JÄRVENPÄÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2017 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS. Liite Asia Sivu

Transkriptio

1 JÄRVENPÄÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2017 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika Tiistaina klo Kahvitarjoilu klo alkaen Paikka Kirkonkulman sali 2. krs, Kirkkotie 6 Liite Asia Sivu 23 KOKOUKSEN AVAUS KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN liite VAPAAEHTOISEN SEURAKUNTAYHTYMÄN PERUSTAMINEN KESKI-UUDELLEMAALLE liite HÄMEENPUISTON MYYNTI JA KAUPPAKIRJAN HYVÄKSY- MINEN SEURAKUNNAN JA JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN VÄLILLÄ TALOUSTOIMISTON TOIMISTOVIRKAILIJAN MÄÄRÄAI- KAISEN TYÖSUHTEEN JATKAMINEN liite SUOMI 100-VUOTTA JA REFORMAATION MERKKIVUOSI LISÄMÄÄRÄRAHAN VARAAMINEN; DIAKONIA KATRI ROIVAISEN LUOTTAMUSTOIMEN LAKAN- NEEKSI TOTEAMINEN liite LAAJAA YLIOPISTOTUTKINTOA EDELLYTTÄVÄN KANTTORIN VIRKA (A-KANTTORIN VIRKA) LANGATTOMIEN MIKROFONIEN HANKINTA KIRKKOON TIEDOKSI VALITUSOSOITUS KOKOUKSEN PÄÄTÖS Jouko Porkka puheenjohtaja

2 Kirkkovaltuusto 3/ JÄRVENPÄÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2017 KIRKKOVALTUUSTO Aika Tiistaina klo Kahvitarjoilu klo alkaen Paikka Kirkonkulman sali 2. krs, Kirkkotie 6 Päätöksentekijät Apostolidou Elefteria (POISSA) sij. Terttu Sihvola-Rauttu Auranen Matti Berg Henry Fast Anni Graeffe Petri Graeffe Hanna Granqvist Mervi Huotari Liisa Kekäläinen Arvi Ketomäki Jaakko Komulainen Kirsti Kumpulainen Oiva Kuusela Jaakko (POISSA) sij. Toivo Setälä Kämäri Leena (POISSA) sij. Mirja Vakkuri Lappalainen Esko Launonen Pekka Luuk Pekka Luukkanen Arto Mäkinen Emmi Noso Juhani Oksanen Kaija Paukkunen Juha Porkka Jouko Saarinen Jenni Sallinen Ritva Seppänen Markku Sinkkonen Emilia Smed Viljo Soinola Riitta Tuovinen Liisa Tuuri Kaija (POISSA) Virkki Jukka Åström Jarkko Muut osallistujat Hietala Kari J. Koivisto Vesa Sihvola-Rauttu Terttu Vakkuri Mirja Warro Hanna talousjohtaja kn:n puheenjohtaja, kirkkoherra kn jäsen kn jäsen hallintosihteeri, sihteeri

3 Kirkkovaltuusto 3/ Allekirjoitukset Jouko Porkka Hanna Warro puheenjohtaja sihteeri Pöytäkirjan Järvenpäässä / 2017 Järvenpäässä / 2017 tarkastus Emmi Mäkinen Arto Luukkanen Pöytäkirjan nähtävänä Pöytäkirjan nähtävänä pidosta on kuulutettu seurakunnan pitäminen ilmoitustaululla Pöytäkirja on julkisesti nähtävänä viraston aukioloaikoina kirkkoherranvirastossa, Kirkkotie 1. Todistaa: Hanna Warro hallintosihteeri

4 Kirkkovaltuusto 3/ Kirkkovaltuusto KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Alkuhartausvuorossa on valtuustoryhmä V ( Kirkko keskelle elämää - Kokoomuksen ja sitoutumattomien ehdokaslista). Alkuhartauden piti Anni Fast. Laulettiin virsi KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkovaltuuston työjärjestyksen 1 mukaan kutsu asialistoineen on lähetettävä kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta sekä pidettävä seurakunnan ilmoitustaululla viikon ajan ennen kokousta. Kokouskutsut esityslistoineen on postitettu valtuutetuille ja muille kokousedustajille Kokouskutsu on pidetty nähtävänä seurakunnan ilmoitustaululla Esitys: Todetaan, että kirkkovaltuuston kokous on kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkkovaltuuston työjärjestyksen mukaisesti koolle kutsuttu. Suoritetaan nimenhuuto ja käsitellään valtuutettujen esteet ja päätetään niiden hyväksymisestä. Todetaan, että kokous on jäsenmäärään nähden päätösvaltainen. Kv 24 Päätös: Todettiin, että kirkkovaltuuston kokous on kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkkovaltuuston työjärjestyksen mukaisesti koolle kutsuttu. Suoritettiin nimenhuuto ja käsiteltiin valtuutettujen esteet ja päätettiin niiden hyväksymisestä. POISSA SYY SIJALLA Apostolidou Elefteria matkoilla Terttu Sihvola-Rauttu Kuusela Jaakko matkoilla Toivo Setälä Kämäri Leena matkoilla Mirja Vakkuri Tuuri Kaija - - Todettiin kokous jäsenmäärän osalta päätösvaltaiseksi. Läsnä nimenhuudossa oli 29 valtuutettua ja 3 varavaltuutettua. Kokonaisvahvuus 35 henkeä.

5 Kirkkovaltuusto 3/ Kirkkovaltuusto PÖYTÄKIRJAN TARKISTAJIEN VALINTA Esitys: Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan vuorojärjestelmän mukaisesti Emmi Mäkinen ja Arto Luukkanen Kv 25 Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti 26 ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA Esitys: Kv 26 Päätös: Ääntenlaskijoiksi valitaan vuorojärjestelmän mukaisesti Henry Berg ja Matti Auranen Esitys hyväksyttiin yksimielisesti 27 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Esitys: Esityslista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi Kv 27 Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti

6 Kirkkovaltuusto 3/ Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto VAPAAEHTOISEN SEURAKUNTAYHTYMÄN PERUSTAMINEN KESKI- UUDELLEMAALLE Seurakuntien yhteistyö ja yhdistymiskeskustelut vapaaehtoiseksi seurakuntayhtymäksi ovat olleet Keski-Uudellamaalla jo pitempään käynnissä. Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien puheenjohtajiston kokouksissa (osallistujina kirkkovaltuustojen ja kirkkoneuvostojen puheenjohtajisto, kirkkoherrat ja talousjohtajat) 2011 päätettiin selvittää laajasti, mitä yhteistyötä seurakunnat voisivat vielä tehdä jo olemassa olevien yhteistyömuotojen lisäksi. Raportit valmistuivat Kun vuonna 2012 tuli tieto, että kirkkohallituksen asettama työryhmä on alkanut valmistella esitystä, että kaikkien seurakuntien tulisi kuulua jatkossa seurakuntayhtymiin (myöhemmin ns. Uusi seurakuntayhtymä hanke), keskusteli puheenjohtajisto aiheesta ja esitti pienen työryhmän valitsemista valmistelemaan asiaa myös Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien osalta. Tämä esitys hyväksyttiin seurakuntien kirkkoneuvostoissa. Työryhmä aloitti toimintansa keräten pohjatietoa seurakuntien taloudesta, hautaustoimesta ja kiinteistötoimesta. Kuntarakenteen osalta valtioneuvoston asettama virkamiestyöryhmä antoi raporttinsa kuntarakenteesta ja ns. kuntakarttaharjoituksen Esityksen mukaan alueen kunnista Järvenpää, Kerava, Tuusula ja Nurmijärvi muodostaisivat jatkossa yhden kunnan. Kuntien liittyessä yhteen on myös seurakuntien muodostettava yhteinen seurakuntatalous. Silloin asia oli alustavasti esillä seurakunnissa ja myös sillä perusteella, että Järvenpäästä lähtöisin ollut kirkkovaltuustoaloite hautaustoimien laajemmasta yhteistyöstä ei toteutunut Vuoden 2013 lopulla käynnistyi Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys (ns. 8- pallohanke). Tämän hankkeen tiimoilta Keski-Uudenmaan kahdeksan kuntaa laativat laajan yhdistymisselvityksen vuosina Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan alueella sijainneet yhdeksän seurakuntaa ryhtyivät myös valmistelemaan vastaavasti seurakuntayhtymäselvitystä alueella ns. Keski-Uudenmaan seurakuntarakenteen selvitystyö. Vuonna 2015 kunnat yksi kerrallaan irtisanoutuivat kuntien yhdistämishankkeesta Keski- Uudellamaalla. Kirkolliskokous hylkäsi toukokuussa 2015 lakipakettiesityksen Uusi seurakuntayhtymämalli 2015 hankkeesta. Näiden hankkeiden kaaduttua, jotka olisivat pakottaneet alueen seurakunnat yhtymään, raukesi myös alueen seurakuntien hanke. Kuitenkin Keski-Uudenmaan seurakuntarakenteen selvitystyön ohjausryhmä päätti laaditun laajan raportin ehdotuksen mukaisesti: Pyytää seurakuntien/seurakuntayhtymän kirkkovaltuustoilta päätökset mennessä ~ osallistumisesta neuvotteluihin, joiden tavoitteena on selvitystyöryhmän raporttien linjausten mukaisen seurakuntayhtymän perustaminen viimeistään alkaen ~ mahdollisista erityiskysymyksistä, jotka tulee ottaa huomioon neuvotteluissa

7 Kirkkovaltuusto 3/ Lisäksi ohjausryhmä suositti kaikissa tapauksissa seurakuntia syventämään keskinäistä yhteistyötään ja etsimään keinoja luoda vapaaehtoisia rakenteellisia yhteistyön muotoja Tähän vapaaehtoisen seurakuntayhtymän perustamiseen Keski-Uudenmaan seurakuntarakenteen selvitystyö raportin pohjalta vastasivat myönteisesti Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien kirkkovaltuustot. Myös Nurmijärven seurakunnan kirkkovaltuuston päätös tulkittiin seurakuntayhtymähankkeelle myönteiseksi. Seurakuntayhtymän perustamista vapaaehtoisuuden pohjalta ryhdyttiin uudelleen selvittämään Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien kesken selvitystyöryhmän raportin näkemyksen mukaiseen ns. väljän seurakuntayhtymämallin pohjalle, jossa seurakuntien toiminnallinen itsenäisyys säilyy mahdollisimman suurena. Nurmijärven seurakunnan kanssa käytiin keväällä 2016 erilliset neuvottelut seurakunnan tulosta mukaan seurakuntayhtymäselvitykseen mutta Nurmijärven seurakunta jättäytyi pois lähinnä heidän korkeamman tuloveroprosenttinsa takia, josta olisi seurakuntayhtymän toteutuessa aiheutunut heille voimakkaat talouden ja sitä kautta toiminnan sopeutustarpeet. Vapaaehtoisen seurakuntayhtymän perustamisselvityksen ohjausryhmään valittiin jokaisesta seurakunnasta kirkkoherra ja talousjohtaja sekä neljä (4) luottamushenkilöä. Ohjausryhmä on hyväksynyt hankkeelle prosessikaavion ja tarvittavat työryhmät ja alatyöryhmät, jotka ovat koostuneet seurakuntien viran- ja toimenhaltijoista sekä luottamushenkilöistä. Ohjausryhmä nimesi ainoana em. joukon ulkopuolisena Tapio Tähtisen hallintotyöryhmän puheenjohtajaksi. Hallintotyöryhmä on valmistellut ja koonnut esitykset ohjausryhmän käsiteltäväksi. Hallintotyöryhmä on tehnyt omaa valmistelua ja selvitystä asioista ja lisäksi käyttänyt muiden työryhmien ja alatyöryhmien kokoamaa aineistoa ja niiden esityksiä. Hallintotyöryhmä ei ole hyväksynyt kaikkia muiden työryhmien esityksiä. Samoin ohjausryhmä ei ole hyväksynyt kaikkia hallintotyöryhmän esityksiä, mm. esitystä nimikilpailun järjestämisestä. Kirkkolaissa 11 luvussa ovat seurakuntayhtymän perustamista, tehtäviä, omaisuutta ja velvoitteita, päätösvaltaa ja luottamustoimielimiä koskevat säännökset: 11 LUKU Seurakuntayhtymä 1 Seurakuntayhtymän perustaminen ( /821) Saman kunnan alueella olevien seurakuntien on muodostettava seurakuntayhtymä. Yhtymän voivat muodostaa myös kahden tai useamman kunnan alueella olevat seurakunnat. 2 ( /821) Seurakuntayhtymän tehtävät ( /1602) Seurakuntayhtymän on hoidettava asiat, jotka koskevat seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien kirkollisverotusta, kirkollisverojen ja muiden yhteisten tulojen jakoa seurakuntien kesken sekä kirkon keskusrahastoon ja kirkon eläkerahastoon suoritettavia maksuja ja talousarviota, rahatointa, kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja tilintarkastusta. ( /1602) Seurakuntayhtymän on lisäksi hoidettava seurakuntien henkilöstöasiat, jotka koskevat:

8 Kirkkovaltuusto 3/ ) palkan ja työnantajasuoritusten maksamista, työnantajailmoitusten tekemistä ja palkkakirjanpitoa; 2) nimikirjanpitoa, jollei tässä laissa toisin säädetä; 3) virka- ja työehtosopimusten tekemistä ja tulkintaa sekä paikallisesti toteutettavien palkantarkistusten tekemistä tai palkantarkistuksia koskevien esitysten tekemistä kirkon työmarkkinalaitokselle; ( /1602) 4) luottamusmiestoimintaa, työsuojelua, työterveyshuoltoa sekä työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa. Seurakuntayhtymä käyttää päätösvaltaa myös yksittäistä seurakuntaa koskevissa kirkkovaltuustolle kuuluvissa asioissa, jollei päätösvaltaa ole annettu 10 :ssä säädetyllä tavalla seurakunnille. Seurakuntayhtymä päättää myös seurakuntien virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä seurakuntien kiinteästä omaisuudesta ja sen luovuttamisesta, jollei näitä asioita ole perussäännössä annettu seurakuntien hoidettavaksi. Seurakuntayhtymän päätettäväksi voidaan perussäännössä antaa myös muita hallintoon ja talouteen liittyviä asioita sekä siinä mainittuja seurakunnalliseen toimintaan liittyviä tehtäviä ja työmuotoja. 3 ( /821) Omaisuuden ja velvoitteiden siirtyminen Seurakuntayhtymää perustettaessa seurakuntien varat ja velvoitteet siirtyvät seurakuntayhtymälle, jollei perussäännössä määrätä, että siinä mainittu omaisuus pysyy seurakunnan omistuksessa tai hallinnassa taikka seurakunta vastaa siinä mainitusta velvoitteesta. Siirtyvän omaisuuden saantokirjana on siitä laadittu perussääntöön liitettävä luettelo. 4 Perussääntö Seurakuntayhtymälle on hyväksyttävä perussääntö, jossa määrätään yhtymän hoidettavaksi annettavat tehtävät sekä annetaan muut määräykset, jotka ovat tarpeen yhtymän ja sen seurakuntien toimivallan osoittamiseksi. Kirkkovaltuustot päättävät seurakuntayhtymän muodostamisesta hyväksymällä perussäännön ja seurakuntayhtymälle siirtyvästä omaisuudesta tehdyn luettelon. Päätökset on alistettava kirkkohallituksen ratkaistavaksi. Jos seurakuntayhtymään liittyvät seurakunnat ovat tehneet omaisuuden siirtymistä koskevan sopimuksen, kirkkohallitus ei voi ilman erityisiä syitä poiketa sopimuksesta. ( /821) Jolleivat seurakunnat ole päässeet yksimielisyyteen perussäännöstä ja omaisuuden siirtymisestä, tuomiokapituli määrää selvitysmiehen valmistamaan niitä koskevan

9 Kirkkovaltuusto 3/ ehdotuksen. Ehdotus ja kirkkovaltuustojen siitä antamat lausunnot on lähetettävä kirkkohallitukselle, jonka tulee, saatuaan tuomiokapitulin lausunnon, päättää seurakuntayhtymän muodostamisesta ja perussäännöstä sekä seurakuntayhtymälle siirtyvästä omaisuudesta. Tuomiokapituli voi muutoinkin määrätä selvitysmiehen, jos se katsoo sen tarpeelliseksi. 5 ( /821) Perussäännön muuttaminen ja yhtymän purkaminen tai lakkaaminen Perussäännön muuttamista tai vapaaehtoisesti muodostetun yhtymän purkamista koskevan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista ja enemmän kuin puolet kaikista yhteisen kirkkovaltuuston jäsenistä sitä kannattaa. Jos perussäännön muutos koskee perussäännöllä määrättyjen verotulojen jakoperusteiden muuttamista seurakuntien kesken, omaisuuden siirtämistä seurakuntayhtymän ja seurakuntien välillä tai virkojen perustamista ja lakkauttamista koskevan päätösvallan siirtämistä seurakuntayhtymän ja seurakuntien välillä, perussäännön muutos on alistettava kirkkohallituksen ratkaistavaksi, jollei päätöstä ole tehty yksimielisesti. Jos seurakuntajakoa muutetaan siten, että kaikki samaan seurakuntayhtymään kuuluvat seurakunnat yhdistetään yhdeksi seurakunnaksi, seurakuntayhtymä lakkaa samasta ajankohdasta lukien. Seurakuntayhtymän varat ja velvoitteet siirtyvät tällöin yhdistetylle seurakunnalle. Siirtyvän omaisuuden saantokirjana on siitä laadittu kirkkohallituksen päätökseen liitettävä luettelo. Jos seurakuntayhtymän omaisuutta on jaettava perussäännön muuttamisen tai seurakuntayhtymän purkamisen johdosta eikä jaosta voida sopia, se on toimitettava noudattaen soveltuvin osin seurakuntajaon yhteydessä tapahtuvasta omaisuuden jaosta annettuja säännöksiä. 6 Päätösvalta Seurakuntayhtymän päätösvaltaa käyttää yhteinen kirkkovaltuusto, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. 7 Yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet Yhteisessä kirkkovaltuustossa on yhtymään kuuluvien seurakuntien yhteenlasketusta väkiluvusta riippuen vähintään 21 ja enintään 91 jäsentä. Jäsenmäärästä säädetään tarkemmin kirkkojärjestyksessä. Yhteinen kirkkovaltuusto voi erityisestä syystä päättää vaalikaudeksi kerrallaan, että yhteisen kirkkovaltuuston jäsenmäärä on säädettyä pienempi pariton luku, kuitenkin vähintään 11 jäsentä. ( /821) Jäsenten paikoista annetaan kullekin seurakunnalle ensin kaksi paikkaa tai, jos seurakuntia on enemmän kuin kaksikymmentä, yksi paikka. Muut paikat jaetaan

10 Kirkkovaltuusto 3/ seurakuntien väkilukujen suhteessa. Paikkojen jaon vahvistaa yhteinen kirkkovaltuusto kutakin vaalikautta varten. ( /1303) 8 ( /821) Yhteinen kirkkoneuvosto Seurakuntayhtymän toimeenpano- ja hallintoelimenä on yhteinen kirkkoneuvosto, joka johtaa myös 2 :n 5 momentissa mainittuja seurakunnalliseen toimintaan liittyviä tehtäviä ja työmuotoja. Yhteisen kirkkoneuvoston kokoonpanosta säädetään kirkkojärjestyksessä. 9 ( /821) Seurakuntaneuvosto Seurakuntayhtymään kuuluvilla seurakunnilla on kullakin seurakuntaneuvosto. Se hoitaa ne 10 luvun 1 :ssä mainitut kirkkoneuvoston tehtävät, jotka eivät kuulu yhteiselle kirkkoneuvostolle, sekä muut seurakuntaneuvostolle tässä laissa osoitetut tai erikseen määrätyt tehtävät. Seurakuntaneuvosto hyväksyy itselleen ohjesäännön, joka on alistettava tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Seurakuntaneuvostoon sovelletaan myös, mitä kirkkoneuvostosta säädetään 10 luvun 2 :n 4 momentissa ja 3 :n 2 4 momentissa sekä 4 ja 5 :ssä. Seurakuntaneuvosto päättää niiden varojen käytöstä, jotka seurakunnalle osoitetaan seurakuntayhtymän talousarviossa seurakunnallista toimintaa varten, sekä käyttää seurakunnan omaisuuden omistamiseen ja hallintaan sekä sen tuottoon liittyvää päätösvaltaa. Seurakuntaneuvostossa on puheenjohtajana kirkkoherra ja vähintään 8 ja enintään 16 muuta jäsentä. Jäsenten luvusta säädetään kirkkojärjestyksessä seurakunnan väkiluvun perusteella. 10 ( /821) Päätösvallan siirtäminen Yhteisen kirkkovaltuuston päätösvaltaa voidaan ohje- tai johtosäännöllä siirtää säännössä mainituissa asioissa yhteiselle kirkkoneuvostolle, sen jaostolle ja yhtymän johtokunnalle sekä yhteisen kirkkovaltuuston päätöksellä seurakuntaneuvostolle. Päätösvaltaa ei kuitenkaan saa siirtää 9 luvun 1 :n 2 momentissa eikä tämän luvun 2 :n 1 ja 2 momentissa mainituissa asioissa lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden luovuttamista ja viran perustamista ja lakkauttamista, joita koskevan päätösvallan siirtämisestä voidaan määrätä perussäännöllä edellä 2 :n 4 momentin nojalla. Yhteisen kirkkoneuvoston päätösvallan siirtämisestä on vastaavasti voimassa, mitä kirkkoneuvoston päätösvallan siirtämisestä säädetään.

11 Kirkkovaltuusto 3/ ( /821) Toimielimiin sovellettavat säännökset Yhteiseen kirkkovaltuustoon, yhteiseen kirkkoneuvostoon ja seurakuntayhtymän johtokuntaan sekä asioiden käsittelyyn näissä toimielimissä sovelletaan, mitä vastaavasti kirkkovaltuustosta, kirkkoneuvostosta ja seurakunnan johtokunnasta sekä asioiden käsittelemisestä niissä säädetään tai määrätään, jollei tästä laista tai kirkkojärjestyksestä muuta johdu. Seurakuntaneuvoston käsitellessä sille uskottua yhteisen kirkkovaltuuston päätösvaltaan muutoin kuuluvaa asiaa noudatetaan, mitä vastaavasti kirkkovaltuustosta ja asioiden käsittelemisestä siellä säädetään tai määrätään Seurakuntayhtymäselvityksen hallintotyöryhmä on valmistellut Keski-Uudenmaan seurakuntayhtymän perussäännöstä esityksen, joka on liitteenä nro 19a). Yhtymästä käytetään nimeä Keski-Uudenmaan seurakuntayhtymä. Seurakuntayhtymän kotipaikka on Tuusula. 1. Hallinnon ja talouden tehtävistä seurakuntayhtymälle annetaan kirkkolaissa säädettyjen tehtävien lisäksi: kirkonkirjojen pito ja arkistotoimi, kiinteistötoimi, hautaustoimi, tietohallinto ja tietoturvallisuus, leirikeskusten käytön järjestäminen ja valmiussuunnittelu. Seurakuntatyöstä yhtymälle annetaan tehtäväksi yhteinen viestintä ja seurakuntien viestinnän tukeminen, sairaalasielunhoito ja kehitysvammaistyö, perheneuvonta ja palveleva puhelin, muut seurakuntien yhteisillä päätöksillä seurakuntayhtymän vastuulle osoitettavat seurakuntatyön toiminnot ja muut seurakuntien yhteisillä päätöksillä seurakuntayhtymän vastuulle osoitettavat koulutus- ja kehittämistoiminnot. Perustettaessa seurakuntien varat ja velvoitteet eli omaisuus velvoitteineen (velat ja muut velvoitteet) siirtyvät seurakuntayhtymälle, lukuun ottamatta seurakuntien testamenteilla tai lahjoituksella saamaa omaisuutta. Seurakuntayhtymälle siirtyvä omaisuuden luettelo on liitteenä nro 19b) ja se liitetään perussääntöön. Seurakuntayhtymän tulonjakomallia laadittaessa on pyritty yksinkertaisuuteen ja selkeyteen. Täten tulojakomallin pohjana on seurakuntien jäsenmäärä. Tulonjakomalli ja siihen liittyvät laskelmat löytyvät liitteestä nro 19c). Seurakuntayhtymän perustamisen päätös on tarkoitus tehdä kaksivaiheisesti. Vuoden 2017 ensimmäisessä kokouksessa kunkin seurakunnan kirkkovaltuusto päättää, onko perussääntöluonnos, siirtyvän omaisuuden luettelo (sopimus) ja tulonjakomalli hyväksyttävissä sellaisenaan vai tarvitaanko yksittäisistä asioista vielä seurakuntien välillä neuvotteluja. Seurakuntien kirkkovaltuustojen on tarkoitus vuoden toisessa kokouksessaan maalis-huhtikuussa tehdä lopulliset päätökset asiasta. Mikäli yksikin kolmesta seurakunnasta päättää olla hyväksymättä seurakuntayhtymän perustamista, raukeaa seurakuntayhtymän selvittäminen ja perustaminen. Seurakuntayhtymän perustamisen aikataulun hallinnollinen prosessi ja toiminnallinen prosessi ovat esitettynä liitteessä nro 19d). Kooste edellä mainituista asioista ja seurakuntayhtymän tavoitteista taustapohdintoineen löytyvät liitteestä nro 19c). Järvenpään seurakunnan kirkkovaltuusto on kokouksessaan linjannut asiasta seuraavasti:

12 Kirkkovaltuusto 3/ Kirkkovaltuusto Edellä esitettyjen selvitysten pohjalta on syytä todeta, että: - Järvenpään seurakunnan kannattaa olla ohjaustyöryhmän kysymissä neuvotteluissa mukana, joiden tavoitteena selvitystyöryhmän raporttien linjausten mukaisen seurakuntayhtymän perustaminen Järvenpään, Tuusulan ja Keravan seurakuntien kesken - Selvitystyön perusteella seurakuntien keskinäisen yhteistyön syventäminen ja vapaaehtoisten rakenteellisten yhteistyön muotojen luominen ei tuo riittäviä säästöjä ja säästöjen toteutuminen kestää pidemmän aikaa kuin yhtymärakenteeseen siirtyessä. - Seurakuntayhtymän muodostamista koskevan jatkotyöskentelyn tulee rakentua selvitystyöryhmän 2014 valmistuneen raportin näkemyksen mukaiseen ns. väljän seurakuntayhtymämallin pohjalle, jossa seurakuntien toiminnallinen itsenäisyys säilyy mahdollisimman suurena. - Seurakuntayhtymää muodostettaessa tulee toteutua selvitystyöryhmän näkemys yhtymästä palveluorganisaationa, joka tuottaa asiantuntijapalveluita seurakuntien ja seurakuntalaisten tarpeisiin - Mikäli Järvenpään seurakunta jatkaisi itsenäisenä ilman seurakuntayhtymäratkaisua, se merkitsi strategian pohjaksi tehtyjen skenaariolaskelmien arvion mukaisesti verotulojen vähenemistä euroa per vuosi vuosien aikana. Verotulojen vähentyminen edellyttäisi nopeassa tahdissa talouden sopeutusta varsinaisessa seurakuntatyössä ja sen henkilöstössä, koska tukipalveluiden puolella on jo tehty vähennyksiä ja määräaikaisia ratkaisuja rakenteellisia ratkaisuja odotellessa. - Seurakuntayhtymää muodostettaessa on erityiskysymyksenä otettava huomioon seurakuntien tämän hetkinen taloustilanne, varallisuus ja jo tehdyt sopeutustoimenpiteet, joiden suhteen seurakunnat ovat eri asemassa. - Samoin on varmistettava erillislaskennalla seurakuntien liittymishetken varallisuusasemien seuranta, niin että jos kuntajaossa tapahtuu sellaisia muutoksia, että osa seurakuntayhtymään tulevien seurakuntien kunnista tai jokin niiden alue joutuukin kuntaliitoksen tai osakuntaliitoksen takia eroamaan seurakuntayhtymästä voidaan tehdä oikeudenmukainen varallisuuden jako. Pj:n esitys: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että 1) Järvenpään seurakunta osallistuu neuvotteluihin, joiden tavoitteena on selvitystyöryhmän raporttien linjausten mukaisen seurakuntayhtymän perustaminen Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien kesken. 2) Järvenpään seurakunnalle erityiskysymyksiä seurakuntarakennetta koskevissa neuvotteluissa on:

13 Kirkkovaltuusto 3/ a. Jatkotyöskentely tulee rakentua selvitystyöryhmän 2014 valmistuneen raportin näkemyksen mukaiseen ns. väljän seurakuntayhtymämallin pohjalle, jossa seurakuntien toiminnallinen itsenäisyys säilyy mahdollisimman suurena. b. Seurakuntayhtymää muodostettaessa tulee toteutua selvitystyöryhmän näkemys yhtymästä palveluorganisaationa c. Seurakuntayhtymää muodostettaessa on tulonjakomallista päätettäessä otettava huomioon seurakuntien tämän hetkinen taloustilanne ja jo tehdyt sopeutustoimenpiteet Kn 235 päätös: Esitys (kohdat 1-2) hyväksyttiin yksimielisesti Kv 54 Päätös: Esitys (kohdat 1-2) hyväksyttiin yksimielisesti Järvenpään seurakunnan strategiassa vuosille ( hyväksytty kirkkovaltuustossa ) on linjattu seurakuntarakenteen muutoksen suhteen seuraavaa: - Järvenpään seurakunta suhtautuu myönteisesti seurakuntarakenteen muutokseen seurakuntayhtymämallin mukaisesti, jos tämä malli tuo taloudellista- ja toiminnallista hyötyä sekä lisää asiantuntijaosaamista seurakunnan hallinnossa. Liitteenä nro 19e Tuusulan seurakunnan kirkkoneuvoston kokouksen pöytäkirjanote. Liitteenä nro 19f Keravan seurakunnan kirkkovaltuuston kokouksen pöytäkirjanote. Pj:n esitys: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle ohjausryhmän laatiman esityksen perusteella, että kirkkovaltuusto päättäisi 1. lausua kantanaan, että perussääntöluonnos ja siirtyvän omaisuuden luettelo ovat hyväksyttävissä ohjaustyöryhmän esittämässä muodossa paitsi yhtymän kotipaikan osalta, jonka suhteen ohjaustyöryhmän tulee selvittää ja tehdä esitys asiasta kohdassa 5) mainittujen yhtymän eri toimintojen sijaintikysymysten esityksen yhteydessä 2. lausua kantanaan, että esitetyistä tulonjakomalleista toinen vaihtoehto, joka perustuu sekä kuntien että seurakuntien jäsenmäärään, on parempi siinä vaiheessa kun erikseen päätetty siirtymäkausi on ohi ja seurakuntayhtymä toimii suunnitellulla tavalla ja henkilöstöllä. 3. Järvenpään seurakunnan edellyttävän pysyvään tulonjakomalliin siirtymiskauden olevan vähintään kolme vuotta. Siirtymäkauden tulonjakomallista sovittaessa on otettava huomioon seurakuntien tämän hetkinen taloustilanne ja jo tehdyt sopeutustoimenpiteet. Tämä tulee

14 Kirkkovaltuusto 3/ huomioiduksi siten, että siirtymäkauden tulonjakomallissa kunkin seurakunnan tämänhetkinen seurakuntatyön ja seurakuntayhtymään siirtyvien tukipalveluiden ja toimintojen kustannusten suhde vaikuttaa toimintamäärärahojen jakautumiseen seurakuntayhtymän seurakuntien kesken. Tämä takaa siirtymäkaudelle oikeudenmukaisemman tulonjakomallin huomioiden eri seurakuntien kustannusrakenteen. 4. että seurakunnille taataan yhtymää perustettaessa kolmeksi vuodeksi vähintään samat seurakuntatyönresurssit kuin on ollut käytössä vuonna lausua kantanaan, että ennen lopullisen yhtymäpäätöksen tekemistä kirkkovaltuustoissa tulee ohjaustyöryhmässä olla esitykset yhtymän eri toimintojen sijaintipaikoista ja näistä tulee päättää samassa yhteydessä kun päätös seurakuntayhtymän perustamisesta tehdään. 6. lausua kantanaan, että linjaus keskusrekisteriasiasta vaatii vielä lisäselvitystä ohjaustyöryhmältä. Lisäselvityksessä tulee ottaa kantaa seuraaviin kysymyksiin: a. mikä on ratkaisuvaihtoehdoista on kustannustehokkain (tilat, virkojen kustannukset, oman keskusrekisterin perustamiskustannukset, Vantaan seurakuntayhtymän laskuttamat kustannukset)? b. mikä ratkaisuvaihtoehdoista on toimivin rekisteriasioiden ja toimitus- ja tilavarausten sekä hautaustoimen asioiden hoitamisen kannalta (asiantuntemus, sujuvuus, työnkierto ja sijaistamiset)? c. mikä on palveluiden saatavuuden kannalta seurakuntalaisille toimivin ratkaisu? 7. lausua kantanaan, että yhteisen kirkkoneuvoston kokoonpano tulisi olla 14 jäsentä + puheenjohtaja 8. lausua toiveenaan, että yhtymää muodostettaessa noudatetaan inhimillistä henkilöstöpolitiikkaa Kn 19 Päätös: Esitys (kohdat 1 8) hyväksyttiin yksimielisesti *

15 Kirkkovaltuusto 3/ Kv 18 Seurakuntayhtymäselvityksen hallintotyöryhmä on valmistellut Keski- Uudenmaan seurakuntayhtymän perussäännöstä esityksen, joka on liitteenä nro 18a). Seurakuntayhtymälle siirtyvä omaisuuden luettelo on liitteenä nro 18b) ja se liitetään perussääntöön. Tulonjakomalli ja siihen liittyvät laskelmat löytyvät liitteestä nro 18c). Seurakuntayhtymän perustamisen aikataulun hallinnollinen prosessi ja toiminnallinen prosessi ovat esitettynä liitteessä nro 18d). Kooste edellä mainituista asioista ja seurakuntayhtymän tavoitteista taustapohdintoineen löytyvät liitteestä nro 18c). Liitteenä nro 18e) Tuusulan seurakunnan kirkkoneuvoston kokouksen pöytäkirjanote. Liitteenä nro 18f) Keravan seurakunnan kirkkovaltuuston kokouksen pöytäkirjanote. Kv 18 Päätös: Arto Luukkanen teki seurakuntayhtymäasian valmistelusta palautusesityksen, jota Arne Graeffe kannatti. Tehdystä palautusesityksestä äänestettiin. Kirkkoneuvoston esitys oli pohjaesityksenä äänestyksessä JAA ja Arto Luukkasen palautusesitys äänestyksessä EI. Äänestystulos oli JAA 27 ääntä EI 2 ääntä TYHJÄ 2 ääntä POISSA 1 Kirkkoneuvoston pohjaesitys voitti, asiaa ei palauteta valmisteluun. Markku Seppänen teki seuraavissa kohdissa kirkkoneuvoston pohjaesityksiin muutosesityksiä, joita Arvi Kekäläinen kannatti kohta 1) lausua kantanaan, että perussääntöluonnos on hyväksyttävissä esitetyssä muodossa ja sen liitteinä oleva siirtyvän omaisuuden luettelo rakentamis- ja perusparannusvuosiluvuilla täydennettynä, sekä lisättynä seurakuntien tilinpäätöksen 2015 tasetiedoilla. Yhtymän kotipaikan osalta ohjaustyöryhmän tulee selvittää ja tehdä esitys kohdassa 5) mainittujen yhtymän eri toimintojen sijoitusesitysten yhteydessä Muutosehdotuksesta pidettiin koeäänestys ja Markku Seppäsen muutosehdotus kirjatiin yksimielisesti päätökseksi

16 Kirkkovaltuusto 3/ kohta 6c) mikä on palveluiden saatavuuden kannalta seurakuntalaisille toimivin ratkaisu, joka takaa paikallisen palvelutason säilymisen vähintään nykyisellä tasolla Tehdystä muutosehdotuksesta äänestettiin. Pohjaesityksenä oli kirkkoneuvoston esitys (JAA) ja Markku Seppäsen muutosehdotus (EI) Äänestystulos oli JAA 11 ääntä EI 14 ääntä Markku Seppäsen tekemä muutosehdotus hyväksyttiin äänin kohta 8) lausua toiveenaan, että yhtymää muodostettaessa noudatetaan inhimillistä ja irtisanomisia välttävää henkilöstöpolitiikkaa Tehdystä muutosehdotuksesta pidettiin koeäänestys. Pohjaesityksenä oli kirkkoneuvoston esitys (JAA) ja Markku Seppäsen muutosehdotus (EI) Koeäänestyksen nojalla Markku Seppäsen muutosehdotus kirjattiin yksimielisesti päätökseksi. Arto Luukkanen ehdotti ja Arne Graeffe kannatti, että Keski- Uudenmaan seurakuntayhtymän ohjausryhmä tuottaisi yhtymän valmisteluaineistoon tiivistetyn liitteen, joka sisältäisi kannanoton aiheesta Kirkko ihmisten keskellä, jolla kuvattaisiin seurakunnan ihmisläheistä toimintaa. Keskustelussa ehdotusta vastustettiin toteamalla, että yhtymä on ensisijaisesti tukipalveluita tuottava organisaatio ja kuvatunlainen ohjelman laatiminen ei kuulu seurakuntayhtymän toimenkuvaan vaan seurakuntien toimintaan. Arto Luukkasen tekemästä lisäehdotuksesta äänestettiin. Lisäehdotuksen puolesta oli 3 ääntä ja vastaan 21 ääntä. Esitys (kohdat 1 8) hyväksyttiin pohjaehdotusten mukaisesti, paitsi ne kohdat, joista äänestettiin, edellä kirjattujen päätösten mukaisesti.

17 Kirkkovaltuusto 3/ Kn 100 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien kirkkovaltuustot käsittelivät tammikuun 2017 kokouksissaan yhtymän perussääntöä, siirtyvän omaisuuden luetteloa sekä tulonjakomallia. Valtuustot totesivat, että valmistelua on tarkoituksenmukaista jatkaa. Järvenpään ja Keravan seurakuntien valtuustot halusivat tässä yhteydessä joitakin lisäselvityksiä ja tarkennuksia. Seurakuntayhtymää valmisteleva hallintotyöryhmä valmisteli kokouksessaan selviteltävistä asioista ohjausryhmälle tehtävät esitykset. Ohjaustyöryhmä käsitteli hallintotyöryhmän esityksen kokouksessaan (Liite nro 100a Ohjausryhmän pöytäkirja) Seurakuntayhtymän perussääntöön ei esitetty muutoksia. Siihen liittyvän siirtyvän omaisuuden luettelo päivitettiin. Kiinteistöjen käypiä arvoja ei voitu selvittää valmisteluajan puitteissa. Käypien arvojen selvittäminen ulkopuolisilla arvioitsijoilla olisi ollut verrattain kallista eikä arviointia voi pitää tarkoituksenmukaisena kokonaisuuden kannalta koska seurakunnilla on kiinteistöjä, joiden käypä arvo ei ole määriteltävissä (kirkot, seurakuntakeskukset, hautausmaat). Perussääntö on liitteenä nro 100b ja siirtyvän omaisuuden luettelo liitteenä nro 100c. Ohjausryhmä hyväksyi hallintotyöryhmän tulonjakomalliin määrittelemät prosenttiosuudet, joiden perusteella seurakuntien rahoitusosuudesta 70 % jaetaan seurakuntien jäsenmäärän mukaisessa suhteessa ja 30 % kunnan asukasmäärän mukaisessa suhteessa. Siirtymäkauden aikana seurakunnille osoitetaan vuoden 2017 tasoa vastaavat taloudelliset resurssit. Mahdolliset muutokset tulonjakomalliin vaativat aina kaikkien seurakuntien hyväksynnän. Tulonjakomalli on liitteenä nro 100d. Tulonjakomallin ja taloussuunnittelun lähtökohtana on ollut, että seurakuntayhtymän veroprosentti olisi 1,25. Suunnitelmat seurakuntayhtymän toimintojen sijoittamiseksi perustamisvaiheessa on esitetty liitteessä nro 100e. Kirkkoherranvirastojen toimintaa ja seurakuntien jäsenrekisterin järjestämistä koskevat ratkaisuvaihtoehdot on esitetty liitteessä nro 100f. Seurakuntien tasekoonti vuodelta 2016 on liitteenä nro 100g. Seurakuntayhtymän perustamisvaiheessa esitetään noudatettavaksi yhteisen kirkkoneuvoston luottamushenkilöiden paikkamäärässä jakoa Yhtymän mahdollisessa purkamistilanteessa noudatetaan soveltuvin osin seurakuntajaon yhteydessä tapahtuvasta omaisuuden jaosta annettuja säännöksiä (KL 11:5 ) Valmistelija: kirkkoherra, talousjohtaja, ohjaustyöryhmä

18 Kirkkovaltuusto 3/ Pj:n esitys: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle ohjausryhmän laatiman esityksen perusteella, että kirkkovaltuusto päättää 1) liittyessään osaksi perustettavaa Keski-Uudenmaan seurakuntayhtymää, että Järvenpään seurakunta sitoutuu osaltaan noudattamaan periaatetta, jonka mukaan Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakunnat sitoutuvat toimimaan kaikkien alueen seurakuntien yhteiseksi parhaaksi. Seurakunnat sitoutuvat välttämään kaikkia sellaisia ratkaisuja, joilla pyrittäisiin yhden seurakunnan tai sen toiminnan etuun muiden kustannuksella, 2) hyväksyä liitteen nro 100b mukaisen perussäännön ja perussäännön liitteenä olevan seurakuntien siirtyvän omaisuuden luettelon, liite nro 100c 3) hyväksyä liitteen nro 100d tulonjakomallin sekä hyväksyä seurakuntayhtymän perustamisvaiheen suunnitelmat seurakuntayhtymän toimintojen sijaintipaikoiksi, liite nro 100e ja suunnitelman keskusrekisterivaihtoehtojen selvittämisestä, liite nro 100f sekä seurakuntien tasetiedot vuodelta 2016, liite nro 100g ja lisäksi periaatteen, että seurakuntayhtymän perustamisvaiheessa noudatetaan yhteisen kirkkoneuvoston luottamushenkilöiden paikkamäärässä jakoa ) Kirkkoneuvosto päättää järjestää tiedotus- ja keskustelutilaisuuden seurakuntayhtymästä seurakuntalaisille 2.4. noin messun jälkeen kirkkokahveilla. Kn 100 Päätös: Kv 28 Esitys (kohdat 1 4) hyväksyttiin yksimielisesti Ohessa liitteet nro 28a-g Kv 28 Päätös: Pekka Luuk teki seurakuntayhtymä -asiankäsittelystä pöydällejättöesityksen, jota Juha Paukkunen kannatti. Tehdystä pöydällejättöesityksestä äänestettiin. Kirkkoneuvoston esitys oli pohjaesityksenä äänestyksessä JAA ja Pekka Luukin pöydällejättöesitys äänestyksessä EI.

19 Kirkkovaltuusto 3/ Äänestystulos oli JAA 27 ääntä EI 5 ääntä TYHJÄ - POISSA 1 Kirkkoneuvoston pohjaesitys voitti, asian käsittelyä jatkettiin tässä kokouksessa. Järvenpään seurakunnan kirkkovaltuusto hyväksyi päätösesityksen (kohdat 1-3) yksimielisesti.

20 Kirkkovaltuusto 3/ Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto HÄMEENPUISTON MYYNTI JA KAUPPAKIRJAN HYVÄKSYMINEN SEURAKUNNAN JA JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN VÄLILLÄ Järvenpään seurakunnan ja Järvenpään kaupungin välille on käyty maankäyttö- ja kaavoituskeskusteluja. Tässä yhteydessä on selvitetty voitaisiinko Järvenpään seurakunnan omistamaa Hämeenpuistoa tai osaa siitä kaavoittaa asuinrakennusten alueeksi. Alueelle on kuitenkin vain 3 m leveä tieyhteys ja tästä syystä Järvenpään kaupungin kaavaneuvottelijat eivät ole nähneet mahdolliseksi edistää alueen muuttamista asuntorakentamiseen. Koska alue on asemakaavan mukaista puistoaluetta, ovat seurakunnan neuvottelijat pyytäneet kaupungilta tarjousta alueesta. Kaupunki on tehnyt seurakunnalle ostotarjouksen alueen ostosta, joka on liitteenä nro 59a. Puistoalueelle seurakunnalla ei ole käyttöä ja myynti on seurakunnan edun mukaista. Järvenpään seurakunnan ja Järvenpään kaupungin välille Hämeenpuiston myynnistä laadittu kauppakirja, joka on liitteenä nro 59b yhdessä määräalan rajoja koskevan kartan kanssa. Esityksen valmistelija: talousjohtaja Tj:n esitys: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se 1) hyväksyy Hämeenpuiston myynnin Järvenpään kaupungille liitteen nro 59b mukaisena ja alistaa päätöksen kirkkohallituksen vahvistettavaksi 2) valtuuttaa talousjohtajan tekemään kauppakirjaan pieniä teknisluonteisia korjauksia tai lisäyksiä Kn 59 Päätös: Esitys (kohdat 1-2) hyväksyttiin yksimielisesti Kv 29 Ohessa liite nro 29 Kv 29 Päätös: Esitys (kohdat 1-2) hyväksyttiin yksimielisesti

21 Kirkkovaltuusto 3/ Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto TALOUSTOIMISTON TOIMISTOVIRKAILIJAN MÄÄRÄAIKAISEN TYÖSUHTEEN JATKAMINEN Määräaikainen toimistosihteeri xx xx on palkattu ensin työsopimus ja määräaikaa on jatkettu Tehtävänä on ollut avustaa taloustoimistoa Kipaan siirtymisen projektissa. Peruspalkka on ollut vaativuusryhmän 501 mukainen 2179,63 /kk. Kipaan palveluiden käyttäjäksi siirtyminen on ollut työläs projekti. Taloustoimiston kirjanpitäjä on määräaikaisessa työsuhteessa saakka. Hänen pitää lomia pois ennen työsuhteen päättymistä ja jää töistä pois arviolta syyskuussa. Taloustoimiston töiden organisoimiselle on suuri merkitys tulevalla yhtymäratkaisulla. Kirjanpitäjä on esittänyt suunnitelmana, että hän kouluttaisi xx enemmän kirjanpitäjän tehtäviin ja xx voisi hoitaa tehtäviä ylimenoajan. Esityksen valmistelija; talousjohtaja Tj:n esitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se varaa ajalle talousarvioon lisämäärärahan taloustoimiston toimistosihteerin määräaikaista tointa varten euroa (palkat ja sivukulut). Kn 58 Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. -- Talousarviossa 2017 Taloushallinnon kustannuspaikalle onkin varattu määräaikaisen toimistosihteerin 3 kk sijaisuuden lisäksi 8 kk kirjanpitäjän sijaisuuteen määräaikaisen kirjanpitäjän työsopimuksen (12 kk) lisäksi. Talousarvion oli valmistellut tältä osin talousasiantuntija, eikä tätä 8 kk sijaisuusmäärärahaa ollut merkittynä talousarvion 2017 sivuilla olevaan kohtaan palkkakustannusten jako tehtäväalueille. Täten tarvitaan Kipa ja kirjanpitoasioiden hoitoon vain yhden kuukauden sijaisuuden verran lisämäärärahaa eli noin vuodelle Toisaalta mikäli seurakuntayhtymä toteutuu, voidaan tarvita talousasiantuntijan virkasuhteen jatkamista ja siihen määrärahoja. Lisämäärärahan voisi muuttaa laaja-alaisemmaksi käyttötarkoitukseltaan ja käyttää vain jos siihen on tarvetta. Tj:n esitys: Kn 81 Päätös: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se varaa 2017 talousarvioon lisämäärärahan taloustoimiston määräaikaisia työ- tai virkasuhteita varten (palkat ja sivukulut). Esitys hyväksyttiin yksimielisesti Kv 30 Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti

22 Kirkkovaltuusto 3/ Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto SUOMI 100-VUOTTA JA REFORMAATION MERKKIVUOSI Vuonna 2017 juhlitaan sekä 100-vuotiasta Suomea että Reformaation 500- vuotismerkkivuotta. Järvenpäässä seurakunta on mukana suunnittelemassa Suomi 100 -vuotta juhlavuoden toteutusta yhdessä Järvenpään kaupungin kanssa. Reformaation merkkivuotta puolestaan vietetään valtakunnallisen juhlinnan osana erityisesti helatorstain messussa. Reformaation merkkivuoden suunnitelmissa on valtakunnan tasolla laatia uusia teesejä, jotka julkaistaan ympäri maata Valtakunnallisen Reformaation merkkivuoden on tarkoitus huipentua reformaatioviikkoon ja pääjuhlaan Turussa Kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi esitettävässä vuoden 2017 Toiminta-ja taloussuunnitelmassa on Yleisen seurakuntatyön 217 vuoden 2017 tavoitteissa esitetty: Erityisesti vuonna 2017 osallistutaan kaupungissa järjestettävään muuhun Suomi100- vuotisjuhlintaan tarpeen mukaan yhteistyössä tapahtumien järjestäjien kanssa. Samalla seurakunnassa vietetään Reformaation 500-vuotisjuhlavuotta. Musiikkityö on puolestaan vuoden 2017 Toiminta-ja taloussuunnitelmassa seuraavaa: Vuosi 2017 on itsenäisen Suomen 100 vuotisjuhlavuosi. Musiikkityöllä on tarkoitus juhlistaa itsenäistä Suomea kesäkonserttisarjalla, jonka teemana on Sinivalkoisin sävelin. Ideana on tilata järvenpääläiseltä säveltäjältä (yhdeltä tai useammalta) teos aiheeseen sopivalla teemalla. Teoksen toteuttaisivat seurakunnan kanttorit ja seurakunnan kuoroista koottu juhlakuoro. Kustannusarvio Järvenpään kaupunki on koonnut juhlavuoteen liittyviä tapahtumia, jotka näkyvät liitteessä nro 233. Tässä listassa on mainittu juhlavuoteen liittyvinä seurakunnan omina tapahtumina seuraavat tapahtumat: - Reformaation merkkivuoden messu helatorstaina Kesäillan konsertit , 13.6., 20.6., 1.8., 8.8., ja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlajumalanpalvelus Toiminnallisen henkilöstön suunnittelupäivässä Leiriniemessä ideoitiin sekä koko juhlavuoden toteutusta että helatorstain messun ja sen jälkeistä tapahtumaa Kirkonmäellä. Helatorstain messua ja tapahtumaa varten perustettiin eri työmuotojen edustajista koottu työryhmä, joka vie suunnittelua eteenpäin. Juhlavuoden kokonaisuuden toteutusta koskien suunnittelupäivässä todettiin, että on tärkeää mennä Reformaation merkkivuosi-teemalla mukaan jo olemassa oleviin

23 Kirkkovaltuusto 3/ tapahtumiin. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi la Järvenpää-päivä, Blueskirkko Rantapuistossa ke 28.6, Suomi 100-v. juhlaviikonloppu, Maa Elää-tapahtuma elo-/syyskuun vaihteessa sekä Jampan kyläjuhla elokuun viimeisenä viikonloppuna. Muutoin Reformaation merkkivuoden teemaa on tarkoitus pitää esillä jokaisen työmuodon perustoiminnassa. Tätä varten on hankittu mm. Luther-roolipuku, jota käytetään jo tämän adventin koulukirkkojen saarnarekvisiittana sekä musiikkityön konserteissa. Suunnittelupäivässä nousi esille myös tarve syventävään Reformaatiota koskevaan luento- ja musiikkisarjaan. Tärkeäksi nähtiin että Reformaation teema olisi näkyvillä kaupungilla eri tapahtumissa sekä muutoinkin herättämässä mielenkiintoa. Juhlavuoden kokonaisuuden ja eri yhteistyötahojen kanssa tapahtuva koordinointi nähtiin suunnittelupäivässä tarpeelliseksi keskittää yhdelle henkilölle. Esillä oli mahdollisuus lisätä tätä varten aikuistyön vs. seurakuntapastorin Petri Revon virkamääräystä 50 %:sta 100 %:iin ajalle , jolloin juhlavuoden kokonaisuuden valmisteluun ja koordinointiin saataisiin 3 viikon työaika. Reformaation merkkivuoden yhdeksi tapahtumaksi on esitetty myös Hyvinkään seurakunnan kirkkoteatteritoiminnan tuottamaa teatteriesitystä: Luther Aika on tullut! Kyseinen teatteriesitys esitettiin Espoon hiippakunnan papiston synodaalikokouksessa syyskuussa Teatteriesityksen hinta olisi 2500 kokonaiskuluineen ja sisältäisi sekä päivä- että iltaesityksen. Esityksen valmistelija; kirkkoherra Pj:n esitys: Kn 233 Päätös: Kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi ja keskustelee Suomi 100 -vuotta ja Reformaation merkkivuoden 2017 suunnitelmista. Kirkkoneuvosto keskusteli suunnitelmista. Merkittiin tiedoksi. Kirkkoneuvosto pitää tärkeänä, että Reformaation juhlavuosi sekä Suomi 100v näkyy seurakunnan toiminnassa. Seurakunta voisi korostaa reformaation ja itsenäisyyden liittymistä yhteen. Järjestetään yleisöluentoja asiasta. Seurakunta voisi tarjota asiantuntemustaan kouluille reformaatioon liittyvien monialaisisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa. Tilataan Luther Aika on tullut! teatteriesitys esimerkiksi yläkoululaisille tai lukiolaisille ja muille seurakuntalaisille.

24 Kirkkovaltuusto 3/ Läsnäolo nuorten itsenäisyyspäivän juhlissa. Kn 65 Kirkkoneuvosto näkee tärkeäksi, että juhlavuoden kokonaisuuden valmistelu ja koordinointi olisi yhden henkilön vastuulla. Asian valmistelu siirretään kirkkoherralle. Reformaatio 500-merkkivuoden ja Suomi 100-juhlavuoden suunnitelmat ovat liitteenä nro 65. Musiikkityön konserttien osalta toteutukseen on varattu musiikkityön kustannuspaikalle toiminta- ja taloussuunnitelmassa Muiden tapahtumien toteuttamiseen ei ole varattu erikseen varoja. Seuraavia juhlavuoden tapahtumien toteuttamiseksi on syytä tehdä esitys kirkkovaltuustolle lisämäärärahasta: Hyvinkään seurakunnan kirkkoteatteriesitys kirkossa: Luther Aika on tullut!: 2500 Suomi100-juhlaviikonlopun messu/musiikkitilaisuus torilla tai Rantapuistossa: 2000 Juhlavuoden esillä pitäminen muissa isoissa tapahtumissa (Järvenpääpäivä, Maa elää-tapahtuma) mm. jaettavan materiaalin ja mahdollisen lavalla esitettävän musiikin muodossa: 1000 Juhlavuoden koordinaattorin mahdollinen palkkaaminen Kirkon / Kirkonmäen valotaideteos: 5000 Esityksen valmistelija; kirkkoherra Pj:n esitys: Kirkkoneuvosto keskustelee Reformaation merkkivuoden ja Suomi 100- juhlavuoden viettämisen suunnitelmista ja tekee tarvittavan esityksen lisämäärärahasta kirkkovaltuustolle. Kn 65 Päätös: * Kn 83 Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se varaa Reformaation merkkivuoden ja Suomi 100-juhlavuoden suunnitelmien toteuttamiseen 6000,00 lisämäärärahan. Päätettiin, että Kirkon/Kirkonmäen valotaideteos asia siirretään jatkovalmisteluun. Kirkkoneuvoston kokouksessa oli kirjattu: Kirkkoneuvosto näkee tärkeäksi, että juhlavuoden kokonaisuuden valmistelu ja koordinointi olisi yhden henkilön vastuulla Kirkkoneuvoston edellisessä kokouksessa esitystekstissä oli esillä jälleen juhlavuoden koordinaattorin mahdollinen palkkaaminen, mutta asiaa ei varsinaisesti käsitelty.

25 Kirkkovaltuusto 3/ Liitteenä nro 83 on suunnitelmia juhlavuoden mahdollisen koordinaattorin tehtävistä, jotka ajoittuisivat syksylle Papiston sijaisuuksien päättymisestä johtuen tämän projektiviran tehtävien toteuttamiseen olisi löydettävissä oman seurakunnan papistosta tekijä. Esityksen valmistelija; kirkkoherra Pj:n esitys: Kirkkoneuvosto keskustelee Reformaation juhlavuoden projektiviran tarpeesta syksylle 2017 ja tekee tarvittavan esityksen lisämäärärahasta kirkkovaltuustolle. Kn 83 Päätös: Kirkkoneuvosto päätti palauttaa asian myönteiseen valmisteluun seuraavaan kirkkoneuvoston kokoukseen Kn 92 Liitteenä nro 92 mainittujen suunnitelmien toteuttamiseksi on mahdollista pyytää virkamääräys oman seurakunnan viransijaisuutta tekevälle seurakuntapastorille, joista kahdella sijaisuus on päättymässä ennen ao. ajankohtaa. Juhlavuoden koordinaattorin tehtävät ja samaan aikaan tarvittavat seurakuntapastorin tehtävät yleisessä seurakuntatyössä (vajaus syksyllä yhden viran osalta 20 %) toteutettaisiin elomarraskuun aikana 2017 ja niistä raportoitaisiin kirkkoneuvostolle. Niiden kustannusvaikutus olisi seurakuntapastorin palkalla sivukuluineen maksimissaan euroa, josta summasta mahdollisesti vähenee osa yhdelle seurakuntapastorille myönnetyn osittaisen hoitovapaan vuoksi. Pj:n esitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle euron lisämäärärahan varaamista juhlavuoden koordinaattorin palkkaamista varten elo-marraskuulle 2017 toteuttamaan liitteessä nro 92 mainittuja tehtäviä. Kn 92 Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti Kv 31 Ohessa liite nro 31 Kv 31 Päätös: Esitykset KN 65 ja KN 92 hyväksyttiin yksimielisesti

26 Kirkkovaltuusto 3/ Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto LISÄMÄÄRÄRAHAN VARAAMINEN; DIAKONIA Diakonian viranhaltija xx xx kirjatun irtisanoutumisilmoituksensa hallintosihteeri Hanna Warrolle, jossa hän pyytää eroa diakonian viranhaltijan virasta xx xx. Diakonian johtosäännön 7 :n mukaan diakoniaa johtaa ja siitä vastaa kirkkoneuvosto. Diakonian viranhaltijoiden ja työntekijöiden esimiehenä on kirkkoherra. Diakonian viran- ja toimenhaltijoille lähimpänä esimiehenä on johtava diakonian viranhaltija. Koska kirkkoneuvoston ohjesäännössä toimivaltaa tässä asiassa ei ole siirretty kirkkoherralle, diakonian viranhaltijan vapauttaa tehtävästä kirkkoneuvosto. Johtava diakoniaviranhaltija Marja Kosonen esittää, että xx xx ennen eläkkeelle siirtymistä pidettävien loppujen vuosilomien sijaistamista varten varattaisiin kahden kuukauden palkkamääräraha sivukuluineen, joka on n Tällä varmistettaisiin että voidaan palkata työntekijä kunnes uusi viranhaltija aloittaisi työt mahdollisesti lokakuun alusta. Elo- ja syyskuussa on paljon yhteistoimintaa: mm. retki, kirkkopyhä ja vanhusten viikko, johon vanhustyötä tekevää työntekijää tarvitaan. Esityksen valmistelijat; hallintosihteeri, kirkkoherra, johtava diakoniaviranhaltija.

27 Kirkkovaltuusto 3/ Pj:n esitys: Kirkkoneuvosto päättää 1) xx xx 2) pyytää diakoniajohtokunnalta lausuntoa mennessä diakonian viranhaltijan virasta Toiminta- ja taloussuunnitelman kirjauksen mukaisesti: "Vapautuvien virkojen ja toimien osalta tarkastellaan niiden tarpeellisuutta ja tehtäväkuvien/ johtosääntöjen sekä toimintojen organisoinnin muutostarpeita." 3) esittää kirkkovaltuustolle 7200 euron lisämäärärahan varaamista diakonian viranhaltijan vuosilomien sijaistamista varten elosyyskuun ajaksi Kn 95 Päätös: Esitys (kohdat 1-3) hyväksyttiin yksimielisesti Kv 32 Kirkkovaltuusto päättää kirkkoneuvoston esityksestä kohdan 3), joka koskee 7200 euron lisämäärärahan varaamista diakonian viranhaltijan vuosilomien sijaistamista varten elo-syyskuun ajaksi Kv 32 Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti

28 Kirkkovaltuusto 3/ Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto KATRI ROIVAISEN LUOTTAMUSTOIMEN LAKANNEEKSI TOTEAMINEN Katri Roivainen on väestörekisteritietojen mukaan muuttanut pois Järvenpäästä Hän on ollut kirkkovaltuuston varajäsen (Valtuustoryhmä VI Keskiryhmät ja sitoutumattomat) Kirkkojärjestyksen 7 luvun 2 :n mukaan, jos seurakuntavaaleilla valittu luottamushenkilö kuolee, saa eron luottamustoimesta tai menettää vaalikelpoisuutensa, on toimielimen, jonka jäsen hän on, todettava hänen luottamustoimensa lakanneiksi. Hänen tilalleen kutsutaan varajäsen. Jos kyseessä on muu kuin seurakuntavaaleilla valittu luottamushenkilö, on viivytyksettä valittava hänen sijaansa uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Valmistelija: hallintosihteeri Pj:n esitys: Kn 99 Päätös: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se toteaa Katri Roivaisen luottamustoimen seurakunnassa lakanneeksi vaalikelpoisuuden menettämisestä johtuen. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti Kv 33 Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti