JÄRVENPÄÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2017 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS. Liite Asia Sivu

Transkriptio

1 JÄRVENPÄÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2017 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika Torstaina klo Kahvitarjoilu klo alkaen Paikka Seurakuntasali, Kirkkotie 1 Liite Asia Sivu 9 KOKOUKSEN AVAUS KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN KIRKKOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOH- TAJAN VALINTA VUOSIKSI KIRKKONEUVOSTON VARAPUHEENJOHTAJAN, JÄSENTEN JA VARAJÄSENTEN VALINTA VUOSIKSI liite YLLÄPITOPÄÄLLIKÖN VIRAN PERUSTAMINEN liite KATUALUEIDEN MYYNTI JA KAUPPAKIRJOJEN HYVÄKSYMINEN SEURAKUNNAN JA JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN VÄLILLÄ liite VAPAAEHTOISEN SEURAKUNTAYHTYMÄN PERUSTAMINEN KESKI-UUDELLEMAALLE liite ARVI KEKÄLÄISEN KIRKKOVALTUUSTOALOITE MAHDOLLI- SESTA SEURAKUNTAYHTYMÄSTÄ liite TIEDOKSI VALITUSOSOITUS KOKOUKSEN PÄÄTÖS Jouko Porkka puheenjohtaja

2 Kirkkovaltuusto 2/ JÄRVENPÄÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2017 KIRKKOVALTUUSTO Aika Torstaina klo Kahvitarjoilu klo alkaen Paikka Seurakuntasali, Kirkkotie 1 Päätöksentekijät Apostolidou Elefteria (POISSA) sij. Mirja Vakkuri Auranen Matti Berg Henry Fast Anni, poistui klo Graeffe Petri Graeffe Hanna Granqvist Mervi (POISSA) sij. Pentti Marttila, poistui klo Huotari Liisa Kekäläinen Arvi Ketomäki Jaakko Komulainen Kirsti Kumpulainen Oiva (POISSA) Kuusela Jaakko Kämäri Leena (POISSA) sij. Tero-Pekka Lehtonen Lappalainen Esko Launonen Pekka Luuk Pekka, saapui klo Luukkanen Arto Mäkinen Emmi (POISSA) sij. Toivo Setälä Noso Juhani Oksanen Kaija Paukkunen Juha (POISSA) sij. Arne Graeffe Porkka Jouko Saarinen Jenni Sallinen Ritva Seppänen Markku Sinkkonen Emilia Smed Viljo Soinola Riitta Tuovinen Liisa Tuuri Kaija Virkki Jukka Åström Jarkko Muut osallistujat Hietala Kari J. Koivisto Vesa Sihvola-Rauttu Terttu Vakkuri Mirja Warro Hanna talousjohtaja kn:n puheenjohtaja, kirkkoherra kn jäsen (POISSA) kn jäsen hallintosihteeri, sihteeri

3 Kirkkovaltuusto 2/ Allekirjoitukset Jouko Porkka Hanna Warro puheenjohtaja sihteeri Pöytäkirjan Järvenpäässä / 2017 Järvenpäässä / 2017 tarkastus Kaija Oksanen Ritva Sallinen Pöytäkirjan nähtävänä Pöytäkirjan nähtävänä pidosta on kuulutettu seurakunnan pitäminen ilmoitustaululla Pöytäkirja on julkisesti nähtävänä viraston aukioloaikoina kirkkoherranvirastossa, Kirkkotie 1. Todistaa: Hanna Warro hallintosihteeri

4 Kirkkovaltuusto 2/ Kirkkovaltuusto KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Alkuhartausvuorossa oli valtuustoryhmä IV (Seurakunnan puoluepoliittisesti sitoutumattomat). Alkuhartauden piti Kaija Oksanen. Laulettiin virsi KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkovaltuuston työjärjestyksen 1 mukaan kutsu asialistoineen on lähetettävä kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta sekä pidettävä seurakunnan ilmoitustaululla viikon ajan ennen kokousta. Kokouskutsut esityslistoineen on postitettu valtuutetuille ja muille kokousedustajille Kokouskutsu on pidetty nähtävänä seurakunnan ilmoitustaululla Esitys: Todetaan, että kirkkovaltuuston kokous on kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkkovaltuuston työjärjestyksen mukaisesti koolle kutsuttu. Suoritetaan nimenhuuto ja käsitellään valtuutettujen esteet ja päätetään niiden hyväksymisestä. Todetaan, että kokous on jäsenmäärään nähden päätösvaltainen. Kv 10 Päätös: Todettiin, että kirkkovaltuuston kokous on kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkkovaltuuston työjärjestyksen mukaisesti koolle kutsuttu. Suoritettiin nimenhuuto ja käsiteltiin valtuutettujen esteet ja päätettiin niiden hyväksymisestä. POISSA SYY SIJALLA Apostolidou Elefteria matkoilla Tero-Pekka Lehtonen Granqvist Mervi matkoilla Pentti Marttila Kämäri Leena matkoilla Tero-Pekka Lehtonen Mäkinen Emmi henk.koht.syy Toivo Setälä Paukkunen Juha työeste Arne Graeffe Todettiin kokous jäsenmäärän osalta päätösvaltaiseksi. Läsnä nimenhuudossa oli 26 valtuutettua ja 5 varavaltuutettua. Kokonaisvahvuus 34 henkeä.

5 Kirkkovaltuusto 2/ Kirkkovaltuusto PÖYTÄKIRJAN TARKISTAJIEN VALINTA Esitys: Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan vuorojärjestelmän mukaisesti Kaija Oksanen ja Ritva Sallinen Kv 11 Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 12 ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA Esitys: Ääntenlaskijoiksi valitaan vuorojärjestelmän mukaisesti Petri Graeffe ja Anni Fast Kv 12 Päätös: Ääntenlaskijoiksi esitettiin Petri Graeffea ja Hanna Graeffea. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 13 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Esitys: Esityslista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi Kv 13 Päätös: Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi

6 Kirkkovaltuusto 2/ Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto KIRKKOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA VUOSIKSI Kirkkovaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikautensa ensimmäisen ja kolmannen vuoden ensimmäisessä kokouksessa. (KJ 8:2) ** Esityksen valmistelija; kirkkoherra ** Pj:n esitys: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuosiksi Kn 37 Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti ***** Kv 14 Päätös: Kirkkovaltuusto valitsi yksimielisesti puheenjohtajaksi Jouko Porkan ja varapuheenjohtajaksi Matti Aurasen vuosiksi

7 Kirkkovaltuusto 2/ Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto KIRKKONEUVOSTON VARAPUHEENJOHTAJAN, JÄSENTEN JA VARAJÄSENTEN VALINTA VUOSIKSI Kirkkoneuvoston puheenjohtajana on kirkkoherra ja muina jäseninä varapuheenjohtaja sekä, sen mukaan kuin ohjesäännössä määrätään, vähintään 5 ja enintään 11 muuta seurakuntavaaleissa vaalikelpoista henkilöä. Valituilla jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten vaali toimitetaan kirkkovaltuuston toimikauden ensimmäisen ja kolmannen vuoden tammikuussa. (KL10/2) Järvenpään seurakunnan kirkkoneuvoston ohjesäännön mukaan kirkkoneuvostoon kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi yhdeksän (9) jäsentä. Kirkkoneuvoston jäsenten vaali toimitetaan kirkkovaltuustossa siten, että ensiksi valitaan kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja ja sitten muut jäsenet. Eri vaalilla valitaan jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet. Kirkkolain 25 luvun 10 a :n mukaan seurakuntavaaleilla valittavia toimielimiä lukuun ottamatta, tulee seurakunnan toimielimissä olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Säädös koskee myös varajäseniä. Poikkeuksina on 3-jäseninen toimikunta, jolloin valitaan 2+1 tai jos jäsenyys perustuu virka-asemaan. Kiintiövelvoitteen katsotaan kattavan kaikki monijäseniset luottamushenkilöistä ja/tai viranhaltijoista muodostuvat toimielimet. ** Esityksen valmistelija: hallintosihteeri ** Pj:n esitys: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se valitsee kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan, muut jäsenet (9) ja henkilökohtaiset varajäsenet vuosiksi Kn 15 Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti *****

8 Kirkkovaltuusto 2/ Kv 15 Päätös: Kirkkovaltuusto valitsi yksimielisesti kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan, jäsenet varajäsenet vuosiksi : Jäsen Berg, Henry Oksanen, Kaija Kekäläinen, Arvi Lappalainen, Esko Luuk, Pekka Tuovinen, Liisa (vpj.) Tuuri, Kaija Vakkuri, Mirja Virkki, Jukka Åström, Jarkko Henkilökohtainen varajäsen Saarinen, Jenni Graeffe, Hanna Launonen, Pekka Ketomäki, Jaakko Smed, Viljo Kuusela, Jaakko Mäkinen, Emmi Kämäri, Leena Mäkelä, Jussi Sihvola-Rauttu, Terttu

9 Kirkkovaltuusto 2/ Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto YLLÄPITOPÄÄLLIKÖN VIRAN PERUSTAMINEN Kiinteistötoimeen kirvesmieheksi alkaen palkatulle Janne Nordströmille määrättiin lisävastuuta 2012 kiinteistöpäällikkö Arto Hyppösen irtisanouduttua. Hänet lähetettiin myös ylläpitopäällikkökoulutukseen Amieduun (tekniikan erikoisammattitutkinto). Nordströmin tehtävänimike muutettiin ylläpitopäälliköksi alkaen ja uusi tehtäväkuvaus vahvistettiin. Aluksi hän toimi kiinteistömiesten vastaavana. Ylläpitopäällikön toimi vakinaistettiin toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimussuhteeksi alkaen ja tehtävään lisättiin myös laitoshuoltajien lähiesimiehenä toimiminen. Työaika toimessa oli 38 t 15 min/vko (yleistyöaika) ja tavoitteena oli että kenttätyötä on pääosa työajasta ja, että toimistotyötä on alle 50 % työajasta. Nordström on yhtenä tukipalveluiden lähiesimiehistämme mukana Koulutuskeskus Salpauksen oppisopimuksella järjestämässä lähiesimiesten ammattitutkintokoulutuksessa. Kirkkoneuvosto päätti , että alkaen ylläpitopäällikkö on koko kiinteistötoimen henkilöstön lähiesimies (kiinteistömiehet, laitoshuoltajat ja vahtimestarit). Lisäksi kirkkoneuvosto hyväksyi ylläpitopäällikön uuden tehtävänkuvauksen ja hänelle myös hankintarajat ( ). Ylläpitopäällikön tehtävänkuvaus on liitteenä nro 26. Kirkkolain 9 luvun 1 :n ja 10 luvun 4 :n 2 momentin mukaan kirkkovaltuusto voi siirtää päätösvaltaansa ohje- tai johtosäännöllä kirkkoneuvostolle, johtokunnalle, viranhaltijalle tai luottamushenkilölle. Järvenpään seurakunnassa lähiesimiehille on annettu esimiehisyyteen ja hankintoihin liittyviä päätösvaltaoikeuksia ennen kaikkea kirkkoneuvoston ohjesäännöllä. Kirkkoneuvostolla ei ole toimivaltaa siirtää suoraan päätösvaltaa viranhaltijoille, vaan sen tekee kirkkovaltuusto ohje- tai johtosäännöllä. Päätösvaltaa ei voida siirtää työsopimussuhteessa oleville. Työsuhteisen on katsottu voivan hyväksyä laskuja ja päättää käytännöllisesti pienistä hankinnoista, joista ei tarvitse tehdä viranhaltijapäätöstä (rajana on max euroa alv 0 %). Jotta tarvittavat päätös- ja hankintaoikeudet voidaan antaa ylläpitopäällikölle, hänen tulee olla virassa. Virat tulee pääsäännön mukaan julistaa haettavaksi, mutta kirkon työmarkkinalaitoksen lakimiehen antaman ohjauksen mukaan tämä virka voidaan täyttää haettavaksi julistamatta. Muodollisesti tilanne on se, että työsuhde käy tarpeettomaksi ja tulisi irtisanoa, kun perustetaan tilalle virka. Mutta työnantajalla on ennen irtisanomista velvollisuus tutkia, voidaanko tuotannollis-taloudellisella syyllä irtisanottavalle tarjota muuta työtä seurakunnassa (TSL 7:3-4 ). Tilanne on analogisesti sama virkapuolelle sovellettuna, koska siellä on vastaava määräys KL 6:52 :ssä. Nyt sitten kyse on virkasuhteeseen ottamisesta haettavaksi julistamatta, kun perustetaan uusi ylläpitopäällikön virka. Tämä on mahdollista KL 6:11 1 mom. 2)- ja 7)-kohdan

10 Kirkkovaltuusto 2/ perusteella. Nykyinen työsuhteinen ylläpitopäällikkö on virkaan pätevä ja työnantaja on TSL:n perusteella velvollinen tarjoamaan hänelle työtä. Työ on tarjolla avoimen viran muodossa ja lisäksi se vastaa täysin hänen nykyisiä työsuhteen tehtäviään. Siksi täyttyy em. 7)-kohdan mukainen muu erityisen painava syy, jota vielä tukee 2)-kohdan idea siirtämisestä virkasuhteessa virasta toiseen irtisanomistilanteen uhatessa viranhaltijaa. ** Esityksen valmistelija ja lisätiedot: talousjohtaja ** Tj:n esitys: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se 1. perustaa alkaen Järvenpään seurakuntaan ylläpitopäällikön viran 2. viran pätevyysvaatimuksena on vähintään tehtävään soveltuva tutkinto (esim. AMK) tai vastaava teoreettinen osaaminen (esim. tekniikan erikoisammattitutkinto) ja työkokemus 3. virka kuuluu Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen vaativuusryhmään siirtää Janne Nordströmin ylläpitopäällikön työsuhteesta alkaen ylläpitopäällikön virkaan Kn 26 Päätös: Esitys (kohdat 1 4) hyväksyttiin yksimielisesti ***** Kv 16 Ylläpitopäällikön tehtävänkuvaus liitteenä nro 16. Kv 16 Päätös: Esitys (kohdat 1 4) hyväksyttiin yksimielisesti

11 Kirkkovaltuusto 2/ Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto KATUALUEIDEN MYYNTI JA KAUPPAKIRJOJEN HYVÄKSYMINEN SEURAKUNNAN JA JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN VÄLILLÄ Järvenpään seurakunnan ja Järvenpään kaupungin välille on käyty maankäyttö- ja kaavoituskeskusteluja. Tässä yhteydessä on huomattu, että Järvenpään seurakunta omistaa katualueita seurakuntakeskuksen lähellä. Järvenpään kaupunki on tehnyt seurakunnalle ostotarjouksen katualueiden ostosta, joka on liitteenä nro 28a. Katualueiden myyminen toteuttaisi vallitsevan asemakaavan ja on olemassa olevan tilanteen mukainen. Katualueiden myynti on seurakunnan edun mukaista. Järvenpään seurakunnan ja Järvenpään kaupungin välille katualueiden myynnistä Kansakoulunkadun ja Kirkkopolun osalta on laadittu kauppakirja, joka on liitteenä nro 28b. ** Esityksen valmistelija: talousjohtaja ** Tj:n esitys: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se 1) hyväksyy katualueiden myynnin Järvenpään kaupungille liitteen nro 28b mukaisena ja alistaa päätöksen kirkkohallituksen vahvistettavaksi 2) valtuuttaa talousjohtajan tekemään sopimuksiin pieniä teknisluonteisia korjauksia Kn 28 Päätös: Esitys (kohdat 1-2) hyväksyttiin yksimielisesti ***** Kv 17 Laadittu kauppakirja liitteenä nro 17b. Kv 17 Päätös: Esitys (kohdat 1-2) hyväksyttiin yksimielisesti

12 Kirkkovaltuusto 2/ Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto VAPAAEHTOISEN SEURAKUNTAYHTYMÄN PERUSTAMINEN KESKI- UUDELLEMAALLE Seurakuntien yhteistyö ja yhdistymiskeskustelut vapaaehtoiseksi seurakuntayhtymäksi ovat olleet Keski-Uudellamaalla jo pitempään käynnissä. Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien puheenjohtajiston kokouksissa (osallistujina kirkkovaltuustojen ja kirkkoneuvostojen puheenjohtajisto, kirkkoherrat ja talousjohtajat) 2011 päätettiin selvittää laajasti, mitä yhteistyötä seurakunnat voisivat vielä tehdä jo olemassa olevien yhteistyömuotojen lisäksi. Raportit valmistuivat Kun vuonna 2012 tuli tieto, että kirkkohallituksen asettama työryhmä on alkanut valmistella esitystä, että kaikkien seurakuntien tulisi kuulua jatkossa seurakuntayhtymiin (myöhemmin ns. Uusi seurakuntayhtymä hanke), keskusteli puheenjohtajisto aiheesta ja esitti pienen työryhmän valitsemista valmistelemaan asiaa myös Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien osalta. Tämä esitys hyväksyttiin seurakuntien kirkkoneuvostoissa. Työryhmä aloitti toimintansa keräten pohjatietoa seurakuntien taloudesta, hautaustoimesta ja kiinteistötoimesta. Kuntarakenteen osalta valtioneuvoston asettama virkamiestyöryhmä antoi raporttinsa kuntarakenteesta ja ns. kuntakarttaharjoituksen Esityksen mukaan alueen kunnista Järvenpää, Kerava, Tuusula ja Nurmijärvi muodostaisivat jatkossa yhden kunnan. Kuntien liittyessä yhteen on myös seurakuntien muodostettava yhteinen seurakuntatalous. Silloin asia oli alustavasti esillä seurakunnissa ja myös sillä perusteella, että Järvenpäästä lähtöisin ollut kirkkovaltuustoaloite hautaustoimien laajemmasta yhteistyöstä ei toteutunut Vuoden 2013 lopulla käynnistyi Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys (ns. 8- pallohanke). Tämän hankkeen tiimoilta Keski-Uudenmaan kahdeksan kuntaa laativat laajan yhdistymisselvityksen vuosina Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan alueella sijainneet yhdeksän seurakuntaa ryhtyivät myös valmistelemaan vastaavasti seurakuntayhtymäselvitystä alueella ns. Keski-Uudenmaan seurakuntarakenteen selvitystyö. Vuonna 2015 kunnat yksi kerrallaan irtisanoutuivat kuntien yhdistämishankkeesta Keski- Uudellamaalla. Kirkolliskokous hylkäsi toukokuussa 2015 lakipakettiesityksen Uusi seurakuntayhtymämalli 2015 hankkeesta. Näiden hankkeiden kaaduttua, jotka olisivat pakottaneet alueen seurakunnat yhtymään, raukesi myös alueen seurakuntien hanke. Kuitenkin Keski-Uudenmaan seurakuntarakenteen selvitystyön ohjausryhmä päätti laaditun laajan raportin ehdotuksen mukaisesti: Pyytää seurakuntien/seurakuntayhtymän kirkkovaltuustoilta päätökset mennessä ~ osallistumisesta neuvotteluihin, joiden tavoitteena on selvitystyöryhmän raporttien linjausten mukaisen seurakuntayhtymän perustaminen viimeistään alkaen ~ mahdollisista erityiskysymyksistä, jotka tulee ottaa huomioon neuvotteluissa Lisäksi ohjausryhmä suositti kaikissa tapauksissa seurakuntia syventämään keskinäistä yhteistyötään ja etsimään keinoja luoda vapaaehtoisia rakenteellisia yhteistyön muotoja

13 Kirkkovaltuusto 2/ Tähän vapaaehtoisen seurakuntayhtymän perustamiseen Keski-Uudenmaan seurakuntarakenteen selvitystyö raportin pohjalta vastasivat myönteisesti Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien kirkkovaltuustot. Myös Nurmijärven seurakunnan kirkkovaltuuston päätös tulkittiin seurakuntayhtymähankkeelle myönteiseksi. Seurakuntayhtymän perustamista vapaaehtoisuuden pohjalta ryhdyttiin uudelleen selvittämään Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien kesken selvitystyöryhmän raportin näkemyksen mukaiseen ns. väljän seurakuntayhtymämallin pohjalle, jossa seurakuntien toiminnallinen itsenäisyys säilyy mahdollisimman suurena. Nurmijärven seurakunnan kanssa käytiin keväällä 2016 erilliset neuvottelut seurakunnan tulosta mukaan seurakuntayhtymäselvitykseen mutta Nurmijärven seurakunta jättäytyi pois lähinnä heidän korkeamman tuloveroprosenttinsa takia, josta olisi seurakuntayhtymän toteutuessa aiheutunut heille voimakkaat talouden ja sitä kautta toiminnan sopeutustarpeet. Vapaaehtoisen seurakuntayhtymän perustamisselvityksen ohjausryhmään valittiin jokaisesta seurakunnasta kirkkoherra ja talousjohtaja sekä neljä (4) luottamushenkilöä. Ohjausryhmä on hyväksynyt hankkeelle prosessikaavion ja tarvittavat työryhmät ja alatyöryhmät, jotka ovat koostuneet seurakuntien viran- ja toimenhaltijoista sekä luottamushenkilöistä. Ohjausryhmä nimesi ainoana em. joukon ulkopuolisena Tapio Tähtisen hallintotyöryhmän puheenjohtajaksi. Hallintotyöryhmä on valmistellut ja koonnut esitykset ohjausryhmän käsiteltäväksi. Hallintotyöryhmä on tehnyt omaa valmistelua ja selvitystä asioista ja lisäksi käyttänyt muiden työryhmien ja alatyöryhmien kokoamaa aineistoa ja niiden esityksiä. Hallintotyöryhmä ei ole hyväksynyt kaikkia muiden työryhmien esityksiä. Samoin ohjausryhmä ei ole hyväksynyt kaikkia hallintotyöryhmän esityksiä, mm. esitystä nimikilpailun järjestämisestä. Kirkkolaissa 11 luvussa ovat seurakuntayhtymän perustamista, tehtäviä, omaisuutta ja velvoitteita, päätösvaltaa ja luottamustoimielimiä koskevat säännökset: 11 LUKU Seurakuntayhtymä 1 Seurakuntayhtymän perustaminen ( /821) Saman kunnan alueella olevien seurakuntien on muodostettava seurakuntayhtymä. Yhtymän voivat muodostaa myös kahden tai useamman kunnan alueella olevat seurakunnat. 2 ( /821) Seurakuntayhtymän tehtävät ( /1602) Seurakuntayhtymän on hoidettava asiat, jotka koskevat seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien kirkollisverotusta, kirkollisverojen ja muiden yhteisten tulojen jakoa seurakuntien kesken sekä kirkon keskusrahastoon ja kirkon eläkerahastoon suoritettavia maksuja ja talousarviota, rahatointa, kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja tilintarkastusta. ( /1602) Seurakuntayhtymän on lisäksi hoidettava seurakuntien henkilöstöasiat, jotka koskevat:

14 Kirkkovaltuusto 2/ ) palkan ja työnantajasuoritusten maksamista, työnantajailmoitusten tekemistä ja palkkakirjanpitoa; 2) nimikirjanpitoa, jollei tässä laissa toisin säädetä; 3) virka- ja työehtosopimusten tekemistä ja tulkintaa sekä paikallisesti toteutettavien palkantarkistusten tekemistä tai palkantarkistuksia koskevien esitysten tekemistä kirkon työmarkkinalaitokselle; ( /1602) 4) luottamusmiestoimintaa, työsuojelua, työterveyshuoltoa sekä työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa. Seurakuntayhtymä käyttää päätösvaltaa myös yksittäistä seurakuntaa koskevissa kirkkovaltuustolle kuuluvissa asioissa, jollei päätösvaltaa ole annettu 10 :ssä säädetyllä tavalla seurakunnille. Seurakuntayhtymä päättää myös seurakuntien virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä seurakuntien kiinteästä omaisuudesta ja sen luovuttamisesta, jollei näitä asioita ole perussäännössä annettu seurakuntien hoidettavaksi. Seurakuntayhtymän päätettäväksi voidaan perussäännössä antaa myös muita hallintoon ja talouteen liittyviä asioita sekä siinä mainittuja seurakunnalliseen toimintaan liittyviä tehtäviä ja työmuotoja. 3 ( /821) Omaisuuden ja velvoitteiden siirtyminen Seurakuntayhtymää perustettaessa seurakuntien varat ja velvoitteet siirtyvät seurakuntayhtymälle, jollei perussäännössä määrätä, että siinä mainittu omaisuus pysyy seurakunnan omistuksessa tai hallinnassa taikka seurakunta vastaa siinä mainitusta velvoitteesta. Siirtyvän omaisuuden saantokirjana on siitä laadittu perussääntöön liitettävä luettelo. 4 Perussääntö Seurakuntayhtymälle on hyväksyttävä perussääntö, jossa määrätään yhtymän hoidettavaksi annettavat tehtävät sekä annetaan muut määräykset, jotka ovat tarpeen yhtymän ja sen seurakuntien toimivallan osoittamiseksi. Kirkkovaltuustot päättävät seurakuntayhtymän muodostamisesta hyväksymällä perussäännön ja seurakuntayhtymälle siirtyvästä omaisuudesta tehdyn luettelon. Päätökset on alistettava kirkkohallituksen ratkaistavaksi. Jos seurakuntayhtymään liittyvät seurakunnat ovat tehneet omaisuuden siirtymistä koskevan sopimuksen, kirkkohallitus ei voi ilman erityisiä syitä poiketa sopimuksesta. ( /821) Jolleivat seurakunnat ole päässeet yksimielisyyteen perussäännöstä ja omaisuuden siirtymisestä, tuomiokapituli määrää selvitysmiehen valmistamaan niitä koskevan

15 Kirkkovaltuusto 2/ ehdotuksen. Ehdotus ja kirkkovaltuustojen siitä antamat lausunnot on lähetettävä kirkkohallitukselle, jonka tulee, saatuaan tuomiokapitulin lausunnon, päättää seurakuntayhtymän muodostamisesta ja perussäännöstä sekä seurakuntayhtymälle siirtyvästä omaisuudesta. Tuomiokapituli voi muutoinkin määrätä selvitysmiehen, jos se katsoo sen tarpeelliseksi. 5 ( /821) Perussäännön muuttaminen ja yhtymän purkaminen tai lakkaaminen Perussäännön muuttamista tai vapaaehtoisesti muodostetun yhtymän purkamista koskevan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista ja enemmän kuin puolet kaikista yhteisen kirkkovaltuuston jäsenistä sitä kannattaa. Jos perussäännön muutos koskee perussäännöllä määrättyjen verotulojen jakoperusteiden muuttamista seurakuntien kesken, omaisuuden siirtämistä seurakuntayhtymän ja seurakuntien välillä tai virkojen perustamista ja lakkauttamista koskevan päätösvallan siirtämistä seurakuntayhtymän ja seurakuntien välillä, perussäännön muutos on alistettava kirkkohallituksen ratkaistavaksi, jollei päätöstä ole tehty yksimielisesti. Jos seurakuntajakoa muutetaan siten, että kaikki samaan seurakuntayhtymään kuuluvat seurakunnat yhdistetään yhdeksi seurakunnaksi, seurakuntayhtymä lakkaa samasta ajankohdasta lukien. Seurakuntayhtymän varat ja velvoitteet siirtyvät tällöin yhdistetylle seurakunnalle. Siirtyvän omaisuuden saantokirjana on siitä laadittu kirkkohallituksen päätökseen liitettävä luettelo. Jos seurakuntayhtymän omaisuutta on jaettava perussäännön muuttamisen tai seurakuntayhtymän purkamisen johdosta eikä jaosta voida sopia, se on toimitettava noudattaen soveltuvin osin seurakuntajaon yhteydessä tapahtuvasta omaisuuden jaosta annettuja säännöksiä. 6 Päätösvalta Seurakuntayhtymän päätösvaltaa käyttää yhteinen kirkkovaltuusto, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. 7 Yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet Yhteisessä kirkkovaltuustossa on yhtymään kuuluvien seurakuntien yhteenlasketusta väkiluvusta riippuen vähintään 21 ja enintään 91 jäsentä. Jäsenmäärästä säädetään tarkemmin kirkkojärjestyksessä. Yhteinen kirkkovaltuusto voi erityisestä syystä päättää vaalikaudeksi kerrallaan, että yhteisen kirkkovaltuuston jäsenmäärä on säädettyä pienempi pariton luku, kuitenkin vähintään 11 jäsentä. ( /821) Jäsenten paikoista annetaan kullekin seurakunnalle ensin kaksi paikkaa tai, jos seurakuntia on enemmän kuin kaksikymmentä, yksi paikka. Muut paikat jaetaan

16 Kirkkovaltuusto 2/ seurakuntien väkilukujen suhteessa. Paikkojen jaon vahvistaa yhteinen kirkkovaltuusto kutakin vaalikautta varten. ( /1303) 8 ( /821) Yhteinen kirkkoneuvosto Seurakuntayhtymän toimeenpano- ja hallintoelimenä on yhteinen kirkkoneuvosto, joka johtaa myös 2 :n 5 momentissa mainittuja seurakunnalliseen toimintaan liittyviä tehtäviä ja työmuotoja. Yhteisen kirkkoneuvoston kokoonpanosta säädetään kirkkojärjestyksessä. 9 ( /821) Seurakuntaneuvosto Seurakuntayhtymään kuuluvilla seurakunnilla on kullakin seurakuntaneuvosto. Se hoitaa ne 10 luvun 1 :ssä mainitut kirkkoneuvoston tehtävät, jotka eivät kuulu yhteiselle kirkkoneuvostolle, sekä muut seurakuntaneuvostolle tässä laissa osoitetut tai erikseen määrätyt tehtävät. Seurakuntaneuvosto hyväksyy itselleen ohjesäännön, joka on alistettava tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Seurakuntaneuvostoon sovelletaan myös, mitä kirkkoneuvostosta säädetään 10 luvun 2 :n 4 momentissa ja 3 :n 2 4 momentissa sekä 4 ja 5 :ssä. Seurakuntaneuvosto päättää niiden varojen käytöstä, jotka seurakunnalle osoitetaan seurakuntayhtymän talousarviossa seurakunnallista toimintaa varten, sekä käyttää seurakunnan omaisuuden omistamiseen ja hallintaan sekä sen tuottoon liittyvää päätösvaltaa. Seurakuntaneuvostossa on puheenjohtajana kirkkoherra ja vähintään 8 ja enintään 16 muuta jäsentä. Jäsenten luvusta säädetään kirkkojärjestyksessä seurakunnan väkiluvun perusteella. 10 ( /821) Päätösvallan siirtäminen Yhteisen kirkkovaltuuston päätösvaltaa voidaan ohje- tai johtosäännöllä siirtää säännössä mainituissa asioissa yhteiselle kirkkoneuvostolle, sen jaostolle ja yhtymän johtokunnalle sekä yhteisen kirkkovaltuuston päätöksellä seurakuntaneuvostolle. Päätösvaltaa ei kuitenkaan saa siirtää 9 luvun 1 :n 2 momentissa eikä tämän luvun 2 :n 1 ja 2 momentissa mainituissa asioissa lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden luovuttamista ja viran perustamista ja lakkauttamista, joita koskevan päätösvallan siirtämisestä voidaan määrätä perussäännöllä edellä 2 :n 4 momentin nojalla. Yhteisen kirkkoneuvoston päätösvallan siirtämisestä on vastaavasti voimassa, mitä kirkkoneuvoston päätösvallan siirtämisestä säädetään.

17 Kirkkovaltuusto 2/ ( /821) Toimielimiin sovellettavat säännökset Yhteiseen kirkkovaltuustoon, yhteiseen kirkkoneuvostoon ja seurakuntayhtymän johtokuntaan sekä asioiden käsittelyyn näissä toimielimissä sovelletaan, mitä vastaavasti kirkkovaltuustosta, kirkkoneuvostosta ja seurakunnan johtokunnasta sekä asioiden käsittelemisestä niissä säädetään tai määrätään, jollei tästä laista tai kirkkojärjestyksestä muuta johdu. Seurakuntaneuvoston käsitellessä sille uskottua yhteisen kirkkovaltuuston päätösvaltaan muutoin kuuluvaa asiaa noudatetaan, mitä vastaavasti kirkkovaltuustosta ja asioiden käsittelemisestä siellä säädetään tai määrätään Seurakuntayhtymäselvityksen hallintotyöryhmä on valmistellut Keski-Uudenmaan seurakuntayhtymän perussäännöstä esityksen, joka on liitteenä nro 19a). Yhtymästä käytetään nimeä Keski-Uudenmaan seurakuntayhtymä. Seurakuntayhtymän kotipaikka on Tuusula. 1. Hallinnon ja talouden tehtävistä seurakuntayhtymälle annetaan kirkkolaissa säädettyjen tehtävien lisäksi: kirkonkirjojen pito ja arkistotoimi, kiinteistötoimi, hautaustoimi, tietohallinto ja tietoturvallisuus, leirikeskusten käytön järjestäminen ja valmiussuunnittelu. Seurakuntatyöstä yhtymälle annetaan tehtäväksi yhteinen viestintä ja seurakuntien viestinnän tukeminen, sairaalasielunhoito ja kehitysvammaistyö, perheneuvonta ja palveleva puhelin, muut seurakuntien yhteisillä päätöksillä seurakuntayhtymän vastuulle osoitettavat seurakuntatyön toiminnot ja muut seurakuntien yhteisillä päätöksillä seurakuntayhtymän vastuulle osoitettavat koulutus- ja kehittämistoiminnot. Perustettaessa seurakuntien varat ja velvoitteet eli omaisuus velvoitteineen (velat ja muut velvoitteet) siirtyvät seurakuntayhtymälle, lukuun ottamatta seurakuntien testamenteilla tai lahjoituksella saamaa omaisuutta. Seurakuntayhtymälle siirtyvä omaisuuden luettelo on liitteenä nro 19b) ja se liitetään perussääntöön. Seurakuntayhtymän tulonjakomallia laadittaessa on pyritty yksinkertaisuuteen ja selkeyteen. Täten tulojakomallin pohjana on seurakuntien jäsenmäärä. Tulonjakomalli ja siihen liittyvät laskelmat löytyvät liitteestä nro 19c). Seurakuntayhtymän perustamisen päätös on tarkoitus tehdä kaksivaiheisesti. Vuoden 2017 ensimmäisessä kokouksessa kunkin seurakunnan kirkkovaltuusto päättää, onko perussääntöluonnos, siirtyvän omaisuuden luettelo (sopimus) ja tulonjakomalli hyväksyttävissä sellaisenaan vai tarvitaanko yksittäisistä asioista vielä seurakuntien välillä neuvotteluja. Seurakuntien kirkkovaltuustojen on tarkoitus vuoden toisessa kokouksessaan maalis-huhtikuussa tehdä lopulliset päätökset asiasta. Mikäli yksikin kolmesta seurakunnasta päättää olla hyväksymättä seurakuntayhtymän perustamista, raukeaa seurakuntayhtymän selvittäminen ja perustaminen. Seurakuntayhtymän perustamisen aikataulun hallinnollinen prosessi ja toiminnallinen prosessi ovat esitettynä liitteessä nro 19d). Kooste edellä mainituista asioista ja seurakuntayhtymän tavoitteista taustapohdintoineen löytyvät liitteestä nro 19c). Järvenpään seurakunnan kirkkovaltuusto on kokouksessaan linjannut asiasta seuraavasti:

18 Kirkkovaltuusto 2/ Kirkkovaltuusto Edellä esitettyjen selvitysten pohjalta on syytä todeta, että: - Järvenpään seurakunnan kannattaa olla ohjaustyöryhmän kysymissä neuvotteluissa mukana, joiden tavoitteena selvitystyöryhmän raporttien linjausten mukaisen seurakuntayhtymän perustaminen Järvenpään, Tuusulan ja Keravan seurakuntien kesken - Selvitystyön perusteella seurakuntien keskinäisen yhteistyön syventäminen ja vapaaehtoisten rakenteellisten yhteistyön muotojen luominen ei tuo riittäviä säästöjä ja säästöjen toteutuminen kestää pidemmän aikaa kuin yhtymärakenteeseen siirtyessä. - Seurakuntayhtymän muodostamista koskevan jatkotyöskentelyn tulee rakentua selvitystyöryhmän 2014 valmistuneen raportin näkemyksen mukaiseen ns. väljän seurakuntayhtymämallin pohjalle, jossa seurakuntien toiminnallinen itsenäisyys säilyy mahdollisimman suurena. - Seurakuntayhtymää muodostettaessa tulee toteutua selvitystyöryhmän näkemys yhtymästä palveluorganisaationa, joka tuottaa asiantuntijapalveluita seurakuntien ja seurakuntalaisten tarpeisiin - Mikäli Järvenpään seurakunta jatkaisi itsenäisenä ilman seurakuntayhtymäratkaisua, se merkitsi strategian pohjaksi tehtyjen skenaariolaskelmien arvion mukaisesti verotulojen vähenemistä euroa per vuosi vuosien aikana. Verotulojen vähentyminen edellyttäisi nopeassa tahdissa talouden sopeutusta varsinaisessa seurakuntatyössä ja sen henkilöstössä, koska tukipalveluiden puolella on jo tehty vähennyksiä ja määräaikaisia ratkaisuja rakenteellisia ratkaisuja odotellessa. - Seurakuntayhtymää muodostettaessa on erityiskysymyksenä otettava huomioon seurakuntien tämän hetkinen taloustilanne, varallisuus ja jo tehdyt sopeutustoimenpiteet, joiden suhteen seurakunnat ovat eri asemassa. - Samoin on varmistettava erillislaskennalla seurakuntien liittymishetken varallisuusasemien seuranta, niin että jos kuntajaossa tapahtuu sellaisia muutoksia, että osa seurakuntayhtymään tulevien seurakuntien kunnista tai jokin niiden alue joutuukin kuntaliitoksen tai osakuntaliitoksen takia eroamaan seurakuntayhtymästä voidaan tehdä oikeudenmukainen varallisuuden jako. Pj:n esitys: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että 1) Järvenpään seurakunta osallistuu neuvotteluihin, joiden tavoitteena on selvitystyöryhmän raporttien linjausten mukaisen seurakuntayhtymän perustaminen Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien kesken. 2) Järvenpään seurakunnalle erityiskysymyksiä seurakuntarakennetta koskevissa neuvotteluissa on:

19 Kirkkovaltuusto 2/ a. Jatkotyöskentely tulee rakentua selvitystyöryhmän 2014 valmistuneen raportin näkemyksen mukaiseen ns. väljän seurakuntayhtymämallin pohjalle, jossa seurakuntien toiminnallinen itsenäisyys säilyy mahdollisimman suurena. b. Seurakuntayhtymää muodostettaessa tulee toteutua selvitystyöryhmän näkemys yhtymästä palveluorganisaationa c. Seurakuntayhtymää muodostettaessa on tulonjakomallista päätettäessä otettava huomioon seurakuntien tämän hetkinen taloustilanne ja jo tehdyt sopeutustoimenpiteet Kn 235 päätös: Esitys (kohdat 1-2) hyväksyttiin yksimielisesti ********** Kv 54 Päätös: Esitys (kohdat 1-2) hyväksyttiin yksimielisesti Järvenpään seurakunnan strategiassa vuosille ( hyväksytty kirkkovaltuustossa ) on linjattu seurakuntarakenteen muutoksen suhteen seuraavaa: - Järvenpään seurakunta suhtautuu myönteisesti seurakuntarakenteen muutokseen seurakuntayhtymämallin mukaisesti, jos tämä malli tuo taloudellista- ja toiminnallista hyötyä sekä lisää asiantuntijaosaamista seurakunnan hallinnossa. Liitteenä nro 19e Tuusulan seurakunnan kirkkoneuvoston kokouksen pöytäkirjanote. Liitteenä nro 19f Keravan seurakunnan kirkkovaltuuston kokouksen pöytäkirjanote. Pj:n esitys: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle ohjausryhmän laatiman esityksen perusteella, että kirkkovaltuusto päättäisi 1. lausua kantanaan, että perussääntöluonnos ja siirtyvän omaisuuden luettelo ovat hyväksyttävissä ohjaustyöryhmän esittämässä muodossa paitsi yhtymän kotipaikan osalta, jonka suhteen ohjaustyöryhmän tulee selvittää ja tehdä esitys asiasta kohdassa 5) mainittujen yhtymän eri toimintojen sijaintikysymysten esityksen yhteydessä 2. lausua kantanaan, että esitetyistä tulonjakomalleista toinen vaihtoehto, joka perustuu sekä kuntien että seurakuntien jäsenmäärään, on parempi siinä vaiheessa kun erikseen päätetty siirtymäkausi on ohi ja seurakuntayhtymä toimii suunnitellulla tavalla ja henkilöstöllä. 3. Järvenpään seurakunnan edellyttävän pysyvään tulonjakomalliin siirtymiskauden olevan vähintään kolme vuotta. Siirtymäkauden tulonjakomallista sovittaessa on otettava huomioon seurakuntien tämän hetkinen taloustilanne ja jo tehdyt sopeutustoimenpiteet. Tämä tulee

20 Kirkkovaltuusto 2/ huomioiduksi siten, että siirtymäkauden tulonjakomallissa kunkin seurakunnan tämänhetkinen seurakuntatyön ja seurakuntayhtymään siirtyvien tukipalveluiden ja toimintojen kustannusten suhde vaikuttaa toimintamäärärahojen jakautumiseen seurakuntayhtymän seurakuntien kesken. Tämä takaa siirtymäkaudelle oikeudenmukaisemman tulonjakomallin huomioiden eri seurakuntien kustannusrakenteen. 4. että seurakunnille taataan yhtymää perustettaessa kolmeksi vuodeksi vähintään samat seurakuntatyönresurssit kuin on ollut käytössä vuonna lausua kantanaan, että ennen lopullisen yhtymäpäätöksen tekemistä kirkkovaltuustoissa tulee ohjaustyöryhmässä olla esitykset yhtymän eri toimintojen sijaintipaikoista ja näistä tulee päättää samassa yhteydessä kun päätös seurakuntayhtymän perustamisesta tehdään. 6. lausua kantanaan, että linjaus keskusrekisteriasiasta vaatii vielä lisäselvitystä ohjaustyöryhmältä. Lisäselvityksessä tulee ottaa kantaa seuraaviin kysymyksiin: a. mikä on ratkaisuvaihtoehdoista on kustannustehokkain (tilat, virkojen kustannukset, oman keskusrekisterin perustamiskustannukset, Vantaan seurakuntayhtymän laskuttamat kustannukset)? b. mikä ratkaisuvaihtoehdoista on toimivin rekisteriasioiden ja toimitus- ja tilavarausten sekä hautaustoimen asioiden hoitamisen kannalta (asiantuntemus, sujuvuus, työnkierto ja sijaistamiset)? c. mikä on palveluiden saatavuuden kannalta seurakuntalaisille toimivin ratkaisu? 7. lausua kantanaan, että yhteisen kirkkoneuvoston kokoonpano tulisi olla 14 jäsentä + puheenjohtaja 8. lausua toiveenaan, että yhtymää muodostettaessa noudatetaan inhimillistä henkilöstöpolitiikkaa Kn 19 Päätös: Esitys (kohdat 1 8) hyväksyttiin yksimielisesti *****

21 Kirkkovaltuusto 2/ Kv 18 Seurakuntayhtymäselvityksen hallintotyöryhmä on valmistellut Keski- Uudenmaan seurakuntayhtymän perussäännöstä esityksen, joka on liitteenä nro 18a). Seurakuntayhtymälle siirtyvä omaisuuden luettelo on liitteenä nro 18b) ja se liitetään perussääntöön. Tulonjakomalli ja siihen liittyvät laskelmat löytyvät liitteestä nro 18c). Seurakuntayhtymän perustamisen aikataulun hallinnollinen prosessi ja toiminnallinen prosessi ovat esitettynä liitteessä nro 18d). Kooste edellä mainituista asioista ja seurakuntayhtymän tavoitteista taustapohdintoineen löytyvät liitteestä nro 18c). Liitteenä nro 18e) Tuusulan seurakunnan kirkkoneuvoston kokouksen pöytäkirjanote. Liitteenä nro 18f) Keravan seurakunnan kirkkovaltuuston kokouksen pöytäkirjanote. Kv 18 Päätös: Arto Luukkanen teki seurakuntayhtymäasian valmistelusta palautusesityksen, jota Arne Graeffe kannatti. Tehdystä palautusesityksestä äänestettiin. Kirkkoneuvoston esitys oli pohjaesityksenä äänestyksessä JAA ja Arto Luukkasen palautusesitys äänestyksessä EI. Äänestystulos oli JAA 27 ääntä EI 2 ääntä TYHJÄ 2 ääntä POISSA 1 Kirkkoneuvoston pohjaesitys voitti, asiaa ei palauteta valmisteluun. Markku Seppänen teki seuraavissa kohdissa kirkkoneuvoston pohjaesityksiin muutosesityksiä, joita Arvi Kekäläinen kannatti kohta 1) lausua kantanaan, että perussääntöluonnos on hyväksyttävissä esitetyssä muodossa ja sen liitteinä oleva siirtyvän omaisuuden luettelo rakentamis- ja perusparannusvuosiluvuilla täydennettynä, sekä lisättynä seurakuntien tilinpäätöksen 2015 tasetiedoilla. Yhtymän kotipaikan osalta ohjaustyöryhmän tulee selvittää ja tehdä esitys kohdassa 5) mainittujen yhtymän eri toimintojen sijoitusesitysten yhteydessä Muutosehdotuksesta pidettiin koeäänestys ja Markku Seppäsen muutosehdotus kirjatiin yksimielisesti päätökseksi

22 Kirkkovaltuusto 2/ kohta 6c) mikä on palveluiden saatavuuden kannalta seurakuntalaisille toimivin ratkaisu, joka takaa paikallisen palvelutason säilymisen vähintään nykyisellä tasolla Tehdystä muutosehdotuksesta äänestettiin. Pohjaesityksenä oli kirkkoneuvoston esitys (JAA) ja Markku Seppäsen muutosehdotus (EI) Äänestystulos oli JAA 11 ääntä EI 14 ääntä Markku Seppäsen tekemä muutosehdotus hyväksyttiin äänin kohta 8) lausua toiveenaan, että yhtymää muodostettaessa noudatetaan inhimillistä ja irtisanomisia välttävää henkilöstöpolitiikkaa Tehdystä muutosehdotuksesta pidettiin koeäänestys. Pohjaesityksenä oli kirkkoneuvoston esitys (JAA) ja Markku Seppäsen muutosehdotus (EI) Koeäänestyksen nojalla Markku Seppäsen muutosehdotus kirjattiin yksimielisesti päätökseksi. Arto Luukkanen ehdotti ja Arne Graeffe kannatti, että Keski- Uudenmaan seurakuntayhtymän ohjausryhmä tuottaisi yhtymän valmisteluaineistoon tiivistetyn liitteen, joka sisältäisi kannanoton aiheesta Kirkko ihmisten keskellä, jolla kuvattaisiin seurakunnan ihmisläheistä toimintaa. Keskustelussa ehdotusta vastustettiin toteamalla, että yhtymä on ensisijaisesti tukipalveluita tuottava organisaatio ja kuvatunlainen ohjelman laatiminen ei kuulu seurakuntayhtymän toimenkuvaan vaan seurakuntien toimintaan. Arto Luukkasen tekemästä lisäehdotuksesta äänestettiin. Lisäehdotuksen puolesta oli 3 ääntä ja vastaan 21 ääntä. Esitys (kohdat 1 8) hyväksyttiin pohjaehdotusten mukaisesti, paitsi ne kohdat, joista äänestettiin, edellä kirjattujen päätösten mukaisesti.

23 Kirkkovaltuusto 2/ Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto ARVI KEKÄLÄISEN KIRKKOVALTUUSTOALOITE MAHDOLLISESTA SEURAKUNTAYHTYMÄSTÄ Kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen ym. Arvi Kekäläinen on jättänyt kirkkovaltuuston puheenjohtajalle Jouko Porkalle kirkkovaltuustoaloitteen mahdollisesta seurakuntayhtymästä Aloite liitteenä nro 21. Luottamushenkilön aloiteoikeudesta säädetään kirkkojärjestyksessä. KJ 8:4 :n mukaan jos kirkkovaltuuston jäsen haluaa saattaa, jonkin asian valtuuston käsiteltäväksi, on hänen tehtävä siitä kirjallinen aloite valtuuston puheenjohtajalle, jonka on viivytyksettä toimitettava sen neuvoston valmisteltavaksi. Aloitteessa esitetään että yhtymää perustettaessa jokainen seurakunta liittyy velattomana yhtymään. Samoin että jokainen seurakunta laittaa yhtä paljon varoja mahdolliseen seurakuntayhtymään. Aloitteessa esitetään arvioita Tuusulan seurakunnan taloustilanteesta, veloista, investoinneista ja maaomaisuuden arvoista. Samoin aloitteessa kysytään vastuista, veloista palkkaharmonisoinnista ym. Keski-Uudenmaan vapaaehtoisen seurakuntayhtymän perustamista koskien kirkkovaltuuston jäsenille järjestettiin infotilaisuus Seurakuntayhtymäselvityksen ohjausryhmä on koonnut selvityksen, joka sisältää perussääntöluonnoksen, tietopaketin ja luettelon seurakuntayhtymälle siirtyvästä omaisuudesta jos seurakuntayhtymä perustetaan. Nämä asiat tulevat oma pykälänään käsiteltäväksi. ** Esityksen valmistelija: talousjohtaja ** Tj:n esitys: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että 1) merkitsee kirkkovaltuustoaloitteen tiedoksi 2) toteaa aloitteessa esitettyjen asioiden tulevan käsitellyksi Keskiuudenmaan vapaaehtoisen seurakuntayhtymään perustamista koskevan asian yhteydessä Kn 21 päätös: Esitys (kohdat 1-2) hyväksyttiin yksimielisesti ***** Kv 19 Arvi Kekäläisen kirkkovaltuustoaloite liitteenä nro 19. Kv 19 Päätös: Merkittiin (kohdat 1-2) tiedoksi

24 Kirkkovaltuusto 2/ Kirkkovaltuusto TIEDOKSI 1. ALUSTAVIA TILASTOTIETOJA VUODELTA 2016 (liitteenä 20/1) Kv 20 Päätös: Merkittiin tiedoksi

25 Kirkkovaltuusto 2/ Kirkkovaltuusto VALITUSOSOITUS Kv 21 Liitettiin pöytäkirjaan valitusosoitus (KL 24 ja 25 luvut). 22 KOKOUKSEN PÄÄTÖS Kv 22 Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 21.05