Jyväskylän Tilapalvelun vuosi

Transkriptio

1 Jyväskylän Tilapalvelun vuosi 2011

2 Sisällys Tilapalvelun toimintaorganisaatio 2 Kaupunginvaltuusto Kiinteistöjohtajan katsaus 3 Kiinteistö- ja tilaomaisuus 4 5 Kaupunginhallitus Suuret investoinnithankkeet rakentamisvaiheessa 6 7 Tytäryhtiöt Lautakunnat Toimialat Suunnitelmat etenevät palveluverkkojen mukaisesti 8 Kiinteistönhoitoon ja ulkoalueiden kunnossapitoon panostettiin 9 Tilapalvelun asiakkaiden tyytyväisyyttä mitattiin jälleen TILAPALVELUN JOHTOKUNTA Puheenjohtaja Ulla Lauttamus Varapuheenjohtaja Terhi Pulli Jäsen Jaakko Selin Jäsen Veijo Koskinen Jäsen Pirkko Selin Jäsen Marja Komppa Jäsen Juhani Starczewski Jäsen Harri Nieminen JOHTO Esko Eriksson Taloudellisesti onnistunut vuosi 12 Kunnallisen liikelaitoksen tulos 12 Kunnallisen liikelaitoksen tase KIINTEISTÖKEHITYS Mikko Lepo TARVE- JA HANKESUUNNITTELU Ulla Rannanheimo RAKENNUTTAMINEN Tuija Lepistö HALLINTO JA TALOUS Soile Kinos KIINTEISTÖ- JA TILAPALVELUT Olli Salmela ASIAKKAAT Kunnallisen liikelaitoksen rahoituslaskelma 14 KIINTEISTÖMANAGERITOIMINTA Pohjoinen alue / Sirpa Väyliö Toiminnalliseten tavoitteiden toteutuminen 15 KIINTEISTÖMANAGERITOIMINTA Itäinen alue / Mikko Tahvainen Keskeiset toiminnan tunnusluvut 15 KIINTEISTÖMANAGERITOIMINTA Keskustan alue / Satu Altén KIINTEISTÖMANAGERITOIMINTA Eteläinen alue / Hanna Hassinen Tilapalvelun toimintaorganisaatio Vastaamme hallinnassamme olevan kiinteistö- ja tilaomaisuuden arvosta, tuottavuudesta ja tehokkaasta käytöstä. Tarjoamme palvelutuotannolle turvalliset, tarkoituksenmukaiset ja kilpailukykyiset toimitilat sekä tilapalvelut. 2

3 Kiinteistöjohtajan katsaus Tilapalvelun toimintavuosi meni toiminnallisesti ja taloudellisesti olosuhteisiin ja tavoitteisiin nähden erittäin hyvin. Lämmin ja vähäluminen loppuvuosi vaikutti toimintakatetavoitteeseen, joka ylitettiin n. 0,8 M. Toiminnan tulos poistojen ja rahoituskulujen jälkeen oli n. 0,3 M positiivinen. Yhtenä tärkeimpänä haasteena oli mittavan talonrakennus- ja korjausrakentamisen investointiohjelman toteuttaminen aikataulu- ja kustannustavoitteiden mukaisesti. Keski-Palokan ja Vaajakosken koulut valmistuivat suunnitellussa aikataulussa. Kaupungintalon peruskorjausta sekä Palokan koulukeskuksen rakentaminen jatkui ohjelman mukaisesti. Uutena haastavana kohteena aloitettiin Uimahallin peruskorjaus, joka jouduttiin kilpailuttamaan uudelleen kevään huonon markkinatilanteen takia. Koko talonrakennuksen investointiohjelmaan mahtuivat myös Kyllön terveysaseman vaiheiden 5-9 peruskorjaukset, Sairaalakoulun ja Mannilan päiväkodin uudisrakennukset sekä useiden pienien kohteiden kosteusvauriokorjaukset. Kevään huonon markkinatilanteen ja hankkeiden kasvaneiden laajuuksien vuoksi osa investointirahoituksesta jouduttiin siirtämään vuodelle Kuluneen vuoden aikana laadittiin aikaisemmin tehtyjen palveluverkkoselvityksien pohjalta hankesuunnitelmat mm. Pohjanlammen koulun laajennuksesta, Keltinmäen päiväkodista, Liinalammen päiväkoti-koulusta, Korpilahden terveysasemasta ja Alvar Aalto-museon peruskorjauksesta. Loppuvuodesta käynnistettiin Vaajakosken kirjaston muutostöiden ja Puuppolan päiväkoti-koulun lisätilojen hankesuunnitelmat. Keväällä pidettiin vuosittaiset palvelualuekohtaiset tilafoorumit, joissa linjattiin hankkeet investointiohjelmaan vuosille Huhtasuon koulu- ja päiväkotikeskuksen elinkaarihankkeesta päätettiin kesällä 2011 kaupunginvaltuustossa. Hankinta käsittää vuonna 2013 valmistuvan erityiskoulun sekä päiväkodin ja vuonna 2015 valmistuvan yhtenäiskoulun. Hankkeen investointiarvo on 35,5 M ja elinkaarisopimuksen kokonaisarvo on 55,0 M. Elinkaarihanke on Keski-Suomen yksi merkittävimmistä julkisista talonrakennusinvestoinneista sekä Suomessa ensimmäisten elinkaarihankkeiden joukossa. Elinkaarihankkeen rahoittaa kaupungin perustama KOy Jyväskylän Huhtasuon koulukeskus ja urakoitsijana sekä palveluntuottajina toimii YIT Rakennus Oy:n ja YIT Kiinteistötekniikka Oy:n muodostama konsortio. Kaupungin omasta käytöstä vapautunutta kiinteistöomaisuutta myytiin yhteensä 1,1 M :lla, joista päätökset tehtiin Tilapalvelun johtokunnassa. Talonrakennusinvestointien ja palveluverkkoselvitysten lisäksi toinen merkittävä haaste on ollut aikaisempien vuosien tavoin rakennusten sisäilmaongelmat. Ne ovat kuitenkin selvästi vähentyneet isompien peruskorjausten ja kunnossapitotöiden valmistuttua. Esko Eriksson kiinteistöjohtaja 3

4 Kiinteistö- ja tilaomaisuus Jyväskylän Tilapalvelu hallinnoi Jyväskylän kaupungin htm 2 :n tilaomaisuutta, mistä omia rakennuksia oli htm 2 ja osakehuoneistoja htm 2. Lisäksi markkinoilta oli kaupungin toimintayksiköiden käyttöön vuokrattuja tiloja m 2 hallinnassa olevan tilakannan määrän ollessa näin yhteensä noin m 2. Tilaomaisuus pieneni edellisvuodesta nettomääräisesti noin m 2. Tilojen määrän pieneneminen johtui kiinteistöjen myynneistä ( m 2 ) ja puretuista rakennuksista (noin m 2 ). Omien tilojen määrää kasvatti valmistuneet rakennukset (noin m 2 ). Ns. markkinoilta sisään vuokrattujen tilojen määrä kasvoi edellisvuodesta nettomääräisesti noin m 2, missä merkittävimmät tekijät olivat Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveysasemien vuokraus naapurikunnista sekä Jokivarren palvelutalon ja Ristonmaan ateriakeskuksen käyttöönotto. Tilojen käyttö Tilojen käyttöä seurataan jaottelulla sisäinen ja ulkoinen käyttö, väistötilat sekä tyhjät tilat. Sisäisellä vuokrauksella tarkoitetaan vuokraustoimintaa, jonka asiakkaina ovat Jyväskylän kaupungin omat palvelualueet ja -yksiköt. Sisäisen vuokraustoiminnan piirissä oli tiloja noin m 2. Nettomääräisesti lisäys edellisvuoteen noin htm 2, missä merkittävimmät tekijät olivat Palokan sekä Korpilahti-Muurame kuntayhtymien purkaminen ja niiden palvelutoiminnan siirtyminen kaupungille sekä uusina valmistuneina kohteina Vaajakosken ja Keski-Palokan koulut sekä Jokivarren palvelutalo. Ulkoista vuokraustoimintaa harjoitetaan markkinaehtoisesti niiden tilojen osalta, joita kaupungin omat yksiköt eivät tarvitse, tai niiden käyttö omassa toiminnassa ei ole taloudellisesti perusteltua. Ulkoisen vuokraustoiminnan piirissä tiloja oli noin m 2, missä vähennystä edellisvuoteen noin m 2. Ulkoisen vuokrauksen liikevaihto oli noin 3,0 M. Ulkoisen vuokrauksen volyymin lasku aiheutuu Palokan kuntayhtymän käytössä olleiden tilojen siirtymisestä kaupungin sisäiseen vuokraukseen sekä eräiden kohteiden myynnistä. Ulkoisen vuokraustoiminnan piirissä oleva tilakanta on pääosin vanhentunutta ja näistä tiloista pyritäänkin suurelta osin hankkiutumaan eroon. Väistötiloja vuoden 2010 lopussa oli m 2, joka muodostuu pääosin Palokan ja Huhtasuon koulujen sekä Kyllön terveysaseman väistötiloista. Tyhjiä tiloja vuoden 2009 lopussa oli m 2, eli 8,4 %:ia tilaomaisuudesta. Tyhjien tilojen määrä kasvoi vuoden aikana noin m 2, joka selittyy muun muassa Savelan paloasemakiinteistön tyhjenemisellä. Vauhdikas vuosi kiinteistökehitysrintamalla Toimintavuosi 2011 sisälsi runsaasti kiinteistökehitystoimenpiteitä. Kiinteistö-, rakennusten ja osake- Valtiontalo huputettiin kesällä

5 huoneistojen kauppoja oli yhdeksän kappaletta kokonaispinta-alaltaan m 2 ja myyntiarvoltaan noin 1,1 M. Merkittävimpiä myyntejä olivat Valtiontalon kiinteistö ja Laajavuoren Laajari-rakennus. Valtiontalon kiinteistön kauppa SRV Rakennus Oyj:n kanssa toteutui juuri ennen esisopimuksen umpeutumista. Kauppa sisältää purkuehdon, mikäli oikeus hyväksyy kaupasta tehdyn kunnallisvalituksen. Laajari-rakennuksen kauppa oli osa kaupungin valmistelemaa Laajavuoren laskettelukeskuksen myyntiä ja kehittämistä. Käyttöön otettuja merkittäviä vuokratiloja olivat vuoden aikana Jyväskylän yhteistoiminta-alueen naapurikuntien terveysasemat, Jokivarren ja Kyllikinkadun palvelutalot sekä Ristonmaan ateriakeskus. Uusista vuokratiloista sopimus allekirjoitettiin muun muassa vuonna 2013 käyttöönotettavasta Mankolan yhtenäiskoulusta, nuoriso- ja kulttuuripalveluille vuonna 2012 käyttöönotettavasta Veturitallista sekä nuorten työllisyyshankkeelle vuonna 2012 käyttöönotettavasta Matarakadun kiinteistöstä. Purkukohteista merkittävimmät olivat Kanavuoren ja Liinalammin koulurakennukset. Huhtasuon elinkaarihankkeesta sopimus Huhtasuon koulu- ja päiväkotikeskuksen elinkaarihankkeesta päätettiin kesällä 2011 kaupunginvaltuustossa. Hankinta käsittää vuonna 2013 valmistuvan erityiskoulun sekä päiväkodin ja vuonna 2015 valmistuvan yhtenäiskoulun. Hankkeen investointiarvo on 35,5 M ja elinkaarisopimuksen kokonaisarvo on 55 M. Elinkaarihanke on Keski-Suomen yksi merkittävimmistä julkisista talonrakennusinvestoinneista sekä Suomessa ensimmäisten elinkaarihankkeiden joukossa. Elinkaarihankkeen rahoittaa kaupungin perustama KOy Jyväskylän Huhtasuon koulukeskus ja urakoitsijana sekä palveluntuottajina toimii YIT Rakennus Oy:n ja YIT Kiinteistötekniikka Oy:n muodostama konsortio. Kiinteistömyynnit vuonna 2011 Kaupat vuonna 2011 kauppasumma Heinämäen työmaatukikohta ,00 Nuorisoverstas, Korpilahti 4 000,00 Päiväkoti Saukko, Vesanka ,00 Laajari-rakennus ,00 Tikkakosken teollisuustalon osake 1,00 Kolun Implinna-rakennus ,00 Beckerin talo, Seminaarinkatu ,00 Valtiontalo, Kilpisenkatu ,00 Yhteensä (toimintatuotot) ,00 Tilapalvelun hallitsemat toimitilat Tilapalvelun hallitsemien toimitilojen käyttö htm htm 2 Omat rakennukset (hum 2 ) Osakehuoneistot (hum 2 ) Ulkoa vuokratut tilat (hum 2 ) Sisäiseen käyttöön vuokrattu (hum 2 ) Ulkoiseen käyttöön vuokrattu (hum 2 ) Vapaat tilat (hum 2 ) Väistötilat (hum 2 ) 5

6 Suunnitelmat etenevät palveluverkkojen mukaisesti Tilapalvelun suunnittelun ja rakentamisen lähtökohtana ovat laaditut palveluverkot. Investointiohjelmat laaditaan palveluverkkojen pohjalta. Vuonna 2008 valmistuneet päiväkotiverkko ja kouluverkko päivitettiin KymppiR-ryhmässä yhdeksi kokonaisuudeksi. Päivitys valmistui 2011 ja siinä tutkittiin molemmat palveluverkot yhdessä suuralueittain uusien väestöennusteiden ja kaavoitusohjelmien pohjalta. Keväällä 2011 valmistui museoverkkoselvitys ja syksyllä käynnistettiin kansalaisopistoverkkoselvitys, joka valmistuu alkuvuodesta Palveluverkot ovat sen jälkeen pääsääntöisesti kertaalleen laadittu ja ne tulevat ohjaamaan pitkäjänteisesti peruspalvelujen tilankäytön ja hankkeiden suunnittelua 2020 saakka. Laajojen kouluhankkeiden jälkeen käynnistyvät päiväkotien ja terveyspalvelujen tarve- ja hankesuunnitelmat Hankesuunnitelmat käynnistetään kiireellisyysjärjestyksessä palveluverkkoselvityksien pohjalta. Laajat kouluja koskevat hankesuunnitelmat on lähes laa- Alvar Aalto -museo 6 dittu. Uutena kokonaisuutena on käynnistymässä päiväkotien hankesuunnitelmat. Samoin laajana kokonaisuutena on tulossa terveysasemien hankesuunnitelmat, joiden mitoituksen pohjaksi laadittiin terveyspalvelujen tarveselvitys. Sen alustava versio valmistui loppuvuodesta Merkittävimmät hankesuunnitelmat Verkkoselvityksien pohjalta laadittiin hankesuunnitelmat mm. Pohjanlammen koulun laajennuksesta, Keltinmäen päiväkodista, Korpilahden terveysasemasta ja Alvar Aalto-museon peruskorjauksesta. Loppuvuodesta käynnistettiin Vaajakosken kirjaston muutostöiden ja Puuppolan päiväkoti-koulun lisätilojen hankesuunnitelmat. Hankkeet investointiohjelmaan Keväällä pidettiin vuosittaiset palvelualuekohtaiset tilafoorumit, joissa linjattiin hankkeet investointiohjelmaan vuosille Useita hankkeita siirrettiin vuodesta kahteen eteenpäin tiukan investointiohjelman takia.

7 Suuret investointihankkeet rakentamisvaiheessa Jyväskylän Tilapalvelun talonrakennusinvestointien määrä jatkui suurena myös vuonna Rakentamiseen käytettiin lähes 48 miljoonaa euroa, vaikka hankkeisiin budjetoitua investointirahaa siirrettiin vuodelle 2012 talousarviomuutoksena yli 10 miljoonaa euroa osittain kesän ylikuumentuneen urakkalaskentatilanteen aiheuttamien aikatauluviiveiden takia. Jyväskylän kouluinvestointien osalta Keski-Palokan koulun peruskorjaus ja laajennus valmistui syyslukukauden alkuun ja Vaajakosken koulun uudisrakennus kevätlukukaudelle Palokan koulukeskuksen rakentaminen jatkui runko- ja sisätöillä. Kukkulan koulun rakentamistyöt saatiin kuluneen vuoden aikana lähes valmiiksi. Cygnaeuksen väistökoulun viimeisen vaiheen rakentaminen alkoi toukokuussa purkutöillä. Mannilan päiväkodin työt aloitettiin kesällä helpottamaan läntisen Palokan ja Mannilan päivähoitotilannetta. Hovilan 10-paikkaisen nuorisokodin sekä KIHU:n laajennuksen rakentaminen aloitettiin puolestaan syksyllä. Peruskorjaushankkeista Kyllön terveysasemalla valmistui 5-vaihe ja viimeisen, pääosin hammashuol- lon, neuvolan ja avoterveydenhuollon vastaanottotilojen rakennustyö käynnistyi heinäkuussa. Terveysaseman noin 24 miljoonan euron sekä yhdeksän vuoden ja suunnittelu- ja peruskorjaustyö valmistuu lokakuussa Kaupungintalon purkutyöt saatiin päätökseen ja varsinainen rakentamistyö käynnistyi kesällä. Sisäkattojen ja seinien vanhojen maalausten ja rappausten tutkimustyötä ja dokumentointia jatkettiin. Osa vanhoista kuvioista maalataan uudelleen uusittavien välipohjien kattopintoihin ja pääosa nykyisistä maalauksista restauroidaan. Kaupungintalon peruskorjaus valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Uimahallin v valmistuneen osan peruskorjaus käynnistyi myös syksyllä, vaikka tässäkin hankkeessa kesän ylikuumentunut urakkatarjouslaskenta viivästytti töiden alkamista ja nosti hankkeen kustannuksia. Talonrakennusinvestointien taso on korkea vielä vuonna 2012, mutta tulee sen jälkeen pienenemään huomattavasti kaupungin tiukkenevan taloustilanteen takia. Myös hankekoot tulevat pienenemään nykyisestään. Vaajakosken koulun uudisrakennus 7

8 TALONRAKENNUSINVESTOINNIT/TILAPALVELU TA2011 TA/M2011 TP2011 Palokan koulukeskus (sisältää kirjaston ja kansalaisopiston tilat) uudisrakennus Vaajakosken koulu (yläaste) uudisrakennus Kaupungintalon peruskorjaus Uimahallin vuonna 1975 valmistuneen osan peruskorjaus Kyllön terveysaseman peruskorjaus Keski-Palokan koulun peruskorjaus ja laajennus Liinalammin päiväkoti-koulu uudisrakennus Sairaalakoulu uudisrakennus Kosteusvaurio- ja sisäilmaongelmakorjaukset Mannilan päiväkoti uudisrakennus Cygnaeuksen koulukeskuksen peruskorjaus (väistökoulu) Hannikaisenkatu (Lääkäritalo) muutostyöt Hannikaisenk määrärahan kohdentaminen sisäilmakorjauksiin Nuorisokodin uudisrakennus (Hovila) Palokan terveysaseman vuodeosaston 1 peruskorjaus ja laajennus Tekniset ja toiminnalliset korjaus- ja muutostyöt Sosiaali- ja terveyspalveluverkon muutostyöt Kaupungin johtokeskus Keltinmäen päiväkoti uudisrakennus Liikuntarakenusten peruskorjaukset Huhtasuon koulukampus (PPP-hankkeen asiantuntijakust.) Korpilahden terveysaseman peruskorjaus Vammaisten työkeskus ja Harjutupa uudisrakennus Kuokkalan yhtenäiskoulu (laajennus- ja muutostyöt) Kihun toimitilojen laajennus Kotimäen päiväkodin peruskorjaus ja laajennus Hipposhallin/harj.jäähallin kosteusvauriokorjaus Kanavuoren vanhan koulun purku Kortepohjan koulun liikuntasalin korjaustyöt YHTEENSÄ Kaupungintalon alkuperäinen julkisivukuva vuodelta

9 Kiinteistönhoitoon ja ulkoalueiden kunnossapitoon panostettiin Edellisen vuoden asiakastyytyväisyyskyselyn palautteesta johtuen otettiin ylläpidon painopistealueiksi kiinteistönhoito ja ulkoalueiden kesä ja talvikunnossapito. Päiväkotien pihojen vihertyösopimusten toteutuminen auditoitiin ja sovittujen tehtävien toteutusta valvottiin aikaisempaa paremmin myös kaikissa takuukohteissa. Kiinteistönhoitosopimukset auditoitiin ja toteutuksen seurantaa terävöitettiin entisestään. Käyttäjien tyytyväisyys nousi selvästi edellisvuoteen verrattuna. Keväällä kilpailutettujen osakokonaisuuksien palveluntuottajaksi valittiin Total Kiinteistöpalvelut Oy. Syksyn kilpailutuksessa oli 19 kohdetta ja palveluntuottajaksi valittiin ISS Palvelut Oy. Kiinteistönhoitopalvelut kilpailutettiin 22:ssa, lähinnä Vaajakoskella sijaitsevissa kohteissa. Palveluntuottajaksi valittiin Total Kiinteistöpalvelut Oy. Kilpailutuksissa painotettiin hankintojen laatua hinta-laatusuhteen ollessa 30/70. Halutun laatutason saavuttamiseen pyritään entistä tehokkaammalla yhteistyöllä asiakkaan ja palvelutuottajien välillä sekä sopimusten kannustinjärjestelmillä. Sisäilmastoryhmä kiireinen Tilapalvelun johdolla toimiva kaupungin sisäilmatyöryhmä kokoontui yleiskokoukseen 5 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin pääasiassa rakennusten sisäilmastoon liittyviä kehityshankkeita. Kehityskohteina olivat mm. kohteissa toimivan tarkastusryhmän esitysmateriaalin päivittäminen, menettely ammattitautiepäilyissä, ilmanpuhdistimien käytön ohjeistus, ilmanvaihdon toiminta ja energiatehokkuus. Kokouksissa päätettiin myös tiedotustilaisuuksien järjestämisestä uusille johtajille, kouluterveydenhoitajille ja lasten vanhemmille. Sisäilmaston tarkastusryhmät pitivät n. 45 kiinteistökohtaista sisäilmastopalaveria ryhmän jäsenille tulleiden yhteydenottojen perustella. Palavereiden ja kohteissa tehtyjen oirekyselyjen ja tutkimusten perusteella suoritettiin välittömiä korjaustoimenpiteitä, joilla varmistettiin terveelliset ja turvalliset toimitilat käyttäjille. Siivous- ja kiinteistönhoitopalvelujen kilpailuttaminen jatkui Siivous- ja kiinteistönhoitopalvelujen kilpailuttaminen jatkui tavoitteiden mukaisesti. Kuntaliitoksen vaatimat järjestelyt onnistuivat Kolmen kunnan liittymispäätösten jälkeen aloitettiin valmistautuminen toiminnan vaatimiin muutoksiin henkilöstön sijoittumisen suhteen. Myös kaikki sisäiset ja ulkoiset sopimukset kartoitettiin ja käytiin neuvottelut niiden yhdenmukaistamisesta ja laskutus - ja tilaajatietojen muutoksista. Myös uuden Jyväskylän siivous- ja kiinteistönhoitopalvelujen kilpailuttamisaikataulut sovittiin. Entisen Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden palvelut kilpailutetaan vuosina Energiatehokkuussopimus Vuonna 2009 Työ- ja elinkeinoministeriön ja Jyväskylän kaupungin kesken allekirjoitettuun energiatehokkuussopimukseen liittyen tehtiin energiakatselmukset 20:ssa rakennuksessa. Sopimuksella pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä vuosille Väinölän päiväkoti Kilpailutuksessa painotettiin hankintojen laatua hinta-laatusuhteen ollessa 30/70. Halutun laatutason saavuttamiseen pyritään entistä tehokkaammalla yhteistyöllä asiakkaan ja palvelutuottajien välillä sekä sopimusten kannustinjärjestelmillä. Siivouspalveluita kilpailutettiin keväällä ja syksyllä. Kevään kilpailutuksessa olleet 47 kohdetta jaettiin neljään eri osakokonaisuuteen ja syksyn 19 kohdetta kilpailutettiin yhtenä kokonaisuutena. 9

10 Tilapalvelun asiakkaiden tyytyväisyyttä mitattiin jälleen Jyväskylän Tilapalvelun asiakkaiden tyytyväisyyttä mitattiin jälleen. Kyselyn ajankohta muuttui tammihelmikuulle, kun se aiemmin toteutettiin aina syksyisin. Asiakastyytyväisyyskyselyn avulla saadaan tilojenkäyttäjiltä arvokasta tietoa siitä miten tilat palvelevat ominaisuuksiltaan nykykäyttöä, miten onnistumme tilojen hallinnoinnissa ja asiakaspalvelussa, tilapalveluiden hankinnoissa sekä peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeissa. Kyselyn kohderyhmä koostuu sisäisistä vuokralaisista eli toimitilojen loppukäyttäjistä. Vuoden 2011 asiakastyytyväisyyskyselyä verrattiin jälleen edellisvuoteen. Koko aineiston tasolla tarkasteltuna Jyväskylän Tilapalvelun asiakkaiden kokonaistyytyväisyydessä oli tapahtunut pientä positiivista nousua viime vuoteen nähden. Viime vuoden tulos oli 3,43 ja vuoden 2011 kyselyssä päästiin tulokseen 3,45. Kaupunkien väliseen vertailuun vuoden 2012 kyselyssä Asiakastyytyväisyyskyselyssä pääsemme vertailemaan vuoden 2012 tuloksia muihin kuntiin nähden vasta ensi vuonna. Tämän vuoden 2011 kyselyyn teimme joitakin muutoksia. Uusina kysymyksinä tulivat mm. tyytyväisyys tilojen riittävyyteen, pysäköintimahdollisuuteen ja omistajan imagoon vuokranantajana. Tällä pyrittiin muokkaamaan kyselyä yhdenmukaisemmaksi muihin kuntiin nähden. Jyväskylän Tilapalvelu tulee teettämään kyselyt jatkossakin joka vuosi. Näin voimme seurata asiakastyytyväisyyden kehitystä ja reagoida nopeasti mahdollisiin epäkohtiin. Kyselyn tulokset ja asiakkaiden palautteet ovat meille tärkeä työkalu, kun kehitämme toimintatapojamme. Korkeimmat pisteet tulivat tilojen hallinnoinnista Tänä vuona parhaat pisteet tulivat jälleen tilojen hallinnoinnista (3,65). Kyseisellä osa-alueella korostuivat mm. tyytyväisyys toimitilahallinnon ammattitaitoon ja asiantuntemukseen sekä vastuuhenkilön tavoitettavuuteen. Yhteyshenkilön (kiinteistömanageri) tavoitettavuuteen kiinnitettiin tänä vuonna erityistä huomiota ja sijaisjärjestelyt pyrittiin hoitamaan edellisvuotta paremmin. Palveluiden osa-alueella nousu kohdistui kiinteistön hoitoon sekä ulkoalueiden kesä- ja talvi kunnossapitoon. Näihinkin osa-alueisiin haluttiin panostaa, viime vuonna saatujen palautteiden perusteella. Peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeissa tyytyväisyys nousi 3,33 pisteeseen, kun se edellisvuonna oli 3,27. Parhaiten tällä osa-alueella onnistuttiin työn laadun ja työn jäljen toteutuksessa. 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Asiakastyytyväisyys v Tilan ominaisuudet Asiakassuuntautuneisuus Tilapalvelun hankkimat kiinteistöpalvelut Kiinteistöjen investointija kunnossapitohankkeet 10

11 Päiväkodeilla palvelujen kohdalla kehitystä koettiin tapahtuneen eniten ulkoalueiden hoidossa, mutta puolestaan siivouksen taso hieman laski. Asiakastyytyväisyys yhtenä laadun mittarina Uusia konsteja lisätä energiansäästöä Tärkeää saada palautetta myös epäkohdista Vaikka asiakastyytyväisyys kokonaisuudessaan kehittyikin viime vuoteen nähden positiiviseen suuntaan, on syytä huomioida myös se seikka, että tyytyväisyys tiloihin kehittyi negatiiviseen suuntaan. Tyytymättömyys kohdistui lähinnä toimitilojen yleiskuntoon sekä tilojen muunneltavuuteen, riittävyyteen ja ilmanlaatuun. Suurimmat vastaajaryhmät tulevat kouluilta ja päiväkodeilta Eniten vastaajia yksittäisistä kiinteistöryhmistä tuli tänäkin vuonna luonnollisesti päiväkodeilta ja kouluilta. Päiväkotitilojen asiakkaiden kokonaistyytyväisyys säilyi lähes ennallaan (3,47), viime vuoteen näh- den, kun taas koulutilojen asiakastyytyväisyydessä (3,35) tapahtui pientä laskua. Kriittisimmin koulujen asiakkaat antoivat pisteitään tilojen muunneltavuudesta, sisäilman laadusta sekä toimitilojen riittävyydestä. Nousua edellisvuoteen nähden kohdistui eni- ten palveluihin ja siellä tarkemmin siivoukseen, kiinteistöjen hoitoon sekä ulkoalueiden hoitoon. Kouluihin kohdistuneisiin perus- ja uudisrakennushankkeisiin liittyvissä asioissa parhaimmat arvosanat annettiin tyytyväisyydestä toteutuksen laatuun sekä hankkeiden läpiviennin sujuvuuteen ja yhteistoimintaan. Jyväskylän Tilapalvelu on tutkinut ja mitannut asiakkaidensa tyytyväisyyttä aina vuodesta 1993 lähtien. Asiakastyytyväisyyskyselyn tekijänä on toiminut alusta alkaen KTI Kiinteistötalouden instituutti ry, nykyisin KTI Kiinteistötieto Oy. Vuosittain tehtävän kyselyn sisältö on pidetty pääosin samana, jotta uudet tulokset olisivat aina mahdollisimman hyvin vertailukelpoisia edellisvuosien tulosten kanssa. Tänä vuonna lisättiin hieman kysymyksiä, jotta kyselyt olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia muiden kaupunkien kesken. Asiakastyytyväisyyskyselyn kautta saatu palaute on edelleen Jyväskylän Tilapalvelulle tärkeä työväline toiminnan ja palvelutarjonnan kehittämiseksi. Palautetta käytetään myös yhtenä laadunmittarina arvioidessa sitä kuinka palvelupalveluntuottajamme ovat työssään onnistuneet. Tänä vuonna vastausprosentti oli sama kuin edellisvuonna 61 %. Toivomme, että se olisi hieman korkeampi. Jokaisen toimitilan loppukäyttäjän mielipide on meille tärkeä. Kaikkien vastaajien kesken arvomme joka vuosi mukavia pikkupalkintoja Keltinmäen päiväkodin asemapiirros

12 Taloudellisesti onnistunut vuosi Tilapalvelun vuosi 2011 oli taloudellisesti erittäin onnistunut. Saavutimme kaikki meille asetetut taloudelliset tavoitteet. Tilapalvelun liikevaihto vuonna 2011 oli 74,5 M, minkä lisäksi kirjattiin myyntivoittoja 0,3 M. Toimintakatteen tavoitteesta ylitettiin 0,8 M, mikä johtui pääosin normaalia lämpimämmästä loppuvuodesta ja vähälumisesta alkutalvesta. Toiminnan kokonaistulos oli 0,3 M ylijäämäinen. Toimintamenot olivat 43,8 M, josta suurin erä oli asiakaspalveluiden ostot 19,4 M. Tästä valtaosa eli 15,0 M käytettiin siivouspalveluihin, kiinteistöjen hoitopalveluihin, kunnossapitoon sekä piha-alueiden hoitoon. Energiakustannukset olivat 8,4 M ja ulkoiset vuokrakustannukset ja osaketilojen vastikevuokrat 13,5 M. Toimintakate oli 31,0 M, jolla katettiin poistot 14,2 M sekä omistajalle maksettava tuotto 16,5 M, joka oli 4,3 % peruspääomasta. Talonrakennusinvestointeihin käytettiin toimintavuoden aikana 48,5 M. Suurimmat investoitihankkeet olivat Vaajakosken ja Palokan koulun uudisrakennukset ja Kyllön terveysaseman, Keski-Palokan koulun ja Kaupungintalon peruskorjaukset. Investointibudjetista siirrettiin 10,5 M talousarviomuutoksina vuodelle Tuloslaskelma Liikevaihto , ,07 Liiketoiminnan muut tuotot , ,46 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavara Ostot tilikauden aikana , ,15 Palvelujen ostot , , , ,27 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,01 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,69 Muut henkilösivukulut , , , ,14 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot , ,52 Arvonalentumiset 0, ,99 0, ,52 Vuokrakulut , ,47 Liiketoiminnan muut kulut , ,68 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,45 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot , ,91 Korvaus peruspääomasta , ,96 Muut rahoituskulut , ,37-780, ,95 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,50 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,50 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,50 Liikelaitoksen tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 4,33% 3,78% Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 4,33% 3,78% Voitto, % 0,38% -3,34% 12

13 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot , ,54 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset , ,83 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,83 Koneet ja kalusto ,52 Muut aineelliset hyödykkeet , ,40 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,35 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,85 Muut saamiset , , , ,75 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,75 Muut saamiset , ,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,02 Muut saamiset , , , ,74 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,38 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,13 Edellisten tilikausien alijäämä , ,47 Tilikauden ylijäämä , ,50 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,55 Lyhytaikainen Ostovelat , ,08 Muut velat , ,65 Siirtovelat , , , ,73 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,38 Liikelaitoksen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 98,8% 98,2% Suhteellinen velkaantuneisuus, % 6,2% 8,9% Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa , ,3 13

14 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) ,65 Poistot ja arvonalentumiset ,99 Rahoitustuotot ja -kulut ,37 Tulorahoituksen korjauserät , ,23 Investointien rahavirta Investointimenot ,13 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,41 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,04 Toiminnan ja investointien rahavirta ,45 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta ,00 Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset ,14 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta ,84 Saamisten muutos muilta ,05 Korottomien velkojen muutoks kunnalta ,80 Rahoituksen rahavirta ,45 Rahavarojen muutos 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat ,00 Rahavarat ,00 0,00 Liikelaitoksen tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 29,50% Pääomamenojen tulorahoitus, % 29,50% Keskeiset volyymitiedot Muutos % Omat rakennukset (hum 2 ) ,08 Osakehuoneistot (hum 2 ) ,00 Ulkoa vuokratut tilat (hum 2 ) ,87 Yhteensä ,57 Sisäiseen käyttöön vuokrattu (hum 2 ) ,94 Ulkoiseen käyttöön vuokrattu (hum 2 ) ,72 Vapaat tilat (hum 2 ) ,35 Väistötilat (hum 2 ) ,41 Huoneala (hum 2 )/asukas 4,31 4,61-0,3-6,51 14

15 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 1. Hallinnassa olevan kiinteistöomaisuuden lisätarpeen kasvu optimoidaan hyväksyttyjen palveluverkkoselvitysten ja suuraluekohtaisten tarveselvitysten mukaisesti. Valmistuneiden palveluverkkoselvitysten pohjalta on laadittu pitkäkantoinen tilankäytön kokonaistarkastelu vuoteen 2020 saakka. Valmistuneet palveluverkkoselvitykset ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen verkkoselvitys 2009, nuorisoverkkoselvitys ja kirjastoverkkoselvitys 2010, liikuntaverkkoselvitys ja museoverkkoselvitys 2011, päiväkoti- ja kouluverkon päivitys 2011 ja vuonna 2011 käynnistetty kansalaisopistoverkkoselvitys. Sivistyspalveluissa opetustoimen tilat lisääntyivät m2 (7.2 %) mm. Keski-Palokan koulun, Vaajakosken ja Lohikosken koulujen valmistuttua, jolloin vastaavasti luovuttiin ko. koulujen väistötiloista. Liikunta-, kirjasto- ja museoverkon mukaisesti tilat vähenivät m2. Sosiaali- ja terveyspalveluissa päivähoidon tilat lisääntyivät m2 (5.1 %) mm. Kotimäen päiväkodin ja Korpilahden viipalepäiväkodin valmistuttua. Terveydenhuollon palvelujen tilat lisääntyivät m2 (69 %), joka johtui mm. Palokan kuntayhtymän ja Jyten seudullisten tilojen lisäyksestä, vähennystä tuli aikuispsykiatrian tilojen siirtymisestä sairaanhoitopiirille. Vanhus- ja vammaispuolen tilat lisääntyivät m2 (19.4 %), johon vaikutti mm. Jokivarren palveluasuntojen valmistuminen ja Puuppolan hoivasairaalan tilojen siirtyminen Palokan kuntayhtymältä, vähennystä tuli Kangasvuoren sairaalan tiloista luopumisesta. Kaupungin omassa käytössä olevat tilat lisääntyivät yhteensä m2 (8.7 %) sisältäen myös väistötilat. Toimintavuoden aikana kiinteistöomaisuutta myytiin yhteensä m2. 2. Huhtasuon elinkaarihankkeen kilpailutusvaiheessa saavutetaan asetetut taloudelliset, toiminnalliset ja tekniset elinkaaritavoitteet. Keskeiset toiminnan tunnusluvut Huhtasuon elinkaarihankkeen sopimus allekirjoitettiin elokuussa Kaupunginvaltuuston tekemän hankintapäätöksen perusteluna oli vertailulaskelma, jonka mukaan elinkaarihankinta arvioitiin riskinsiirtokokonaisuus huomioon ottaen taloudellisesti perustelluksi. Voittanut tarjous täytti myös asetetut toiminnalliset ja tekniset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan sopimusaikana. 3. Saavutetaan energiatehokkuussopimuksen mukainen Mwh:n säästötavoite kokonaisenergian kulutuksessa. Energiakatselmukset aloitettiin 20 rakennuksen osalta syksyllä ja ne valmistuvat maaliskuussa 2012, jonka jälkeen aloitetaan seuraavien 20 rakennuksen katselmukset. Näistä aiheutuvat toimenpiteet ja niistä syntyvät energian säästövaikutukset näkyvät vasta tulevina vuosina. Tilapalveluun on palkattu energiaasiantuntija. Hänen tehtävänään on jatkossa mm. Kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS) liittyvien säästötoimien valvonta. 4. Käyttäjien tyytyväisyys tiloihin ja palveluihin säilyy 3,5 pisteessä. Kokonaistyytyväisyys oli vuonna ,45 pistettä ja vuonna ,43 pistettä. Tasapainotettu tulosmittaristo (BSC) Taloudellinen näkökulma: TOT TOT Muutos % Tulos-% ,00 21,05 Toimintakate-% ,00 0,00 Pääoman tuotto-% (tekninen arvo) 5,9 5,8 0,10 1,72 Tekninen arvo/jälleenhankinta-arvo, % ,00-1,43 Ulkoa tulevien vuokratuottojen osuus,% 4,5 7,3-2,84-38,90 Tila- ja kiinteistöpalvelut, /hum2/v. 4,30 4,26 0,04 0,94 Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma: Asiakastyytyväisyyskysely, 1-5 p. 3,45 3,43 0,02 0,58 Prosessinäkökulma: Palvelutuotannon käytössä olevat tilat, hum2/as 3,66 3,41 0,25 7,33 Korjausvelka, % (tavoite 75 % jälleenhankintahinnasta) 5,8 6,9-1,10-15,94 Ohjelmoidun kunnossapidon toteutuminen,% ,00 6,38 Huoltokirja käytössä, % ,00 0,00 Vajaakäyttöaste, % 7,26 6,02 1,24 20,60 Innovatiivisuuden ja oppimisen näkökulma: Koulutus- ja kehittämispäivät/hlö 5 5 0,00 0,00 Sairauspoissaolot/hlö 7,00 4,97 2,03 40,85 Työtyytyväisyys, piste 3,14 3,07 0,07 2,28 15

16 ERIKSSON ESKO Kiinteistöjohtaja VIINIKKA TAIJA Johdon sihteeri KIINTEISTÖKEHITYS LEPO MIKKO Kiinteistökehityspäällikkö (ulkoinen vuokraus, kiinteistöjen ostot ja myynnit) ENERGIATEHOKKUUS HIRVELÄ TERO Energia-asiantuntija TALOUS JA HALLINTO KINOS SOILE Talous- ja hallintopäällikkö (talous, rahoitus, hallinto) PARNI MERJA Toimistosihteeri SUURONEN AIRA Taloussuunnittelija TERVO TIMO Kustannussuunnittelija RAKENNUTTAMINEN LEPISTÖ TUIJA Rakennuttajapäällikkö (projektien ohjaus ja valvonta, investointien budj., valtionavut) REIN MAUNO Projektipäällikkö REUNAMA JUHA Projektipäällikkö TUONONEN VÄINÖ Projektipäällikkö VIITANEN ILMO Projektipäällikkö TARVE- JA HANKESUUNNITTELU RANNANHEIMO ULLA Suunnittelupäällikkö (tarve- ja hankeselvitykset, palveluverkot) KOIVISTO MARJUT Projektipäällikkö KORKALAINEN-HALMU EIJA Projektipäällikkö OKSANEN KIRSI Suunnittelusihteeri KIINTEISTÖ- JA TILAPALVELUT SALMELA OLLI Kiinteistöpäällikkö ALTÉN SATU Kiinteistömanageri keskustan alue ARVE ANNELI Kunnossapitopäällikkö ESKOLA PERTTI Tekninen Isännöitsijä HASSINEN HANNA Kiinteistömanageri eteläinen alue HÄMÄLÄINEN ARI Tekninen isännöitsijä (kiinteistönhoidon ja huollon ohjelmointi) LAHTI MARITTA Kiinteistömanageri LEHTORANTA-MAKKONEN JAANA Asiakkuuspäällikkö TAHVANAINEN MIKKO Kiinteistömanageri itäinen alue VARAKAS MARKKU LVI-asiantuntija VILJAKAINEN ANNIKA Siivouspäällikkö VÄYLIÖ SIRPA Kiinteistömanageri pohjoinen alue Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän Tilapalvelu Katuosoite: Postiosoite: PL 193, Jyväskylä Laskutusosoite: PL 165, BASWARE Puh. (014) , Faksi (014)