähdytetään laitokselle tulevalla kattilavedellä. Myös seinämät jäähdytetään spiraalihöyrystysputkilla sylinterin ulkoseinällä. Polttimessa konsentraatista muodostettu polttoliemi pisaroidaan pieniksi noin 100 m:n partikkeleiksi. Palamisilma esilämmitetään noin 300 o C:een. Liemipartikkelit kuivuvat ja syttyvät palamaan autokatalyyttisesti. Kammiossa palamislämpötila on noin o C. Palamis

8 8 olosuhteet ovat hapettavat eli poltossa käytetään ilmaa ylistökiometrisesti. Orgaaninen aine palaa täydellisesti. Jäljelle jäävä epäorgaaninen osa on tässä lämpötilassa pääasiassa natriumoksidia (Na 2 O), joka höyrystyy. Palamiskaasujen ja natriumoksidin seos jäädytetään jäähdytyskammiossa savukaasujen kierrätyksellä ja vettä haihduttamalla noin 600 o C:een. Natrium reagoi savukaasujen hiilidioksidin kanssa natriumkarbonaatiksi. Höyrynkehitin ja kattilaveden esilämmitin Alrec laitteiston höyrynkehitin noudattaa yleistä teollisuudessa käytettyä ns. jätelämpökattilan periaatetta. Kattilassa palamisessa vapautuva energia siirtyy prosessihöyryyn. Varsinaisen höyrystimen lisäksi siihen kuuluu ilman ja kattilaveden esilämmitin. Tyypiltään höyrystin on luonnonkiertokattila, joka on varustettu yhdellä höyrylieriöllä. Kehitettävä höyry on kylläistä ja sen paine on 13 bar. Poistuessaan kattilasta savukaasun lämpötila on 160 o C. Karbonaattituhkan erotus savukaasuista Karbonaattituhka erotetaan kaasuvirrasta ns. pussisuotimella, joka koostuu useista kehikon päälle asetetuista erikoismateriaalista valmistetuista sukista. Sisäpuolella on imu ja kaasussa oleva kiintoaine muodostaa kerroksen sukan ulkopinnalle. Pinnan vastuksen kasvaessa liian suureksi sisäpuolelle annettu paineilmapulssi irrottaa kertyneen kerroksen ja se putoaa suotimen pohjakartioon. Suotimessa on useita kammioita, joissa kussakin on useita suodatinelementtirivejä. Paine erolla seurataan kunkin rivin puhdistustarvetta. Jokaisen kammion jälkeen on erikoisanturi, joka reagoi lisääntyneeseen pölypitoisuuteen. Tämä indikoi suodatinelementin rikkoutumista eli vuotoa. Kammio voidaan eristää ja rikkinäinen elementti havaita ja vaihtaa ehjään. Suodin toimii tällöin hetkellisesti hieman alennetulla kapasiteetilla, mutta polttoa ei tarvitse keskeyttää. Karbonaattituhkan keräys ja liuotus Karbonaattituhka kerätään kattilan ja savukaasusuotimen suppiloista kuljettimilla liuotussäiliöön, jossa tuhka liuotetaan veteen. Näin muodostuvan natriumkarbonaattiliuoksen väkevyys voidaan säätää. Liuotusvetenä käytetään ensisijaisesti kattilan ulospuhallusvettä ja toissijaisesti haihdutuksesta saatavaa puhdasta lauhdetta. Mikäli näitä ei ole saatavilla riittävästi, käytetään kemiallisesti puhdistettua vettä. Liuotusvesi syötetään jäähdytyskammioon. Sakan erotus Karbonaattituhkan mukana kulkee myös lähinnä puusta peräisin olevia liukenemattomia tuhka aineita. Ne erotetaan karbonaattiliuoksesta dekantterilingolla. Sakkaa kertyy enimmillään noin 30 kg/h (720

9 9 kg/d) kuiva ainetta. Ominaisuuksiltaan sellutehtaan viherlipeäsakkaa muistuttava jäte sijoitetaan Kaskisten tehdasintegraatin tehdaskaatopaikalle. Polttoaineet ja kemikaalit sekä niiden käsittely Konsentraatti ja tukipolttoaineet Alrec laitoksen pääpolttoaine on väkevöity kemihierretehtaan prosessivesien haihdutuskonsentraatti. Sitä käytetään enimmillään noin 2,5 t kuiva ainetta tunnissa. Polttoon ohjattava väkevöity konsentraatti sisältää noin 65 % kuiva ainetta lopun ollessa vettä. Palamiseen ei odoteta tarvittavan tukipolttoainetta normaalitilanteessa. Poltettavan haihdutuskonsentraatin ja sen sisältämän kuiva aineen ominaisuuksia kolmesta vuonna 2006 analysoidusta haihdutuskonsentraattinäytteestä on esitetty alla olevassa taulukossa: Parametri Yksikkö Näyte Näyte Näyte Kuiva ainepitoisuus % 42,0 43,3 39,1 Kuiva aineen: Hiili, C % 35,0 34,8 35,2 Vety, H % 4,3 4,3 4,3 Typpi (Kjeldahl), N % 0,29 0,33 0,30 Natrium, Na % 18,0 19,0 19,0 Kalium, K % 1,1 1,1 1,0 Sinkki, Zn mg/kg Rauta, Fe mg/kg Mangaani, Mn mg/kg Magnesium, Mg mg/kg Vanadiini, V mg/kg 4,8 5,5 3,9 Kupari, Cu mg/kg 5,9 4,9 4,7 Alumiini, Al mg/kg Kalsium, Ca mg/kg Fosfori, P mg/kg Barium, Ba mg/kg Rikki, S % 1,8 2,2 1,4 Kloori, Cl % 0,2 0,3 0,2 Tehollinen lämpöarvo MJ/kg 12,44 12,25 12,62 Näytteen tehollinen lämpöarvo MJ/kg 3,81 3,91 3,44 Näytteen 1 haihdutuskonsentraatti on peräisin haapa koivu ajosta ja näytteet 2 ja 3 koivuajosta. Haihdutuskonsentraatin sisältämät metallit ovat pääosin peräisin raaka aineena käytetystä puusta. Haihdutuskonsentraatissa oleva rikki on sulfaattirikkiä, joka on peräisin sellutehtaalta ostetusta hapetetusta viher ja valkolipeästä. Alreclaitoksen käynnistyttyä haihdutuskonsentraatin sisältämän rikin määrä vähenee, kun Alrec laitokselta saatavalla alkalilla korvataan sellutehtaalta tuleva raaka aine. Polttolaitteiston lämmityksen ja mahdollisten häiriötilanteiden odotetaan vaativan nestekaasua noin 100 tunnin ajan vuodessa, noin 10 MW:n teholla. Tämä vastaa noin 50 tonnin nestekaasun käyttöä vuo

10 Vedenhankinta 10 dessa. Tarvittava nestekaasu otetaan kemihierretehtaan nestekaasusäiliöstä. Kemikaalit Alrec laitoksella ei käytetä mitään prosessikemikaaleja eikä laitokselle tule uusia kemikaalivarastoja. Laitoksen rakentaminen ei edellytä myöskään muutoksia kemihierretehtaan nykyisiin kemikaalijärjestelmiin, varastointimääriin tai varastoinnin järjestelyihin. Laitoksen käyttämä kattilavesi otetaan kemihierretehtaalta, jossa siihen annostellaan myös tarvittavat kattilavesikemikaalit. Alrec laitoksen ainoa merkittävämpi kemikaalien käyttökohde on loppuväkevöittimen ajoittainen pesu. Pesukemikaalina käytetään ED TA:ta (etyleenidiamiinitetraetikkahappo), jonka vuotuinen käyttömäärä on luokkaa 10 t/a. Pesu hoidetaan kemihierretehtaan nykyisten pesu ja kemikaalijärjestelmien kautta, eikä Alrec laitokselle tule uusia kemikaalisäiliöitä. Alrec laitoksen käyttämä vähäinen määrä tuorevettä ja talousvettä otetaan kemihierretehtaan nykyisistä vesijärjestelmistä. Laitoksen rakentaminen ei siten edellytä mitään erityisiä muutoksia vedenhankintaan. Tulipalojen sammutusvesi otetaan kemihierretehtaan vesijärjestelmästä. Alrec laitos käyttää kokonaisuutena erittäin vähän puhdasta vettä, eikä laitoksen toiminta käytännössä vaikuta kemihierretehtaan vedenhankintaan. Laitoksen veden käyttökohteet ja määrät on esitetty alla olevassa taulukossa. Kemiallisesti puhdistettua prosessivettä käytetään vain tarvittaessa korvaamaan tuhkan liuotuksessa käytettävää ulospuhallusvettä tai puhdasta lauhdetta. Alrec laitoksella käytettävät vesijakeet ja niiden määrät on esitetty alla olevassa taulukossa: Veden käyttötarkoitus Käyttömäärä Energiatehokkuus Polttokammion jäähdytysvesi alle 200 m 3 /d (kattilavesi) Kemiallisesti puhdistettu prosessivesi (tuhkan liuotus) alle 100 m 3 /d (normaalisti 2 3 m 3 /d) Tiivistevesi (kierrätetään) alle 1 m 3 /d Talousvesi alle 1 m 3 /d Alrec laitoksen energiatehokkuutta tai hyötysuhdetta ja sen heijastusvaikutuksia kemihierretehtaaseen ei hankkeen tässä vaiheessa tarkasti tunneta. Lähtökohtaisesti laitos parantaa kemihierretehtaan energiatehokkuutta, sillä laitoksen avulla saadaan talteen arviolta 80 % jäteveden orgaanisen osan energiasta ilman lisäpolttoaineen käyttöä. Koska kyseessä on ensimmäinen laitos, hakija esittää, että laitoksen hyötysuhteeseen ja energian käytön tehokkuuteen liittyvät

11 11 asiat raportoidaan laitoksen käynnistyttyä osana normaalia kemihierretehtaan vuosiraportointia. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Alrec laitos edustaa ainutlaatuista ja toistaiseksi vasta kokeiluasteella olevaa teknistä ratkaisua kemihierretehtaan prosessijätevesien haihdutuskonsentraatin käsittelyyn ja prosessikemikaalien talteenottoon. Sen käyttö voi mahdollistaa lähes suljetun vesi ja kemikaalikierron kemihierteen valmistuksessa. Laitoksen tekniikka, käytön tavoitteet ja sen aiheuttamat päästöt ympäristöön vastaavat parhaan käyttökelpoisen tekniikan tarkoitusperiä. Alrec laitoksen laajempi arviointi BAT käsitettä vasten ei ole laitoksen tässä kehitysvaiheessa mielekästä, koska sitä ei voida pitää vielä toistaiseksi yleisesti kaupallisesti saatavilla olevana tekniikkana eikä täyden mittakaavan laitoksesta ole vielä käyttökokemuksia. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Alrec laitos liitetään osaksi Kaskisten kemihierretehtaan ISO standardin mukaista sertifioitua ympäristöhallintajärjestelmää. Liikenne ja liikennejärjestelyt Alrec laitos ei lisää alueen liikennettä eikä edellytä muutoksia tehdasalueen nykyisiin liikennejärjestelyihin. Toiminnan aloittamisajankohta Alrec laitteiston rakennustyöt käynnistyvät vuonna 2008 ja laitos on tarkoitus ottaa käyttöön maaliskuussa LAITOKSEN PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Alrec laitos aiheuttaa vain vähäisiä muutoksia Kaskisten kemihierretehtaan ja koko tehdasintegraatin päästöihin ja ympäristövaikutuksiin. Vain typenoksidien ja hiilidioksidin päästöt ilmaan muuttuvat merkittävästi kemihierretehtaan ja Alrec laitoksen muodostamassa kokonaisuudessa verrattuna nykyiseen toimintaan. Koko tehdasintegraattia sellutehdas mukaan lukien tarkasteltaessa päästömuutokset rajoittuvat lähinnä typenoksidipäästöjen lievään kasvuun. Uusi prosessi siirtää osan prosessivesien haihdutuskonsentraatin poltosta aiheutuvista savukaasupäästöistä M real Oyj:n kemihierretehtaan toiminnan piiriin, kun ne tällä hetkellä muodostuvat Oy Metsä Botnia Ab:n sellutehtaan soodakattilassa. Uusi laitos kasvattaa siten kemihierretehtaan toiminnassa syntyviä päästöjä ilmaan, mutta vastaavasti vähentää kemihierretehtaan aiheuttamia välillisiä päästöjä sellutehtaalla.

12 12 Korkeasta polttolämpötilasta johtuen konsentraatin poltto Alreclaitoksella tuottaa NO x päästöjä suhteessa soodakattilaa enemmän. Sen sijaan laitoksen hiukkaspäästöt ovat soodakattilapolttoa alhaisemmat tehokkaan, pussisuodattimilla suoritettavan savukaasujen puhdistuksen ansiosta. Alrec laitoksen voimakkaasti hapettavasta yli ilmalla toteutetusta poltosta johtuen prosessissa ei synny lainkaan haisevia pelkistyneitä rikkiyhdisteitä (TRS). Poltettavan konsentraatin mukana tuleva rikki hajoaa alkalisessa polttoympäristössä natriumoksidiksi (Na 2 O) ja rikkitrioksidiksi (SO 3 ). Kun seos jäähdytetään rikki reagoi natriumsulfaatiksi, eikä kaasumaisia rikkiyhdisteitä esiinny mitattavina pitoisuuksina savukaasuissa. Tästä johtuen laitoksen toiminnasta ei odoteta muodostuvan myöskään rikkidioksidipäästöjä (SO 2 ). Tämä on todennettu pilot laitoksen mittauksissa. Haihdutuskonsentraatin poltosta syntyvät savukaasut johdetaan ilmaan oman 40 m korkean piipun kautta. Koska Alrec laitoksen päästöt ilmaan koostuvat puuperäisen, mustalipeää vastaavan haihdutuskonsentraatin poltosta, ei laitoksen savukaasuissa esiinny erityisiä haitallisia aineita, kuten kloorattuja orgaanisia yhdisteitä. Hakija esittää, että laitoksen savukaasujen raskasmetallipitoisuudet selvitetään kertamittauksella. Alrec laitokselta ja koko kemihierretehtaalta tulevat päästöt ilmaan on esitetty seuraavassa taulukossa: Alrec laitos, t/a Kemihierretehdas, t/a Yhteensä t/a NO x 220 2,7 222,7 Hiukkaset SO 2 0 4,3 4,3 TRS yhdisteet CO Laskelmat perustuvat Alrec laitoksen osalta laboratoriomittakaavassa tehtyihin polttokokeisiin, niissä suoritettuihin päästömittauksiin (NO x ) ja kokeissa tehtyihin muihin havaintoihin (SO 2, TRS). Typenoksidien osalta tiedot perustuvat huonoimpaan mahdolliseen tilanteeseen (pitoisuus savukaasuissa mg/m 3 (n), savukaasuvirtama 6,65 m 3 (n)/s), jossa päästöjä ei ole päästy lainkaan optimoimaan. Laitoksen käyttöönoton jälkeen arvioidaan typenoksidipäästöjen alenevan kehitystyön ansiosta vähintään 30 % nyt lasketusta tasosta esimerkiksi palamisilman määrän kontrolloinnin, jäähdytetyn palamiskammion ja savukaasujen kierrätyksen ansiosta. Hiukkaspäästöt perustuvat pussisuotimen takuuarvoon (15 mg/m 3 (n)). Hiilidioksidipäästöt on laskettu polttoaineanalyysin perusteella. Päästölaskelmat ovat maksimiarvoja, jotka perustuvat laitoksen täyteen tuotantokapasiteettiin 2,5 t kuiva ainetta tunnissa ja yhtäjaksoiseen käyntiin 24 h/d ja 360 d/a. Kemihierretehtaan osalta tiedot perustuvat vuoden 2007 raportoituihin päästöihin. Alrec laitoksen käyttöönoton jälkeen noin puolet kemihierteen valmistuksessa syntyvästä jätevesikonsentraatista käsitellään Alrecprosessissa ja puolet johdetaan edelleen Oy Metsä Botnia Ab:n sel

13 13 lutehtaan soodakattilaan poltettavaksi. Alrec laitoksen käyttöönotto nostaa tehdasintegraatin typenoksidien kokonaispäästöjä. Muilta osin kokonaispäästöt joko vähenevät tai pysyvät ennallaan. Seuraavissa taulukoissa on esitetty arvio Alrec laitoksen aiheuttamista muutoksista tehdasintegraatin kokonaispäästöihin. Päästöt vuonna 2007 Parametri Oy Metsä Botnia Ab, t/a M real Oyj, kemihierre tehdas, t/a Yhteensä t/a NO x , Hiukkaset SO ,3 186 TRS Päästöt Alrec laitoksen käyttöönoton jälkeen Parametri Oy Metsä Botnia Ab, t/a M real Oyj, kemihierretehdas, t/a Alreclaitos, t/a Yhteensä, t/a Muutos NO x , % Hiukkaset % SO , % TRS % Sellutehtaan soodakattilan osalta laskelmissa on oletettu kemihierretehtaan konsentraatin soodakattilapolton aiheuttaman päästöosuuden alenevan Alrec kapasiteetin verran eli puoleen nykyisestä. Kemihierretehtaan suunnittelutietojen ja sellutehtaan vuosien 2004 ja 2006 päästötietojen perusteella kemihierretehtaan vaikutus soodakattilan NO x ja hiukkaspäästöihin on ollut luokkaa 10 %. Laskelmissa on siten vähennetty soodakattilan päästöosuutta noin 5 % näiden komponenttien osalta. Rikkipäästöjen osalta tiedot vuosilta eivät ole vertailukelpoisia keskenään polton ongelmien vuoksi. Rikin osalta Alrec laitoksen käyttöönoton on siten oletettu alentavan soodakattilan päästöjä vastaavasti 5 %. Soodakattilan vuoden 2007 päästötietojen perusteella laskettuna päästöjen alenemat soodakattilassa ovat seuraavat: hiukkaset 6 t/a, NO x 54 t/a ja SO 2 9 t/a. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) päästöihin kemihierretehtaalla ei ole alun perinkään arvioitu olevan vaikutuksia, joten Alrec laitos ei myöskään vähennä niitä. Jäähdytysvedet, jätevedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin Laitoksella syntyy erittäin vähäisiä määriä jätevesiä, lähinnä likaislauhdetta ja kattilan ulospuhallusvesiä. Likaislauhteen määrää ei pystytä tarkasti ennakoimaan, mutta sen arvioidaan olevan 2 3 m 3 /d. Likaislauhde johdetaan Oy Metsä Botnia Ab:n jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi yhdessä kemihierretehtaan vesien kanssa. Kemihierretehtaan tyypillinen jätevesimäärä on luokkaa m 3 /d, joten Alrec laitoksen vaikutus jätevesimääriin tulee olemaan enimmilläänkin selvästi alle 1 %. Likaislauhde vastaa koostumukseltaan täysin nykyisiä kemihierretehtaan jätevesijakeita. Alrec

14 Päästöt maaperään 14 prosessin osana olevan haihdutuskonsentraatin jatkoväkevöinnin (haihdutuksen) ansiosta voidaan palauttaa aiempaa enemmän lauhdetta kemihierretehtaan vesikiertoon. Käytännössä laitos siten todennäköisesti jopa vähentää kemihierretehtaan vedenkäyttöä ja jätevesikuormitusta. Kattilan ulospuhallusvesiä syntyy arviolta 2 3 m 3 /d. Ulospuhallusvesi käytetään normaalitilanteessa kokonaan karbonaattituhkan liuotukseen ja palautetaan takaisin kemihierretehtaalle. Ulospuhallusvesiä ei siis johdeta ulkoiseen jätevedenpuhdistukseen. Loppuväkevöittimen pesuvedet kerätään säiliöön ja ohjataan takaisin haihduttamolle. Pesuvedet eivät siten aiheuta jätevesikuormituksen kasvamista. Pesuvesiä johdetaan puhdistamolle vain poikkeustilanteissa. Alrec laitoksella ei ole vedellä jäähdytettäviä prosessilaitteita, eikä laitokselta siten synny jäähdytysvesiä. Kemihierretehtaalla on käytössä suljettu tiivistevesijärjestelmä raakaveden huonon laadun vuoksi. Alrec laitoksen pumppujen tiivistevedet kierrätetään takaisin kemihierretehtaalle. Laitoksen alueelta tulevat likaantumattomat vedet ja piha alueiden sadevedet johdetaan kemihierretehtaan puhdasvesiviemärin kautta tehdasalueen itäpuolella sijaitsevaan Bernas sund salmeen. Laitokselle ei tehdä omia saniteettitiloja eikä laitoksella siten synny saniteettijätevesiä. Melu, tärinä ja liikenne Toiminnasta ei aiheudu maaperän pilaantumista tai sen vaaraa. Alrec laitoksen ei odoteta käytännössä vaikuttavan kemihierretehtaasta aiheutuvaan meluun. Laitoksen suunnittelun lähtökohtana on, että alueen melua ei lisätä. Mahdolliset melulähteet voisivat olla polttoilman otto ja savukaasupuhaltimet. Molemmat voidaan teknisesti suunnitella toimimaan alhaisella melutasolla. Kemihierretehtaan aiheuttamaa ympäristömelua on selvitetty viimeksi vuonna Selvityksen mukaan laitoksen aiheuttama ympäristömelu on vähäistä ja rajoittuu valtaosin tehdasalueelle. Alrec laitos ei lisää alueen liikennettä. Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen Alrec laitoksen toiminnassa syntyy viherlipeäsakan kaltaista karbonaattisakkaa arviolta enintään noin 420 märkä t/a. Sakan kuivaainepitoisuus on noin 60 %, joten sakan määrä kuiva aineena on noin 260 t/a. Sakka kerätään ja viedään Kaskisten tehdasintegraatin

15 15 kaatopaikalle yhdessä Oy Metsä Botnia Oy:n soodakattilan viherlipeäsakan kanssa. Karbonaattisakan jätenimike on Kemihierretehtaan konsentraatin Alrec laitoksen kapasiteettia vastaava osa sellutehtaalla syntyvästä viherlipeäsakasta siirtyy soodakattilasta kemihierretehtaan puolelle, joten tehdasintegraatin kokonaisjätemäärä ei muutu. Karbonaattisakkaa syntyy todennäköisesti jopa hieman nykyistä konsentraatin polttoa vähemmän, sillä Alreclaitoksen sakan ei pitäisi sisältää lainkaan palamatonta hiiltä. Karbonaattisakan lisäksi laitoksen toiminnasta muodostuu enintään joitakin satoja kiloja vuodessa kunnossapitotoiminnan jätteitä. Kunnossapidon jätteistä huolehditaan kemihierretehtaan nykyisen kunnossapitotoiminnan puitteissa. Ongelmajätteet toimitetaan alan asiantuntijayrityksille. Alrec laitoksen jätehuolto integroidaan kokonaisuudessaan kemihierretehtaan jätehuoltoon. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Alrec laitoksen tiedossa olevat ympäristövaikutukset kohdistuvat lähtökohtaisesti vain alueen ilmanlaatuun ja jätehuoltoon. Vaikutukset ilmanlaatuun Alrec laitoksen vaikutus tehdasintegraatin päästöihin ilmaan on varsin vähäinen, eikä sen odoteta aiheuttavan havaittavia muutoksia alueen ilmanlaatuun. Laitoksen toiminnan alkuvaiheessa arvioidaan tehdasintegraatin typenoksidipäästöjen kohoavan enimmillään noin 15 % eli noin 165 tonnia vuodessa. Muiden alueelliseen ilmanlaatuun vaikuttavien päästökomponenttien, kuten hiukkasten ja rikkiyhdisteiden päästöjen odotetaan hieman alentuvan nykyiseen verrattuna, eikä niillä siten ole ilmanlaatua heikentäviä vaikutuksia. Seuraavassa on käsitelty tarkemmin typenoksidipäästöjen kasvun vaikutuksia. Alrec laitoksen savukaasut johdetaan ilmaan 40 metriä korkean savupiipun kautta. Typenoksidipäästöjen arvioidaan olevan toiminnan alkuvaiheessa enintään 220 tonnia vuodessa ja laskevan vähintään 30 % jo muutaman kuukauden kuluessa laitoksen toiminnan aloittamisesta. Laitoksen typenoksidipäästöjen leviämistä ja niiden vaikutuksia alueen ilmanlaatuun voidaan arvioida vastaavan päästökorkeuden omaaville voimalaitoksille tehtyjen leviämismallinnusten avulla. Ilmatieteen laitos on tehnyt leviämismalliselvitykset M real Oyj:n Kyröskoskella sijaitsevalle kaasukombivoimalaitokselle vuonna 1994 (Ilmatieteen laitos ) ja alueelle suunnitellulle lämpövoimalaitokselle vuonna 2006 (Ilmatieteen laitos ). Kaasukombivoimalaitoksen mallinnetut typenoksidipäästöt olivat 230 t/a ja piipun korkeus 40 m. Lämpövoimalan mallinnetut typenoksidipäästöt ovat 95 t/a ja piipun korkeus 30 m.

16 16 Kaasukombilaitoksen leviämismallilaskelmissa korkein laitoksen päästöjen aiheuttama ohjearvoihin verrannollinen typpidioksidin vuorokausikeskiarvo oli 0,5 g/m 3 (320 metrin etäisyydellä päästölähteestä) ja korkein tuntikeskiarvo 1,2 g/m 3 (2 km:n etäisyydellä päästölähteestä). Lämpövoimalan leviämismallinnuksessa vastaavat vuorokausi ja tuntiohjearvoihin verrannolliset pitoisuudet ympäristössä olivat 0,71 g/m 3 ja 1,3 g/m 3. Voimassa oleva typpidioksidin vuorokausikeskiarvon ohjearvo on 70 g/m 3 ja tuntikeskiarvon 150 g/m 3 (VNp 480/1996). Mallinnetut arvot ovat siten enimmilläänkin luokkaa 1 % vuorokausi ja tuntiohjearvoista. Leviämismallinnusten perusteella voidaan Alrec laitoksen typenoksidipäästöjen arvioida aiheuttavan enimmillään noin 1 g/m 3 :n lisäyksen Kaskisten alueen ilman typenoksidipitoisuuteen. Siten esimerkiksi vuonna 2002 mitattu 20 g/m 3 :n enimmäispitoisuus vuorokausikeskiarvona voisi hetkellisesti nousta tasolle 21 g/m 3, kun ilmanlaadulle asetettu terveysperusteinen ohjearvo on 70 g/m 3 vuorokausikeskiarvona. Laskelman perusteella laitoksen vaikutus alueen ilmanlaatuun on erittäin vähäinen ja vaikeasti havaittavissa. Laitoksen aiheuttamat typenoksidipitoisuudet eivät ole lähellä kasvillisuusja ekosysteemivaikutusten ehkäisemiseksi asetettua raja arvoa 30 g/m 3. Tämän perusteella voidaan laitoksen vaikutusten luontoon ja kasvillisuuteen arvioida jäävän erittäin vähäisiksi. Vaikutukset vesistöön ja kalastoon Laitos ei tuota jäähdytysvesiä, ja tuotetun prosessijäteveden määrä on niin vähäinen, vain muutamia kuutiota vuorokaudessa, että laitos ei aiheuta nykyisestä toiminnasta poikkeavia vaikutuksia vesistöön tai kalastoon. Vaikutukset ihmisten terveyteen ja yleiseen viihtyvyyteen Alrec laitoksen toiminnasta ei aiheudu sellaisia päästöjä tai ympäristöhaittoja, joilla olisi vaikutusta ihmisten terveyteen tai yleiseen viihtyvyyteen. Hankkeen vaikutus alueen ilmanlaatuun ja Kaskisten tehdasintegraatin jätevesikuormitukseen on erittäin vähäinen, laitoksen toiminnasta ei odoteta aiheutuvan merkittävää ympäristömelua, eikä laitoksella käytetä tai varastoida nykyisestä toiminnasta poikkeavia haitallisia kemikaaleja. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Alrec hankkeella ei tule olemaan vaikutuksia niihin luontoarvoihin, joiden perusteella läheiset Natura alueet on valittu, tai muihin luonnon suojelu tai arvokohteisiin. Alrec laitoksen aiheuttamat suorat tai välilliset päästömuutokset eivät ole niin suuria, että niillä voisi olla sellaisia merkittäviä vaikutuksia ilmanlaatuun, jotka johtaisivat haitallisiin, kasvillisuuteen tai muuhun eliöstöön kohdistuviin vaikutuksiin. Alrec laitos ei edellytä muutoksia maa alueiden käyttöön ja laajuuteen. Laitos tullaan kytkemään kiinteäksi osaksi Kaskisten nykyistä tehdaskokonaisuutta.

17 17 Alrec laitoksen poltinyksikkö vastaa kooltaan yhtä nykyistä haihdutinyksikköä. Laitoksen piipun korkeus vastaa kemihierretehtaan massan kuivausilman nykyisen poistoputken korkeutta. Laitos, sen suojarakennus ja savupiippu eivät siten aiheuta merkittäviä muutoksia alueen maisemaan. Alrec laitoksen rakentaminen tai sen toiminnasta aiheutuvat ympäristöpäästöt eivät vaikuta alueen kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaisiin rakennetun ympäristön kohteisiin. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Alrec laitoksen toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään, eikä tehdasalueella tai sen läheisyydessä sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Mahdollisten kemikaalivuotojen tms. pääsy maaperään on estetty sijoittamalla kaikki kemikaalisäilöt tiiviisiin varoaltaisiin ja varustamalla ne asianmukaisin varo ja hälytysjärjestelmin. Tehdasrakennuksen lattia, rakennuksen lähiympäristö ja tehdasalueen kulkuväylät on päällystetty betonilla tai asfaltilla ja viemäröity. Laitoksen rakentamisen yhteydessä ei tarvitse suorittaa kallion räjäytystöitä. Hankkeella ei siten ole haitallisia vaikutuksia alueen maa ja kallioperään eikä pohjavesiin. Melun ja tärinän vaikutukset Laitoksen toiminnasta ei aiheudu tärinää eikä merkittävää ympäristömelua. LAITOKSEN TOIMINNAN, PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kemihierretehtaan nykyinen toiminnan ja päästöjen tarkkailu Käyttötarkkailu ja päästöjen tarkkailu Kemihierretehtaan toimintaa ja siitä aiheutuvia päästöjä tarkkaillaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymien tarkkailuohjelmien ja ympäristölupapäätöksessä annettujen määräysten mukaisesti. Massan kuivauksesta tulevasta poistohöyrystä mitataan NO x, SO 2 ja hiukkaspitoisuudet sekä jauhinten poistohöyrystä hiukkaspitoisuus kertamittauksin. Tarkistusmittaukset suoritetaan 2 vuoden välein. Kemihierretehtaalta lähtevän jäteveden ja jäähdytysveden määrää ja laatua seurataan sekä jatkuvin mittauksin että laboratorioanalyysein. Jätevesien mittakaivo on varustettu jäte ja jäähdytysveden määrän, lämpötilan, ph:n ja johtokyvyn on line mittauksilla. Lisäksi mittakaivossa on keräilynäytteenotin laitokselta lähtevälle jätevedelle laboratoriossa tehtäviä analyysejä varten (kiintoaine, COD Cr, BOD 7, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi). Laboratorioanalyysit suoritetaan sellutehtaan laboratoriossa. Jätevedestä tehtävät laboratorioanalyysit on esitetty alla olevassa taulukossa:

18 18 Analyysimenetelmä Analyysitaajuus Kiintoaine SFS krt/vko (vuorokauden kokoomanäyte) COD Cr SFS 5504 " ph SFS 3021 " Johtokyky SFS EN " BOD 7 SFS EN krt/vko (viikon kokoomanäyte) Fosfori SFS 3026 " Typpi SFS 5505 " Poikkeustilanteiden varalta on tehdasintegraatissa jätevesien varoallas, jonne voidaan esimerkiksi on line mittareilta saatavien hälytysten perusteella ohjata normaalista poikkeavat jätevedet (käynnistämällä pumppaus varoaltaalle). Jätevesien tarkkailuun sisältyy vuorokohtainen raportointi, jossa raportoidaan jätevesien laatuun tai määrään vaikuttaneista poikkeavista tilanteista. Ympäristövaikutusten tarkkailu Kaskisten tehdasintegraatin vaikutuksia ympäröivään merialueeseen sekä alueen ilmanlaatuun ja kasvillisuuteen seurataan Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymien ohjelmien mukaisesti. Vesistötarkkailu koostuu vuosittaisesta vedenlaadun seurannasta Kaskisten edustan merialueella, kalastuskirjanpidosta, sekä viiden vuoden välein toteutettavasta laajemmasta vesistötutkimuksesta. Vesistötarkkailua on viime vuosina suorittanut PSV Maa ja Vesi Oy. Laaja vedenlaatututkimus on suoritettu viimeksi vuonna Kaskisten seudun ilmanlaatua seurataan alueen yritysten ja kuntien yhteistyönä. Tarkkailu kattaa ns. Suupohjan alueen, johon kuuluvat Kristiinankaupunki, Kaskinen ja Närpiö. Tarkkailu on nykymuodossaan aloitettu vuonna Vuonna 2002 tehty uusi tarkkailusopimus kattaa vuodet Kristiinankaupunkiin, Piolahteen ja Kaskisiin sijoitetuissa seurantapisteissä mitataan rikkidioksidia (SO 2 ), hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) ja pelkistyneitä rikkiyhdisteitä (TRS). Suupohjan alueella tehdään myös bioindikaattoritutkimuksia, joista viimeisin on vuosilta Kaskisten tehdasintegraatin aiheuttamaa ympäristömelua seurataan Oy Metsä Botnia Ab:n ja M real Oyj:n ympäristölupapäätösten mukaisesti. Hakijan ehdotus Alrec laitoksen tarkkailun järjestämiseksi Koska laitos on vasta suunnitteluvaiheessa, ei käyttötarkkailusta ja päästöjen tarkkailusta ole mahdollista esittää täsmällisiä ja lopullisia tietoja. Lopullinen toiminnan ja päästöjen tarkkailua koskeva suunnitelma voidaan laatia laitoksen valmistuttua ja sen toiminnan vakiinnuttua.

19 Käyttötarkkailu 19 Laitoksen automaatio ja toiminnan tarkkailu liitetään osaksi kemihierretehtaan automaatiojärjestelmää. Laitoksen ohjaus hoidetaan keskitetysti kemihierretehtaan valvomosta. Valvomossa työskentelevien operaattoreiden tehtävänä on myös tarkkailla prosessin ja laitteiden toimintaa silmämääräisesti tuotantotiloissa sekä ottaa tarvittavat näytteet prosessista. Ohjausjärjestelmän näyttöpäätteiden kaavionäytöiltä voidaan nähdä koko prosessin tila sekä tehdä tarvittavat ohjaus ja säätötoimenpiteet. Kaikki polttoprosessin, kattilan ja apulaitteiden hallintaan tarvittavat mittaukset ja ohjaukset kytketään ohjausjärjestelmään. Tarvittavat mittaukset hoidetaan pääosin on linemittauksina. Olennaisimmat poltto ja talteenottoprosessia ohjaavat parametrit ovat savukaasujen O 2 ja CO pitoisuudet. Pussisuodin varustetaan kammiokohtaisilla hiukkaspitoisuuden nousua ja sitä kautta suodinpussin vuotoja indikoivilla mittauksilla, joita ei ole tarkoitettu käytettäväksi päästömittauksina. Yksityiskohtaisemmat tiedot mittalaitteista ja mittauspaikoista selviävät laitehankintojen ja asennusten jälkeen. Kaikista ohjausjärjestelmään kytketyistä mittauksista sekä laitteiden käyntitiedoista saadaan näyttöpäätteille hälytykset ylä ja alarajasta sekä poikkeamista. Ohjausjärjestelmään voidaan myös määritellä ns. varoitusrajoja jotka ilmoittavat poikkeamista ennen varsinaista hälytysrajaa. Henkilö, ympäristö ja laitevahinkojen välttämiseksi ohjausjärjestelmään rakennetaan myös automaattisia suojalukituksia, jotka ohjaavat automaattisesti prosessin määriteltyyn tilaan häiriötilanteessa. Polttoaineen eli haihdutuskonsentraatin kuiva ainepitoisuutta seurataan käynnin aikana lähinnä haihdutinyksikön lämpötilan avulla jatkuvasti. Käynnistyksen yhteydessä selvitetään kuinka hyvin lämpötila indikoi polttoaineen laatua. Täydellinen polttoaineanalyysi tehdään aluksi noin kerran kuukaudessa. Kuiva ainepitoisuus määritetään kerran viikossa. Lisä ja apupolttoaineena käytettävän nestekaasun kulutusta seurataan jatkuvasti mitaten ja se rekisteröidään kemihierretehtaan automaatiojärjestelmään. Myös kattilan käyttöaika, käyttöolosuhteet sekä tuotantomäärät rekisteröityvät jatkuvasti automaatiojärjestelmään. Päästötarkkailu Päästöt ilmaan Alrec laitoksen savukaasupäästöjä tarkkaillaan sekä jatkuvin mittauksin että kertaluontoisin päästömittauksin. Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto päästöjen tarkkailusuunnitelmasta:

20 20 Parametri NO x Hiukkaset SO 2 TRS CO 2 Metallit Mittaustapa Jatkuva mittaus savukaasuista Kertamittaus laitoksen käynnistymisen jälkeen Kertamittaus laitoksen käynnistymisen jälkeen Kertamittaus laitoksen käynnistymisen jälkeen Laskenta polttoaineen ominaisuuksista johdettujen ominaispäästökertoimien avulla Kertamittaus laitoksen käynnistymisen jälkeen Ensimmäisen kertamittauksen jälkeen hiukkasmittaukset toistetaan kahden vuoden välein. Kertamittaukset sekä typenoksidien vertailumittaukset tilataan alan asiantuntijayritykseltä. Mittaukset suoritetaan alalla yleisesti käytettyjen standardimenetelmien (CEN, ISO, SFS) tai vastaavan tasoisten yleisesti käytössä olevien menetelmien mukaisesti. Päästöt mitataan normaalia käyttötehoa vastaavalla teholla. Mittausten aikana huolehditaan, että palamisolosuhteet, polttoaineiden laatu ja määrä vastaavat normaalia käyttötilannetta. Päästöt veteen Alrec laitos tuottaa hyvin vähän jätevesiä. Vedet johdetaan käsiteltäväksi tehdasintegraatin jätevedenpuhdistamolle kemihierretehtaan olemassa olevien jätevesikanaalien ja tarkkailujen kautta. Näin ollen kemihierretehtaan nykyiseen jätevesien tarkkailuun ei ole tarpeen tehdä tässä yhteydessä muutoksia. Laitoksella ei synny jäähdytysvesiä, eikä kemihierretehtaan nykyiseen jäähdytysvesien vaikutustarkkailuun ole tarpeen tehdä muutoksia. Jätteet Alrec laitoksella syntyvien jätteiden seuranta kytketään osaksi kemihierretehtaan jätekirjanpitoa. Jätteiden määristä saadaan tiedot loppusijoituspaikoilta ja jätteiden hyödyntäjiltä. Jätteiden laatua seurataan prosessimittausten ja visuaalisten tarkastusten kautta. Karbonaattisakasta tehdään loppusijoituksen vaatimat kaatopaikkakelpoisuustestit laitoksen toiminnan vakiinnuttua. Vaikutustarkkailu Alrec laitoksen rakentaminen ei kokonaisuutena aseta tarvetta muuttaa kemihierretehtaan nykyistä ympäristövaikutusten tarkkailua. Mittausten luotettavuus Jatkuvatoimisten mittareiden luotettavuudesta huolehditaan tarkastamalla, puhdistamalla ja kalibroimalla mittarit säännöllisesti. Mittaukset ja näytteiden otto suoritetaan paikassa, jossa näytteen edustavuus on turvattu. Kertamittaukset (melu, päästöt ilmaan) tilataan ulkopuolisilta asiantuntijoilta, jotka huolehtivat mittausten luotettavuudesta ja raportoivat virhemarginaalit.

21 21 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Kemihierretehtaan turvajärjestelmät on suunniteltu ja toteutettu uusimman tekniikan ja viranomaisvaatimusten mukaisesti. Tehtaalla on käytössä useita ympäristövahinkojen ehkäisemiseen ja vaikutusten pienentämiseen liittyviä turvajärjestelmiä, kuten oma m 3 :n varoallas jätevesille, kattava vesien on line seuranta, keskitetty ja erilaisin turvajärjestelmin varustettu kemikaalien purkupaikka sekä jäähdytysvesien öljynerotusjärjestelmä. Kokonaisuutena kemihierteen valmistus on myös turvallinen ja vakaa prosessi, josta aiheutuu vähän ympäristöriskejä. Alrec laitos kytketään kiinteäksi osaksi kemihierretehtaan prosessia ja sen turvajärjestelmiä. Laitos ei aiheuta olennaista ympäristö tai terveysriskien lisääntymistä alueella. Laitos on riskeiltään periaatteessa samankaltainen kuin soodakattila, mutta Alrec laitoksessa ei ole soodakattilan pohjan kaltaista kemikaalisulaa lainkaan. Tämän ansiosta Alrec laitoksessa ei ole mahdollista tapahtua sula vesiräjähdystä. Koska laitos tuottaa hyvin vähän jätevesiä, eikä siellä käytetä tai varastoida lainkaan prosessikemikaaleja, ei laitos myöskään lisää jätevesistä tai kemikaaleista aiheutuva riskiä. Alrec laitoksen rakentamisen yhteydessä suoritetaan muun muassa tavanomaiset paineastialainsäädännön mukaiset riskianalyysit ja turvatarkastukset sekä nestekaasun käytön edellyttämä vaaranarviointi. Laitoksen käynnistyttyä se sisällytetään kemihierretehtaan sisäiseen pelastussuunnitelmaan. Laitoksen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat ympäristöriskit arvioidaan kemihierretehtaalle vuonna 2007 laaditun ympäristöriskianalyysin päivittämisen yhteydessä. Laitoksella mahdollisesti sattuvat häiriöpäästöt ja poikkeavat tilanteet hallitaan käyttäen hyväksi kemihierretehtaan nykyisiä varojärjestelmiä. Poikkeamat raportoidaan ja käsitellään kemihierretehtaan käytäntöjen mukaisesti. Jätevesi, kemikaali ja ilmaan joutuviin päästöihin johtaneet häiriötilanteet tai poikkeuksellisia jätteitä aiheuttaneet tilanteet kirjataan työvuoron vuororaporttiin. Päästötilanne käsitellään seuraavassa aamupalaverissa, jossa todetaan ne toimenpiteet, joilla syntynyt tilanne voidaan estää jatkossa. Häiriöpäästö ja tehdyt toimenpiteet tallennetaan tehtaan häiriöpäästörekisteriin. Merkittävistä, ympäristöön vaikuttavista päästöistä laaditaan erillinen ympäristöpoikkeamaraportti ja niistä ilmoitetaan alueelliselle ja paikalliselle ympäristöviranomaiselle, kemikaalionnettomuustilanteessa myös Turvatekniikan keskukselle. Ilmoitus häiriötilanteesta tehdään sähköpostin välityksellä sekä tarvittaessa myös puhelimitse. HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Hakija esittää M real Oyj:n Kaskisten kemihierretehtaan ympäristölupaa täydennettäväksi seuraavilla haihdutuskonsentraatin talteenottolaitosta koskevilla lupamääräyksillä.