Lupapäätös Nrot 63/2010/1 ja 64/2010/1 Dnrot ESAVI/327/04.08/2010 ja ESAVI/328/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Lupapäätös Nrot 63/2010/1 ja 64/2010/1 Dnrot ESAVI/327/04.08/2010 ja ESAVI/328/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Oy Metsä-Botnia Ab:n ilmoitus sulfaattisellun valmistuksen lopettamisesta, hakemus ympäristöluvan nro 23/2007/1 jätehuoltoalueen toiminnan muuttamiseksi sekä hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta, Kaskinen LUVAN HAKIJA Oy Metsä-Botnia Ab PL METSÄ LAITOS JA SEN SIJAINTI Oy Metsä-Botnia Ab/Kaskisten tehdas KASKINEN Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehdas sijaitsee Kaskisten kaupungissa kiinteistöillä, joiden kiinteistötunnukset ovat , ja Tehtaan kaatopaikka sijaitsee kiinteistöillä, joiden kiinteistötunnukset ovat , , , ja Kiinteistöt omistaa Oy Metsä-Botnia Ab. Yrityksen Y-tunnus: HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Vaasan hallinto-oikeus on palauttanut ympäristöluvan nro 23/2007/1, lupamääräykset 12, 58 ja 61 uudelleen käsiteltäväksi annetulla päätöksellä nro 09/0216/1. Asia on tullut vireille ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, Helsinki PL 115, Helsinki fax

2 MERKINTÄ 2 Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olleet asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Oy Metsä-Botnia Ab:n kaatopaikalla ja ilmastusaltailla ja niissä olevalla lietteellä on ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohtien 1), 3) ja 4) ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 13 d) ja 13 f) mukaan oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain 90 :n 3 momentin mukaan lupaviranomaisen on annettava toiminnan lopettamista koskevat määräykset, mikäli ympäristölupa ei sisällä riittäviä määräyksiä toiminnan lopettamisesta. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 2 c) ja ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin perusteella. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 2 momentin mukaan. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Luvat Länsi-Suomen vesioikeus on myöntänyt Oy Metsä-Botnia Ab:lle ja Metsä- Serla Oyj:lle luvan veden johtamiseksi Västerfjärdenin makeavesialtaasta käytettäväksi teollisuusvetenä Kaskisten sellutehtaalla, päätös nro 62/1976/Y, Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt luvan sellutehtaan kuorikattilan tuhkan käyttämiseksi tien rakennusaineena Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan alueella, päätös nro 2/2005/1, Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on hyväksynyt koetoimintaa koskevan ilmoituksen lietealtaan lietteen poistamiseksi ja kuivattamiseksi, päätös nro 39/2005/1,

3 Tarkkailuohjelmat Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt luvan sellutehtaan kuorikattilan tuhkan käyttämiseksi vanhan jätevesialtaan täytössä, päätös nro 50/2005/1, Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt M-real Oyj:lle kemihierretehtaan toimintaa koskevan ympäristöluvan, päätös nro 76/2004/1, Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on muuttanut M-real Oyj:n kemihierretehtaan ympäristölupaa haihdutuskonsentraatin talteenottolaitoksen (Alrec) rakentamisen vuoksi, päätös nro 35/2008/1, Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaalle luvan veden johtamiseksi merestä, päätös nro 24/2007/1, Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt päätöksellä nro 23/2007/1, Oy Metsä-Botnia Ab:lle Kaskisten sellutehtaan toimintaa koskevan ympäristöluvan. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellä nro 09/0216/1, palauttanut ympäristöluvan lupamääräykset 12, 58 ja 61 ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Länsi-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt sellutehtaan jätevesien kuormitustarkkailuohjelman ja ja fosforianalyysimenetelmän muuttamisen Länsi-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt sellutehtaan kaatopaikkaa ja jätealueita koskevan tarkkailuohjelman Länsi-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt sellutehtaan jätehuolto-aluetta ja tuhkan käyttöä maarakennuksessa koskevan tarkkailuohjelman Vesi- ja ympäristöhallitus on hyväksynyt sellutehtaan vesistötarkkailuohjelman periaatteellisesti (nro 29/500 VYH 1989) Länsi-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt em. periaatteiden mukaisen vesistötarkkailuohjelman seuraaville viidelle vuodelle ja jatkanut ohjelmaa eräin tarkistuksin seuraaville viidelle vuodelle ja antamillaan päätöksillä. Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on hyväksynyt kalataloudellisen tarkkailuohjelman Länsi-Suomen ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä hyväksynyt Suupohjan ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman vuosille

4 Sopimukset 4 Oy Metsä-Botnia Ab ja Kaskisten kaupunki ovat sopineet Kaskisten kaupungin viemärilaitoksen jätevesien puhdistamisesta yhtiön puhdistamolla. Sopimus on päättynyt Oy Metsä-Botnia Ab ja M-real Oyj ovat tehneet sopimuksen tehdasalueen infrastruktuuriin kuuluvien käyttöoikeuksien ja liittymien luovutuksesta ja yhteistyöstä. Sopimus käsittää M-real Oyj:n liittymisen Oy Metsä-Botnia Ab:n puunkäsittelyyn, kuoren varastointijärjestelmään, raakaveden ja kemiallisen veden johto- ja puhdistusjärjestelmiin sekä jäteveden puhdistamoon ja siihen kuuluvaan lietteiden käsittelyjärjestelmään, höyry- ja sähköjärjestelmiin, viherlipeän toimitukseen, tehdasalueen jätteidenkäsittelyyn, paineilmaverkostoon, palovesiverkostoon sekä tie- ja rautatieverkostoon. Sopimus on käsittänyt myös haihdutetun konsentraatin polton soodakattilassa ja massan lastauksen. Sopimus on uusittu allekirjoitetulla ympäristövastuusopimuksella, jossa Oy Metsä-Botnia Ab ja M-real Oyj ovat määritelleet vastuunjaon ympäristönsuojelulaitteista ja raportoinnista viranomaisille uudessa tilanteessa. Ympäristövastuusopimusta on täydennetty energiantuotannon ympäristövastuusopimuksella, joka on allekirjoitettu Tämän sopimuksen yhteydessä M-real Oyj on vuokrannut Oy Metsä-Botnia Ab:ltä toimintoja varten yhteensä noin 24 hehtaarin maa-alueet kuorimon, kuorikattilan ja jäteveden puhdistamon alueelta niiltä osin kuin ne koskevat M-real Oyj:n Kaskisten tehdasalueella jatkettavaa toimintaa. Alueet sisältävät kuorimo- /puunkäsittelyalueen, kuorikentän ja lietteenkäsittelyn, kytkinkentän, mittaporttialueen, merivesipumppaamoalueen, vesiasema-alueen, seulomon, varastosiilot, hakekuljettimen, varoaltaan, putkisillan, jätevesien purkuviemärin, rautatien ja jätevedenpuhdistamon alueen. Kaavoitus Vaasan rannikkoseudulla on voimassa Pohjanmaan liiton laatima, ympäristöministeriön vahvistama seutukaava. Kaskisten tehdasalue on merkitty seutukaavassa taajamatoimintojen alueeksi (A) ja taajamatoimintojen reservialueeksi (Ar). Tehdasalueen itäpuoli on satama-aluetta (LV). Kaskisten kaupungin hyväksymässä yleiskaavassa tehdasalueen kiinteistöt on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T) tai kaatopaikka-alueeksi (EK). Tehdasalueen länsipuolella sijaitsevan Kotilammen ympäristö on merkitty lähivirkistysalueeksi ja tehdasalueen itäpuoli vesiliikenteen alueeksi (LV). Tehdasalueen eteläpuoliset alueet ovat pääasiassa retkeily- ja ulkoilualuetta (VR). Kaskisten tehdasalueella on voimassa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vahvistama asemakaava. Tehdasalue on asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T tai TTV). Jätevedenpuhdistamon ja teollisuuskaatopaikan alueet on merkitty kaatopaikkaja allasalueiksi (EK).

5 Tehdasalueen länsipuolella olevan Kotilammen ympäristö on lähivirkistysaluetta (VL) ja puistoaluetta (P). Tehdasalueen itäpuoli on satama-aluetta (LS). 5 LAITOKSEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Sellutehdas sijaitsee Kaskisten saarella, noin 2 km Kaskisten kaupungin keskustaajamasta kaakkoon. Alueen pohjois- ja länsi-puolella on talousmetsää. Lännessä, tehdasalueen välittömässä läheisyydessä, sijaitsee pieni lampi (Kotilampi). Tehdasalueen koillispuolella on merenlahti (Närpesfjärden) ja itäpuolella Bernas sund -salmi. Tehdasalueen eteläpuolella sijaitsee merenlahti (Tallvarpen) ja kallioinen Pukkisaari. Sellutehtaan kanssa samalla tehdasalueella sijaitsevat sellutehtaan voimalalaitos, teollisuuskaatopaikka sekä Oy Polargas Ab:n omistama happi- ja otsonilaitos ja M-real Oyj:n kemihierretehdas. Asutus ja rakennettu ympäristö Luonnonsuojelualueet Sellutehdas hallitsee Kaskisten maisemaa keskustaajaman ulkopuolella. Lähin asutus sijaitsee kaupungin taajamassa noin 0,6 km tehdasalueelta luoteeseen sekä lounaassa noin 0,8 km:n etäisyydellä entisen turkistarhan yhteydessä. Alueen julkiset palvelut, kuten koulut ja päiväkoti sijaitsevat Kaskisten kaupungin keskustaajamassa, noin 1,5 km tehtaasta pohjoisluoteeseen. Kaskisten kaupungin leirintäalue ja uimaranta sijaitsevat noin 2,3 km tehtaasta pohjoiseen. Tehdasalueen sisäänajotien risteyksessä, noin 1 km laitoksesta pohjoisluoteeseen sijaitsevat kappeli ja hautausmaa. Tehdasalueen länsi- ja luoteispuolella on kaksi kasvihuonetta. Tehdasalueen länsipuolella Kotilammen rannalla on vapaa-ajanviettopaikka (Lammenmaja). Kotilammen ympäristössä on lenkkipolkuja. Tehdasalueen kaakkoispuolella noin 800 metrin päässä sellutehtaasta on yksi yksityisessä käytössä oleva kesämökki. Muut alueella sijaitsevat kesämökit omistaa Oy Metsä-Botnia Ab. Närpiön puolella lähimmät arvokkaat kulttuurimaisema-alueet ovat noin 2,5 kilometriä tehdasalueesta pohjoiseen. Kaskisissa on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö, Kaskisten ruutukaava-alueen puutaloasutus, joka ulottuu aivan tehdasalueen tuntumaan. Lisäksi Kaskisten ruutukaavakeskustan ulkopuolella on useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Lähimmät Natura verkostoon kuuluvat kohteet ovat Kristiinankaupungin saaristo (FI ) ja Närpiön saaristo (FI ). Kristiinankaupungin saaristo sijaitsee lähimmillään noin 2 2,5 km:n päässä tehdasalueesta. Närpiön saariston Natura verkostoon kuuluva alue sijaitsee lähimmillään noin 2,5 km:n päässä tehdasalueesta.

6 6 Kristiinankaupungin saariston alue on sisällytetty Natura verkostoon sekä lintu- että luontodirektiivin perusteella (SPA- ja SCI-alue). Kaldonskärin Södra Björkön alue kuuluu myös rantojensuojeluohjelmaan. Närpiön saariston alue on sekin sisällytetty Natura verkostoon sekä lintu- että luontodirektiivin perusteella (SPA- ja SCI-alue). Natura verkostoon sisällytetyt alueet muodostavat valtakunnallisesti arvokkaan linnustoalueen, nk. FINIBA-alueen. Osa tästä alueesta on myös nk. IBA-aluetta eli kansainvälisesti arvokasta linnustoaluetta. YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU Alueen hydrologia Kaskisten ympäristön merialue on Selkämeren pohjoisosan pohjoiseteläsuuntaista rannikkoa, jolla meriveden pääasiallinen virtaussuunta on etelästä pohjoiseen. Saaria merialueella on vähän lukuun ottamatta aivan rannikon tuntumassa olevaa vyöhykettä. Alue on pääpiirteiltään avointa ja liittyy suoraan Selkämeren pääaltaaseen. Veden vaihtuvuus Kaskisten edustalla on hyvä. Puutteellista vedenvaihtuminen on puolisuljetuissa lahdissa, kuten Pjelaxfjärdenillä. Merkittävin alueelle laskevista joista on säännöstelty Närpiönjoki (keskivirtaama 8,9 m 3 /s), joka laskee Kivi- ja Levalammen tekoaltaalta Kaskisten koillispuolelle padottuun Västerfjärdeniin ja edelleen Närpesfjärdenille. Jokien virtaamilla ei Kaskisten edustalla ole suurta merkitystä virtauksia aiheuttavana tekijänä. Sen sijaan tuulen suunnalla on huomattava vaikutus vallitseviin virtauksiin. Esimerkiksi Kaskisten salmessa virtaussuunta on joko pohjoiseen tai etelään tuulen suunnasta riippuen. Kaskisten ympäristön selät ja lahdet ovat valtaosaltaan alle 10 metrin syvyisiä. Vesisyvyys on alle 30 metriä aina ulkomeren reunaan asti. Meriveden korkeus vaihtelee Kaskisten seudulla varsin voimakkaasti. Ylimpien ja alimpien vedenkorkeuksien kokonaisvaihtelu on lähes 2,5 metriä, mutta niiden kesto on yleensä vain muutamia tunteja. Tehdasalueen prosessijätevedet johdetaan Tallvarpenin lahteen, jonka syvyys on alle 10 metriä. Lahden suulta alkaa yli 10 metrin syvänne, joka johtaa Stora Remargrundin ohi avomerelle. Sellutehtaan ja kemihierretehtaan jäähdytysvedet on johdettu Närpesfjärdenille Bernas sundin länsirannalle. Bernas sund on Kaskisten saaren ja Dicksholmenin välissä sijaitseva kapea ja suojaisa salmi, joka on vajaat 2 km pitkä ja kapeimmillaan vain runsaat 100 m leveä. Salmen syvyys on noin 3 metriä.

7 Vesistön ja rantojen käyttö 7 Kalastukseen ja retkeilyyn liittyvä veneily on hyvin yleistä koko Kaskisten rannikkoalueella. Kaskisten edustalla harjoitetaan sekä kotitarve- että ammattikalastusta. Mökkiasutusta on pitkin rantoja, samoin pienvenesatamia ja -valkamia. Yleisiä uimarantoja jätevesien välittömällä vaikutusalueella ei ole. Kaskisten yleinen uimaranta sijaitsee saaren koillisnurkassa, Vaasan tien läheisyydessä. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Kaskisten edustan meriveden laatu on parantunut viime vuosikymmenien aikana. Myös sellutehtaan päästöjen vaikutus veden laatuun on päästöjen pienentymisestä johtuen selvästi vähäisempää kuin 1980-luvulla ja luvun alussa. Veden laatu on jätevesien purkualueen läheisyydessä pääosin samaa tasoa kuin kauempana purkualueesta. Veden väriluku ja ravinnepitoisuudet ovat jätevesien purkualueella jonkin verran taustan arvoja suurempia. Närpiönjoen veden laadulla on ilmeisesti jätevesiä suurempi vaikutus merialueen veden laatuun. Jätevesien käsittelyn tehostuminen sellutehtaalla vuoden 1996 lopussa on tasoittanut veden laadun vaihteluita jätevesien purkualueen läheisyydessä. Happitilanne on Kaskisten edustan merialueella yleensä hyvä. Alueelle ei normaalisti synny selvää lämpötila- tai suolakerrostuneisuutta. Joinakin kesinä happitilanne on heikentynyt monin paikoin alusvedessä johtuen pitkästä, lämpimästä ja heikkotuulisesta kaudesta sekä lämpötilakerrostuneisuudesta. Veden väriluku on yleensä avovesikaudella alhainen, laajoilla alueilla alle 10 mg/l Pt. Tehtaiden jätevesien vaikutusalueen ulkopuolella sijaitsevalla, melko suljetulla Pjelaxfjärdenillä vesi on yleensä selvästi tummempaa kuin muualla. Kaskisten edustan merialueella kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelevat vuoden aikana melko paljon. Kevättalvella pitoisuustaso on pääsääntöisesti avovesikautta korkeampi. Kesäkuussa pitoisuudet ovat yleensä alhaisimmillaan, tyypillisesti alle 15 µg/l. Syyskesällä ja syksyllä pitoisuustaso jälleen nousee. Kokonaistyppipitoisuudet eivät vaihtele yhtä selvästi kuin kokonaisfosforipitoisuudet. Avovesikaudella kokonaistyppipitoisuudet ovat pääsääntöisesti alhaisia, alle 300 µg/l. Pitoisuustaso on kuitenkin Närpiönjoen ja valumavesien vaikutuksesta lahdissa tätä korkeampi. Viimeisimpien tutkimusten mukaan fosfaattifosforin ja epäorgaanisen typen pitoisuudet ovat olleet Kaskisten tehtaan jätevesien purkualueen läheisyydessä Tallvarpenin lahdella koko kesän ajan pieniä. Kaskisten edustan merialue on a-klorofyllipitoisuuksien perusteella karu tai lievästi rehevä.

8 Virkistyskäyttökelpoisuudeltaan Kaskisten edustan merialue on pääasiassa hyvä, mutta Kaskisten saaren lähiympäristö pohjoisreunaa lukuun ottamatta tyydyttävä. Virkistyskäyttökelpoisuutta tehtaan lähialueella alentavat jätevedet ja tietoisuus jätevesien johtamisesta alueelle. Sedimentti-, pohjaeläin- ja kasvillisuustutkimukset Kaskisten edustan merialueen pohjasedimentin laatua tutkitaan viiden vuoden välein. Pohjasedimentti on hyvin mineraalipitoista, mistä on pääteltävissä, että millekään havaintopaikoista ei sedimentoidu merkittävästi jätevesiperäistä kiintoainetta. Jätevesien purkualueen avoimuus edistää jätevesien laimentumista ja kulkeutumista purkualueelta. Tallvarpenin lahden suualueella tehdyt pohjaeläin-, levä- ja kasvillisuustutkimukset tukevat pääosin vedenlaadun tutkimuksilla saatua kuvaa alueen tilasta. Esimerkiksi hyvää pohjan tilaa indikoivaa valkokatkaa on esiintynyt lahdella kaikkina tarkkailuvuosina. Tallvarpenin lahden pohjaeläimistö on suhteellisen monipuolinen. Itämerensimpukan nuorten ikäluokkien puuttuminen on kuitenkin ristiriidassa muiden havaintojen kanssa. Perifytonin eli päällyslevästön kasvu on ollut suurinta Tallvarpenilla ja Närpiönjoen suulla, jossa ravinteiden saatavuus on muita alueita parempi. Rakkolevä puuttuu alueelta, mikä saattaa merkitä, että jätevesien vaikutukset pintavedessä ovat selvempiä kuin mitä avovesiaikaisilla vesitutkimuksilla on havaittu. Kalastus ja kalasto Kaskisten edustan kalastusolosuhteita seurataan vuosittaisen kalastuskirjanpidon ja viiden vuoden välein tehtävän kalastustiedustelun avulla. Näiden lisäksi alueella on tehty myös kalastotutkimuksia. Kaskisten edustan merialueella merkittäviä saalislajeja ovat siika, lohi, taimen, silakka, hauki ja ahven. Kaskisten edustalle on istutettu jatkuvasti meritaimenta ja vaellussiikaa. Vuodesta 1998 lähtien on istutettu myös kuhaa. Ammattikalastajien kalastuskirjanpidon mukaan yksikkösaaliit ovat pitkällä aikavälillä vaihdelleet vuosittain hyvästä huonoon. Närpiön-Kaskisten kalastusalueen kalastustiedustelun mukaan alueella harjoitti kalastusta vuonna 2000 noin 500 henkilöä. Näiden lisäksi alueella kalastettiin alueellisilla vieheluvilla ja yleiskalastusoikeudella. Kalastajien mukaan veden likaantuminen ja pyydysten limoittuminen ovat kalastusta eniten haittaavia tekijöitä. Näitä haittoja kommentoi kolmannes kalastajista. Kalastajista yli 5 % kommentoi lisäksi vähäarvoisten kalojen runsautta, pyydysrajoituksia ja pitkiä kalastusmatkoja. Selvitysten mukaan Kaskisten edustalla jätevesien vaikutukset kalatalouteen ovat pienentyneet sellutehtaan prosessi- ja puhdistustekniikan kehittyessä. Päästöistä peräisin olevien aineiden kertymistä merialueen ekosysteemiin ei ole tutkimuksissa todettu ja haitallisten aineiden vaikutukset kaloihin arvioidaan merkityksettömiksi. Päästöt lisäävät osaltaan merialueen rehevyyttä ja haittaavat kalastusta pyydysten limoittuessa. 8

9 9 Päästöt mereen Ilmanlaatu Kaskisten merialueen merkittävin päästölähde on ollut sellutehtaan jätevedenpuhdistamo. Kaskisten merialueella sijaitsee lisäksi neljä kalankasvatuslaitosta. Muita pistemäisiä päästölähteitä ei merialueella ole. Närpiönjokeen johdetaan Jurvan ja Närpiön puhdistamoiden jätevedet. Kristiinankaupungin eteläpuolelle laskevien Lapväärtinjoen ja Tiukanjoen vaikutus ulottuu ajoittain Kaskisten edustalle. Merialueelle tulee jätevesiä myös Kristiinankaupungista. Kaskisten ympäristön lahtiin laskee myös joitakin puroja. Ilmanlaatu Suupohjan rannikkoseudulla on pysynyt viime vuosina varsin hyvänä. Ilman rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuudet sekä kokonaisleijuman pitkäaikaiskeskiarvot ovat matalia. Tuulianalyysin mukaan rikkidioksidipitoisuudet olivat Kaskisissa korkeimmillaan silloin, kun tuuli puhalsi kaakosta, mikä viittaa sellutehtaan vaikutukseen. Typpidioksidin korkeimmat pitoisuudet ovat olleet selvästi alle ohjearvojen. Sama koskee myös kokonaisleijumaa. Vuoden 2006 ilmanlaatuindeksin mukaan ilmanlaatu alueella oli hyvää 80 %, tyydyttävää 14 %, välttävää 3 % ja huonoa 3 % ajasta. Huonot ja välttävät arvot ovat aiheutuneet haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksista ja tyydyttävät arvot katupölyn aiheuttamasta hiukkaspitoisuuden noususta. Kaskisten taajama-alueella ilmanlaadun TRS-ohjearvoon verrannolliset TRS-pitoisuudet ovat olleet % ohjearvosta. Viihtyisyyshaittaa aiheuttavien hajutuntien lukumäärä on ollut h/a. Hajutuntimääritelmän mukainen pitoisuusalue on ulottunut noin 5 km:n etäisyydelle tehtaasta etelä- ja länsisuunnassa ja noin 7 8 km:n etäisyydelle itäpohjoissuunnassa. Ilman rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuudet sekä kokonaisleijuman pitkäaikaiskeskiarvot ovat matalia. Esimerkiksi rikkidioksidin vuosikeskiarvo Kaskisten mittausasemalla vuonna 2006 oli 1 µg/m 3 (raja-arvo 20 µg/m 3 ). Myös tunti- ja vuorokausikeskiarvo olivat vuonna 2006 huomattavasti annettujen raja- ja ohjearvojen alapuolella. Tuulianalyysin mukaan rikkidioksidipitoisuudet olivat Kaskisissa korkeimmillaan silloin, kun tuuli puhalsi etelästä. Tämä viittaa Kaskisten sellutehtaan vaikutukseen. Typenoksidipitoisuuksien mittaukset lopetettiin toukokuussa 2005 mittausteknisten ongelmien vuoksi. Vuonna 2005 tammi-toukokuussa typpidioksidin korkein tuntiarvo 54,1 µg/m 3 (36 % ohjearvosta) mitattiin Kristiinankaupungissa. Korkein vuorokausiohjearvoon 70 µg/m 3 verrattava pitoisuus oli 19,1 µg/m 3 (27 % ohjearvosta). Muutoin arvot olivat alle 15 µg/m 3. Typenoksidien yhteenlaskettua vuosikeskiarvoa ei vuonna 2005 laskettu, mutta mitattujen neljän kuukauden osalta kasvillisuus- ja ekosysteemivaikutusten ehkäisemiseksi annettu raja-arvo 30 µg/m 3 alittui selvästi.

10 Pienhiukkasten (PM 10 ) määrä on ollut Suupohjan alueella tasaisen alhaisella tasolla viime vuodet. Vuonna 2006 pienhiukkasten vuosikeskiarvo oli 12,9 µg/m 3 eli selvästi alle raja-arvon (40 µg/m 3 ). Pienhiukkasten vuorokausikeskiarvo oli korkeimmillaan huhtikuussa 70,9 µg/m 3. Raja-arvo (50 µg/m 3 ) ylittyi myös toukokuussa. Ylitykset johtuivat todennäköisesti siitepölystä ja katujen puhdistuksessa muodostuvasta hiekkapölystä. Rikki- ja typpilaskeuma Kokonaisrikkilaskeuman vuosiarvo jää Suupohjan rannikkoseudun kaikilla mittausasemilla alle kansallisen tavoitearvon 300 mg/m 2. Kokonaistyppilaskeuma eri mittauspaikoilla on tasolla 300 mg/m 2. Typpilaskeumalle ei ole asetettu kansallisia tavoite-, ohje- tai raja-arvoja. Suupohjan alueen päästöt Kristiinankaupungin, Kaskisten ja Närpiön merkittävimmät päästölähteet ovat olleet PVO-Lämpövoima Oy:n voimalaitos Kristiinankaupungissa ja Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehdas Kaskisissa. Lisäksi liikenteen ja kasvihuoneviljelyn typpi- ja hiukkaspäästöt sekä kasvihuoneviljelyn rikkidioksidipäästöt ovat paikallisesti korkeita. Suupohjan alueen suurimpien päästölähteiden päästöt ilmaan vuonna 2007 on esitetty seuraavassa taulukossa: Päästölähde SO 2, tonnia NO x, tonnia Hiukkaset, tonnia TRS (rikkinä), tonnia PVO Lämpövoima Oy Oy Metsä-Botnia Ab ja M-real Oyj Fortum Lämpö Oy Kasvihuoneet Liikenne 0, Bioindikaattoritutkimukset Vuosina laaditun bioindikaattoriselvityksen (Suupohjan alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus , raporttiluonnos ) tulosten perusteella ilman epäpuhtauksista johtuva kuormitus ei ylitä herkkienkään jäkälien esiintymisen kannalta kriittistä rajaa. Vaikka jäkälälajisto on taantunut vuodesta 2000, ei kriittinen raja ole ylittynyt myöskään vuosien tulosten perusteella. Sekä IAP-indeksin että havaintoalakohtaisen lajilukumäärän perusteella suurin osa havaintoaloista oli lajistoltaan korkeintaan lievästi köyhtyneitä, ja lajilukumäärän perusteella suurin osa havaintoaloista vastasi ilman epäpuhtauksien kuormituksen suhteen taustatasoa. Sekä vuoden 2000 että vuoden 2006 tulosten perusteella voidaan todeta, että ilman epäpuhtauksilla ei ilmeisesti Suupohjan alueella ole suurta vaikutusta jäkälälajiston esiintymiseen, vaan vaihtelu johtuu todennäköisesti luontaisista ympäristötekijöistä. 10

11 Maaperän ja pohjaveden tila 11 Melu ja tärinä Kaskisissa tai Kaskisten lähiympäristössä ei ole tärkeitä tai muita vedenhankintakäyttöön soveltuvaa pohjavesialueita. Sellutehtaan melutilanne on kartoitettu vuonna 2003 mittauksin ja mallilaskelmin (Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten tehtaan ympäristömeluselvitys, Jyväskylän yliopisto, Ympäristötutkimuskeskus, Tutkimusraportti 8/2004). Selvityksessä mitattiin 52 melulähteen äänitehotasot ja neljän pisteen melutasot tehtaan ympäristössä. Tehtaan päästökohteiden yhteenlaskettu äänitehotaso oli 120 db(a). Kaikkiaan 15 kohteen äänitehotaso oli yli 100 db(a). M-real Oyj:n kemihierretehtaan päästökohteiden yhteenlaskettu äänitehotaso oli 118 db(a). Kesäpuhallin ja haihduttamo olivat suurimmat melun aiheuttajat. Niiden äänitehotaso oli 107 db(a). Selvityksen mukaan sellutehtaan ja kemihierretehtaan melupäästöt eivät vaikuta merkittävästi lähimpien asuinalueiden melutasoihin. Kemihierretehtaan melumallin päivityksessä laskennalliset meluvyöhykkeet laajenivat aikaisempaan verrattuna vähän lähinnä tehdasalueen eteläosissa. Tehtaan itäpuolella saarella sijaitsevilla loma-asunnoilla 50 db(a):n keskiäänitaso saattaa ylittyä ja Kotilammen ulkoilualue jää arvion mukaan 45 db(a):n keskiäänivyöhykkeen sisäpuolelle. Laskennallisesti arvioidut ja mitatut keskiäänitasot vastasivat hyvin toisiaan. LAITOKSEN TOIMINTA Toimintahistoria Oy Metsä-Botnia Ab hakee muutosta valkaistua sulfaattisellua valmistavan massatehtaan ympäristölupaan tuotannon lopettamisesta johtuen. Sellutehtaan tuotanto päättyi Tehdasalueelle jää Oy Metsä-Botnia Ab:n laitoksista toimintaan kuorimo, kuorikattila ja varakattila, vesilaitos, jätevedenpuhdistamo sekä teollisuuskaatopaikka. Nämä toiminnot siirtyvät M-real Oyj:lle. Voimalaitoksen sähköntuotanto päättyy. Kaatopaikkatoiminnasta vastaa Oy Metsä-Botnia Ab, kunnes jätehuoltoalue on suljettu ja maisemoitu. Hapen ja otsonin tuotanto tehdasalueella loppuu. Oy Metsä-Botnia Ab Kaskisten tehdas on ollut toiminnassa vuodesta 1977 lähtien. Tehdas tuotti vuodessa noin tonnia valkaistua sulfaattisellua (ADt/a). Sivutuotteina tuotettiin biopolttoainetta, mäntyöljyä, tärpättiä, sähköä ja lämpöä.

12 12 Prosessit Puunkäsittely Kuorimo sisältää kolme kuivakuorintalinjaa, joilla käsitellään jatkossa vain kemihierretehtaalle tuleva pyöreä kuitupuu. Kuorinta tapahtuu jatkuvatoimisissa rummuissa, joissa puut pyörivät ja hankautuvat toisiaan vasten. Osa linjoista poistetaan käytöstä. Kuorimon toiminnot siirtyvät kokonaan M- real Oyj:lle. Keittotoiminnot ja valkaisu on lopetettu. Sellua ei enää kuivata. Kemikaalilinja Haihduttamo ja soodakattila eivät ole enää käytössä. Kaustisointi ja meesauunin toiminta loppuu. Hapen ja otsonin valmistus Oy Polargas Ab omistaman tehdasalueella sijaitsevan happi- ja otsonilaitoksen toiminta loppuu. Voimalaitos Voimalaitoksella on kiinteän polttoaineen leijukerroskattila K2, jonka pääpolttoaineina ovat puunkäsittelystä tuleva kuori ja jätevedenpuhdistamon liete. Poltto-aineena on mahdollista käyttää myös öljyä. Kattila jää M-real Oyj:n käyttöön. Voimalaitoksen erillinen öljykattila on toiminut varakattilana ja sen toiminnot siirtyvät M-real Oyj:lle. Raaka-aineiden, polttoaineiden ja kemikaalien käyttö ja varastointi Vedenhankinta Puuraaka-aineen varastoinnista vastaa jatkossa M-real Oyj. Oy Metsä- Botnia Ab siirtää raakaveden käsittelyn kokonaisuudessaan M-real Oyj:lle. Raakaveden, kattilaveden, jäteveden ja jätevesilietteen käsittelyssä tarvittavat kemikaalit varastoidaan entisissä paikoissaan. Metsä-Botnia Ab ei enää varastoi kemikaaleja tehdasalueella. Kaikki sellun valmistuksessa käytetyt kemikaalisäiliöt tyhjennetään ja pestään ennen mahdollista purkamista. Öljyn varastosäiliöt jäävät M-real Oyj:n käyttöön. Säiliöt jäävät nykyisille paikoilleen. Raakavesi otetaan Närpiönjoen suulla olevasta Västerfjärdenin makeavesialtaasta. Altaaseen vesi tulee Närpiöjokea pitkin Jurvalla sijaitsevasta Kivi- ja Levälammen tekoaltaasta. Otettava vesimäärä vähenee merkittävästi vuoden 2008 tasosta. Sama koskee Närpesfjärdenistä otettavaa

13 merivettä. Jatkossa vettä tarvitaan vain laitteistojen pesuun, huuteluun sekä palovesijärjestelmiin. Talousvesi hankitaan Kaskisten kaupungilta. Kaatopaikat ja kaatopaikkatoiminta Tehdasalueen kaatopaikkatoiminta jää Oy Metsä-Botnia Ab:n vastuulle. Kaatopaikka-alue sijaitsee välittömästi varsinaisen tehdasalueen eteläpuolella. Jätehuoltoalueen kokonaispinta-ala on noin 10 hehtaaria, josta aktiiviseen käyttöön jäävien alueiden pinta-ala on yhteensä noin 3 hehtaaria. Jätehuoltoalueeseen kuuluu uusi läjitys- ja lietteenkäsittelyalue, suljettavana oleva noin 3,5 hehtaarin kiinteän jätteen alue sekä vanha lieteallas ja tuhkan läjitysalue. Muilla alueilla läjitys on loppunut 1990-luvulla ja ne on lopullisesti suljettu ja maisemoitu. Jätehuoltoalueen sulkemiseen ja maisemointiin on varattava riittävän pitkä aika, jotta sulkeminen voidaan tehdä hyvin ja kustannustehokkaasti. Tavoite on suorittaa kaikki toimenpiteet vuoden 2013 loppuun mennessä, mutta viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä. Jätehuoltoalueen osalta hakemus sisältää: Vanha suljettavan kaatopaikan sulkemissuunnitelman, Vanhan lietealtaan sulkemissuunnitelman, Uuden jätehuoltoalueen (tavanomaisen jätteen kaatopaikka) 1. vaiheen käytön, Lietteidenkäsittelyalueen ja sen lietealtaiden käytön, Betonijätealueen käytön (sijoitusalue 2) Kuorikattilan tuhkan läjityksen tuhkakentälle ja käytön tehdasalueen maarakennuskohteissa Läjitetyn arinahiekan sekä muiden tarkoitukseen soveltuvien prosessijätteiden käytön kaatopaikkojen rakenteissa, Puhtaiden massojen varastoinnin tehdasalueella Kaikissa tehdasalueelle laadituissa jätehuoltoa koskevissa rakennussuunnitelmissa käytetty korkeusjärjestelmä on N60. Vanhan suljettavan kaatopaikan sulkemissuunnitelma Tehdasalueella on käytöstä poistettu kiinteän jätteen kaatopaikka. Kaatopaikalla ei ole rakennettua pohjaeristystä. Maaperä kaatopaikalla on moreenia ja maapohjan kantavuus on hyvä. Kaatopaikalle on sijoitettu viherlipeäsakkaa, meesaa, kalkkihiekkaa, rakennusjätettä, lentotuhkaa ja arinahiekkaa. Kaatopaikalle on läjitetty kaikki tehtaan jätejakeet vuosina Vuodesta 2000 alkaen tuhkan hyötykäytön edistämiseksi kuorikattilan tuhka on sijoitettu erilliselle tuhkakentälle. Muiden jakeiden osalta kaatopaikkakäyttöä jatkettiin vuoteen 2007 saakka. Kaatopaikka-alue on erotettu louhepenkereellä merestä. Reunapenger on patoturvallisuuslain tarkoittama pato. Viimeisimmässä määräaikaistarkastuksessa vuonna 2008 kaatopaikan itäpadon todettiin täyttävän viranomaisvaatimukset. 13

14 Kaatopaikan jätetäyttöä on alustavasti muotoiltu vuonna 2008 pintarakenteiden rakentamista varten. Muotoilutäyttö on kesken eikä pintakerrosta ole rakennettu. Alueelle rakennetaan pintaeristys tavanomaisen jätteen kaatopaikan vaatimusten (VNp 861/1997) mukaisesti. Pintarakenteiden lopulliset ja yksityiskohtaiset suunnitelmat esitetään hyväksyttäväksi ennen toteutusta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Lopulliset pintarakennekerrokset tehdään, kun on varmistuttu, että jätetäyttö ei puristu kokoon haitallisessa määrin. Kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerroksen alapuolisissa rakenteissa tai täytöissä (esipeittokerroksissa) käytetään jätemateriaaleja, jotka täyttävät kaatopaikalle sijoitettavan tavanomaisen jätteen kelpoisuusvaatimukset. Metaanin tuotto on kaasuntuottoselvitysten perusteella vähäistä. Kaasunmuodostusta on mitattu vuosittain jätehuoltoalueen tarkkailumittausten yhteydessä. Tulosten perusteella kaatopaikalla ei ole muodostunut lainkaan metaania tai hiilidioksidia. Kaasunkäsittely toteutetaan tarvittaessa biologisena käsittelynä. Pintarakenteeseen rakennetaan hehtaaria kohti 1 4 kaasunkeräyskaivoa, jotka johtavat kaasun tiivistekerroksen läpi. Kaatopaikkakaasun pystykeräysrakenteet tehdään muotoilutäyttövaiheessa Sito-yhtiöiden laatiman suunnitelman mukaisesti. Vaakakeräysrakenteet tehdään pintarakenteen rakennusvaiheessa Ramboll Oy:n suunnitelman mukaisesti. Pysty- ja vaakarakenteilla pyritään varmistamaan kaasun kerääminen jätetäytössä. Tiivistyskerroksen yläpuolisissa rakenteissa käytetään materiaaleja, jotka täyttävät kaatopaikalle sijoitettavan pysyvän jätteen kelpoisuusvaatimukset. Mikäli materiaalin jokin haitta-ainepitoisuus ylittää kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset, sen ympäristökelpoisuus selvitetään erikseen ja käyttötapa hyväksytetään viranomaisella rakennussuunnitelmavaiheessa. Tiivistyskerros rakennetaan bentoniittimatosta, joka on Suomessa yleisin kaatopaikan pintarakenteessa käytetty tiivistyskerrosmateriaali. Bentoniittimaton vastaavuus perusratkaisuun on osoitettu rakenteen läpäisevän vesimäärän perusteella. Massiivinen tiivistyskerros voidaan korvata bentoniittimatolla, jolla saadaan 0,5 metriä paksuun k-arvoltaan 1x10-9 m/s mukaiseen rakenteeseen verrattuna noin kaksi kertaa tiiviimpi rakenne. Lisäksi bentoniittimaton kestävyys painumia ja leikkausjännityksiä vastaan on kohtuullisen suuri ja parempi kuin maatiivisteen kestävyys. Darcyn lain mukaisten vertailulaskelmien perusteella bentoniittimatto (k = 5x10-11 m/s) läpäisee vähemmän vettä kuin 0,5 metriä paksu maatiiviste, jonka vedenläpäisevyys on 1x10-9 m/s). Bentoniittimaton vedenläpäisevyyteen vaikuttavat bentoniitin laatu ja määrä, hydratoitumisolosuhteet, läpäisevän nesteen laatu ja vallitseva jännitystila. Bentoniitin kuivuessa voi syntyä halkeamia, jotka johtavat vedenläpäisevyyden kasvuun. Bentoniitilla on kuitenkin kyky paisumalla sulkea kuivumishalkeamia. Bentoniittiimatto kestää kuivumisrasituksia paremmin kuin luonnonmateriaaleista rakennetut tiivistyskerrokset. Pintamaakerros 14

15 suojaa tiivistyskerrosta kuivumiselta. Asennusajankohdan suojaustoimenpiteillä, tasaisella alusrakenteella ja työnaikaisella laadunvalvonnalla varmistetaan bentoniitin hydraulisten ominaisuuksien säilyminen. Tutkimusten mukaan bentoniittimatto kestää epätasaisia painumia yhtä hyvin tai paremmin kuin rakennetut kerrokset. Se kestää suuria vetolujuuksia menettämättä vedenläpäisevyyttään. Tutkimusten mukaan bentoniittimaton vedenläpäisevyys säilyy tasolla 1x10 9 m/s, vaikka maton venymä on jopa 10 %. Tiivistetyllä savella vetomurtuma tapahtuu, kun venymä on luokkaa 0,1 4 %, savityypistä ja erityisesti plastisuudesta riippuen. Bentoniittimaton limityskohdissa läpäisemättömyys säilyi, vaikka tasossa tapahtui mm:n liukumia. Bentoniittimatto voi vaurioitua asennuksen aikana tai asennusalustassa olevat terävät oksat tai kivet voivat puhkaista sen. Bentoniittimatto pystyy kuitenkin paikkaamaan itse pieniä reikiä, tutkimusten mukaan jopa halkaisijaltaan 30 mm:n suuruisia aukkoja. Bentoniittimaton lävistäneiden esineiden ympärille muodostuu myös tiivis eriste. Kaatopaikan pintakerros on tarkoitus rakentaa käyttäen ylijäämä- ja kaivumaita, kuorta ja kuorihiekkaa, oksarejektiä, ruoppausmassoja, lietteitä ja muita vastaavia materiaaleja. Pintakerroksen kokonaispaksuus on 1 metri. Alemman kerroksen paksuus on 0,7 metriä ja siinä käytettävien maamassojen osalta noudatetaan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) ylempiä ohjearvoja ja lietteiden osalta lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (12/07) liitteen IV, taulukon 1 metsätaloudessa käytettäville tuotteille asetettuja enimmäispitoisuuksia. Ylemmän, 0,3 metriä paksun kerroksen materiaalien osalta noudatetaan asetuksen 214/2007 alempia ohjearvoja. Esitys pilaantuneiden maamassojen käytöstä suljettavan kaatopaikan pintarakenteissa perustuu pilaantunutta maata ja sen puhdistamista koskevaan lainsäädäntöön ja sen soveltamiseen, kaatopaikkarakentamisen ohjeistuksiin sekä vallitsevaan käytäntöön. Pilaantuneita maamassoja on tarkoitus käyttää kaatopaikan pintakerroksen alaosassa enintään noin 70 cm paksuudelta. Pintakerroksen yläosan kasvukerros rakennetaan muista materiaaleista. Asetuksen (214/2007) mukaan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen määrittelyn tulee perustua arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle ja ympäristölle. Teollisuus-, varasto-, liikenne- tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus ylittää asetuksen liitteessä esitetyn ylemmän ohjearvon. Hakija katsoo, että teollisuusalueella, jota myös kaatopaikka-alue on, tulee voida hyödyntää maa-aineksia joiden pitoisuus on alle ylemmän ohjearvon myös kaatopaikan pintakerroksessa, koska vastaavaa maa-ainesta pidetään pilaantumattomana muualla samalla kiinteistöllä. Mikäli käyttöä kaatopaikan pintarakenteessa ei sallittaisi, samaa maa-ainesta kohdeltaisiin eriarvoisesti samalla kiinteistöllä ja tällöin toiminnanharjoittaja joutuisi eriarvoiseen asemaan muiden vastaavien teollisuusalueiden haltijoiden ja yleisten kunnostamisperiaatteiden kanssa. Hakijalla ei ole toistaiseksi hallussaan niitä 15

16 maa-aineksia, joita kaatopaikan pintarakenteessa tullaan lopulta käyttämään. Tarvittavat maa-ainesmäärät ovat suuria ja niiden tarve sijoittuu pitkälle aikavälille rakentamisen aikana. Maa-ainesten hankinta joudutaan siten todennäköisesti suorittamaan pienissä erissä eri lähteistä ja varmistamaan maa-ainesten laatu lähdekohtaisesti. Hakemuksen tarkoituksena on kuitenkin turvata mahdollisuus käyttää tarvittaessa myös pilaantuneita maa-aineksia kaatopaikan rakentamisessa edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Kaatopaikan pintavesien johtamisen osalta vakiintunut käytäntö ja kaatopaikkarakentamisen peruslähtökohta on se, että pintarakenteen päälle satavat ja siitä kaatopaikan pintavesiojiin kulkeutuvat sadevedet johdetaan käsittelemättöminä mereen. Pintavesiä tarkkaillaan säännöllisesti erikseen laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti ja toimenpiteisiin ryhdytään tarvittaessa mikäli veden laatu sitä edellyttää. Lähtökohtaisesti kaatopaikan pintavedet vastaavat laadultaan ja määrältään alueen muita luonnollisia valumavesiä. Kaatopaikan pintavesiä ei tule määrätä käsiteltäväksi riippumatta siitä, käytetäänkö pintarakenteen jossakin osassa hyväksi esimerkiksi pilaantuneita maa-aineksia. Sijoittamalla pilaantunut maa-aines pintakerroksen alaosaan varmistetaan se, että maa-ainesta ei huuhtoudu tavanomaista enemmän sadevesien mukana pintavesiojiin. Kaatopaikan pintakerros nurmetetaan käyttämällä matalajuurisia lajeja alueen maisemointitavoitteiden mukaan. Alustavan aikataulun mukaan muotoilu on valmis vuoden 2010 loppuun mennessä, tiivistyskerros ja kuivatuskerros ovat valmiita vuoden 2012 loppuun mennessä, jos kokonaispainuma on alle 100 mm/a ja epätasainen painuma alle 1 %. Pintakerros on valmis vuoden 2013 loppuun mennessä ja istutukset toteutetaan vaiheittain vuosina Kaatopaikka suljetaan väliaikaisella pintarakenteella, jos lopullisia pintarakenteita ei voida painumien vuoksi luotettavasti toteuttaa. Väliaikaisesta pintarakenteesta esitetään rakennus- ja toteutussuunnitelma elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Kaatopaikan maisemoinnin nopea toteutus on erittäin tärkeää uuden jätehuoltoalueen taloudellisen ja järkevän toiminnan aloittamiseksi. Muotoilutäyttö Sito-yhtiöt on laatinut suunnitelman materiaalien hyötykäytöstä muotoilutäytössä (Sito-yhtiöt, ). Suunnitelma sisältää kaatopaikan pintarakenteen alapuolisen muotoilutäytön ja siihen liittyvät rakenteet. Muotoilutäytöllä tehtävän pengerrakenteen toteuttamiseksi materiaalien kokonaistarve on m 3. Pintarakenteen alapuolisessa muotoilutäytössä hyödynnetään seuraavia Kaskisten tehtaan tuotannossa syntyneitä jätejakeita ja tällä hetkellä uudelle jätehuoltoalueelle välivarastoituja jakeita: 16

17 meesa m 3 arinahiekka m 3 kalkki 100 m 3 viherlipeäsakka m 3 betonimurske, noin m 3 muut vastaavat jätejakeet. 17 Hakija esittää, että pintarakenteen alapuolelle sijoitetaan vastaavia jätejakeita, esimerkiksi purkubetonia, joiden kaatopaikkakelpoisuus on selvitetty lupaviranomaisen edellyttämin riittävin tutkimuksin. Ominaisuudet esitetään lupaviranomaiselle hyvissä ajoin ennen materiaalien käytön aloittamista. Rakennettavan penkereen merenpuoleisen luiskan kaltevuus on 1:3 ja tehtaan puoleisen 1:6. Merenpuoleinen jyrkempi luiskaosuus rakennetaan meesaa, arinahiekkaa, kalkkia ja moreenia käyttäen. Tehtaan puoleinen loiva luiska rakennetaan edellä mainittujen jakeiden lisäksi hitaammin lujittuvasta viherlipeäsakasta. Materiaalien vedenjohtavuus on alhainen, joten kaasunkeräystä varten rakennetaan arinahiekasta kaasunjohtokanavat. Kanavien läpimitta on vähintään yksi metri ja niiden rakentaminen aloitetaan nykyisestä pinnasta. Arinahiekan vedenläpäisevyys on 2 4x10-3 m/s. Jätteet tiivistetään telakoneella yliajamalla, ja laadunvalvonta tapahtuu työtapatarkkailuna. Viherlipeäsakan lujuus, tiiveysaste ja vedenläpäisevyys Sito-yhtiöt on tutkinut viherlipeäsakan lujuutta, tiiveysastetta ja vedenläpäisevyyttä erillisessä selvityksessä (Sito-yhtiöt, ja ). Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää viherlipeäsakan tiivistämisen onnistuminen uudella kaatopaikalla. Viherlipeäsakan vedenläpäisevyys on luokkaa 1x m/s. Tulosten perusteella viherlipeäsakan vedenjohtavuus ei ole riittävän alhainen tiivistysrakentamista varten, mutta toisaalta se on liian alhainen kaasunjohtorakenteita varten. Läjitettäessä viherlipeäsakkaa alueille, joissa kaasua muodostavia jätteitä jää sakan alapuolelle, tulee alueella rakentaa kaasua johtavat rakenteet. Tulosten perusteella sakan tiivistäminen onnistuu ja saavutettu lujuus on riittävä muotoilutäyttöä varten. Kaatopaikan käytöstä poistamis- ja jälkihoitosuunnitelma Ramboll Finland Oy on laatinut kaatopaikkaa koskevan käytöstä poistamisja jälkihoitosuunnitelman (Ramboll Finland Oy, nr , ja nro A, täydennetty ). Suunnitelmassa todetaan, että jätetäyttö on melko epähomogeeninen. Alueen pohjoispäähän on sijoitettu rakennusjätettä, alueen keskiosaan meesaa, kalkkia, viherlipeäsakkaa, lentotuhkaa sekä arinahiekkaa ja eteläosaan geotuubeissa kuivattua lietettä sekä lietealtaan pehmeitä maamassoja vuosina Osaalueiden tarkkoja rajoja ei voida ilman tutkimuksia määrittää eivätkä rajatkaan ole yksiselitteisiä.

18 18 Epähomogeenisuudesta johtuen jätetäytön kokoonpuristumista ei voida arvioida. Jätetäytön rakennetta tutkittiin syksyllä 2009 painokairauksissa 20 tutkimuspisteessä. Kairausvastuksen perusteella täytön rakenteellinen tiiveys on epäyhtenäinen. Pääosa kairausvastuksesta on kierron puolella, mutta satunnaisia vapaalla painolla menneitä osuuksiakin tavattiin. Pehmeät osuudet voivat johtua myös materiaalien ominaisuuksista. Meesan ja viherlipeäsakan kairausvastus saattaa olla luonnostaan pienempi kuin esimerkiksi lentotuhkan tai arinahiekan. Lähtökohtaisesti jätetäytössä tapahtuu tiivistymistä, joka on kuitenkin tasaista ja vähäistä alueen pohjoisja keskiosissa. Eteläosan lietealueen kokoonpuristuminen saattaa olla epätasaistakin ja painumaeroja voi syntyä riippuen täytön päälle tulevasta lisäkuormituksesta. Pintaeristyksen muotoilutäyttöön käytetään uudelta kaatopaikalta siirrettäviä meesa-, arinahiekka-, kalkki- ja viherlipeäsakkamassoja. Siirrettävien massojen määrä on noin m 3. Merta vasten olevien reunapenkereiden juuri täytetään moreenilla. Arinahiekkaa käytetään täytön keskiosan muotoiluun ja korottamiseen. Meesalla ja viherlipeäsakalla korotetaan ja muotoillaan täytön eteläosa. Jätetäytön pintaeristykseksi esitetään mahdollisimman kevyttä rakennetta, jonka ympäristönsuojelullinen taso on kuitenkin hyvä. Tavoitteena on vähintään 1:20 (5 %) kaltevuus vesien johtamiseksi ja enintään 1:4 (25 %) jyrkkyys pintaeristyksen vakavuuden turvaamiseksi. Pintaeristykseen tulee seuraavat rakennekerrokset esipeittokerroksen päälle alhaalta ylöspäin lueteltuina: Kaasunkeräyskerros. Kaatopaikkakaasu kerätään säikeittäisillä kaasunkeräyskanavilla läjityksen laella. Rakenteeseen varaudutaan rakentamaan biologinen hapetusyksikkö. Toteutuksesta päätetään, kun kaasunmuodostuksen määrä ja laatu on varmistettu. Kaasunmuodostuksen tarkkailua varten muotoilukerrokseen asennetaan kuusi huokosilmaputkea. Tiivistyskerros (bentoniittimatto). Bentoniittimatto saumataan limisaumauksena, lisäksi saumoihin lisätään bentoniittijauhetta. Bentoniittimaton vedenläpäisevyys on k m/s. Maton bentoniittipitoisuuden tulee olla vähintään g/m 2 0-painoprosentin kosteudessa. Kuivatuskerros (salaojamatto). Maton vedenjohtokyky on vähintään 0,3 l/s m. Kuivatuskerros voidaan tehdä myös luonnonmateriaalista, lähinnä sepelistä, jolloin kerrospaksuus on 0,3 metriä ja k-arvovaatimus k 10-3 m/s. Tällöin kuivatuskerroksen päälle asennetaan kuitukangas (N2). Pintakerros. Kerroksen paksuus tiivistettynä on vähintään 1,0 metriä. Kerrokseen käytetään humuspitoisia kivennäismaita. Pintakerros nurmetetaan (luonnonnurmi). Salaoja. Jätetäytön juureen meren puolelle asennetaan ennen pintaeristyksen rakentamista salaoja (M 110). Salaoja kerää reunapadon eteen kerääntyvän läjityksen suotoveden.

19 Vedet johdetaan purkukaivon kautta varoaltaaseen ja edelleen jätevedenpuhdistamolle. Pintaeristykseen rakennetaan kaasunkeräyskerros kaasua hyvin johtavista kanavista. Läjityksen laelle tulee metaanin biologinen hapetusyksikkö. Kaasunkeräyskanavat tulevat pintaeristyksen tiivistyskerroksen alle. Viherlipeäsakan ja meesan esipeittoalueilla kaasunkeräyskanavat rakennetaan näiden kerrosten alle. Pintaeristys esitetään rakennettavaksi kahdessa vaiheessa siten, että alueen pohjois- ja keskiosan pintaeristys rakennetaan heti muotoilutäytön jälkeen ja eteläosan pintaeristys rakennetaan 2 3 vuoden kuluttua painumaseurannan jälkeen. Seurantaa varten täyttöön asetetaan kuusi painumatarkistinta, jotka vaaitaan kolmen kuukauden välein. Suunnitelmassa on laajasti arvioitu pintaeristyksen ympäristönsuojelullista tasoa muotoilutäytön, jätetäytön kokoonpuristumisen ja painaumien, geosynteettien (bentoniitti- ja salaojamatto) soveltuvuuden ja luiskien pysyvyyden kannalta. Suunnitelma sisältää lisäksi laadunvalvontasuunnitelman. Kaatopaikan vaikutusten tarkkailua jatketaan nykyisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti lupaviranomaisen määräämän ajan. Lisäselvitys koskien kaatopaikan reunapatoa Ramboll Finland Oy on laatinut lisäselvityksen koskien kaatopaikan reunapatoa (Ramboll Finland Oy, nr , ). Selvityksen mukaan jätetäyttö on koostumukseltaan varsin epähomogeeninen ja jätetäytön jätteitä voidaan luonnehtia "kiinteiksi jätteiksi" ja siten vakaasti läjityksessä pysyviksi. Täyttövaiheen aikana luiskat ovat olleet jyrkimmillään 1:1,5 2. Lietteitä alueelle ei ole sijoitettu. Pieniä ja satunnaisia notkeita meesaeriä on sijoitettu jätetäyttöön kaivettuihin poteroihin. Näissä meesaliete on jäykistetty lentotuhkalla. Merenpuoleinen patopenger (itäpato) on rakennettu louheesta pohjaan täyttönä. Havaintojen mukaan jätetäyttö on itsessään vakaa. Painumatarkistimet on mitattu viikolla 45/2009. Kolmesta tarkkailupisteestä ainoastaan yhdestä saatiin tulos, koska kahdessa muussa pisteessä tanko oli vaurioitunut. Mittauksen mukaan tässä pisteessä painuma on ollut alle 5 cm viiden vuoden havaintoaikana. Hakija esittää, että patoturvallisuusasiat ja ympäristölupakäsittely erotetaan toisistaan. Suunniteltu jätetäytön pintaeristys ei uhkaa reunapadon vakavuutta. Pintaeristystyön jälkeen esitetään pidettäväksi padon määräaikaistarkastus, jonka perusteella ratkaistaan erikseen padon säilyminen patoturvallisuuslain alaisuudessa. Jätetäytön kairaukset ja vakavuusselvitys Ramboll Finland Oy on toteuttanut jätetäytön kairaukset ja vakavuusselvityksen (Ramboll Finland Oy, nr , ). Hakija on teettänyt jätetäytön alueella painokairauksia yhteensä 20 tutkimuspis- 19

20 teessä. Kairausvastuksen perusteella arvioituna jätetäyttö on rakenteeltaan epäyhtenäinen ja vaihteleva. Meesa, viherlipeäsakka, poltettu kalkki ja lentotuhka ovat hienorakenteisia tai kiteisiä materiaaleja, joiden kairausvastus on pieni varsinkin tiivistämättöminä läjityksessä. Arinahiekka on tasarakeista hienoa hiekkaa, jonka kairausvastus on löyhänä niin ikään pieni. Jätetäytön pohjoisosassa on rakennusjätettä, mikä näkyy suurempana vastuksena kairauksissa. Jätealueen vakavuustarkastelu on tehty erikseen jätetäytön ja reunapadon osalta. Kummankaan rakenteen vakavuutta ei voida laskennallisesti osoittaa, vaan se on arvioitava havaintojen perusteella. Jätetäytön vakavuuden osalta kaikki täyttöön sijoitetut jätteet soveltuvat vapaaseen läjitykseen. Tavoitekaltevuudessa 1:3 4 ei voida osoittaa sellaista liukupintaa, joka olisi kinemaattisesti mahdollinen. Sortumista voisi tapahtua vain luiskassa pintakerroksen valumisena esimerkiksi voimakkaan sateen tai roudan äkillisen sulamisen johdosta. Nämäkin mahdollisuudet poistuvat, kun pintaeristys rakennetaan. Reunapenkere on rakennettu louheesta pohjaan täyttönä ja on siten tiiviin ja kantavan pohjamoreenikerroksen päällä. Täytön onnistuminen todettiin aikanaan reunapadon käyttöönottotarkastuksessa muun muassa täytön johdosta pehmenneiden maamassojen noususta lähes vesipintaan. Toisaalta vesialueella olleen erittäin pehmeän maakerroksen paksuus oli patolinjalla vain 1 2 metriä, mistä johtuen pohjaan täyttö onnistui hyvin. Erillisiä kairaustutkimuksia mahdollisen yhtenäisen pehmeän kerroksen toteamiseksi ei tuolloin katsottu tarpeelliseksi. Vanhan lietealtaan käytöstä poistaminen ja sulkeminen Tehdasalueella on prosessilietteiden ja jätevesialtaiden ruoppausmassojen allas, niin sanottu lieteallas, jonka pinta-ala on noin yksi hehtaari. Allas on erotettu omaksi altaakseen entisestä isosta lietealtaasta uuden kaatopaikan rakentamisen yhteydessä vuonna Allas on tarkoitus täyttää ja maisemoida. Altaassa ei ole rakennettua pohjaeristystä. Allas on moreenilla verhotulla louhepenkereellä suljettu merenlahti. Allasalueen luonnollinen maaperä on pääasiassa moreenia. Suljetun merenlahden suulla on moreenikerroksen päällä vaihtelevan paksuinen siltti- ja savikerros. Lahden sulkeva penger on patoturvallisuuslain tarkoittama pato. Lietealtaan reunapenkereiden yläpinta on tasolla N 60 +5,0 metriä. Lietekerroksen paksuudeksi on mitattu enimmillään 5 metriä. Lietemääräksi on arvioitu m 3. Koko altaan lietetilavuuden on arvioitu olevan m 3. Lietteen kuivaainepitoisuus on keskimäärin 46 %, josta noin 80 % on epäorgaanista ainetta. Lietealtaan eteläpato on patoturvallisuuslain alainen. Viimeisimmässä määräaikaistarkastuksessa vuonna 2008 padon todettiin täyttävän viranomaisvaatimukset. Pääosa vanhassa lietealtaassa olleesta vedestä ja kevyt liete on pumpattu puhdistamolle käsiteltäväksi. Altaassa on vielä täyttötilavuutta. Lietteen alla 20

21 on luonnollisia pehmeitä maakerroksia. Allas tiivistetään, täytetään ja maisemoidaan tehdasalueella olevilla maa- ja jätemassoilla sekä purkujätteellä. Patorakenteiden tiiveys varmistetaan. Pinta rakennetaan vettä huonosti läpäiseväksi jotta pintavedet voidaan hallitusti ohjata haluttuun suuntaan. Syntynyttä kenttää käytetään huolto- ja varastoalueena. Hakija katsoo, ettei suljettava vanha lieteallas ole kaatopaikka, vaan kyse on jätteen hyötykäyttämisestä maarakentamisessa. Lietealtaan muotoilutäyttö ja peittäminen olisi perusteltua kaatopaikan penkereen tukemisen kannalta. Lietealtaan muotoilutäyttö on tarpeen alueen kuivatusjärjestelyiden tehostamiseksi. Tehokkaampi kuivatus ja pengerrakenteen esikuormitus parantavat lopullisen rakenteen painumanhallintaa ja vakautta sekä teknistä toimivuutta Lietealtaan käytöstä poistamis- ja jälkihoitosuunnitelma Ramboll Finland Oy on laatinut vanhaa lieteallasta koskevan käytöstä poistamis- ja jälkihoitosuunnitelman (Ramboll Finland Oy, nr , , nr A, täydennetty ). Suunnitelma sisältää esikuormituspenkereen rakentamisen ja pintaeristyksen. Esikuormituksen tarkoituksena on lisäkuormituksen avulla poistaa lietteestä vettä ja pienentää lietteen kokoonpuristumista ennen pintaeristyksen rakentamista. Lietealtaaseen rakennetaan suoto- ja salaojituspenger poikki altaan. Salaoja johdetaan rakennettuun viemäriin ja edelleen varoaltaaseen. Suotopenger rakennetaan betonipurkujätteestä pohjaantäyttönä. Varsinainen esikuormituspenger rakennetaan sellutehtaan betonipurkujätteestä. Purkujätetäytön ja lietteen väliin asennetaan N4-käyttöluokan kuitukangas. Esikuormituspenger jää pysyväksi purkujätteen sijoituspaikaksi. Pengertä korotetaan kerroksittain ja sen tilaa tarkkaillaan. Veden poistuminen lietteestä on hidasta. Pengertäytön saavutettua tavoitetason täyttöön asennetaan kolme painumatarkastinta ja altaan ympäristöön rakennetaan kolme kiintopistettä. Pintaeristyksen rakentamisen ajankohdasta päätetään erikseen painumatarkkailun tulosten perusteella. Esikuormituspenkereen ja muotoilutäytön rakentamisella ei ole haitallisia vaikutuksia patoturvallisuuteen. Eteläpato on rakennettu louherunkoisena pohjaan täyttönä ja tiivistetty suotautumista vastaan vinolla moreenista tehdyllä tiivistyskerroksella. Välipenger on rakennettu myös louheesta pohjaan täyttönä. Lisärakentamisesta ei aiheudu patoa tai pengertä vaurioittavia kuormituksia. Veden hidas suotautuminen moreenisen tiivistyskerroksen jälkeen jatkuu, mutta sisäisen eroosion vaaraa ei ole. Loppumuotoilun tavoitteena on vähimmäiskaltevuus 1:20. Oikaisumassoina käytetään betonimursketta ja pintaosassa moreenia. Pintaeristykseen tulevat seuraavat rakennekerrokset oikaisukerroksen päälle alhaalta ylöspäin lueteltuina: Kaasunkeräyskerros. Erillistä kaasunkeräyskerrosta ei tehdä, koska esikuormituspenger ja muotoilutäyttö ovat karkearakeista materiaalia ja johtavat kaasua. Pintarakenteeseen va- 21

22 raudutaan rakentamaan biologinen hapetusyksikkö. Toteutuksesta päätetään, kun kaasunmuodostuksen määrä ja laatu on varmistettu. Tiivistyskerros (välpätty moreeni). Kerrospaksuus tiivistettynä on vähintään 0,5 metriä. Tiivistyskerroksen ja muotoilutäytön väliin asennetaan kuitukangas. Kuivatuskerros (salaojamatto). Maton vedenjohtokyky on vähintään 0,3 l/s m. Kuivatuskerros voidaan tehdä myös luonnonmateriaalista, lähinnä sepelistä. Pintakerros. Kerroksen paksuus tiivistettynä on vähintään 1,0 metriä. Kerrokseen käytetään humuspitoisia kivennäismaita. Pintakerros nurmetetaan (luonnonnurmi). Suunnitelma sisältää lisäksi laadunvalvontasuunnitelman. Kaatopaikan vaikutusten tarkkailua jatketaan nykyisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti lupaviranomaisen määräämän ajan. Uuden jätehuoltoalueen (tavanomaisen jätteen kaatopaikka) 1. vaiheen käyttö Uusi tavanomaisen jätteen kaatopaikka on rakennettu ympäristölupapäätöksen nro 23/2007/1 ( ) mukaisesti. Entinen lieteallas on jaettu moreenista rakennetulla penkereellä kahteen osaan. Pohjoisosaan on rakennettu uusi noin 1,5 hehtaarin kaatopaikka, joka on otettu käyttöön Tämän vieressä on uuden kaatopaikan laajennusta varten valmisteltu noin 2 hehtaarin laajennusalue. Kaatopaikalla syntyvä kaatopaikkavesi johdetaan jäteveden käsittelyyn. Kaatopaikalle läjitetään ja varastoidaan vain toimipaikalla syntyviä teollisuusjätteitä. Uudelle kaatopaikalle on sijoitettu alkaen tehtaan omasta toiminnasta syntyviä jätteitä seuraavan taulukon mukaisesti: 22 Jätelaji Jätenimikkeen tunnusnumero Määrä tonnia (ka)/a Kuiva-ainepitoisuus, % Viherlipeäsakka (soodasakka) Kuorituhka Arinahiekka Meesa Kalkkipöly Prosessilietteet Kuori- ja puuroska Kalkkihiekka Palamaton rakennusjäte Yhteensä Jätteet on sijoitettu kaistoittain niin, että eri jakeita voidaan jatkossa käyttää myös vanhan kaatopaikan maisemoinnissa. Tällaisia jätejakeita ovat muun muassa arinahiekka, soodasakka, meesa, kalkki sekä kiviä ja soraa sisältävä polttoon soveltumaton kuorijäte.

23 Jatkossa kaatopaikalle tulee teollisuusjätteitä ainoastaan M-real Oyj:n kemihierretehtaalta. Kaatopaikalle sijoitetaan vähäisiä määriä tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavia jätteitä. Näille jätteille osoitetaan kaatopaikalla erillinen alue. Jätehuoltoalueella on voimassa oleva tarkkailuohjelma. Se on uusittu ja esitetty Länsi-Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi Lietteidenkäsittelyalueen käyttö Uuden kaatopaikan rakentamisen yhteydessä on rakennettu täysin uusi lietteenkäsittelyalue, joka käsittää teräksisen lietealtaan, vesitiivistä asfaltista valmistetun maa-altaan sekä lietteiden geotuubikentän. Alueen jätevedet johdetaan biologiselle puhdistamolle. Lietteidenkäsittelyalueelle johtaa Kaatopaikan tieltä ajoramppi. Altaan vieressä oleva geotuubikenttä viettää varoaltaaseen päin. Kentälle mahtuu kaksi 9 25 metrin kokoista geotuubia. Lietteet tuodaan altaille säiliöautoilla. Altaasta lietemassa pumpataan geotuubeihin, jossa massaan syötetään tarkoitukseen sopivaa sakeuttavaa polymeeria. Geotuubista poistuva vesi johdetaan sadevesiviemärissä varoaltaaseen. Geotuubikentän vieressä on meesa-allas. Meesa ja muut karkeita jakeita sisältävät liete- ja sakkamassat on tuotu altaaseen säiliöissä tai kuljetusvälineen lavalla. Allas viettää kohti varoaltaasta. Altaan toiminta perustuu kiintoaineen nopeaan laskeutumiseen ja veden erottumiseen. Vapaa vesi purkautuu sepelipadon läpi varoaltaaseen. Allas tyhjennetään tarvittaessa sakeutuneesta sakasta. Sepelipadossa on ylivuotoputki altaasta varoaltaaseen tasolla + 4,80 m. Prosessilietteiden ja -sakkojen käsittelyalue säilyy jatkossakin Oy Metsä- Botnia Ab:n omistuksessa. Alue jää varakäyttöön M-real Oyj:n mahdollista satunnaista tarvetta varten. Kuorikattilan tuhkan läjitysalue Kuorikattilan toiminnassa syntyvä tuhka läjitetään entiseen jätevesialtaaseen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän ympäristöluvan nro 50/2005/1 ( ) mukaisesti. Tuhka-alueen pohja on tutkimusten mukaan silttistä hiekkamoreenia, ja sen päällä on paikoitellen 0,3 0,5 metrin kerros savista silttiä tai hiekkaa. Tuhkaläjityksen pohjan vedenläpäisevyydeksi on vuonna 2000 tehdyissä tutkimuksissa saatu 1,3 1,8x10-9 m/s. Tuhkakentälle on läjitetty tuhkaa kahdessa vaiheessa, vuosina ja Tuhkaa on sijoitettu 1-vaiheen tilaan noin m 3. Tuhkakentän pohjan korkeusasema on noin +0,5 m ja tämänhetkinen täyttökorkeus +3,5 m. Suunniteltu ja alueen täyttöön myönnetyn ympäristöluvan perusteena olevissa täyttösuunnitelmissa mainittu lopullinen täyttökorkeus on +5,1 m. Täytettävän alueen pinta-ala on 1 ha ja aluetta reunus- 23

24 tavien penkereiden viemä täyttötilavuus noin m 3. Ottaen lisäksi huomioon pintarakenteen osuuden täytöstä (noin 0,2 m), jää käytettävissä olevaksi kokonaistäyttötilavuudeksi ympäristölupapäätöksessä nro 50/2005/1 ( ) ilmoitettu noin m 3. Tällä hetkellä täyttötilavuudesta on käytetty noin m 3. Tuhkakenttä on erotettu vanhasta käytöstä poistetusta jätevesialtaasta omaksi alueeksi tiiviillä silttimoreenipadolla. Tuhkatäytön eteläpuolisen altaan osan täyttämisestä tai muusta käytöstä ei ole toistaiseksi laadittu tarkempia suunnitelmia, lukuun ottamatta tässä hakemuksessa esitettyä betonijätteen sijoittamista alueen kaakkoiskulmaan. Luontevin menettely on laajentaa myöhemmin tuhkatäyttöä tai muuta täyttötoimintaa myös altaan täyttämättä olevaan osaan. Altaan käyttämättä jäävän osan tuleva käyttö ja siihen mahdollisesti liittyvät lupamenettelyt tullaan kuitenkin käymään myöhemmin erillisenä viranomaisprosessina. Purkujätteiden läjitysalueet Purkujätteitä on suunniteltu läjitettäväksi entisiin jätevesien käsittelyaltaisiin, joita ei enää tarvita alkuperäiseen käyttöön. Näitä ovat: Tuhka-altaan eteläpuolella oleva allas (betonijäteallas), joka on ollut osa ilmastusallasjärjestelmää ennen biologisen puhdistamon rakentamista. Sijoitusalueen pinta-ala on m 2 ja sinne on suunniteltu sijoitettavaksi m 3 itd rakennuspurkujätettä. Vanha lieteallas, jonka sulkeminen ja siihen liittyvä betonijätteen hyödyntäminen on kuvattu edellä kohdassa "Vanhan lietealtaan käytöstä poistaminen ja sulkeminen". Sijoitettavien massojen määrä on suuruusluokkaa m 3 itd. Hakija katsoo, ettei betonijäteallas ole kaatopaikka, vaan että kyse on jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa. Rakennuspurkujätteiden sijoitusalueiden suunnitelma- ja työtapaselostus Ramboll Finland Oy on laatinut rakennuspurkujätteiden sijoitusalueiden suunnitelma- ja työtapaselostuksen (Ramboll Finland Oy, nr , , täydennetty , lisälehti ). Ilmastusaltaan osa erotetaan moreenipenkereellä. Penger tehdään veteen täyttönä massiivipatona, jonka harjan leveys on 4,0 metriä ja luiskakaltevuus 1:1,5 tai loivempi. Välipenkereen vesialueen vastaiset luiskat verhoillaan suodatinkankaalla ja 20 cm:n paksuisella murskekerroksella. Penkereen rakentamisen jälkeen sijoitusalue tyhjennetään vedestä pumppaamalla ja vedet johdetaan jäteveden puhdistamolle. Pohjasakka poistetaan kaivinkoneella. Sakka sijoitetaan kaatopaikalle. Rakennuspurkujäte sijoitetaan alueelle kerroksittain. Alimmaksi sijoitetaan suurelementit, kuten pilarit. Pääosa betonirakenteista kuitenkin murskataan, jolloin betoniteräkset saadaan talteen ja kierrätykseen. Murskeen 24

25 raekoko vaihtelee, mutta on yleensä mm. Purkujätteet käsitellään sellaiseen muotoon, että ne täyttävät yleiset vaatimukset. Betonipurkujätteen alustavan täyttöjärjestyksen mukaan ensin sijoitetaan kaikki suurelementit ilmastusaltaan pohjalle, sitten vanhan lietealtaan esikuormituspenkereeseen tarvittava materiaali, tämän jälkeen välivarastoidaan vanhan lietealtaan muotoilutäytön massat ja lopuksi täytetään ilmastusallas loppuun. Ilmastusaltaan täyttö muotoillaan kumpareeksi siten, että kaltevuus on vähintään 1:20 kaikkiin suuntiin lopputilanteessa pintaeristyksen rakentamisen jälkeen. Pintarakenteeksi esitetään kuitukangasta, jonka päällä on 0,5 metrin kerros humuspitoista kivennäismaata. Pintakerros nurmetetaan (luonnonnurmi). Pintarakenteet esitetään ennen rakentamista hyväksyttäviksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Altaan pohja on arviolta tasolla -0,5 m ja suunniteltu keskitäyttökorkeus 4 m, mikä mahdollistaa myös kokonaisten betonielementtien sijoittamisen alueelle. Täytön jälkeen alueen pinta asettuisi tasolle noin +3,5 m, mikä vastaa ympäröivän maanpinnan tasoa. Täytön avulla jätevedenpuhdistamon ympäristöstä voidaan muodostaa yhtenäinen, tasainen kenttäalue erilaisten altaiden ja painaumien sijaan. Mikäli purkujätettä ei riitä kaikkien altaiden täyttöön, osa altaista jää edelleen jätevesien käsittelyn vara-altaiksi. Vanhat käytöstä poistetut läjitysalueet ja jätevesien käsittelyalueet Vanhat ilmastusaltaat Tehdasalueella Tallvarpenin lahdessa olevat vanhat ilmastetut lammikot, joiden kokonaispinta-ala on noin 5 ha ja syvyys 3 5 metriä, jäävät sellaisenaan tehdasalueen sisälle. Sellutehtaan toiminnan lopettamisesta huolimatta koko tehdasalue jää teollisuuskäyttöön. Altaiden ei ole todettu aiheuttavan ympäristöhaittaa eikä -riskiä. Hakija ei esitä altaille tehtäväksi mitään toimenpiteitä. Vanha käytöstä poistettu ja suljettu kaatopaikka Vanhaa kaatopaikka on käytetty vuosina Tällöin alueelle on läjitetty lähinnä viherlipeäsakkaa ja meesaa. Puutuhkan ja kuonan varastokenttä Alueelle on läjitetty vuosina maamassoja tehtaan rakentamisen aikaan. Vuosina alueelle on läjitetty tuhkaa, kuonaa ja pieniä määriä öljytuhkaa. Vanha louhosalue Louhoskaatopaikalle on läjitetty kaikki tehtaan jätejakeet vuosina

26 Muut jätteiden ja sivutuotteiden varastointialueet 26 Tehdasalueella on puhtaan maan läjitysalueita, joille on sijoitettuna moreenia, louhetta ja mursketta. Nämä poistuvat käytöstä sitä mukaa kun massat käytetään kaatopaikan rakentamiseen. Arinahiekkaa on varastoitu tehdasalueelle nykyisen kaatopaikan jätetäytön päälle ja uuden kaatopaikan pohjoisosaan. Arinahiekka siirretään kaatopaikan rakenteisiin. Puhtaita massoja välivarastoidaan massansiirtosuunnitelman mukaisesti. Jätehuoltoalueen vakuus Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 09/0216/1 ( ) poistanut Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän ympäristölupapäätöksen nro 23/2007/1 ( ) lupamääräyksen 58. kolmannen kappaleen ja palauttanut lupamääräyksen uudelleen käsiteltäväksi. Uudelleen käsiteltäväksi palautettu lupamääräys ilman kolmatta kappaletta ja lupamääräyksen perustelut kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti: "58. Luvan saajan on asetettava euron vakuus käytössä olevan kaatopaikka-alueen asianmukaisen käytöstä poistamisen varmistamiseksi. Kaatopaikan tai sen osan käytöstä poistaminen tämän päätöksen mukaisesti vähentää talletettavan vakuuden määrää suljetun läjitysalueen neliömäärän ja sitä vastaavan neliöhinnan (20 ) tulon mukaisella summalla." Lupamääräyksen alkuosan perusteluissa todetaan, että määräys on tarpeen jätteiden loppusijoitustoiminnan ympäristöhaittojen minimoimiseksi sekä jätteiden mahdollisen myöhemmän hyötykäytön turvaamiseksi. Kaatopaikkaa koskevat määräykset on annettu soveltaen valtioneuvoston päätöstä kaatopaikoista (861/1997). Vakuuden suuruus on määritetty siten, että se kattaa läjitysalueiden muotoilu- ja sulkemiskustannukset nyt sekä jälkihoidon aikaisen tarkkailun ja seurannan kustannukset tilanteessa, jossa toiminnanharjoittaja ei itse pysty vastaamaan velvoitteistaan. Vakuuden laskennassa on käytetty tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenteen hintana 20 /m 2. Vaasan hallinto-oikeuden on päätöksen nro 09/0216/1 ( ) perusteluissa todetaan: "Ympäristönsuojeluasetuksen 12 :n 6 kohdan mukaan, jos toiminta koskee jätteen hyödyntämistä tai käsittelyä, hakemuksessa on oltava selvitys vakavaraisuudesta tai tarvittaessa vakuudesta tai muusta vastaavasta järjestelystä. Luvanhakija on hakemuksen täydennyksessä esittänyt euron vakuuden asettamista konsernivakuutena. Lupahakemuksessa tai sen liitteessä ei ole esitetty tarkempaa selvitystä konsernivakuudesta tai sen antajan vakavaraisuudesta. Asiassa saadun selvityksen perusteella ei voida arvioida kyseisessä tapauksessa konsernivakuuden rahaksi muutettavuutta tai vakuuden realisoinnin helppoutta.

27 27 Koska asiassa ei ole riittävällä tavalla selvitetty hakemuksessa esitetyn konsernivakuuden järjestämistapaa tai sen mahdollisen antajan vakavaraisuutta sekä järjestelyjä, joilla voidaan osoittaa vakuuden antajan vakavaraisuuden säilyminen koko luvan voimassaolon ajan, hallinto-oikeus on kumonnut ja palauttanut asian vakuuden laatua koskevalta osalta ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi." Hakijan esitys vakuudesta ja sen maksutavasta Hakija esittää edelleen vakuuden määräksi euroa (noin 22 /m 2 ), joka vastaa vanhan ja uuden kaatopaikan sulkemiskustannuksia ja kattaa alueen jälkitarkkailusta tulevat kustannukset. Vakuutta vapautetaan alueiden sulkemisrakenteiden valmistuttua. Alueellisesti vakuudet jakautuvat niin, että uuden jätehuoltoalueen vakuus on ja suljettavan kaatopaikan Hakija esittää euron vakuuden asettamista konsernivakuutena. Mikäli ympäristölupavirasto määrää vakuuden asetettavaksi konsernivakuutena, vakuuden antaa Oy Metsä-Botnia Ab:n emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunta. Metsäliitto Osuuskunta antaa päätöksen tultua lainvoimaiseksi omavelkaisen takauksen, jonka perusteella Metsäliitto Osuuskunta maksaa vakuutta vastaavan summan, mikäli sitä ei saada perittyä Oy Metsä- Botnia Ab:ltä. Takaus annetaan valvontaviranomaisen hyväksi kattamaan kaatopaikkoja koskevien lupavelvoitteiden laiminlyömisestä aiheutuneita kustannuksia. Hakija on liittänyt täydennykseen Metsäliitto Osuuskunnan antaman selvityksen vakuuden antajan vakavaraisuudesta ja vakuuden asettamisesta. Selvityksessä todetaan muun muassa, että Metsäliitto Osuuskunta on Metsäliitto-konsernin emoyritys, jonka noin suomalaista metsänomistajajäsentä omistavat liki puolet Suomen yksityismetsistä. Metsäliiton tärkein jäsenpalvelu on puukauppa, joka toi omistajajäsenille tuloja yhteensä yli 450 miljoonaa euroa vuonna Metsäliitto on yksityismetsien puukaupassa Suomen markkinajohtaja. Metsäliitto Osuuskunnan vuoden 2008 tunnusluvut olivat: liikevaihto miljoonaa euroa, taseen loppusumma miljoonaa euroa, omavaraisuusaste 54,6 %, nettovelkaantumisaste 45 % ja henkilöstö Metsäliitto Osuuskunnan omistusosuus Oy Metsä-Botnia Ab:sta on 23 % ja M- real Oyj:n omistuksen kautta välillisesti yhteensä 53 %. Syksyn 2009 aikana toteutettavien omistusjärjestelyjen myötä Metsäliitto Osuuskunnan omistusosuus Oy Metsä-Botnia Ab:stä kasvaa noin 53 %:iin eli M-real Oyj:n kautta omistusosuus nousee välillisesti yhteensä noin 83 %:iin. Hakija katsoo, että esitetty vakuus on laissa edellytetyllä tavalla riittävä, kun otetaan huomioon vakuudenantajan kokoluokka ja taloudellinen tilanne. Hakija toteaa edelleen, että päätöksen nro 23/2007/1 ( ) lupamääräyksen 58. mukaan Oy Metsä-Botnia Ab:lle on määrätty asetettavaksi

28 euron vakuus käytössä olevan kaatopaikka-alueen asianmukaisen käytöstä poistamisen varmistamiseksi. Vakuus on maksettu, ja se on voimassa saakka. Mikäli vakuus jatkossa katsotaan tarpeelliseksi, se tulee asettaa koskemaan vain aktiivisessa käytössä olevaa jätehuoltoalueen osaa ja kohdistaa vain kaatopaikkaa käyttävälle toimijalle. 28 Liikenne Oy Metsä-Botnia Ab:n toiminnasta johtuva liikenne tehdasalueelle on pääosin päättynyt. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmät Kaskisten tehtaalla on ollut vuodesta 1998 käytössä sertifioitu SFS-EN ISO 14001:1996 nro ( ) mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Ulkoiset auditoinnit on tehty vuosittain. Yhtiössä on käytössä toimintajärjestelmä, johon ovat vuodesta 2003 lähtien sisältyneet laatu-, ympäristö- ja työterveys- ja työturvallisuus- sekä tuoteturvallisuusjärjestelmät. LAITOKSEN PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Oy Metsä-Botnia Ab:n toiminnasta ei enää aiheudu merkittäviä päästöjä ilmaan. Tehtaan soodakattila, meesauuni ja hajukaasupoltin on pysäytetty maaliskuussa Voimalaitosta koskevat lupaehtoesitykset on esitetty M-real Oyj:n lupaehtojen tarkistamista koskevassa hakemuksessa. Rakennusten purkutyössä kiinnitetään huomiota ympäristövaikutusten minimointiin. Näitä ovat muun muassa roskaaminen ja pölyäminen. Jätevesien käsittelyn yhteydessä ilmaan pääsevien haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) päästöjä on selvitetty havaitun hajuhaitan vuoksi useaan kertaan vuosina Pääsyyksi on havaittu tasausaltaassa tapahtuva orgaanisen aineen hajoaminen ja sen seurauksena syntyvät hajurikkiyhdisteet. Tasausaltaasta on poistettu kesällä 2008 kaikki liete geotuubeihin, joissa liete on kuivattu ja lietteet on poltettu kuorikattilassa helmikuussa Hajuhaittaa ei enää käsittelyn jälkeen ole ollut. Jäähdytysvedet, jätevedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin Jätevesien käsittely ja johtaminen Sellutehtaalla ei enää synny jätevesiä. Tehdasalueen kolmen pääviemärin järjestelmä säilyy ainakin toistaiseksi niin, että se käsittää kuitupitoisten, vähäkuituisten ja kuituvapaiden jätevesien viemärit.

29 Biologisella jätevedenpuhdistamolla käsitellään jatkossa M-real Oyj:n kemihierretehtaan prosessijätevedet, Kaskisten kaupungin jätevedet, tehdasalueen saniteettivedet sekä Oy Metsä-Botnia Ab:n vastuulle jäävän jätehuoltoalueen jätevedet. Jätevesipuhdistamon käyttö, hoito ja vastuut siirtyvät M-real Oyj:lle. Puhdistamolla on tehty jonkin verran muutoksia pienentyvän vesimäärän ja alenevan tulokuormituksen takia. Oy Metsä-Botnia Ab:n hallintaan jäävän jätehuoltoalueen jätevedet pumpataan suoraan ilmastukseen menevään veteen ja edelleen biologiselle puhdistamolle. Jätehuoltoalueen puhtaat sade- ja valumavedet johdetaan puhdistamon ohi mereen. Uudelta kaatopaikka-alueelta puhdistamolle johdettavien suotovesien määrän on arvioitu olevan noin m 3 /a kaatopaikan ollessa aktiivisessa käytössä. Kaatopaikan sulkemisen jälkeen suotoveden määrä on alle 5 % sadannasta eli luokkaa 490 m 3 /a. Jätevesialueelta valumavedet pumpataan varoaltaaseen ja pumpun käyntiajasta voidaan laskea puhdistamolle pumpattu määrä. Vanhalta kaatopaikka-alueelta on arvioitu suoto- ja sadevesien määräksi noin m 3 /a. Ennen vanhan kaatopaikka-alueen sulkemista, viimeistään vuonna 2015, jätevedet tullaan käsittelemään biologisella puhdistamolla. Pieni osa sade- ja valumavesistä suljettavan kaatopaikan itälaidalta tullaan sulkemisen aikana vuosina johtamaan suoraan Bernas sundiin. Tämän vesimäärän on arvioitu olevan noin m 3 /a. Suotovedet koko alueelta keräillään alueen reunaa kiertävän keräilyojan avulla pumpattavaksi alueen kaakkoislaidalla sijaitsevan pumppauskaivon kautta puhdistamolle. Hakija katsoo, että vesien käsittelyjärjestely on riittävä ottaen huomioon lyhyen muotoilu- ja maisemointiajan. Ylimääräisten ojitus- ja pumppausjärjestelmien rakentaminen vanhalle suljettavalle kaatopaikalle ei ole perusteltua. Tuhka-altaan pohjassa kulkeva salaoja on putkitettu pumppauskaivoon ja edelleen tasausaltaaseen. Tuhka-altaalta käsittelyyn johdettava vesimäärä on noin m 3 /a. Biologisen puhdistamon kapasiteetti on noin m 3 /d eli m 3 /a. Jätehuoltoalueelta johdettu puhdistettava jätevesi ei tule aiheuttamaan mitään riskiä puhdistamon suorituskyvylle. Kokonaisjätevesimäärä jätehuoltoalueilta vastaa noin 0,5 % puhdistamolla käsiteltävästä vesimäärästä, jolloin vaikutuksia on vaikea edes havaita. Oy Metsä-Botnia Ab:n toiminnassa vuoden 2010 alusta alkaen syntyville jätevesille ei tule asettaa määrällisiä eikä laadullisia rajoja tai tavoitearvoja. Jätehuoltoalueelta biologiselle puhdistamolle johdettavien jätevesien määrä on pieni ja kokonaispäästöt erittäin pienet. Lisäksi viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä koko jätehuoltoalue on maisemoitu lukuun ottamatta M-real Oyj:n käyttöön jäävää läjitysaluetta. Tällöin kaatopaikkajätevesien määrä on arviolta m 3 /d. Oy Metsä-Botnia Ab:n omistaman tehdasalueen vesien vaikutus ympäristöön on vähäinen, ja nykyisten ka- 29

30 naalien järjestelmät ovat riittävät estämään öljyjen ja roskien pääsyn vesistöön. Lupavelvoitteiden noudattaminen tehdasalueelle mahdollisesti tulevien uusien yritysten osalta sovitaan erillisellä sopimuksella. Vuoden 2009 alkupuoliskolla Oy Metsä-Botnia Ab:n kuormitus puhdistamolle on vaihdellut merkittävästi prosessilaitteiden tyhjennyksistä ja pesuista johtuen. Sadevedet Päästöt maaperään Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan alueen puhtaat sadevedet johdetaan puhdistamatta mereen Bernas sundiin eteläisen- ja pohjoisen sadevesiviemärin kautta niin, että hule- ja jäähdytysvesiviemäriin on liitetty tehtaan ulkoalueiden sadevedet. Pohjoisen sadevesiviemärin vesi on suurimmaksi osaksi merivettä. Viemärien virtaama tulee jatkossa vastaamaan alueen sadantaa. Oy Metsä-Botnia Ab:lla on vuodesta 1977 vuoteen 1996 ollut käytössä lammikkopuhdistamo, jonka kokonaispinta-ala on noin 9 hehtaaria. Lammikkopuhdistamon sadevesien osalta normaalioloissa haihdunnan ja sadannan summa on vakio. Vanhaan ilmastusaltaaseen suotautuu jonkin verran vettä pohjoisessa olevasta suljetusta kaatopaikasta ja lisäksi pohjavesistä. Arvio vesimäärästä on noin m 3 /a, mikä vastaa noin 20 cm:n vesipinnan nousua vuodessa. Vesipinnan hallittu alentaminen toteutetaan niin, että vanhojen ilmastusaltaiden ylivuotokynnykselle rakennetaan korokeseinämä, jossa on virtausaukko virtaaman mittausta varten. Mereen purkautuvan veden määrä mitataan avattaessa patoluukkuja hallitusti kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin. Vesi johdetaan mereen M- real Oyj:n nykyisen jäteveden purkupaikan kautta. Veden johtaminen jätevesikanaaliin tapahtuu noin viikon aikana. Tällöin kuormitus on osana M- real Oyj:n kuormitusta M-real Oyj:n kemihierretehtaan jäähdytysvedet johdetaan puhdistamatta omaa kanaalia pitkin mereen Bernas sundiin samaan kohtaan kuin sellutehtaan eteläisen viemärin vedet. Aikaisemmin sellutehtaalta johdettiin jäähdytysvesiä mereen Bernas sundiin yhteensä lähes 27 milj. m 3 vuodessa. Mereen johdettu lämpömäärä oli TJ vuodessa, josta kemihierretehtaan osuus oli noin 500 TJ. Saniteettivedet Henkilöhuoltotilojen saniteettijätevedet johdetaan kuten nytkin tehdasalueella sijaitsevalle biologiselle jäteveden puhdistamolle. Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään, sillä tehdasalue on merkittävältä osin asvaltoitu ja kemikaalisäiliöt on varustettu varoaltain. Talvella 2009 suoritetun tehdasalueen maaperätutkimuksen mukaan tehdasalueel- 30

31 Melu ja tärinä Liikenne la ei ole tarvetta erityisiin puhdistustoimiin. Tehdasrakennusten purkamisen yhteydessä on kuitenkin syytä tarkentaa maaperän tutkimusta riippuen siitä, millaista jatkotoimintaa tehdasalueelle syntyy. Jätehuoltoalueelle ja vanhoille ilmastusaltaille on laadittu riskiarviot. Sellutehtaan toiminnan päätyttyä melutasot tehtaan ympäristössä ovat alhaisempia kuin aikaisemmin. Sellutehtaan toimiessa tehtyjen selvitysten mukaan sellutehtaan ja kemihierretehtaan melupäästöt eivät vaikuttaneet merkittävästi lähimpien asuinalueiden melutasoihin. Tehtaan itäpuolella saarella sijaitsevilla loma-asunnoilla 50 db (A) :n keskiäänitaso saattoi ylittyä ja Kotilammen ulkoilualue jäi arvion mukaan 45 db (A) :n keskiäänivyöhykkeen sisäpuolelle. Rakennusten purun aikana vuosina melutaso voi ajoittain ylittää ekvivalenttitason 55 db (L Aeq ). Haitta on vähäinen ja ajoittuu pääasiassa päiväaikaan arkipäiville. Melutasoa tarkkaillaan purkutöiden yhteydessä ja työn suunnittelulla varmistetaan mahdollisimman matalat melutasot. Tärinää syntyy ajoittain betonin murskauksen aikana ja mahdollisten räjäytysten yhteydessä. Melua ja tärinää aiheuttavat työt ajoitetaan arkipäiville klo Kaikki Kaskisten tehdasalueen raskaat kuljetukset kulkevat kantatietä 67 pitkin. Kantatie 67 kiertää Kaskisten kaupungin keskustaajaman. Vain osa työmatkaliikenteestä ja satunnaiset kuljetukset kulkevat Kaskisten kaupungin läpi. Sataman liikenteen siirtyminen satamasta teollisuusalueelle rakennetulle yksityistielle on vähentänyt liikennettä yleisellä tiellä. Tehtailla kävi keskimäärin 230 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa ja liikenne tältä osin loppuu. Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen Tuotantoprosessissa ei enää synny tavanomaisia sellunvalmistuksen prosessijätteitä. Tehtaan lopettamisen yhteydessä syntyvien tavanomaisten prosessijätteiden määrä kasvoi hetkellisesti, mutta ne loppuivat kokonaan tuotannon loputtua. Tehtaan lopettamisen yhteydessä syntyvät sellutehtaalle tyypilliset jätteet lajitellaan ja käsitellään samalla tavalla kuin tehtaan käydessäkin. Nämä jätteet on pääosin sijoitettu läjitysalueelle syksyyn 2009 mennessä. Käsiteltävät jätteet ovat pääasiassa rakennusten, säiliöiden ja putkistojen purkujätettä. Rakennusten purkujätteen määrä on huomattava. Syntyvät jätteet lajitellaan ottaen huomioon eri jakeiden hyötykäyttömahdollisuudet. Hyödynnettävät raaka-aineet ja kemikaalit kuljetetaan Oy Metsä-Botnia Ab:n muille tehtaille. 31

32 Tehtaan toiminnan loputtua osa rakennuksista puretaan. Mahdollisia purettavia rakennuksia ovat voimalaitos, massatehdas, seulomo, kaustistamo, kuivaamo ja käyttökonttori. Rakennusten rakennustilavuus on yhteensä m 3. Arvioidut purkujätteen enimmäismäärät on esitetty seuraavassa taulukossa. 32 Tiilijäte Betonijäte Sekarakennusjäte Voimalaitos 330 k-m k-m 3 Massatehdas 125 k-m k-m m 3 Kaustistamo 110 k-m k-m 3 Kuivaamo 290 k-m k-m k-m 3 Käyttökonttori 130 k-m k-m 3 50 k-m 3 KSB seinä- ja kattoelementit m 3 Profiilipellit m 2 Kattohuopa m 2 Jätteiden jätenimikkeet ovat: tiilijäte , betonijäte , profiilipellit , kattohuopa ja sekarakennusjäte Käyttökelpoiset prosessinosat hyödynnetään laitteina. Betoni- ja tiilijätteet murskataan pääsääntöisesti ja raudat erotetaan ennen läjittämistä omalle jätehuoltoalueelle. Betonielementtejä tullaan lisäksi käyttämään jätehuoltoalueella hyödyksi sellaisissa kohteissa, jossa se osoittautuu järkeväksi. Noin 600 kappaletta betonielementtejä varusteineen ja ikkunoineen käytetään sellaisenaan uudelleen Kaskisiin rakennettavan konepajan seinärakenteissa. Elementtien purkutyön on arvioitu alkavan vuoden 2010 loppupuolella. Betonielementtien purkamisessa syntyvä saumanauhajäte irrotetaan elementeistä ja toimitetaan asianmukaiseen ongelmajätteen käsittelyyn Oy Metsä-Botnia Ab:n voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Purkutyön ja saumanauhojen erottelun ja toimituksen käsittelyyn suorittaa Ahopaja Oy. Oy Metsä-Botnia Ab alueen ympäristöluvan haltijana valvoo työtä. Ongelmajätteet ovat tehtaan purkutoiminnassa syntyviä öljy- ja liuotinjätteitä sekä raskasmetallia sisältäviä jätteitä. Öljyjätteet ovat purkutyössä syntyvien laitteiden ja kuljetuskaluston moottoriöljyjä sekä öljyisiä jätteitä, likaantuneita liuottimia ja orgaanisia aineita sisältäviä pesuvesiä. Akut ja loisteputket toimitetaan hävitettäväksi ongelmajätteen käsittelylaitokselle, samoin öljy- ja liuotinjätteet. Ongelmajätteet varastoidaan suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuna ja tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet pidetään erillään toisistaan ja merkitään ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet kerätään ja viedään ongelmajätteen käsittelylaitokselle sellaisen toimijan kautta, jolla on ongelmajätteiden käsittelylupa. Ongelmajätteiden siirrosta laaditaan siirtoasiakirjat. Omassa toiminnassa ja purkamisen yhteydessä syntyvät hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet kerätään erikseen ja toimitetaan

33 hyödynnettäviksi laitokseen, jolla on kyseisten jätteiden käsittelyyn oikeuttava ympäristölupa. Tehtaalla syntyvä jäte pyritään ohjaamaan hyötykäyttöön tai hyödynnetään energiana, jos se on teknisesti ja kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Kaikki mahdollinen materiaali käytetään tehtaan oman kaatopaikan maisemointiin. Metalliromu lajitellaan ja toimitetaan pääosin hyötykäyttöön. Puunkäsittelyn kiertovesikaivosta poistettavaa hiekkaa, kuorikattilan lentohiekkaa ja tuhkaa käytetään kaatopaikan ja vanhan jätevesipuhdistamoalueen maisemointiin tai kaatopaikan täytemaaksi. Poltettavat jätteet toimitetaan sellaiseen polttolaitokseen, jolla on ympäristölupa. Mikäli jätteiden hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, jätteet sijoitetaan tehtaan omalle kaatopaikalle tai muulle kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa. Kaatopaikalle sijoitettavat pölyävät jätteet peitetään tai muulla tavoin estetään pölyn leviäminen ympäristöön. Jätteet käsitellään ja sijoitetaan siten, että niistä ei aiheudu maaperän, pintaveden tai pohjaveden pilaantumista tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa ympäristölle. Mikäli purku- ja rakennusjätteissä on asbestijätettä, sille varataan kaatopaikalla erillinen alue, joka merkitään kaatopaikan käyttösuunnitelmaan ja maastoon. Asbestijäte kuljetetaan kaatopaikalle tiiveissä pakkauksissa ja peitetään heti. Asbestia ja PAH-yhdisteitä sisältävien jätteiden purku suoritetaan viranomaismääräysten mukaisesti. Jäteveden puhdistamolta ja jätehuoltoalueelta tulevat lietteet on poltettu kuorikattilassa kuoreen seostettuna niin kauan kuin kuorikattila on ollut toiminnassa. Tämän jälkeen lietteiden jatkokäsittely ja loppusijoitus on järjestetty vaihtoehtoisilla tavoilla. Kompostoitu liete välivarastoidaan tehdasalueella ja käytetään hyväksi muun muassa jätehuoltoalueen maisemoinnissa. Lietteen käsittelystä vastaa nykyisin M-real Oyj. Jos vanhojen altaiden lietteitä poistetaan, kuivatut lietteet pyritään käyttämään mahdollisuuksien mukaan suljettavan kaatopaikan rakenteissa, jätehuoltoalueen muussa maisemoinnissa ja viimeisenä vaihtoehtona läjittämällä ne uudelle kaatopaikalle. Tähän varataan aikaa useita vuosia. Sijoituspaikka valitaan aina kiinteiden jätteiden tai kuivattujen lietteiden kaatopaikkakelpoisuustestien perusteella. Mikäli tehdasalueelta tutkimuksissa löytyy likaantuneita tai pilaantuneita maamassoja, nämä maat käsitellään näitä koskevien ohjeiden mukaisesti. Tavoite on käyttää ne ensisijaisesti suljettavan jätehuoltoaleen rakenteissa. Jätehuollon ja kaatopaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä ja niihin liittyvää tarkkailua varten on tehtailla vastuussa oleva hoitaja, jonka nimi ilmoitetaan Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 33

34 Yhtiö hoitaa erillissopimuksella jätteiden keräilyn ja kuljetuksen tehtaan kaatopaikalle. Kuljetettavien jätteiden määrät kirjataan ja jätemäärät raportoidaan kirjanpidon perusteella. Betonijätteiden ominaisuudet Betonijätteen ominaisuuksia on tutkittu otetuista kahdesta näytteestä. Betonijätteen ominaisuudet täyttivät pysyvän jätteen kaatopaikalle läjitettävän jätteen ominaisuudet haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien ja liukoisuuden osalta, lukuun ottamatta toisen näytteen kromin liukoisuutta, joka oli 1,5 mg/kg (L/S10 kumulatiivinen), pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen raja-arvon ollessa 0,5 mg/kg. Lisäksi betonielementtien saumausnauhan lyijy- ja PCB- pitoisuudet on tutkittu yhdestä näytteestä, jossa lyijypitoisuus oli mg/kg ja PCB-pitoisuus < 3 mg/kg. Saumausnauha luokitellaan ongelmajätteeksi. Betoninäytteiden lisätutkimukset Pöyry Environment Oy on tehnyt lisätutkimuksia betoninäytteistä (Pöyry Environment Oy, ). Tutkimuksessa analysoitiin kolme lisänäytettä. Alkuaineiden kokonaispitoisuudet betoninäytteissä olivat pienet ja alittivat kaikilta osin eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen (591/2006) liitteessä 1 annetut hyötykäytön raja-arvopitoisuudet. Kromin liukoinen pitoisuus ylitti kahdessa seinäelementeistä otetussa näytteessä (0,97 ja 1,10 mg/kg) lievästi hyötykäytön raja-arvon (0,5 mg/kg). Pilarista otetussa näytteessä myös kromin liukoinen pitoisuus täyttää hyötykäytölle määritetyt kriteerit. 34 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset ilman laatuun Sellutehtaan päästöt ilmaan ovat loppuneet, eikä Oy Metsä-Botnia Ab:n toiminnasta siten enää aiheudu päästöjä, jotka voisivat vaikuttaa haitallisesti Suupohjan alueen ilman laatuun. Vaikutus meriveden tilaan ja käyttöön Sellutehtaan toiminnan loputtua jätevesien määrä on vähentynyt merkittävästi. Nykyisen kuormituksen vaikutus merialueen tilaan ja virkistys- sekä kalastuskäyttöön on vähäinen. Toiminnan aikana johdetuilla jätevesillä on ollut vaikutusta purkualueen tilaan. Merialueen tilaa on käsitelty päätöksen kappaleessa 'Ympäristön tila ja laatu'. Vaikutukset jätevesien purkualueen lähiympäristöön Tehtaan jätevesien purkuputken välittömästä läheisyydestä ei ole tehty sedimenttitutkimuksia tai pohjan muotoja kartoittavia luotauksia. Jätevesien vaikutustarkkailuohjelmaan sisältyy sedimenttitutkimus viiden vuoden välein ja se on toteutettu viimeksi vuonna Lähin sedimenttitutkimuksen

35 näytteenottopiste sijaitsee jätevesien purkulahden suulla (piste 26, Tallvarpen). Vuoden 2007 vesistötarkkailuraportin tulosten arvioinnin perusteella voidaan todeta, että pisteen 26 sedimentin laatu ei poikkea olennaisesti muiden, kauempana jätevesien purkualueelta sijaitsevien tarkkailupisteiden sedimentistä. Sellutehtaan jätevesien johtamisella ei siten näytä olevan havaittavia merkittäviä vaikutuksia jätevesien purkualueen pohjasedimenttiin. Jäähdytysvesipäästöjen vaikutukset Oy Metsä-Botnia Ab ei enää johda jäähdytysvesiä mereen. Kaskisten tehdasalueelta johdettujen jäähdytysvesien leviämistä ja vaikutuksia lähialueen veden lämpötilaan ja laatuun on selvitetty vuosina 2004 ja Jäähdytysvesien johtaminen on heikentänyt alueen jäätilannetta ja aiheuttanut sumun muodostusta. Bernas sundissa jäätilanne on ollut talvisin huono ja salmi on ollut ainakin osittain sula. Jäähdytysvesien johtamisen vaikutukset ovat kuitenkin rajoittuneet pääosin salmen alueelle eikä jäähdytysvesillä ole ollut laajemmin vaikutusta merialueen jäätilanteeseen. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Kaskisissa tai Kaskisten lähiympäristössä ei ole tärkeitä tai muita vedenhankintakäyttöön soveltuvia pohjavesialueita, johon toiminta voisi vaikuttaa. Tehtaan lähialueella ei ole käytössä olevia talousvesikaivoja. Tehdasalueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus Pöyry Environment Oy on laatinut asiantuntijaselvityksen tehdasalueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuudesta (Pöyry Environment Oy, ). Tutkimus käsittää koko tehdasalueen, pois lukien M-real Oyj:n kemihierretehdas, jonka alueelle tutkimuksia ei ulotettu. Sellutehdas on aikoinaan rakennettu luonnontilaiselle alueelle. Tehdasalueella tehtiin maaperätutkimus ja pohjavesinäytteenotto Maaperäkairauksia tehtiin 22 pisteessä, joista kahdeksaan asennettiin pohjavesiputket. Näistä kolmesta saatiin pohjavesinäytteitä. Aikaisempien tutkimusten perusteella on arvioitu, että pohjavesi virtaa tehdasalueelta itään, kohti merta. Maaperäkairauspisteet valittiin historiatietojen perusteella. Tehdasalueella ei tiedetä tapahtuneen vahinkoja, joissa ympäristölle haitallisia kemikaaleja olisi joutunut maaperään. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) havaittiin yhdessä pisteessä tärpätti-, mäntyöljy- ja polttoöljysäiliöiden läheisyydessä. VOC-yhdisteiden kokonaispitoisuus oli 680 mg/kg. Syytä pilaantumiseen ei tiedetä. Kokonaishiilivetypitoisuus (THC) oli 550 mg/kg autotallirakennuksen pohjoispuolella, 500 mg/kg valkaisimon piha-alueella ja 470 mg/kg voimalaitoksen pohjoispuolella. Suurimpana osapitoisuutena havaittiin raskaita öljyhiilivetyjakeita. Voimalaitosalueella fenantreenipitoisuus oli 6,6 mg/kg. Kuorimon alueella kromipitoisuus oli 310 mg/kg ja voimalaitosalueella 640 mg/kg. Syytä maaperän kromipitoisuuteen ei tiedetä. Metanolisäiliön läheisyydessä sijaitsevassa pisteessä mitattiin antimonipitoisuus 10 mg/kg ja arseenipitoisuus 12 mg/kg. Muut mitatut pitoisuudet olivat pieniä suhteessa ohjearvoihin. 35

36 36 Mäntyöljy- ja polttoöljysäiliöiden alueella pohjavedessä havaittiin lievästi kohonneet pitoisuudet öljyhiilivetyjä (430 µg/l, THC) ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (47 µg/l, VOC). Rannassa sijaitsevassa pisteessä pohjavesi oli hapanta (ph 4,6). Syytä pohjaveden happamuuteen ei tutkimuksen yhteydessä löydetty. Kunnostamistarpeen arvioinnissa kromin osalta todetaan, että tutkimuspisteet edustat hyvin pientä osaa voimalaitoksen ja kuorimon alueista, joten kunnostustarpeen selvittämiseksi tulisi pilaantuneisuuden laajuus selvittää tarkemmin. Muiltakaan osin ei kunnostustarvetta ole tehtyjen tutkimusten perusteella mahdollista luotettavasti arvioida. Jatkotoimenpiteinä ehdotetaan tehtäväksi tarkentavia maaperä- ja pohjavesitutkimuksia voimalaitoksen alueella ja meesauunin-kemikaaliaseman välisellä tehdasalueella. Pilaantuneisuuden syyt tulee selvittää. Siinä vaiheessa kun tehdasrakennuksia puretaan, tulisi rakennusten alapuolisen maaperän pilaantuneisuus tarkistaa. Jätevedenpuhdistamon alueen ympäristön tila Pöyry Environment Oy on laatinut asiantuntijaselvityksen jätevedenpuhdistamoalueen ympäristön tilasta (Pöyry Environment Oy, ). Lammikkopuhdistamo on ollut käytössä vuosina Esiselkeytysaltaan pinta-ala on noin 1 hehtaari ja ilmastetun lammikon noin 15 hehtaaria. Lammikko on rakennettu erottamalla merenlahti patopenkereellä Tallvarpenin lahdesta. Allas on jaettu moreenipenkereillä kolmeen osaan, A, B ja C, joista osa A on kauimpana tehtaasta. Nykyisen jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet johdetaan mereen altaan A kulman kautta. Tutkimukseen kuului käytöstä poistetun ilmastetun lammikkopuhdistamon jätevesialtaiden lietteen sekä puhdistamoalueella olevan lietealtaan lietteen määrän ja laadun tutkimus, kuvaus altaiden veden laadusta ja määrästä, tutkimus jätevesialtaaseen läjitetyn tuhkatäytön (kuorikattilan tuhkan läjitysalue) laadusta ja määrästä sekä koko alueen kunnostustarpeen arviointi. Altaiden vesikerroksen ja lietteen paksuudet mitattiin 88 pisteestä. Vesinäytteitä otettiin kolmessa eri pisteessä ja lietenäytteitä yhdeksässä pisteessä. Tuhkatäyttöalueella otettiin maanäytteitä neljässä eri pisteessä. Lietealtaan ulkopuolelle kaivettiin kaksi koekuoppaa, joista analysoitiin pintakerroksen maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet. Altaissa oli tutkimusaikana vettä yhteensä m 3. Altaista mereen purkautuvan veden määrä on vuositasolla m 3. Altaissa oleva lietekerros on enimmillään kolme metriä paksu ja keskimäärin yhden metrin paksuinen. Altaiden kokonaislietemäärä on m 3. Tuhkatäytön määräksi on arvioitu m 3. Altaiden veden laatu Altaiden veden ph-arvo vaihteli välillä 7,9 8,2. Altaiden veden happipitoisuus vaihteli välillä 6,3 10,2 mg/l. Happitilanteen ei katsottu olevan huono missään altaassa. Altaiden veden BOD 7 -arvo vaihteli välillä 3,2 4,7 mg/kg,

37 vastaavasti COD Cr -arvo välillä mg/kg, sähkönjohtavuus välillä ms/m, kiintoainepitoisuus välillä 2,4 6,1 mg/l, kokonaisfosforin välillä µg/l, kokonaistyppipitoisuus 3,2 6,9 mg/l, sulfaattipitoisuus välillä mg/l ja AOX-pitoisuus välillä µg/l. Muiden analysoitujen aineiden ja metallien pitoisuuksissa ei ollut selvästi kohonneita arvoja. Lietteen ominaisuudet ja haitta-ainepitoisuudet Analyysitulosten perusteella lammikkopuhdistamon lietteen kuiva-ainepitoisuus vaihteli välillä 3,8 34 % ja hehkutusjäännös välillä %. Lietteen BOD-arvo vaihteli välillä mg/kg. Redox-potentiaalin arvojen ( mv) perusteella lietteessä vallitsivat pelkistävät olosuhteet. Lietteen AOX-pitoisuus vaihteli välillä 0,98 24 g/kg. Selvityksen mukaan AOX-pitoisuudet johtuvat tehtaalla käytetystä kloorivalkaisusta. Lietteiden raskasmetallipitoisuudet olivat pieniä lukuun ottamatta sinkin ja kadmiumin kohonneita pitoisuuksia. Sinkkiä oli enimmillään mg/kg. Selvityksen mukaan sinkki on peräisin puuraaka-aineesta. Kadmiumin pitoisuus vaihteli välillä 2,2 19 mg/kg. Molybdeenin pitoisuus vaihteli välillä 9,1 210 mg/kg lukuun ottamatta kahta pistettä, joissa pitoisuudet olivat 890 ja mg/kg. Lietteen sinkin ja kadmiumin, sekä yhdessä näytteessä kuparin pitoisuudet ylittävät ylemmät raja-arvot (Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje, , Ympäristöministeriö), jolloin sedimentit katsotaan pääsääntöisesti pilaantuneiksi ja niiden läjittäminen mereen on kielletty. Lietteen kokonaishiilivetyjen (THC) pitoisuus vaihteli välillä mg/kg. Terpeenien pitoisuus vaihteli välillä mg/kg, rasvahappojen välillä mg/kg ja hartsihappojen välillä mg/kg. Kloorifenolien pitoisuudet alittivat määritysrajan lukuun ottamatta yhtä pistettä, jossa mitattiin pitoisuus 0,8 mg/kg. Dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuudet vaihtelivat välillä pg I-TEQ/g. Selvityksen mukaan dioksiinipitoisuudet johtuvat tehtaalla aikaisemmin käytössä olleesta kloorivalkaisusta. Orgaanisia tinayhdisteitä havaittiin yhdessä pisteessä, pitoisuuden ollessa 2,9 µg/kg. Altaiden orgaaninen aines ei ole helposti biohajoavassa muodossa, vaan se muodostuu todennäköisesti pysyvämmistä yhdisteistä, kuten selluloosasta ja ligniinistä, joten metaanin muodostuminen ei ole jatkossakaan todennäköistä. Lietteessä havaituista haitta-aineista ei aiheudu nykytilanteessa ympäristöeikä terveysriskiä, koska ne ovat sitoutuneet tiukasti lietteen orgaaniseen ainekseen, eivätkä liukene veteen, eivätkä siten pääse kulkeutumaan laajemmalle. Puhdistamoalue tulee myös jatkossa olemaan teollisuusalueen ja tehdaskaatopaikan yhteydessä, eikä sitä käytetä virkistysalueena. Alimman puhdistamoaltaan kulman kautta johdetaan biologisen jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet. Teollisuusalueen jätealtaan lietteeseen sitoutuneille haitta-aineille ei voi altistua. Lietteen poistamisesta aiheutuu suurempi riski sekoitettaessa laskeutunutta sedimenttiä, jolloin haitta-aineet 37

38 voivat olosuhteiden muuttuessa ja mekaanisen sekoituksen vaikutuksesta levitä laajemmalle. Allasalueen kunnostusta ei voida pitää nykytilanteessa välttämättömänä. Alueen kunnostustarve tulee uudelleen harkittavaksi, mikäli alueen käyttötarkoitus muuttuu. Lieteallas Lietealtaan reunapenkereen läheisyydessä havaittiin maan pintakerroksessa luontaisesta pitoisuustasosta jonkin verran kohonneita metallipitoisuuksia. Toisessa pisteessä nikkelipitoisuus oli 180 mg/kg ja vastaavasti toisessa pisteessä sinkkipitoisuus oli 390 mg/kg. Tässä pisteessä todettiin myös korkea rikkipitoisuus ( mg/kg). Selvityksessä todetaan, että metallipitoisuudet viittaavat lietealtaan ylipäästöihin. Vaikutusten arvioidaan rajoittuvan maan pintakerrokseen. Nikkeli ja sinkki ovat sitoutuneet maaperän pintakerroksen orgaaniseen ainekseen ja savimineraaleihin, eivätkä kulkeudu laajemmalle. Ne ovat kuitenkin riskitekijä alueella työskenteleville ihmisille, jotka voivat altistua niille ihokosketuksen kautta tai maa-aineksen ja siihen sitoutuneiden metallien päätyessä ruuansulatuselimistöön. Molempien alueella havaittujen metallien pitoisuustaso on kuitenkin kohtuullinen, eikä vähäisestä altistuksesta aiheudu kohonnutta terveysriskiä. Alueen kunnostaminen ei ole välttämätöntä. Pilaantuneisuuden laajuus tulee selvittää viimeistään siinä vaiheessa, kun lieteallas poistetaan käytöstä tai alueen käyttötarkoitus muuttuu. Tuhkan läjitysalueen haitta-ainepitoisuudet Tuhkatäyttöalueen metallipitoisuudet olivat pieniä, lukuun ottamatta sinkin ja kadmiumin pitoisuuksia. Sinkkipitoisuus vaihteli välillä mg/kg ja kadmiumin pitoisuudet välillä 5 11 mg/kg. Muiden metallien osalta havaittiin joitakin kohonneita pitoisuuksia. Tuhkatäytön itäosassa molybdeenin pitoisuus oli korkeimmillaan 170 mg/kg. Molybdeeni on peräisin TCF-sellujen valmistuksessa käytetystä valkaisukemikaalista, jota kemikaalikierron kautta on joutunut poltettavaan biolietteeseen. Tuhkan kaatopaikkakelpoisuustestien tulosten perusteella liukoiset pitoisuudet alittivat pysyvän jätteen kaatopaikalle soveltuvan jätteen raja-arvot muiden aineiden kuin molybdeenin, sulfaatin ja kloridin osalta. Tuhkaalueen itäosassa liukoisen molybdeenin pitoisuus (146 mg/kg) ylitti ongelmajätteen kaatopaikalle soveltuvan jätteen raja-arvon nelinkertaisesti. Alueen länsiosassa liukoisuus (30 mg/kg) oli samalla tasolla kuin ongelmajätteen kaatopaikalle soveltuvan jätteen raja-arvo. Sulfaatin ja kloridin pitoisuudet alittivat tavanomaisen jätteen kaatopaikalle soveltuvan jätteen rajaarvot. 38

39 Tuhka-altaan riskejä ei ole selvityksessä arvioitu, vaan siinä on todettu, että tuhka-aluetta tarkkaillaan ja täyttöä suoritetaan ympäristöluvan määräysten mukaisesti. Kunnostustarvetta ei ole arvioitu. Riskinarvio Kaskisten tehtaan jätevesialtaiden lietteiden ympäristövaikutuksista Esko Rossi Oy on laatinut riskinarvion Kaskisten tehtaan jätevesialtaiden lietteiden ympäristövaikutuksista (Esko Rossi Oy, ). Riskinarvion perusteella vertailtiin alustavasti kahta toimintavaihtoehtoa: lietteet jätetään paikoilleen altaiden pohjaan tai lietteet ruopataan ja sijoitetaan jätehuoltoalueelle. Terveysriskien osalta arvioitiin, ettei ihmisten altistuminen jätevesialtaiden pohjalietteiden haitta-aineille ole nykytilanteessa mahdollista, eikä haittaaineista aiheudu terveysriskiä. Edelleen jätevesialtaiden pohjalietteiden haitta-aineista ei aiheudu merkityksellistä riskiä eliöstölle. Kunnostukseen liittyvistä riskeistä on identifioitu työntekijöiden altistuminen haitta-aineille ruoppauksen yhteydessä ja ruoppauksen yhteydessä kasvava veden kiintoainepitoisuus, liuenneiden aineiden pitoisuus ja päästöt mereen. Siirrettäessä lietteitä maalle niiden hapetusolosuhteet muuttuvat. Tämä saattaa lisätä haitta-aineiden liukoisuutta. Jos altaat merestä erottava pato puretaan, meriveden virtaukset ja aallokon vaikutus altaissa lisääntyy. Myös altaiden vesipinnan laskeminen lisäisi aallokon vaikutusta lietteeseen. Koska altaista ei aiheudu riskiä ympäristön pohjavesille, vesipinnan laskeminen ei näytä aiheelliselta. Riskinarvio Kaskisten tehtaan jätealueiden ympäristövaikutuksista Esko Rossi Oy on laatinut riskinarvion Kaskisten tehtaan jätealueiden ympäristövaikutuksista (Esko Rossi Oy, ). Selvityksen tarkoituksena oli selvittää jätealueista viimeistelyn jälkeen pohjaveden laadulle, lähialueen käytölle sekä luonnonympäristölle aiheutuvat riskit. Selvitys kattaa suljettavan vanhan kaatopaikan, vanhan lietealtaan ja tuhka-altaan. Lähtötietoina on käytetty analyysituloksia kolmesta eri jätealueilla sijaitsevasta havaintoputkesta sekä kolmesta jätealueen ympäristössä sijaitsevasta pohjavesiputkesta. Vesien tarkkailutulosten perusteella jätealueiden keskeisiä kuormitustekijöitä ovat ravinteet (typpi ja fosfori), happea kuluttavat ainekset (COD), rikkiyhdisteet ja kalkki (emäksisyys). Jätealueiden vesissä on melko suuria suolapitoisuuksia, mikä näkyy kohonneina sähkönjohtavuusarvoina. Lisäksi vedet ovat voimakkaasti emäksisiä. Vesitaselaskelmien perusteella on laskettu jätealueiden yhteinen kuormitus nykytilanteessa, jossa pintarakenteita ei ole rakennettu ja tilanteessa, jossa kaikille alueille on rakennettu pintarakenteet. Nykytilanteen mukaiset laskennalliset vuosipäästöt ovat: COD Cr kg, kokonaistyppi 190 kg, kokonaisfosfori 32 kg, molybdeeni 150 kg ja sinkki 1 kg. Eri pintarakenteilla vuosittaiset kokonaispäästöt vaihtelivat: COD Cr kg, kokonaistyppi 0,3 39 kg, kokonaisfosfori 0,1 8 kg, molybdeeni 0,3 37 kg ja sinkki 0,0 0,1 kg. Merialueen tarkkailussa ei ole kuitenkaan havaittu jätealueiden vaikutusta. 39

40 Riskinarvion johtopäätöksissä todetaan, että jätealueiden vesien tärkeimmät ympäristökuormitustekijät ovat happea kuluttavat aineet, ravinteet sekä metalleista molybdeeni ja sinkki. Kulkeutumistarkastelun perusteella jätealueiden vesiä ei leviä alueille, joilla pohjavettä käytetään tai voitaisiin käyttää talousvetenä tai muutoin hyödyksi. Jätealueiden pohjamaat läpäisevät erittäin huonosti vettä eikä haitta-aineita kulkeudu syvälle maaperään. Patopenkereiden läpi suotautuu maa-alueille hieman suotovesiä, mutta vaikutukset ovat lieviä ja rajoittuvat penkereiden läheisyyteen. Tästä ei aiheudu merkityksellistä riskiä terveydelle tai ympäristölle. Jätealueiden mereen kohdistuva happea kuluttavien aineiden ja ravinteiden kuormitus on enintään 0,1 0,9 % tehtaiden mereen kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta. Jätealueiden viimeistelyn jälkeen kuormitusarvot pienenevät todennäköisesti alle neljäsosaan nykytilanteeseen verrattuina. Happea kuluttavien aineiden ja ravinteiden päästöillä ei ole käytännössä merkitystä meriympäristön tilaan. Jätealueilta mereen kulkeutuvien metallien pitoisuudet laimenevat nopeasti, eikä metalleista aiheudu merkityksellistä riskiä vesieliöille jätealueiden lähelläkään. Kaatopaikkakaasua muodostuu niukasti, eikä ympäristöön voi kehittyä räjähdysvaarallisia pitoisuuksia. Jätealueilla ei ole todettu haihtuvia haittaaineita, joten haihtumisesta tai kaatopaikkakaasusta ei aiheudu merkityksellistä riskiä ihmisille tai eliöille. Suljettavan kaatopaikan viimeistely Sitoyhtiöiden laatimien suunnitelman mukaisesti uudelle kaatopaikalle varastoituja materiaaleja käyttäen ei aiheuta merkityksellistä lisäkuormitusta vesiin, koska täyttö tapahtuu vanhalle täyttöalueelle eikä jätepenkereen pinta-ala kasva. Materiaalit soveltuvat ympäristövaikutusten suhteen hyvin viimeistelyyn, koska suljettavalla kaatopaikalla on pääosin kyseisiä massoja ja vähän orgaanista ainesta. Jätehuoltoalueen pilaantuneisuus, lisätutkimukset Pöyry Environment Oy on tehnyt jätehuoltoalueen pilaantuneisuuden lisätutkimuksen (Pöyry Environment Oy, ). Tutkimuksessa on keskitytty jätehuoltoalueen pohjoisosaan sijoittuvan pääosin tuhkasta koostuvaan alueeseen ja vanhan lietealtaan eteläpuolen pintamaan pilaantuneisuuden selvittämiseen. Jätehuoltoalueen pohjoisosassa otettiin lisänäytteitä viidestä pisteestä ja lietealtaan eteläpuolella yhdestä pisteestä. Tulosten mukaan jätehuoltoalueen pohjoisosassa on tuhkasta, meesasta, puusta ja parkista koostuvaa jätetäyttöä noin 4 5 metrin vahvuudelta. Jätetäyttö ulottuu osin kallioon saakka ja osassa tutkimuspisteistä havaittiin kallion ja jätetäytön välissä ohut kerros silttimoreenia. Yhdessä pisteessä ei havaittu jätetäyttöä, vaan pisteessä oli koko vahvuudelta kallioon saakka silttistä hiekkamoreenia. Jätehuoltoalueen pohjoisosan tuhkatäytössä raskasmetallien ja muiden alkuaineiden pitoisuudet olivat enimmäkseen pieniä. Pääosa pitoisuuksista alitti maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt kynnysarvopitoisuudet niiden alkuaineiden osalta, joille asetuksessa on määritetty ohjear- 40

41 Melun vaikutukset voja. Osa arseenin, kadmiumin, kromin, kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuuksista ylitti kynnysarvon. Korkeimmat pitoisuudet havaittiin pohjoisimmassa pisteessä, jossa kadmiumpitoisuus oli 14 mg/kg, kuparipitoisuus 190 mg/kg, nikkelipitoisuus 100 mg/kg, molybdeenipitoisuus 150 mg/kg ja sinkkipitoisuus mg/kg. Kohonneita sinkkipitoisuuksia havaittiin myös kahdessa muussa pisteessä (1 780 mg/kg ja 260 mg/kg). Selvityksessä on todettu sinkin ja kadmiumin olevan peräisin puuraaka-aineesta. Kaatopaikan pohjoisosasta analysoiduissa tuhkanäytteissä todetut pitoisuudet ovat pääosin samaa suuruusluokkaa kuin aikaisemmin kaatopaikan eteläosaan läjitetyistä tuhkanäytteistä analysoidut pitoisuudet. Lietealtaan reunapenkereen läheisyydestä aikaisemmissa tutkimuksissa lievästi pilaantuneeksi todetun pisteen kohdalta otetussa tarkistusnäytteessä ei havaittu kohonneita pitoisuuksia. Pitoisuudet alittivat kaikilta osin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alemmat ohjearvot. Arseenia (10 mg/kg) havaittiin kynnysarvon ylittävä pitoisuus. Muilta osin pitoisuudet alittivat myös kynnysarvot. Aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu kohonnut nikkelipitoisuus rajoittuu todennäköisesti hyvin pienelle alueelle. Jätehuoltoalueen pohjoisosan tuhkaläjityksessä havaituista haitta-aineista ei aiheudu nykytilanteessa ympäristö- eikä terveysriskiä, koska ne ovat sitoutuneet tiukasti tuhkaan, eivätkä leviä merkittävissä määrin laajemmalle. Molybdeeni voi liueta emäksisestä tuhkasta ja levitä laajemmalle. Pitoisuudet olivat sinkkiä lukuun ottamatta matalia. Lietealtaan eteläpuolella tarkistusnäytteessä havaitut pitoisuudet olivat niin pienet, ettei niistä aiheudu terveys- tai ympäristöriskiä alueen ollessa kaatopaikkakäytössä. Sellutehtaan käydessä sen toimintojen aiheuttamat 60 db:n ja 55 db:n keskiäänivyöhykkeet sijoittuivat pääosin teollisuusalueen sisäpuolelle. 50 db:n keskiäänivyöhykkeen arvioitiin ulottuvan tehtaan länsipuolella Kotilammelle ja itäpuolella Bölen saareen. Kuorimon lähiympäristöön muodostui lisäksi oma pieni 50 db:n vyöhyke. Laajuudeltaan 50 db:n keskiäänivyöhyke oli 0,7 km 2 eikä sille sijoittunut yhtään asuinrakennusta. Bölen saaressa yöaikainen 50 db:n keskiäänitaso mahdollisesti ylittyi lähimpien loma-asuntojen kohdalla. Kotilammen ulkoilualue oli osittain 45 db:n vyöhykkeen sisällä. Sellutehtaan toiminnan loppuessa osa kuorimosta jää M-real Oyj:n käyttöön. Ympäristömelutasot tulevat alenemaan. 41

42 42 LAITOKSEN TOIMINNAN, PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Prosessin käytön aikaista tilaa ja toimintaa on valvottu automaatio- ja tehdastietojärjestelmän avulla, laboratorioanalyysein sekä tehdaskierroksin. Tarkkailut on suoritettu Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tarkkailut ovat siirtyneet M-real Oyj:n vastuulle. Vuonna 2009 on noudatettu voimassa olevia tarkkailumääräyksiä. Jätevesien ja ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailuvelvoitteet tulee Oy Metsä-Botnia Ab:n osalta jatkossa poistaa ja siirtää M-real Oyj:lle tarvittavassa laajuudessa. Päästöt ilmaan Kuorikattilan savukaasuja on tarkkailtu jatkuvatoimisilla mittareilla LCPasetuksen mukaisesti. Mittausten tukena on käytetty tarvittaessa taselaskelmia. Kuori- ja öljykattilaa ei jatkossa käytetä Oy Metsä-Botnia Ab:n toiminnassa. Päästöt vesiin Puhdistamolle meneviä ja puhdistamolta lähteviä jätevesiä on tarkkailtu osastokohtaisilla jatkuvilla mittauksilla ja laboratorioanalyysein. Jäteveden puhdistamon toiminnan ja päästöjen seuranta sekä raportointi siirtyvät kokonaisuudessaan M-real Oyj:lle. Kiinteiden jätteiden ja jätehuoltoalueen tarkkailu Hakemuksessa on esitetty toiminnan tarkkailusuunnitelma ( ), joka sisältää jätehuoltoalueen tarkkailuohjelman (Oy Metsä-Botnia Ab, Kaskisten tehdas, nro 9M608202, ) ja ohjeet jätejakeiden vuosittaisesta kaatopaikkakelpoisuuden vastaavuustestauksesta sekä näytteenottosuunnitelma (Sito-Rakennuttajat, ). Hakemusta on täydennetty jätehuoltoalueen päivitetyllä tarkkailusuunnitelmalla (Oy Metsä-Botnia Ab, Kaskisten tehdas, nro 9M209104, ). Jätehuoltoalueen tarkkailu esitetään toteutettavaksi päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti ja jätteiden tarkkailu päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaehdotuksessa on esitetty muutoksia tarkkailupisteisiin ja analysoitaviin parametreihin. Nykyisin jätehuoltoaluetta tarkkaillaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaan. Jätehuoltoalueelle toimitettavista jätteistä pidetään kirjaa ja raportoidaan kuukausi- ja vuositasolla. Jätehuoltoalueelle toimitettavien M-real Oyj:n jätteiden osalta M-real Oyj pitää kirjaa jätteistä ja toimittaa tiedot Oy Metsä- Botnia Ab:lle. Jätehuoltoalueelle tulevat jätekuormat kirjataan kuormien lukumäärän mukaan. Kuormista on määritetty keskimääräinen tilavuus, pai-

43 Vaikutustarkkailu no sekä kuiva-ainepitoisuus jätejakeittain. Kaikki tehdasalueen ulkopuolelle toimitettavat jätekuormat punnitaan. Jätetäytön rakennetta tarkkaillaan kerran vuodessa, jolloin määritellään pinta-ala, tilavuus ja lasketaan jäljellä oleva täyttötilavuus. Jätehuoltoalueen pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa lietealtaan itä- ja eteläpuolelta, jätehuoltoalueen länsipuolelta sekä uuden tien ja meren välisestä havaintoputkesta yhteensä kolmesta pisteestä otettavin pohjavesinäyttein. Kaatopaikkaveden laatua, määrää ja vedenkorkeutta tarkkaillaan yhteensä kuudesta pisteestä. Kaikista jätehuoltoalueen vesinäytteistä tehdään seuraavat analyysit: lämpötila, happipitoisuus, ph, sähkönjohtavuus, kloridipitoisuus, väri, sameus, sekä COD Cr -, kokonaisfosfori-, kokonaistyppi-, ammoniumtyppi-, nitraattija nitriittityppi-, sinkki-, kadmium-, molybdeeni-, boori- sekä bariumpitoisuudet. Näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa kesä- ja lokakuussa. Lisäksi kolmen vuoden välein näytteistä määritetään arseeni-, kromi-, kupari-, nikkeli-, lyijy-, elohopea-, rauta-, mangaani-, vanadiini- ja AOXpitoisuudet. Kaatopaikkakaasujen koostumusta seurataan kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja lokakuussa. Kaasuista mitataan metaani-, hiilidioksidi- ja happipitoisuudet sekä paine. Kaskisten tehtaan vaikutuksia ympäröivään merialueeseen sekä alueen ilmanlaatuun ja kasvillisuuteen seurataan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymien ohjelmien mukaisesti. Vesistötarkkailu Tarkkailu koostuu vuosittaisesta vedenlaadun seurannasta Kaskisten edustan merialueella, kalastotarkkailusta ja kalastuskirjanpidosta sekä viiden vuoden välein toteutettavasta laajemmasta vesistötutkimuksesta ja kalastotiedustelusta. Hakija esittää, että se vapautetaan Kaskisten edustan merialueen vesistö- ja kalataloustarkkailuvastuusta vuodesta 2010 alkaen. Jätehuoltoalueen vesistövaikutuksia seurataan Bernas sundin alueelta neljästä pisteestä 1 metrin syvyydeltä pinnasta ja 1 metri pohjan yläpuolelta kaksi kertaa vuodessa otettavin vesinäyttein. Ilmanlaadun tarkkailu Kaskisten seudun ilmanlaatua seurataan alueen yritysten ja kuntien yhteistyönä. Tarkkailu kattaa Suupohjan alueen, johon kuuluvat Kristiinankaupunki, Kaskinen ja Närpiö. Tarkkailu on nykymuodossaan aloitettu vuonna Vuonna 2008 tehty uusi tarkkailusopimus kattaa vuodet Kristiinankaupunkiin ja Kaskisiin sijoitetuilla asemilla seurataan hengitettä- 43

44 viä hiukkasia (PM10), pienhiukkasia (PM2,5) sekä pelkistyneitä rikkiyhdisteitä (TRS). Suupohjan alueella tehdään lisäksi bioindikaattoritutkimus kerran sopimuskauden aikana. Oy Metsä-Botnia Ab:n osallistuminen Suupohjan seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun päättyy vuoden 2009 lopussa, koska sellutehdas ei enää aiheuta päästöjä ilmaan. 44 Raportointi Päästöistä vesiin ja ilmaan on raportoitu ympäristökeskukselle kuukausittain. Vuosiyhteenvedot toiminnasta, päästöistä ja jätteistä/jätehuoltoalueesta raportoidaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vuosittain siihen saakka, kunnes jätehuoltoalue Oy Metsä-Botnia Ab:n osalta on lopullisesti suljettu. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ympäristöriskit Hakija on teettänyt sellutehtaan alueella mahdollisesti tapahtuvista häiriöpäästöistä jäteveden puhdistamolle, vesistöön, maaperään ja ilmaan riskianalyysin VTT:n SARA-menetelmällä viimeksi vuonna Se on päivitetty vuonna 2009 vastaamaan tilannetta sellutehtaan pysäyttämisen jälkeen. Riskianalyysissä todettujen riskien pienentämiseksi on tehtaalla toteutettu useita toimenpiteitä. Kemikaalisäiliöiden purun yhteydessä varmistetaan, että säiliöt ovat perusteellisesti pestyjä ja että purun tekevät asian osaavat henkilöt. Jätehuoltoalueen ympäristövaikutusten riskinarvion perusteella riski on erittäin pieni. Purkutöissä tapahtuneet häiriötilanteet Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten tehtaan mustalipeäsäiliöiden purkutöissä tapahtui onnettomuus Lipeää vuoti tehdasalueelle noin 150 m 3. Vuodon alkaessa lähiviemäri tukittiin sulkupallolla ja vuotokohdan ympärille rakennettiin sorasta noin metrin korkea pato. Vuoto päätyi suurimmaksi osaksi asfalttitielle säiliöalueen ja meesauunin syöttöpään välille. Lipeää ei päässyt jätevesiin, mereen eikä viemäreihin. Vuotoalueen pintakerroksen maat on pääosin vaihdettu (noin 20 m 3 ) ja tässä yhteydessä on todettu, ettei maaperään ole imeytynyt seosta. Alueen eteläpuolella imettiin nestemäisiä aineita koko vuodon ajan ja sen jälkeen niin, että aineita ei päässyt imeytymään moreenikerroksen läpi. Eteläpuolelta maakerroksia on vaihdettu noin 10 m 3. Pintamaakerrokset on viety tehdaskaatopaikalle. Vuotoalue kunnostetaan lopullisesti, kun säiliöiden tyhjennystyö on saatettu loppuun. Vuotanut lipeä on varastoitu kaatopaikalle prosessilietteiden laskeutumisaltaaseen. Sen jatkokäsittelystä ei ole vielä päätetty.

45 45 Toiminta ja ilmoittaminen häiriö- ja poikkeustilanteissa Mahdollisista melun, tärinän, jätehuollon tai kaatopaikan häiriötilanteista ilmoitetaan ympäristökeskukselle ja laaditaan selvitys, jossa pyritään arvioimaan myös häiriötilanteessa syntyneet päästömäärät. Yksityisoikeudellisesti laadittavan sopimuksen mukaan energiantuotannon ja jätevedenpuhdistuksen aiheuttamista häiriötilanteista ja niiden raportoinnista vastaa jatkossa M-real Oyj. VAHINKOARVIO JA VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET Ammattikalastajille maksettavat korvaukset on voimassa olevan luvan mukaisesti määritelty ja maksettu kertakaikkisina. Viimeisimpänä asiasta on sovittu Kambs fiskelagin kanssa (sopimus ). Rantakiinteistöjen omistajille virkistyskäytön vaikeutumisesta ja vesialueiden omistajille kalastuksen tuoton vähenemisestä on maksettu korvaukset vuoden 2005 loppuun asti. Uuden korvausesityksen rantakiinteistöjen osalle on laatinut insinööri AA, Länsi-Suomen ympäristökeskus ( ). Hakija esittää, että korvaukset vesialueiden omistajille ja kiinteistöjen virkistyskäytölle aiheutuvasta haitasta käsitellään erikseen ja eriytetään omaksi asiakseen sellutehtaan toiminnan lopettamista koskevasta luvasta. Asian käsittely aluehallintovirastossa on kesken. Nykyinen kalanistutusvelvoite on kpl 18 cm:n pituista meritaimenen poikasta ja kpl 10 cm:n mittaista vaellussiian poikasta vuodessa. Hakija katsoo, että istutusmäärät suhteessa muihin metsäteollisuuden velvoitteisiin ja jätevesiä vastaanottavan vesistön tilaan ovat olleet ylimitoitettuja. Sellutehtaan toiminnan loputtua istutusvelvoitetta ei ole tarkoituksenmukaista jatkaa. Lausunto Kaskisten merialueen istutusvelvoitteiden jatkamisesta Hakija on täydentänyt hakemusta istutusvelvoitteen jatkamista koskevalla asiantuntijaselvityksellä (Pöyry Environment Oy, nro 9M609249, ). Selvityksessä todetaan muun muassa, että aikaisemmin tehtyjen selvitysten mukaan Kaskisten edustalla havaitut kalatalousvaikutukset ovat olleet lieviä jo aiemman kuormitustilanteen aikana. On ilmeistä, että vaikutukset ovat edelleen pienentyneet prosessi- ja puhdistustekniikan kehittyessä. Jätevesien haitallisten aineiden ja kalabiologisten vaikutusten yhteyttä ei ole voitu tutkimuksissa osoittaa, sillä selkeitä kalabiologisia vaikutuksia ei ole havaittu. Jätevesikuormituksesta peräisin olevien aineiden kertymistä Kaskisten merialueen ekosysteemiin ei ole tutkimuksissa todettu ja haitallisten aineiden vaikutukset kaloihin arvioidaan merkityksettömiksi. Sellutehtaan kuormitus pieneni kaikkien muuttujien osalta oleellisesti luvun lopulla. Tarkkailutulosten mukaan jätevesien vaikutukset ovat olleet viime vuosina lieviä ja paikallisia ja ne ovat rajoittuneet lähinnä purkualu-

46 eena toimivaan Tallvarpenin lahteen. Kevätkutuiset kalalajit ovat veden laadun muutoksia melko hyvin kestäviä eikä kuormituksella arvioida olleen enää 2000-luvulla merkittävää vaikutusta niiden kantoihin Tallvarpenin lahden ulkopuolella. Ravinnekuormituksen aiheuttama perustuotannon kasvu seurausilmiöineen sekä orgaaninen kuormitus voivat yleensä ilmetä lähinnä syyskutuisten kalalajien lisääntymisongelmina. Kaskisten edustan merialueella ei ole ollut 2000-luvulla merkittäviä happiongelmia, joten jätevesien haitallinen vaikutus alueen syyskutuisten kalojen (karisiika) mädin säilyvyyteen on ollut vähäinen. Kaskisten edustan saalislajeista selvästi tärkeimpiä ovat syyskutuinen vaellussiika, lohi ja taimen sekä kevätkutuinen ahven. Vaelluskalojen lisääntymisalueet ovat kuitenkin kokonaan muualla, joten jätevesikuormituksella ei ole ollut merkittävää vaikutusta niiden kantoihin missään vaiheessa. Vaellussiian ja lohen syönnösalueet ovat kokonaan ja taimenenkin pääosin Kaskisten edustan ulkopuolella. Kokonaisuutena voidaan arvioida, että lopetetun sellutehtaan kuormituksella ei ole vaikutusta vaelluskalakantoihin tai niiden pyydettävyyteen vuoden 2010 jälkeen. Sellutehtaan ravinnekuormitus on lisännyt osaltaan merialueen rehevyyttä, mikä on näkynyt käytännössä muun muassa pyydysten lisääntyvänä limoittumisena. Veden vaihtuvuus Kaskisten edustan avoimella rannikkoalueella on hyvä, joten sellutehtaan aiemman kuormituksen vaikutus pyydysten likaantumiseen loppuu varsin nopeasti. Vuoden 2010 jälkeen vanhalla kuormituksella ei arvioida olevan enää vaikutusta pyydysten likaantumiseen. Selvityksessä todetaan, että velvoiteistutukset Kaskisten edustalla on toteutettu muihin merialueisiin suhteutettuina huomattavan laajoina. Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten sellutehtaan jätevesien johtamisesta aiheutuneiden ja aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta tehdyssä esityksessä velvoiteistutuksia on esitetty jatkettavan vielä vuonna 2010, minkä jälkeen niitä ei enää tehtäisi. Istutuksista saatava kalataloudellinen hyöty realisoituu vasta istutuksia seuraavina vuosina. Toteutettavat huomattavan suuret istutukset antavat tulosta vielä 4 6 vuotta istutusten jälkeenkin. Siten vuoden 2010 istutuksilla kompensoidaan jätevesikuormituksen mahdollisia vaikutuksia vielä vuosina Tämän jälkeen sellutehtaan vuonna 2009 loppuneella kuormituksella ei ole vaikutusta merialueen kalakantoihin eikä etenkään vaelluskaloihin. 46 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Hakija pyytää ympäristöluvan muutosta koskevien hakemusasioiden osalta ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista täytäntöönpanolupaa muutoksenhausta huolimatta. Toiminnan ja myös ympäristön kannalta on edullista, että vanhat kaatopaikat saadaan mahdollisimman pian asianmukaisesti ja lopullisesti suljetuksi

47 Esitys vakuudeksi ilman, että tähän tarkoitukseen soveltuvia materiaaleja tarvitsee varastoida pitkiä aikoja tehdasalueella. Vakuudeksi hakija esittää euron konsernitakausta. Ehdotettu vakuus on riittävä, koska jäljelle jäävä toiminta on pienimuotoista eikä toiminnasta aiheudu haittoja, joiden perusteella ympäristö tulisi saattaa ennalleen luvan muuttuessa mahdollisessa muutoksenhaussa. 47 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty , , , , , , , , , , , , , ja Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ilmoitustaululla , Kaskisten, Närpiön ja Kristiinankaupungin kaupunkien ilmoitustaululla Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Suupohjan sanomat -lehdessä ja Syd-Österbotten -lehdessä Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston, Kristiinankaupungin, Kaskisten ja Närpiön kaupunkien kirjaamoissa. Hakemuksesta on tiedotettu asianosaisille , ja päivätyillä kirjeillä. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Hakemuksesta on neuvoteltu tehtaalla ja Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Neuvotteluista on laadittu muistiot, jotka on liitetty asiakirjoihin. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön kaupungeilta, Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön kaupunkien ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Pohjanmaan työja elinkeinokeskukselta. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunto Ympäristökeskus katsoo lausunnossaan ( ), että hakija ei ole riittävästi kuvannut toiminnasta edelleen syntyviä jätevesiä, ja tältä osin ha-

48 kemusta tulee täydentää. Jätevedenpuhdistamon kapasiteetti on hyvä, eikä liene oletettavaa, että Oy Metsä-Botnia Ab:n jätevedet aiheuttavat ongelmia puhdistamon puhdistuskyvylle. Oy Metsä-Botnia Ab:tä ei voida vapauttaa vaikutustarkkailusta vielä vuonna 2010, vaan tällöin on tehtävä riittävät selvitykset siten, että tiedetään uusi lähtötilanne. Lisäksi vesipuitedirektiivin toimeenpano tuo mukanaan uusia aineryhmiä, joiden esiintyminen tulee selvittää. Ympäristökeskus esittää, että vaikutustarkkailuohjelman hyväksyminen määrätään luvassa ympäristökeskuksen tehtäväksi. Vesistön nykyinen tila haitta-aineiden osalta tulee selvittää vuonna 2010, koska kuormitus muuttuu merkittävästi ja lisäksi myös kuormituksen aiheuttaja ja kuormituksesta vastaava taho muuttuu. Tätä koskeva tarkkailusuunnitelma on esitettävä ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi mennessä. Ohjelmaan tulee ottaa mukaan sekä vaikutusalueen sedimentit että eliöstö (erityisesti lähialue). Oy Metsä-Botnia Ab on velvollinen osallistumaan selvityksen kustannuksiin. Sellutehtaan toiminnan aikaiset päästöt ilmaan tulevat näkymään Suupohjan alueen luonnossa pitkään. Oy Metsä-Botnia Ab:n tulee osallistua vielä seuraavaan bioindikaattoritutkimukseen. Melusta ja meluisista töistä tulee antaa tarvittavat lupamääräykset lopettamispäätöksessä. Melua aiheuttavat työt tulisi rajoittaa työpäivinä ajalle klo Murskaustöistä tulisi ilmoittaa paikallisissa lehdissä. Mikäli lehtiilmoitus toimitetaan ympäristökeskukselle ja Kaskisten ja Kristiinankaupungin kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille tiedoksi, muuta ilmoitusta ei tarvitse tehdä. Purkutapaselostuksessa viitataan viranomaisohjeisiin ilman, että kerrotaan selvästi mitä on tutkittu tai miten paljon jätteitä muodostuu tai mitä tarkalleen ottaen tehdään. Lupamääräysten tulee olla selkeitä, eikä valvontaviranomaiselle tule jättää avoimia asioita. Betonielementti- ja saumanauhanäytteiden haitta-ainetutkimuksessa ( ) saumanauhan PCB-pitoisuus oli alle 3 mg/kg. Sen sijaan lyijyä oli mg/kg kuiva-ainetta. Saumanauhat luokitellaan ongelmajätteiksi. Betonijätteistä tehty johtopäätös on väärä, koska kromin liukoisuus (Cr 1,5 mg/kg) ylittää peitetyn ja päällystetyn rakenteen sallitun liukoisuuden (0,5 mg/kg) L/S 1:10. Betonin tutkimiseen on toimitettu kaksi näytepussia, joista toisessa kromia liukeni kolminkertainen määrä sallittuun. Kyseessä saattaa olla betonin irrottamisessa tapahtunut kontaminaatio tai betonissa olevista raudoituksista irronnut/liuennut kromi. Asia tulee selvittää tarkemmin. Määrityksistä puuttuvat mineraaliöljyt. Asbestikartoitusta ei ole esitetty. Betonijätteen maarakentamisasetuksen (591/2006, muutos 403/2009) mukaiset perustutkimukset tulee tehdä uudelleen. Näytteenotto tulee dokumentoida ja näytteenotto ja näytteiden tutkiminen tulee tehdä maarakentamisasetuksen standardien mukaisesti. Perustutkimuksina tulee käyttää läpivirtaustestiä ylöspäin ja 2-vaiheista ravistelutestiä. Pitoisuuksien ja liu- 48

49 koisuuksien tulee täyttää maarakentamisasetuksen vaatimukset. Erityiskohteissa olevasta betonijätteestä, kuten kemikaalisäiliöiden suoja-altaat tai muut vastaavat kohteet, joissa kemikaaleja, öljyjä tms. on voinut päästä imeytymään betoniin, tulee tehdä betonijätteen maarakentamisasetuksen mukaiset perustutkimukset sekä tarvittaessa kaatopaikkakelpoisuustutkimukset. Laadunvalvontanäytteitä on otettava jokaista tonnin jäte-erää kohti. Näytteistä tulee määrittää aina myös lyijyn pitoisuus. Samalla tulisi määrittää betonijätteiden kaatopaikkakelpoisuus, koska betonijätettä on esitetty käytettäväksi vanhan suljetun kaatopaikan rakenteissa. Seinäelementeistä tulee poistaa saumausmassat, koska massoissa on ongelmajätteen raja-arvon ylittävät pitoisuudet lyijyä. Saumausmassojen poistosta, saumausmassojen erottelusta ja erotetun ongelmajätteen varastoinnista tulee tehdä suunnitelma. Käytettävä betonijäte ei saa sisältää asbestijätteitä. Tiilijätettä ei saa olla betonijätteen mukana merkittävää määrää. Ympäristökeskus pitää puutteena, että altaiden täyttöä betonielementeillä ei ole käsitelty riskinarvioinnissa. Hakija on hakemuksessa pitänyt kaatopaikkoina vanhaa vuonna 2007 suljettua kaatopaikkaa (3,5 ha), vanhaa lieteallasta sekä uutta, vuonna 2007 käyttöön otettua kaatopaikkaa. Hakija ei hakemuksessa esitetyn perusteella ole pitänyt betonijätteiden täyttöalueita 1 ja 2 (altaita), tuhka-allasta eikä lietteiden uutta käsittelyaluetta kaatopaikkoina. Alueet 1 ja 2 tulevat olemaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisia kaatopaikkoja. Lisäksi jätteet tulevat olemaan vedessä, koska penkereet eivät ole tiiviitä eli alueelle nousee vettä pumppausten päätyttyä. Suunnitelmasta puuttuu lietteenkäsittelyalueella tapahtuvan lietteiden kuivatuksen suodosveden ohjaaminen käyttöön jäävään varoaltaaseen. Lisäksi tarkastuksessa sovittiin, että altaan pohjalta poistetaan sinne kertynyt sakka, joka on lähinnä meesaa (tämä ei ilmene suunnitelmista). Tässä kappaleessa mainitut asiat on päivitetty Ramboll Finland Oy:n tekemään suunnitelmaan (päivitys ). Meriveden pinnankorkeuden vaihtelun vaikutus vanhasta lietealtaasta ympäristöön suotautuvien haitta-aineiden leviämiseen tulee selvittää. Altaan sisäpuoleisen moreenitiivisteen k-arvoa ei ole esitetty. Esitetyillä toimenpiteillä ei paranneta altaan pohjan tiiveyttä. Toimenpiteillä tulee voida estää altaassa olevien ympäristöä kuormittavien aineiden suotautuminen louhepadon ja pohjan kautta ympäristöön. Altaan lopullisiin rakenteisiin voidaan ottaa kantaa vasta edellä mainitun selvityksen jälkeen. Vanhan lietealtaan etelä- ja itäpuoleiset alueet tulee kunnostaa, koska merivesi pääsee huuhtelemaan erityisesti vanhan tasausaltaan eteläreunaa. Poistetut maamassat voidaan sijoittaa suljettavien alueiden pintarakenteisiin. Poistettavat massat tulee tutkia ennen niiden edelleen sijoittamista. 49

50 Vanhan kaatopaikan sulkemisen osalta hakijan esitys tarkoittaa sitä, että vuonna 2007 suljettu kaatopaikka otetaan uudelleen käyttöön ja kaatopaikkaa korotetaan. Jätteiden sijoittamisella suljetulle kaatopaikalle saadaan uudelle kaatopaikalle runsaasti tilaa. Näin voitaneen tehdä edellyttäen, että patoturvallisuusviranomaisen lausunnon ja sen johdosta tehtävien selvitysten perusteella voidaan näin menetellä. Jätteiden sijoittamiseen suljetulle kaatopaikalle on esitetty toteutus- ja laadunvalvontasuunnitelma. Suunnitelmassa ei ole esitetty lujuudelle ja kantavuudelle arvoja, jotka jätteiden täyttötoiminnalla tulisi saavuttaa. Asiakirjoista ei selviä, koskeeko koepenkereen rakentaminen jokaista jätejaetta vai vain joitain jätejakeita. Otettavien näytteiden lukumäärää käytettävää jätemäärää kohti ei ole määritetty. Esitystä tulee täsmentää. Suljetun kaatopaikan painumatarkkailutiedot puuttuvat. Hakemuksessa ei kerrota, miten kaatopaikan painumista on seurattu ja on tarkoitus seurata, eikä siitä käy selville miten paljon kaatopaikka voi painua kokoon ilman, että painumista tapahtuisi haitallisessa määrin. Kaasunkeräystä koskevat tiedot ovat keskenään ristiriitaisia. Toiminnanharjoittajan tulee täsmentää ja tarkistaa vanhan kaatopaikan kaasunkeräyksen rakentamistapaa. Hakemuksen liitteenä ei ole selvitystä kaatopaikalla muodostuvan kaatopaikkakaasun määrästä tai tietoa kaatopaikan käyttöhistorian aikana kaatopaikalle sijoitetun, orgaanista ainesta sisältävän jätteen määrästä. Kaatopaikan sisäisen veden korkealla oleva pinta voi osaltaan estää kaasunmuodostusta, samoin kaatopaikalle sijoitettu tuhka. Ympäristökeskus ei hyväksy esitystä tiivistyskerroksen korvaamisella bentoniittimatolla. Bentoniittimattoa on tarpeen täydentää 0,5 metrin paksuisella mineraalisella tiivistyskerroksella, jonka k-arvo on 1 x 10-8 m/s tai pienempi. Kuivatuskerros voidaan periaatteessa korvata kohteeseen mitoitetulla salaojamatolla. Maton mitoituslaskelmat tulee esittää ympäristökeskukselle. Vaihtoehtoisesti kuivatuskerros voidaan rakentaa sepelistä. Kaatopaikan pintarakenteiden toteutus edellyttää, että patoturvallisuusviranomaisen lausunnon ja sen johdosta tehtävien selvitysten perusteella voidaan varmuudella näin menetellä. Kaatopaikalla muodostuvat suotovedet tulee johtaa jäteveden puhdistamolle. Näin meneteltynä mineraalisen tiivistyskerroksen k-arvo 1x10-8 m/s on riittävä. Lisäksi kaatopaikan suotovesien imeytyminen mereen patorakenteen tai pohjan kautta tulee estää esimerkiksi pystyeristysseinällä. Kaatopaikan pintarakenteen osalta hakemus on ristiriitainen. Mikäli alueelle suunnitellaan istutettavaksi kasvillisuutta, tulee kaatopaikan pintarakenteen paksuuden olla selvästi suurempi kuin 1 metri, ja pintarakenteen paksuus tulee mitoittaa istutettavan kasvillisuuden mukaan. Suljetun kaatopaikan pohjoispuolelle on varastoitu erilaisia jätejakeita, kuten tuhkaa, kuonaa, kuori- ja öljytuhkaa. Tämän alueen puhtautta ei ole tutkittu. Suljetun kaatopaikan pohjoispuoleisten, jätteiden varastointiin käy- 50

51 tettyjen alueiden maaperän puhtaus tulee tutkia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää öljytuhkan varastointialueeseen. Ympäristökeskus pyytää harkitsemaan ympäristöluvan nro 50/2005/1 ( ) kumoamista. Lopettamislupaan tulee siirtää lupamääräykset muun muassa altaan pintarakenteesta. Lisäksi ympäristökeskus esittää, että annetaan myös muun muassa seuraavat määräykset: nykyinen lupamääräys 3 on osittain harhaanjohtava, koska sen mukaan: "Täytettävä allas on ennen täytön aloittamista tyhjennettävä vedestä johtamalla vesi tasausaltaan ja puhdistamon kautta mereen." Ympäristökeskus pitää hyvänä Ramboll Finland Oy:n esitystä ( ), jonka mukaan: "Tuhkatäyttö tehdään tyhjään altaaseen kuivatyönä. Veteen täyttöä ei sallita. Täytön ajan on pidettävä pumppauskalusto tarvittaessa käynnissä tai toimintavalmiina." Lisäksi edellytetään, että tuhka-altaasta tulee pumpata vesi varoaltaaseen. Tuhkatäytön pinnankorkeudesta tulee antaa lupamääräys, joka vastaa ympäristöluvan kuvausosan kohtaa: "Jätevesialtaan nykytila". Altaan lopullinen pinnankorkeus on kerrottu hakemuksessa, ja tästä tulee antaa sitova lupamääräys. Ympäristökeskus pitää tutkimustuloksia tuhka-altaan ja sen veden laadusta huolestuttavina. Hakijan tulee selvittää tarkemmin, onko tuhkatäytöstä aiheutunut maaperän, pohjaveden tai vesistön pilaantumista. Kuorikattilalta tuhka-altaaseen toimitettu tuhka ei täytä kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä asetettuja tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimuksia. Ympäristökeskus pitää tuhka-allasta ongelmajätteen kaatopaikkana. Alueelle varastoitu tuhka tulee sijoittaa altaaseen (vesi poistettava ensin), jonka jälkeen allas tulee peittää vesitiiviillä asfalttibetonilla. Ottaen huomioon Oy Metsä-Botnia Ab:n kuorikattilan toiminnasta syntyneen tuhkan laadun, altaaseen ei voida sijoittaa M-real Oyj:n kuorikattilan käytöstä muodostuvia tuhkia. Vastuu tuhka-altaasta on yksinomaan Oy Metsä-Botnia Ab:n. Hakijan tulee laatia tarkkailuohjelma, jonka mukaan tuhka-altaan ja siitä poistettavan veden laatua seurataan. Pilaantuneisuuden laajuuden selvittämiseksi tulee voimalaitoksen alueella sekä meesauunin ja kemikaaliaseman välisellä tehdasalueella tehdä tarkentavia maaperä- ja pohjavesitutkimuksia. Myös pilaantuneisuuden syyt tulisi selvittää. Siinä vaiheessa, kun tehdasrakennuksia puretaan tai kemikaalisäiliöitä poistetaan käytöstä, tulee rakennusten ja säiliöiden alapuolisen maaperän pilaantuneisuus tarkistaa. Tehdystä selvityksestä ei ilmene, mitkä käytetyistä menetelmistä ovat akkreditoituja määritysmenetelmiä ja mitkä eivät. Selvityksestä ei myöskään käy ilmi, ovatko määritetyt pitoisuudet kokonaispitoisuuksia vai liukoisia pitoisuuksia ja miten näytteet mahdollisesti on suodatettu. Myöskään pohjavesiputkien materiaali, joka saattaa vaikuttaa tutkimustuloksiin, ei ilmene selvityksestä. Selvityksestä ei myöskään ilmene pohjavesiputkien mahdollinen tyhjentäminen ennen näytteenottoa, eikä näytteiden edustavuutta ole arvioitu. Näiltä osin selvitystä tulisi täydentää. 51

52 Jätehuoltoalueen tarkkailuohjelma tulee hyväksyä osana tehtaan lopettamislupaa. Suunnitelmaan tulee lisätä tuhkanläjitysalueen ja sieltä johdettavan jäteveden sekä suljetulta kaatopaikalta puhdistamolle johdettavan suotoveden tarkkailut. Määrityksissä tulee käyttää menetelmiä, joilla päästään riittävän alhaisiin määritysrajoihin etenkin niiden analyysien osalta, joissa pitoisuudet ovat määritysrajan tuntumassa. Jätevesinäytteiden määritysrajojen tulee olla tasoa 5 µg/l sinkille, 1 µg/l arseenille, 0,5 µg/l kromille, kuparille, nikkelille ja lyijylle, 0,1 µg/l kadmiumille ja 0,01 µg/l elohopealle. Jätehuoltoalueiden vakuudet tulee asettaa jätealueittain. Ympäristökeskus ei hyväksy hakijan esitystä siitä, että vakuus voitaisiin poistaa, kun vanhan kaatopaikan pintarakenteet ovat valmiina. Esitys on vastoin kaatopaikoista annettua valtioneuvoston päätöstä. Vakuutta tarvitaan kaatopaikan jälkihoitoajan tarkkailua varten. Oy Metsä-Botnia Ab:n alueelle jää kaatopaikkaalueita seuraavasti: tuhkan läjitysalue sekä betonijätteiden täyttöalueet 1 ja 2. Suljetun kaatopaikan, vanhan lietealtaan, tuhkan läjitysaltaan ja kahden betonijätteen täyttöalueiden sulkemistöille tulisi asettaa oma vakuus, jossa on yksilöity jokaiselle suljettavalle alueelle oma vakuus. Vakuuden määrää voidaan pienentää sen jälkeen, kun kunkin alueen sulkemistyöt on hyväksyttävästi toteutettu. Ympäristöluvassa tulee määrätä jälkitarkkailun kattavan vakuuden suuruus. Luvassa tulee ottaa huomioon patoturvallisuusviranomaisen patorakenteita koskeva lausunto vakuuden suuruutta arvioitaessa. Toinen vakuus tulee asettaa uudelle kaatopaikalle ja uudelle lietteiden käsittelyalueelle. Uuden kaatopaikan vakuuden tulisi kattaa kaatopaikka-alueen jälkityöt ja tarkkailu. Vakuus voidaan asettaa myös nousevana ennustettujen jätemäärien suhteessa. Vakuuden haltijaksi tulee määrätä valvontaviranomainen. Olennaista on, että vakuus on viranomaisen hallussa ja realisoitavissa käytettäväksi lupapäätöksessä yksilöityjen toimenpiteiden suorittamiseen. Toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta esitetty vakuus ( euroa) on riittämätön ottaen huomioon suljettavien jätealueiden määrän, laajuuden ja sijoitettavien jätteiden määrän ja laadun. Jätehuoltoalueiden työt voitaneen aloittaa muutoin, mutta vanhan kaatopaikan osalta tulee ottaa huomioon patoturvallisuusviranomaisen lausunto. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vesistöyksikön lausunto Lausunto ( ) keskittyy patoturvallisuusasioihin. Kiinteän jätteen ja lietealtaan padot on luokiteltu 3-luokkaan ja jätevesialtaiden padot 2- luokkaan. Vanhan kaatopaikan sulkemissuunnitelmasta käy ilmi, että pintarakenteet ulotettaisiin nykyisen itäpadon yli eli käytännössä padon päälle. Padon takana oleva jätetäyttö on korkeimmillaan noin tasolla N ,50 metriä ja sen päälle on suunniteltu lisätäyttöä meesalla ja soodasakalla sekä kaatopaikan pintarakenteilla, jotka nostaisivat täytön korkeimmillaan tasolle N metriä. Allas on tällä hetkellä padottu huomattavasti korkeammalle kuin suunniteltu ylin padotuskorkeus (N 43 +2,50 metriä). Jätetäyttöön sijoi- 52

53 tettujen jätteiden vesipitoisuudet ovat patoturvallisuuskansion tietojen mukaan suuruusluokkaa 50 %. Hakemusasiakirjoissa ei ole esitetty tarkempia selvityksiä kiinteän jätteen kaatopaikan padon korkeuden ja vakavuuden riittävyydestä tai padon läpäisyominaisuuksista suunnitelman mukaisessa käytössä. Luvan hakijan tulee teettää riittävän pätevyyden ja kokemuksen omaavalla asiantuntijalla tarkemmat selvitykset patojen läpäisyominaisuuksista sekä vakavuustarkasteluun perustuvat selvitykset patojen vakavuuden ja korkeuden riittävyydestä ja patojen mahdollisista korotus- ja vahvistustarpeista sekä tarkkailuohjelman ajantasaisuudesta. Edellä mainitut selvitykset tulee teettää niiden patojen osalta, joiden suunniteltu käyttö ja padotuskorkeus poikkeavat alkuperäisistä, patoturvallisuuskansioissa esitetyistä tiedoista. Selvityksessä tulee myös esittää, miten estetään ulkopuolisten vesien pääsy altaisiin ja mitä vahinkoa padoista voi aiheutua onnettomuuden sattuessa. Patojen luokittelun muuttamistarpeen arviointia varten voidaan myöhemmin vaatia tehtäväksi vahingonvaaraselvitys. Patojen poistamisesta patoturvallisuuslain piiristä todetaan, että lain mukana pato merkitään käytöstä poistetuksi, kun tarkastuksessa on todettu patorakenne puretuksi tai padon käytön lakanneen siten, ettei padosta voi enää aiheutua patoturvallisuuslaissa tarkoitettua vahingonvaaraa. Tarkastus tehdään patoturvallisuusviranomaisen läsnä ollessa sen jälkeen, kun muiden lakien mukaiset patorakenteen purkamiseen ja padon käytön lakkaamiseen liittyvät velvoitteet on täytetty. Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön lausunto Lausunnossa ( ) todetaan, että tehtaan lopettamisen seurauksena ei tapahdu sellaista välitöntä vesiympäristön ja kalojen lisääntymisolosuhteiden paranemista, mikä heti tekisi velvoiteistutukset tarpeettomiksi. Oy Metsä-Botnia Ab:n kuormitusosuuden edellyttämät istutukset voidaan päättää vasta kun Kaskisten edustan kalataloudellinen tila on vakiintunut siten, että pyyntivahvuiset kalakannat ovat ylläpidettävissä ilman istutuksia. Kalakantojen luontaisen lisääntymisen palautuminen teollista toimintaa edeltävälle tasolle edellyttää, että jätevesien vaikutusalueella olevien kutualueiden tila palautuu kalanpoikasia tuottavaan kuntoon. Sen jälkeen kun poikastuotanto on alkanut, kuluu kalalajista riippuen 3 5 vuotta, ennen kuin luonnossa syntyneet poikaset saavuttavat pyyntikoon. Oy Metsä- Botnia Ab:n on tehtävä selvitys siitä, miten yhtiön kuormitusosuuden poistuminen vaikuttaa luontaisen kalatuotannon palautumiseen. Yhtiön istutusvelvoitteesta voidaan luopua vasta kun selvitykset osoittavat, että istutuksia vastaava luontainen kalataloudellinen tuotto on vakiintunut. Vuonna 1997 tehdyn meritaimenistukkaiden merkinnän perusteella on pääosa palautuksista saatu istutuspaikan läheisyydestä. Valtaosa pyydetyistä, merkityistä kaloista oli toisen merivuoden varsin pienikokoisia yksilöitä. Vuonna 2002 annetun lupapäätöksen edellyttämää velvoiteistutuksien tuloksellisuusselvitystä ei ole vielä toteutettu. Kalaistutuksien tuloksellisuus varsinkin vaellussiikaistutuksien osalta on puutteellisesti selvitetty. 53

54 Yhtiö on siksi velvoitettava tekemään perusteellinen selvitys istutuksien onnistumisesta Kaskisten edustalla. Kalatalousyksikkö arvioi, että Oy Metsä-Botnia Ab:n osuus tulevien vuosien vuosittaisesta istutusvelvoitteesta on vaellusikäistä Lapväärtinjoen kantaa olevaa vähintään 18 cm:n pituista meritaimenta ja yksikesäistä, keskimäärin vähintään 10 cm:n pituista vaellussiian poikasta. Istutuksia on jatkettava niin kauan kunnes selvityksin on voitu osoittaa, että luontainen kalantuotanto on palautunut. Kalakantojen luontaisesta elinkierrosta johtuvan ja kalanpoikasten pyyntikoon saavuttamiseen tarvittavan ajan vuoksi on istutuksia joka tapauksessa jatkettava vähintään 5 vuotta luonnontuotannon elpymisen jälkeen. Istutusvelvoitteen mahdollisesta lopettamisesta voidaan tehdä lopullinen ratkaisu vasta jätevesien johtamisesta aiheutuneiden haittojen korvaamista koskevan asian käsittelyn yhteydessä. Kaskisten kaupunginhallituksen lausunto Kaskisten kaupungilla ( ) ei ole ollut huomauttamista hakemuksista. Kristiinankaupungin kaupunginhallituksen lausunto Lausunnossa ( ) todetaan, että Oy Metsä-Botnia Ab:lle määrätystä istutusvelvoitteesta ei saa luopua, vaan velvoite tulee siirtää M-real Oyj:lle siltä osin kuin Oy Metsä-Botnia Ab haluaa luopua siitä. Länsirannikon ympäristöyksikön Närpiön osaston lausunto Lausunnossa ( ) todetaan, että Oy Metsä-Botnia Ab:n tulee osallistua vuosina toteutettavaan bioindikaattoritutkimukseen ja hakija tulee jatkossa velvoittaa myös merialueen tarkkailuun. Hakija on edelleen velvollinen seuraamaan päättyneen toiminnan ympäristövaikutuksia ja hakijan tulee tarvittaessa toteuttaa toimenpiteet maaperän puhdistamiseksi. Tämä vastuu koskee koko teollisuusaluetta ja erityisesti jätehuoltoalueen ja käytöstä poistettujen jätevesialtaiden ympäristöä. Rakennusten purkamisesta ja muista toiminnoista, joista voi aiheutua normaalista poikkeavaa melua, tulee tiedottaa lähiympäristön asukkaille. Tiedottamisen tulisi sisältää melua aiheuttavan toiminnan ajankohdat ja arviot melutasoista. Kristiinankaupungin kaupungin ympäristölautakunnan lausunto Lausunnossa ( ) todetaan, että hakemuksessa tulisi kuvata kaikki eri jätevesijakeet, jotka johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Oy Metsä- Botnia Ab:n teollisuuskaatopaikan suotovedet tulee puhdistaa. Merialueen kuormitusta tulee pienentää. Merialueen vaikutustarkkailun tulee jatkua nykyisessä laajuudessaan. Merialueelle kohdistunut aikaisempi kuormitus tulee ottaa huomioon tulevai- 54

55 suudessa syntyvien päästöjen lisäksi. On tärkeää, että hakijat jatkavat merialueen ja pohjasedimenttien biologista seurantaa. Oy Metsä-Botnia Ab:n tulee jatkaa ympäristövaikutuksien seurannan raportointia. Muistutukset ja mielipiteet Österbottens yrkesfiskare r.f.:n muistutuksessa on todettu, että kalanistutuksien ja Hundholmenin kalaportaan toiminnan tulee jatkua. Kalax delägarlagin muistutuksessa on vaadittu, että vesialueelle johdettujen päästöjen johdosta voimassa olevien velvoitteiden tulee jatkua 5 10 vuotta toiminnan päättymisen jälkeen. Vedenlaadun ja pohjasedimentin näytteenoton ja analyysien tulee jatkua koko alkuperäisellä näytteenottoalueella. Muistuttaja ei usko, että päästöjen vaikutusalue palautuu ennalleen heti kun massanvalmistus päättyy. Kalanistutusten tulee jatkua edelleen, mutta velvoitetta voidaan pienentää esimerkiksi 10 % vuodessa siihen asti kunnes velvoite on puolittunut, minkä jälkeen M-real Oyj tulee velvoittaa jatkamaan istutuksia. Muistuttaja varaa itselleen oikeuden esittää korvausvaatimuksia erillisessä menettelyssä. Österbottens fiskarförbund r.f.:n muistutuksessa on todettu, että koska Oy Metsä-Botnia Ab:n ja M-real Oyj:n toiminnan vaikutukset merialueella eivät lopu Oy Metsä-Botnia Ab toiminnan päättyessä, voimassa olevien velvoitteiden tulee jatkua Oy Metsä-Botnia Ab:n osalta ainakin 10 vuotta toiminnan päättymisen jälkeen ja M-real Oyj:n osuuden velvoitteista tulee nousta asteittain. Vedenlaadun ja pohjasedimentin näytteenoton ja analyysien tulee jatkua koko alkuperäisellä näytteenottoalueella ja -taajuudella niin, että kaikki mahdolliset muutokset tai parannukset ympäristön tilassa voidaan näyttää toteen. Oy Metsä-Botnia Ab:n kalanistutusvelvoitteen tulee jatkua esimerkiksi 10 vuoden ajan. M-real Oyj:lle tulee asettaa oma istutusvelvoite, joka asteittain korvaa Oy Metsä-Botnia Ab:n istutusvelvoitteen. BB ja CC:n ja DD:n muistutuksessa on todettu, että muistuttajat ovat kärsineet koko Oy Metsä-Botnia Ab:n ja M-real Oyj:n toiminnan ajan tummasta vedestä kesäasuntojen rannassa. Kesän 2009 aikana vedenlaatu on ollut huomattavasti huonompaa kuin aikaisempina vuosina. Lisäksi leväkasvillisuus on ollut runsasta. Vesi on ollut käyttökelvotonta sekä talouskäyttöön että uimiseen. M-real Oyj:n toimiessa yksin jäteveden virtaama on pienentynyt, mutta vesi on ollut entistä mustempaa. Nykyinen jäteveden puhdistamo sijaitsee huomattavan kaukana jätevesien purkupaikasta. Purkupaikka voisi olla järkevä siirtää puhdistamon itäpuolelle, jossa on riittävästi virtaamaa ja johon laskee Närpiönjoen tumma vesi. Kustannukset eivät olisi suuret, koska meri on huomattavan lähellä. Nykyisellä jätevesien vaikutusalueella on kymmeniä huviloita, joiden käyttöön nykytilanne vaikuttaa. Mikäli purkuputken paikkaa ei siirretä, M-real Oyj:n tulee avata kanava karikkojen väliin niin, että vesi pääsisi edes jonkin verran vaihtumaan kesäasuntojen rannassa. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin ry:n muistutuksessa ( ) todetaan, että Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten tehtaan kalata- 55

56 lousvelvoite on osaltaan merkittävä Isojoen taimenkannan säilymiseksi ja turvaamiseksi. Lajia tulee pitää osittain uhanalaisena ja Pohjanlahteen laskevissa joissa enää kolmessa on luonnonvarainen meritaimenkanta. Isojoessa meritaimenkanta on elinvoimainen, mutta voimakkaasti taantunut. Merialueiden merkitys lajille on kiistaton ja jatkossa tulee huolehtia, että laitoksen aiheuttamien haittojen vaikutukset kompensoidaan loppuun saakka. Laitoksen lopettamisen jälkeen kestää jopa vuosikymmeniä, ennen kuin alueen luonto palautuu, eikä luonnontilaa saavuteta enää koskaan. Lisäksi on huomioitava M-real Oyj:n kemihierretehtaan vaikutukset vesistöön, koska laitos jatkaa alueella yksin toimintaansa ilman kalatalousvelvoitetta. Muistuttaja esittää, että kalatalousmaksun käyttämistä jatketaan meritaimenen ja kalaston tilan saamiseksi luonnolliseen tilaan siihen saakka kuin se luotettavien selvitysten pohjalta on katsottu tärkeäksi. Muistuttaja arvioi velvoitteiden olevan tarpeen 10 vuoden ajan. Kun otetaan huomioon yhä alueella olevan M-Real Oyj:n kemihierretehtaan vaikutukset, tulisi kalatalousvelvoite asettaa myös tälle toiminnalle, joskin suhteutettuna päästöjen määrään. EE:n muistutuksessa ( ) todetaan, että hänelle ei ole annettu mahdollisuutta tutustua asiakirjoihin. Muistuttaja katsoo, ettei Oy Metsä- Botnia Ab ole noudattanut voimassa olevaa lupapäätöstä. Muistuttaja on havainnut, että hänelle varattu tieyhteys oli prosessiveden peitossa, kasvillisuus palanut mustalle karrelle ja puhdistamaton prosessivesi virtasi suoraan mereen johtavaan laskuojaan. Yhtiö on velvoitettu antamaan vakuudet, mutta muistuttajalle ei ole korvattu mitään. Kulkuyhteys on ollut prosessivesillä pilattu ja merivesi on ollut mustaa. Muistuttajan alueella olevasta päästöpaikasta ei ole otettu vesinäytteitä. Muistuttaja pyytää, että hakemus hylätään lukuun ottaman Vaasan hallinto-oikeuden palauttamaa asiaa vakuuden asettamiseksi. Muistuttajalle on varattu tilaisuus tutustua asiakirjoihin ja täydentää muistutusta päivätyllä kirjeellä. Muistutuksen täydennyksessä ( ) todetaan, että muistuttajaa ei ole kuultu asianosaisena lain edellyttämällä tavalla. Muistuttaja ei hyväksy jäljestäpäin kuulemista, koska hänellä ei ole ollut mitään mahdollisuutta seurata kaatopaikka-alueella tapahtuvaa lopettamistoimintaa. Muistuttaja ei tiedä, miten nämä toimet vaikuttavat hänen terveyteensä, oikeuksiinsa ja kiinteistöönsä. Hakemuksessa ei ole esitetty tietoja muistuttajan kiinteistön puhdistamisesta tapahtuneen päästön jälkeen, jolloin prosessivesiä pääsi muistuttajan kiinteistön kautta mereen. Vahinkoja ei ole korvattu. Muistuttaja ei pidä Metsäliitto-osuuskunnan konsernivakuutta riittävän luotettavana vakuuden muotona. Muistuttajalle on syntynyt vahinkoa kiinteistön kautta johdetuista jätevesipäästöistä. Vakuuksista tulee maksaa korvauksia muistuttajalle. Oy Metsä-Botnia Ab on velvoitettava poistamaan pi- 56

57 laantunut maa-aines muistuttajan kiinteistöltä ja korvaamaan kiinteistön käytön estyminen vahingontekoajankohdasta puhdistustoimenpiteiden loppuun saakka. Muistuttaja pyytää terveysviranomaisen lausuntoa alueen vaarattomuudesta terveydelle. Muistuttaja ei ole päässyt kulkemaan vahingontekopaikan yli kesäasunnolle. Muuta reittiä kesäasunnolle ei ole. Jätevesi on vesioikeudellinen korvausperuste. Suotautumisesta ei ole ollut kysymys vaan jätevesi tuli pohjoispuolelta uudella noin puolitoista metriä korkealla metalliputkella merkitystä linjasta. Päästöjä on ollut aikaisemminkin, mutta ne on yhtiön taholta selitetty hetkellisiksi merenpinnan nousuiksi. Vahingontekopaikalla kasvillisuus oli palanut mustalle karrelle. Ilma on ollut rikinkatkuista muistuttajan kesäasunnolla. Muistuttajan mukana ollut kiinteistövälittäjä on arvioinut, ettei paikkaa voi käyttää vapaa-ajan asumiseen hajun takia. Muistuttajan pyytää, että hänelle annetaan valitusoikeus, jos hänelle ei annettavassa päätöksessä velvoiteta maksamaan korvauksia eikä kiinteistön puhdistusta ja entisöintiä määrätä tehtäväksi ennen kaatopaikka-alueen sulkemista. Muistuttaja on myös valmis kiinteistön lunastamiseen vesioikeudellisella puolitoistakertaisella hinnalla. Kysymykseen tulisi koko kiinteistö. Muistuttaja pyytää 500 euron korvauksen aiheellisen muistutuksen tekemisestä aiheutuneesta laajamittaisesta työstä ja kuluista Suomen korkolain mukaisine korkoineen. Kaatopaikka-alueen vakuutta koskien muistuttaja on vaatimassa korvauksia kaatopaikka-alueelta. Metsäliitto Group olisi määrättävä tallettamaan vakuussumma ( euroa) päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Omavelkainen takaus ei ole luotettava, eikä muistuttaja hyväksy sitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Annettujen lausuntojen johdosta hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi päivätyllä kirjeellä sekä ja päivätyillä sähköposteilla. Hakija on esittänyt , ja päivätyissä vastineissa muun muassa seuraavaa: Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunto Kaskisten tehtaan jätehuoltoalueelta tulevien ja edelleen puhdistamolle johdettavien vesien määrä riippuu pääosin alueelle tulevasta sadannasta. Jätetäyttöön käytettävien materiaalien vesimäärä on kaikilla alueilla jätteiden inertistä luonteesta johtuen pieni ja täyttötiiveys hyvä, jolloin jätteistä suotautuu erittäin vähän vettä. Kaikki jätevedet johdetaan jätehuoltoalueella olevan varoaltaan kautta puhdistamolle. 57

58 58 Vaatimus hakijan osallistumisesta vaikutustarkkailuun vuoden 2009 jälkeen on kohtuuton. Yhtiöiden välisen ympäristövastuusopimuksen mukaisesti vastuu vaikutustarkkailusta siirtyy M-real Oyj:lle vuoden 2010 alusta lähtien. Kaskisten tehtaan toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia on arvioitu vuodesta 1975, tehtaan käynnistymisestä saakka. Vaikutusten osalta merkittäviä vuosia ovat olleet erityisesti biologisen puhdistamon käyntiinlähtö vuonna Puhdistetun jäteveden tärkeimpien päästöparametrien (COD ja BOD) kuormitus on tuotannon nostosta huolimatta pysynyt vakiona yli 10 vuotta: Mahdolliset ympäristövaikutukset olisi pystytty havaitsemaan jo ja 2000-luvulla toteutetuissa tarkkailuissa. Edellisen kerran intensiivitarkkailu toteutettiin 2006, joka vastaa hakijan käsityksen mukaan ympäristökeskuksen tarkoittamaa lähtötilannetta. Tarkkailuraportissa ei kuitenkaan ole esitetty mitään sellaista, mikä viittaisi merkittäviin vesistövaikutuksiin tai lisätutkimusten tarpeeseen. Kun hakija on itse esittänyt toteutettavaksi jätehuoltoalueen tarkkailusuunnitelman yhteydessä joka kolmas vuosi useista vesistö- ja kaatopaikkaveden tarkkailupisteistä erikoisanalyysejä, muun muassa raskasmetallien ja AOX-pitoisuudet, hakija katsoo oman toimintansa tarkkailuvelvoitteen myös haitallisten aineiden ja esimerkiksi vesipuitedirektiivin vaatimusten tulevan otetuksi hyvin huomioon. Vaatimus hakijan osallistumisesta bioindikaattoriselvitykseen on jossain määrin perustelu. Kun lisäksi sekä Kaskisten että Närpiön kaupunkien vastineessa on esitetty sama vaatimus, hakija on päättänyt osallistua Suupohjan ilman laadun tarkkailusuunnitelmakaudella yhtenä vuonna toteutettavaan bioindikaattoritutkimukseen. Purkutoimintaa kuten muutakin toimintaa tehdään suunnitelmallisesti sidosryhmät huomioiden. Purkutoimintaa suunniteltaessa otetaan huomioon sekä toiminnasta aiheutuva melu että muut mahdolliset paikalliset haitat. Hakijan käsityksen mukaan purkutyö voidaan rajoittaa tapahtuvaksi päiväaikaan ja lehti-ilmoitusten käyttö on perusteltua ja hyvien käytäntöjen mukaista. Erilliset lupamääräykset asiasta eivät hakijan mielestä ole tarpeen. Rakennusten purkuun ja purkujätteisiin liittyvien tutkimusten ja selvitysten tekoa pystytään jatkamaan vasta kun tiedetään, mitkä rakennukset puretaan. Hakija on parhaan käytettävissä olevan tiedon perusteella pyrkinyt kuvaamaan suurimmat mahdolliset purkumäärät, jätetyypit ja niiden sijoittamisen jätehuoltoalueelle. Hakemuksessa on lisäksi kuvattu miten purku toteutetaan ja määritellään jätekomponenteille sopivin sijoituspaikka. Lisäksi toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomioita siihen, että valittavilla urakoitsijoilla on hyvä ammattitaito ja aiempaa kokemusta vastaavista kohteista. Betonielementtien saumausmassojen poisto tapahtuu rakentajan käytössä olevilla menetelmillä ja tullaan purun aikana esittämään purun edistymisen aikana vaiheittain hyväksyttäväksi ympäristökeskukselle.

59 Hakemusvaiheessa on betonista otettu näytteet laadun varmistamiseksi. Näytteenoton ja käsittelyn yhteydessä tapahtuneiden yhteensattumien vuoksi osa näytteistä sisälsi ilmeisesti saumausainetta, joka aiheutti kohonneita kromipitoisuuksia. Yhdessä näytteessä L/S 1:10 ravistelutestissä liuenneen kromin määrä oli 1,5 mg/kg. Menetelmän mittausepävarmuus ICP-analyysissä pitoisuusarvoilla 2 5 mg/kg on ± 40 %, joten pitoisuusarvoja tulee olla useampia, jotta voidaan laskea keskiarvo ja vaihteluväli. Toisen näytteen L/S10-liukoisuus oli merkittävästi alempi (0,31 mg/kg). Uusintanäytteiden tulokset kolmesta näytteestä on esitetty hakemuksen täydennyksessä. Kokonaispitoisuudet ovat kaikissa näytteissä aiempaa alempia. Seinäelementtinäytteiden L/S10-liukoisuus on jonkin verran korkeampi kuin 0,5 mg/kg ja ylittää hyötykäytölle asetetun raja-arvon. Muiden metallien kokonais- ja liukoiset pitoisuudet alittavat raja-arvot. Pilarinäytteiden pitoisuudet ovat selvästi alle raja-arvon Pitoisuuksien ja olomuodon perusteella pilaribetoni vastaa siis maa-ainesta tai korkeintaan pysyvää jätettä, jolla ei ole tällöin myöskään jälkitarkkailu- tai vakuusvaatimuksia. Purkujätealtaiden täyttö ja maisemointi parantaa alueen viihtyvyyttä ja helpottaa alueen kunnossapitoa. Altaista saatava vesi johdetaan tasausaltaan kautta biologiselle puhdistamolle. Tämän jälkeen tyhjennetyt altaat täytetään sopivan kokoisilla betonilohkareilla. Kyse on normaalista maarakentamisesta, jossa betonin käyttö korvaa luonnonmateriaaleja. Missään tapauksessa kyseessä olevia altaita ei voida pitää kaatopaikkoina, koska tämä edellyttäisi, että betoni olisi luokiteltu jätteeksi. Seinäelementeistä poistetaan tarvittaessa saumausmassat. Betonijäte saa sisältää 30 painoprosenttia tiilijätettä asetuksen 591/2006 ja sen liitteiden 1 ja 2 sekä asetuksen muutoksen (403/2009) liitteen 1 mukaan. Sito-yhtiöiden laatiman materiaalien hyötykäyttöselvityksen mukaisesti hakija esittää nyt tutkittua seinäbetonijätettä käytettäväksi pääasiassa vanhan suljettavan kaatopaikan rakenteissa. Mikäli näin tehdään, hakija esittää laadunvalvontanäytteiden ottamista esimerkiksi jokaista tonnin jäteerää kohden. Jätehuoltoalueen vanhaa lieteallasta on ennen uuden jätehuoltoalueella sijaitsevan lietteen laskeutusaltaan käyttöönottoa käytetty prosessihäiriöiden aikaisten lietemäisten jakeiden välivarastointiin. Esimerkiksi vuonna 2005 puhdistamohäiriöiden aikana altaaseen ajettiin lietettä. Hakemusvaiheessa toteutettiin mittavat maaperätutkimukset sekä tehdasettä jätehuoltoalueella. Lietealtaan alueelta otettiin kaksi näytettä, toinen itä- ja toinen eteläpuolelta allasta, läheltä pohjaveden näytteenottoputkia. Näistä toisessa näytteessä, KK202, havaittiin ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia sinkkiä ja nikkeliä. Itäpuolen näytteessä ei havaittu kohonneita pitoisuuksia. Syksyllä 2009 edellä mainittua selvitystä täydennettiin uudella maanäytteellä, joka otettiin aiemman tutkimuksen pisteen KK202 läheisyydestä. Tässä näytteessä ei kuitenkaan havaittu kohonneita pitoisuuksia. Tästä voidaan vetää johtopäätös, että aiemmissa tutkimuksissa havaitut kohonneet pitoisuudet rajoittuvat vain suppealle alueelle ja pintamaahan. 59

60 60 Jätehuoltoalueen vuoden 2008 tarkkailuraportissa esitetyt lietealueen pohjaveden kohonneet sinkkipitoisuudet ovat johtuneet siitä, että pohjaveden näytteenottoputken materiaali on ollut galvanoitua rautaa. Sinkkiä on liuennut siitä pohjavesinäytteeseen. Putken materiaali on nyt vaihdettu. Aiemmissa tutkimuksissa on mitattu, että lietealtaan alueen pohjamaan vedenläpäisevyys on luokkaa m/s. Hakijan mielestä ei siksi ole tarpeen toteuttaa mitään erityisiä kunnostustoimia. Lisäksi on nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kohtuutonta vaatia laajamittaisia kunnostustoimia alueella, joka on osa teollisuuskäytössä olevaa aluetta ja jonka mahdollisesta pilaantumisasteesta ei ole selkeää näyttöä. Altaan tyhjentämisen yhteydessä voisi olla tarkoituksenmukaista vaihtaa hallitusti pintamaat näytepisteen KP202 läheisyydestä esimerkiksi 200 m 2 :n alueelta. Maat voidaan hyödyntää vanhan kaatopaikan täyttörakenteissa. Vanhan altaan tyhjennys- ja maisemointitoimenpiteiden aloittaminen Ramboll Finland Oy laatiman suunnitelman mukaisesti mahdollisimman nopeasti on tärkeää. Vanhan kaatopaikan sulkemista koskevien suunnitelmien osalta hakija toteaa, että uudella jätehuoltoalueella olevat, Sito-yhtiöiden laatimissa suunnitelmissa esitetyt materiaalit, meesa, arinahiekka, kalkki ja viherlipeäsakka ovat epäorgaanisia, korkean kuiva-ainepitoisuuden omaavia ja hyvin tiivistyviä. Täten ne vastaavat hyvin lupamääräyksessä esitettyjä kriteerejä ja jätemateriaalien käyttö on siten perusteltua. Lisäksi sekä Oy Metsä-Botnia Ab:n Kemin että Äänekosken tehtaiden kaatopaikkojen muotoilutäytöissä on ympäristökeskuksen lupa käyttää edellä mainittuja materiaaleja samankaltaisissa kohteissa vanhan suljettavan kaatopaikan muotoilutäytöissä. Vanhan kaatopaikan painuma viiden vuoden mittausjakson aikana on ollut 46 mm. Käytännössä kaatopaikan painumat ovat hyvin vähäiset. Kaatopaikan painumalle ei ole esitetty yleisiä vaatimuksia tai suunnitteluohjetta, mutta rakenteeseen ei odoteta kohdistuvan merkittäviä kuormitustekijöitä havaitun painauman vuoksi. Bentoniittimatto on Suomessa yleisin kaatopaikan pintarakenteessa käytetty tiivistyskerrosmateriaali. Hakija on täydentänyt hakemusta laskennallisella vertailulla bentoniittimatolla toteutetun tiivistyskerroksen toimivuudesta. Muotoilutäytössä käytettävien materiaalien kokonaishuuhtoutuminen on vähäistä. Ne eivät liukene eivätkä pala ja ovat luonteeltaan lähellä pysyvää jätettä. Niissä ei pitkänkään ajan kuluessa ole odotettavissa fysikaalisia tai kemiallisia muutoksia. Materiaaleista ei liukene sellaisia haitta-aineita, jotka heikentäisivät paisuneen bentoniitin vedenläpäisevyyttä etenkään kun virtaus on bentoniitista muotoilukerrokseen päin. Bentoniittimaton käyttö vanhan suljettavan kaatopaikan tiivistyskerroksessa vastaa ympäristölupapäätöksessä ja valtioneuvoston päätöksessä 861/1997 esitettyjä vaatimuksia.

61 Kaatopaikkakaasun pystykeräysrakenteet tehdään muotoilutäyttövaiheessa Sito-yhtiöiden laatiman suunnitelman mukaisesti. Pintarakenteen rakennusvaiheessa vaakakeräysrakenteet tehdään Ramboll Finland Oy:n laatiman suunnitelman mukaisesti. Pysty- ja vaakarakenteilla pyritään varmistamaan kaasun kerääminen jätetäytössä. Kaatopaikan kaasunmuodostusta on mitattu vuosittain jätehuoltoalueen tarkkailumittausten yhteydessä (kaasuputki KA13). Tulosten perusteella kaatopaikalla ei muodostunut lainkaan metaania tai hiilidioksidia. Kuorikattilan tuhkan läjitysalueen ympäristöluvan peruuttaminen YSL 59 :n nojalla olisi ankara toimenpide. Luvan peruuttaminen edellyttää luvanhaltijan tahallista tai tuottamuksellista menettelyä, kuten lupaedellytyksiin oleellisesti vaikuttavien virheellisten tietojen esittämistä tai luvan toistuvaa rikkomista pilaantumisen vaaraa aiheuttavalla tavalla. Lupa voitaisiin peruuttaa myös, mikäli toiminnan jatkamisen edellytyksiä ei saataisi täytetyiksi lupaa muuttamalla YSL 58 :n mukaisesti. Luvan peruuttamiselle ei ole mitään perusteita. Kyseessä oleva lupa on Oy Metsä-Botnia Ab:n hallussa ja jätehuoltotoiminnan jatkuessa myös tuhkaaltaan täyttö jatkuu. Tuhka-alueen pohja on tutkimusten mukaan silttistä hiekkamoreenia ja sen päällä on paikoitellen 0,3 0,5 metrin kerros savista silttiä tai hiekkaa. Tuhkaläjityksen pohjan vedenläpäisevyysindeksiksi on vuonna 2000 tehdyissä tutkimuksissa saatu 1,3 1, m/s. Hakijan mielestä näin tiivis pohja ei aiheuta pohjaveden tai vesistön pilaantumisriskiä. Tuhka-aluetta koskevissa riskinarvioissa todettiin, ottaen huomioon alueiden tämänhetkinen käyttötarkoitus, ettei merkittävää riskiä ympäristön pilaantumisesta ole, vaikka joidenkin metallien, niukkaliukoisen sinkin ja molybdeenin pitoisuudet ylittivät tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuden. Molybdeeniä on joutunut tuhkaan käytetystä puuraaka-aineesta ja Kaskisten tehtaalla TCF-valkaisun yhteydessä käytetystä katalyytistä, jonka vaikuttava aine oli natriummolybdaatti (Na 2 MoO 4 ). Kyseistä kemikaalia käytettiin prosessissa enimmilläänkin vain noin 50 päivänä vuodessa. Tuhkan kokonaismäärä altaassa on noin tonnia, joten vain pieni osa siitä on niin sanottua molybdeenituhkaa. Molybdeeniyhdisteet ovat neutraalilla ja alkalisella alueella erittäin liukoisia. Natriummolybdaatin liukoisuus kylmään veteen on 44 g/100 ml ja kuumaan veteen 84 mg/100 ml. Myös korkealla ph-alueella toteutetuilla kolonni- ja läpivirtaustesteillä, muun muassa tuhkatäyttöluvan haun yhteydessä, tuhkasta liukenevasta molybdeenistä on todettu liukenevan %. Molybdeenin pitoisuudet tuhkassa ovat vaihdelleet ja ovat olleet yhtä poikkeusta lukuun ottamatta välillä mg/kg. On luultavaa, että tämä pitoisuus on lähellä puutuhkan luontaista pitoisuutta. Pääosassa tuhkatäyttöä pitoisuus onkin tätä tasoa. Yhdestä näytteestä mitattiin poikkeuksellisen korkea pitoisuus, 170 mg/kg. Tästä näytteestä saatiin myöhemmissä läpi- 61

62 virtaustutkimuksissa myös poikkeuksellisen korkea liukoisuus, yli 85 %. Tulos myös ylitti jopa ongelmajätteen kaatopaikkakelpoisuuden raja-arvon. Hakijan mielestä on kuitenkin kohtuutonta, että johtopäätöksiä tehtäisiin yhden yksittäisen näytteen ja siitä mitatun liukoisuuden perusteella. Pitoisuutena tulisi käyttää kaikkien kuuden mitatun näytteen keskiarvoa (72,5 mg/kg). Lisäksi on otettava huomioon, että molybdeenianalyysin mittausepävarmuus pitoisuuksilla mg/kg on ± 20 %. Myöskään läpivirtaustestauksen CEN/TS mittausepävarmuus ei ole hakijan tiedossa. Kyseisellä menetelmällä testatun kahden eri tuhkanäytteen liukoisuudet olivat 85 % ja 45 %. Johtuiko liukoisuusero näytteistä vai menetelmän toistettavuudesta, on epäselvää. Jos käytetään tutkimuksessa mitattujen näytteiden keskiarvopitoisuutta, 72,5 mg Mo/kg, ja CEN- läpivirtaustestauksen keskimääräistä liukoisuutta, saadaan keskimääräiseksi liukoisuudeksi 37 mg/kg, joka on vain hieman korkeampi kuin raja-arvo 30 mg/kg. Molybdeenipitoisuudelle ei ole annettu pilaantuneista maaaineksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 kynnysarvoja tai ohjearvoja. Jo tämäkin osoittaa, että voimakkaasta liukoisuudestaan huolimatta molybdeeniä ei luokitella vaaralliseksi metalliksi. Molybdeenin suuresta liukoisuudesta johtuen varsinaista molybdeenitasetta on vaikea laatia. Yhdistämällä kuitenkin perustietoa puutuhkan molybdeenistä, katalyytin käyttömääristä ja tuhkan pitoisuuksista, voidaan tehdä viitteellinen tase vuosille : Molybdaatin käyttömäärän kautta tehtaalle, tonnia Molybdeeniä tuhkassa (tuhkaa t/a), 2 2,5 tonnia Jäteveden mukana poistunut molybdeeni, tonnia Suurin osa kemikaalista on siis jo poistunut tehtaan käynnin aikana vesistöön. Molybdeeni ei kuitenkaan aiheuta riskiä ympäristöön. Hakemukseen liitetyssä riskinarvioinnissa todetaan, että jätealueilta mereen kulkeutuvan molybdeenin mahdolliseksi pitoisuudeksi merivedessä laskettiin nykytilanteessa noin 0,5 µg/l. Jätealueiden viimeistelyn jälkeen molybdeenin pitoisuudeksi tulee vastaavalla laskentamenettelyllä 0,005 0,14 µg/l vaihdellen oletetun pintarakennevaihtoehdon mukaan. Haitallisten aineiden ja prioriteettiaineiden toimeenpanoa valmistelleen työryhmän mietinnössä molybdeenin kriittiseksi pitoisuudeksi pintavesissä on esitetty 20 µg/l. Kun laskettuja pitoisuuksia verrataan kriittiseen pitoisuuteen voidaan todeta, että jätealueilta mereen kulkeutuvasta molybdeenistä ei aiheudu merkityksellistä riskiä vesieliöille. Myöskään haitallisia vaikutuksia tai merkittäviä riskejä pohjaveden pilaantumiselle ei ole. Vuonna 2008 suoritetuissa mittauksissa Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten tehtaan jätehuoltoalueella mitattujen pohjavesinäytteiden molybdeenipitoisuus on ollut 2 12 µg/l, kun WHO:n käyttämä enimmäispitoisuuden raja-arvo juomaveden molybdeenipitoisuudelle on 70 µg/l. Suomen lähde- ja kaivovesissä on molybdeeniä noin 0,02 1,0 µg/l ja porakaivovesissä keskimäärin 0,04 8,0 µg/l. 62

63 Tuhkan läjitysalueella molybdeenille altistuminen on vähäistä alueen vähäisestä käytöstä johtuen. Alueella työskentelevät voisivat altistua molybdeenille suoralla ihokosketuksella tai tuhkan joutuessa ruuansulatuselimistöön. Vaikutuksia ei ole, kun nykyinen tuhkakenttä asfaltoidaan täytön jälkeen ympäristölupamääräysten mukaisesti. Edellä mainittujen seikkojen perusteella ei ole mitään syytä, jonka perusteella voimassaolevan ympäristöluvan mukainen tuhkatäyttö ja siihen liittyvä tarkkailu ja raportointi ympäristökeskuksen valvomalla tavalla eivät voisi jatkua entisellään. Öljytuhkan varastointialueen pilaantuneisuuden osalta hakija on täydentänyt hakemusta alueen tarkemmalla selvityksellä (Jätehuoltoalueen pilaantuneisuus, lisätutkimukset, Pöyry Environment Oy, ). Selvityksessä todetaan muun muassa, että alkuaineiden pitoisuudet tuhkatäytössä jätehuoltoalueen pohjoisosassa ovat pienet. Ainoastaan sinkkiä havaittiin kohonneena, ylemmän ohjearvon ylittävänä pitoisuutena pohjoisimmissa pisteissä. Lisäksi pohjoisimmassa pisteessä havaittiin alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia kadmiumia, kuparia ja nikkeliä. Riskinarvioinnissa on tarkasteltu ainoastaan sinkkiä. Arvion mukaan jätetäytön tuhka on niin emäksistä, että sinkki on pääosin tiukasti sitoutunut, eikä pääse leviämään laajemmalle. Sinkki voisi levitä kaatopaikka-alueelta ainoastaan pintavaluntana tai tuulen kuljettaessa maa-ainesta. Tämä mahdollisuus on kuitenkin pieni, koska alue on peitetty maakerroksella. Hakija haluaa oikaista käsitteen "öljytuhka", joka on erilaisissa asiakirjoissa laajalti käytetty termi. Varsinaista öljytuhkaa syntyi kuorikattilan käynnistyksen yhteydessä noin 8 tunnin ajan, ennen kuin kattilan ajoarvot saatiin kohdalleen. Ajallisesti osuus kokonaiskäyttöajasta on vuosittain ollut luokkaa 1 %. Kokonaistuhkan määrästä sen osuus on erittäin pieni. Alue on ollut aktiivikäytössä vuosina , jona aikana kokonaistuhkan määrä on ollut noin tonnia. Tämän vuoksi varsinaisen öljytuhkan osuus koko alueella on korkeintaan tonnia. Aiemmin laadittujen jätehuoltoalueen pohjoisosan pohjatutkimusten mukaan pohjan tiiveys on hyvä (vedenläpäisevyys noin m/s). Alueen käyttö on aloitettu vuonna 1977, ja sinne on läjitetty pysyvän tai tavanomaisen jätteen kaltaisia epäorgaanisia jätteitä. Jätehuoltolainsäädäntöä ja kaatopaikkojen rakentamiskriteereitä ei ole ollut tuolloin vielä olemassa. Aluetta ei ole käytetty vuoden 1987 jälkeen. Sen pinta on muotoiltu sopivaksi vanhan kaatopaikan täyttökorkeuden suhteen. Tehdasalueen maaperän pilaantuneisuustutkimuksia ei ole tarpeen jatkaa ennen kuin mahdolliset purkutoimet aloitetaan. Tällöin asiaa tarkastellaan uudelleen. Myös alueella tehtyjen tutkimusten ja niiden perusteella suoritetun riskinarvioinnin ja suositusten mukaan toimenpiteisiin on tarkoituksenmukaista ryhtyä vasta purkutoiminnan alkaessa tai alueen käyttötarkoituksen muuttuessa. Tehdasalueella ei ole pohjaveden näytteenottopisteitä, koska alueella ei ole merkittäviä pohjavesiesiintymiä. Pohjavesien laajempi tutkiminen ei tässä yhteydessä ole aiheellista. 63

64 64 Jätealueen tarkkailun osalta hakija on täydentänyt hakemusta päivitetyllä tarkkailuohjelmalla (Jätehuoltoalueen tarkkailuohjelma, Pöyry Environment Oy, ). Vedenlaatua esitetään tarkkailtavaksi jatkossa seitsemästä havaintopisteestä, joista kolme havaintopaikkaa on uusia ja neljä jo aiemmin käytössä olleita. Analyysimenetelmät ovat yleisesti käytössä olevia, niitä käyttävät laboratoriot ovat hyvämaineisia ja useat menetelmät ovat akkreditoituja. Kyseiset laboratoriot noudattavat standardoituja menetelmiä. Sekä menetelmät että mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa erikseen. Menetelmiä kehitetään ympäristöhallinnon ja muiden tahojen antamien ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Hakijan käsityksen mukaan tämä menettelytapa voi sisältää perustellut muutokset myös määritysrajoihin ja edelleen käytettäviin laitteisiin. Mikäli jätehuoltoalueen tarkkailusuunnitelmaan hyväksymisvaiheessa valvovan viranomaisen taholta edellytetään tämänkaltaisia myös muualla käytössä olevia määritysrajoja, niitä on varmasti mahdollista noudattaa. Jätehuoltoalueiden vakuuksien osalta hakija tarkentaa, että jätehuoltoalueella sijaitsee kaksi vakuutta edellyttävää aluetta: vuonna 2007 suljettu vanha kaatopaikka ja vuonna 2007 rakennettu ja käyttöönotettu kaatopaikka. Vanhan kaatopaikan pinta-ala on noin 3,3 hehtaaria ja uuden kaatopaikan pinta-ala on n. 1,5 hehtaaria. Muu toiminta alueella on pienimuotoista eikä alueella käsitellä ongelmajätteitä. Alueella harjoitetaan ainoastaan pysyviä tai tavanomaisia jätteitä koskevaa hyödyntämis- tai käsittelytoimintaa. Rakennusjätteen läjitystä varten on esitetty aloitettavaksi toimenpiteitä vanhalla lietealtaalla ja tuhka-altaalla, jotka eivät ole kaatopaikkoja. Näille ei tule määrätä erillisiä vakuuksia. Hakijan näkemyksen mukaan lietealtaan ja tuhka-altaan täytössä kriteerit täyttävillä betonilohkareilla on kyse normaalista maarakentamisesta, jossa betonin käyttö korvaa luonnonmateriaaleja, soraa tai vastaavia materiaaleja. Tätä kautta rakennusten purku mahdollistaa kalliiden ostokomponenttien käytön ja betonilohkareiden käyttö altaiden täyttöihin on perusteltua. Missään tapauksessa kyseessä olevia altaita ei voida pitää kaatopaikkoina, koska tämä edellyttäisi, että betoni olisi luokiteltu jätteeksi. Tuhkakenttään liittyvät määräykset on annettu erillisessä luvassa. Toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta koskevan vakuuden osalta hakija toteaa, että toiminnot sijaitsevat jätehuoltoalueella, joka on pitkään ollut kaatopaikkakäytössä. Toiminta muuttuu siten, että alueelle läjitettävän jätteen määrä vähenee tehdasalueen toimintojen supistuessa huomattavasti. Rakentamistoimintojen tarkoituksena on ympäristönsuojelujärjestelmien aikaansaaminen. Kaatopaikkatoiminnan muutos ei lisää päästöjä, vaan pitkän ja lyhyen ajan kuluessa pienentää niitä. Päätöksen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toimeenpanon kieltämisestä aiheutuisi luvan saajalle huomattavia vaikeuksia ja ympäristösuojeluun tähtäävien toimenpiteiden rakentamisen aloittaminen lykkääntyisi.

65 65 Patoturvallisuus Jätehuoltoalueella on kaksi vanhan patoluokituksen mukaan O-luokkaan ja uuden luokituksen ( ) mukaan luokkaan 3 kuuluvaa patopengertä: vanhan jätehuoltoalueen pohjoispäässä ja vanhan lietealtaan sulkupenger. Vanhan jätehuoltoalueen pohjoisosan patopenkereen osalta Länsi- Suomen ympäristökeskus on antanut huomautuksen liittyen muotoilutäytön toteuttamiseen ja lopullisen muotoilun kaltevuuteen. Hakija toteaa, että hakemuksen liitteenä olevan maisemoinnin rakennustapaselostuksen mukaisesti kaltevuus noudattaa rakentamisnormeja. Tavoitteeksi on asetettu luiskien loiventaminen kaltevuuteen 1:4 tai loivemmaksi, lisäksi lakialueella tavoite on 1:20. Alueen muotoilu on välttämätön osa kaatopaikan sulkemisprosessia ja alueen kuivatusrakennetta. Hakija esittää, että suljettavan kaatopaikan osalta patoturvallisuusasiat ja ympäristölupakäsittely erotetaan toisistaan. Suunniteltu jätetäytön pintaeristys ei uhkaa reunapadon vakavuutta. Hakijan näkemyksen mukaan on tärkeintä, että ympäristölupapäätös saadaan voimaan ja pintaeristystä päästään rakentamaan tulevien lupamääräysten mukaisesti. Pintaeristystyön jälkeen voidaan toteuttaa padon määräaikaistarkistus, jonka perusteella ratkaistaan säilyykö pato patoturvallisuuslain alaisena vai voidaanko se siirtää ympäristöluvan mukaisen tarkkailun piiriin. Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön lausunto Istutusvelvoitteen jatkamisen osalta hakija on täydentänyt hakemusta asiantuntijaselvityksellä (Lausunto Kaskisten merialueen istutusvelvoitteiden jatkamisesta, Pöyry yhtiöt, ). Selvityksessä todetaan muun muassa, että istutuksia jatketaan vuonna 2010 ja toteutettavat huomattavan suuret istutukset antavat tulosta vielä 4 6 vuotta istutusten jälkeenkin. Siten vuoden 2010 istutuksilla kompensoidaan jätevesikuormituksen mahdollisia vaikutuksia vielä vuosina Tämän jälkeen sellutehtaan vuonna 2009 loppuneella kuormituksella ei ole vaikutusta merialueen kalakantoihin eikä etenkään vaelluskaloihin meritaimeneen ja vaellussiikaan. Hakija huomauttaa, että alueelle ei saada syntymään istutustoimilla meritaimenen eikä vaellussiian luontaista kantaa, koska niiden pyynnin tuloksellisuus on matala ja kyseiset lajit eivät ole luontaisia tällä alueella. Viiden vuoden istutusmäärät ovat kohtuuttomia ottaen huomioon, että koko luvun ajan tehtaan kuormitus on ollut erittäin pieni ja 2009 toiminta on kokonaan loppunut. Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten tehtaan velvoiteistutukset ovat sitä paitsi olleet poikkeuksellisen suuret verrattuna rannikon muiden teollisuuslaitosten velvoitteisiin. Ehdotetut vuoden 2010 istutukset ovat siksi riittävät.

66 Kristiinankaupungin kaupunginhallituksen lausunto 66 Ottaen huomioon Kaskisten sellutehtaan aiemmat päästöt, niiden vähäiset vesistövaikutukset, päästöjen loppumisen vuonna 2009, vähäiset vaikutukset vaelluskalakantoihin sekä toteutettujen ja vielä toteutettavien huomattavan suurten velvoiteistutusten vaikutukset, voidaan arvioida, että velvoiteistutuksia ei ole tarpeen jatkaa vuoden 2010 jälkeen. Länsirannikon ympäristöyksikön Närpiön osaston lausunto Hakija on päättänyt osallistua bioindikaattoriselvitykseen. Jätevesien vaikutustarkkailuun osallistuminen vuoden 2009 jälkeen on kohtuutonta. Maaperän kunnostustarpeen osalta hakija korostaa, että teollisen toiminnan edellytyksiin kuuluu, että alue on kunnossa ja että koko ajan noudatetaan hyviä ympäristönsuojelukäytäntöjä. Mittavien maaperätutkimusten jatkaminen ennen purkutöiden tai uuden liiketoiminnan aloittamista ei ole järkevää, asia arvioidaan mutta jatkossa uudelleen. Alue on Oy Metsä-Botnia Ab:n omistuksessa ja omistajan roolissa se tulee pitämään omaisuudestaan huolta. Purkutöiden ympäristömelun osalta hakija toteaa, että purkutoimintaa kuten muutakin toimintaa tehdään suunnitelmallisesti sidosryhmät huomioon ottaen. Purun toteutus voidaan rajoittaa tapahtuvaksi päiväaikaan ja lehtiilmoitusmenettelyn käyttöönotto on perusteltua ja hyvien ympäristökäytäntöjen mukaista. Kristiinankaupungin kaupungin ympäristölautakunnan lausunto Teollinen toiminta on Oy Metsä-Botnia Ab:n osalta loppunut maaliskuussa 2009 ja sekä ympäristövaikutusten tarkkailu että raportointivelvoitteet veteen ja ilmaan johdettavien päästöjen osalta on siirretty M-real Oyj:lle yhtiöiden allekirjoittamalla ympäristövastuusopimuksella. Oy Metsä-Botnia tulee jatkamaan toteutettavien tutkimusten ja selvitysten raportointia jätehuoltoalueen seurannan osalta. Kalax delägarlagin muistutus Tehtaan jätevesipäästöt ovat jo koko 2000-luvun olleet niin matalalla tasolla, että haitat vesistölle, kalastukselle tai virkistyskäytölle ovat olleet erittäin vähäisiä. Tämän vuoksi uusien tutkimusten aloittaminen tai velvoiteistutusten jatkaminen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia. Saman konsernin tytäryhtiön toiminnan jatkuminen samalla tehdasalueella varmistaa luonnollisesti vastuulliset ja ympäristön huomioivat käytännöt myös jatkossa. Hakija on pyytänyt, että korvausasiat käsitellään erillisenä prosessina. Österbottens fiskarförbundin muistutus Velvoiteistutuksia ei ole tarpeen jatkaa vuoden 2010 jälkeen.

67 CC ja BB:n ja DD:n muistutus 67 Muistutuksen tekijät ovat olleet yhteydessä Oy Metsä-Botnia Ab:hen kesällä Hakija on täydentänyt hakemusta kesäkuussa tehdyn tarkastuksen muistiolla ja analyysituloksilla. Kesällä 2009 johtuen matalasta merenpinnasta ja epäsuotuisista tuuli- ja virtausoloista, puhdistamolta tulevaa jätevettä oli ilmeisesti päässyt kertymään näiden kiinteistöjen rantaan aiheuttaen ruskeaa väriä ja poikkeuksellisen korkean COD-pitoisuuden. Lisänäytteiden analysointia ei suoritettu, koska tilanne mitä ilmeisimmin parani. Oy Metsä-Botnia Ab:n kuormitus biologiselle puhdistamolle loppui kesäkuussa ja vastuut siirrettiin M-real Oyj:lle yhtiöiden välisellä sopimuksella. Sopimuksen mukaisesti kannanotto myös muistutuksessa esitettyihin muutoksiin kuuluu pääasiassa M-real Oyj:lle. Hakija katsoo kuitenkin, että massiivinen ja kallis vesirakentamisprojekti, joita molemmat ehdotetut muutokset ovat, edellyttäisi, että haitat olisivat suurempia. Kun otetaan vielä huomioon, että kyse on vuokrakiinteistöistä, ei tämänkaltaisten vaatimusten esittäminen ole perusteltua. M-real Oyj:n jätevesimäärä ja kokonaispäästöt ovat vain noin 20 % aiemmista Oy Metsä-Botnia Ab:n jätevesipäästöistä, joten todennäköistä on, että kesällä 2010 jäteveden vaikutukset ovat erittäin vähäisiä. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin ry:n muistutus Hakija viittaa vastineessaan hakemukseen liitteeksi toimitettuun Pöyryyhtiöiden laatimaan lausuntoon Kaskisten merialueen istutusvelvoitteen jatkamisesta. Kokonaisuutena hakija katsoo, että istutusvelvoitteiden jatkaminen on kohtuutonta ottaen huomioon koko 2000-luvun ajan jatkunut tehtaan erittäin pieni jätevesikuormitus, toiminnan päättyminen vuonna 2009, sekä poikkeuksellisen suuret velvoiteistutukset muihin rannikon teollisuuslaitoksiin verrattuna. Kalatalousvelvoitteiden jatkumisen osalta hakija huomauttaa lisäksi, että alueella toimintaa jatkava M-real Oyj on toiminnan muuttamista koskevassa ympäristölupahakemuksessaan esittänyt istutusvelvoitteen muuttamista kalatalousmaksuksi. Alueen teollisen toiminnan kalatalousvelvoitteet eivät siten ole kokonaan päättymässä. EE:n muistutus Muistuttajan kiinteistö rajautuu pohjoisessa ja etelässä hakijan omistamiin tiloihin 7:33, 1:18, 7:34 3:37 ja 3:33. Idässä maa-alue rajautuu Bernas Sundiin. Alue on entistä merenpohjaa ja osa sekä hakijan että muistuttajan omistamista alueista on vesijättömaata. Vesijättömaalle tyypillinen piirre on, että merenpinnan korkeusvaihteluiden vuoksi vesipinta vaihtelee. Meriveden korkeus voi vaihdella vuoden aikana jopa 1,1 metriä. Maaperä vesijättöalueella muistuttajan omistaman maa-alueen länsiosassa on kosteaa ja soistunutta, puukasvillisuutta on vähän.

68 Kaukola on vapaa-ajan asuntokäytössä ja omistajalle on järjestetty kulku tontille hakijan omistaman tehdasalueen läpi. Omistajalle on osoitettu auton pysäköintipaikka jätehuoltoalueella. Hakija kiistää, että se olisi tahallisesti antanut muistuttajasta väärät osoitetiedot. On valitettavaa, mikäli hakemuksen liitteenä olevassa naapureiden ja haitankärsijöiden osoitetiedot ovat olleet puutteelliset. Hakemuksen liitteenä oleva osoiterekisteri perustuu vuonna 2007 päivitettyyn tilanteeseen rajanaapureista ja vesi- ja ranta-alueiden omistajista. Tässä rekisterissä muistuttajan osoitetieto oli Kaskisten kaupungin osoite. Aluehallintovirasto on kuitenkin järjestänyt muistuttajalle erillisen mahdollisuuden muistutuksen jättämiseen. Hakijalla on aina ollut voimassaoleva ympäristölupa toiminnalleen. Valvojana on toiminut Länsi-Suomen ympäristökeskus (nykyisin Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus). Ympäristöluvan saannin edellytyksenä on valvojan hyväksymä päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelma. Tarkkailusuunnitelmaan kuuluu myös toiminnan säännöllinen raportointi viranomaisille. Nämä dokumentit ovat julkisia ja ne ovat yleisön nähtävissä. Valvoja suorittaa säännöllisiä tarkastuksia toiminnanharjoittajan laitoksilla ja kaikista tarkastuksista tehdään pöytäkirja. Myös nämä dokumentit ovat julkisia. Lisäksi valvojan edustaja tekee määrävälein yllätystarkistuksia toiminnanharjoittajan laitoksella ja ottaa näytteitä jätevesistä. Kaskisten tehtaan tarkkailuraporteissa ei ole toiminnan aikana ollut huomautettavaa. Hakija on osallistunut säännöllisesti Suomen ympäristökeskuksen järjestämään näytteiden ja analyysimenetelmien vertailuun, jolla varmistetaan että käytettävät menetelmät ovat luotettavia. Hakijan omistamalla jätehuoltoalueella sijaitsevaan lietealtaaseen jouduttiin puhdistamon häiriötilanteen vuoksi kuljettamaan puhdistamolietettä huhtikuussa Hakija toteutti Länsi-Suomen ympäristökeskuksen valvonnassa kevään ja kesän 2008 aikana lietealtaan eteläpuolelle suotautuneen veden pumppauksen takaisin puhdistamolle erillistä ojaa pitkin. Tässä yhteydessä toteutettiin säännöllinen näytteenotto sekä vedestä että maaperästä. Lietealtaan häiriötilanne ja sen yhteydessä suoritettujen puhdistustoimien sekä maastosta ja vedestä otettujen näytteiden tutkimustulokset raportoitiin Länsi-Suomen ympäristökeskukselle heinäkuussa Muistuttajan viittaus puhdistamattoman jäteveden johtamisesta suoraan mereen on perusteeton. Muistuttaja on lisäksi erheellisesti luullut maastossa olevaa pohjaveden näytteenottoputkea (PVP 7) merkkiputkeksi. Lisäksi on otettava huomioon, että hakija on vastineessaan esittänyt, että vanhan lietealtaan tyhjentämisen ja maisemoinnin yhteydessä on tarkoituksenmukaista vaihtaa hallitusti pintamaat lietealtaan eteläpuolella noin 200 m 2 :n alueelta pohjavesipisteen PVP 7 läheisyydestä. Jäteveden puhdistamon toiminnasta vastaa ja sen omistaa M-real Oyj. Oy Metsä-Botnia AB ja M-real Oyj ovat allekirjoitetulla ympäristövas- 68

69 tuusopimuksella määritelleet vastuunjaon ympäristönsuojelulaitteista ja raportoinnista viranomaisille. Ympäristövastuusopimusta on täydennetty energiantuotannon ympäristövastuusopimuksella, joka on allekirjoitettu Tämän sopimuksen yhteydessä M-real Oyj on vuokrannut toimintoja varten maa-alueet kuorimon, kuorikattilan ja jäteveden puhdistamon alueelta niiltä osin kun ne koskevat M-real Oyj:n Kaskisten tehdasalueella jatkettavaa toimintaa. Aiemmissa lupapäätöksissä hakija on määrätty maksamaan korvauksia rantojen virkistyskäyttöhaitasta ja kalastuksen tuoton vähenemisestä vuosina Lupakäsittelyyn liittyen on Länsi-Suomen ympäristölupavirasto kirjeellään (dnro LSY-2007-Y-177) kehottanut hakijaa esittämään rantakiinteistöistä, vesialueista ja ammattikalastuksesta sellaiset tiedot, että vuoden 2005 jälkeen aiheutuneiden ja aiheutuvien vesistön pilaantumisesta johtuvien vahinkojen sekä ammattikalastajille aiheutuneiden ja aiheutuvien vesistön pilaantumisesta johtuvien vahinkojen arvioiminen on mahdollista. Hakija on lupahakemuksen lisäksi toimittanut Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle erillisen esityksen (Pöyry-yhtiöt, nro 9M609101, ) Kaskisten sellutehtaan jätevesistä aiheutuneiden ja aiheutuvien vahinkojen korvaamiseksi. Korvaukset haitankärsijöille määräytyvät meneillään olevassa korvauksia koskevassa lupakäsittelyssä. Muistuttaja ei ole aiemmin esittänyt vaatimuksia kiinteistön puhdistamisesta eikä tuonut esille kulun estymistä loma-asunnolle. Hakijan käsityksen mukaan kulku kesäasunnolle on aiemmin mainittua lietealtaan tyhjennyksen yhteydessä tapahtunutta muutaman päivän aikaa keväällä 2008 ollut täysin esteetöntä, eikä tehtaalle ole tullut tähän liittyviä yhteydenottoja. Muistuttaja ei ole perustellut vaatimustaan näiden korvausten osalta riittävällä tavalla. Muistuttajan ehdottaman maa-alueen lunastamisen osalta vaatimus ei perustu lakiin, ja tehtaan toiminnan loputtua hakijalla ei ole mitään käyttöä uusille maa-alueille. YSL 42 3 momentin mukaan vakuus on asetettava kaatopaikan tai ongelmajätteen hyödyntämisestä tai käsittelemisestä. Hakija esittää vakuuden määräksi euroa (22 euroa/m 2 ), joka vastaa vanhan ja uuden kaatopaikan sulkemiskustannuksia sekä kattaa alueen jälkitarkkailusta aiheutuvat kustannukset. Vakuutta vapautetaan alueiden sulkemisrakenteiden valmistuttua. Vakuussumma talletetaan Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen tilille. Alueellisesti nämä vakuudet jakautuvat niin, että uutta jätehuoltoaluetta koskeva vakuus on euroa ja suljettavan kaatopaikan euroa. Mikäli Oy Metsä-Botnia Ab:lle määrätään sen vaatimalla tavalla ympäristöluvassa esitetty euron suuruinen vakuus asetettavaksi konsernivakuutena, antaa Metsäliitto Osuuskunta vastaavansuuruisen omavelkaisen takauksen Oy Metsä-Botnia Ab:n puolesta. Hakija on meneillään olevaan ympäristölupakäsittelyyn liittyen täydentänyt hakemusta erillisellä selvityksellä Metsäliitto Osuuskunnan vakavaraisuudesta ja vakuuden asettamista. 69

70 70 Metsäliitto Osuuskunta on Metsäliitto-konsernin emoyritys, jonka noin suomalaista metsänomistajajäsentä omistavat liki puolet Suomen yksityismetsistä. Metsäliiton tärkein jäsenpalvelu on puukauppa, joka toi omistajajäsenille tuloja yhteensä yli 450 miljoonaa euroa vuonna Metsäliitto on yksityismetsien puukaupassa Suomen markkinajohtaja. Metsäliitto Osuuskunnan liikevaihto vuonna 2008 oli 6,8 miljardia euroa ja henkilöstön määrä noin Hakijan näkemyksen mukaan Metsäliitto Osuuskunnan luotettavuus tämänsuuruisen omavelkaisen takauksen asettamiseen on riittävä. MERKINTÄ Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 65/2010/1 myöntänyt M-real Oyj:lle luvan Kaskisten kemihierretehtaan toiminnan muuttamiseksi. Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan aikaisemmasta toiminnasta aiheutuneiden vahinkojen korvaamista koskeva asia on vireillä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa diaarinumerolla ESAVI/397/04.08/2010. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisut Luparatkaisu Aluehallintovirasto ratkaisee asian siltä osin kuin se koskee sellutehtaan toiminnan lopettamista koskevien määräysten antamista, jätehuoltoalueen toimintaa koskevan ympäristöluvan nro 23/2007/1 muuttamista ja Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä nro 09/0216/1 uudelleen käsiteltäväksi palautetun Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupapäätöksen nro 23/2007/1 lupamääräyksen 58 muuttamista. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä nro 09/0216/1 ( ) uudelleen käsiteltäväksi palautetut Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 23/2007/1 ( ) lupamääräykset 12 ja 61 siirretään käsiteltäväksi M-real Oyj:n kemihierretehtaan toiminnan muuttamista koskevan asian yhteydessä diaarinumerolla ESAVI/54/04.08/2010. Aluehallintovirasto päättää, että Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten sellutehtaan ympäristölupa nro 23/2007/1 sekä päästötarkkailut (Länsi-Suomen ympäristökeskus, , ja ) raukeavat niiltä osin kuin ne koskevat sellutehtaan toimintaa ja antaa Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten sellutehtaan lopettamista koskevat lupamääräykset sekä myöntää ympäristöluvan Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten tehtaan jätehuoltoalueen toiminnan muuttamiseksi. Lupapäätöksen nro 23/2007/1 määräys 90. vakuuden asettamisesta jää voimaan kunnes asia dro ESAVI/397/04.08/2010 on ratkaistu. Päätös sisältää sellutehtaan toimin-

71 nan lopettamisen, sen yhteydessä syntyvien jätteiden ja muiden materiaalien hyödyntämisen muun muassa lopetettujen kaatopaikkojen rakenteissa sekä M-real Oyj:n kemihierretehtaan toiminnassa syntyvien teollisuusjätteiden käsittelyn toimintaan jäävällä kaatopaikka-alueella. Aluehallintovirasto täydentää lisäksi Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämää ympäristölupaa nro 50/2005/1 ( ) sellutehtaan kuorikattilan tuhkan hyödyntämiseksi vanhan jätevesialtaan täytössä. Toiminnan lopettamisesta ja kaatopaikkatoiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa vesistön pilaantumisen vuoksi. Toiminnan lopettaminen, laitteiden ja rakennusten purkaminen, käytöstä poistettujen kaatopaikkojen sulkeminen, jätteiden sijoittaminen ja käsittely tehtaan jätehuoltoalueella sijaitsevissa olemassa olevissa altaissa on toteutettava ja käyttöön jäävän uuden kaatopaikan toimintaa on harjoitettava hakemuksen mukaisesti ja noudattaen seuraavia lupamääräyksiä: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt mereen ja jätevesien käsittely 1. Kaikkien kaatopaikka-alueiden suotovedet ja lietteiden käsittelyalueen valuma- ja suotovedet sekä muut epäpuhtauksia sisältävät vedet, kuten jätteiden välivarastointialueiden hulevedet, on kerättävä ja johdettava M-real Oyj:n biologiselle jätevedenpuhdistamolle. Kaatopaikka-alueen vesienhallinta ja -käsittely on järjestettävä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) edellyttämällä tavalla. Kaatopaikka-alueiden pintakerroksen puhtaat valumavedet voidaan johtaa mereen ilman käsittelyä. 2. Oy Metsä-Botnia Ab:n tulee laatia selvitys sellutehtaan toiminnan jätevesien johtamisen vaikutuksista jätevesien purkualueen merenpohjan kiintoaineen määrään ja laatuun sekä jätevesien purkualueen sekoittumisolosuhteisiin. Selvityksen tulee kattaa Tallvarpenin lahden vesialue vähintään 300 metrin etäisyydellä jätevesien purkupisteestä. Selvityksessä tulee luotettavalla menetelmällä arvioida jätevesistä pohjaan sedimentoituneen kerroksen laajuus ja aineksen määrä sekä arvioida jätevesistä peräisin olevan sedimentin vaikutus jätevesien purkualueen tilaan ja jäteveden sekoittumisolosuhteisiin. Suunnitelma selvityksen toteuttamiseksi tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi mennessä. Selvitys tulee toteuttaa mennessä. Selvitystä koskeva raportti tulee toimittaa viimeistään kolme kuukautta sen valmistumisen jälkeen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle ja tiedoksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lupaviranomainen päättää selvityksen perusteella, onko päätöstä tarpeen täydentää. Päästöt ilmaan 3. Rakennusten ja laitteistoiden purkutyöt sekä betonijätteen murskaus tulee toteuttaa niin, että purkutöistä aiheutuu mahdollisimman vähän pölyhaittaa tehdasalueen ympäristöön. Betonimurskauslaitteisto ja purkukohteet tulee 71

72 varustaa soveltuvin osin pölyn leviämistä estävillä suojilla. Purkujätekasat tulee tarvittaessa kastella tai peittää pölyämisen estämiseksi. Purkutyöalueet ja purkujätteiden varastointialueet tulee puhdistaa irtopölystä tarpeen mukaan märkäharjauksella tai vastaavalla pölyämistä ehkäisevällä menetelmällä. Pölyn leviämisen ehkäisemiseksi toiminnanharjoittajan tulee laatia kirjalliset toimintaohjeet purkutyön toteuttajille. Toimintaohjeet tulee toimittaa tiedoksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen purkutyön aloittamista. Melu 4. Purkutöistä ja kaatopaikan toiminnasta syntyvä melu, toimintoihin liittyvä liikenne mukaan lukien, ei yhdessä teollisuusalueen muun melun kanssa saa virkistys-, asunto- eikä loma-asuntoalueilla ulkona ylittää päivällä (klo 7 22) melutasoa 55 db eikä yöllä (klo 22 7) melutasoa 50 db keskiäänitasona (L Aeq ) ilmaistuna. Voimakasta iskumaista melua aiheuttavat purkutyöt ja muut vastaavat erityisen häiritsevää melua aiheuttavat toimenpiteet on ajoitettava sellaisiin ajankohtiin, jolloin melusta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Purkutöitä ja betonirakenteiden murskausta saa harjoittaa ainoastaan arkipäivisin, maanantaista perjantaihin klo 7 20 välisenä aikana. Laajoista rakennusten purkutöistä ja murskauksesta tulee ilmoittaa etukäteen lehtiilmoituksella paikallislehdessä. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi suoritettava toiminta sekä purku- ja murskaustöiden ajankohdat. Rakennusten purkutöiden jatkuessa yli kuusi kuukautta tulee ilmoitus uusia. Ilmoitus tulee toimittaa tiedoksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden käsittely ja varastointi 5. Toiminnassa käytettävät raaka- ja apuaineet, kemikaalit, polttoaineet ja soveltuvin osin hyödynnettävät jätemateriaalit on varastoitava ja käsiteltävä asianmukaisesti merkittyinä, katetuissa ja riittävällä tilavuudella varustetuilla suoja-altailla suojatussa tilassa siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa, epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 6. Puhtaiden maamassojen varastointi on toteutettava siten, että massat eivät valu vesiin eivätkä aiheuta pölyhaittaa. Jätteitä ja massoja ei saa varastoida tehdasalueella yli kolmea vuotta. Määräys ei koske entisissä jätevesien ilmastusaltaissa varastoitavia lietteitä. 7. Toiminnanharjoittajan tulee selvittää tehdasrakennusten ja kemikaalisäiliöiden alapuolisen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus rakennus- ja säiliökohtaisesti viimeistään kuusi kuukautta sen jälkeen kuin rakennukset on purettu. Rakenteiden alapuolisen maaperän pilaantuneisuus tulee selvittää kattavasti ottaen huomioon rakennusten ja säiliöiden aikaisempi toiminta ja niiden lähiympäristöstä havaitut haitta-aineet. Suunnitelma pilaan- 72

73 tumisen selvittämiseksi tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi viimeistään kolme kuukautta ennen tutkimusten aloittamista. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 8. Toiminnan lopettamisesta ja purkutyössä syntyvät jätteet on lajiteltava, kerättävä ja varastoitava asianmukaisesti. Jätteet on hyödynnettävä ensisijaisesti materiaalina tai energian tuotannossa. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli hyödyntäminen ei ole mahdollista, jätteet voidaan toimittaa hakijan omalle kaatopaikka-alueelle tai muulle kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa kyseisten jätteiden vastaanottamiseen. Asbestia sisältävien rakenteiden purku ja jätteen käsittely tulee suorittaa asbestipurkutyön tekemisestä ja jätteen käsittelystä annettujen viranomaisohjeiden mukaisesti. Ongelmajätteeksi luokiteltavat betonielementtien saumanauhat tulee irrottaa betonielementeistä rakennusten purun yhteydessä ja toimittaa asianmukaiseen ongelmajätteen käsittelyyn. Saumanauhat tulee irrottaa ja käsitellä tiiviillä alustalla niin, ettei saumanauhojen sisältämiä haitta-aineita pääse maaperään tai pintavesiin. 9. Käytöstä poistettujen jätevesien ilmastusaltaiden (A, B ja C) pohjaan laskeutunut liete (hakemuksen mukaan noin m 3 ) tulee poistaa tai käsitellä muutoin hyväksyttävällä tavalla mennessä. Yksityiskohtainen suunnitelma työn toteuttamisesta, aikataulusta ja lietteiden poistosta ja käsittelystä, ilmastusaltaiden ylivuotovesien käsittelystä lietteenpoisto- tai käsittelytöiden aikana sekä ilmastusaltaiden tulevasta käytöstä ja tilasta on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston hyväksyttäväksi viimeistään kuusi kuukautta ennen työn aloittamista, kuitenkin viimeistään Suunnitelmassa on esitettävä myös lietteiden käsittelyssä mahdollisesti muodostuvien vesien käsittely. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto voi antaa suunnitelman perusteella lietteiden käsittelyä koskevia lisämääräyksiä tai täydentää lupamääräystä. 10. Lietteiden käsittelyalueella voidaan välivarastoida ja käsitellä lietteitä ja lietteiden käsittelystä muodostuvia jätevesiä. Välivarastointi ja jätteiden käsittely on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista eikä hajuhaittaa. Muita tehtaan jätehuoltoalueelle toimitettavia jätteitä saadaan välivarastoida tehdasalueella siten, että ne eivät pääse kosketuksiin pinta- tai pohjavesien kanssa ja, että niistä ei aiheudu roskaantumista tai maaperän pilaantumisvaaraa. Jätteiden siirto kaatopaikka-alueelle on suoritettava niin, että pölyäminen ja ympäristön roskaantuminen estetään. 11. Ongelmajätteet on varastoitava niille varatuissa paikoissa asianmukaisesti merkityissä astioissa niin, etteivät ne pääse sekoittumaan keskenään tai muihin jätteisiin ja että mahdollisissa vuototapauksissa niitä ei pääse ympäristöön. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on 73

74 ympäristö- tai sitä vastaava lupa kyseisten jätteiden vastaanottamiseen. Luovutettaessa ongelmajätteitä ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen, ja niistä on laadittava siirtoasiakirja valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaisesti. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa suunnitelma purkujätteiden sisältämien ongelmajätteiden käsittely- ja varastointimenettelyistä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle viimeistään Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäviksi laitokseen, jolla on ympäristölupa kyseisten jätteiden käsittelyyn. Kaatopaikka- ja lietteenkäsittelyalue 12. Kaatopaikka-alue käsittää vanhan suljettavan kaatopaikan, uuden jätehuoltoalueen 1. vaiheen tavanomaisen jätteen kaatopaikan, vanhan lietealtaan ja betonijätealueen. Uuden jätehuoltoalueen 1. vaihe, vanha suljettava kaatopaikka ja vanha lieteallas luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikoiksi. Betonijätealue luokitellaan pysyvän jätteen kaatopaikaksi. Jäteveden puhdistamon vanhat ilmastusaltaat ja kuorikattilan tuhkatäyttöalue eivät ole kaatopaikka-alueita. Kaatopaikka-alueet ja lietteenkäsittelyalueet on esitetty tämän päätöksen liitteenä olevassa kartassa. 13. Uuden jätehuoltoalueen 1. vaiheen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle saadaan vastaanottaa ja sijoittaa pysyvästi hakemuksen mukaiset enimmäismäärät Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan purkujätteitä päätöksen kohdan 'Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen' -mukaisesti ja M- real Oyj:n kemihierretehtaan toiminnassa syntyviä tavanomaisia jätteitä. Kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden on täytettävä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) liitteessä 2 määrätyt tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä koskevat kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. 14. Kaatopaikan jätetäyttöön ei saa sijoittaa lajittelematonta ja hyötykäyttöön kelpaavaa jätettä. Jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle on suunniteltava ja toteutettava siten, että estetään ja torjutaan haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat ja haitalliset painumat, jätepenkereen puutteellinen vakavuus, veden lammikoituminen täyttöalueelle ja routimista aiheuttava kaatopaikkarakenteiden vaurioituminen. Asbestia sisältävä purkujäte tulee sijoittaa kaatopaikalle erilliseen osaan ja asbestia sisältävä jäte tulee peittää välittömästi. 15. Betonijätealueelle voidaan sijoittaa hakemuksen mukaisesti kokonaisia betonielementtejä, ei kuitenkaan jätekerroksen ylimpään osaan alle metrin korkeudelle pintakerroksen alarajasta. Kokonaisien betonielementtien sijoittamiseen käytettävän alueen pohja tulee rakentaa tasaiseksi ja kantavaksi ottaen huomioon betonielementtien määrä ja ominaisuudet. Pohjan kantavuus tulee varmistaa ennen elementtien sijoittamista alueelle Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 74

75 Betonijätealueelle sijoitettavien jätteiden on täytettävä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) liitteessä 2 määrätyt pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä koskevat kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Betonijätteen (jätenimikkeen tunnusnumero ) sisältämän kromin liukoisuus saa olla enintään kolminkertainen verrattuna kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) liitteen 2 kohdan taulukossa 2 esitettyyn arvoon verrattuna. Betonijätteen vastaavuustestaus tulee tehdä jokaisesta tonnin betonijäte-erästä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) liitteen 2 kohdan 2.2 mukaisesti. Avoinna oleva jätealue on pidettävä mahdollisimman pienenä. Jätetäyttö on peitettävä ja tiivistettävä riittävän usein. Pölyävät jätteet on peitettävä välittömästi tai muulla tavoin varmistettava, ettei pölyä leviä ympäristöön. Ympäristön pintavesien pääsy betonijätealueelle on estettävä. Pintarakenteen päältä kerättävät puhtaat vedet ja muut ulkopuoliset vedet on pidettävä erillään suotovesistä. 16. Jätteitä ei saa laimentaa tai sekoittaa muuhun jätteeseen tai aineeseen kaatopaikkakelpoisuuden saavuttamiseksi. Jätteitä voidaan kuitenkin Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla käsitellä siten, että niiden aiheuttamia ympäristöhaittoja ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti. 17. Kaatopaikalle ja hyötykäyttöalueille on nimettävä asianmukaisen pätevyyden omaava vastaava hoitaja, jonka vastuulla on mm. läjitettävien jätteiden vastaanotto, kaatopaikka-alueen hoito, tarkkailu, sulkeminen ja jälkihoito sekä jätteiden hyödyntämistoiminnan valvonta. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava viipymättä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Betonijätealueen reuna- ja pohjarakenteet 18. Betonijätealue tulee perustaa hakemuksessa esitetyn suunnitelman (Ramboll Finland Oy, nro , , täydennetty , lisälehti ) mukaisesti tämän päätöksen lupamääräyksiä noudattaen. 19. Betonijätealueen vanhojen jätevesialtaiden reunapadot ja pohja on tiivistettävä niin, että niiden vedenläpäisevyys k on m/s. Tiivistyksen on ulotuttava silttimoreeniin. Täytettävä allas on ennen täytön aloittamista ja altaan sisäisen louhepadon rakentamista tyhjennettävä vedestä ja lietteestä. Vesi on johdettava tasausaltaan ja puhdistamon kautta mereen ja altaan pohjalla oleva liete on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi. 20. Betonijätealueen rakentamista varten on nimettävä riittävän asiantunteva henkilö, joka valvoo ja vastaa siitä, että rakennustyöt toteutetaan hyväksyttyjen suunnitelmien ja tämän lupapäätöksen mukaisesti ja joka on yhteydessä viranomaisiin. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi on ilmoittava Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen töiden aloittamista. 75

76 Betonijätealueen rakenteiden valmistumisesta on ennen alueen käyttöönottoa tehtävä ilmoitus Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitukseen on liitettävä tiedot pohjan rakenteista, toteutuksesta ja laadunvarmennuksen tuloksista. Jätteiden sijoittaminen uudelle alueelle voidaan aloittaa, kun Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus on riippumattoman valvojan yhteenvedon ja laadunvalvontakokeiden tulosten perusteella todennut rakenteen täyttävän sille lupapäätöksessä asetetut vaatimukset. 22. Betonijätealueen rakentamisesta on laadittava loppuraportti, joka sisältää yhteenvedon työmaapöytäkirjasta ja työnaikaisista tarkkailunäytteiden tuloksista. Raportti on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukauden kuluttua kaatopaikkarakenteiden valmistumisesta. Tavanomaisen jätteen kaatopaikkojen pintarakenteet, jälkihoito ja toiminnan lopettaminen 23. Vanhan suljettavan kaatopaikan pintarakenteet tulee tehdä hakemuksessa esitetyn suunnitelman (Ramboll Finland Oy, nro A, ) ja vanhan lietealtaan sulkeminen hakemuksessa esitetyn suunnitelman (Ramboll Finland Oy, nro A, ) mukaisesti, pois lukien eteläpatoon tehtävät muutokset ja ottaen huomioon lupamääräyksissä esitetyt muutokset. Kaatopaikkojen reunapatoja koskevat muutokset ja pintarakenteiden rakentamista koskevat suunnitelmat tulee esittää patoturvallisuuslain (494/2009) mukaiselle viranomaiselle hyväksyttäväksi ennen toimenpiteiden toteuttamista. 24. Tavanomaisen jätteen kaatopaikkojen pintarakenteessa on oltava vähintään 0,5 metrin paksuinen mineraalinen tiivistyskerros, jonka vedenläpäisevyys k on m/s. Tiivistyskerros on tehtävä tarkoitukseen soveltuvasta mineraalisen tiivistyskerroksen laatuvaatimukset täyttävästä materiaalista. Tavanomaisen jätteen kaatopaikkojen tiivistyskerroksen alapuolelle tulee rakentaa kaasua johtava kerros ja muodostunut kaatopaikkakaasu tulee johtaa hallitusti pintarakenteen läpi. Kaasu on tarvittaessa käsiteltävä. Vanhan suljettavan kaatopaikan tiivistyskerroksessa voidaan käyttää 0,5 metriä paksun mineraalisen tiivistyskerroksen sijasta myös bentoniittimattoa, jonka vedenläpäisevyys k on < m/s. 25. Tavanomaisen jätteen kaatopaikkojen pinnan tiivistysrakenteen päälle on rakennettava vähintään 0,5 metrin paksuinen kuivatuskerros, jonka vedenläpäisevyys k on 1x10-3 m/s. Kuivatuskerroksen päälle on rakennettava vähintään 1,0 metrin paksuinen pintakerros. Kerroksen alaosan on oltava laadultaan sellainen, ettei se se-

77 koitu kuivatuskerrokseen. Tarpeen mukaan kerrokset on erotettava toisistaan tarkoitukseen soveltuvalla geotekstiilillä. Pintakerros on nurmetettava. Pintakerroksen alaosassa (0 0,7 m) voidaan käyttää rakennemateriaaleina pysyvän jätteen luokituksen mukaisen kaatopaikkakelpoisuuden täyttäviä jätemateriaaleja ja lievästi pilaantuneita maa-aineksia, joiden haittaainepitoisuudet alittavat asetuksen 217/2007 alemmat ohjearvot. Pintakerroksessa käytettävien jätemateriaalien tulee täyttää kaatopaikkarakenteeseen soveltuvat rakennustekniset ominaisuudet. Vanhan suljettavan kaatopaikan ja vanhan lietealtaan kuivatuskerrosmateriaalina voidaan käyttää 0,5 metrin paksuisen kuivatuskerroksen sijasta myös rakenteeseen soveltuvaa salaojamattoa, jonka vedenläpäisevyys on 1x10-3 m/s. 26. Vanhan suljettavan kaatopaikan enimmäiskorkeus saa pintarakenteet mukaan lukien olla enintään N m. Vanhan lietealtaan korkeus saa pintarakenteet mukaan lukien olla enintään N m. Enimmäiskorkeuteen ei sisällytetä alueen kasvillisuutta. Kaatopaikka-alueen yläpinta on muotoiltava kauttaaltaan ulkoreunoja kohti viettäväksi. Alueen lakiosan minimikaltevuuden on oltava 1:20 ja luiskien kaltevuuden 1:3 tai loivempi. Ulkoluiskien pengerrys on toteutettava siten, että varmistetaan pengerryksen vakavuus ja estetään sadevesien imeytyminen penkereeseen ja jätetäyttöön mahdollisimman tehokkaasti. Penkereen pintarakenteen on oltava osa kaatopaikan lopullista pintarakennetta. 27. Suljettavien kaatopaikkojen pintarakenteessa voidaan tiivistyskerroksessa ja sen alapuolisissa rakenteissa sekä muotoilutäytöissä käyttää jätemateriaaleja, jotka täyttävät tarvittavat rakennustekniset sekä kaatopaikan luokituksen mukaiset kaatopaikkakelpoisuus- ja vedenläpäisevyysvaatimukset ja jotka eivätkä aiheuta oleellista kuormitusta ympäristöön tai ominaisuuksiensa vuoksi lisää loppusijoitetusta jätteestä liukenevien haitallisten aineiden määrää. Vanhan suljettavan kaatopaikan muotoilutäyttöihin voidaan käyttää tähän tarkoitukseen soveltuvia massoja yhteensä enintään m 3. Muotoilutäytön yhteydessä jätetäyttöön tulee asentaa vähintään kuusi painumatarkistinta, joiden korkeutta tulee seurata kolmen kuukauden välein. Vanhan lietealtaan sulkemisessa voidaan esikuormituspenkereeseen ja muotoilutäyttöön käyttää Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan betonipurkujätettä tai ominaisuuksiltaan muuta vastaavaa pysyvän jätteen luokituksen mukaista jätettä yhteensä enintään m 3. Esikuormituspenkereeseen ja muotoilutäyttöön käytettävän betonipurkujätteen tulee täyttää lupamääräyksen 15 mukaiset betonipurkujätettä koskevat vaatimukset. Vanhaan lietealtaaseen ei kuitenkaan saa sijoittaa kokonaisia betonielementtejä. Ennen esikuormituspenkereen rakentamista tulee varmistaa, että vanhan lietealtaan eteläpadon reunan moreenitiivisteen vedenläpäisevyys k on m/s lietekerroksen yläosaan asti. Moreenitiivisteen tiiveyttä tulee tarvittaessa parantaa lisäeristeellä ennen esikuormituspenkereen rakentamista. Esikuormituspenkereen rakentamisen yhteydessä jätetäyttöön tulee 77

78 asentaa vähintään kolme painumatarkistinta ja näiden seurantaan tarvittavat kiintopisteet. 28. Kaatopaikkojen muotoilut, pintarakenteet ja jälkihoitotyöt on tehtävä kolmen vuoden kuluessa jätteiden läjityksen lopettamisesta. Vanhan suljettavan kaatopaikan pohjois- ja keskiosan pintarakenteiden tulee olla valmiina viimeistään ja eteläosan viimeistään Vanhan lietealtaan pintarakenteiden tulee olla valmiina mennessä tai Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle hyväksyttäväksi esitettävän suunnitelman perusteella tätä myöhemmin, mikäli vanhan lietealtaan painuminen ei mahdollista pintarakenteen rakentamista esitetyssä aikataulussa. 29. Luvan saajan on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi kaatopaikan pintarakenteita koskeva laadunvalvontasuunnitelma hyvissä ajoin ennen kyseisen rakennuskohteen rakentamisen aloittamista. Rakentamisvaiheen aikainen laadunvalvonta on annettava riippumattoman valvojan tehtäväksi. Suunnitelma laadunvalvonnan toteuttamisesta on toimittava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen pintarakenteiden rakennustöiden aloittamista. Laadunvalvonnan loppuraportti on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuukauden kuluessa töiden valmistumisesta. 30. Oy Metsä-Botnia Ab:n on vastattava toiminnan lopettamisen jälkeen kaatopaikan hoidosta ja tarkkailusta niin kauan kuin toiminnasta aiheutuu haitallisten aineiden päästöjä, kuitenkin vähintään 30 vuoden ajan. Betonijätealueen pintarakenteet, jälkihoito ja toiminnan lopettaminen 31. Betonijätealueen pintarakenteet on toteutettava hakemuksessa esitetyn suunnitelman (Ramboll Finland Oy, nr , , täydennetty , lisälehti ) mukaisesti. Betonijätealueen täyttö tulee toteuttaa niin, että alue viimeistellään pintarakenteet mukaan lukien enimmäiskorkeuteen N 60 +3,5 m. Pintarakenteet tulee rakentaa viipymättä betonijätealueen täytön päätyttyä, kuitenkin viimeistään Luvan saajan on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi kaatopaikan pintarakenteita koskeva laadunvalvontasuunnitelma hyvissä ajoin ennen kyseisen rakennuskohteen rakentamisen aloittamista. Rakentamisvaiheen aikainen laadunvalvonta on annettava riippumattoman valvojan tehtäväksi. Suunnitelma laadunvalvonnan toteuttamisesta on toimittava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen pintarakenteiden rakennustöiden aloittamista. Laadunvalvonnan loppuraportti on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuukauden kuluessa töiden valmistumisesta. 78

79 33. Luvan saajan on raportoitava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle betonijätealueella suoritetuista töistä ja laadunvalvonnasta kahden kuukauden kuluessa pintarakenteen valmistumisen jälkeen. Vakuus 34. Luvan saajan on asetettava euron suuruinen vakuus käytössä olevien, käytöstä poistettujen ja käytöstä poistettavien kaatopaikkaalueiden asianmukaisen käytöstä poistamisen, sulkemisen ja jälkitarkkailun sekä käytöstä poistetuissa ilmastusaltaissa varastoitavan jätevesilietteen ja purkujätteiden jätehuollon varmistamiseksi. Vakuuden määrä jakautuu eri alueiden, jälkitarkkailun sekä jätevesilietteen ja purkujätteen kesken seuraavasti: Käytössä olevan kaatopaikan 1. vaiheen vakuus on euroa ja vakuus jälkitarkkailun osalta euroa; Suljettavan vanhan kaatopaikan vakuus on euroa ja vakuus jälkitarkkailun osalta euroa; Vanhan lietealtaan vakuus on euroa ja vakuus jälkitarkkailun osalta euroa; Käytöstä poistettuihin ilmastusaltaisiin sijoitetun jätevesilietteen käsittelyn vakuus on euroa; Purkujätteiden käsittelyn vakuus on euroa. Edellä esitetyn lisäksi luvan saajan tulee asettaa vakuus betonijätealueen asianmukaiseksi käytöstä poistamiseksi ja sulkemiseksi. Betonijätealueen vakuus on 5 euroa käyttöönotettavaa jätealueen neliömetriä kohti. Kaatopaikan tai sen osan käytöstä poistaminen tämän päätöksen mukaisesti vähentää vakuuden määrää suljetun läjitysalueen neliömäärän ja sitä vastaavan neliöhinnan tulon mukaisella summalla. Neliöhinta tavanomaisen jätteen kaatopaikalla on 20 euroa ja pysyvän jätteen kaatopaikalla 5 euroa. Vastaavasti ilmastusaltaiden jätevesilietteen jätehuoltovakuutta voidaan vapauttaa lietteen määrän (m 3 ) mukaisesti silloin kun lietettä on poistettu, käsitelty tai hyödynnetty. Lietteen käsittelyhintana on vakuutta laskettaessa ollut 40 euroa/m 3 ilmastusaltaan pohjaan sedimentoitunutta lietettä kohti. Jälkitarkkailuvakuuden vähentämisestä päätetään erikseen lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä. Purkujätteen käsittelyn vakuus vapautetaan, kun purkutoiminta on päättynyt ja purkujätteet on toimitettu asianmukaiseen käsittelyyn. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto voi tarvittaessa muuttaa lietteen käsittelyn jätehuoltovakuutta lupamääräyksessä 9 määrätyn selvityksen käsittelyn yhteydessä. Vakuus on asetettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle pankkitalletuksena tai omavelkaisena pankkitakauksena tai Metsäliitto Osuuskunnan konsernitakauksena, jonka edunsaajana on Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Talletustodistus pankkitalletuksesta on toimitettava ELY-keskukselle kuittaamattomuussitoumuksella ELY-keskuksen hyväksi. Mikäli vakuus asetetaan konsernitakauksena, tulee luvan saajan vuosittain lupamääräyksen 44 mukaisen 79

80 vuosiraportoinnin yhteydessä esittää päivitetyt tiedot Metsäliitto Osuuskunnan vakaavaraisuudesta. Selvityksen liitteenä tulee olla tilintarkastajan/luottoluokituslaitoksen lausunto konsernin vakavaraisuudesta. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 35. Vahinko- ja onnettomuustilanteisiin, jotka voivat aiheuttaa päästöjä, lisätä niiden määrää tai muuttaa niiden laatua haitallisemmaksi, on varauduttava ennakolta asianmukaisella teknisellä valmiudella, toimintasuunnitelmilla ja koulutuksella. Kemikaalivuotojen varalta laitosalueella on oltava riittävästi imeytysmateriaalia ja muut vuotojen keräämiseksi ja leviämisen estämiseksi tarvittavat asianmukaiset välineet aina saatavilla. 36. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on mahdollisuuksien mukaan kerättävä välittömästi talteen. 37. Tilanteista, jotka aiheuttavat poikkeuksellisia ja haitallisia päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava välittömästi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä M-real Oyj:lle ja Kaskisten kaupungille. Tarkkailumääräykset 38. Toiminnassa syntyvien jätteiden tarkkailu tulee toteuttaa hakemuksen liitteenä olevan suunnitelman (Kaskisten tehtaan käyttö- ja päästötarkkailuohjelma, Jätehuolto, ) mukaisesti. Kaatopaikka-alueen ja lopetettujen toimintojen päästöjen ja vaikutusten tarkkailu on toteutettava hakemuksen täydennyksessä esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti (Oy Metsä-Botnia Ab, Kaskisten tehdas, jätehuoltoalueen tarkkailuohjelma, nro 9M209104, ) kuitenkin niin, että tarkkailuun lisätään hakemuksen liitteenä esitetyn tarkkailusuunnitelman (Oy Metsä-Botnia Ab, Kaskisten tehdas, jätehuoltoalueen tarkkailuohjelma, nro 9M608202, ) pisteet KAY1 (uuden kaatopaikan ja vanhan lietealueen eteläpuoleinen tarkkailukaivo), KAY2 (uuden kaatopaikan ja vanhan lietealueen itäpuoleinen tarkkailukaivo) ja KP3 (uuden lietteen käsittelyalueen purkuputki varoaltaaseen). Ilmastusaltailta johdettavien vesien tarkkailua varten tulee tarkkailupisteen yhteyteen rakentaa ylivuotokynnys ja ilmastusaltailta johdettavan veden virtaamaa ja laatua tarkkailtava vähintään kaksi kertaa vuodessa otettavin näyttein ilmastusaltaiden tyhjentämisen yhteydessä. Edellä esitetyn lisäksi tarkkailua tulee täydentää lupamääräysten mukaisesti. Täydennetty tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa Etelä- 80

81 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle mennessä. Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkistaa Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, tarkkailun kattavuutta tai lupamääräysten valvottavuutta. Toiminnanharjoittajan tulee lupamääräyksen 29 mukaisen laadunvalvontasuunnitelman yhteydessä toimittaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi suunnitelma tavanomaisen jätteen kaatopaikkojen pintarakenteesta suotautuvien vesien tarkkailemiseksi. Ympäristövaikutusten tarkkailu 39. Luvan saajan on osallistuttava Suupohjan seudun ilman laadun yhteistarkkailuun Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla vuoden 2012 loppuun asti. 40. Luvan saajan on tarkkailtava mereen johdettavien päästöjen vaikutuksia meren tilaan yhdessä M-real Oyj:n kanssa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen kirjeillään dnro 0895YO ( ) sekä dnrot LSU Y-1479 ja 0895YO ( ja ) hyväksymän vesistötarkkailuohjelman mukaisesti vuoden 2015 loppuun asti. Luvan saajan on tarkkailtava mereen johdettavien päästöjen vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän kalataloudellisen tarkkailuohjelman dnro 1709/5723 ( ) mukaisesti vuoden 2015 loppuun asti. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhdessä M-real Oyj:n kanssa. Luvan saajan on tarkkailtava tehdasalueen pohjaveden tilaa viiden vuoden ajan alkaen kahdesta pisteestä tehdasalueella (NP111 ja NP114, Tehdasalueen maaperän ja pohjaveden pilaantumistutkimus Pöyry Environment Oy, ). Näytteistä tulee analysoida ph sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja kokonaishiilivetyjen pitoisuudet. Näytteet tulee ensimmäisellä kerralla mahdollisuuksien mukaan ottaa myös kaikista viidestä pisteestä, joihin on asennettu pohjavesiputket (NP108, NP109, NP112, NP116 ja NP119), mutta joista ei suoritetussa näytteenotossa saatu näytettä. 41. Tarkkailuohjelmia voidaan muuttaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mittausten ja tutkimusten laadunvarmistus 42. Kaikki päästöjen ja vaikutusten tarkkailuun liittyvät mittaukset sekä jatkuvatoimisten mittausten laadunvarmennus on tehtävä CEN-standardien mukaisesti tai niiden puuttuessa ISO-, SFS- tai vastaavan tasoisen kansallisen tai kansainvälisen yleisesti käytössä olevan standardin mukaisesti. 81

82 Kirjanpito ja raportointi Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuihin liittyvistä mittauksista, mittauslaitteistojen kalibroinneista, tarkastustesteistä, näytteenotosta ja analyyseistä sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista on pidettävä tarkoituksenmukaisella tavalla kirjaa siten, että valvontaviranomainen voi tarkastaa, että tämän päätöksen lupamääräyksiä ja päästöjen raja-arvoja noudatetaan. Kirjanpitoon on liitettävä mittauksen tulokset, selvitys päästöjen laskenta- tai arviointitavasta, arvio tulosten edustavuudesta ja luotettavuudesta sekä muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot. Kirjanpito on säilytettävä 3 vuotta ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Kirjanpitoon on merkittävä ainakin seuraavat vuosiraportointia varten tarvittavat tiedot: käytetyt raaka- ja apuaineet sekä kemikaalit ja niiden määrät käyttötarkoituksen mukaan ryhmiteltyinä epäpuhtauksien ja päästöjen sekä päästötietojen keruu- ja käsittelyjärjestelmien käyttöä ja mittaustuloksia koskevat tiedot puhdistamolle kaatopaikoilta, jätteiden hyötykäyttöalueilta ja ilmastusaltailta johdettujen jätevesien määrä ja laatu sekä ilmastusaltailta mereen johdettavien jätevesien määrä ja laatu yhteenveto (laatu, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) muodostuneista jätteistä jätenimikkeittäin sekä yhteenveto (laatu, määrä, varastointiaika, toimituspaikka) vuoden lopussa välivarastoituna olleista jätteistä jätenimikkeittäin tiedot kaatopaikalle sijoitetuista jätteistä, niiden määrästä, laadusta ja käsittelystä sekä kaatopaikkakelpoisuusselvityksistä tiedot jätetäytöstä ja tehdyistä rakenteiden kunnostustoimenpiteistä yhteenveto ympäristöpäästöihin sekä jätteiden määrän vähentämiseen ja hyödyntämiseen liittyvistä selvityksistä ja toimenpiteistä yhteenveto ympäristövaikutusten tarkkailutuloksista tiedot poikkeuksellisista tilanteista ja niiden aikaisista päästöistä ympäristöön sekä toimenpiteistä vastaavien tilanteiden uusimisen ehkäisemiseksi 44. Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kaskisten, Kristiinankaupungin sekä Närpiön kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille edellistä vuotta koskeva käyttötarkkailun ja päästöjen tarkkailun vuosiraportti. Raportin on sisällettävä koko vuotta koskeva yhteenveto lupamääräyksen 43 mukaisista tiedoista ja selvitys päästöjen laskentatavasta. 45. Luvan saajan on vuosittain kesäkuun loppuun mennessä vuoteen 2016 asti toimitettava yhteisesti M-real Oyj:n kanssa Etelä-Pohjanmaan elinkei-

83 no-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille edellistä vuotta koskevien vesistö- ja kalataloustarkkailujen vuosiraportit. Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset 46. Luvan saajan on istutettava vuosittain vuoden 2010 loppuun asti kpl Lapväärtinjoen kantaa olevaa vaellusikäistä vähintään 18 cm:n pituista meritaimenta ja kpl yksikesäistä keskimäärin vähintään 10 cm:n pituista vaellussiian poikasta Kaskisten merialueelle. Istutukset on tehtävä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Istutusten tuloksellisuutta on seurattava tarkkailuohjelman avulla. 47. Luvan saajan on maksettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vesilain 2 luvun 22 :ssä tarkoitettua kalatalousmaksua käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi jäte- ja jäähdytysvesien vaikutusalueella vuosina Maksu on vuosittain seuraava: Vuonna euroa Vuonna euroa Vuonna euroa Maksu on suoritettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Luvan saajan velvoite maksaa kalatalousmaksua päättyy vuoteen Kaatopaikkatoiminnan lopettaminen 48. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen jätehuoltotoiminnan lopettamista, esitettävä lupaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperän suojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän ympäristöluvan nro 50/2005/1 täydentäminen Aluehallintovirasto lisää Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupapäätökseen nro 50/2005/1 seuraavan uuden lupamääräyksen 6a: 6a. Täytettävän altaan pintarakenteiden tulee olla rakennettu valmiiksi mennessä. Täytön enimmäiskorkeus pintarakenne mukaan lukien saa olla enintään N 60 +5,1 m edellä mainitun luvan hakemuksen liitekartan (Tuhkatäyttöalueen laajennus ja tiivistepato, Yleissuunnitelma, Poikkileikkaus täytöstä, Ramboll, Työnro , Piirustus 2, ) mukaisesti. 83

84 RATKAISUN PERUSTELUT 84 Käsittelyratkaisun perustelut Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä nro 09/0216/1, uudelleen käsiteltäväksi palautettujen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Oy Metsä-Botnia Ab:lle myöntämän ympäristöluvan nro 23/2007/1, lupamääräyksissä 12 ja 61 tarkoitettujen toimintojen toiminnanharjoittaja on muuttunut Näitä toimintoja koskevat lupamääräykset on annettu M-real Oyj:n Kaskisten kemihierretehtaan toiminnan muuttamista koskevassa ympäristöluvassa. Luvan myöntämisen ja lupamääräysten yleiset perustelut Sellutehtaan toiminta on päättynyt, joten sitä koskeva ympäristölupa on määrätty raukeamaan ympäristönsuojelulain 57 :n perusteella. Tällä päätöksellä annetaan ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisesti toiminnan lopettamisen johdosta tarvittavat määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan päästöjen ja vaikutusten tarkkailemiseksi sekä kalatalousmaksusta. Tehdasalueella sijaitsevan jätehuoltoalueen toiminta jatkuu, ja sen toiminta edellyttää jatkossakin ympäristölupaa. Sellutehtaan toiminnan lopettamisesta ja jätehuoltoalueen toiminnan muutoksista, annetut lupamääräykset huomioon ottaen, ei aiheudu yksinään tai yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset luvan myöntämisedellytykset. Jätehuoltoalueen toiminnasta aiheutuvat päästöt eivät esitettyjen asiantuntijaselvitysten perusteella arvioituna aiheuta terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista. Jätehuoltoalueen toiminnasta ja muista samalla teollisuusalueella sijaitsevista toiminnoista, liikenne mukaan lukien, aiheutuu melua, joka melumittausten ja hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella alittaa lähimmillä asuinalueilla voimassa olevan ympäristöluvan rajaarvot, joita asetettaessa on sovellettu melutason ohjearvoista annettua valtioneuvoston päätöstä (993/1992). Jätehuoltoalueen nykyisestä toiminnasta ei aiheudu merkittävää pohjaveden tai maaperän pilaantumista, ja pilaantumisen vaara on otettu huomioon muun muassa kaatopaikan rakenteita, kemikaalien ja jätteiden varastointia ja käsittelyä, onnettomuus- ja häiriötilanteita sekä ilmoitusvelvollisuutta koskevissa lupamääräyksissä. Laitos ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Jätehuoltoalueen toiminnasta ei aiheudu erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista eikä vedenhankinnan tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ottaen huomioon laitoksen sijaintipaikka ja vaikutusalue.

85 85 Jätehuoltoalue on asemakaavoitettu. Toiminta on kaavan mukaista. Jätteenkäsittely annetut lupamääräykset huomioon ottaen edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Luvan saaja on maksanut aikaisempien päätösten perusteella korvaukset virkistyskäytön vaikeutumisesta rantakiinteistöjen haltijoille ja kalastuksen tuoton vähenemästä vesialueen haltijoille vuoden 2005 loppuun sekä kalastuksen vaikeutumisesta ammattikalastajille vuoden 1997 loppuun. Luvan saaja on sopinut tämän jälkeen aiheutuneista ammattikalastajavahinkojen korvaamisesta. Tämän jälkeen aiheutuneista vahingoista on korvauskäsittely vireillä. Koska kaatopaikkatoiminnasta ja toiminnan lopettamisesta syntyvät jätevedet johdetaan puhdistettavaksi M-real Oyj:n jätevedenpuhdistamolle, ei Oy Metsä-Botnia Ab:n toiminnasta enää aiheudu korvattavaa vahinkoa vesistön pilaantumisen vuoksi. Jätevedenpuhdistamolta jälkeen vesistöön johdettavan jäteveden aiheuttaman vahingon korvaaminen käsitellään M-real Oyj:n kemihierretehtaan ympäristöluvan yhteydessä. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräys 1. Lupamääräyksessä on annettu tarvittavat määräykset jätehuoltoalueen jäte- ja suotovesistä aiheutuvan pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vedet johdetaan puhdistettavaksi M-real Oyj:n jätevedenpuhdistamolle, lukuun ottamatta käytöstä poistettujen ilmastusaltaiden ylivuotovesiä, jotka johdetaan Tallvarpenin lahteen yhdessä M-real Oyj:n puhdistettujen jätevesien kanssa ja kaatopaikan pintarakenteiden rakentamisen jälkeen muodostuvia kaatopaikan pintakerroksen pilaantumattomia valumavesiä, jotka johdetaan Bernas Sundiin. Lupamääräys 2. Jätevesien johtaminen Tallvarpenin lahteen on jatkunut pitkään ja on tarpeen selvittää missä määrin tehtaan toiminnassa syntynyttä kuitulietettä on laskeutunut lahden pohjaan purkupaikan lähistöllä. Purkupaikan lähistöllä veden syvyys on melko matala, joten lietteen kertyminen purkupaikan ympäristöön on voinut vaikuttaa puhdistetun jäteveden sekoittumiseen ja heikentää veden laatua ja ranta-alueen virkistyskäyttökelpoisuutta erityisesti matalan veden aikana. Kesällä 2009 tehtyjen havaintojen ja vedenlaatuanalyysien perusteella on mahdollista, että purkupaikan edustan sedimentit voivat vaikuttaa haitallisesti jätevesien laimentumiseen sekä veden laatuun ja virtauksiin Tallvarpenin lahdessa. Selvityksen perusteella arvioidaan tarve ruopata purkupaikan ympäristöön laskeutunutta kuitulietettä. Vaikka jätevedenpuhdistamon toimintaa on harjoittanut kesästä 2009 alkaen M-real Oyj, on velvoite selvittää pohjaan sedimentoituneen kiintoaineen määrää ja laatua purkupaikan läheisyydessä asetettu Oy Metsä-Botnia Ab:lle, ottaen huomioon, että liete on syntynyt Oy Metsä-Botnia Ab:n yli 30 vuotta jatkuneesta jätevesien johtamisesta. Lupamääräys 3. Määräyksessä on annettu yleiset määräykset purkutoiminnasta aiheutuvan pölypäästön rajoittamiseksi. Rakennusten purkamisesta voi aiheutua lyhytaikaista haittaa tehtaan lähiympäristössä. Haittaa

86 vähennetään tehokkaimmin teknisillä suojauksilla, sekä alueiden puhtaanapidolla ja pölyämisen ehkäisemisellä tarvittaessa kastelemalla. Purkutoimintaa toteuttaville yrityksille on tarpeen laatia selkeät toimintaohjeet pölyämisen ehkäisemiseksi, jotka tulee toimittaa myös ympäristönsuojelulain mukaisille valvontaviranomaisille. Lupamääräys 4. Määräys on annettu purkutoiminnoista sekä jätehuoltoalueen käyttämisestä aiheutuvan melun häiritsevyyden vähentämiseksi asuin- ja virkistysalueilla. Rakennusten purkamisesta ja purkujätteen murskauksesta sekä muista häiritsevää melua aiheuttavista toiminnoista aiheutuvaa haittaa on lisäksi rajattu ajallisesti. Poikkeuksellisesta melusta on lisäksi tarpeen ilmoittaa lehti-ilmoituksin. Lupamääräykset 5 ja 6. Kemikaalien ja jätteiden varastoinnista on annettu tarvittavat määräykset pilaantumisen vaaran ehkäisemiseksi. Jätteiden käsittelystä on annettu tarvittavat määräykset ympäristönsuojelu- ja jätelain vaatimusten täyttämiseksi ja pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupamääräys 7. Tehdasalueen maaperän puhdistaminen ei tehtyjen maaperän pilaantumisselvitysten perusteella ole tässä vaiheessa tarpeen, kun otetaan huomioon, että teollinen toiminta alueella jatkuu. Maaperän pilaantumisselvityksen johtopäätösten perusteella on mahdollista, että rakennusten ja säiliöiden alapuolella on pilaantunutta maaperää, jonka tilaa ei ole mahdollista selvittää ennen kuin säiliöt ja rakennukset on purettu. Tehtyjen selvitysten perusteella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus arvioi mahdollisten jatkotoimien tarpeen pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi. Vanhan lietealtaan eteläpadon eteläpuolella havaittuja, selvitysten perusteella lietealtaan ylitäytöstä johtuneita pilaantuneiksi arvioituja hakijan omistuksessa olevia alueita ei ole tässä vaiheessa määrätty puhdistettavaksi, koska vanhan lietealtaan sulkeminen on kesken. Asia käsitellään tarvittaessa lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä. Lupamääräykset Määräykset on annettu ympäristönsuojelulain ja jätelain perusteella. Ne ovat tarpeen jätteiden hyötykäytön ja asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi sekä jätteiden varastoinnin, käsittelyn ja kuljettamisen aiheuttaman mahdollisen ympäristön pilaantumisen, roskaantumisen tai naapurustolle aiheutuvan kohtuuttoman haitan estämiseksi. Lupamääräys 9. Sellutehtaan jätevesiä on käsitelty ja johdettu mereen käytöstä poistettujen ilmastusaltaiden kautta (lammikkopuhdistamo) vuodesta 1977 vuoteen 1996 asti, jolloin nykyisin käytössä oleva jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön. Ilmastusaltaiden pohjaan on kerrostunut aikaisemman toiminnan aikana merkittäviä määriä sellutehtaalta peräisin olevaa kuitu- ja biolietettä. Liete sisältää orgaanisen aineksien lisäksi sellutehtaan prosesseista peräisin olevia tai prosesseissa muodostuneita kemikaali- ja haitta-ainejäämiä. Liete on muodostunut Oy Metsä-Botnia Ab:n jätevesien käsittelystä. 86

87 Ilmastusaltaisiin kertyneet lietteet ovat sellutehtaan prosesseissa ja jätevesien puhdistuksessa muodostunutta ainetta, jonka haltija on poistanut käytöstä. Liete on siten jätettä, ja sen käsittelyyn on sovellettava jätelain ja ympäristönsuojelulain säännöksiä. Lietteestä aiheutuu päästöjä ja ympäristön pilaantumisen vaaraa, mikä ilmenee muun muassa ilmastusaltaiden veden laadusta. Jätelain 6 :n 1 momentin mukaisesti jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Jätelain 12 :n mukaisesti jätteen haltijan on huolehdittava käsittelyn järjestämisestä Pilaantumisen estämiseksi ja jätehuollon järjestämistä koskevien velvollisuuksien täyttämiseksi liete on poistettava ja käsiteltävä asianmukaisesti. Ilmastusaltaiden pohjaan kertyneen lietteen määrä ja laatu sekä ympäristövaikutukset on selvitetty. Tulosten mukaan liete ei aiheuta nykyisellä sijoituspaikalla välitöntä terveys- tai ympäristöhaittaa. Ilmastusaltaiden vesi on lietteestä liukenevien ainesten vuoksi lievästi pilaantunutta ja ylivuotovedet aiheuttavat vähäisiä päästöjä Tallvarpenin lahteen. Liete sisältää runsaasti orgaanista ainetta ja muita epäpuhtauksia. Hapettomaan tilaan joutuvasta pohjalietteestä liukenee ravinteita veteen, ja siitä voi aiheutua metaanin muodostumista. Näistä päästöistä voi aiheutua tulevaisuudessa haittaa vesistössä ja maa-alueella. Lietteen pitkäaikainen varastointi ilmastusaltaiden pohjassa aiheuttaa siten ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lietettä poistamalla tai käsittelemällä se haitattomaksi mahdollistetaan ilmastusaltaiden tilan palautuminen pitkällä ajalla, jolloin siitä ei aiheudu olennaisia päästöjä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa. Muusta vesistöstä eristetyllä ilmastusaltaalla poistotyö on mahdollista tehdä ilman, että työstä aiheutuva kiintoaineen liikkuminen aiheuttaisi pilaantumisen vaaraa Tallvarpenin lahdessa. Koska lietteen poistaminen tai käsitteleminen on mittava operaatio, joka tulee toteuttaa huolellisesti päästöjen minimoimiseksi ja koska lietteestä aiheutuvien päästöjen vaikutukset Tallvarpenin lahteen ovat kuitenkin suhteellisen vähäiset verrattuina muiden lahteen johdettavien päästöjen vaikutuksiin, hankkeen suunnittelulle ja toteuttamiselle on varattu riittävän pitkä määräaika. Tämä on tarpeen lietteen poisto-, käsittely- ja sijoitusvaihtoehtojen vertailemiseksi ja parhaimman ratkaisun löytämiseksi. Ilmastusaltaiden ylivuotovedet on mahdollista johtaa käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle sen jälkeen kun työt on aloitettu. Lietteen käsittely aiheuttaa töiden toteuttamisesta riippuen lietteen kiintoaineen ja sen sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksien nousun ylivuotovedessä, jolloin vesien käsittely voi olla tarpeen. Käsittelystä päätetään erikseen tehdyn selvityksen perusteella. Lupamääräys 11. Jätelain 6 :n ja öljyjätehuollosta annetun valtioneuvoston päätöksen (101/1997) 2 :n mukaan jäte ja öljyjäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine, esimerkiksi uudistamalla öljyjäte, ja toissijaisesti jätteen sisältämä energia. Määräyksellä varmis- 87

88 tetaan myös, että jätteet ja ongelmajätteet kuljetetaan asianmukaiseen paikkaan. Lupamääräykset Lupamääräykset ovat tarpeen jätteiden loppusijoitustoiminnan ympäristöhaittojen minimoimiseksi ja jätteiden mahdollisen myöhemmän hyötykäytön turvaamiseksi. Kaatopaikkoja koskevat määräykset on annettu soveltaen kaatopaikoista annettua valtioneuvoston päätöstä (VNp 861/1997). Lupamääräys 12. Vanha lieteallas on hakijan esityksestä poiketen luokiteltu tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi, ja sen sulkemiseen on sovellettu tavanomaisen jätteen kaatopaikan sulkemista koskevia säännöksiä. Sulkemisessa on kyse lietteen loppusijoituksesta. Liete olisi mahdollista käsitellä myös muulla tavoin, esimerkiksi poistamalle se altaasta. Tällaista vaihtoehtoa ei hakemuksessa kuitenkaan ole esitetty. Lietteen sijoittamisessa kaatopaikalle on ongelmana orgaanisen aineen hajoaminen, mikä joka tapauksessa edellyttäisi, että sijoitusalueen toimintaa ja päästöjä tarkkailtaisiin useita kymmeniä vuosia. Lietealtaaseen on lisäksi esitetty sijoitettavaksi betonijätettä esikuormituspenkereeseen ja muotoilutäyttöön. Esitettyjen selvitysten perusteella ei betonijätteiden sijoittamista altaaseen voida pitää jätteiden hyödyntämisenä maarakentamisessa, vaan kyse on ympäristönsuojelun kannalta välttämättömistä toimenpiteistä lietealtaan käytöstä poistamiseksi ja siinä olevan lietteen käsittelystä haitattomaksi. Aluetta on näin ollen pidettävä kaatopaikkana. Betonijätealue on tulkittu pysyvän jätteen kaatopaikka-alueeksi. Kyse on uudesta alueesta, jolle ei ole myönnetty aikaisempia ympäristölupia. Purkutoiminnasta syntyvä betoni on jätettä, jota voitaisiin tietyin edellytyksin pienessä mittakaavassa hyödyntää maarakentamisessa eräiden jätteiden hyödyntämisessä maarakentamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (591/2006) mukaisesti. Betonijätteiden kromin liukoisuus ja hakemuksen mukainen toiminta muun muassa kerrospaksuuden ja betonimurskeen kappalekoon osalta eivät ole asetuksen mukaisia. Näin ollen betonijätealue on katsottu pysyvän jätteen kaatopaikaksi ja sille on annettu kaatopaikkatoimintaa koskevat määräykset. Pysyvän jätteen kaatopaikkaa koskevat lupamääräykset eivät merkittävästi poikkea niistä lupamääräyksistä, jotka olisivat tarpeen toiminnasta aiheutuvan pilaantumisen ehkäisemiseksi siinäkin tapauksessa, että aluetta ei luokiteltaisi kaatopaikaksi, pois lukien kaatopaikan vakuutta koskevat määräys. Kaatopaikan vakuuden asettamisella varmistetaan toiminnan asianmukainen loppuunsaattaminen. Kuorituhka-aluetta ei ole katsottu kaatopaikka-alueeksi tämän päätöksen perusteluissa esitetyin syin. Vanhat ilmastuslammikot ovat olleet osa jätevesien käsittelyjärjestelmää. Altaissa olevan lietteen poistoa tai käsittelyä ei ole vielä toteutettu. Alueen kunnostaminen voidaan toteuttaa usealla eri tavalla, joten aluetta ei voida tässä vaiheessa pitää kaatopaikka-alueena. Lupamääräys 15. Betonijätealueelle on hyväksytty sijoitettavaksi pysyvän jätteen luokituksen mukaista betonijätettä, jossa kromin liukoisuus saa olla kolminkertainen pysyvän jätteen liukoisuusarvoihin verrattuna. Betonijätealue sijoittuu keskelle kaatopaikka- ja jätteenkäsittelyalueita, jolloin betoni- 88

89 jätteistä liukenevien haitta-aineiden päätyminen teollisuusalueen ulkopuolelle on erittäin epätodennäköistä, kun otetaan huomioon alueen rakenteista annetut määräykset. Betonijätealueelle on hyväksytty läjitettäväksi kokonaisia betonielementtejä alueille, joissa elementit voidaan sijoittaa tasaiselle ja kantavalle pinnalle, jolloin ne eivät vaikuta haitallisesti läjityksen rakenteellisiin ominaisuuksiin. Lupamääräys 17. Jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikkojen vastaavan hoitajan nimeämisellä varmistetaan jäteasetuksen 10 :n mukaisesti, että jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikkojen hoito, käytöstä poistaminen ja niihin liittyvä toiminnan tarkkailu tapahtuu asianmukaisesti niitä koskevien määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Lupamääräykset Betonijätealueen rakenteita koskevat määräykset on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Hakijan esittämää suunnitelmaa on täydennetty reunapatojen tiiviyttä koskevalla määräyksellä, jolla pyritään ehkäisemään ulkopuolelta tulevan veden pääsy betonijätealueen täyttöön. Lisäksi altaan pohjalla oleva liete on määrätty poistettavaksi, koska liete luokitellaan tavanomaiseksi jätteeksi, joka tulee toimittaa käsittelyyn tai hyödyntää. Mikäli liete jätettäisiin sellaisenaan paikalleen, alue tulisi luokitella tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi. Lietteen poistaminen parantaa betonijätealueen pohjan kantavuutta ja tekee tietyin edellytyksin mahdolliseksi kokonaisten betonielementtien sijoittamisen alueelle, mikäli niiden hyötykäyttö ei ole mahdollista. Lupamääräykset Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaisilla kaatopaikkarakenteita koskevilla määräyksillä estetään ja vähennetään pitkän ajan kuluessa syntyviä terveys- ja ympäristöhaittoja sekä maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Pintarakenteita koskevilla määräyksillä minimoidaan sadevesien suotautuminen jätteisiin ja edelleen ympäristöön. Päätöksessä ei ole annettu määräyksiä kaatopaikkojen patoturvallisuuslain soveltamisalaan kuuluvista reunapadoista, koska näissä toimivaltainen viranomainen on patoturvallisuusviranomainen. Kaatopaikan lopputäyttöä ja sulkemista koskevilla lupamääräyksillä varmistetaan, että kaatopaikka aiheuttaa mahdollisimman vähän ympäristön pilaantumisen vaaraa sulkemisen jälkeen. Lupamääräys 23. Pintarakenteita koskevat suunnitelmat on hyväksytty pääosin hakemuksessa esitetyn mukaisesti, lukuun ottamatta vanhan lietealtaan sulkemissuunnitelmassa eteläpatoon esitettyjä muutoksia, koska toimivaltainen viranomainen tältä osin on patoturvallisuusviranomainen. Lupamääräys 24. Suljettavien kaatopaikkojen pintarakenteiden tiivistyskerroksen vedenläpäisevyydeksi on hyväksytty k 10-8 m/s, koska kaatopaikan suotovedet käsitellään tehtaan jätevesipuhdistamolla. Vanhan suljettavan kaatopaikan vaihtoehtoisena tiivistyskerrosmateriaalina on hyväksytty bentoniittimatto, koska hakemuksessa on esitetty kattavat tiedot bentoniittimaton soveltuvuudesta kyseisen kohteen tiivistyskerrokseen, ja lisäksi jä- 89

90 tetäyttöön tullaan asentamaan painumalevyjä, joiden perusteella on mahdollista arvioida bentoniittimattoon kohdistuvia leikkausvoimia. Lupamääräys 25. Kuivatuskerrokseksi on hyväksytty myös salaojamatto, koska salaojamaton toimivuus rakenteessa on laskennallisesti osoitettu hakemuksen liitteessä, ja salaojamaton käytöstä kaatopaikkojen pintarakenteen kuivatuskerroksessa on laajasti kokemusta. Hakijan esitystä käyttää pintakerroksessa lievästi pilaantuneita maa-aineksia, joiden haittaainepitoisuudet alittavat maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ylemmät ohjearvot, ei ole hyväksytty, koska kaatopaikan pintarakenteeseen ei ole mahdollista käyttää materiaaleja, joista voisi aiheutua pilaantumista, ottaen huomioon, että pintakerroksesta suotatuvat vedet johdetaan mereen ilman käsittelyä. Lupamääräys 26. Vanhan lietealtaan enimmäiskorkeus pintarakenteet mukaan lukien on hyväksytty sulkemissuunnitelman mukaisesti. Lupamääräys 27. Vanhan suljettavan kaatopaikan ja vanhan lietealtaan esipeittokerrokseen ja muotoilutäyttöön käytettävien massojen ja jätemateriaalien määrät on hyväksytty hakijan esityksen mukaisina. Lupamääräys 28. Jäteasetuksen 9 edellyttää, että jätteiden hyödyntämistai käsittelypaikka saatetaan hyödyntämisen tai käsittelyn loputtua viipymättä sellaiseen kuntoon, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Aikataulut pintarakenteiden valmiiksi saattamiseksi on määrätty hakemuksen mukaisina. Hakija ei ole esittänyt aikataulua vanhan lietealtaan sulkemiselle. Määräaika pintarakenteiden rakentamiseksi on asetettu ottaen huomioon tekniset edellytykset kaatopaikan sulkemiseksi mahdollisimman pian. Mikäli kuitenkin esikuormituspenkereen painumatarkkailun perusteella osoittautuu, että määräaikaa on tarpeen muuttaa, se voidaan tehdä aluehallintovirastolle toimitettavan tarkemman selvityksen perusteella. Lupamääräykset Betonijätealueen pintarakenne on hyväksytty hakemuksen mukaisena. Hakijan esittämä pintarakenne on riittävä pilaantumisen ehkäisemiseksi pysyvän jätteen kaatopaikka-alueelle. Hakemuksen täydennyksessä esitetty betonijätealueen enimmäiskorkeus on hyväksytty hakemuksen mukaisena, ottaen huomioon betonijäteallasta reunustavan vanhan ilmastusaltaan louhepadon korkeus. Lupamääräys 34. Vakuuden tulee olla sekä laadultaan että määrältään hyväksyttävä ja helposti rahaksi muutettavissa niin, että sen realisointi ei edellytä vakuuden saajalta erityisiä toimia. Hakemuksen liitteessä esitettyjen tietojen perusteella Metsäliitto Osuuskunta on riittävän vakavarainen myöntämään konsernitakauksen Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten toimipaikalle. Metsäliitto Osuuskunnan vakavaraisuuden seuraamisesta on annettu tarvittavat määräykset. Vakuuden suuruus on määritetty siten, että se kattaa läjitysalueiden muotoilu- ja sulkemiskustannukset nyt sekä jälkihoidon aikaisen tarkkailun ja 90

91 seurannan kustannukset tilanteessa, jossa toiminnanharjoittaja ei itse pysty vastaamaan velvoitteistaan. Vakuuden laskennassa on käytetty tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenteen hintana 20 /m 2 ja pysyvän jätteen kaatopaikan pintarakenteen hintana 5 /m 2. Jälkitarkkailua koskevat vakuudet on määrätty erikseen. Pysyvän jätteen kaatopaikalle ei ole määrätty erillistä jälkitarkkailuvakuutta. Ilmastusaltaiden lietteiden poiston tai käsittelyn osalta kyseessä on ammattimainen jätteiden käsittely. Määrätty vakuus riittää kattamaan lietteen poiston (hakemuksen mukaan noin m 3 ) vanhoista ilmastuslammikoista. Vakuuden määrän arvioinnissa (40 euroa/m 3 ) on otettu huomioon lietteen käsittelykustannukset tilanteessa, jossa työn joutuisi tekemään valvontaviranomaisen vaatimuksesta kolmas osapuoli. Koska eri vaihtoehtoja lietteiden poistamiseksi ei ole vielä yksityiskohtaisesti selvitetty, lupaviranomainen voi tarvittaessa tarkistaa vakuuden määrän lupamääräyksen 9 mukaisen selvityksen käsittelyn yhteydessä. Purkujätteiden käsittelylle on vastaavasti määrätty erillinen vakuus niiden asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Lupamääräykset Häiriötilanteisiin varautumista ja häiriötilanteissa toimimista koskevat määräykset on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja ympäristönsuojelulain 62 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita koskevien määräysten noudattamiseksi. Lupamääräykset Päästöjen tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen laitoksen päästöjen ja niiden vaikutusten selvittämiseksi ja lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi. Lupamääräys 38. Hakemuksen ja sen täydennysten mukaiset jätehuoltoalueen päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailusuunnitelmat ovat pääosin riittävät ja ne on hyväksytty tällä päätöksellä. Hakemuksen täydennyksenä toimitetussa jätehuoltoalueen tarkkailusuunnitelmassa ( ) esitettyjä tarkkailupisteitä on kuitenkin tarpeen täydentää hakemuksen liitteenä esitetyn tarkkailusuunnitelman ( ) mukaisilla tarkkailupisteillä. Varoaltaaseen johdettavien vesien osalta on tarpeen säilyttää nykyiset tarkkailupisteet. Vanhan lietealtaan ympäristön nykyisistä tarkkailupisteistä ei ole mahdollista luopua ennen kuin kaatopaikka-alueelle on rakennettu pintarakenteet ja vanha lieteallas on poistettu käytöstä. Tarkkailua on tarpeen täydentää tavanomaisten jätteiden kaatopaikkojen pintarakenteiden rakentamisen yhteydessä, jotta tarkkailua voidaan laajentaa kattamaan kaatopaikkojen pintavesien tarkkailun. Nyt hyväksytyllä tarkkailusuunnitelmalla korvataan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelma. Lupamääräys 40. Hakijan tulee jatkaa vesistövaikutusten tarkkailua vuoden 2015 loppuun asti lopetetusta toiminnasta johtuneiden päästöjen vaikutusten selvittämiseksi. Tehtyjen selvitysten perusteella tehdasalueen maaperään on toiminnan aikana päässyt haitta-aineita. Määräaikainen tehdasalueen pohjavesitarkkailu on tarpeen pohjaveden ja maaperän tilan tarkkailemiseksi. 91

92 Lupamääräys 42. Ympäristönsuojelulain 108 edellyttää, että ympäristöluvassa ja sen perusteella laadittavissa suunnitelmissa edellytetyt mittaukset, tutkimukset ja testaukset on tehdään pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Lupamääräykset 46 ja 47. Sellutehtaan toiminnan loputtua sellun tuotannon jätevesipäästöt ovat loppuneet. Vastuu jätevedenpuhdistamon toiminnasta, muuten kuin aikaisemmin mereen johdettujen päästöjen osalta, on siirtynyt M-real Oyj:lle alkaen. Lopetettuun toimintaan liittynyt istutusvelvoite on jatkunut vuoden 2010 loppuun asti, puolitoista vuotta sellutehtaan päästöjen johtamisen päättymisen jälkeen. Selluntuotannon päästöjen vaikutukset merialueella eivät ole kuitenkaan loppuneet, joten istutusvelvoite on muutettu kalatalousmaksuksi, joka jatkuu vuoden 2013 loppuun asti. Vuoden 2011 kalatalousmaksu vastaa noin puolta aikaisemman istutusvelvoitteen rahallisesta arvosta. Alueen kalakannan palautuminen tapahtuu hitaasti, eikä siitä ole vielä tarkkailuun perustuvia tietoja. Istutusten tuloksellisuutta koskevien tutkimusten tulosten puuttumista ei kuitenkaan voida pitää perusteena istutusten pidempiaikaiselle jatkamiselle aiemman laajuisina tilanteessa, jossa luvan saajan toiminnasta aiheutuneet päästöt mereen ovat päättyneet. Suurimman osan kalastolle ja kalastukselle aiheutuvista haitoista arvioidaan vähenevän melko nopeasti päästöjen pienenemisen jälkeen. Kalatalousmaksu on määrätty portaittain alenemaan haittojen arvioidun vähenemisen myötä. Kalatalousmaksua määrättäessä on otettu huomioon M-real Oyj:n toiminnasta johtuva erillinen kalatalousvelvoite. Kaatopaikkojen jätevedet johdetaan M-real Oyj:n jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi, joten tältä osin asia on käsitelty M-real Oyj:n ympäristöluvassa. Lupamääräys 48. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Määräys on tarpeen jätteenkäsittelyn osalta sen varmistamiseksi, että toiminnan päätyttyä ryhdytään tarvittaviin toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Lupamääräys 6a. Kuorituhka-alueella on lainvoimainen ympäristölupa jätteen hyödyntämiseen. Kuorituhka-alueen toiminta on sisällytetty ympäristölupahakemukseen. Kuorituhka-alueen olemassa olevan toiminnan lupamääräyksiä on täydennetty pinnan korkeutta koskevalla määräyksellä ja pintarakenteiden rakentamisen aikataulua koskevalla määräyksellä, joilla varmistetaan, että välivarastointikentän täyttö saatetaan loppuun mahdollisimman nopeasti. Muilta osin ei ole tarpeen täydentää voimassa olevan luvan lupamääräyksiä. Vastaus lausunnoissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Länsi-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan pyytänyt harkitsemaan tuhkan käyttöä vanhan jätevesialtaan täytössä koskevan, Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän ympäristöluvan nro 50/2005/1 ( ) kumoamista. 92

93 93 Hakija on sisällyttänyt ympäristölupahakemukseen kuorituhkan sijoittamisen kuorituhka-alueelle. Alueen toimintaa koskee lainvoimainen ympäristölupa, jonka myöntämisen perusteet ovat edelleen voimassa. Kuorikattilan tuhkan molybdeenin korkea liukoisuus läjityksen yhdessä näytepisteessä ei merkittävästi poikkea niistä liukoisuustiedosta, jotka on esitetty edellä mainitun ympäristöluvan hakemusasiakirjoissa. Tehtyjen selvitysten perusteella ja koska kuorikattilan tuhkan hyötykäyttöalue sijoittuu keskelle jätehuolto- ja jätevesienkäsittelyaluetta ja alueen suotovedet johdetaan käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle, molybdeenin kulkeutuminen tehdasalueen ulkopuolelle on erittäin epätodennäköistä. Kuorituhkan hyötykäyttöalueelle on kuitenkin tässä päätöksessä annettu täydentäviä määräyksiä alueen pinnan korkeudesta ja pintarakenteiden rakentamisen aikataulusta, jotta voidaan varmistua alueen valmiiksi saattamisesta kohtuullisessa ajassa. Voimassa olevaa lupaa on tästä syystä täydennetty vain välttämättömiltä osin. Ympäristönsuojelulain 59 :n mukaiset edellytykset luvan peruuttamiselle eivät täyty. EE on muistutuksessaan viitannut kuulutusvirheeseen. Hakemuksen vireillä olosta on kuulutettu Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön kaupunkien ilmoitustaululla ja ilmoitettu alueella yleisesti ilmestyvissä sanomalehdissä. Asianosaisten kuulemiskirjeissä tapahtuneen osoitevirheen vuoksi muistuttajalle on varattu erillinen tilaisuus tutustua asiakirjoihin. Aluehallintovirasto katsoo, että ympäristönsuojelulain vaatimukset kuulemisesta on täytetty. Muistutuksen jättämisestä ei voida määrätä muistuttajalle korvausta ympäristönsuojelulain 107 :n perusteella. Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt seikat on otettu huomioon päätöksen perusteluissa, lupamääräyksissä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lainvoimainen ympäristölupa. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi jätehuoltoalueen toimintojen osalta tulee tehdä mennessä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia

94 Korvattavat päätökset säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Tämä päätös korvaa seuraavat päätökset: Länsi-Suomen ympäristökeskuksen sellutehtaan kaatopaikkaa ja jätealueita koskeva tarkkailuohjelman hyväksyminen ( ) ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen sellutehtaan jätehuolto-aluetta ja tuhkan käyttöä maarakennuksessa koskeva tarkkailuohjelman hyväksyminen ( ). 94 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta Perustelut Luvan saaja voi aloittaa toiminnan lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta asettamalla Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle euron suuruisen omavelkaisen pankkitakauksen vakuudeksi ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Toiminta sijoittuu teollisuusalueeksi kaavoitetulle alueelle, joka on pitkään ollut teollisuuskäytössä. Toiminta ei lisää teollisuusalueen päästöjä. Toiminnasta laitoksen lähialueille aiheutuvat vaikutukset ovat vähäiset. Toiminnan lopettamiseen liittyvät toimet on tarpeen toteuttaa mahdollisimman nopeasti. Muutetun kalatalousvelvoitteen noudattaminen muutoksenhausta huolimatta on tarpeen kalakantojen hoidon järjestämiseksi. Lopetetun toiminnan istutusvelvoitteen pitäminen ennallaan mahdollisen muutoksenhaun ajan ei ole perusteltua päästöjen loppumisen vuoksi. Päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Vakuuden suuruutta määrättäessä on otettu huomioon toiminnan ympäristövaikutukset. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 5, 7 8, 28, 31, 35 38, 41 47, 52 53, 55 57, 62, 90, 101, 107 ja 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 18 20, 30 ja Jätelaki (1072/1993) 3 4, 6 7, 9, 15, 19 ja Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5, 6, 9 10 ja 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Vesilaki (264/1961) 2 luvun 22 ja 16 luvun 27 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

95 95 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa tarkoitettujen samanaikaisesti ratkaistavien useiden toimintojen lupa-asioiden käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 % näiden toimintojen maksuista. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Jos kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, peritään kunkin toiminnan lupa-asian käsittelystä täysi maksu. Ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) maksutaulukon mukaan muun ympäristölupaasian, mukaan lukien lopettamisilmoitus, käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 43 euroa/h. Lopettamisilmoituksen käsittelyyn käytetty aika on ollut 300 tuntia. Lopettamisilmoituksen osana on käsitelty ilmastusaltaiden jätevesilietteiden käsittely ja kalatalousvelvoitteen muutos. Alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) maksutaulukon mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Kaatopaikka-alueiden luvan käsittelyn työmäärä on vastannut uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä. Määräykset on annettu kahdelle uudelle kaatopaikka-alueelle, joten asiasta on peritty taulukon mukainen käsittelymaksu. Edellä esitetyn mukaisesti lupamaksu muodostuu seuraavasti: 300 tuntia 43 euroa/tuntia (sellutehtaan toiminnan lopettaminen) euroa (tavanomaisen jätteen kaatopaikan toiminnan muutos) =

96 96 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Oy Metsä-Botnia Ab PL METSÄ Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kaskisten kaupunki Kristiinankaupungin kaupunki Närpiön kaupunki Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kaskisten kaupungin terveydensuojeluviranomainen Kristiinankaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kristiinankaupungin kaupungin terveydensuojeluviranomainen Närpiön kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Närpiön kaupungin terveydensuojeluviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (sähköisesti) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus Asianosaisille listan ESAVI mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla. Päätöksestä kuulutetaan Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön kaupunkien ilmoitustauluilla. Tieto päätöksestä julkaistaan Suupohjan sanomat ja Syd-Österbotten -sanomalehdissä.

97 MUUTOKSENHAKU 97 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet Liite 1. Valitusosoitus Liite 2. Kartta jätteenkäsittelyalueesta Seppo Aspelund Lea Siivola Mika Seppälä Jaakko Kuisma Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Aspelund (puheenjohtaja), Lea Siivola ja Mika Seppälä. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Jaakko Kuisma. JK/sl

98 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

99 KARTTA JÄTTEENKÄSITTELYALUEESTA Liite 2